FI91044B - Pyörivä kartio - Google Patents

Description

91044

Pyörivä kartio

Tekninen alue Tämä keksintö koskee murskautuvalle tai hauraalle 5 materiaalille tarkoitettua murskauslaitetta ja nimenomaan pyörivää kartiomurskauslaitetta. Keksintö koskee erityisesti patenttivaatimuksen 1 johdannossa määriteltyä laitetta.

Seuraavassa termi "pyörimisakseli" on rajattu tar-10 koittamaan akselia, jonka ympärillä murskauslaitteen murs-kauspää on symmetrinen, ja termi "pyörimiskulma" rajaa säiliön keskiakselin ja pyörimisakselin välisen kulman.

Nykyisiin primäärisiin, sekundäärisiin ja tertiää-risiin murskaimiin, joita käytetään murskautuvien tai hau-15 raiden kiinteiden materiaalien koon pienentämiseen, kuuluvat myös pyörivät murskaimet. Tyypillinen pyörivä murskain käsittää katkaistun sisäkartion, joka pyörii ulomman kartio-osan keskellä olevan pystyakselin ympäri ja rajaa kar-tiomaisen, renkaan muotoisen tilan kammion ja kartion vä-20 liin. Sisäkartio pyörii kammion pystyakselin ympäri, mutta ei pyöri yleensä oman symmetria-akselinsa ympäri.

Sisäkartio saadaan liikkumaan nokkalaitteella, jonka käyttövoimana on kartion alla ja sen ulkopuolella oleva moottori ja hammaspyörästö. Hammaspyörästö pyörittää suur-25 ta epäkeskoyksikköä, joka käsittää nokkalaitteen, joka panee akselin, johon kartio on kiinnitetty, pyörimään kammion pystyakselin ympäri, jolloin pystyakselin ja pyörimisakselin välinen leikkauspiste on sisäkartion yläpuolella. Näin ollen pyöriminen tapahtuu melkein kokonaan vaaka-30 suorassa suunnassa, mikä aiheuttaa sen, että sisäkartion ja ulkokammion välissä oleva renkaan muotoinen tila on suhteellisen pieni sisäkartion toisella puolella ja taas suhteellisen suuri kartion vastakkaisella puolella pyörimisliikkeen aikana. Tämä renkaan muotoisen tilan aukon 35 suuri vaihtelu aiheuttaa taas suhteellisen suuren vaihte- 2 lun murskaimesta tulevan materiaalin koossa. Näin ollen, kun tarvitaan tietty materiaalikoko, joudutaan jopa 40 % laitteella murskatusta materiaalista murskaamaan uudestaan sen pienentämiseksi kooltaan tyydyttäväksi. Tällainen va-5 jaatehoisuus edellyttää vastaavasti murskaimen pitkäaikaisempaa käyttöä ja lisää tällöin sen kulumis- ja särkymis-alttiutta.

Lisäksi murskaimen niiden komponenttien, joita käytetään pyörittämään sisäkartiota murskausyksikön alapuo-10 lelta, on oltava monimutkaista ja tarkkaa rakennetta, mistä johtuen niiden vaihtaminen tulee hyvin kalliiksi sekä osien hankintakustannuksista että murskaimen seisonta-ajasta johtuen, koska näiden asioiden hoitamista varten tarvitaan ammattitaitoista huolto- tai korjaustyövoimaa. 15 Käsiteltävän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan aikaisemmista pyörivistä murskainrakenteista poikkeava murskaustoiminto murskautuvan tai hauraan materiaalin murskaamiseksi, niin että murskaustehoa pystytään parantamaan ja alentamaan murskaustoimintoon käytettävän 20 laitteiston korjaus- ja huoltokustannuksia.

Käsiteltävän keksinnön erään näkökohdan mukaan murskautuvaa tai haurasta materiaalia varten on kehitetty murskauslaite, jossa on murskautuvaa tai haurasta materiaalia varten tarkoitettu murskauslaite, jossa on 25 säiliö, jossa on kammio materiaalia varten ja kes kellä poistoaukko, joka on sijoitettu sen pohjaan ja rajaa kehäseinämän käsittävän kurkun, murskauspää, joka on sijoitettu suunnilleen keskelle mainittua poistoaukkoa, jossa on murskauspinta, joka on 30 sovitettu välimatkan päähän kurkun seinämästä, ja joka määrittelee renkaan muotoisen raon seinämän ja murskaus-pään pinnan väliin, murskauspään käsittäessä pyörimisakselin, ja käyttövälineet murskauspään liikuttamiseksi säi- 35 liössä.

91044 3

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että murskauspää on tuettu vastakkaisista aksiaalisista päistään tukirakennelmalla, jonka avulla murskauspää on sovitettu erilleen säiliön keskiakselista kääntöpisteen 5 ympäri, joka kääntöpiste sijaitsee pyörimisakselin ja kes-kiakselin leikkauspisteessä, niin että murskauspää pääsee pyörimään ja värähtelemään tämän pisteen ympäri; ja tämä kiinteä kääntöpiste on sovitettu lähelle, tai samalle kohdalle murskauspään pohjan kanssa, jossa kohdassa murskaus-10 pinnan yläosan värähtely saadaan tapahtumaan suunnassa, joka on olennaisesti kohtisuoraan mainittuun keskiakseliin nähden ja murskauspinnan pohjan värähtely saadaan tapahtumaan suunnassa, joka on olennaisesti samansuuntainen kes-kiakselin kanssa.

