FI62972C - Press foer utoevning av ytpressning pao ett laengdavsnitt av en framloepande materialbana - Google Patents

Description

ΓβΊ i11)KUULUTUSJULKA,SU ,0Qr70 lBJ (11) UTLÄGGNINOSSKRIFT 62972 (45)

Xtfa C ratc-r.iti aySntcUy U :·! 1933 V * ' (51) Kvji^d5 ^ 5/06 SUOM I —FI N LAN D (21) Pwenttlhtkemu· — femtamMming 3097/71+ . (22) HakwnispUvi—AMBknlngidac 23.10.7^

' ' (23) Altaipilvi—GIM|h«tsda| 23.10.7U

(41) Tullut iulklMksl-BlIvIt off«mliS

Patentti-ja rekisterihallitus ............. , . y· ?· f? . ' (44) Nlhtivikilpanon ja kuulfulksitun pvm. —

Patents och registerstyrelsen ' ' AraMon utbfd och utl.*krtfwn publtcmd 31 12 82 (32)(33)(31) Pyrdetty etuo+keu»—8*ftpd priorit·* Qg ^ ^

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken IVskland(DE) P 2355797.3 Toteennäytetty-Styrkt (71) Eduard Kusters, Finkenweg l8, U15 Krefeld-Forstwald, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Karl-Heinz Ahrweiler, Krefeld, Kurt Quoos, Krefeld, Eduard Kusters, Krefeld-Forstwald, Valentin Appenzeller, Kempen Niederrhein,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7U) Leitzinger Qy (5U) Puristin pintapuristuksen aikaansaamiseksi liikkuvan ainesradan pitkittäismatkalle - Press för utövning av ytpressning pu ett längdavsnitt av en framlöpande materialbana Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen johdannossa määriteltyä tyyppiä oleva puristin. Tällainen puristin on esitetty hakijan aikaisemmassa DE-patenttijulkaisussa 21 57 746.

Seuraavassa tarkastellaan yleistä tekniikan tason taustaa vasten niitä olosuhteita, joissa tällaisen puristimen puristuspaineen siirtävät rullaketjut joutuvat toimimaan sekä niitä toimintaedellytyksiä, joilla rullaketjujen häiriintymättömän kulun varmistamiseen liittyvät ongelmat voidaan välttää.

USA-patenttijulkaisussa 2 142 932 on esitetty tämän tyyppinen ris-tivaneripuristin, jossa muottihihnat muodostuvat peräkkäin olevista joustavista, poikittain radan yli yltävistä teräslistoista, jotka tukeutuvat tukirakenteeseen tukileveyden yli yltävien, sivuistaan ketjujen kuljettamien sauvamaisten rullien välityksellä. Rullilla on tässä yhteydessä suhteellisen pieni halkaisija ja ne ovat lähekkäin toisiaan, niin että teräslistoissa ei synny mitään huomattavaa aaltoilua. Rullat välittävät lämpöä lämmitetystä tukirakenteesta muottihihnojen välissä olevaan rataan. Vastaavan tyyppistä rakennetta, kuitenkin yhtenäisillä muottihihnoilla, on myös esitetty saksalaisessa patenttijulkaisussa 923 172.

62972 Γ\ έ-

Mikäli tällaisessa puristimessa on valmistettava ratoja erikoisen suuren paineen alaisena, esim. larainoituja levyjä kuumakarkenevista keinoina teriaa le is ta, niin syntyy vaikeuksia rullien virheettömän kulun suhteen.

Korkeitten paineitten kyseessä ollen on nimittäin muottihihnoissa niiden tarpeellisen joustavuuden takia oltava erittäin pieni tukietäi-syys, jotta voitaisiin välttää haitalliset muottihihnan painumat yksittäisten tukipisteitten tai -linjojen välillä. Vähäinen tukietäi-syys aiheuttaa kuitenkin pienihalkaisijäisessä rullatuennassa sen, että kyseeseen tulevilla rataleveyksilla 2-2,5 m vaaditaan hyvin pitkiä ja ohuita sauvarullia.

Huolimatta erittäin pieniksi muodostuneista rullaetäisyyksistä syntyy yksittäisten rullien välillä pakostakin taipumisia, jotka rullahalkai-sijoilla 10 - 20 mm ja tavanomaisilla teräshihnavahvuuksilla 1 - 1,5 mm voivat olla sinänsä varteenotettavaa useamman sadasosa mm:n suuruusluokkaa .

Häärätyssä muottihihnan kohdassa syntyvä vähäinen taipuma korjaantuu muottihihnan siirtyessä eteenpäin, kun kohta tulee seuraavan rullan alle, mutta syntyy jälleen välittömästi rullan takana. Taipumien kokonaisuus siirtyy määrätyssä määrin pituudesta riippuen muottihihno-jen lävitse.

