FI92534C - Menetelmä ja laite tekstimerkkien tiivistämiseksi ja palauttamiseksi - Google Patents

Description

! 92534

Menetelmå ja laite tekstimerkkien tiiviståmiseksi ja pa-lauttamiseksi

Tama keksinto liittyy menetelmiin, joilla vahenne-5 tåån tekstimerkkien muistiin tallentamiseksi tarvittavien bittien lukumååråå (tiiviståminen) ja laitteeseen muistis-ta haettujen merkkien palauttamiseksi.

Keksinto koskee televisiovastaanottolaitetta kasit-tåen valineen merkkien muodostamiseksi ja esittåmiseksi, 10 tållaisen valineen kåsittåesså muistin, jossa kunkin muis-tiosoitepaikan koko on valittujen merkkien koon kokonainen monikerta kahden mainitun merkin tallettamiseksi, kunkin merkin ollessa otettu yhdestå tai toisesta kahdesta neljå-bittisestå merkkijoukosta tai erityisesta neljåbittisestå 15 siirron indikoivasta merkistå; ja valineen neljåbittisten merkkien palauttamiseksi.

On yleisesti toivottavaa minimoida annetun mååran tekstiå edustavien merkkien vaatimaa muistikapasiteetin mååråå. Tåmå on erityisen tarkeåå sovelluksissa, jotka 20 kåyttåvåt niin kutsuttua "yhden lastun" mikrotietokoneita, joissa mikroprosessori ja siihen liittyvat muistit ja syotto/tulostuslaitteet ovat yhdistetty muodostamaan tåy-dellinen tietokone yhdellå lastulla. Koska muistitila on rajoitettu yhden lastun mikrotietokoneissa, muistin tehok-* 25 kuus on niissa tarkeåmpaå kuin mikroprosessori jårjestel-misså, jotka kåyttåvåt ulkoisia muisteja, jotka ovat hel-posti laajennettavissa.

Tekstimerkkien tallentamisen tehokkuus on erillis-ten tallennettavien merkkien lukumåårån, merkkejå edusta-30 maan kåytetyn koodin ja muistiarkkitehtuurin funktio. Esi-merkiksi, oletetaan, ettå teksti on koodattu 7-bittisellå ASCII-standardikoodilla (American Standard Code for Information Exchance). Tåmå koodi on tavallinen syotto/tulostus (I/0)-laitteissa, kuten nåppåimistot, televisionåyton 35 merkkigeneraattorit, kirjoittimet ja vastaavat. Tåmå 7- 2 92534 bittinen koodi (8-bittinen pariteetti eli ohjausbitin kanssa) voi yksikåsitteisesti esittåå 128 erillistå merk-kiå. Tassa yhteydessa "merkki" tarkoittaa kirjaimia, pil-kutusta, numeroita, symboleita ja tekstimateriaaliin liit-5 tyviå ohjauskoodeja. Mikåli muistin arkkitehtuuri sallii 8 bittiå (yhden tavun) muistitilaa osoitepaikkaa kohden ja teksti talletetaan ASCII (7-bittisellå) muodossa, tehok-kuus on vain 50%. Tåmå sen vuoksi, ettå 8-bittisellå ta-vulla voidaan yksikåsitteisesti esittåå 256 mahdollista 10 tilaa, kun 7-bittisesså ASCII koodimuodossa kåytetåån vain 128 tilaa.

Tunnetaan myos koodimuotoja, jotka tarvitsevat vå-hemmån kuin 7 bittiå tekstin esittåmiseen. Esimerkiksi 5-bittisesså Baudot-koodissa, jota kåytetåån eråisså kauko-15 kirjoitinjårjestelmisså, merkit on jaettu kahteen ryhmåån ja sarjoittain låhetettåviå "vaihtomerkkejå" kåytetåån va-litsemaan oikea ryhmå tulostukseen. Periaate on paljolti sama kuin tavallisen kirjoituskoneen vaihtonåppåimet, jotka våhentåvåt tarvittavien nåppåimien mååråå. Erityisesti, 20 kirjaimien låhetystå edeltåå kirjaimien vaihtokoodi 11111 (binåårinen) ja numeroiden låhetystå edeltåå numeroiden vaihtokoodi 11011 (binåårinen). Vaihtokoodi on tallennettu kirjoittimeen kirjainten tai numeroiden valintaa vårten.