15 Mainittuun tukirakennelmaan kuuluu mieluimmin pyö rivä akseli, joka on sijoitettu keskelle mainittua kammiota keskiakselin ympäri pyöriväksi ja käsittää yhden akselin suuntaisen pään, joka on sijoitettu mainittuun kammioon ja tarttuu mainittuun päähän niin, että mainittu 20 pää tulee tiettyyn kulma-asentoon erilleen mainitun akselin keskiakselista ja että mainittu pää ja mainittu akseli voivat pyöriä toisiinsa nähden.

Mainittu määrätty kulma-asento pidetään yllä mieluimmin asemointikääntötapin tai akselitapin avulla, joka 25 on mainitun pään ja akselin välissä, ja joka käsittää keskiakselin samalla kohdalla mainitun pään pyörimisakselin kanssa ja tekee mahdolliseksi mainitun akselin ja pään keskinäisen pyörimisliikkeen sen ympäri.

Tukirakennelmaan kuuluu edullisesti yleisesti kier-30 tyvä nivel, joka tukee murskauspäätä suhteessa säiliöön, sallien pään vapaan kiertymis- ja nutaatioliikkeen kääntö-pisteen ympäri, että nivel käsittää toisiinsa liittyvän komponenttiparin, joista toinen komponentti on sovitettu säiliön pohjaan keskelle poistoaukkoa ja toinen komponent-35 ti on sovitettu pään aksiaaliseen takapäähän.

4

Muut keksinnön mukaisen murskauslaitteen edulliset suoritusmuodot ilmenevät epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2-18.

Keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi sitä selos-5 tetaan nyt kahden erikoisrakenteen avulla. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on kaaviona esitetty sivukuva murskaimesta ja havainnollistaa sitä periaatetta, jonka mukaan pyöriminen saadaan aikaan, 10 kuvio 2 on tasokuva kuviosta 1 murskauspään kohdal ta, kuvio 3 on leikkaus murskaimen ensimmäisestä rakenteesta, kuvio 4 on leikkaus murskaimen toisesta rakentees- 15 ta, ja kuvio 5 esittää osina akselia, kääntötappia, päätä ja niveltä, jotka kuuluvat ensimmäiseen rakenteeseen.

On huomattava, että piirustukset (nimenomaan kuvio 1) esittävät sellaista murskauspäätä, jonka pyörimiskulma 20 on asian havainnollistamiseksi kooltaan liioiteltu. Käytännössä pyörimiskulma voi olla siis esitettyä paljon terävämpi, mutta tämän selostuksen mukaan pyörimiskulma voi olla myös tylpempi.

Molemmat rakenteet koskevat murskauslaitetta, joka 25 on pyörivä murskain, murskautuvaa tai haurasta materiaalia varten.

Kuten piirustusten kuviossa 1 esitetään, pyörivä murskain 11 käsittää säiliön 13, murskauspään 17 käyttö-yksikön ja tukirakennelman 20a, 20b, joka on sijoitettu 30 murskauspään vastakkaisiin päihin. Lisäksi tukirakennelma 20a, 20b käsittää yleensä nivelen 19, joka on sijoitettu lähelle säiliön 13 pohjaa, akselin 21, joka on sijoitettu murskauspään 17 päälle, ja kääntötapin 23, joka on sijoitettu akselin 21 ja murskauspään 17 väliin.

91044 5 Säiliön 13 sisäpuolella on kartion muotoinen kammio 15, jossa on pyöreä yläsuuosa 25, jonka kautta materiaali voidaan syöttää kammioon 15, jossa se murskataan murskaus-päässä olevan seinämän 37 ja säiliössä olevan seinämän 39 5 välissä, ja alapoistoaukko 27, josta murskattu materiaali poistetaan. Poistoaukko 27 rajaa kurkun 38, jossa on kehän suuntainen, suunnilleen kartion muotoinen seinämä 39 ja johon murskauspää 17 on järjestetty. Kammio 15 on suunnilleen symmetrinen akselin AC ympärillä ja siinä voi olla 10 myös kehän suuntainen kartioseinämä 24, jonka kartiomuoto on kurkun seinämään 39 nähden päinvastainen. Seinämä 24 suippenee siis suusta 25 sisäänpäin säiliön poistoaukon suuntaan ja liittyy kurkkuun. Kehäseinämä 39 suuntautuu yleensä ulospäin kammiosta 15 säiliön 13 pohjaa. Näin ol-15 Ien seinämän 24 ja seinämän 39 suippeneminen voi rajata näiden seinämien yhtymäkohdassa säiliöön pyöreän tilan 29, vaikka joissakin säiliörakenteissa ei olekaan välttämättä selvää tilanrajauskohtaa.

Nivel 19 on sijoitettu kiinteänä säilön poistoauk-20 koon 27 ja siinä on yleensä puolipallon muotoinen pinta 31, joka suuntautuu tavallisesti kammioon 15. Puolipallon muotoinen pinta 31 muodostaa istukan, johon murskauspää 17 voi tukeutua, jolloin muodostuu yleiskääntönivel, niin että pää voi kääntyä, pyöriä ja/tai olla nutaatioliikkees-25 sä nivelen päällä kääntöpisteessä B, joka on samalla kohdalla kammion 15 keskiakselin AC murskauspään 17 kiertoak-selin GB ja murskauspään pohjan kanssa.

