FI92413C - Menetelmä kehrätyn tekstiililangan fysikaalisten pintaominaisuuksien parantamiseksi - Google Patents

Description

924 i 3 5

Menetelmå kehråtyn tekstiililangan fysikaalisten pinta-ominaisuuksien parantamiseksi - Fårfarande får att fårbått-ra de fysikaliska ytegenskaperna hos en spunnen textiltråd Tåmå keksintå liittyy menetelmåån kehråtyn tekstiililangan pinnan ominaisuuksien muuttamiseksi. Erityisesti tåmå keksintå kohdistuu menetelmåån karvaisuuden poistamiseksi tål-laisesta langasta samalla kun poistetaan irtonaiset kuidut 10 ja lika. Keksinnån mukaan halutut pinnan ominaisuudet ai-kaansaadaan kåyttåmållå sopivaa ilmansuihkutussuutinta. Keksintå toteutetaan ilmansuihkutussuutinten avulla.

Tekstiiliteollisuudessa on pohdittu langan karvaisuutta ja 15 sen vaikutusta kutomisominaisuuksiin. Sinånså on yleisenå tarkoituksena sååtåå loimilankojen karvaisuutta siten, ettå kankaan langat erottuvat selvåsti ja helposti. Ikåvå kyllå loimilangan liiallinen karvaisuus ja tarrautuminen vaikut-tavat tuottavuuteen, lopullisen tuotteen laatuun ja talou-20 dellisuuteen. Pååvaikeutena langan suuressa karvaisuudessa on, ettå loimien påiden våliset takertuvat karvakuidut pyr-kivåt eståmåån sukkulan selvån kulkutien eli vireen muodos-tumista kutomakoneessa.

25 Langan våhåinen karvaisuus voidaan saada aikaan langan keh-ruupuolassa sååtåmållå noukan tyyppiå ja painoa, renkaitten kuntoa ja puolien tukkeutumista. Tåmån lisåksi on toivotta-vaa aikaansaada tasainen karvaisuus eri kehrisså sekå ai-kaansaada hyvå keskimååråinen karvaisuus, jonka arvo pysyy 30 tarpeeksi rajoitettuna.

Ilmasuihkutuskudonnan kehitys ja kaupallinen hyvåksyntå 1970-luvun lopulla on kuitenkin lisånnyt kutojien huolta karvakuiduista, jotka ulkonevat lyhytkuituisten lankojen 35 pinnasta. Ilmasuihkutuskudonta vaatii tavallisesti todella suuren tuottavuuden saavuttamiseksi korkeampilaatuisia lan-koja kuin sukkulakudonta. Tukkoinen vire voi haitata kude-langan lentoa ja johtaa kudelangan pysåhtymiseen.

2 y Ί ήy

On myos tunnettua, ettå rengaskehråtyn langan puolaaminen aiheuttaa merkittåvåå langan karvaisuuden lisåystå, joka on joskus luokkaa 100 - 500 prosenttia. Puolausvaiheessa ei tåhån mennesså ole onnistuttu våhentåmåån tai sååtåmåån 5 kehråyksen karvaisuutta ennalta ehkåisevillå toimenpiteil-lå. Tåhån mennesså ei ole ollut olemassa kåytånn611istå menetelmåå tai laitetta rengaskehråtyn langan puolaamiseksi aiheuttamatta merkittåvåå mitattavan karvaisuuden lisåånty-mistå.

10

Lopullisesti viimeistellyn langan karvaisuuden alentamisek-si on tehty lukuisia aikaisempia yrityksiå, mutta ilman mainittavaa tulosta. Esimerkiksi yritykset rengaskehruuko-neiden muuttamiseksi eivåt olleet menestyksellisiå tuotet-15 taessa lankaa, jossa ulommaisten kuitujen kiinnitys oli pa-rempi. Viime aikoina on kuitenkin havaittu, ettå lanka, joka on kehråtty tietyllå etåisyydellå toisistaan olevista kaksoispupiini-esikehruulangoista, låhestyi haluttuja pin-taominaisuuksia, mutta tållaista kehråystå ei enåå harras-20 teta laajemmin taloudellisista syistå johtuen. Kokeelliset yritykset kohdistuivat puolaukseen, mukaan lukien polttami-nen kaasulla, mekaaninen leikkaus ja kaavinta, mutta mikåån nåistå yrityksistå ei tuottanut haluttua todella vaikutta-vaa tulosta.