Tämä läpiliukuminen aiheuttaa, koska ei ole kyseessä ideaalisin, joustavin ominaisuuksin varustettu laite, eteenpäin vedetyn aaltoilevan muottihihnan vaikutuksesta rulliin voimia, jotka vaikuttavat näihin niiden koko pituudella ja joilla täten on taipumus aikaansaada rullien taipumista rullatasossa siten, että rullat sivulla olevien ketjujen välisellä alueella suhteessa ketjuihin kulkevat hieman edellä muottihihnan kulkusuunnassa.

Tällainen edellä kulkeminen aiheuttaa myöskin radan koko leveydellä muottihihnojen epätasaisen rasituksen. Työkappaleradat, joista keksintö on saanut alkunsa, nimittäin puulastulevyt ja vastaavat, puristetaan kokoon alemmalle hihnalle levitetystä sirotekerroksesta. Tällainen sirotekerros ei koskaan voi olla täysin tasainen, vaan siinä löytyy aina alueita, jotka vastustavat kokoonpuristamista määrävahvuuteen suuremmalla voimalla kuin viereiset alueet, Suuremman puristuksen vaativilla alueilla taipuvat muottihilmat rullien välillä enempi kuin 3 62972 viereisillä alueilla; nämä suuremmat painumat puristavat rullia voimakkaammin ja niiden voittaminen muottihihnan eteenpäin vetämiseksi vaatii suurempia voimia, jotka vaikuttavat rulliin työntönä ja vetävät niitä suuremman puristuksen alueella mukanaan voimakkaammin kuin lähialueella, Myös tämän vaikutuksen takia syntyy pitkissä, ohuissa rullissa taipumusta taipumiseen rullatasossa.

Jokaisella taipuneen rullan kierroksella esiintyvä väöntö-taivutusra-situs merkitsee huomattavaa rullan kestorasitusta,

Mutta erittäin oleellista on, että taipuneessa rullassa on hyvin epäedulliset pyörintäominaisuudet, silloin kun ei mikään rullanosa pakosta ole akselinsa osilta tarkalleen kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden, Häiden osien vierintäsuunta on viistossa muottihihnan ja tukirakenteen pituussuuntaan nähden. Mikäli vierintä olisi esteetöntä johtaisi se rullien sivuttaiseen siirtymiseen muottihihnan ja tukiraken-teitten suhteen ja samanaikaisesti näiden sivuttaista siirtymistä keskenään. Mutta nämä siirtymiset estetään koneessa kyseisten elimien ohjauksella vastaavien suurten pakkovoimien avulla. Tukirakenteet ja muottihihnat pysytetään toisilleen vastakkaisissa asemissaan ja rullat sivusuunnassa niiden välissä. Yksittäiset levyset, joista taipuneen rullan voidaan ajatella kootun, haluavat siis määrätyillä alueilla kulkea vinosti radan suhteen, mutta voivat kulkea edelleen ainoastaan suoraan. Puhdas vierintä ei tässä tilanteessa enää ole mahdollista. I.iuottihihnojen kuljetus suhteessa tukirakenteeseen voi pikemminkin tapahtua vain siten, että rullat jatkuvasti liukuvat jossain määrin joka-hetkistä kosketuspintaa pitkin, ts. ovat vastaavan hankauksen alaisena.

Tämän lisäksi rullien ympärysmitat niillä kohdin, joissa rullat pyörivät säännönmukaisesti ja toisilla paikoin, joissa rullien akseli on vinossa, ovat eri pitkät siten, että rullien kyseiset kohdat määrätyllä kulkumatkalla siirtyvät erilaisen kulman, ts. kiertyvät toistensa suhteen. Mitä vinommassa rulla on jollain kohdin sen enempi se on taipuvainen kulkemaan muiden osien edellä. Tämä ilmiö vaikuttaa siis kerran syntyneen taipuman itsetehostumiseen. Rullan palautusvoimien ansiosta syntyy kuitenkin tasapainotilanne, jossa rullan yksittäisten kohtien erilaisten vääntökulmien aiheuttama kiertomomentti pitää tasapainossa kehällä vaikuttavan kitkavoiman ja enempi kiertyminen eliminoituu rullan luistaessa määrätyillä alueilla pyörimissuunnassa suhteessa kosketuspintaan. Myös tämä ilmiö aiheuttaa täten rullien huomattavaa hankausta virheellisen suuntauksen kyseessä ollen.

4 62972

Suuren linjapaineen kyseessä ollen näyttelevät nämä rullavirheet huomattavaa ja vahingollista osaa, jolloin jatkuvan hankausvaikutuksen johdosta rullat ja hihnat kuluvat. Kyseessä olevan tyyppisen laitteen kunnostaminen puristuksen siirtoalueella on hyvin kallis toimenpide, jos muottihihnat, rullat ja mahdollisesti tukipinnat on pakko vaihtaa. Kyseessä ovat koneet, joiden työleveys on 2 - 2,9 m ja pituus 1C - 20 m, ja jotka käytännössä on uusittava osa osalta, mikä merkitsee pidempää seisokkia, joka koskee luonnollisesti jatkuvatoimisessa tuotantolinjassa myös eteen kytkettyjä ja perään kytkettyjä tuotantoasemia. Selostetun kulumis ilmiön vähentämisellä on tästä syystä huomattava merkitys.