Murskauspää 17 on yleensä katkaistun kartion muotoinen ja siinä on ylempi pyöreä tasopinta 33, joka on 30 halkaisijaltaan pienempi kuin pyöreä rajattu tila 29, alempi pyöreä tasopinta 35, joka on yhdensuuntainen yläpinnan 33 kanssa ja jonka halkaisija on suurempi kuin rajatun tilan 29 halkaisija ja joka suuntautuu yläpinnan 33 ja alapinnan 35 kehien väliin. Pään 17 alapinta 35 on teh-35 ty koveraksi keskeltä, jolloin on saatu tukipinta, joka on 6 nivelen 19 puolipallon muotoisen pinnan päällä ja tekee mahdolliseksi pään kääntymisen ja pyörimisen kääntöpisteen B ympäri.

Nivel 19 ja pää 17 on muotoiltu tarkasti, jolloin 5 pää 17 voi olla poistoaukon 27 kohdalla niin, että sen murskauspinta 37 on lähellä kurkun 38 kehäseinämää, mutta tietyllä etäisyydellä siitä ja ulottuu rajatun tilan 29 alapuolelle sekä rajaa tällöin renkaan muotoisen raon 41 seinämän 39 ja pään 17 kartion muotoisen murskauspinnan 37 10 väliin. Näin ollen pään 17 alapinnan 35 halkaisija on pienempi kuin poistoaukon 27 maksimihalkaisija, joten kartioina! sen murskauspinnan 37 ja seinämän 39 välistä aukkoa voidaan säätää siirtämällä säiliötä aksiaalisesti niveleen ja päähän nähden tai siirtämällä niveltä ja päätä aksiaa-15 lisesti säiliöön nähden.

Pään ylätasopinnassa 33 on pyöreä syvennys 49, jonka keskiakseli on kohtisuora pinnan tasoon nähden ja samalla kohdalla pään 17 pyörimisakselin kanssa. Syvennys 49 on tarkoitettu pään 17 ja akselin 21 yhdistävän kääntöta-20 pin 23 toista päätä varten.

Akseli 21 on yhdistetty käyttövälineiden karaan 43, joka on lähellä säiliön yläpäätä, akselin pyörittämiseksi kammion 15 keskiakselin AC ympäri. Akselin ulommassa päässä 47 on päätypinta, joka on vino akselin suoraan osaan 25 nähden.

Ensimmäisessä rakenteessa akselin ulompi pää 47 on päätä 17 vastaavalla tavalla varustettu päätypinnastaan pyöreällä syvennyksellä 51, jonka keskiakseli on kohtisuora päätypinnan tasoon nähden ja siirretty etukäteen 30 määrätyn etäisyyden verran akselin keskiakselista AC. Syvennys 51 on tarkoitettu kääntötapin 23 toista päätä varten, niin että akseli ja pää liittyvät toisiinsa kääntöta-pilla 23.

Kääntötappi 23 on muodoltaan suora, pyöreä lieriö, 35 jolloin tapin 23 vastakkaiset puoliskot muodostavat ulos- 91044 7 päin suuntautuvat tukiosat, jotka pyörivät pään ja akselin vastaavissa syvennyksissä 49 ja 51 ja kiinnittävät pään 17 etukäteen määrättyyn kulma-asentoon keskiakseliin AC nähden, mutta sallivat pään ja akselin välisen pyörimisliik-5 keen sekä pään pyörimisen murskauskammion 15 keskiakselin AC ympäri. Näin ollen syvennysten 49 ja 51 ja kääntötapin 23 keskiakselit ovat samalla kohdalla pään 17 pyörimisakselin GB kanssa.

Kääntötapin 23 pituus voi olla suurempi kuin syven-10 nysten 49 ja 51 yhteenlaskettu syvyys, jolloin päätypinta 47 ja yläpinta 33 ovat irti toisistaan, niin että ainoat akselin ja pään väliset tukipinnat ovat kääntötapissa. Pölytiiviste (ei esitetty) on pantu päätypinnan 47 ja yläpinnan 33 väliin ja se tiivistää tapin ja syvennykset, 15 jolloin säiliössä murskattava materiaali ei pääse vahingoittamaan niitä. Toisissa rakenteissa (ei esitetty) pinnat 47 ja 33 voidaan pitää erillään toisistaan muilla menetelmillä, esimerkiksi kartiorullalaakerin sisemmän ja ulomman juoksurenkaan vastakkaisten päiden avulla.

20 Murskainta käytettäessä käyttövälineiden karaa 43 pyöritetään suoraan hydraulimoottorilla (ei esitetty), niin että akseli 21 pyörii murskauskammion keskiakselin AC ympäri. Akselin pyöriessä murskauspää 17 joutuu pyörimään etukäteen määrätyssä kulma-asennossaan keskiakselin AC 25 ympäri kääntymällä nivelen 19 kääntöpisteessä B, mutta yleensä se voi pyöriä vapaasti joka suuntaan säiliöön ja akseliin nähden pyörimisakselinsa GB ympäri. Koska kääntö-piste B on järjestetty lähelle tai samalle kohdalle murs-kauspään pohjan kanssa ja lisäksi rajatun tilan 29, kur-30 kun seinämän 39 ja pään kartiopinnan 37 keskinäisestä sijainnista ja muodosta johtuen, raon 41 aukko vaihtelee yleensä vain vähän murskauspinnan 37 pohjan alakehän 1H ympärillä akselin 43 täyden pyörähdyksen aikana, kun sitävastoin pään murskauspinnan 37 yläpään yläkehä EF saa 35 yleensä aikaan verrattain suuren muutoksen aukon kokoon säiliön rajatun tilan lähellä akselin täyden pyörähdyksen aikana.