5-bittinen Baudot-koodi pystyy vålittåmåån 60 eril-’· 25 listå merkkiå. Tåma sen vuoksi, ettå 5-bittiå måårittåå 32 erillistå tilaa. Kaksi koodia on niin sanotusti "omistet-tu" ylosvaihtoon (KIRJAIMET, 11111 binåårisenå) ja alas-vaihtoon (NUMEROT, 11011 binåårisenå). Tåmå jåttåå 30 tilaa (32-2) jåljelle esittåmåån tekstin kirjaimia ja (vaih-30 don ansiosta) toiset 30 tilaa esittåmåån numeroita, yh-teenså 60 merkkiå.

Vaikka Baudot-koodissa tarvitaan vain 5 bittiå vålittåmåån 60 merkkiå, on se tallennettuna 8-bittiseen muistiin jopa vielå tehottomampi kuin ASCII, koska kolme 35 bittiå tavulta jåå kåyttåmåttå. Tehokkuus on parhaimmil- 92534 3 laankin vain η. 23%, koska kåytetåån vain 60 tilaa 256:sta mahdollisesta tilasta ja tehokkuus laskee tekstin mukana tulevien vaihtokoodien myotå.

Esillå oleva keksinto on suunnattu tarpeeseen teks-5 timerkkien tallennuksen tehokkuuden parantamiseksi muis-teissa, jotka ovat arkkitehtuuriltaan sellaisia, ettå merkkiå kohti olevien bittien lukumåårå on eri kuin muis-tipaikan bittien lukumåårå tavua kohden. Tåsså kuvattavan keksinnon erååsså toteutuksessa tekstimerkit tiivistetåån 10 4-bittiseen muotoon, jolloin on mahdollista tallettaa kak-si merkkiå tavuun lukumuistissa (ROM), jossa on 8-bittinen arkkitehtuuri.

Keksinnon toteuttava menetelmå merkkien tiivistå-miseksi muodostuu merkkisarjan synnyttåmisesså, jossa sar-15 jassa jotkut merkit ovat ensimmåisestå merkkiryhmåstå ja muut merkit toisesta merkkiryhmåstå. Annettu vaihtomerkki, joka ei ole kummastakaan merkkiryhmåstå, sijoitetaan merk-kisarjaan joka kerta kun yhden ryhmån merkkiå seuraa toisen ryhmån merkki. Merkkisarja tallennetaan muistivålinei-20 siin, jossa jokainen muistiosoite edustaa ainakin yhtå tallennettujen merkkien paria.

Keksinnon toteuttava laite muistiin tallennettujen merkkien palauttamiseksi muodosta, jossa kukin muistiosoite edustaa ainakin yhtå tallennettujen merkkien paria, • 25 muodostuu vålineistå muistista lukemiseksi ja merkkisarjan saamiseksi, jossa sarjassa jotkut merkit ovat ensimmåisestå merkkiryhmåstå ja muut merkit toisesta merkkiryhmåstå ja jossa yksikåsitteinen vaihtoa ilmaiseva merkki erottaa eri ryhmiin kuuluvat merkkisarjan merkit. Laitteessa on 30 vaihtomerkin mukaan toimivat vålineet kaikkien ensimmåi-seen ryhmåån kuuluvien merkkien dekoodaamiseksi ensimmåi-sen kooditaulukon mukaan ja kaikkien toiseen ryhmåån kuuluvien merkkien dekoodaamiseksi toisen kooditaulukon mukaan, jolloin saadaan dekoodattujen tulosmerkkien sarja.

