FI90901B - Teline, joka muodostuu irroitettavasti toisiinsa liitososan avulla kytkettävistä profiilitangoista - Google Patents

Description

90901

Teline, joka muodostuu irroitettavasti toisiinsa liitososan avulla kytkettävistä profiilitangoista. - Ställning av löstagbart med ett koppiingsstycke med varandra koppiingsbara profilstänger.

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa ilmoitetun laatuista telinettä. Niinpä voidaan kytkeä profiili-tankoja liitososan avulla keskenään telineeksi. Liitososa on edeltä käsin asennettu omista osistaan rakenneyksiköksi, ja siihen kuuluu epäkeskopultti, joka laatan jousikuormituksella normaalisti ulkonee pultinpäällään sen tukipinnan päälle, joka tukeutuu epäkeskokiekkoon, ulos kotelon sivuseinämästä. Tämä pultinpää on kuitenkin painonapin tapaan painettavissa jousi-kuormitusta vasten aksiaalisesti sisään koteloon, jotta liitososa voidaan asentaa tai ottaa ulos profiilitankonsa ontosta tilasta. Profiilitangon profiiliseinämä on nimittäin varustettu sopivalla poikittaisreijäilä, johon pultinpää asennettaessa laatan jousikuormituksen vaikutuksesta napsahtaa sisään. Liitososan purkaminen profiilitangosta tapahtuu analogisesti päinvastoin. Epäkeskopultiliä on siis tässä lisätoimintana mukava ja nopea valmiin liitososan "painonappiasennus" profii-litankonsa kanssa. Näin asennetun liitososan pultinpäähän voidaan päästä käsiksi sivulta profiilitangon poikittaisreijän kautta, ja se voi toimia epäkeskopultin kiertokädensijana, profiloidun laatan asettamiseksi epäkeskokiekon kautta kytkennän irroittavaan ulostyöntöasentoon ja kytkennän aikaansaavaan sisääntyöntö-asentoon.

Eräs tunnettu teline tällaisella liitososalla (DE-PS 31 53 232) on tosin osoittautunut hyväksi, kuitenkin jäi käytännössä toiveita avoimiksi koskien parannettua profiili tankojen kytkentää ja asennetun liitososan varmaa asemaa profiilitangossa. Tässä tunnetussa liitososassa oli vain yksi profiloitu laatta ja siihen kuuluva haka, joka tosin aikaansai edellä mainitun painonappiasennuksen edun epäkeskopultteineen, 2 mutta joka saattoi hakapäällään laatan sisääntyöntöasennossa tarttua vain toisen raonseinämän taakse kahdesta seinämästä, jotka ovat raon molemmin puolin. Siten oli kummankin profii-litangon välillä vain yksipuolinen kytkentä. Laatan jousi-kuormitus muodostui siten yhtenä kappaleena kulmaan asetetusta kaistaleesta, tarttui kuitenkin laatan ulomman päätykappaleen alueelle, pitääkseen laatan vinon pinnan, joka vastaa hakapään myöhemmästä poikittais!iikkeestä, painettuna vasten koteloon järjestettyä kosketuskohtaa. Tästä seuraten oli laatan vastakkaiseen sisäpäähän, sen vastepinnan kautta epäkesko-pulttiin kohdistuva jousivoima vain sen osavoima ja johti asennuksessa pultinpään epätyydyttävään napsahdusasentoon profiilitangon poikittaisreijässä.

Eräässä toisenlaisessa liitososassa (DE-PS 22 39 370) oli tunnettua järjestää kaksi laattaa vierekkäin koteloon ja liikuttaa niitä yhteisellä epäkeskopultilla samanaikaisesti ulostyöntö- ja sisääntyöntöaseman välillä. Vaikka kummatkin laatat koskettivat toisiaan ulommilla päätyösi11aan, muodostui suuri rakennusleveys lisäksi toisiaan kohti tulevien hakapäiden ja vinojen pintojen tähden. Kummassakin laatassa oli tosin toisiinsa nähden vastakkain suunntatut haat, joilla ne, laattaa sisääntyönnettäessä, saattoivat tarttua kummankin rakoaukkoa rajoittavan rakoseinämän taakse, kuitenkaan ei liitososan painonappiasennus epäkeskonsa kautta ollut järjestetty eikä mahdollinen. Näiden toimenpiteiden kohdistaminen johdanto-osassa mainitun laatuiseen, liitososalla varustettuun telineeseen osoittautui mahdottomaksi, koska kummankin laatan haoilla varustetut ulommat päätykappaleet vaativat toisiinsa nähden vastakkaisen jousikuormituksen, niiden pitämiseksi vastakkain painettuina sekä kosketuksessa niiden kummankin vinon pinnan välissä olevan tapin kanssa, joka toimi yhteisenä kosketuskohtana.

Keksintö perustuu tehtävään kehittää johdanto-osassa mainitun 90901 3 laatuinen teline, jolle on ominaista profii1itankojen parannettu kytkentä suurella kiinnipitovoimalla, joka mahdollistaa liitososan moitteettoman painonappiasennuksen epäkeskopulttin-sa kautta sekä sallii kompaktin liitososan nopean kokoonpanon. Tämä saavutetaan keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa mainituilla toimenpiteillä, joille tulee lisäksi seuraava erikoinen merkitys:

Pitkittäisen raon avulla laatta on nivelöity vain ennen tukipintaa olevalta alueeltaan kahdeksi laattakieleksi, jotka vaikuttavat kuten kaksi laattaa. Laattakielet on toisiinsa nähden vastakkaisesti tehty mutkalle, ja niissä on toisistaan poispäin osoittavat haat, jotka, kuten kahden laatan liitos-osassa, sisääntyöntöasennossa, tarttuvat toisen profiilitangon raon kummankin rakoseinämän taakse. Lisäksi muodostuu kummankin profiilitangon symmetrinen kytkentä suurella tartuntavar-muudella ja suurella kuormitettavuudella. Lisäksi liitososalla on minimaalinen rakenneleveys, sillä kummatkin laattakielet ovat, raon kulkusuunnassa nähtynä, päällekkäin, ja kotelon sisällä tarvitaan vain sen verran tilaa kuin vaaditaan yksittäisen laatan poikittaista liikettä varten. Ratkaisevaa on kuitenkin, että epäkeskokiekon kummankin laattakielen koske-tusalueella on kummallekin laattakielelle yhteinen kosketuspinta, joka on jousikuormitettu pultinpään ulostyöntömielessä. Siten on keksinnön mukaisen kahden haan liitososan painonappi-asennuksen suuri etu ilman muuta mahdollinen, sillä kosketuspinnan alueella tapahtuu yhden haan liitososan toiminta. Säätöliike kummankin laattakielen sisään- ja ulostyönnössä ei ole tässä haitaksi, koska toisistaan eroavat poikettaisiiikkeet tapahtuvat vain laattakielien sisällä, samalla kun painonappi-toiminta tapahtuu yhteisellä tukipinnalla, josta myös kummankin haan pitkittäisliike lähtee säätöulokkeiden kautta epäkesko-kiekolle. Keksinnön mukaisen kahden haan liitososan rakenne on myös sikäli yksinkertaistettu, koska, huolimatta kahdesta haasta, on käsiteltävä vain yhtä ainoaa yhteistä laattaa.