25 : Oli myos tunnettua, ettå jånnityksellå oli vaikutusta keh- råtyn langan karvaisuuteen siten, ettå suurempi puolausjån-nitys johti tavallisesti pienempåån puolatun langan karvaisuuteen. Tåmån ilmidn uskotaan johtuvan siitå, ettå pitem-30 måt karvakuidut kuoriutuvat pois langan pinnasta, kun se kulkee kovasti kuormitettujen jånnityslevyjen kautta, ja siten parantavan koko pinnan ominaisuuksia.

Huolimatta tållaisista pyrkimyksistå parantaa kehråtyn lan-35 gan pinnan ominaisuuksia ja erityisesti sen karvaisuutta langan kåsittelyn eri prosessivaiheissa, on saavutettu vain rajoitettua menestystå.

li > Z 4 i V- ’ 3 Tåmån vuoksi on tåmån keksinnon yleisenå tarkoituksena såå-tåå kehråtyn langan fysikaalisia ominaisuuksia ja erityi-sesti kehråtyn langan karvaisuutta kehråyksen ja puolauksen jålkeen.

5

Taustatietojen lisååmiseksi, langan karvaisuus mååritetåån langan pinnan ulkopuolelle ulkonevina kuitujen påinå ja kuitujen silmukoina, jolloin kuitujen silmukat ovat måårål-tåån noin kaksi kolmasosaa langan karvaisuudesta ja kuitu- 10 jen pååt vastaavat viimeisestå kolmanneksesta. On olemassa lukuisia tekniikoita langan karvaisuuden mittaamiseksi, vaikkakin nykyisin suositaan tavallisesti optisia ja valo-kuvauksellisia keinoja. Tyypillisesså, laajalti hyvåksytys-så mittausjårjestelmåsså langan karvaisuus maåritetåån las- 15 kemalla niiden kuitujen lukumåårå, jotka ulkonevat langan pinnan ulkopuolelle ja tulos ilmaistaan ennalta mååråtyn ajanjakson kuluttua, jotta saataisiin objektiivinen tulos langan karvaisuudesta langan pituusyksikkoå kohti.

20 Nåin olien on tåmån keksinnon yleisenå tarkoituksena paran-taa kehråtyn langan pinnan ominaisuuksia.

Keksinnon lisåtarkoituksena on parantaa kehråtyn langan pinnan ominaisuuksia sååtåmållå langan karvaisuutta.

25

Vielå eråånå tåmån keksinnon tarkoituksena on parantaa langan karvaisuutta kehråtyisså langoissa kåyttåmållå ilman-suihkutussuutinta tai suuttimen tuottamaa pyorrettå.

30 Keksinnån tarkoituksena on parantaa kehråtyn langan pinnan fysikaalisia ominaisuuksia johtamalla kehråtty lanka kehråyksen aikana langan suunnan vastaisesti ilmansuihkutus-suuttimen låpi.

35 Keksinnon lisåtarkoituksena on parantaa kehråtyn langan pinnan fysikaalisia ominaisuuksia johtamalla kehråtty lanka ilmansuihkutussuuttimen låpi ja sååtåmållå suuttimesta ulostulon kulmaa.

9 L·^ I O

4

Edelleen on erås seuraava tåmån keksinnon tarkoitus poistaa kehråttyistå langoista poly, irtonaiset kuidut, siemenko-tien jåånnokset ja muut epåpuhtaudet johtamalla kehråtty lanka ilmansuihkutussuuttimen tai suuttimessa tuotetun 5 pyorteen låpi.

Vielå erås tåmån keksinnon tarkoitus on poistaa epåpuhtaudet langasta puolauksen aikana.

10 Seuraava tåmån keksinnon tarkoitus on muuntaa lankaa suih-kutussuuttimella epåpuhtauksien poiston parantamiseksi puolauksen aikana.

Keksinnon tarkoitukset ja pååmååråt on saavutettu menetel-15 mållå, jonka pååasiallisimmat tunnusmerkit ilmenevåt pa-tenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta.

Nåmå ja keksinnon muut tarkoitukset ja kohteet kåyvåt ilmi seuraavasta esityksestå, jossa esitetåån keksinnon edullis-20 ta suoritusmuotoa oheisiin kuvioihin viitaten.

Keksinnon mukaan muutetaan kehråtyn langan pinnan ominai-suuksia paineilmaa puhaltamalla kohtisuoraan langan liik-kumissuuntaa vasten ja sen liikkumissuunnan vastaisesti.

