FI90760B - Laite ja menetelmä lasilevyjen karkaisemiseksi - Google Patents

Description

90760

Laite ja menetelmä lasilevyjen katkaisemiseksi. - Anordning och förfarande för temperering av glasskivor.

Esillä olevan keksinnön kohteena on yleisesti ottaen lasilevyjen valmistus ja tarkemmin sanottuna parannettu menetelmä ja laite lasilevyjen katkaisemiseksi määrättyjen standardien mukaisiksi sarjavalmistuksessa.

Monissa maissa on virallisia määräyksiä, jotka määrittelevät ajoneuvojen ikkunoina käytettävien karkaistujen lasilevyjen särkymistavan. Usein tällaiset määräykset edellyttävät, että särkyneessä lasilevyssä ei saa olla vaarallisia pitkänomaisia osasia. Esimerkiksi brittiläinen standardi BS 5282 estää periaatteessa 60 mm pidempien osasten esiintymisen silloin, kun pituus ei ole pienempi kuin neljä kertaa leveys. Brittiläinen standardi BS 5282 määrää, että lasilevyllä millä tahansa 50 mm x 50 mm neliöllä olevien osasten määrän tulee olla rajoitetulla alueella ja määrää lisäksi kunkin osasen sallitun maksimialan.

Autoteollisuudessa on viime aikoina pyritty pienentämään ikkunalasien paksuutta, jotta tällä tavoin saataisiin vähennetyksi ajoneuvon bruttopainoa. Paksuudeltaan 3,5 mm tai vähemmän olevia lasilevyjä on kuitenkin vaikeata karkaista siten, että viralliset särkymismääräykset tulevat täytetyiksi ja lisää vaikeuksia erityisesti pitkien osasten (kiilamaiset osat) välttämisessä seuraa siitä, että lasilevy on suhteellisen suurikokoinen.

Viimeaikaisessa Eurooppalaisessa turvamääräyksessä ECE R43, kategoria I, on asetettu uudet standardit tai normit karkaistulle lasille. Määrittelyn mukaisesti 3,5 mm ja ohuempi lasi asettuu kategoriaan I paksuustoleranssin ollessa plus tai minus 0,2 mm. Tähän kategoriaan kuuluvalle lasille on määräyksessä kaksi ratkaisevaa vaatimusta. Ensinnäkin särkymisalue on vä- 2 hintäin 40 osasta ja enintään 450 osasta 50 mm x 50 mm olevalla alueella. Toiseksi pitkien sirpaleiden (eli kiilamaisten) pituus ei saa ylittää 75 mm. Näiden tiukempien turvamääräysten käyttö karkaistun lasin kohdalla on aiheuttanut uusia haasteita lasinvalmistajille.

US-patentissa n:o 4,662,926 on esitetty menetelmä lasilevyn tekemiseksi kestävämmäksi kuumentamalla se deformaatiopisteen ylittävään lämpötilaan ja karkaisemalla sitten kuumennettu lasilevy puhaltamalla lasilevyn molempia pintoja vasten jääh-dytysainetta kahdesta vastakkaisesta suutinryhmästä. Jäähdytys-aine saatetaan törmäämään lasilevyn kumpaankin pintaan samankeskisellä pyöreällä kuviolla, jolloin lasilevy karkaistuu tehokkaammin ja siitä syystä muodostuu entistä lujemmaksi yleisesti ottaen pyöreältä keskialueelta.

Eräs toinen menestyksellinen menetelmä valmistettaessa taivutettuja, karkaistuja lasilevyjä, jollaisia yleisesti käytetään autojen ja vastaavien lasitteina, on vaakasuuntainen puristus taivutustekniikka. Tässä menetelmässä yleisesti ottaen kuumennetaan esileikatut tasaiset lasilevyt pehmenemis- tai taivutus-lämpötiloihinsa kuljettamalla niitä rullakuljettimella kuumen-nusuunin läpi, taivuttamalla kuumennetut lasilevyt haluttuun kaarevuuteen tai muotoon komplementtimuottiparin välissä ja karkaisemalla sitten lasilevyt jäähdyttämällä taivutettuja levyjä ohjatusti lasin karkaisualueen alapuolella olevaan lämpötilaan.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmä ja laite lasilevyjen karkaisemiseksi, jolloin levyjä voidaan käyttää autojen ikkunoina ja niiden paksuus voi olla 3,5 mm tai vähemmän ja jolloin menetelmällä ja laitteella kyetään tasaisesti valmistamaan karkaistuja lasilevyjä, jotka vastaavat täysin virallisia lujuus- ja särkymisvaatimuksia.