4

Sisäänrakermusongelmat johtuen keskisestä ohjausnivelestä kummankin jousikielen välissä niiden vastakkain kulkevien vinojen pintojen alueella on vältetty kahdella erillisellä kosketuskohdalla, kotelon kuminallakin toisiinsa nähden vastakkaisella sivuseinällä. Yksinkertaisimmassa tapauksessa kosketuskohtina käytetään vaatimuksessa 5 mainittuja vastakkain kulkevia kiilapintoja kummankin vinon pinnan tukemiseen. Tämän ohella tukeutuu toinen laattakieli mutkalle tehdyllä ulommalla päätekappaleellaan kotelon kosketuskohtaan, joka on epäkesko-pään sisäänpainosuunnassa, kun tätä painonappiasennetaan, ja suorittaa pultinpäätä sisäänpainettaessa joustavasti myötäävän liikkeen. Tämä laattakieli osallistuu siten sen laattamate-riaalin jousielastisuudesta johtuen lisänä epäkeskokiekolla olevan vastepinnan jousikuormitukseen ja edistää siten pultin-pään uiostyöntämistä kotelosta ja tukee pultinpään varmaa tarttumisasentoa profiilitangon poikittaisreijässä.

laattakielten toisiinsa nähden vastakkainen työtapa voidaan yksinkertaisimmin saavuttaa vaatimuksessa 2 esitetyllä niiden päätekappaleiden tekemisellä peilikuvamaisesti mutkalle, joka vaatimuksen 3 mukaisesti tulisi muodostaa mahdollisimman samalla tavalla kotelon pitkittäiskeskitason suhteen. Koska päätekappaleet tämän ohella laattojen uiostyöntöasennossa risteävät, saadaan, huolimatta kummankin toisiinsa nähden vastakkaisesti mutkalle tehdyistä hakapäistä, hyvin kapea rakenne laattojen uiostyöntöasennossa, sillä kummankin toistensa päällä olevan kielen hakapäät, hakavarret ja vinojen pintojen osat voivat raon kulkusuunnassa pitkälle peittää toisensa. Ideaalitapauksessa saadaan kummallekin haalle vain yksi rakenneleveys, kuten yksittäisen haan mitoilla on muutoin edeltä määrätty; huolimatta sen kahdesta toisiinsa nähden vastakkaisesti suunnatusta haasta, on keksinnön mukaisella liitososalla myös sen kummankin haan alueella vain yksi rakenneleveys, joka vastaa yhden haan liitososan rakennele-veyttä. Tällainen kapea rakennetapa on myös kotelolla, kun li 90901 5 menetellään vaatimuksen 6 mukaisesti. Huolimatta kahdesta laattakielestä saadaan tilansäästö kotelon sisällä, kun tällöin järjestetään vaatimuksessa, 4 mainitut pitkittäisosat keskenään risteävien vinojen pintojen osien taakse. Raon kulkusuunnassa nähtynä on kummallakin laattakielellä toisiinsa nähden peiliku-vamainen S-muoto, joka risteämiskohdan läpi muodostaa profiiliksi kapean "numero 8" ennen epäkeskokiekon yhteistä tuki-pintaosaa. Kummatkin pitkittäisosat voidaan johtaa sen ohessa kiilapinnoilla olevien kuperien taitteiden kautta vaatimuksen 7 mukaisesti kotelon kummallekin sivupinnalle ja ne voivat toimia hakavarsien noston kautta kummankin laattakielen sisääntyöntö-asennon varmistamiseksi.

Erikoisen edullinen suoritusmuoto saadaan tekemällä kumpikin hakapää mutkalle D-muotoisesti vaatimuksen 8 mukaisesti, jonka ohessa tähän U-muotoon voidaan puristusvaikutuksen tähden kohdistaa kummankin, laattojen pitkittäiseen liikkumissuuntaan olevan olakeotsapinnan yli erikoisen suuria puristusvoimia kummankin liitettävän profiilitangon välille, suhteellisen ohutta ja halpaa laattamateriaalia käyttäen. Kytkentävaihe helpottuu vaatimuksessa 9 esitetyillä nokilla ja kytkentää parannetaan vaatimuksessa 10 esitetyillä toimenpiteillä.

Sikäli kuin käytetään yhteisen tukiosan jousikuormitusta laattamateriaalista kulmaan käännetyn kaistaleen avulla vaatimuksen 11 mukaan, säästetään muutoin vaadittava erillinen jousielementti. Liitososan rakenne on hyvin yksinkertainen, koska se käsittää vain kolme osaa, nimittäin kotelon, joustaviin kaistaleisiin ja kumpaankin laattakieleen nivelöidyn yhtenäisen laattarungon ja epäkeskon. Johtuen vähistä käsiteltävistä osista voidaan liitososa koota nopeasti. Pultinpään tartuntavarmuuden edistämiseksi profiilitankonsa poikittaisreikään on suositeltavaa järjestää laatan kanssa yhtenä kappaleena joustava kaistale vaatimuksessa 12 esitetyn mukaisesti, etenkin kun järjestely raon pohjalla ja sen 6 kulkusuunta tapahtuu vaatimuksessa 13 esitetyn mukaisesti.

Tässä kohdassa, jossa silloin joustava kaistale on, sijaitsee myös toinen, ulompi säätöuloke, jonka kanssa epäkeskokiekko on yhteistoiminnassa nivelöidyn laatan uiostyöntöliikkeen aikana. Epäkeskokiekon vastakkaisen puolen alueelle tarttuvat sisemmät säätöulokkeet saattavat joutua toimintahäiriöön, jota varten vaatimuksissa 14 -24 esitetyt toimenpiteet saavat erikoisen, itsenäisen keksinnöllisen merkityksen.

Kierrettäessä epäkeskopulttia laatan sisääntyöntöasentoon, kuormittavat niin suuret jännitykset epäkeskokiekosta taaempaa säätöuloketta, että siinä saattaa esiintyä muodonmuutoksia, jotka voivat aiheuttaa epäkeskokiekon irtoamisen. Mikäli esiintyy materiaalivikoja tai mikäli syntyy pitkäaikaisella kuormituksella materiaalin väsymistä, voi vieläpä taaempi säätöuloke murtua. Silloin vaarantuu lukon toimintavarmuus ja ääritapauksessa liitososa voi tulla vieläpä käyttökelvottomaksi. Vaatimuksen 14 mukaisen mutkan avulla vahvistetaan taaempaa säätöuloketta olennaisesti, ilman että siten vaadittaisiin mainittavia materiaalin lisäkustannuksia ja monimutkaisempaa valmistusta. Moninkertaisella kulmaan asettamisella syntyvä mutkahaara voi vastaanottaa suuria jännitysvoimia, koska tässä esiintyvät jännitysvoimat ovat vaikuttavia mutkan kasvavan pyörimisliikkeen mielessä.

Erikoisen suuri toimintavarmuus saadaan, kun mutka, vaatimuksen 15 mukaan, sulkeutuu renkaan muotoisesti. Jännitysvoimien vaikuttaessa törmää mutkan haara nimittäin reijän seinämänreu-naan ja saa siten lujuuteensa valtavan nousun, huolimatta ohuesta 1aattamateriaalista. Reikä on lopuksi, vaatimuksen 16 mukaisesti, muutoin välttämätön, epäkeskopultin viemiseksi läpi laattaan. Mutkan haaran tulisi tällöin kulkea samansuuntaisena epäkeskopultin pyörimisakselin kanssa ja olla muodostettu pitkulaiseksi sekä kulkea suorassa kulmassa laattaan nähden, kuten ehdotetaan vaatimuksessa 19. Jo turvallisuussyistä 90901 7 annetaan mutkan haaran ristetä laatta ja jatkua, vaatimuksen 18 mukaisesti, vastakkaiselle puolelle, joka viitaten vaatimuksiin 20 - 23 on seuraavilla perusteilla merkityksellistä.