Luonnollisesti merkitsevät kuvatunlaiset kitka olosuhteet myös suurempaa tehon tarvetta muottihihnojen eteenpäin vedossa. Virheettömästi pyörivään rullaan tukeutuva hilma on vedettävissä eteenpäin huomattavasti helpommin kuin sellainen, jossa vinossa kulkevien rullien takia on voitettava sivuvoimia. Koska vetovoimat, jotka ovat tarpeen muotti-hihnan kuljettamiseen puri.stusalueen lävitse, eritoten suurilla lyö-paineillaovat huomattavia ja ylipäänsä muottihihnat voivat tulla rasitetuiksi aina lähelle niiden joustavaa kuormitettavuutta, on puheena olevan tyyppisen laitteen käyntiominaisuuksien parantamisella myös tällä perusteella huomattava käytännöllinen merkitys.

Lopuksi vaatimukset valmistettujen levyjen tai laattojen mittatarkkuuden suhteen eivät ole niinkään vähäpätöiset. Mikäli rullat tai hihnat ovat kuluneet ja ovat työstäneet tukirakenteisiin uria voi valmistetussa radassa esiintyä vahvuuseroja, jotka huomattavasti ovat niiden hyväksyttyjen toleranssien yläpuolella ja aikaansaavat sitä peitsi rullien epätasaisen kuormittumisen ja vastaavasti epätasaisen lämmönsiir-tymisen.

Ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1 469 225 on nyt selostettu johdannossa mainitun tyyppistä jatkuvatoimista puristinta, jossa radan leveyden yli läpimenevien rullien sijasta on käytetty potkittaii radan suhteen toinen toistensa perään sijoitettuja rullia, joista joka toinen poikittain radan suunnassa rinnakkain olevista rullista on sidottu toisiinsa kytkintäprien avulla. Vierekkäisten rullien väliin on sijoitettu pitkittäissuunnassa kulkevat sidelevyketjut.

Tämä ratkaisumuoto ei toiminnallisesti eroa oleellisesti laitteesta, .jossa on läpimenevät sauvamaiset rullat. Mitä tulee muott ihihnojen 62972 taipumisen takia rulliin syntyviin voimiin, ovat olosuhteet lähinnä oleellisesti samanlaiset. Näiden voimien vaikutuksen suhteen on ranskalaisen patenttijulkaisun 1 469 225 rullajärjestely kuitenkin vieläkin epäedullisempi kuin edellä mainituissa julkaisuissa, syystä etteivät rullat ole yksiosaisia, eivätkä täten omaa vastaavaa taivutusvastusta, vaan ovat heikennetyt kytkintappien kohdilla. Poikittain rataan nähden oleva toinen toisiaan seuraavien rullien rivi antaa siis helpommin periksi taipumistaipumukselle.

Mutta sen lisäksi syntyy lisäkytkentä sisempien sidelevyketjujen vaikutuksesta. Rullat eivät ole kytketty toisiinsa ainoastaan sivusuunnassa, vaan myöskin aina edessä olevaan ja takana olevaan rullaan, niin että syntyy verkkomainen rullakenttä. Tästä syystä ei paikallinen yksittäisen rullan asentovirhe rajoitu yksistään tähän, vaan jakautuu paitsi kytkintappien välityksellä myöskin ketjujen välityksellä viereisiin rulliin ja leviää täten ympäröivien rullien suunnissa. Verrattuna USA-patenttijulkaisun 2 142 932 mukaiseen järjestelyyn syntyy siis jopa vieläpä rullavirheen voimistumista, kun yhdessä yksittäisrullassa syntyvä virhe välittömästi siirtyy edessä ja takana olevaan naapurirullaan.

Saksalaisen patenttijulkaisun 2 157 746 mukaan tulevat tämän tyyppisessä rullajärjestelyssä ilmenevät käyntiongelmat ratkaistua siten, että rullat ovat suhteessa radan leveyteen lyhyitä ja pitkittäis-osuudella rajoitetut moneen radan poikittaissuunnassa tiiviisti lähekkäin toinen toistensa viereen sijoitettuihin, mutta toisistaan riippumatta eteenpäin kulkeviin rullaketjuihin. Rullaketjujen riippumaton liikkuvuus mahdollistaa ketjukentän joustavuuden vastakkaisten siirtymien sattuessa pitkittäissuunnassa, mikä estää heilahtelut ja käyntivirheet. Esimerkkinä mainittakoon, että 2,5 m:n työ-leveydellä ja 2,5 mm:n rullahalkaisijoilla voi 30 - 100 rullaketjua kulkea vierekkäin. Ulommaisten rullien ulommaisten otsapintojen ulkosivuilla ei tällöin ole ensinkään sidelevyjä, niin että vierekkäiset rullaketjut häiritseviä välimatkoja välttäen voidaan painaa tiiviisti toisiaan vasten. Rullaketjut voivat saksalaisen patenttijulkaisun 2 157 746 mukaan yksinkertaisessa muodossaan olla muotoillut kuten ns. Gallin ketjut, joissa rullan molemmin puolin sidele-vyketjut kulloinkin ovat varustetut toisiaan limittävillä sidelevy-päillään.