25 Keksinnon mukaan johdetaan pituus kehråttyå lankaa ilman-. suihkutussuuttimen låpi, jolloin saadaan pitkåt kuidut kie- toutumaan langan pinnan ympåri. Kåytetyn ilmavirran voiman ansiosta myos pintalika kuoriutuu pois.

30 Keksinnon mukaan kåytetåån tavanomaista, kaksivy5hyke-Mura-ta-suihkutussuutinta uuden vaikutuksen saavuttamiseksi, jolloin ensimmåinen vyohyke tuottaa vastapåivåisen ilman pyorteen ja toinen tuottaa mydtåpåivåisen ilman pydrteen, ja kummankin ilmapydrteen nopeus on luokkaa 300 000 kier-35 rosta minuutissa. Liikuttamalla lankaa aksiaalisesti suun-taan, joka on vastakkainen Murata-suihkukehrååjåsså taval-lisesti kåytetylle, saadaan yksinomaan Nl-vy6hykkeesså

II

5 9 2 4 'i ό syottopaineella noin 49,6-52,4 kPa merkittåvån alhainen karvaisuus.

Keksinnon eråån seuraavan nåkokohdan mukaan såådetåån lan-5 gan poisvetokulma ilmansuihkutussuuttimesta olemaan noin 30 astetta suuttimen akseliin nåhden.

Langan karvaisuuden våhentåmisen lisåksi ilmansuihkutus-suuttimen ilmavirta pienensi ja kuori merkittåvåsti kuoren 10 jåtteitå langan pinnasta ja tuotti siten sileåinmån ja vå-hemmån karvaisen langan.

Piirroksissa on kuvio 1 kaaviollinen esitys tunnetun tavan mukaisesta il-15 mansuihkutusjårjestelmåkehråyksestå, joka kåyttåå kahta ilmansuihkutussuutinta, jotka sopivat kåytettåviksi tåsså keksinnosså ja jotka muodostivat perustan keksintoå koske-ville kokeellisille tutkimuksille; kuvio 2 kaaviollinen kuvaus tavanomaista ilmansuihkutussuu-20 tinta kåyttåvåstå keksinnon menetelmåstå; kuvio 3 diagrammi karvoista metriå kohti erilaisilla puo-laajan rakenteilla, joka kuvaa muutoksia karvaisuudessa keksinnon mukaisessa sovellutuksessa 35/1 kammatulle puu-villalle; 25 kuvio 4 kuvion 3 kaltainen diagrammi karvoista metriå kohti erilaisilla puolaajan rakenteilla, joka kuvaa keksinnon mu-kaisia muutoksia karvaisuudessa 35/1 50/50 puuvilla-polyes-teriseoksella; kuvio 5 diagrammi karvoista metriå kohti paineen funktiona 30 kuvion 3 langalla; kuvio 6 diagrammi karvoista metriå kohti paineen funktiona kuvion 4 langalla; kuvio 7 kaaviollinen esitys kuviossa 1 aiemmin esitetyn il-mansuihkutussuuttimen muunnoksesta; ja 35 kuvio 8 kaaviollinen, parannettua epåpuhtauksien poistoa kuvaava diagrammi.

6 92^ S L·- i \ sj

Esitetysså suoritusmuodossa on kåytetty tavanomaista Murata Kikai K.K.rlta yleisesti saatavaa ilmansuihkutuskehrååjåå, tarkemmin Murata Model 802 ilmasuihkutuskehrååjåå, josta kuviossa 1 on esitetty osa. Siinå kehråtty lanka valmiste-5 taan kaaviollisesti kuvattuna haluttuun paksuuteen takarul-lilla 23, keskirullilla 24 ja eturullilla 26 vedetystå hah-tuvasta 22, lanka syåtetåån suuttimen 26 låpi, jossa on en-simmåinen pyorrevirtaussuutin NI, ja toisen pyorrevirtaus-suuttimen N2 låpi ja muutetaan kehråtyksi langaksi 15, joka 10 vedetåån vastaanottorullalaitteeseen ja puolataan puo- lausyksikdllå (ei ole kuvattu). Viitekirjain p kuvaa ilman poistoaukkoa Nl:n ja N2:n vålillå. Tållaisen yksikån yksi-tyiskohtien suhteen viitataan julkaisuun US-pat. no 4 497 167.

