FI92297C - Menetelmä ja laitteisto lastulevyjen ja vastaavien levyrakenneaineiden valmistamiseksi - Google Patents

Description

92297

Menetelmå ja laitteisto lastulevyjen ja vastaavien levyra-kenneaineiden valmistamiseksi - Forfarande och anlåggning for framstållning av spånplattor och motsvarande konstruk-ti onsmaterial

Keksinnon kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmå sekå vastaava laitteisto, jollaiset ovat tunnettuja DE-patenttijulkaisusta 23 55 797.

Tållainen laitteisto edustaa huomattavaa investointia, mistå johtuen kåyttåjåt toivovat, ettå tållaista laitteis-toa ei voitaisi kåyttåå ainoastaan nimel1 is 1eveyttå vastaavien 1evyleveyksien valmistamiseen vaan tarvittaessa myos kapeampien levyjen valmistamiseen. Kaupal1isesti tavanomai-sia 1evyleveyksiå ovat esimerkiksi 210 ja 185 cm. Yritettå-esså ajaa kapeampaa levyå suuremmille 1evyleveyksi11å tarkoitetussa laitteistossa sååtåmållå irtomassan leveys vastaavasti kapeammaksi, on tåhån saakka esiintynyt ongel-mia, koska irtomassan reunan ylitse ulos esiinpiståvåt muottihihnojen reunat eivåt saa mitåån vastapainetta ja eivåt enåå riittåvåsti puristu vasten tukirakennetta, josta ei siirry ainoastaan paine vaan myos låmpo muottihihnoihin. Siten muottihihnoi11a ei reunassa ollut enåå mitåån låmpo-kosketusta tukirakenteen tai DE-patenttijulkaisusta 23 55 979 tunnetun konstruktion kanssa låmmon siirtåmiseksi tukikonstruktiosta muottihihnoihin niiden koko leveydellå pyorivien rul lien avulla, joten muottihihnojen låmpotila laski huomattavasti reunaa kohti. Tåmån vuoksi reunaosat vetåytyivåt pitkin pituutta kokoon ja syntyi huomattavia låmpojånnityksiå, koska muottihihnojen leveå keskiosa oli tyolåmpotilassa. Kriittisiksi tållaiset låmpojånnitykset tulivat kååntotelojen kohdalla, koska tålloin låmpojånni-tykset summautuivat muottihihnojen huomattavan pitkittåis-vedon ja hihnojen kååntymisen ulompiin kuituihin aiheutta-man venymån aikaansaamiin jånnityksiin. Nåin syntyi koko-naisvetojånnityksiå muottihihnojen kååntorumpujen yli johdettujen kohtien ulkopinnoi11e, jotka jånnitykset tulivat låhelle myotorajaa ja osittain ylittivåt sen, mikå joka tapauksessa jatkuvassa kåytosså johti ongelmiin, koska 2 92297 muottihihnat muodostuvat korroosiolujasta teråksestå, jonka våsymislujuus taivutuksen suhteen ei ole kovin hyvå.

Vastaavanlaisia ongelmia esiintyi kaksoishihnapuristimissa myos jo aiemmin ja lisåksi myos silloin, kun ajettiin nimel1isleveydellå. Irtomassa ei nimittåin ulotu tarkasti muottihihnojen reunaan vaan hihnat ulottuvat tietyn matkaa poikittaissuunnassa irtomassan ylitse ja myos rullaavan osan reunan ylitse. Myos tåsså esiintyi låmpotilan putoami-sia ja siitå aiheutuvia jånnityksiå.

DE-patenttijulkaisun 22 43 465 mukaisessa puristimessa yritettiin rajoittaa lampotilan lasku låmmittåmållå muotti-hihnan ulkonevia reunoja. Tål loin kuitenkin havaittiin, ettå on vålttåmåtontå låmmittåå muottihihnojen reunat kåytånnosså niiden koko pituudelta, koska muussa tapaukses-sa låmpotila låmmityskohdan takana vålittomåsti jålleen laskee. Låmmitys koko pituudella asettaa kuitenkin huomat-tavia rakenteel1isia ongelmia eikå se myoskåån suurista kustannuksista johtuen yleenså tule kyseeseen.