Syntyy vaara, että laatan sisääntyöntöasennossa, tai jo siirryttäessä tähän, taaempi säätöuloke irtoaa epäkeskokie-kolta. Tämän estämiseksi järjestetään, vaatimuksen 20 mukaisesti kotelossa kiinni oleva vaste, jonka päälle mutka jo sisääntyöntöliikkeensä aikana ajaa ja estää siten epäkesko-pultin sisäänpainumisen. Tällainen sulku voi tapahtua pidennetyllä mutkan olkapäällä, kuten ehdotetaan vaatimuksessa 21. Silloin voi, vaatimuksen 22 mukaisesti, jo kotelon sivuseinämä ottaa vastaan tällaisen iskuvaikutuksen.

Jos epäkeskopulttia kierretään kiertotyökalulla tms.laatan uiostyöntöasennosta kytkennän aikaansaavaan sisääntyöntöasen-toon, niin syntyy vaara, että olennaisesti syntyy liian korkea aksiaalinen paine, joka työntää pultin pään kokonaan tai osittain ulos profiilitangon poikittaisesta reijästä kotelon sisään. Tämä voi tapahtua juuri silloin, kun kotelon vasteen tulee ottaa vastaan sisemmän laatanpään em. sulku. Tällaisessa aksiaalisessa paineen kohdistumisessa voisi nimittäin laatan sisempi pää törmätä ennen vastettaja antaa työntekijälle käsityksen, että epäkesko on ilmeisesti tullut sulkuun, vaikkei kytkennän aikaansaavaa laatan sisääntyöntöasentoa ole vielä saavutettu. Tämä muodostaa suuren onnettomuusriskin. Sikäli kun sulkuun kuitenkin käytetään pidennettyä mutkanhaaraa, on mahdollista, vaatimuksessa 23 mainitun syvennyksen avulla, jo minimaalisella vain n. 0,1 mm siirrolla varmistaa epäkesko-kiekon järjestyksenmukainen tuki sisempään laatan päähän.

Tällöin on jo kiertämisen alussa perusteellisesti estetty epäkeskopultin irtoaminen laatalta. Epäkeskopultin olennainen sisäänpainamisliike ja siten liitososan irtoamisen vaara profiilitangosta on silloin poissuljettu. Lisäksi mitoitetaan tällainen vaatimuksen 13 mukainen loveus tarkoituksenmukaisesti δ vastaten mutkanhaaran laatan paksuutta ja se yksinkertaisesti muotoillaan loveksi kotelon sivuseinämässä. Mutka voidaan tämän lisäksi muotoilla niin litteäksi, että se ei, vaatimuksen 24 mukaisesti, estä liitososan asentamista paikalleen ja purkamista pois. Jo pultinpään täydessä uiostyöntöasennossa ei mutka ulotu yli kotelon siihen liittyvän seinämän. Kotelon taaemmassa päässä voi kuitenkin mutka ulottua ulos mutkankaa-rellaan; siellä on kyllä muutoin profiilitangon vapaa ontto tila.

Keksinnön muut edut ja toimenpiteet käyvät ilmi seuraavasta kuvauksesta ja piirustuksesta. Keksintö kohdistuu tämän ohessa kaikkiin oletettaviin uusiin tunnusmerkkeihin ja tunnusmerkki-yhdistelmiin, myös kun näitä ei nimenomaan esitettäisi vaatimuksissa. Piirustuksessa keksintö on esitetty yhtenä suoritus-esimerkkinä. Siinä esittää:

Kuvio 1 pituusleikattua sivukuvaa keksinnönmukaisen telineen yhden liitoskohdan läpi pitkin leikkausviivaa I - I kuviossa 2, vielä ennen kuin kummatkin profiilitangot on kytketty keskenään.

Kuviot 2A ja 2B päällikuvaa pitkin leikkausviivaa IIÄ tai 113 kuviossa 1 leikatusta liitoskohdasta kytkentäasennossa,

Kuviot 3 ja 4 voimakkaasti suurennettuna sivukuvaa tai päällikuvaa liitoskohdassa käytetyn liitososan eräästä olennaisesta osasta,

Kuvio 5 suurennettuna osakuvaa kuvioissa 2 A tai 2 B esitetystä liitososasta,

Kuvio 6 kuviota 2 A vastaavaa päällikuvaa liitososasta, kun sen rakenneosat ovat purkamisasennossa, joka sallii liitososan asentamisen profiilitankoon ja purkamiseen li 90901 9 siitä,

Kuvio 7 kuviota 2 A vastaavana leikkauskuvana kuminankin profiilitangon kytkentäasentoa tässä liitoskohdassa ja

Kuvio S voimakkaasti suurennettuna päänpuoieista poikki leikkauskuvaa läpi kuvion 7 liitoskohdan pitkin siinä olevaa leikkausviivaa VIII - VIII.

Liitososalla 20 tulee kytkeä profiilitangot 10, 11 keksinnön mukaiseen telineeseen. Lisäksi liitososa 20 pistetään profii-litangon 10 otsapinnasta 13 onttoon profiilitilaan 12 sisään, myöhemmin kuvion 6 yhteydessä vielä tarkemmin kuvattavan pistonuolen 63 tapaan, kunnes lopuksi profii1iotsapinnasta 13 ulkonee erikoiset kytkentävälineet 21, 22, 22'. Kytkentäta-pauksessa nämä tarttuvat, kuten nähdään kuviosta 7, taakse leikattuun rakoon 14 toisessa profiilitangossa 11, joka esitetyssä suoritusesimerkissä muodostuu pystysuorasta, kahdeksankulmaisesta pilarista. Liitososa 20 on edeltä käsin valmistettu rakenneyksikkö, jota varten, käsillä olevassa tapauksessa vaaditaan vain kolme rakenneosaa. Nämä ovat kotelo 23, jossa on siinä liikenuolien 61, 61' tapaan, kuviot 2 A ja 7, pitkittäissuunnassa liikkuva, profiloitu laatta 24 ja koteloon 23 laakeroitu epäkeskopultti 25. Laatta 24 on muodostettu erikoisella tavalla, kuten nähdään suurennettuna esityksenä kuvioissa 3 ja 4 sivukuvana ja pääl1ikuvana.

Laatta muodostuu mutkalle tehdystä, jousiterästä olevasta 1evykaistaleesta. Laatta 24 on, lähtien sen ulommasta kytkentävälineestä 22, 22', varustettu pitkittäisraolla 39, joka nivelöi sen kahdeksi laattakieleksi 30, 30'. Molemmat laattakielet 30, 30' on tehty mutkalle toisiinsa nähden vastakkaisesti, joka erikoisen selvästi käy ilmi kuviosta 3, ja sentähden tällä alueella synnyttää laatasta 24 kaksi toisistaan erotettua asentoa. Pitkittäisrako 39 päättyy kuitenkin ennen 10 laatan osaa 31, joka jää vielä lähemmin kuvattavaan erikoiseen päätekappaleeseen 37 asti yksiasentoiseksi. Viitaten kuvioihin 1-4, laatassa 24 on seuräavia osia, joilla on seuraavassa mainittu merkitys. Kummankin laattakielen 30, 30’ ulompi päätekappale 27, 27' on peilikuvina samalla tavoin tehty mutkalle kuvioissa 2 A ja 3 pistekatkoviivoilla merkityn pitkittäisen keskitason 43 suhteen kotelossa 23 ja käsittää toisiinsa nähden vastakkain suunnatut haat 22, 22', joihin sitten aina osat 28, 28' vinoine pintoineen päättyvät. Lähtöasennossa kuvioissa 2 A ja 2 B on laatta 24 kytkennän aikaansaavassa asennossaan; se on ulostyöntönuolen 61' tapaan ajettu maksimaalisesti ulos kotelosta 23 ja ulottuu sentähden vastaavan pitkälle ulos profiilitangon otsapinnasta 13. Tätä asentoa kutsutaan sentähden laatan 24 "uiostyöntöasennoksi". Tässä ulostyöntöasennossa risteävät molemmat vinon pinnan osat 28, 28' keskiosassaan, ennenkuin molemmat kielet 30, 30' muuttuvat olennaisesti nuolten 61 tai 61' siirtosuuntaan osoittaviksi pitkittäisosiksi 74, 74', jotka tosin ovat molemmin puolin mainittua pitkittäiskeskitasoa 43, mutta niiden ei tarvitse enää sen suhteen kulkea peilikuvina. Siten muodostuu myös vastaavasti erilaiset nurjahduskulmat sinänsä kummankin kielen siihen päättyvissä nurjahdusosissa 72, 72', jotka lopuksi muuttuvat jo mainituiksi, olennaisesti tasomaisiksi laatan loppuosiksi 31.