35 Keksinnon mukaiselle televisiovastaanottolaitteelle 4 92534 on tunnusomaista, ettå se kasittaå valineet mainitun muis-tin lukemiseksi ja merkkien sarjan varustamiseksi maini-tulla erityisellå siirrolla, joka indikoi merkit erottavat merkit erilaisista joukoista; ja valineistå, jotka toimi- 5 vat vasteellisesti vaihtoa ilmaisevalle merkille, ja jotka valineet dekoodaavat kaikki ensimmåisen joukon merkit en-simmåisen kooditaulukon mukaan ja dekoodaavat kaikki toisen joukon merkit toisen kooditaulukon mukaan ja tuottavat dekoodattujen tulostusmerkkien sarjan merkkiennayttolait-10 teeseen.

Piirroksessa kuvio 1 on lohkokaavio televisiovastaanottimesta, jossa on keksinnon toteuttava merkkien palautuslaite, kuvio 2 on taulukko, joka havainnollistaa kuvion 1 15 palautuslaitteessa kaytettya koodia, kuvio 3 on taulukko, joka havainnollistaa kuvion 1 vastaanottimen nayttåmån tietyn viestin tiiviståmistå, kuviot 4, 5 ja 6 ovat vuokaavioita, jotka havain-nollistavat kuvion 1 vastaanottimen palautuslaitteen toi-20 mintaa, kuvio 7 on lohkokaavio jårjestelmåstå, joka tiivis-tåå ASCII-tekstin R0M:iin keksinnon mukaan, kuvio 8 on lohkokaavio, joka havainnollistaa kuvion 7 jårjestelmån toimintaa, ja ' 25 kuviot 9-13 ovat ohjelmalistauksia ruudulle tule- vista viesteistå, jotka on tallennettu tiivistetysså muo-dossa kuvion 1 vastaanottimen ROM-muistiin.

Kuvio 1 esittaå keksinnon mukaan merkkien tiivis-tåmisen ja palauttamisen periaatteita sovellettuna TV-vas-30 taanottimeen. Vastaanottimessa (10) on viritin/demodulaat- tori-yksikkd 12, jossa on antennitulo 14 radiotaajuus (RF) kantoaallolla moduloidun televisiosignaalin vastaanottami-seksi ja låhdot, jotka syottåvat demoduloidut kuva- (SI) ja ååni- (S2) signaalit vastaaviin video- (16) ja audio-35 (18) prosessointiyksikoihin. Yksikosså 18 tapahtuu erilai- « 92534 5 sia åånenprosessointitoimintoja (esim. mono/stereo-valin-ta, såvyn sååto, vaimennus jne.) ja se antaa prosessoidut aanisignaalit (S3) stereokaiutinyksikolle 20. Videoproses-sointiyksikosså 16 tapahtuu erilaisia kuvan prosessointi-5 toimintoja (esim. kyllåstys- ja vårisåvynsååto, kontrastin saåto, korotus jne.) ja se syottåå prosessoidun videosig-naalin (S4) nåyttoyksikkoon 22.

Virittimen 12, videoprosessointiyksikon 16 ja au-dioprosessointiyksikon 18 ohjaussignaalit (S5) annetaan 10 våylån 32 kautta kytketyllå mikrotietokoneella 30. Vas-taanottimen kåyton avuksi mikrotietokone 30 syottåå erilaisia ASCII-koodimuotoisia (signaalit S6) viestejå våylån 34 kautta merkkigeneraattoriin 36, joka muuntaa ASCII-koo-datut viestit rasteripyyhkåisymuotoiseksi signaaliksi 15 (S7), joka on sopiva nåytettåvåksi nåyttoyksikollå 22.

Merkinasetusyksikko 38 yhdiståå generaattorin 36 låhdon (S6) ja yksikon 16 prosessoidun videosignaalin (S4) ja antaa nåyttosignaalin (S8), jossa tekstimerkit (kuten edellå mååritelty) ovat kuvasignaalien påållå ja kertovat kåyttå-20 jålle tåmånhetkisistå vastaanottimen toiminnoista ja ke-hottavat kåyttåjåå valitsemaan uusia vastaanottimen toimintoja.