Toinen ratkaisu on DE-patenttijulkaisun 28 19 943 mukaises-ti aallottaa muottihihnojen ulkonevat reunat siten, ettå Iåmpotilan laskiessa reunaa kohti siel lå on tietysså måårin enemmån materiaalia kåytettåvisså ja låmpotilasta aiheutu-vat kokoonpuristumisen vuoksi ei niin suuria pitkittåisjånnityksiå esiinny. Tåmå toimenpide on tosin kåyttokelpoinen joitakin senttimetrejå ulkonevien reunojen yhteydesså, mutta ei muulloin, jos nåmå reunat, joissa tapahtuu låmpo-tilan lasku, ovat useita kymmeniå senttimetrejå.

DE-hakemusjulkaisusta 37 04 940 tunnetaan ongelman ratkaisu, jossa levyt muodostavan irtomassan ainakin yhden reunan ulkopuolelle puristusmatkan siellå olevan reunan låhelle on sirotettu ja puristettu sideaineettomista partikkeleista muodostuva reunan irtomassavyohyke. Tåsså menetelmåsså saadaan tosin erinomaisia tuloksia, mutta kustannukset ylimååråisen sirottelulaitteen ja puristusmatkan pååhån jårjestettåvien sirotetun sideaineettoman materiaalin takaisinohjauslaitteiden kustannukset ovat huomattavia.

Il 92297 3

Keksinnon tehtåvånå on aikaansaada 1ajimååritelmån mukainen menetelmå sekå tållainen laitteisto siten, ettå voidaan saavuttaa riittåvå låmmonsiirto muottihihnojen reunassa rul 1aketjujen kohdalla våhåisin rakenteel1isin kustannuk-sin.

Tåmå tehtåvå ratkaistaan menetelmån osalta patenttivaati-muksessa 1 esitetyn keksinnon avulla.

Imettyjen reunakaistaosien vålisså olevat pykålåt pitåvåt håirumåstyttåvål 1 å tavalla muottihihnat niiden kohdalla siten 1aitteistossa rul 1aketjujen kohdalla, ettå riittåvå låmmon-siirtyminen on varmistettu ja muottihihnojen maljamainen muovautuminen, joka aiheutuu epåtasaisesta 1åmpoti1 anjakau-tumisesta, pysyy kåytånnosså hyvåksyttåvisså rajoissa. Muottihihnojen sijoittamisen avulla estetåån myos ulommissa osissa tapahtuva voiteluaineen pakkautuminen siellå olevil-le juoksupinnoi11e ja såilytetåån rullien voitelu.

Erås piirre muodostuu siitå, ettå todella kåytetty sirotte-luleveys voidaan sovittaa kåytettyyn levyrataleveyteen ilman,ettå sirottelulaitteen tyoleveyttå tarvitsee sååtåå, mikå olisi erittåin hankalaa, ja ilman,ettå leveitå valmii-den levyjen reunakaistoja tarvitsisi sahata.

Irtomassan reunassa olevan imulaitteen kustannukset ovat pienempiå kuin esimerkiksi DE-hakemusjulkaisun 37 04 940 mukaisen sirottelulaitteen. Sen vaihtoehdon rinnalla, ettå levyrata yksinkertaisesti ajetaan tåyteen leveyteen ja suoritetaan reunakaistojen sahaus, saadaan myos yksinker-taistumista ja sååstoå aikaan, koska vielå sitoutumattoman 1astumateriaalin kåsittely on oleellisesti helpompaa kuin jo kovettuneeksi levyksi muodostuneen reunaosan, joka on ensiksi pienennettåvå, ja koska lisåksi imetyt ja vielå sitoutumattomat lastut voidaan johtaa takaisin sirottelu-laitteeseen.

Imettyjen reunakaistojen tulee olla "kapeita". Tållå tar-koitetaan sitå, ettå suuruusluokkaa 2 m olevalla levyradan leveydellå reunakaistaosa voi olla esimerkiksi 2 - 30 cm « 4 92297 leveå (vaatimus 2). Pykålien pituus radan pitkittåissuun-nassa voi olla noin 2 - 20 cm (vaatimus 3), jolloin on suositeltavaa, ettå tåmå pituus on korkeintaan niin suuri kuin imetyn reunakaistaosan pituus, koska muuten yksinker-taistusvaikutus ei tule riittåvån huomattavaksi.

Imettyjen reunakaistaosien pituuden suhde pykåliin voi olla noin 3:1 - 15:1 (vaatimus 4), jolloin imettyjen reunakaistaosien pituus on vålillå noin 30 - 100 cm (vaatimus 5).

Keksinnon laitepuoli on vaatimuksen 6 kohteena.