1 i \ 62972 Tämän tyyppisissä ketjuissa syntyy pakosta radan poikkisuunnassa vierekkäin olevien rullien välille etäisyys, jossa muottihihnalla ei ole minkäänlaista tukea rullista. Tämä etäisyys muodostuu nelinkertaisesta sidelevyn vahvuudesta, määrätystä määrästä tarpeellista liikevaraa ja yhteismäärästä, joka syntyy niitatuista ja kuvun muodostavista rullatappien päistä. Nämä välimatkatilat muodostavat radan pitkittäissuunnassa tukea vailla olevia uria. Mikäli ei ole kyseessä varsin suuret paineet eivät nämä väistämättömät, vapaat muottihihnojen jännevälit vielä aiheuta vaikeuksia. Kuitenkin määrätyissä työkappaleissa, esim. keinolaminaateissa ja vastaavissa on aikaansaatava mahdollisimman tasainen korkeamman puristuksen vaikutus. Sitä paitsi puheena olevan laitteen rullat eivät siirrä ainoastaan puristusta vaan myös lämpöä lämmitetystä tukirakenteesta muottihihnoille ja siten niiden välissä kokoonpuristettuun kovettuvaan massaan. Tavanomaiset Gall-tyyppiä olevat ketjut aikaansaavat täten pakostakin kaistamaisen paineen ja lämmön ylisiirtymisen, mikä ei voi johtaa virheettömiin tuotteisiin.

Keksinnön tehtävänä onkin tästä syystä muotoilla johdannossa mainitun tyyppinen laite siten, että rullilla on moitteettomat pyörimis-edellytykset ja että ne siirtävät korkean paineen ja kyseessä olevassa tapauksessa myös lämpötilan mahdollisimman tasaisesti muotti-hihnoille ja niiden välissä olevaan massaan.

Tämän tehtävän ratkaisu syntyy keksinnön mukaisesti siten, että kuljetussuunnassa peräkkäin olevilla rullaketjun rullilla on sinänsä tunnetusti sama pituus ja peräkkäisten siderullien vastaavat pää-typinnat sijaitsevat myöskin sinänsä tunnetusti samassa tasossa, jolloin rullien väliin muodostuvat sidelevyketjut sinänsä tunnetulla tavalla jatkuvat eteenpäin suorina, että kulloinkin kahden rullan väliin on järjestetty vain yksi sidelevy ja rullien välissä on vain yksi välitila tätä yhtä sidelevyä varten ja että kuhunkin rullatap-piin tarttuvat, rullatapin pituussuunnassa peräkkäiset sidelevyt ovat sinänsä tunnetusti yhdistetyt vuoron perään edessä olevaan rul-latappiin ja takana olevaan rullatappiin.

Kulkusuunnassa peräkkäin olevien rullien omatessa saman pituuden voivat sidelevyt olla tavanomaisella tavalla suorassa linjassa, millä r ratkaisulla on valmistusteknisiä etuja verrattuna DE-patenttijulkai- 62972 sun 2 157 746 ratkaisuun. Luonnollisesti jää sidelevyjen näille kohdin tukea vailla oleva välimatka. Tämä välimatka voidaan kuitenkin tehdä erittäin pieneksi koska se on ainoastaan sidelevyn vahvuinen. Tällainen välimatka ei monissakaan käyttötapauksissa vielä aiheuta häiriöitä, kun sen sijaan tavanomaisten ketjujen, esim. Gallin ketjujen vierekkäin asettelussa yksine rullineen tai myös vastaavasti rakennettuine kaksois-, kolmois- jne. ketjuineen yksittäisten ketjujen väliin pakosta syntyy huomattavasti suuremmat välimatkat, jotka jo aiheuttavat radassa kaistamaisia epätasaisuuksia.

FR-patenttijulkaisussa 1 096 275 on esitetty lähtökohdiltaan toisentyyppinen puristimen rullaketju, josta edellä mainitut keksinnön mukaisen ratkaisun sinänsä tunnetut tunnusmerkit ilmenevät. Tämä tunnettu rullaketju kuitenkin muodostuu koko leveydeltään yhtenäisestä ketjusta, jossa ei ole käytetty hyväksi esillä olevan keksinnön peruslähtökohtaa, jonka mukaan rullaketju muodostuu useista ainesra-dan leveyssuunnassa välittömästi vierekkäin järjestetyistä, toisistaan riippumattomista yksittäisketjukaistaleista, joista jokaisessa on useita vierekkäisiä rullia ja ketjukiskot yksinomaan niiden väliin järjestettynä. Sen sijaan koko puristusalueen yli yhtenäisenä ulottuvan rullaketjun sivureunoissa on rullien päätypintojen ulkopuolelle tulevat sidekiskot, jotka eivät tee mahdolliseksi vierekkäisten, toisistaan riippumattomien rullaketjukaistaleiden käyttöä. Tämän lähtökohtaeron lisäksi FR-patenttijulkaisun 1 096 275 ratkaisu eroaa keksinnöstä siinä, että kahden sivusuunnassa peräkkäisen rullan välissä on kulloinkin kaksi sidelevyä ja ketjun pituussuunnassa peräkkäisten rullien välissä sijaitsee rullatapit, jolloin rullien välisiä etäisyyksiä ei ole voitu minimoida eikä rullaketjun jäykkyyttä maksimoida johtuen rullien väliin vapaaksi jäävistä rul-latappien osista.