Mikrotietokone 30 on tåydellinen "yhden lastun kone" ja sisåltåå prosessorin 40, joka on kytketty data- ja « ' 25 osoitevåylien kautta sisåiseen lukumuistiin (ROM) 42 ja hajasaantimuistiin (RAM). Prosessori 40 suorittaa tavan-omaiset aritmeettis-loogisen (ALU) prosessoinnin, syotto ja tulostus (I/O) prosessoinnin, osoittimen ohjauksen jne. toiminnot. Yksikkonå 30 kåytettåvåksi sopiva mikrotietoko-30 ne on tyyppiå 6305y0, jota valmistaa esimerkiksi Hitachi. Tåmån sisåiset ROM- ja RAM-kapasiteetit ovat 8K ja 256 ta-vua ja 8-bittiå tavulla.

Vastaanottimen 10 yleisohjaus tapahtuu kåyttåjån kauko-ohjausyksikollå 50, joka on kytketty mikrotietoko-35 neen 30 prosessorin 40 tuloveråjåån kauko-ohjausvastaanot- 92534 6 toyksikon 52 kautta.

Toiminnassa kåyttåjån painaessa yhta tai useampaa kauko-ohjausyksikon 50 nappåinta prosessori 40 noutaa so-pivan kåskyn R0M:sta 42 ja låhettaa signaalit vaylån 32 5 kautta virittimelle, video- ja/tai audioprosessointiyksi-koille toivotun kåskyn toteuttamiseksi. Samanaikaisesti prosessori 40 myos valitsee tiivistetysså muodossa olevat viestit ROMrsta 42, kååntåå viestit ASCII-koodille ja lå-hettåå ASCII-koodatut viestit merkkigeneraattorille 36 10 nåyttoå yksikollå 22 vårten, joko kehotuksena tai varmis-tuksena kauko-ohjaimen kåyttåjålle.

Kuviot 9-13 havainnollistavat sekå merkin tiivis-tyksen tarvetta R0M:ssa 42 ettå eråitå keksinnon mukaisen ratkaisun piirteitå. Kuten esitetty, "viestimerkkijonoja" 15 on yhteenså 84 (numeroitu OSDO - OSD83, OSD on sanoista "On Screen Display", ruudulla tapahtuva nåytto). Erååt viestit ovat yksittåisiå (esim. "enter channel number" ("anna kanavanumero")) ja monimutkaisemmat viestit voidaan muodostaa yhdiståmållå lyhyempiå viestejå. Kuviossa 9 on 20 listattu yleiset ohjausviestit, (teråvyys, våri, vårikkyys jne.). Kuviossa 10 on ajan asetustoimintoihin liittyviå viestejå. Kuviossa 11 on kuvan palautusviestejå ("push to store") ("tallenna kuva") jne.). Kuviossa 11 on vaihtoeh-totoimintaviestejå (esim. on-off, mono-stereo jne). Ku-*· 25 viossa 13 on eråitå yleisohjausnåyttojå. Kaiken kaikkiaan 84:sså ROMiin 42 tallennetuissa viestisså on 827 merkkiå.

Kuvioiden 9-13 827 merkkiå vaativat, mikåli ne va-rastoidaan ROMiin 42 kåyttåmållå ASCII-koodausta, 827 muistipaikkaa. Tåmå on noin 10 % ROMin koko muistilistas-30 ta, mikå on melkoinen osa muistista, kun otetaan huomioon, ettå ROMin 42 tulee myos tallentaa kåskyt, joilla toteute-taan suuri joukko viestien ilmentåmiå toimintoja. Viestit tallennetaan tiivistetysså muodossa ROMiin 42, jotta saa-taisiin mahdollisimman paljon muistitilaa kåskyjen tallen-35 tamiseen.

$ 7 92534 Tåsså nimenomaisessa keksinnon esimerkisså 827 ROM-iin 42 tallennettua viestimerkkiå on tiivistetty 612 muis-tipaikkaan (tavuun). Tåmå mahdollistaa yli 200 tavun såås-ton ROM:ssa eli tiivistyksen 75 prosenttiin viestimuisti-5 tilasta, joka muuten vaadittaisiin ASCII-koodia kåyttåmål- lå.