Kummatkin haat 22, 22' on muodostettu vastakkaisesti toisiaan kohti kulkeviksi, U-muotoisiksi takaisin taivutetuiksi kielenpäiksi, joiden molemmat U-haarat 70, 71 tai 70', 71' pää!likuvissa 2 A ja 3 ovat tarkalleen samalla tasalla päällekkäin, niin kauan kuin laatalla on uiostyöntöasento. Kulloinkin vapaa U-haara synnyttää hakapään 70, 70' ja tämän ohella peittää pystysuorasti toisen U-haaran muodostaman hakavarren 71', 71. Huolimatta kahdesta haasta 22, 22' on ulostyöntöasennossa 61' toteutettu rakenneleveys 75, joka on määrätty vain yksittäisen U-haan olkapään leveydestä. Tämä 90901 11 olkapään leveys 75 on hieman ahtaampi kuin raon 14 aukon leveys 67, joka rako siten muodostaa toisen yhdistävän profiilitangon. Kummankin U-haan 22, 22' kytkennässä vaikuttavina kohtina on haarojen otsapäät 73, 73’, joita kuvion 7 yhteydessä kuvataan vielä lähemmin. Kummankin laattakielen 30, 30’ kummatkin mainitut pitkittäisosat 74, 74’ ovat, johtuen niiden välissä olevista vinoista osista 28, 28', likimain samassa suunnassa kuin kulloinkin liittyvät vapaat U-haarat 70 ja 70’, jonka vuoksi kummatkin kielet 30, 30’ aina muodostavat S-muodon. Johtuen mainituista, toisiaan kohti kulkeviksi peilikuviksi tehdyistä mutkamuodoista, risteävät kuitenkin nämä molemmat S-muodot 70, 71, 28, 74, 72 toisaalta ja 70’, 71’, 74’, 72' toisaalta kuviossa 3 viitenumerolla 76 merkityssä risteämis-kondassa, jonka tähden syntyy tässä ulostyöntöasennossa profiilille "numero 8" kummankin laattakielen 30, 30' alueella.

Yhteen kootussa epäkeskossa täytyy sisemmän laattaosan 31 olla asetettu jousikuormituksen alaiseksi nuolen 32 tapaan, joka kuormitus painaa jo mainitun tukipinnan 34 kautta epäkesko-pultilla 25 olevaa epäkeskokiekkoa 16 vasten ja pitää tämän puristettuna vasten kotelon 23 toista sivuseinämää 36.

Tällainen jousivoima 32 voisi lähteä erillisestä jousinive-lestä, joka epäkeskopulttia 25 ympäröivänä painejousena tukeutuu taaemman koteloseinämän 36' ja laattaosan 31 väliin. Käsillä olevassa tapauksessa on kuitenkin laatan 24 jousite-rästä käytetty siihen ja siten yksiosaisena muodostettu joustavaksi kaistaleeksi 26, joka tukeutuu vapaalla päällään 77 liukuvasti kotelon sivuseinämän 36' sisäpinnalle kuvion 2 A mukaisesti. Lisäksi mainittu pitkittäisrako 39 on varustettu laattakielten 30, 30' molempien pitkittäisosien 74, 74' alueella laajennuksella 79, joka riittää keskisen kaistaleen 26 muodostamiseen raon pohjalla 78. Joustava kaistale 26 istuu siis välittömästi yksiasentoisen laatan osan 31 kohdalla ja kulkee molemmilla vapailla kaistaleenpäillään 77 kummankin haan 22, 22' kohdalle. Riippumatta suuremmasta nurjahduskuimasta 12 jalanpuoleisessa jatkokohdassa 78 ulottuu joustava kaistale 26, kuin "kolmas kieli" haoilla varustettuihin laattakieliin 30, 30'. Joustava kaistale 26 kulkee siten jo useasti mainitun uiostyöntönuolen 61’ tapaan profiiliotsapintaa 13 vasten.

Nain mainittu jousikuormitus 31 tulee ensi sijassa vaikuttamaan tukipintaan 34 ja huolehtii siihen painavan epäkeskokiekon 16 kautta siitä, että epäkeskoakselin 44 suunnassa siitä oleva pultinpää 15, kuten havaitaan kuviosta 5, työnnetään rajoit-timen yli ulos etummaisesta kotelon sivuseinämästä 36. Laatan osa 31 käsittää lähinnä lävistyksen 33, jonka läpäisee epäkeskopultti 25 ja tässä olennaisesti käsittää pitkittäisen reijän. Lävistyksen 33 kummassakin päässä on säätöulokkeet 35, 38, jotka pitävät tukipinnan 34 välissään ja ulottuvat sen yli. Näiden säätöulokkeiden 35, 38 välissä on sitten epäkeskokiekko 16. Säätöuloke 35 käsittää lävistyksen 33 reuna-alueella uiostyönnetyn painuman reunan, samalla kun toinen säätöreuna 38 on esitetyssä esimerkissä on erikoinen rakenteeltaan, koska sisemmän laattapäätekappaleen 37 moninkertaisen taivutuksen johdosta syntyy takaisin taivutettu mutka 40. Lävistyksen 33 takana kulkee lähinnä laatan osa 31 juuri kauemmaksi ja muodostaa silloin mutkan kärjen 42, jonka jälkeen laattama-teriaali jälleen kulkee takaisin ja sitten, L-muotoisen mutkan jälkeen, muuttuu suunnilleen suorassa kulmassa tukipintaan 34 nähden kulkevaksi päätehaaraksi 41, jota seuraavassa lyhyesti kutsutaan "mutkahaaraksi 41". Mutkahaaran 31 vyöhyke 38, joka ulottuu yli tukipinnan 34, toimii taaempana säätöulokkeena epäkeskokiekolle 16.

Liitososan 20 kokoamiseksi viedään ensin epäkeskopultti 25, jossa on laakeritappi 17, tukipinnasta 34 ulos laatassa 24 olevan lävistyksen 33 läpi, ja ohjataan nämä kummatkin rakenneosat sisemmässä kotelon päässä 51 olevan aukon läpi kuvion 5 mukaisesti kotelon sisäosaan, kunnes sylinterimäinen pultinpää 15 joutuu seinämän osan 50 puoliympyrän muotoiseen 90901 13 pohjaan. Seinämän osa 50 menee kotelon sisäpäähän 51 laajennukseen 52, johon tulee sisälle mutka 40. Tällä kokoonpanolla joutuu sylinterimäinen 1aakeripultti 17 taaempaan kotelon sivuseinämään 36' laakeriporaukseen 53, joka ympäröi sitä puoliympyrän muotoisesti. Vastakkaisella sivulla tukeutuu sitten laakeritappi 17 ohjausripaan 59, joka on muodostettu taaempaan kotelon sivuseinämään 36' ja toimii epäkeskopultin 25 suunnatuksi sisäänviemiseksi koottaessa liitososaa 20. Sitä varten on epäkeskopultti 25 varustettu säteettäisellä uralla 53 laakeritapin 17 otsapinnalla, joka liitososaa koottaessa voi liukua ohjausrivan 59 yli. Kootussa tilassa esiintyy kuvattu pintakosketus tukipinnan 34 jousivoiman 32 tapaan jousikuor-mittaman epäkeskokiekon 16 ja kotelon etummaisen sisäseinämän 36 sisäpinnan välissä. Tämä on vasteasento mainitulle pultinpäälle 15 sen kuviosta 5 näkyvälle ulospainetulle asennolle. Otsapinnalla pultinpäässä 15 on sekä työkalu-kiinnitin 19 että myös sen maksimaalista epäkeskeisyyttä osoittava merkki 18. Merkin 18 avulla voidaan tunnistaa kulloinenkin epäkeskopultin 25 kiertoasento. Kuvatun kokoonpanon jälkeen osoittaa tämä merkki 18 kumpaakin hakaa 22, 22' kohti. Tällöin esiintyy jo usein mainittu laatan 24 täysi ulostyöntöasento. Vain tässä asennossa voidaan liitososa 20 nopeasti ja mukavasti asentaa profiilitankoonsa 10 ja purkaa siitä pois, mikä lähemmin selitetään kuvion 6 yhteydessä.