Määrättyjä käyttötarkoituksia varten voidaan ketju valmistaa siten, että rullaketjun ulommat rullat suhteessa sisempiin rulliin ovat huomattavasti lyhyempiä.

Rullat on syytä järjestää niin tiiviisti peräkkäin, kuin mitä yleensä on mahdollista. Yksittäisten rullien väliin jäävän etäisyyden tarvitsee käytännössä vastata vain kosketuksettoman pyörimisen aikaan- 8 62972 saamiseksi tarpeellista välystä.

Tiirustuksessa on esitetty ratkaisuesimerkkeinä puulastulevyjen, lami-naattilevyjen ja vastaavien keskeytymättömään valmistukseen tarkoitetun puristimen ratkaisumallia.

Kuva 1 on sivukuvanto keksinnönmukaisesta laitteesta.

Kuva 2 on pysty pitkittäisleikkaus laitteesta linjaa II-II pitkin kuvassa 3.

Kuva 3 on poikkileikkaus laitteesta linjaa III-III pitkin kuvassa 1,

Kuva 4 on osittaispoikkileikkaus kuvassa 3 pisteviivoin kehystetystä paineen välittävän levyn reunaosasta IV, jolla rullaketjut kulkevat.

Kuva 5 on osapitkittäisleikkaus kuvan 4 mukaisen levyn alkuosasta.

Kuva 6 on osakuvanto rullaketjujen ratkaisumallista.

Kuvassa 1 on esitetty puulastulevyjen, laminaattilevyjen, mineraalisiä osteisten rakennuslevyjen valmistukseen ja polytetrafluorietyleeni-ratojen sintraukseen jne. tarkoitettua puristinta. Se käsittää ylemmän, teräslevystä valmistetun muottihihnan 1, vahvuudeltaan likimain 1 - 1,5 mm ja vastaavanlaisen alemman muottihihnan 2. iviuottihihnojen 1, 2 välissä pitkittäisosalla 3 puristetaan kokoon sirotekerroksen 4' rata 4, joka koostuu siroteltavasta aineesta, mikä puristamisen jälkeen antaa jonkin edellä mainituista työkappaleista.

Ylempi muottihihna 1 kulkee poikittain radan 4 suhteen järjestettyjen rullien tai. rumpujen 5, 6 ympärillä, joista rumpu 6 on kiinteässä pukissa 7 ja rumpu 5 on laakeroitu lattian kiinnikkeissä S radalle 4 poikittaisen akselin ympäri kääntyvään pukkiin 9. hydraulisylinteri 1'-' liikuttaa pukkia 9 ja muottihihna 1 tulee täten kiristettyä.

Vastaavasti pyöpii muottihihna 2 poikittain radan 4 suhteen sijoitettujen rumpujen 11, 12 varassa, joista rumpu 11 on laakeroitu kiinteään pukkiin 13* rumpu 12 on laakeroitu liikkuvaan pukkiin 14. Tukki 14 on siirrettävissä hyclraulisylinterin 15 avulla radan pitkittäissuunnassa ja rauottihihna 2 on tällä tavoin kiristettävissä, Muotiihihnoja käyt tävät rummut, 62972

Muottihihnat 1, 2 kulkevat nuolilla 16 merkityissä suunnissa laitteen lävitse, siten että kuvan 1 mukaan oikealla puolella ei kuvassa esitetyn mekanismin avulla hihnalle levitetty sirotekerros 4' tulee vedettyä piikittäisosan 3 sisään, Ulostuleva kokoonpuristettu rata 4 poistetaan kuvan 1 mukaan muotiihihnan 2 vasemman puoleisella osalla sopivalla, ei kuvassa esitetyllä laitteella. Pitkittäisosall$ 3 on muottihihnan 1 sisäalueelle sijoitettu ylempi tukirakenne 17, joka vaikuttaa yhdessä alemman muottihihnan 2 sisäalueelle sijoitetun alemman tukirakenteen 18 kanssa. Tukirakenteet 17, 18 tukevat muottihihnojen 1, 2 rataa 4 vastaisia osia rataa vasten ja puristavat niitä suurella voimalla tasossa toisiaan vastaan.