Piirustuksessa on esitetty keksinnon sovel 1utusesimerkki.

Kuvio 1 esittåå kaksoishihnapuristimen sivukuvantoa, jossa puristimessa keksintoå voidaan kåyttåå.

Kuvio 2 esittåå pystysuoraa pitkittåisleikkausta kuviossa 3 esitetystå kaksoishihnapuristimesta pitkin viivaa II-II.

Kuvio 3 esittåå poikkileikkausta kuviossa 1 esitetystå kaksoishihnapuristimesta pitkin viivaa III-III.

Kuvio 4 esittåå osapoikkileikkausta kuviossa 3 pisteilla ympåroidystå reunaosasta IV.

Kuvio 5 esittåå osakuvantoa pååltåpåin puukuitulevyn radan reunaosasta kuvioon 4 nåhden pienennetysså mittakaavassa.

Kuviossa 1 on esitetty kaksoishihnapuristin 1astulevyjen, puukuitulevyjen ja muiden levymåisten rakenneaineiden valmistamiseksi, jotka aineet muodostuvat paineen ja 1åmmon avulla kovettuvan sideaineen avulla sidotuista partikke-leista. Puristimessa on ylempi muottihihna 1, joka on muodostettu noin 1 - 1,5 mm paksusta terås1evystå, ja vastaavanlainen alempi muottihihna 2. Muottihihnojen 1, 2 våliin puristetaan puristusmatkal1 a 3 irtomassasta 4' muodostettu rata 4, joka irtomassa muodostuu juokse- * 5 92297 vasta materiaalista, joka puristamisen jålkeen muodostaa edellå mainitun rakenneaineen.

Ylempi muottihihna 1 kulkee poikittain rataan 4 nåhden jårjestettyjen rullien tax rumpujen 5, 6 ympåri, jolloin rumpu 6 on laakeroitu kiinteåån kannattimeen 7 ja rumpu 5 lattiassa olevan tuen 8 suhteen poikittain radan 4 suhteen ulottuvan akselin suhteen kååntyvåån kannattimeen 9. Kanna-tin 9 liikkuu hydraulisylinterin 10 avulla ja joka sylinte-ri myos kiriståå muottihihnan 1.

Vastaavasti muottihihna 2 kulkee poikittain rataa 4 jårjes-tettyjen rumpujen 11, 12 ympåri, jolloin rumpu 11 on laakeroitu kiinteåån kannattimeen 13 ja rumpu 12 kiskoilla liikkuvaan kannattimeen 14. Kannatinta 14 voidaan hydraul isyl interin 15 avulla siirtåå radan pitkittåissuunnassa ja kiriståå muottihihna 2 tål lå tavoin. Muottihihnoja kåytetåån rumpujen avulla.

Muottihihnat 1, 2 kulkevat nuolien 16 avulla esitetysså suunnassa laitteen låvitse siten, ettå kuviossa 1 oikealla puolella olevien esittåmåttå jåtettyjen laitteiden avulla levitetty irtomassa 4' tulee vedetyksi puristusmatkal1e 3. Ulostuleva kokoonpuristettu rata 4 vastaanotetaankuviossa 1 muottihihnan 2 vasemmanpuoleisessa osassa sopivilla esittåmåttå jåtetyillå laitteilla. Puristusmatkalla 3 on muotti-hihnan 1 sisåpuolelle jårjestetty ylempi tukirakenne 17, joka toimii yhdesså alemman muottihihnan 2 sisåpuolelle jårjestetyn alemman tukirakenteen 18 kanssa. Tukirakenteet 17, 18 tukevat muottihihnojen 1, 2 rataa 4 kohti olevia osia vasten rataa ja puristavat ne suurella voimalla taso-maisesti toisiaan kohti.

Tukirakenteet 17, 18 muodostuvat yksittåisistå palkeista 19, 20, jotka on jårjestetty keskenåån påål1ekkåisesti muottihihnojen 1, 2 ja radan 4 ylå- ja alapuolelle (kuvio 2). Kukin palkkipari 19, 20 on liitetty toisiinsa sivuilla olevilla karoilla 21 (kuvio 3) siten, ettå muodostuu yksit-tåiset voiman suhteen suljetut paine-elimet.

6 92297

Palkkien 19, 20 ja muottihihnojen 1, 2 vålisså on vahvat laatat 26, 27, jotka vålittåvåt yksittåisten palkkien 19, 20 kohdistaman voiman tasomaisesti muottihihnoihin 1, 2 ja joissa on kanavat 40 (kuvio 4), joihin on jårjestetty låmmityselementit tai joiden låvitse 1åmmitysvåliaine johdetaan.