8

Jos päähän 17 ei sen pyöriessä keskiakselin AC ympäri kohdistu vastusvoimaa, se voi pyöriä säiliöön ja akseliin nähden. Kuitenkin, kun murskautuvaa tai haurasta materiaalia syötetään kammioon 15 suuaukosta 25 ja se tu-5 lee sitten renkaan muotoiseen tilaan, se pyrkii estämään pään pyörimisen säiliöön nähden. Näin ollen akseli 21 pyörii edelleen keskiakselin AC ympäri, ja murskauspää on nutaatioliikkeessä kääntöpisteessä B. Pää pyörii tämän nutaatioliikkeensä aikana pyörimisakselinsa GB ympäri. Se 10 aika, jonka pää tarvitsee pyöriäkseen pyörimisakselin GB ympäri, on suunnilleen sama kuin se aika, jonka pyörimisakseli käyttää yhteen pyörähdykseen keskiakselin AC ympäri, mutta pieniä vaihteluita voi kuitenkin esiintyä murs-kausseinämän ja pään pinnan välissä murskattavan materiaa-15 Iin kitkavaikutuksesta johtuen. Tämä voi aiheuttaa pään alakehällä IH olevan tietyn pisteen pienen ympyrän muotoisen liikkeen purkausaukon 39 kehäseinämässä H olevaan viereiseen pisteeseen nähden myötä- tai vastapäivään pään nu-taatioliikkeen aikana.

20 Näin ollen, kun materiaalia jää rakoon 41, se hi dastaa pään 17 pyörimistä, mikä saa aikaan akselin 21 ja pään keskinäisen pyörimisliikkeen. Tämä varmistaa siis pään pyörimisen pyörimisakselinsa GB ympäri ja näin ollen nutaatioliikkeen nivelen kääntöpisteen B ympäri. Päässä 25 syntynyt nutaatioliike saa tällöin aikaan sen, että tietty piste pään pinnassa värähtelee kaarevaa rataa pitkin, jolla on pystyliikekomponentti ja poikittaisliikekompo-nentti suhteessa murskaimen keskiakseliin AC. On huomioitava, että tämä nutaatioliike saavutetaan ainoastaan kun 30 kääntöpiste B on sovitettu lähelle tai samalle kohdalle murskauspään pohjan kanssa, jolloin murskauspään pohja on määritelty tasoksi, joka yhtyy murskauspinnan pohjan kanssa. Kyseisessä kohdassa on murskauspinnan 37 yläosan värähtely saatettu tapahtumaan pääasiallisesti suunnassa, 35 joka on keskiakseliin AC nähden poikittainen (toisin sano- 91044 9 en vaakasuunnassa), ja murskauspinnan 37 pohjan värähtely on saatettu tapahtumaan pääasiallisesti suunnassa, joka on keskiakselin AC kanssa samansuuntainen (toisin sanoen pystysuunnassa). Näin ollen raossa 41 olevaan materiaaliin 5 kohdistuu aina tietty murskausliike, joka on yhdistelmä murskauspään vaaka- ja pystyvärähtelyistä. Tämäntyyppinen murskaustoiminto saa aikaan paljon tehokkaamman voiman jakautumisen raossa 41 olevaan materiaaliin, mikä vähentää pään taipumusta iskeytyä materiaaliin nutaatioliikkeen ai-10 kana ja edistää puristusvoimien käyttämistä materiaalin puristamiseksi jatkuvasti raon vastakkaisten sivujen välissä, kun kosketus on saatu aikaan.

Vaikka piirustuksissa ei esitetäkään selvästi, tämä pään nutaatioliike kääntöpisteen B ympäri aikaansaa sen 15 lisäksi, että murskauspään pinnan eri osat rajaavat vuorotellen raon minimi- ja maksimiaukot pään pyörähdyksen aikana myös sen, että vastaavat murskauspinnan ylä- ja alaosan minimiaukot on jokaisena ajankohtana sijoitettu vinosti toisiaan vastapäätä pään vastakkaisille puolille.