Tarkastellaan nyt tekstidatan tiivistyksen yksi-tyiskohtia keksinnon mukaan, kuvioissa 9-13 on esitetty, ettå kaikki "tekstimerkkijonot" voidaan muodostaa kåyttå-10 mållå vain 30:tå erilaista merkkiå. Nåmå 30 merkkiå on jaettu kahteen 15 merkin ryhmåån ja tallennettu 4 bittisi-nå koodeina ROMiin 42. Eri ryhmiin kuuluvien merkkien vå-lisså on yksittåinen vaihtomerkki (0000 binåårisenå) pa-lautuksen aikana tapahtuvan ryhmån valinnan helpottamisek-15 si.

Kuviossa 2 on listaus 30 tekstimerkin ja yhden vaihtomerkin (0000) koodauksesta sekå binåårisenå ettå heksadesimaalisena. Kuten esitetty, kukin merkki vaihtomerkki mukaanlukien, sisåltåå 4 bittiå. Nåin olien kaksi 20 tiivistetyn koodin merkkiå voidaan tallentaa ROMin 42 yh-teen tavuun. Vaihtomerkki 0000 vaatii tietenkin muistiti-laa, mikå vaikuttaa tallennustehokkuuteen. Kuvioiden 9-13 827:Ile merkille tarvitaan yhteenså 197 vaihtomerkkiå tii-viståmåån koodi 612:sta tavuun. Silti 26 %:n sååsto muis-25 titilassa (827 tavua våhentynyt 612 tavuun) on merkittåvå.

Kuviossa 3 on erityisesimerkki ruudulla tapahtuvan nåyton (OSD) viestin 73 "Yleisohjaus nåyttojen" listalta, kuvio 13, tiiviståmisestå ROMiin 42 tallentamista vårten. Viesti on "ENTER # CHANNEL # NUMBER". Merkki # edustaa 30 "suljettua" kirjainvåliå. Kuviossa 2 on kaksi merkkiå merkkien vålistå kirjainvåliå vasten. Ryhmån "B" merkki # on "låpinåkyvå" kirjainvålimerkki, jonka merkkigeneraatto-ri 36 asettaa sanojen våliin niin, ettå videosignaalin nåytto ei esty. Kun #-merkkiå kåytetåån kirjainvålinå, ?5 videosignaalin tukkii musta tausta.

92534 8

Kuviossa 3 viestin osa "ENTER # CHANNEL # NU" muo-dostuu merkeistå, jotka kaikki ovat kuvion 2 merkkiryhmåstå (A) . Tåma 16 merkin sarja vaatii ainoastaan 8 tavua muistiin. Kirjaimet M ja B ovat merkkiryhmåstå "B". Kek-5 sinnon mukaan, tavussa 9 kirjaimen M koodia edeltåå vaih-tomerkki "0" (heksa) M:n ja B:n tunnistamiseksi eri merk-kiryhmåån "B" kuuluviksi. Samanlainen vaihtomerkki "0" on sijoitettu tavun 10 B:n koodin jålkeen sen merkiksi, ettå jaljellå olevat merkit (ER) kuuluvat ryhmåån "A". Tavu 12 10 sisaltaå vaihtomerkkien parin "00" (heksa), mikå merkitsee viestin loppua (EOT sanoista End Of Transmission, låhetyk-sen loppu).

Yhteenvetona voidaan todeta, ettå kuviossa 3 20-merkkineri viesti ENTER # CHANNEL # NUMBER on koodattu 4-15 bittisinå tavuina ja vaatii ainoastaan 12 tavua ROM-muis-tia mukaan lukien kaksi vaihtomerkkia ja låhetyksen loppu-merkin (00,heksa).