Lisäksi kohdistetaan, jousikuormitusta 32 vastaan, pultinpäähän 15 paine nuolen 62 tapaan. Siten epäkeskopultti antaa painonapin tapaan myöten kotelon sisään, sillä laakeritapin 17 otsapinnan takana on laakeriporauksessa 53 vielä aksiaalista vapaata tilaa. Kuten nähdään kuviosta 5, ei mutkanhaara 41 vain synnytä mainittua säätöuloketta 38 epäkeskokiekol1 e 16, vaan tarttuu laatan lävistyksen 33 sisään ja jatkuu, käsillä olevassa tapauksessa vieläpä vastakkaiselle laatan puolelle haaran pidennykseen 46. Mutkahaara 41 sijaitsee päätepuolei-sella otsapinnal1 aan 47 lähellä kotelon taaemman sivuseinämän 14 36' sisäpintaa. Otsapinnassa 47 on kuviossa 4 näkyvä loveus 82, joka ympäröi välyksellä keskistä ohjausripaa 59 kotelon sisäseinämän 36’ sisäpinnalla. Haaran pidennyksen 46 johtamiseksi läpi lävistyksen 33 on tämä muodostettu muuta laatan leveyttä kapeammaksi. Kuviossa 6 näkyvässä ulostyön-töasennossa on nyt loveksi sivuseinämässä 36’ muodostettu syvennys 55 samassa suunnassa kuin haaran otsapinta 47, jonka tähden, kuvion 6 mukaan, epäkeskopultin 25 sisääntyöntöliike 62 on mahdollinen. Koska pultinpää 15 tässä sisääntyöntöasennossa 62 ei enää ulkone laakeripesän 23 ulommasta ääriviivasta, voidaan liitososa 20 viedä asennusta varten profiilitankoon 10 sisäänpistonuolen 63 tapaan kuviossa 6, profiiliotsa-aukon 13 läpi, kunnes pultinpää 15 joutuu poikittaisporauksen 60 suunnassa profiilitangon 10 seinämään. Kun tämä suunta on saavutettu, niin jousikuormitus 32 painaa pultinpään 15 jälleen sen lähtöasentoon, jossa se itsestään napsahtaa profiilitangon 10 poikittaisporaukseen 60, joka on esitetty kuviossa 2 Ά.

Siten saadaan liitososan 20 määrätty rakennesyvyys profiili-tangossa 10.

Kotelossa 20 on kiinteästi kotelossa olevat kytkentävälineet nokkaparin 21, 21 muodossa. Nämä nokat 21 törmäävät asennettaessa taaemmalla porraspinnal1 a 80 jo usein mainitun profii1iotsapinnan 13 eteen. Nokat 21 on muodostettu leveydeltään vastaamaan yksittäisen haan 22 tai 22' edellä mainittua rakenneleveyttä 75, jonka tähden ne kuviossa 2 A näkyvässä päällikuvassa kuvion 1 raon kulkusuunnassa 65 ovat kummankin haan 22, 22’ peittämät. Kummatkin nokat 21 pitävät kumpaakin hakaa 22, 22’ pitkittäisporrastettuina välissään. Kuvioiden 1 ja 2A mukaisessa ulostyöntöasennossa pistetään siten liitososalla 20 varustettu profiilitanko 10 rakoaukon 67 läpi raon 14 sisäpuolelle, jolloin molemmat nokat 21 ovat molemminpuolisten raon seinämien sivupintoja vasten ja estävät profiilitangon ei toivotun kallistumisen pilarin li suhteen.

li 90901 15

Jousikuormitus 32 ei kuitenkaan vaikuta vain epäkeskopulttiin 25, vaan myös 1aattakieleen 30. Kuvion 2 A mukaisessa ulos-työntöasennossa pidetään siten vino pinta 28 painettuna kii1apinnaksi 29 muodostettua kosketuskohtaa vasten kotelossa 23. Kiilapinta 29 muuttuu sen ohessa litteäksi kuvuksi 81, joka kulkee suunnilleen samansuuntaisena tämän laattakielen 30 jo kuvatun pitkittäisosan 74 suhteen. Siten on edellä kuvattu haan 22 määrätty suunta-asema varmistettu laatan ulostyöntö-asennossa 61'. Edellä mainitut kytkentävälineet 21, 22 ovat samalla tasalla ja niissä on kuvion 2 A mukaisesti kapea rakenneleveys 75, joka, kuten jo mainittiin, näkyy haarale-veytenä 75 kuviossa 3. Vastaava määritetty asema on myös, kuten kuvio 2 3 osoittaa, toisella laattakielellä 30'.

Myös tässä on vastaava vino pinta 28* yhdellä kiilapinnaksi 29’ muodostetulla kotelon 23 kosketuspinnalla, joka myös muuttuu litteäksi kuvuksi 81', joka kulkee suunnilleen samansuuntaisena siinä olevan pitkittäisosan 74* kanssa. Siten myös siinä oleva haka 22' saa laatan uiostyöntöasennossa 61’ monesti mainitun ulospäin suunnatun pystyasennon kummankin nokan 21 välissä.

Tällä tuennalla 28', 29' kohdistaa kuitenkin laattakieli 30’, johtuen sen 1aattamateriaalin jousitusominaisuuksista, lisävoimakomponentin jousikuormitukseen 32, joka kohdistuu myös kuviossa 2 3 esitettyyn joustavaan kaistaleeseen 26. Näin tulee pultinpää 15 erikoisesti varmasti pidetyksi painettuna sisään profii1itangon poikittaisreikään SO. Osien 20, 10 asennusasento on siten erikoisen luotettavasti varmistettu.

Liitososalla 20 varustetun profiilitangon 10 liittäminen toiseen profii1itankoon 11 tapahtuu siten, että kuvion 2 A mukaisessa uiostyöntöasennossa 61’ kummatkin haat 22, 22' sekä kummatkin nokat 21 pistetään raon aukosta 67 raon sisälle. Pultinpäähän 15, jossa on työkalukiinnitin 19, voidaan silloin päästä profiilitangon 10 poikittaisreijän 60 läpi. Viedään sisään kiertotyökalu kuten hylsyavain ja kierretään yksi 16 kierros kuvion 1 kiertonuolen 83 tapaan. Silloin alkaa epä-keskokiekko 16 liikkua laatan taaemman säätöulokkeen 38 yli kuvion 7 sisääntyöntönuolen 61 tapaan sisään päin. Jo pienen siirtoliikkeen jälkeen, esim. vain 0,1 mm, ei mutkahaara 41 ole enää otsapinnallaan 47 samassa suunnassa kotelon aukon 55 kanssa, vaan on kulkenut jo hieman rajoittavan seinäkappaleen 66 yli. Kotelon aukossa 55 on nimittäin työntösuunnassa 61 vain yksi aukon leveys, joka vastaa kuviossa 5 näkyvää laatan paksuutta 56. Jo pienen siirron jälkeen on laatan osan 31 asento kotelossa 23 varmistettu. Späkeskokiekko 16 ei voi irrota taaempana säätöulokkeena toimivasta mutkahaarasta 41. Pintakosketus on aina epäkeskokiekon 16 ja laatan 24 tukipinnan 34 välillä. Kuvion 6 yhteydessä mainittu epäkeskopultin 25 sisäänpainamisliike 62 ei voi nyt tapahtua myöskään erehdyksessä. Liitososan 20 irroittaminen on sentähden estetty.