Tukirakenteet 17, 18 muodostuvat kulloinkin yksittäisistä palkeista 17, 2 0, jotka kulloinkin ovat sijoitetut vastakkain muottihihnojen 1, 2 ja radan 4 ylä- ja alapuolelle (kuva ?). Jokainen palkkipari 10, 20 on radan ulkopuolisilla sivuilla lukittu toisiinsa, siten että.on muodostettu yksittäisiä, voiman suhteen suljettuja puristuselimiä. lukitus voi, kuten kuvissa 1 ja 3 on esitetty, tapahtua vahvojen ruuvien 21 avulla, jotka vaikuttavat konsolien, 22, 23 välissä, jotka ovat sidotut palkkien l'1, 20 päätylevyihin 24, 25, Ruuvit 21 voivat my”s olla. moottorisäätöisiä (ei esitetty). Tämän sijasta voidaan )Lukitusvoime myös aikaansaada hyclraulisylinterin avulla, Palkkien 19, 2C ja muotti-hihnojen 1, 2 välissä ovat,vahvat levyt 26, 27, jotka siirtävät yksittäisten puristuselimien 19, 20 aikaansaaman voiman tasapintaisesta muottihihnoille 1, 2, ja joissa on kanavat 40 (kuvat 4 ja 5), joihin on sijoitettu lämmityselementit tai joiden läpi johdetaan lämmitys-väliai ne,

Levyjen 26, 27 ja muottihihnojen 1, 2 tpisilleen vastakkaisten sivujen väliin on sijoitettu rullaketjut 60, joiden päällä muottihihnat 1, 2 vierivät levyjä 26, 27 vasten ja jotka pyörivät.päättöminä vaakasuorassa pitkittäistasossa levyjen 26, 27 ympärillä. Rullaketju-ja 60 esitetään yksityiskohtaisesti kuviep 4-6 avulla. Rullaket-jujen 60 rullat siirtävät niin levyjen 26, 27 puristuksen kuin myöskin lämmön muottihihnoille 1, 2 ja täten muodostuvalle radalle 4.

Rullaketjut 60 voivat sen jälkeen, kun niiden määrätty kohta on 10 62972 tullut pltkittäisosan 3 päähän, tulla joko ohjattua takaisin varsinaiseen puristusosaan, ts. palkkien 19, 20 ja levyjen 26, 27 väliin, kuten kuvassa 2 levyssä 26 ja kuvissa 4 ja 5 on esitetty.

Tällä ratkaisulla on se etu, että rullaketjut 60 pyörintäliikkeessään säilyttävät lämpötilansa oleellisesti samana. Mutta on myös olemassa mahdollisuus ohjata rullaketjut 60 ulkopuolitse tukirakenteen ympäri, kuten tukirakenteessa 18 kuvan 2 alaosassa on nähtävissä. Pitkittäisosaa 3 pitkin voidaan myöskin, niinkuin levyt 26, 27 ovat muotoillut, kytkeä toinen toistensa perään useampia erillisiä levyjä. Esim. saattaisi osoittautua tarkoituksenmukaiseksi viiston sisäänmeno-osan 57 muodostavan levyn 26' kohdassa 28 erottaminen kuvan 2 mukaan vasemmalla olevasta levyn 26 osasta ja varustaa kahdella sarjalla rullaketjuja, jotka pyörivät erikseen levyn 26 ja levyn 26' ympärillä.

Kuvan 4 mukaan ovat levyt 26, 27 rakennetut kuumennus- ja tukile-vystä 43 ja siitä erotetusta takaisinpaluulevystä 44. Kysymys on osapoikkileikkauksesta kuvan 2 mukaisesta radan 4 yläpuolella olevasta reunaosasta. Vastaavanlainen järjestely voi myös olla mahdollista radan 4 alapuolella.

Levyssä 43 on lämmityskanavia 40, jotka päistään ovat putkikäyrien 45 välityksellä kytketyt toisiinsa suljetuksi johtojärjestelmäksi. Levyssä 43 on sileä alapinta 41. Pinta 41 ei ole porrastusten tai vastaavien vääristämä ja voidaan työstää yhdessä vaiheessa höyläämällä tai hiomalla. Pinta 41 muodostaa yhteisen kulkupinnan toinen toistensa viereen sijoitetuille rullaketjuille 60.

Rullaketjut 60 vierivät muottihihnojen 1, 2 eteenpäin kulkiessa näiden ja levyjen 43 alasivujen välissä. Toisilleen vierekkäiset rullaketjut 60 ovat tällöin ulompien otsapintojensa osilta välittömästi toisiaan vastassa. Levyn 43 sivureunoilla on ohjauslistat 46 koko rullaketjumäärälle 60. Rullaketjut 60 voivat liikkua ohjauslis-tojen 46 rajoittaman alueen sisäpuolella toisistaan riippumatta.