Vaihtomerkki "0000" esillå olevassa keksinnossa suorittaa "vaihtotoimenpiteen", eli se ei itseasiassa toi-20 mi tunnistimena kummallekaan kahdesta merkkiryhmåstå. Mitå vaihtomerkki tekee on, ettå se merkitsee merkkiryhmien vaihtumista. Tåmå on tårkeåå, sillå keksinnolle on oleel-lista, ettå 30 tekstimerkkiå (edellå esitetyn mååritelmån mukaan) voidaan esittåå 4-bittisenå koodina. Neljå bittiå 25 voi yksikåsitteisesti edustaa vain 16 tilaa. Kåyttåmållå yhtå vaihtomerkkiå (0000) jåå kummallekin merkkiryhmålle 15 mahdollista tilaa, mikå mahdollistaa yhteenså 30:n merkin esittåmisen. Mikåli kåytettåisiin Baudotin vaihtotek-niikkaa 4-bittisesså muodossa, ehdoton esitettåvien merk-30 kien maksimilukumåårå olisi vain 28, mikå jåttåå kaksi puuttumaan siitå, mitå vaaditaan kuvioiden 9-13 84:sså viestisså kåytettyjen 30 merkin esittåmiseen.

Kuviot 4, 5 ja 6 ovat vuokaavioita, jotka esittåvåt yhtå tapaa, jolla ROMiin 42 tallennetut tiivistetyt merkit 35 voidaan palauttaa mikrotietokoneen 30 prosessorilla 40.

II

92534 9

Kuviossa 4 ensimmåinen askel muodostuu vaihtovivun ja re-kisterin (X) nollauksesta. Vaihtovivun nollaus on tårkeåå, koska esilla olevassa keksinnosså vaihtokoodi merkitsee vain, ettå merkkiryhmå on muuttunut, eika se tunnista ryh-5 maa kuten Baudot-koodimuodossa. Tåma antaa tunnetun låhto-kohdan dekoodaukselle. Alunperin merkit dekoodataan kuvion 2 ryhmån "A" mukaan. Seuraavat merkit dekoodataan vaihtovivun muutosten mukaan. Ensimmåinen teksti koskee EOT:tå (låhetyksen loppua 00000000 binåårisenå, 00 heksana, merk-10 ki 0, kuten kuviossa). Mikåli merkkijonon loppu todetaan (koodi 00000000), viesti on tåydellinen ja ohjelma pååt-tyy. Jos ei, ylemmåt 4-bittiset puolitavut 8-bittisestå merkkikoodista dekoodataan ASCII-koodiksi kuvion 5 ohjel-massa ja sen jålkeen alemmat 4-bittiset puolitavut kooda-15 taan ASCII-koodiksi kuvion 6 ohjelmassa. Tåma prosessi pa-laa takaisin kuvioon 4 (silmukoita) niin kauan kunnes kaikki viestin merkit on dekoodattu ASCII-koodiksi ja EOT-merkki (00 heksa) on havaittu. Erityisesti, kuten kuviossa 5 esitetty, viestin ensimmåistå merkkiå edustaa ensimmåi-20 set 4 bittiå 8-bittisestå kaksoiskoodista. Nåmå neljå bit-tiå siirretåån prosessorin 40 akun neljåksi alemmaksi bi-tiksi ja ne edustavat tålle nimenomaiselle merkille ASCII-koodin paikkaa. Jos merkki on nolla (heksa), se on vaih-tomerkki ja vaihtotasobitti (vipu) kåånnetåån. Se asete-25 taan ykkoseksi, mikåli se aikaisemmin oli nolla, tai nol-laksi, mikåli se aikaisemmin oli ykkonen. Vaihtobitille tapahtuu itseasiassa tilanvaihtoliipaisu. Jos merkki ei ole nolla, se edustaa ryhmån "A" merkkikoodia ja sitå kåy-tetåån lataamaan ryhmån "A" merkin ASCII-koodi (kuviosta 30 2) prosessorin 40 akkuun. Jos vaihtotaso on nolla, taulu- kon "B" merkki ladataan.