20 Sama pätee myös vastaaville maksimiaukoille, jolloin murskauspinnan ylä- ja alaosan maksimi- ja minimiaukot ovat 180° vaihe-erossa toisiinsa nähden. Esimerkiksi pään kallistuessa toiselle puolelle, kuten piirustusten kuviossa 1 esitetään, pään pinnan pisteet F ja H toimivat yhdessä 25 kehäseinämän 39 kanssa ja rajaavat vastaavasti murskaus-pinnan 37 ylä- ja alaosan raon minimiaukot samanaikaisesti, kun vastakkaiset pisteet E ja I vastaavasti rajaavat murskauspinnan 37 ylä- ja alaosan raon maksimiaukot. Lisäksi on huomattava, että silloin, kun raon yhden osan 30 aukko on muuttunut minimikoosta maksimikooksi joko pään ylä- tai alaosassa, tilanne on päinvastainen rakoon nähden vastakkaisella puolella, niin että osa materiaalia siirtyy aina alas raon läpi koko sen ympäryksen alueelta vastakohtana materiaalin putoamiselle kokonaan raon läpi aukon 35 koon tultua minimiksi. Esimerkiksi, jos pään toisen puolen 10 yläosa rajaisi murskauspinnan yläosan maksimiaukon tiettynä ajankohtana, niin pään kyseisen puolen alaosa rajaisi murskauspinnan alaosan minimiaukon, jolloin materiaali olisi suunnilleen V-muotoisessa syvennyksessä. Kun pää 5 edelleen kiertyy 180°, niin V-muodosta tulee progressiivisesti ylösalaisin käännetty V, jolloin pään toisen puolen yläosa rajaa murskauspinnan yläosan minimiaukkoa, ja pään toisen puolen alaosa rajaa murskauspinnan alaosan maksimi-aukkoa. Näin ollen aikaisemmin maksimiaukkoon tullut mate-10 riaali murskattaisiin progressiivisesti, kun taas minimi-aukon kohdalla oleva materiaali vapautuisi progressiivisesti murskaavasta puristuksesta ja putoaisi alemman pois-toaukon läpi. Tällä tavalla materiaali etenee raon läpi useiden värähtelyjen jälkeen. Tällöin saadaan tehokkaampi 15 murskaustoiminto, joka tuottaa suuremman tilavuusmäärän käyttökelpoista mursketta kuin aikaisemmat murskainkon-struktiot.

Käsiteltävän rakenteen eräs tärkeä etu on, että pidettäessä yllä tuttu minimiaukko ja maksimiaukko missä 20 tahansa pisteessä raon kehällä murskauspään pinnan ylä- ja alaosassa ja päinvastoin pään progressiivisten kiertojen aikana, poistoaukon 27 läpi raon 41 rajatusta tilasta tulevan murskatun materiaalin koon vaihtelu on vähäinen, niin että materiaalin koko voidaan säätää tarkasti, jol-25 loin sellaisen materiaalin, joka ei ole kooltaan riittävän pientä, uudelleenmurskaaminen tulee tarpeettomaksi tai ainakin vähenee huomattavasti. Aukon koon säätäminen voi tapahtua helpösti joko nostamalla tai laskemalla niveltä 19 aksiaalisesti säiliössä tai päinvastoin nostamalla tai 30 laskemalla säiliötä niveleen nähden. Vastaavasti aukon koon säätäminen, niin että pystytään kompensoimaan pään murskauspinnan 37 kuluminen tai puolipallon muotoisen pinnan 31 kuluminen, voidaan suorittaa samalla tavalla.

Pyörivän murskaimen ensimmäinen rakenne esitetään 35 piirustusten kuviossa 3, ja se perustuu tarkasti murskain- 91044 11 ta koskevaan selostukseen. Näin ollen murskainta koskevassa selostuksessa käytettyjä viitenumerolta on käytetty piirustuksessa vastaavien osien kohdalla.

Ensimmäinen rakenne poikkeaa selostuksesta vain 5 joidenkin vähäisempien näkökohtien osalta.

Säiliö 13 on segmenttirakenteinen ja siinä on sisäosa 13a, joka on kiinnitetty säädettävänä ulkorunko-osaan 13b, jossa on alaosa 13c ja yläosa 13d, joka ulottuu suu-osan 25 päälle, jolloin muodostuu suuri tukipinta akselia 10 21 varten. Värinänestomekanismi (ei esitetty) voi olla tavanomaista rakennetta, ja se tekee mahdolliseksi murs-kautumattoman materiaalin siirtymisen renkaan muotoisen raon 41 läpi vahingoittamatta pään 17 ja kurkun 38 vastaavia murskauspintoja.

15 Pyörivän murskaimen toinen rakenne esitetään pii rustusten kuviossa 4, ja se poikkeaa rakenteeltaan ensimmäisestä rakenteesta, vaikka murskaimesta esitetty selostus koskee myös sitä. Näin ollen piirustuksessa on käytetty samoja viitenumerolta merkitsemään niitä vastaavia 20 murskaimen osia, joita on selostettu jo edellä.

Toinen rakenne poikkeaa ensimmäisestä rakenteesta siinä, että ylärunko 13d suuntautuu murskauskammion suuaukon 25 päälle ja muodostaa kaksoistukirakenteen akselia 21 varten. Akseli 21 voi siis poiketa rakenteeltaan edellä 25 selostetusta ensimmäisestä rakenteesta, jolloin kara 43 voi olla pitempi, niin että saadaan aikaan ulompi akseli-tappi 53, joka on sijoitettu rungon 13d ulompaan vastakkaisesti suuntautuvaan osaan 55, ja sisempi laakeritappi 57, joka on sijoitettu rungon sisempään vastakkaisesti 30 suuntautuvaan osaan 59. Kara 43 suippenee symmetrisesti toisesta päästään 45 säiliössä olevaan toiseen päähän 47. Päässä 47 on pää 61, jossa on ulompi tasopinta, joka on vino kammion keskiakseliin nähden samalla tavalla kuin edellisessä rakenteessa akselin ulkopintaan 33 nähden.