Laattojen 26, 27 ja muottihihnojen 1/ 2 toisiaan kohti olevien sivujen våliin on jårjestetty rullaketjut 30, joiden varassa muottihihnat 1, 2 laattojen 26, 27 suhteen vierivåt ja jotka ketjut pååttymåttomåsti kiertåvåt laatto-ja 26, 27 pystysuorassa pitkittåistasossa. Rul 1aketjujen 30 rul 1 at valittavat sekå laattojen 26, 27 paineen ettå myos niiden lammdn muottihihnoin 1, 2 ja siten muodostuvaan rataan 4.

Rullaketjut 30 voidaan sen jålkeen kun niiden tietty kohta on tul lut pitkittaisosan 3 pååhån, johtaa takaisin var-sinaiseen puristusosaan, toisin sanoen palkkien 19, 20 ja laattojen 26, 27 våliin, kuten kuviossa 2 laattojen 26 yhteydesså ja kuviossa 4 on esitetty. Tållå sovellutusmuo-dolla on se etu, ettå rullaketjut 30 kiertåessåån såilyttå-våt låmpotilan oleellisesti samana. Kuitenkin on myos mahdollista kierråttåå rullaketjuja 30 ulkopuolella tukira-kenteen ympåri, kuten tukirakenteen 18 yhteydesså kuviossa 2 alhaalla on nåhtåvisså.

Kuvion 4 mukaisesti laatat 26, 27 on muodostettu lårranitys-ja tukilaatasta 43 ja sen suhteen erillisestå paluujuoksu-laatasta 44, jossa on paluujuoksu-urat 42 rullaketjuja 30 vårten. Kyseesså on osapoikki1eikkaus kuvion 2 radan 4 ylåpuolella olevasta reunaosasta.

Laatoissa 43 on låmmityskanavat 40, jotka påisså on putki-mutkien 45 vålityksellå liitetty toisiinsa suljetuksi johtokanavaksi, sekå sileåt juoksupinnat 41, jotka muodos-tavat yhteiset vierintåpinnat vierekkåin jårjestetyi11e rul 1aketjui11e 30, jotka kuviosta 4 ovat nåhtåvisså.

li 7 92297

Rullaketjut 30 vierivåt muottihihnojen 1, 2 eteenpåin tapahtuvan liikkeen aikana niiden ja laattojen 43 toisiaan kohti olevien juoksupintojen 41 vålisså. Vierekkåiset rullaketjut 30 ovat tålloin vierekkåisine ulkopuolisine otsapintoineen vålittomåsti toisiaan vastapååtå.

Oleellista ketjujårjestelysså on se tosiasia, ettå kulloin-kin kahta vierekkåista rullaketjua 30 voidaan liikuttaa eteenpåin toisistaan riippumatta. Muottihihnojen 1, 2 tukielementtien kokonaisuus muodostaa kentån, joka on jaettu pitkittåissuuntaisiin yksittåissåikeisiin, jotka pitkittåissuunnassa kuormitettaessa voivat siirtyå toisten-sa suhteen. Nåin olien ei voi muodostua mitåån muottihihnan erilaisesta mukaanottamisesta aiheutuvia pakkovoimia rulla-ketjujårjestelyn sisålle.

Jos esitetyllå kaksoishihnapuristimel1a ajetaan tåydellå tyoleveydel1å 34, on kuvion 4 mukainen irtomassan ja levy-radan 4 oikea reuna 31 rul 1aketjujen 30 oikean reunan kohdalla. Voidaan kuitenkin haluta, ettå samalla puristi-mella valmistetaan kapeampia levyratoja, joiden kuvion 4 mukaisesti oikea reuna 32 on rullaketjujen 30 vierintåalu-een sisåpuolel 1 a.

Tålloin levitetåån tavanomaisel1a tavalla puulastuista tai muista kyseeseen tulevista partikkeleista muodostuva irto-massa 33 muottihihnal1e 2, jonka leveys vastaa nimellistyo-leveyttå 34 ja jonka asemaa kuviossa 4 reuna 31 kuvaa. Nåmå puulastut tai muut partikkelit on varustettu sideaineel1 a, mitå pudotusalueella 39 kuviossa 2 on kuvattu pisteillå.