Sen jålkeen kun ensimmåiset neljå bittiå on dekoodattu, koodin alemmat 4 bittiå ladataan uudelleen akkuun, kuten kuviossa 6 esitetty. Tåma edustaa toista merkkiå 35 "kaksoiskoodista". Tåmå merkki dekoodataan samalla tavoin 92534 10 kuin kuviossa 5. Tåmå prosessi toistuu kunnes kaikki 4-bittiet "puolitavut" kustakin 8-bittisestå koodisanasta on tutkittu ja dekoodattu kåyttåmållå kuvion 2 taulukkoa ja syotetty merkkigeneraattorille 36 naytolla 22 tapahtuvaa 5 nåyttoå vårten.

Kuviossa 7 on esimerkki laitteesta, jolla teksti-merkit voidaan koodata kuten aikaisemmin kuvattu. Laite muodostuu låhteestå 702, joka antaa ASCII-merkkejå tieto-koneelle 705, joka on kytketty ROMin ohjelmointiyksikkoon 10 706. Toiminta tapahtuu niin, ettå ROM 42 asetetaan yksik- koon 706 ja ohjelmoidaan tietokoneelle 704 kuvion 8 vuo-kaavion osoittamalla tavalla. Vuokaaviossa on haarat 802 ja 804 sen måårittåmiseksi, onko viestin merkki kuvion 2 taulukon ryhmåstå "A" vai "B",ja vaihtomerkki 0000 asete-15 taan merkkisarjaan kun merkkiryhmien vaihtuminen tapahtuu.

Esitetylle ohjelmalle on lukuisia vaihtoehtoja. Mika on tårkeåa esillå olevan keksinnon kannalta on, ettå merkki tunnistetaan kuuluvaksi jompaan kumpaan merkkiryhmåån ja ettå yksikåsitteinen vaihtomerkki asetetaan merkkisarjaan 20 kun merkkiryhmien vaihtuminen tapahtuu.

Seuraavissa vaatimuksissa "puolitavu" tarkoittaa tavun kokonaislukujaollista osaa. Esimerkiksi, kaikki mer-kit tallennetaan 4-bittisinå koodeina. Tåmå vastaa kahta "puolitavua" arkkitehtuuriltaan 8-bittisesså muistissa. Se * 25 vastaa 3 "puolitavua" 12-bittisesså muistissa. Se vastaa 4 "puolitavua" 16-bittisesså muistissa ja niin edelleen.

li

Claims (2)

92534 11

1. Televisiovastaanotinlaite kåsittåen vålineet (30, 36, 38) merkkien muodostamiseksi ja esittåmiseksi, 5 tallaisten vålineiden kåsittåesså muistin (42), jossa kun-kin muistiosoitepaikan koko on valittujen merkkien koon kokonainen monikerta kahden mainitun merkin tallettamisek-si, kunkin merkin ollessa otettu yhdestå tai toisesta kah-desta neljabittisestå merkkijoukosta tai erityisesta nel-10 jabittisestå siirron indikoivasta merkista; ja vålineet (40) neljåbittisten merkkien palauttami-seksi, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå: vålineet mainitun muistin (42) lukemiseksi (40) ja merkkien ‘ sarjan varustamiseksi mainitulla erityisellå 15 siirrolla, joka indikoi merkit erottavat merkit erilaisis-ta joukoista; ja vålineet (40), jotka toimivat vasteellisesti vaih-toa ilmaisevalle merkille, ja jotka vålineet (40) dekoo-daavat kaikki ensimmåisen joukon merkit ensimmåisen koodi-20 taulukon mukaan ja dekoodaavat kaikki toisen joukon merkit toisen kooditaulukon mukaan ja tuottavat dekoodattujen tulostusmerkkien sarjan vålineisiin (36, 38, 22) merkkien esittåmiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen televisiovas-·. Z5 taanotinlaite, tunnettu siitå, ettå siinå ensim- måinen ja toinen merkkikohtainen neljåbittinen merkkijouk-ko ovat riittåmåttomiå tuottamaan kaikki aakkosten merkit siten, ettå kirjaimet J, Q, X ja Z jååvåt ulkopuolelle. » 12 92534