Epäkeskopultti 25 voi kierroksellaan 83 suorittaa kiertokulman 180°. Lisäksi on kuvion kotelon 23 ylemmässä seinämässä rako, jotta kiekkoalue voi kiertyä maksimaalisella epäkeskeisyydellä etummaisesta säätöulokkeesta 35 läpi taaempaan säätöulokkeeseen 38. Säätökiekon 16 sisäpuolella on epäkeskopulti 11a 25 vielä kuviosta 5 näkyvä tukinokka 84, joka voi tällöin liikkua läpi lävistyksen 33 kuviossa 4 näkyvästä yksipuolisesta loveuksesta 85. Tällä pyörähdyksellä 83 kummatkin haat 22, 22' kuitenkaan eivät siirry vain aksiaalisesta sisääntyöntönuolen 51 tapaan, vaan ne liikkuvat myös sivuttain, koska kummankin laattakielen 30, 30' vinot pinnat 28, 28’ kulkevat niihin liittyvien, koteloon kiinnitettyjen kosketuskohtien 29, 29' päälle.

Johtuen toisiinsa nähden peilikuvamaisesta vinosta kulusta, tapahtuu kuitenkin kummankin haan 22, 22' sivuttainen liike toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin. Syntyy kummankin hakapään 70, 70' toisiinsa nähden vastakkain suunnattu sivuttainen siirto 69, 69’, jotka liikkuvat lisääntyvästi kummankin rakoseinämän 68 sisäpintojen taakse, kunnes lopuksi kuvion 7 mukaisesti, niiden kummatkin otsapäät 73, 73' paine 90901 17 taan vasten raon sisäpintoja, ja siten ne puristavat raon seinämän näkyvältä puolelta tukevan profiilitangon 10 otsa-pintaa 13 vasten. Molemmat kytkentähaat 22, 22* ja profii-liotsapinta 13 vaikuttavat kuin kaksi kiristysleukaa, jotka kiristävät kummatkin uraseinämät väliinsä. Kuvion 7 kiris-tysasennossa on laatta 24 työnnetty maksimaalisesti sisään, jonka tähden tätä asentoa sanotaan laatan 24 "sisääntyöntö-asenr.oksi". Tämä on merkkiin 18 iiityen nähtävissä puitinpään 15 otsapinnaila, koska nämä, päinvastoin kuin kuviossa 1, on tuotu diametraalisesti vastakkaiseen asentoon, siis osoittaa mutkaan 40 päin. Tässä sisääntyöntöasennossa on edellä mainittu vastenokka 84 liikkunut laatan lävistyksen 33 reunan 86 eteen ja pysäyttää siten epäkeskopultin 25 pyörimisen 83 pitemmäl1 e.

Sikäli kuin mutkanhaara 41 on laatan lävistyksen 33 alueella siinä olevan taaemmalla seinämäreunalla 45, vaikuttaa mutka 40 kuin kiinteä vaste kiristysiiikkeessä sisääntyöntösuunnassa 61. Monissa käyttötapauksissa on kuitenkin suositeltavaa, kuten käy ilmi kuviosta 4, että seinämäreunan 45 ja mutkanhaaran 41 väliin järjestetään rako 54. Siiloin syntyy, johtuen vaikuttavista voimista sisääntyöntöliikkeessä 61, elastinen taivutus-kuormitus mutkanhaaraan 41. Tämä taivutuskuormitus määrää sitten kytkentähakoihin 22, 22' kohdistuvan jännitysvoiman, joka voidaan määrittää rakennedimensioiden perusteella.

Tällaisen määrätyn rasitusvoiman avulla voidaan välttää ei sallitun korkeat kuormitukset, jotka voisivat johtaa tankomateriaalin 10, 11 vahingoittumiseen, kun tämä on muodostettu suhteellisen pehmeästä materiaalista, kuten alumiinista.

Kummankin vinon pinnan osan 28, 28' päällemenoliikkeen ei tarvitse tällöin päättyä kotelon puoleisten kiilapintojen 2S, 29'alueelle; paremminkin voisivat molemmat hakavarret 71, 71’ täydellä laatan sisääntyönnöllä 61 kulkea kotelon puolelle 18 päättyvien litteiden kupujen 81, 81' päälle. Silloin oiisi aina kummankin hakapään 70, 70' sivuttainen siirto 59, 69' varmistettu täyteen kiristysasentoon. Kummatkin kiiiapinnat 29, 29’ on tällöin edeltä asetettu niin pitkälle, että niiden kummatkin kiilakärjet 87, 87’ kuvioiden 2 A ja 2 3 mukaisesti tarttuvat kummankin koteloon kiinnitetyn nokan 21 alueelle. Ne kannattavat sivuttaista tuentaa varten rakoaukon 67 seinämäpin-noilla kytkentätapauksessa yhtä lailla kuin nokat 21.

Luonnollisesti on sisääntyöntöasennossa 61 epäkeskopuitin 25 sisäänpainamisliike 62 aina yhä sulussa, kuten myös järjestyksen mukainen pintakosketus laattaosan 31 ja epäkeskokiekon 16 välillä on taattu. Epäkeskokiekon 16 irtoaminen taaemmasta ohjausulokkeestaan 38 mutkassa 40 on luonnollisesti myös ulos-työntöasennossa 61 poissuljettu. Mutkahaaran 41 otsapinta 47 sijaitsee nimittäin myös silloin aina vielä seinämän päätekap-paleen 66 edessä, joka silloin toimii vasteena. Jotta liitos-osa 20 voidaan purkaa profii1itangosta 10, täytyy ensin jälleen saavuttaa kuvioiden 1 ja 2 A ulostyöntöasema 61’, jossa jälleen tapahtuu mutkahaaran 41 suuntaaminen kotelon reijän 55 mukaan. Silloin vasta voidaan jälleen pultinpää 15 painaa sisään kuvion 6 nuolen 62 tapaan. Kun pultinpään 15 sisäänpainamisliike 62 tapahtuu, silloin voidaan liitososa 20 vetää ulos nuolen 64 tapaan pois jälleen irti kytketystä profiilitangosta 10 otsa-pinnan 13 kautta ulos ontosta profiilitilasta 12.

Liitososan 20 kapea rakennustapa mukautuu kotelon sivulla siten, että parhaiten kuviosta 7 näkyvä kotelon kummankin kosketuskohdan 29, 29’ päällekkäisyys 48 tapahtuu niiden kiilapinnoilla ja tasaisilla kuvuilla 81, 81'. Mutkan 40 takaisin taivuttamisen kautta syntyy suljettu rengas, joka mutkankierteellään muodostaa litteän profiilin, jossa on suhteellisen pieni mutkankorkeus 57. Mutkankorkeus on tämän ohella mitoitettu siten, että mutka 40 mainitussa ulosmeno-kohdassa ei ulotu kotelon sivuseinämän 36 etummaisen rajoit- n 90901 19 timer, yli. Mutkan, kärki 42 voi kuitenkin ilman muuta ulottua kotelon sisemmän otsapään 51 yli. Huolimatta mutkasta 40 ei kotelon 23 tarvitse niin muodoin olla muodostettu pitemmäksi.