15

Kuten kuviosta 1 on nåhtåvisså, on suuttimessa 26 kaksi vy6hykettå NI, N2, Kehråttåesså laitteella lankaa tarkoite-tulla tavalla, saa suutin Ni aikaan langan 15 kulkusuuntaan nåhden vastapåivåisen ilmanpyorteen, kun taas suutin N2 20 aiheuttaa myotåpåivåisen ilmanpyorteen. Tåsså laitteessa on ilmanpyorteen nopeus valmistajan ilmoituksen mukaan keski-måårin 300 000 kierrosta minuutissa. Keksinnon ominaisuuk-sien todistamiseksi kåytettiin koepuolauslaitetta langan vakiojånnityksellå 35 g nopeudella 900 m minuutissa.

25

Keksintoå kuvataan kuviossa 2 kaaviollisesti ja kehruulaite on merkitty viitenumerolla 10. Tållaisessa suuttimessa on tavallisesti nukanerotusvyohyke 12, suuttimen sisåltåvå kotelo 14, ja paineilman sy5tt6 16. Tavallista ilmansuihku-30 tussuuttimena kåyttoå vårten kulkee lanka suuttimen låpi viitekirjaimella a merkityn nuolen osoittamaan suuntaan. Ilmasuihkutussuutinta kåytettåesså kulkee lanka tåten etu-rullasta suuttimen 10 tavanomaiseen sisååntuloon 11, nukan erotusvyShykkeen 12 låpi, ohi suuttimeen sijoitetun taite-35 kohdan ja sieltå normaaliin ulostuloon 13.

Keksinnon mukaisesti kehråtty lanka, jota yleisesti merki-tåån viitenumerolla 15, ohjataan suuttimeen 10, jossa sen li 7 924', 3 karvaisuutta våhennetåån tavanomaisesti kehråttyyn lankaan verrattuna. Edullisimmin kehråtty lanka ohjataan tavanomai-seen ulostuloon 13, joka toimii kehråtyn langan sisååntulo-na, ja lanka kulkee suuttimen 10 låpi viitekirjaimella c 5 merkityn nuolen suuntaan, vasten tavallista kåyttotapaa, ja poistuu suuttimen 10 tavanomaisesta sisååntulosta 11. Kek-sinndn mukaisesti såådetåån kehråtyn langan ulostulokulma suhteessa suuttimen 10 keskiviivaan parhaiten noin 30 as-teeseen, kuten viitekirjaimella b on osoitettu.

10

Vaikka edellå oleva kuvaa keksinndn ensisijaista suoritus-muotoa, ei uskota olevan tarpeen johtaa lankaa ilmansuihku-tussuuttimien låpi kåånteiseen suuntaan, jos kehråtyn langan kiertosuunta on vastakkainen tavanomaiselle oikeakåti-15 seile kiertosuunnalle.

Kåytettåesså kuvion 2 laitetta olivat kokeelliset muuttu-jat: (1) langan liikkeen suunta suuttimen låpi, joko nor- maaliin suuntaan, kuten kuviossa 1 on kuvattu, tai vastak-20 kaiseen suuntaan kuten kuviossa 2 on nuolella osoitettu; (2) kåytetyt suutinlohkot, s.o. joko NI ja N2 yhdesså, tai NI yksinåån, tai N2 yksinåån; ja (3) sydtetyn ilman paine. Nåmå parametrit on esitetty yhteenvetona taulukossa 1 kuviossa 3 esitettyå diagrammia ja taulukossa 2 kuviossa 4 25 esitettyå diagrammia vårten.

„ 92415

Taulukko 1. Koetiedot 35/1 kammattua puuvillaa vårten (vastaa kuviota 3)

Konfiguraatio- Langan Kåytetty Paine1 Karvoja langan 5 luku suunta suutin (psi) metriå kohti 1 Normaali N1N2 1,4 22,63 2 Normaali N1N2 2,8 19,05 3 Normaali N1N2 4,2 19,95 4 Normaali NI 1,4 35,82 10 5 Normaali NI 2,8 36,8 6 Normaali NI 4,2 36,77 7 Normaali N2 1,4 21,28 8 Normaali N2 2,8 17,1 9 Normaali N2 4,2 18,1 15 10 Kååntein. N1N2 1,4 20,85 11 Kååntein. N1N2 2,8 20,85 12 Kååntein. N1N2 4,2 24,35 13 Kååntein. NI 1,4 29,33 14 Kååntein. NI 2,8 20,4 20 15 Kååntein. NI 4,2 16,71 16 Kååntein. NI 5,5 15,54 17 Kååntein. NI 6,9 12,37 18 Kååntein. NI 7,2 8,65 19 Kååntein. N2 1,4 23,54 25 20 Kååntein. N2 2,8 20,2 21 Kååntein. N2 4,2 16,72

Kertomalla arvolla 6,895 saadaan paine kPa-mittayksikko-nå.