35 Ulkopinnassa 63 ei ole kuitenkaan ympyrän muotoista syven- 12 nystä 51, johon olisi sovitettu kääntötappia, vaan se on muotoiltu yhtenäisesti akselitappiin 54, niin että akseli-tappi 54 suuntautuu ulospäin akselin keskiakselista pois siirrettynä. Edellistä rakennetta vastaavalla tavalla ak-5 selitappi 54 on järjestetty niin, että se pyörii syvennyksessä 49, joka on tehty murskauspään pyöreään ylätasopin-taan 33. Näin ollen akseli kohdistaa tarvittavan voiman murskauspäähän edellistä rakennetta vastaavalla tavalla, niin että akselin pyöriessä saadaan aikaan pyörimis- ja 10 nutaatioliike.

Eräässä lisärakenteessa tappi 54 voidaan tehdä päähän 17 kiinteästi liittyvänä ja sijoittaa pyörivänä syvennykseen 31, joka on tehty akselin ulompaan tasopintaan 63.

Edellisten rakenteiden eräässä muunnelmassa murs-15 kauspää 17 voidaan varustaa mitä tahansa muotoa olevalla murskauspinnalla, esimerkiksi koveralla tai kuperalla pinnalla, katkaistun kartion muotoisen pinnan asemesta.

Näin ollen kehäseinämä 39 voi olla yleensä muodoltaan sellainen, että saadaan aikaan pienennysaukko pään ja 20 säiliön murskauspintojen 37 ja 39 väliin murskaimen raja tusta tilasta 29 poistoaukkoon 27.

Eräässä edellisten rakenteiden lisämuunnelmassa piste B voi sijaita ylempänä tai alempana päähän 17 nähden kuin mitä kuvioissa esitetään.

25 Eräässä edellisten rakenteiden lisämuunnelmassa pään yläpinnan 33 ja akselin alapinnan 47 väliin voidaan sijoittaa painelaakeri. Käsiteltävää keksintöä soveltamalla saadaan aikaisempiin pyöriviin murskaimiin verrattuna monia etuja. Näitä ovat: 30 1. Valmistuskustannukset ovat nykyisiin murskai miin verrattuina tuntuvasti pienemmät, mikä johtuu yksinkertaisesta rakenteesta ja osien pienemmästä määrästä. Tavanomaisissa murskainrakenteissa voi olla esimerkiksi vähintään 30 erilaista pääkomponenttia, kun taas käsitel-35 tävän keksinnön mukaisessa tyypillisessä rakenteessa on 8 pääkomponenttia.

91044 13 2. Aikaisemmissa rakenteissa on vähintään 14 liikkuvaa pääosaa, kun taas käsiteltävän keksinnön mukaisessa tyypillisessä rakenteessa on 3 liikkuvaa pääosaa.

3. Rakenteen yksinkertaisuudesta johtuen työmaalla 5 tarvittavien varaosien määrä on tuntuvasti pienempi ja myös huoltotaajuus on pienempi.

4. Käsiteltävässä keksinnössä voidaan käyttää suhteellisen yksinkertaisia hydraulisia käyttölaitteita, mikä poikkeaa aikaisemmissa rakenteissa käytetyistä, murskaimen 10 ulkopuolelle sijoitetuista sähkömoottoreista ja vaihdelaa-tikoista.

5. Voitelu on käsiteltävän keksinnön mukaan helppoa murskaimen osien yksinkertaisuudesta johtuen, kun sen sijaan aikaisemmissa rakenteissa se on melko monimutkais- 15 ta.

6. Huoltoaika lyhenee huomattavasti, koska osia on nyt vähemmän kuin aikaisemmissa rakenteissa.

7. Käsiteltävässä keksinnössä käytetystä paremmasta mekanismista johtuen murskaimen pyörittämiseen tarvit- 20 tava käyttövoima voi olla tuntuvasti pienempi kuin aikaisemmissa rakenteissa, joissa voidaan päästä vain noin 65 % tehoon.

8. Käsiteltävän keksinnön toimintateho voi olla melkein 100 %, kun on kysymys pienestä määrästä uudelleen 25 murskattavaa materiaali, kun taas aikaisemmissa rakenteis sa päästään yleensä vain 60 % tehoon.

9. Käsiteltävän keksinnön mukaisella murskaimella murskatun materiaalin raekoko voi olla huomattavasti alle 1/16" eikä uudelleenmurskaamista juuri tarvita, kun taas 30 aikaisemmissa rakenteissa on yleensä vaikeaa päästä 3/16" raekokoon (vähintään 40 % materiaalista on murskattava niissä uudestaan).

10. Käyttömekanismissa on pieni keskipakotasapai-nottomuus (se voi olla jopa nolla akselin ulkorakenteesta 35 riippuen) nykyisiin murskainrakenteisiin verrattuna. Näin 14 ollen kuluminen, tehohäviö ja tasapainottomuus vähenevät minimiin, niin että nyt pystytään valmistamaan aikaisempiin rakenteisiin verrattuna suurempia murskaimia.