Vinojen pintojen 28, 23' ei tarvitse olla yksidimensionaaii-sesti muodostettu vinoiksi rampeiksi, vaan voisivat olla muotoillut kaksidimensionaaiisiksi ruuvipinnoiksi. Tätä vastaten olisi siiloin tähän kuuluvat, koteloon kiinnitetyt kosketuskohdat 29, 29’ muodostettu ohjausraoiksi tms. Kuvion 7 kummankin r.uoien 69, 69 mukaisen uioshei 1 ahdus 1 iikkeen sijasta suorittaisivat hakapäät 70, 70' torsioliikkeen. Kumpaa tietä puristuspinnat 73, 73' joutuvat kummankin rakoseinämän sisäpinnan 68 taakse kiristysasennossa, on yhdentekevää.

Claims (15)

20

1. Teline, jossa on irroitettavasti liitososalla (20) keskenään kytkettävät profiilitangot (10, li), joista ainakin muutamissa (11) on taakse leikatut urat (14) ja toisissa on ontto tila (12) liitososan (20) vastaanottamista varten otsapinnan puolelta, liitososan (20) käsittäessä onttoon tilaan (12) pistävän kotelon (23), siinä ulostyöntö-ja sisääntyöntöasennon välillä pitkittäisesti siirrettävän (61, 61') profiloidun laatan (24) sekä laatan (24) poikittaisesti läpäisevän epäkeskopultin (25), jolloin laatta kannattaa profiilitangosta pois ulkonevassa ulkopäässään (27) hakaa (22), lisäksi siinä on kosketuskohtaan (29) kotelossa (23) johdettu vino pinta (28), joka laattaa sisään työnnettäessä (61) siirtää hakaa (22) poikittaisesti (69) toisen profiilitangon (11) uran seinämän (68) taakse, ja lopuksi siinä on sisäpäässä (31) tukipinta (34) ja säätö-ulokkeet (35, 38) epäkeskopultin (25) epäkeskokiekkoa (16) varten laatan pitkittäisliikettä (61, 61') varten, joka jousikuormittaa epäkeskopultin (25) poikittaisesti profiili-tankoon (10) nähden ja sen ohessa painaa kiertokädensijana toimivan pultinpään (15) ulos kotelosta (23) profiilitangon (10) poikittaiseen reikään (60), tunnettu siitä, että siihen kuuluu tukipinnasta (34) ulkopäähän (27) se mukaan luettuna läpi kulkeva pitkittäisrako laatassa (24), joka muodostaa kaksi kotelossa (23) päällekkäin olevaa laattakieltä (30, 30'), ja että kummassakin laattakielessä (30, 30') on sekä haka (22, 22'), jotka kaksi hakaa ovat toistensa suhteen vastakkain suunnatut, että vino pinta (28, 28'), jotka kaksi vinoa pintaa kulkevat toistensa suhteen vastakkain, ja että kummassakin kotelon (23) vastakkaisessa sivuseinämässä (36, 36') on kosketuskohta (29, 29'), jotka ovat suunnatut toisiaan kohti ja tarkoitettu kulloinkin yhtä vinoa pintaa (28, 28') varten. 90901 21

2. Stäiining eniigt patentkravet i, kännetecknad därav, att vardera plattetungans (30, 30') yttre ändstycken (27, 27') gjorts tili en krökning spegeibildiikt mot varandra, vardera ändstyckets (27, 27') krökningsform i förhaliande tili kapselns (23) iängsmittpian (43) är spegeibiidiikt mot varandra likadan ocn att ändstyckena (27, 27') har i piattornas utskjut-ningsläge (61') i förhaliande tili varandra överkorsande sned-ytedelar (28, 28'), väsentligen analogt med springöppningsbred-den (67) fran varandra pä ett avstand belägna hakarmar (71, 7x') samt i springans löpriktning (65) varandra väsentligen täckande hakändor (70, 70').

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teline, tunnettu siitä, että kummankin laattakielen (30, 30') ulommat pääte-kappaleet (27, 27') on tehty mutkalle toisiaan kohti peili-kuvamaisesti, kummankin päätekappaleen (27, 27') mutkan muoto kotelon (23) pitkittäiskeskitason (43) suhteen on toisiaan kohti peilikuvamaisesti samanlainen ja että päätekappaleissa (27, 27') on laattojen ulostyöntöasennossa (61') toisiinsa nähden yli risteävät vinopintaosat (28, 28'), olennaisesti rakoaukonleveyttä (67) vastaavasti toisistaan välimatkan päässä olevat hakavarret (71, 71') sekä raon kulkusuunnassa (65) toisensa olennaisesti peittävät hakapäät (70, 70').

3. Stäiining eniigt patentkravet 1 eller 2, k ä n nets c k n a d därav, att stödytans (34) fjäderbeiastning (32) astadkommes med en i en vinkel stäiid remsa (26) av och i ett stycKe med den av fjädermateriai bestaende plattan (24), vars fria remsända (77) giidbart vilar mot innerytan av kapselns si-dovägg (36' ).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen teline, tunnettu siitä, että tukipinnan (34) jousikuormitus (32) aikaansaadaan jousimateriaalia olevan laatan (24) yksiosaisella, kulmaan asetetulla kaistaleella (26), jonka vapaa kaistaleen pää (77) tukeutuu liukuvasti kotelon sivuseinämän (36') sisäpintaan.

4. Stäiining eniigt patentkravet 3, kännetecknad därav, att plattans (24) iängdspringa tili sitt i riktning mot stödytan (34) iiggande inre omrade breddats (79) och fungerar i arrangemanget av den elastiska remsan (26).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen teline, tunnettu siitä, että laatan (24) pitkittäisrako tukipintaan (34) päin olevalta sisemmältä alueeltaan on levennetty (79) ja toimii joustavan kaistaleen (26) järjestelyssä.

5. Stäiining eniigt patentkravet 4, kännetecknad därav, att den elastiska remsan (26) är utformad pa plattans (24) springbotten (78) och sträcker sig i plattans utskjut-ningsriktning (61').

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen teline, tunnettu siitä, että joustava kaistale (26) on muotoiltu laatan (24) rakopohjalla (78) ja ulottuu laatan ulostyöntösuuntaan (61').

6. Stäiining eniigt patentkravet 1, kännetecknad därav, att frän den plattans (24) elastiska remsa (26) motta-gande sektionen (79) utgar ett iängdurtag (39), iöper tili plattans (24) ytterända (27) och delar plattan (24) i tva i kapsein (23) ovanpä varandra belägna piattetungor (30, 30'), vardera plattetungan (3C, 30:) med bade en hake (22, 22’), vilka 26 tva nakar är motsatt riktade i förhaiiande till varandra, och en sned yta (28, 28'), viika tva sneda ytor iöper mocsatt riktade i förhaiiande till varandra, viika ytors beröringspunkter (29, 29’) iigger pa motstaende väggar (36, 36') i kapsein, den i seKtionen (79) befintiiga eiastiska remsan (26) iigger fast vid piattans (24) i ett med denna gäende innerdel (31) och är via sin fria remsända (77) riktad mot vardera haken (22, 22').

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teline, tunnettu siitä, että joustavan kaistaleen (26) vastaanottavasta laatan (24) leikkauksesta (79) lähtee pitkittäislovi (39), kulkee laatan (24) ulkopäähän (27) ja jakaa laatan (24) kahteen kotelossa (23) päällekkäin olevaan laattakieleen (30, 30'), kummassakin laattakielessä (30, 30') on sekä haka (22, 22'), jotka kaksi hakaa ovat toistensa suhteen vastakkain suunnatut, 22 että vino pinta (28, 28'), jotka kaksi vinoa pintaa kulkevat toistensa suhteen vastakkain, joiden pintojen kosketuskohdat (29, 29') ovat kotelossa vastakkaisilla seinillä (36, 36'), leikkauksessa (79) oleva joustava kaistale (26) on kiinni laatan (24) yksiosaisessa sisäosassa (31) ja on suunnattu vapaassa kaistalepäässään (77) kohti kumpaakin hakaa (22, 22').