9 2 4 'i ό 9

Taulukko 2. Koetiedot 35/1 50/50 polyesteri/puuvillalle (Vastaa kuviota 4)

Konfiguraatio- Langan Kåytetty Paine* Karvoja langan 5 luku suunta suutin (psi) raetriå kohti 1 Normaali N1N2 1,4 9,47 2 Normaali N1N2 2,8 10,91 3 Normaali N1N2 4,2 11,85 4 Normaali NI 1,4 16,7 10 5 Normaali Ni 2,8 17,71 6 Normaali NI 4,2 18,44 7 Normaali N2 1,4 8,68 8 Normaali N2 2,8 10,78 9 Normaali N2 4,2 10,53 15 10 Kååntein. N1N2 1,4 11,36 11 Kååntein. N1N2 2,8 10,44 12 Kååntein. N1N2 4,2 12,81 13 Kååntein. NI 1,4 12,66 14 Kååntein. NI 2,8 10,18 20 15 Kååntein. NI 4,2 9,19 16 Kååntein. NI 5,5 7,25 17 Kååntein. NI 6,9 5,62 18 Kååntein. NI 7,2 5,58 19 Kååntein. N2 1,4 10,72 25 20 Kååntein. N2 2,8 11,31 21 Kååntein. N2 4,2 9,46 * Kertomalla arvolla 6,895 saadaan paine kPa-mittayksikk6-nå.

30

Kaikki tåsså esitetyt karvaisuuskokeet suoritettiin Shirley Developments Ltd:n, Stockport, Englanti penkkimallisella yksikollå. KoestusyksikkS oli asetettu havaitsemaan karva-kuidut, jotka ulkonivat våhintåån 3 mm langan pinnan ulko-35 puolelle.

Kuviossa 3 kuvatut tiedot liittyvåt 35/1 kammattuun puuvil-laan. Taulukkoon 1 merkitystå 21 kokeesta kaikkiaan 18 ko- 10 9 2 4 Ί 3 keessa oli saavutettu piennennetty karvaisuus normaalisti kierrettyyn lankaan verrattuna. Verrattaessa puolia ja kierretyn langan laatua kokeella nro 18 saavutettiin låhes sama karvaisuus metriå kohti 733 kPa:n paineessa ja kåån-5 teisellå langan suunnalla suuttimen NI låpi.

Vastaavasti liittyy kuvioon 4 piirretty diagranuni 35/1 50/50 polyesteri/puuvillalankaan, joka on kierretty 900 m minuutissa jånnityksellå 35 grammaa. Huomaa, ettå tavalli-10 sissa olosuhteissa 300 m:n nåytteellå puolan karvaisuus oli 4,81, kun taas kehråtyn langan karvaisuus 200 m:n nåytteellå oli 14,88. Nåistå kuviossa 4 esitetystå 21 kokeesta kokeet 4 ja 18 osoittivat pienennettyå karvaisuutta kokeessa kierretyllå langalla verrattuna normaalisti kierrettyyn 15 lankaan. Koe 18 osoittaa låhes samaa karvaisuutta karvoina metrille kåånteisellå langan suunnalla paineessa 733 kPa:n suuttimen Ni låpi.

Myos satunnaisesti valittuja lankoja kierrettiin kåyttåmål-20 lå Muratan ilmasuihkutussuutinta samoin dramaattisin tulok-sin. Jokaisessa tapauksessa Muratan suihkutussuuttimella kehråtty lanka osoitti erilaisissa edustavissa olosuhteissa pienennettyå karvaisuutta kehråttyyn lankaan verrattuna 35/1 karstatulla puuvillalla; 48,5/1 65/35 PC:llå; 31/1 25 karstatulla puuvillalla; 35/l kammatulla puuvillalla ja 15/1 polyesteri/rayonilla.

Kuviot 5 ja 6 kuvaavat karvaisuuden våhenemistå paineen funktiona suuttimen NI låpi kulkeneella kåånteisellå kuvi-30 oiden 3 ja 4 langalla. Nåmå tulokset osoittavat alustavasti parannettua tulosta korkeammilla paineilla.

Kuvio 7 liittyy asiaan, jota olemme kutsuneet "kåånteiseksi Nl:ksi". Kåånteinen NI on yksinkertaisesti NI suutinosa ir-35 rotettuna N2 suutinosasta.