Il 90760 3

Esillä olevan keksinnön avulla saadaan aikaan menetelmä ja laite lasilevyn karkaisemiseksi, jolloin lasilevy on tuettuna vaakatasoon ja sitä siirretään vaakatasossa kuumennusuunin läpi kuljettimella. Lasilevyn kulkiessa uunin läpi se kuumenee haluttuun taivutuslämpötilaan läpikotaisin. Kuumennusuunista poistumisen jälkeen kuumennettu lasilevy siirtyy toiselle kuljetinosalle.

Toinen kuljetinosa siirtää lasilevyn uuniin, joka säilyttää kuumennetun lasilevyn lämpötilan, kunnes levy on valmis muotoiltavaksi taivutuspuristimessa ennalta määrättyyn kaarevuuteen. Lämpö säilytetään uunissa käyttämällä sopivia kuumennus-laitteita, kuten esimerkiksi sähkövastuselementtejä tai kaasu-polttimia, jolloin lasilevy säilyttää uunissa taivutukseen sopivan riittävän lämpötilan.

Työntyessään ulos uunin poistumispäässä olevasta aukosta lasilevy siirtyy taivutusasemaan. Taivutusasemassa on muottiosat, joissa on komplementtimuokkauspinnat, joiden kaarevuus vastaa taivutetun lasilevyn muotoa. Muottiosat on sovitettu liikkumaan keskinäisesti toisiaan kohti ja toisistaan poispäin, jolloin tämän keskinäisen liikkeen avulla lasilevy muotoutuu haluttuun kaarevuuteen. Sen jälkeen lasilevy poistuu taivutusasemasta ja siirtyy kolmannelle kuljetinosalle.

Kolmas kuljetinosa siirtää taivutetun lasilevyn jäähdytyslait teen sisältävän karkaisuaseman läpi. Jäähdytyslaitteeseen kuuluu ylemmät ja alemmat puhallinyksiköt, jotka on sijoitettu lasilevyn kulkuradan ylä- ja alapuolelle. Puhallinyksiköt suun-taavat vastakkaiset jäähdytysainesuihkut lasilevyn vastakkaisia pintoja vasten ja muodostavat ennalta määrätyn kuvion.

Lasilevyn jäähdytys käyttämällä ennalta määrättyä kuviota karkaisee ja siis vahvistaa lasilevyä entistä tehokkaammin. Tehokkaampi karkaisu ja sen seurauksena lujuuden parantuminen estää 4 kiellettyjen pitkänomaisten osasten esiintymisen lasilevyn särkyessä ja vähentää myös osasten tai säröjen suurimman ja pienimmän määrän välistä eroa särkyneen lasilevyn eri pinta-yksiköissä.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmä ja laite lasilevyn karkaisemiseksi ja samanaikaisesti muodostaa lasilevy, joka vastaa karkaistun lasin eri turvamääräyksissä esitettyjä vaatimuksia, jotka koskevat särkymisaluetta ja säröjen pituutta. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat. Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan tunnusomaista patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Keksinnön yllä esitetyt tarkoitukset ja edut selviävät ammattimiehelle tarkastelemalla seuraavaa keksinnön erään suoritusmuodon yksityiskohtaista selvitystä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on kaaviomainen sivukuva valmistuslinjan eräästä osasta lasilevyjen karkaisemiseksi, jolloin mukana ovat keksinnön mukaiset uudet tunnusmerkit.

Kuvio 2 on osiin jaettu poikkileikkauskuva uuniosasta pitkin kuvion 1 linjaa 2-2.

Kuvio 3 on osiin jaettu perspektiivikuva kuviossa 2 esitetystä uuniosasta.

Kuvio 4 on suurennettu osakuva kuviossa 2 esitetyn uuniosan tukirakenteesta.

Kuvio 5 on poikkileikkauskuva uuniosan tukirakenteesta pitkin kuvion 4 linjaa 5-5.