7. Stälining eniigt specieiit ett eiier fiera av patentkraven 1-6, kännetecknad därav, att piattans (24) inre ändstycke (37) är bakatsvvängt i en krökning (40) och bildar en pa tvären tili plattan (24) gaende krökningsgren (41), som fun-gerar som ett bakre regierutsprang (38) för excenterskivan (16) och som där begränsar piattans (24) stödyta (34).

7. Erikoisesti yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-6 mukainen teline, tunnettu siitä, että laatan (24) sisempl· päätekappale (37) on taakse käännetty mutkaksi (40) ja muodostaa poikittain laattaan (24) nähden kulkevan mutkahaaran (41), joka toimii taaempana säätöulokkeena (38) epäkeskokiek-koa (16) varten ja rajoittaa siinä laatan (24) tukipintaa (34).

8. Stälining eniigt patentkravet 7, kännetecknad därav, att krökningen (40) är ringformat siuten och dess krökningsgren (41) nar in i piattans (24) perforering (33). S. Stälining eniigt patentkravet 8, kännetecknad därav, att perforeringen (33) samtidigt fungerar för att lata excenterbuiten (25) passera igenom plattan (24).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen teline, tunnettu siitä, että mutka (40) on renkaan muotoisesti suljettu ja sen mutkahaara (41) ulottuu laatan (24) lävistyksen (33) sisään.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen teline, tunnettu siitä, että lävistys (33) samalla toimii epäkeskopultin (25) pääsemiseksi laatan (24) läpi.

10. Stälining eniigt nagot av patentkraven 7 - 9, kännetecknad därav, att krökningsgrenen (41) korsar plattan (40) ocn gar (46) tili piattans mittemot stödytan (34) beiägna sida, väsentiigen vinkelrätt tili plattan (24).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen teline, tunnettu siitä, että mutkanhaara (41) risteää laatan (40) ja kulkee (46) tukipinnan (34) vastakkaiselle puolelle laattaa, olennaisen suorakulmaisesti laattaan (24) nähden.

11. Stälining eniigt nagot av patentkraven 8-10, kännetecknad därav, att i piattans inskjutningsläge (61) är krökningen («0) visseriigen riktad mot kapsein (23) medeis en pa plats fästad ansats (66), och avstänger mot fjäderbelastnin-gen (32) excenterbuitens (25) axieiia intryckning (62) i kapsein (23), men krökningen (40) är i piattans utskjutningsläge (61') fri i förhaiiande tili ansatsen (66) och tiilater axieii 90901 27 axieiia intryckning (62) av excenterbulten (25).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen teline, tunnettu siitä, että laatan sisääntyöntöasennossa (61) mutka (40) tosin on suunnattu paikalleen kiinnitetyn vasteen (66) avulla koteloon (23), ja sulkee jousikuormitusta (32) vastaan epäkeskopultin (25) aksiaalisen sisäänpainamisen (62) koteloon (23), mutta mutka (40) on laatan ulostyöntöasennossa (61') vasteeseen (66) nähden vapaa ja sallii epäkeskopultin (25) aksiaalisen sisäänpainamisen (62). 90901 23

12. Stailning enligt patentkravet 11, kännetecknad äärav, att för avstängning av excenterbulten (25) fungerar krökningsgrenens (41) frontalyta (47) och stöter i plattans in-skjutningsläge (61) mot ansatsen (66) via intryckning av excenterbulten, (jmf. figur 7 ).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen teline, tunnettu siitä, että epäkeskopultin (25) sulkemiseksi toimii mutkahaaran (41) otsapinta (47) ja törmää laatan sisääntyöntöasennossa (61) epäkeskopulttia sisäänpainettaessa vasteeseen (66), (vrt. kuvio 7).

13. Stäilning enligt nägot av patentkraven 1-2, kännetecknad äärav, att krökningsgrenen (41) är förlängd och ansatsen (66) har bildats av en sidovägg (36') i själva kapsein (23).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 mukainen teline, tunnettu siitä, että mutkanhaara (41) on pidennetty ja vaste (66) on muodostettu itse kotelon (23) yhdestä sivuseinä-mästä (36').

14. Stäilning enligt nagot av patentkraven 1-13, kännetecknad därav, att den i plattans utskjutningsläge (61') föriängda krökningsgrenens (46) fria passage via excenterbul-tens (25) inskjutning (62) ästadkommes genom urtagning (55) i kapselns (23) sidovägg (36').

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen teline, tunnettu siitä, että laatan ulostyöntöasennossa (61') pidennetyn mutkahaaran (46) vapaa kulku epäkeskopulttia (25) sisääntyönnettäessä (62) aikaansaadaan loveuksella (55) kotelon (23) sivuseinämässä (36').

15. Jonkin patenttivaatimuksen 8-14 mukainen teline, tunnettu siitä, että mutkalla (40) on litteä profiili, jonka mutkakorkeus (57) ei ylitä kotelon (23) sivuseinämää (36'). 24 i. Stäilning, som iösgörbart genom en förbindningdei (20) bar inbördes koppiingsbara profilstänger (10, li), av viika atmins-tone nagra (li) bar bakskurna spär (14) och de andra bar ett ihaiigt utrymme (12) för mottagning av förbindningsdelen (20) fran frontaiytsidan, varvia förbindningsdelen (20) omfattar en i det ihaliga utrymmet (12) instucken kapsei (23), i denna en meiian ett utskjut-nings- ocn inskjutningsiäge i iängdriktningen förfiyttbar (61, 61') profiierad piatta (24) samt en plattan (24) i tvärriktnin-gen genomiöpande excenterbult (25), varvid plattan i sin frän profiistangen aortat utskjutande ytterända (27) uppbär en hake (22), i denna förekommer dessutom en tili ett beröringsställe (29) pa kapsein (23) iedd sned yta (28), som vid inskjutning (61) av plattan flyttar baken (22) i tvärriktningen (69) bakom en annan prof listings (11) sparvägg (68), ocn siutligen förekommer i denna en stödyta (34) i innerändan (31) och regierut-sprar.g (35, 38) för excenterbuitens (25) excenterskiva (16) i och för piattans iängsgaenöe röreise (61, 61'), som i tvärriktningen i förhaiiande tili profiistangen (10) beiastar excenter-buiten (25) och som därvid trycker det som vridhandtag funge-rande buitbuvudet (15) ut nr kapsein (23) in i profiistangens (10) tvärgaende hai (60), kännetecknad därav, att därtiii her en fran stöaytan (34) tili ytterändan (27), denna medräknad, genomiöpande iängdspringa i plattan (24), som biidar tva i kapsein (23) ovanpa varandra belägna plattetungor (30, 30’), ocn att vardera plattetungan (30, 30') bar bade hake (22, 22’), viika tva hakar är motsatt riktade i förhaiiande. tili varandra, och sned yta (28, 28'), viika tva s.neda ytor iöper ir.bcrdes mittemot varandra, och att kapseins (23) vardera mot-staende sidovägg (36, 36') bar ett beröringsställe (29, 29'), viika är riktade mot varandra och i respektive fail är avsedda för en sned yta (28, 28'). II 90901 25

15. Stäilning enligt nagot av patentkraven 8-14, kännetecknad därav, att krökningen (40) har en flat profil, vars krökningshöjd (57) icke överskrider kapselns (23) sidovägg (36’).