11. Käytettyjen komponenttien yksinkertaisuudesta 5 ja pienestä määrästä johtuen murskaimet voidaan tehdä riittävän pienikokoisiksi, niin että niitä voidaan kuljettaa tavanomaisissa henkilö- tai pienkuljetusajoneuvois-sa. Tavanomaiset siirrettävät murskauslaitokset ovat sen sijaan sekä kalliita että kooltaan sellaisia, että ne ede-10 llyttävät raskasta kuljetuskalustoa.

On huomattava, että käsiteltävän keksinnön suoja-piiri ei ole rajoitettu edellä selostettuun erikoisrakenteeseen. Tarkemmin sanottuna käsiteltävä keksintö ei ole rajoitettu malmin murskaamiseen tai kaivosteollisuuden 15 käyttöön, vaan sitä voidaan soveltaa myös muilla aloilla, koska komponenttikoko ei rajoita käsiteltävässä keksinnössä käytettyä murskaustoimintoa.

Claims (18)

91044 15

1. Murskautuvaa tai haurasta materiaalia varten tarkoitettu murskauslaite, jossa on 5 säiliö (13), jossa on kammio (15) materiaalia var ten ja keskellä poistoaukko (27), joka on sijoitettu sen pohjaan ja rajaa kehäseinämän (39) käsittävän kurkun (38), murskauspää (17), joka on sijoitettu suunnilleen keskelle mainittua poistoaukkoa (27), jossa on murskaus-10 pinta (37), joka on sovitettu välimatkan päähän kurkun (38) seinämästä (39), ja joka määrittelee renkaan muotoisen raon (41) seinämän (39) ja murskauspään (17) pinnan (37) väliin, murskauspään (17) käsittäessä pyörimisakselin (GB), ja 15 käyttövälineet (43) murskauspään (17) liikuttami seksi säiliössä (13), tunnettu siitä, että murskauspää (17) on tuettu vastakkaisista aksiaalisista päistään tukirakennelmalla (20a, 20b), jonka avulla murskauspää (17) on sovitettu erilleen säiliön (13) kes-20 kiakselista (AC) kääntöpisteen (B) ympäri, joka kääntöpis-te sijaitsee pyörimisakselin (GB) ja keskiakselin (AC) leikkauspisteessä, niin että murskauspää (17) pääsee pyörimään ja värähtelemään tämän pisteen (B) ympäri; ja tämä kiinteä kääntöpiste (B) on sovitettu lähelle, tai samalle 25 kohdalle murskauspään (17) pohjan kanssa, jossa kohdassa murskauspinnan (37) yläosan värähtely saadaan tapahtumaan suunnassa, joka on olennaisesti kohtisuoraan mainittuun keskiakseliin nähden ja murskauspinnan (37) pohjan värähtely saadaan tapahtumaan suunnassa, joka on olennaisesti 30 samansuuntainen keskiakselin kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että tukirakennelma (20a, 20b) käsittää pyörivän akselin (21), joka on sijoitettu keskelle mainittuun kammioon (15) keskiakselin (AC) ympäri pyö- 35 riväksi ja jonka ensimmäinen aksiaalinen pää (47) on si- 16 joitettu mainittuun kammioon (15), niin että se liittyy pyörivästi pään (17) aksiaaliseen etupäähän (33), ja toinen pää on yhdistetty käyttövälineeseen (43), ensimmäisen aksiaalisen pään (47) siirtäessä pään (17) tiettyyn kul-5 ma-asentoon erilleen mainitun akselin (21) keskiakselista (AC).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että tietty kulma-asento pidetään yllä asemointi- tai akselitapilla (23, 54), joka on si- 10 joitettu pään (17) ja akselin (21) väliin, tapin (23, 54) käsittäessä keskiakselin, joka on samalla kohdalla mainitun pään (17) pyörimisakselin (GB) kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että kun kyseessä on asemointitap- 15 pi (23), niin tapin (23) kulma-asento määrätään siten, että tapin (23) toinen aksiaalinen pää liittyy akselin (21) aksiaaliseen päähän (47) sellaisessa paikassa, joka on siirretty erilleen ja on vino akselin keskiakseliin (AC) nähden, niin että tapin (23) keskiakseli on tietyssä 20 kulma-asennossa ja tapin (23) toinen aksiaalinen pää tarttuu pään (17) aksiaaliseen etupäähän (33) sellaisessa paikassa, joka on samalla kohdalla pään (17) pyörimisakselin (GB) kanssa, jolloin tapin (23) keskiakseli on samassa linjassa pyörimisakselin (GB) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että tappi (23) on muodoltaan pyöreä lieriö, että tapin (23) vastakkaiset aksiaaliset puoliskot muodostavat ulospäin suuntautuvat tukiosat ja että akselin (21) ja pään (17) vastaavat aksiaaliset päät (47, 30 33) ovat kukin varustettuja syvennyksillä (51, 49) tarvit tavissa kohdissa tukiosien vastaanottamista varten ja pään (17) ja tapin (23) sijoittamiseksi tiettyyn kulma-asentoon.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen murskauslaite, 35 tunnettu siitä, että tapin (23) aksiaalinen pituus 91044 17 on hiukan suurempi kuin syvennyksien (51, 49) yhteenlaskettu syvyys, jotka erottavat akselin (21) ja pään (17) vastaavat aksiaaliset päät (47, 33) toisistaan.