Koska rullaketjut 60 koskettavat toisiaan välittömästi, on tarpeen, mikäli ne tulevat ohjattaviksi takaisin tukirakenteitten 17, 18 ja muottihihnojen 1, 2 väliin, takaisinpaluulevyn 44 erikoinen muotoilu, mikä on nähtävissä kuvista 4 ja 5. Takaisinpaluulevyt 44 ovat enemmän kuin kaksi kertaa niin vahvat kuin rullaketjujen 60 rullien halkaisija. Takaisinpaluulevy 44 on varustettu palkin 19 tai 20 62972 11 puoleisella sivullaan takaisinpaluu-urilla 47 ja levyn 43 yläsivun puoleisella sivulla takaisinpaluu-urilla 48. Takaisinpaluu-urat 47, 48 ovat jonkin verran syvempiä kuin rullaketjujen 60 rullien halkaisijat. Ne ovat sitä paitsi sijoitetut radan 4 poikittaisuunnas-sa toistensa suhteen siirretysti, niin että sivuttaiset rajoitepin-nat 49, 50 sijoittuvat likimain pystysuorassa päällekkäin. Tällä tavoin voivat myös vastaavat, toisilleen vastakkaiset vierekkäisten rullaketjujen 60 otsa- ja rajoitepinnat kulkea samassa tasossa. Työpuristuksen kantava voima siirtyy väliosan 51 välityksellä, joka siis, kiitos kaksinkertaisen rullahalkaisijamitan ylittävän takai-sinpaluulevyn 44 vahvuuden, on käytettävissä.

Lämpöhäviöiden välttämiseksi on yläsivun, ts. tukirakenteen 17 tai 18 puoleisen takaisinpaluulevyn 44 sivun ja tämän vastaisen palkkien 19 tai 20 sivun väliin työnnetty lämpöä eristävä välilevy 42.

Levyjen 26, 27 alku- ja loppupäähän on sijoitettu muotokappaleet 52 (kuva 5), jotka kääntävät rullaketjut 60 levyjen 43 alasivulta päällisivulle, ts. takaisinpaluulevyihin 44. Muotokappaleissa 52 on rinnakkaisille rullaketjuille 60 erilaiset kääntösäteet, jotta rullaketjut 60 ohjautuisivat levyssä 44 eri korkeuksilla olevien takaisinpaluu-urien 47, 48 sisään ja näistä ulos.

Kuvien 4 ja 5 ratkaisumalliesimerkissä on tarkoitus ylläpitää kevyttä, pneumaattista ylipainetta rullaketjujen 60 vierintäosalla pölyn ja vastaavan sisääntunkeutumisen estämiseksi tälle alueelle. Tätä tarkoitusta varten on tukirakenteen, ts. palkin 19 ja muottihihnan 1 väliin sijoitettu koppa 53, joka on liitetty tiiviisti tukirakenteeseen ja joka eteenpäin kulkevaa muottihihnaa 1 vasten ympäriinsä on tiivistetty tiivisteillä 54. Tällä tavoin aikaansaatu suljettu tila paineistetaan paineilmalla paineilmajohtoa 55 myöten. Tiivis-teitten 54 avulla aikaansaadun tiiveyden ei tarvitse olla hermeettinen; riittää jos voidaan ylläpitää kevyttä ylipainetta.

Oleellista ketjujärjestelyssä on tosiasia, että aina kaksi rinnakkaista rullaketjua 60 ovat liikuteltavissa eteenpäin riippumatta toisistaan. Muottihihnojen 1, 2 tukielementtien kokonaisuus muodostaa kentän, joka pitkittäissuunnassa on jaettu erilliskaistoihin, jotka vastaavasti kuormitettuina voivat siirtyä pitkittäissuunnassa toinen toistensa suhteen. Muottihihnojen johdosta syntyvien pakko-voimien vaikutuksesta ei siis voi syntyä erilaista mukaanvetoa rul“ 62972 12 laketjujärjestelmän alueella.

Rullaketjuja 60 selostetaan yksityiskohtaisesti kuvan 6 avulla.

Kuvassa 6 on esitetty osia kolmesta rinnakkain kulkevasta rullaket-justa, jotka myös esiintyvät kuvissa 4 ja 5. Rullaketjut 60 sisältävät kulloinkin kolme keskimmäistä rullaa 100 sekä kaksi ulommaista, saman halkaisijan omaavaa rullaa 101, jotka sijaitsevat rullien 100 kanssa yhteisellä rullatapilla 102, joka on niitattu päistään ulompien rullien 101 uloimmissa päätysivuissa olevissa upotuksissa 103. Rullat 101 ovat sen mukaisesti laakeroidut rullatapeille 102 lau-tasmaisesti, eivätkä tapit yllä ulompien rullien 101 ulommaisten päätypintojen 104 ulkopuolelle. Rullaketjun 60 yhden sivun otsapin-tojen kokonaisuus on siis yhdessä tasossa 105, joka muodostaa rullaketjun 60 ulomman rajapinnan tällä sivulla. Molemmat tasot 105 ovat keskenään yhdensuuntaiset.