Kåånteinen NI rakennettiin tarkoituksella sallia suuremman ilmamåårån koskettaa lankaa ja sallia siten parannettu epå- li 11 V/ > · . /,

J L· “t / J

puhtauksien poisto (Ilman tilavuusvirta Nl:n låpi kasvaa kun N1 erotetaan N2:sta).

Kuviossa 7 5 = syottolanka 5 6 = paineilman sisååntulo y = langan ulosvetosuunta x = langan ulosvetokulma N!:n akseliin verrattuna

Edellå kuvatun kokeen osoittaman langan karvaisuuden vå-10 henemisen lisåksi huomattiin, ettå N1 suutin kuori pois kuoren jåtteitå langan pinnasta. Tåmån vuoksi oli kehråtty lanka merkittåvåsti puhtaampaa ja våhemmån karvaista ja nåmå tulokset olivat ilmeisiå lankaluvusta ja sekoituksesta riippumatta.

15

Viitataan kuvioon 8, jossa esitetåån diagrammi jåtteiden poistotehosta kåånteisen Nl:n kåytollå verrattuna ta-vanomaisiin kehruumenetelmiin tai menetelmiin, joissa kåy-tetåån Nl-suutinta standardinmukaisella avoimella tai sul-20 jetulla portilla 20/1 65/36 PC-langalla. Kyseinen esillå olevan keksinnon menetelmillå saavutettu epåpuhtauksien poisto osoittaa ylivoimaista puhdistuskykyå esillå olevaa keksintoå kåytettåesså.

25 Edellå oleva keksinnon kuvaus osoittaa, ettå kehråtyn langan pintaominaisuuksia ja erityisesti kehråtyn langan kar-vaisuutta voidaan pienentåå merkittåvåsti samanlaiseen keh-råttyyn lankaan verrattuna kuljettamalla lanka ilmansuih-kutussuuttimen låpi. Edellå oleva osoittaa my6s uuden kåy-30 t6n olemassa oleville laitteille muutettaessa kehråtyn langan pintaominaisuuksia ilmansuihkutussuutinta kåyttåmållå. NI suutin, joka on muotoiltu erityisesti kuorien poistoa vårten, on karkeasti kaksi kertaa suurempi kuin tavanomai-sella kiertåmisellå tai millåån muulla suuttimella.

Vaikka esimerkin muodossa tåsså on kuvattu Muratan ilman-suihkutussuuttimen kåyttoå, se ei tarkoita, etteivåtko muut 35 12 -', Γ· Λ Λ ~7 ii ό suuttimet voisi tuottaa lopullisessa langassa saman tai vielå paremman tuloksen.

Vaikka tåtå keksintoå on kuvattu erityisen laitteiston yh-5 teydesså, on ilmeistå, ettå keksinto sisåltåå monia vaih-toehtoja, muunnelmia ja muutoksia, jotka ovat ammattimie-helle ilmeisiå.

Il·

Claims (4)

92* ΐ ό

1. Menetelmå kehråtyn tekstiililangan fysikaalisten pinta-ominaisuuksien parantamiseksi, erityisesti sen karvaisuuden våhentåmiseksi, jossa kehråttyå lankasåienippua jatkuvasti 5 kuljetetaan mååråttyå rataa pitkin ja radalla olevan våli-aine-pyorteen låpi, tunnettu siitå, ettå pyorteellå on ete-nemisnopeuden komponentti, joka on pyårteen pyårimisakselin suuntainen ja normaalisti vastakkaissuuntainen kehråtyn lan-kasåienipun liikkumissuuntaan nåhden, ja etenemisnopeuden 10 toinen komponentti, joka on vastakkaissuuntainen lanka-såienipun kierresuuntaan nåhden, ja ettå kehråtty lanka-såienippu poistuu pyorteen aikaansaavasta suuttimesta noin 30°:n kulmassa pyårteen akseliin nåhden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu sii tå, ettå våliainepyorre aikaansaadaan saattamalla paineilmaa kulkemaan ilmansuihkusuuttimeen, jossa on pituussuuntainen keskikanava, jossa kehråtty lankasåienippu kulkee.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmå, tunnet tu siitå, ettå kehråtty lankasåienippu tulee kosketukseen suuttimen reunan kanssa poistuessaan suuttimesta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetel-25 må, tunnettu siitå, ettå våliainepyorre on ilmapyårre ja ettå ilmaa saatetaan ilmansuihkusuuttimeen paineen alaisena, joka on ainakin noin 280 kPa sisååntulovaiheessa.