Irtomassan 33 molempiin reunoihin on ennen massan menoa muottihihnojen 1, 2 våliin jårjestetty imulaite 50, jonka avulla irtomassan 33 reunakaistat 38 (ks. kuvio 5) venttii-lin 51 sopivalla kåyttåmisellå voidaan jaksoittaisesti imeå siten, ettå irtomassa 33 tulee reunastaan tietyllå tavoin "1ovetuksi". Imetyn reunakaistaosan 38 pituutta on kuviossa 5 merkitty numerolla 36 ja sen leveyttå suurinta tyoleveyt-tå vastaavasta reunasta 31 todellisen tyoleveyden muodosta-vaan reunaan 32 viitenumerol1 a 35. Poisimettyjen reunakais- 8 92297 taosien 38 valiin jaå pykålat 37, joiden kohdalla irtomassa 33 jaå tåydelle tyoleveydel1e 34, toisin sanoen kuvioiden 4 ja 5 mukaisesti reunaan 31 saakka. Pykålien 37 pituutta radan 4 pitkittåissuunnassa on merkitty vi itenumerol1 a 46. Pykålien 37 leveyden 35 kohdalla muottihihnoja 1, 2 tuetaan kuviosta 4 ilmenevållå tavalla ja puristetaan vasten rulla-ketjuja 30,30. Reunakaistaosien 38 kohdalla, jotka osat ulottuvat radan 4 pitkittaissuunnassa pykålien 37 vålillå, ei ole 1astumateriaalia eikå nåin olien tuentaa. On kuiten-kin osoittautunut, ettå keskeytynyt tuenta radan 4 hammas-tetussa reunassa mahdol1istaa riittåvån 1åmmdnsiirtymisen reunavyohykkeel1å.

H

Claims (6)

1. 92297
2. 1. Menetelmå lastulevyjen ja vastaavien paineen ja lammon vai-kutuksesta kovettuvan sideaineen avulla koossapysyvistå partik-keleista muodostuvien levyrakenneaineiden jatkuvaksi valmista-miseksi kaksoishihnapuristimessa, jossa sideaineella varustetut partikkelit (39) sirotetaan alemman muottihihnan (2) vaakasuo-ralle juoksulle irtomassaksi (33) ja kovetetaan puristusmatkal-la kaksoishihnapuristimen liikesuunnassa mukana kulkevien ylem-man ja alemman metallisen muottihihnan (1, 2) vålisså paineen ja låmmon alaisena levyt muodostavaksi radaksi (14), jolloin tyopaine ja muodostamiseen tarvittava låmpo puristusmatkalla vålitetåån kaksoishihnapuristimen tukirakenteesta muottihih-noille (1, 2) ja niistå irtomassaan, tunnettu siitå, ettå levyrakenneaineen radan (4) muodostavan irtomassan (33) ainakin yhdesta reunasta imetåån kapea irtomassan (33) reuna-kaista jåljelle jåaviin pykåliin (37) saakka.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå imetyn reunakaistaosan (38) leveys (35) on noin 2-30 cm.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå pykålien (37) pituus (46) radan (4) . pitkittåissuunnassa on noin 2-20 cm.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå imetyn reunakaistaosan (38) pituuden (36) suhde pykålån (37) pituuteen (46) on noin 3:1-15:1. 1 Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå imetyn reunakaistaosan (38) pituus (36) on noin 30-100 cm. 92297
6. 6. Laitteisto lastulevyjen ja vastaavien paineen ja låmmonvai-kutuksesta kovettuvan sideaineen avulla koossapysyvistå partik-keleista muodostuvien levyrakenneaineiden jatkuvaksi valmista-miseksi, jossa laitteistossa on kaksoishihnapuristin, jossa on kaksi puristusmatkalla paållekkåin olevaa ja tukirakenteeseen (17, 18) tukeutuvaa metallista muottihihnaa (1, 2), joiden vålissa aines puristusmatkalla paineen ja låmmon vaikutuksen alaisena on puristettavissa kokoon, ja jossa laitteistossa on sirottelulaite, jonka avulla sideaineella varustetut partikke-lit (39) ovat siroteltavissa irtomassaksi (33) alemman muotti-hihnan (12) vaakasuoralle osalle, tunnettu siitå, ettå irtomassan (33) ainakin yhteen reunaan on jårjestetty jaksoit-taisesti toimiva imulaite (50, 51), jonka avulla voidaan imea irtomassan (33) kapeita reunakaistaosia (38). 92297