I! 90760 5

Kuvio 6 on poikkileikkauskuva uuniosasta pitkin kuvion 3 linjaa 6-6.

Kuvio 7 on poikkileikkauskuva jäähdytysosasta pitkin kuvion 1 linjaa 7-7.

Kuvio 8 on osittainen poikkileikkauskuva jäähdytysosasta pitkin kuvion 7 linjaa 8-8.

Kuvio 9 on samanlainen kuin kuvio 8 esittäen keksinnön erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa.

Tarkasteltaessa nyt yksityiskohtaisesti oheisissa piirustuksissa esitettyä suoritusmuotoa keksinnön suorittamiseksi voidaan todeta, että kuviossa 1 on kaaviomaisesti esitetty lasilevyn karkaisulaite, jota kokonaisuudessaan esittää viitenumero 10. Laitteeseen 10 kuuluu kokonaisuudessaan viitenumerolla 12 esitetty jatkuva kuljetinjärjestelmä, joka on sovitettu tukemaan useita lasilevyjä 14 yleisesti ottaen vaakatasossa niiden siirtämiseksi pitkin jatkuvaa olennaisesti vaakasuoraa rataa kuumennusaseman 16 läpi, jossa on uuni 18 lasilevyjen 14 kuumentamiseksi pehmenemispisteeseensä tai taivutuslämpötilaansa.

Rata jatkuu uuniosaston 20 läpi, jossa on elimet lasilevyjen 14 kuumentamiseksi sen jälkeen, kun levyt poistuvat uunista 18 niiden pehmenemispisteen tai taivutuslämpötilan säilyttämiseksi. Seuraavaksi taivutusasemassa 22 on elimet kuumennettujen lasilevyjen 14 taivuttamiseksi haluttuun kaarevuuteen ja kar-kaisuasemassa 24 on jäähdytysosasto 26 kuumennettujen lasilevyjen 14 lämpötilan alentamiseksi nopeasti halutun karkaisun aikaansaamiseksi niihin.

Esitetyssä suoritusmuodossa lasilevyt 14 kuumennetaan uunissa 18, joka on tunneliuuni ja johon kuuluu pari sivuseiniä 28, 6 yläseinä 30 ja pohjaseinä 32, jotka muodostavat kuumennustilan 34. Kuumennustila 34 voidaan kuumentaa millä tahansa halutulla tavalla jollakin sopivalla kuumennuselimellä, jollaisia esimerkiksi ovat kaasupolttimet tai sähkövastuselementit (ei esitetty) ja jotka on sijoitettu uunin 18 ylä- ja sivuseinien sisään. Tällaisia kuumennuselimiä ohjataan sopivasti laitteella (ei esitetty) halutun lämpötilan aikaansaamiseksi kuumennustilan 34 eri pisteissä. Lasilevyt 14 kuljetetaan kuumennustilan 34 läpi ensimmäisellä kuljetinosalla 36, joka muodostaa osan kuljetin-järjestelmää 12 ja ulottuu pituussuuntaisesti uunin 18 läpi.

Kuljetinosaan 36 kuuluu useita pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevia, poikittain ulottuvia kuljetinteloja 38, joista kukin on vastakkaisista päistään laakeroitu pariin laakeripukkeja 39 (kuvio 2), jotka sijaitsevat uunin 18 ulkopuolella ja koko kuljetinosan 36 pituudelta.

Nämä useat lasilevyt 14 kuormataan yksitellen ja tuetaan olennaisesti vaakatasoon pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan oleville kuljetinteloille 38 uunin 18 tulopäässä ja kuumennetaan ohjatusti haluttuun lämpötilaan niiden kulkiessa uunin läpi. Työntyessään ulos uunin 18 poistumispäässä olevasta aukosta 40 kuumennetut lasilevyt 14 siirtyvät kuljetinteloilta 38 toiselle kuljetinosalle 32, joka on myös osa kuljetinjärjestelmää 12. Osa 42 muodostuu sarjasta välimatkan päässä toisistaan olevia kuljetinteloja 44, joista kukin on vastakkaisista päistään laakeroitu sopiviin laakeripukkeihin 39, jotka sijaitsevat uuniosan 20 ja taivutusaseman 22 vieressä ja vastakkaisilla sivuilla.