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen murskauslaite, 5 tunnettu siitä, että kun kyseessä on akselitappi (54), ohjaintapin (23) vastakohtana, niin akselitapin (54) kulma-asento määräytyy yhtenäisestä muodostelmasta, jonka muodostaa akselin (21) aksiaalinen pää (47) ja akselitappi (54), tai pään (17) aksiaalinen etupää (33) ja akselitappi 10 (54), sellaisessa paikassa, joka on siirretty erilleen ja on vino keskiakseliin (AC) nähden, niin että akselitapin (54) keskiakseli määrätyssä kulma-asennossa liittyy akselin (21) aksiaaliseen päähän (47) ja pään (17) aksiaaliseen päähän (33) siten, että akselitapin (54) keskiakseli 15 (AC) on pyörimisakselin (GB) kanssa samakeskeinen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että akselitappi (54) on muodoltaan pyöreä lieriö, joka ulkonee ulospäin akselin (21) aksiaalisessa päässä (47) muodostaen ulospäin ulkonevan 20 tukiosan, ja että murskauspään (17) aksiaaliseen etupäähän (33) on muotoiltu syvennys (49) tukiosan vastaanottamiseksi ja pään (17) saattamiseksi määrättyyn kulma-asentoon.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen murskauslaite, 25 tunnettu siitä, että akselitappi (54) on muodoltaan pyöreä lieriö, joka ulkonee ulospäin pään (17) aksiaalisessa etupäässä (33) muodostaen ulospäin ulkonevan tukiosan, ja että akselin (21) aksiaaliseen etupäähän (47) on muotoiltu syvennys (49) tukiosan vastaanottamiseksi ja 30 pään (17) saattamiseksi määrättyyn kulma-asentoon.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen murskaus-laite, tunnettu siitä, että akselitapin (54) aksiaalinen pituus on hiukan suurempi kuin syvennyksen (49) syvyys, joka erottaa akselin (21) vastaavat aksiaaliset 35 päät (47, 33) ja pään (17) toisistaan. 18

11. Patenttivaatimuksen 6 tai 10 mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että akselin (21) ja pään (17) toisistaan erillään olevien aksiaalisten päiden (47, 33) väliin on pantu tiiviste, joka eristää tapin (23) 5 ja syvennyksen säiliön (13) sisällöstä.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että mainittuun tukirakennelmaan kuuluu yleisesti kiertyvä nivel, joka tukee murskauspäätä suhteessa säiliöön, sallien pään 10 (17) vapaan kiertymis- ja nutaatioliikkeen kääntöpisteen (B) ympäri, että nivel käsittää toisiinsa liittyvän kom-ponenttiparin, joista toinen komponentti on sovitettu säiliön (13) pohjaan keskelle poistoaukkoa (27) ja toinen komponentti on sovitettu pään (17) aksiaaliseen takapäähän 15 (35).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että toinen komponentti käsittää nivelen (19), joka on sijoitettu kiinteästi pohjaan, ja että toinen komponentti käsittää keskeltä syvennetyn 20 alueen, joka on muodostettu pään (17) aksiaaliseen taka päähän (35), nivelen (19) käsittäessä puolipallon muotoisen pinnan (31), joka on kammion (15) puolella, ja että syvennetyllä alueella on puolipallon muotoinen, niveltä (19) vastaava tukipinta niveltä varten, jolloin nivel (19) 25 muodostaa istukan, jossa pää (17) pyörii ja värähtelee vapaasti.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että toisen komponentin ja säiliön pohjan väliin on sovitettu säätövälineet, ren- 30 kaan muotoisen raon (41) säädön mahdollistamiseksi.

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että murskaus-pää (17) on muodoltaan suunnilleen suora, katkaistu kartio, jonka pään (17) aksiaalinen etupää (33) ja aksiaali- 35 nen takapää (35) rajaavat ympyrän muotoiset yhdensuuntai- 91044 19 set pinnat, joiden väliin kehän suuntainen kartiopinta (37) suuntautuu, etupääpinnan (33) ollessa halkaisijaltaan yleensä pienempi kuin takapääpinta (35), kartiopinnan (37) liittyessä kurkun (38) seinämään, joka rajaa renkaan muo-5 toisen raon (41).

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että kehäkartiopintaan (37) kuuluu ulospäin kovera osa, joka ulkonee aksiaalisesta etupäästä (33) kohti aksiaalista takapäätä (35) kasvavalla kaarevuu- 10 della, ja sylinterimäinen osuus, jonka halkaisija on olennaisesti vakio, ja joka ulkonee yhtymäkohdasta, koveran puolen ollessa lähellä aksiaalista takapäätä (35).

17. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen murskauslaite, tunnettu siitä, että kammiossa 15 (15) on suuosa (25), jonka kautta materiaalia syötetään, ja kehäseinämä (24), joka suippenee sisäänpäin suuosasta (25) poistoaukon (27) suuntaan ja liittyy läheisesti kurkkuun (38), ja että kurkun (38) kehäseinämä (39) pääasiallisesti suuntautuu ulospäin kammiosta (15) säiliön (13) 20 pohjaa päin, kammion (15) ja poistoaukon (27) rajatessa yhtymäkohdassaan pyöreän rajatun tilan.

18. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen, patenttivaatimukseen 2 perustuva murskauslaite, tunnettu siitä, että akseli (21) on sen pyörittä- 25 miseksi mekaanisesti käytettävä tai sähkökäyttöinen. 20