Toinen toisiaan kulkusuunnassa seuraavien rullien 100 ja 101 rivien välisiin tiloihin on järjestetty kulloinkin samassa tasossa peräkkäin kulkevia sidelevyjä 110', 110'' ja vastaavasti rinnakkaisissa välitiloissa 110 1 '1. Siten ovat esim. molemmat sisemmät rullat 100' sidotut sidelevyn 110' avulla. Molemmat seuraavat sisemmät rullat 100'' ovat sidotut keskenään samaan tasoon sijoitetun sidelevyn 110'' avulla. Sidelevyjen 110', 110'' väliin ei tässä tasossa muodostu mitään sidosta. Sitominen tapahtuu seuraavaan rinnakkaiseen välitilaan sijoitetun sidelevyn 1101 ' ' avulla, joka sitoo edellä kulkevan rullan 100' rullatapin 102' jäljessä seuraavan rullan 100'' rullatapin 102'' kanssa. Kutakin rullatappia 102 kuvassa 6 esitetyssä rullaketjussa 60, jossa on vierekkäin kolme sisempää rullaa 100 ja kaksi ulompaa rullaa 101 niveltä kohden, pitelevät sidelevyt 110 kahdesta poikittaissuunnassa toisistaan määräetäisyy-dellä olevasta kohdasta, niin että se on tuettu hyvin kallistumista vastaan.

Rullaketjun 60 huomattava etu on siinä, että kunkin kahden rinnakkaisen rullan 100 ja 101 väliin ei tarvita leveyssuunnassa enempi tilaa kuin sidelevyn vahvuus.

Rinnakkaisten rullaketjujen 60 välikohdissa koskettavat rullaketjut 60 välittömästi toisiaan ulommaisten rullien 101 lautasmaisen lääke- 13 62972 roinnin ansiosta. Täten tulee käytännöllisesti katsoen koko rata-leveys, lukuunottamatta sidelevyketjujen 108 välisiä välitiloja, katetuksi.

Tukevan lautasmaisen laakeroinnin aikaansaamiseksi ovat ulommat rullat 101 valitut lyhyemmiksi kuin sisemmät rullat 100. Selostetussa ratkaisumalliesimerkissä on suhde likimain 1:4. Rullien 101 lyhyys mahdollistaa tämän tyyppisten rullaketjujen 60 käytön myös suurilla puristuspaineilla, rullatappien 102 taipumatta ja tarvitsematta pelätä rullien 101 vastaavaa kallistumista.

Rullaketjussa 60 on rullien 100, 101 halkaisija valittu siten, että se on lähes sama rulla-akseleitten etäisyyden kanssa, ts. rullat lähes koskettavat toisiaan kehillään, jotta tukilinjat saataisiin niin lähelle toisiaan kuin mahdollista.

Claims (1)

14 62972 Patenttivaatimus Puristin pintapuristuksen aikaansaamiseksi liikkuvan ainesradan (4) pitkittäismatkalle (3), erityisesti jatkuvatoiminen puristin lastulevyjen yms. levytuotteiden valmistamiseksi paineen ja tarvittaessa lämmön vaikutuksen alaisena, jossa puristimessa aines-rata (4) johdetaan päättömien, ainesradan kulkusuuntaa vastaten mukana liikkuvien, ainesradan leveyden yli ulottuvien muodostus-ratojen (1, 2) väliin, ja jossa käytetään päättömänä jonona aines-rataa vastaan kohtisuorassa pitkittäistasossa pyöriviä rullaket-juja, jotka pyörivät muodostusratojen (1, 2) ja niiden yläpuolelle ja alapuolelle järjestettyjen tukirakenteiden (17, 18) välissä ja jotka siirtävät työpaineen tukirakenteista (17, 18) muodostusratoi-hin (1, 2), jolloin rullat on jaettu useisiin radan leveyteen nähden lyhyihin rulliin ja ovat omilla ohjauselimillä varustettuina yhdistetyt ketjumaisesti toisiinsa, jolloin rullaketjusto muodostuu useista ainesradan leveyssuunnassa välittömästi vierekkäin järjestetyistä, kuljetussuunnassa vakioleveyden omaavista, toisistaan riippumattomia yksittäisketjukaistaleita (58) muodostavista rullaketjuista, joista jokaisessa rullaketjussa on useita vierekkäisiä rullia ja ketjukiskot yksinomaan niiden väliin järjestettynä, tunnettu siitä, että kuljetussuunnassa peräkkäin olevilla rullaketjun (60) rullilla on sinänsä tunnetusti sama pituus ja peräkkäisten siderullien (100, 101) vastaavat päätypin-nat sijaitsevat myöskin sinänsä tunnetusti samassa tasossa, jolloin rullien väliin muodostuvat sidelevyketjut sinänsä tunnetulla tavalla jatkuvat eteenpäin suorina, että kulloinkin kahden rullan (100, 101) väliin on järjestetty vain yksi sidelevy (110) ja rullien välissä on vain yksi välitila tätä yhtä sidelevyä (110) varten ja että kuhunkin rullatappiin tarttuvat, rullatapin (esim. 102') pituussuunnassa peräkkäiset sidelevyt (110', 110''') ovat sinänsä tunnetusti yhdistetyt vuoron perään edessä olevaan rullatappiin (102) ja takana olevaan rullatappiin (102").