Telojen 44 muodostama sarja tukee lasilevyjä 14 vaakasuuntai-sesti niiden siirtämiseksi uuniosaan 20 ja sen sisällä ja taivutusasemaan 22 ja sen sisällä komplementtipuristinmuottien 46 ja 48 väliin. Taivutuksen jälkeen levyt 14 siirtyvät karkai-suasemaan 24, jossa taivutetut lasilevyt 14 siirtyvät kuljetinteloilta 44 kolmannelle kuljetinosalle 50, joka on myös li 90760 7 osa kuljetinjärjestelmää 12 ja joka muodostuu sarjasta välimatkan päässä toisistaan olevia kuljetinteloja 52, joista kukin on vastakkaisista päistään laakeroitu sopiviin laakeripukkeihin 39, jotka sijaitsevat karkaisuaseman 24 vieressä ja vastakkaisilla sivuilla.

Lasilevyjen 14 lämpötila välittömästi ennen taivutusvaihetta on kaikkein ratakisevin tekijä pyrittäessä saavuttamaan keksinnön mukaisesti käsitellyille lasilevyille 14 haluttu muotoyhtenäi-syys ja karkaisu. Levyt 14 pitää esimerkiksi kuumentaa lämpötilaan, joka tekee ne taipuisiksi halutun muodon antamiseksi niille taivutettaessa ja riittävän lämmön pitämiseksi myöhempää karkaisua varten.

Vaikka lasilevyjen 14 käsittelyssä tarvittavan optimilämpötila-alueen säilyttäminen voidaan suorittaa uunilla 18, on vaikeata saavuttaa tämä optimilämpötila-alue jatkuvasti useiden peräkkäisten kuumennettujen levyjen kohdalla. Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että lasilevyt 14 jäähtyvät heti, kun ne joutuvat lämmittämättömään ympäristöön uunin 18 ulkopuolella odottaessaan taivutusasemassa 22 tapahtuvaa käsittelyä.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti haluttu lasin optimilämpö-tila säilytetään käyttämällä uuniosaa 20. Uuniosa 20 ulottuu poikittain toisen kuljetinosan 42 yli ja vastaanottaa kuumennetut lasilevyt 14 uunista 18 sekä säilyttää lasilevyt 14 kuumennetussa ympäristössä lasilevyistä tapahtuvan lämpöhäviön minimoimiseksi. Käyttämällä uuniosaa 20 esillä olevassa keksinnössä saadaan lasilevyt 14 säilytetyiksi optimilämpötilassa ja tällä tavoin saavutetaan muodon ja karkaisun haluttu yhte-näisyysaste.

Kuten kuvioissa 1 - 6 on esitetty, uuniosaan 20 kuuluu kuumennus tila 54, jota rajoittaa ylä- ja alaseinä, pari päätylevyjä, joiden läpi kuumennetut lasilevyt 14 kulkevat sekä pari sivu- 8 seiniä. Kuten kuvioissa 2 ja 3 on parhaiten esitetty, yläseinä muodostuu parista levyjä, jolloin ylempi levy 56 on sijoitettu alemman levyn 57 päälle ja tukee sitä liukuvasti. Samalla tavoin alaseinä on muodostettu parista levyjä, jolloin ylälevy 58 on alalevyn 59 päällä ja tukee sitä liukuvasti. Kuumennus-tilan 54 uunia 18 lähempänä oleva pää on suljettu päätylevyllä 60, jossa on olennaisesti vaakasuuntaan ulottuva rako 61, joka on muodostettu siihen lasilevyjen 14 vastaanottamiseksi. Lähempänä taivutusasemaa 22 oleva pää on suljettu päätylevyllä 62, jossa on yleisesti ottaen vaakasuuntaan ulottuva rako 63, joka on muodostettu siihen lasilevyjen poistumista varten. Vaikka rakoja 61 ja 63 voidaan käyttää olennaisesti tasaisille lasilevyille, päätylevyt 60 ja 62 voidaan korvata parilla taipuisia, lämpöäkestäviä verhoja silloin, kun lasilevyt esi-muokataan kuumennustilassa esimerkiksi muotoiluilla teloilla ennen niiden lopullista muotoilemista taivutusasemassa 22. Sivuseinät on muodostettu useista harjoista, jotka voivat olla mitä tahansa sopivaa lämpöäkestävää materiaalia, kuten nailonia tai ruostumatonta terästä. Esimerkiksi alaspäin ulottuva harja 64a on kiinnitetty levyn 56 sivureunaan ja alaspäin ulottuva harja 64b on kiinnitetty levyn 57 sivureunaan. Ylöspäin ulottuva harja 64c on kiinnitetty levyn 58 sivureunaan ja ylöspäin ulottuva harja 64d on kiinnitetty levyn 59 sivureunaan. Harjat mahdollistavat kuljetintelojen 44 läpikulun kuumennustilan 54 sivujen läpi mistä tahansa sopivasta kohdasta ja pyrkivät noudattamaan kuljetintelojen 44 poikkileikkausmuotoa sulun muodostamiseksi kuljetustilastsa 54 tapahtuvan lämmön pakenemisen estämiseksi. Päätylevy 60 voidaan kiinnittää yläreunasta ylä-levyn 56 päätyreunaan ja alareunasta ylälevyyn 58 useilla sopivilla kierrekiinnittimillä 65. Samalla tavoin levy 62 voidaan kiinnittää yläreunasta alalevyn 57 päätyreunaan ja samoin kiinnittää alareunasta alalevyyn 59 kierrekiinnittimillä 65.

Kuumennustila 54 on tuettu poikittain kuljetinosaan 42 nähden II.

90760 9 neljällä tukiyksiköllä 66, jotka on kiinnitetty laakeripukkien kiskoihin 68, jotka sijaitsevat kuljetinjärjestelmän 12 sivuilla ja ulottuvat pituussuuntaisesti vastakkaisilla sivuilla. Kuvioiden 2-5 mukaisesti kukin neljästä tukiyksiköstä 66 käsittää pystysuuntaan ulottuvan neliömäisen tukiput-kivarren 70, jossa on pituussuuntaan ulottuva rako 72, joka on muodostettu sen harjoja kohti olevaan seinään. Vaakasuuntaan ulottuvan varren 74 toinen pää on kiinnitetty tukivarsien 70 vastaavaan päähän raolla 72 varustettuun seinään nähden sen vastakkaiseen ulospäin olevaan seinään. Pari yleisesti ottaen L-muotoisia tukia, ylätuki 76 ja alatuki 78, on kumpikin kiinnitetty tukivarteen 70 kierrekiinnittimellä 80 ja mutterilla 82. Mutteri 82 on sijoitettu tukivarren 70 keskelle ja se kiinnittyy kierteillä kiinnittimen 80 päähän ja tämä kiinnitin työntyy vastaavassa tuessa 76 ja 78 olevan aukon ja raon 72 läpi. Vaakasuuntainen varsi 74 on kiinnitetty laakeripukin kiskoon 68 tukivarteen 70 nähden vastakkaisessa päässä kierrekiinnittimellä 84, joka ulottuu aluslaatan 86 ja varteen 74 muodostetun pitkänomaisen aukon läpi. Kiinnitin 84 ulottuu edelleen kiskon 68 ylöspäin olevaan pintaan muodostetun aukon läpi ja kiinnittyy vastaavaan mutteriin 88, joka on sovitettu kiskon 68 alle ja on välimatkan päässä laakeripukin kiskosta 68 välikappaleen 90 avulla. Kulmatuki 92 on kiinnitetty vaakasuuntaisen varren 74 alapintaan ja tukivarteen 70 rakenteen jäykkyyden parantamiseksi ja niiden välisen taivutusmomentin estämiseksi.

Kuumennustilan 54 yläosan muodostava ylälevy 56 ja alalevy 57 on rakennettu siten, että toinen levy pääsee liikkumaan toisen levyn suhteen liukuvasti. Tyypillisesti levy 57 liukuu levyn 56 alla ja tämä kiinnittyy paikalleen sen voiman avulla, jonka L-muotoiset tuet aiheuttavat levyn 56 kehäreunaan. Pari yleisesti ottaen L-muotoisia tukia 94 ulottuu alaspäin ja sisäänpäin levyn 56 kummastakin sivureunasta levyn 57 tukemiseksi. Levyyn 56 on lisäksi tehty ainakin yksi neliömäinen aukko 96, johon 10 voidaan sijoittaa sähkösilmä (ei esitetty) lasilevyjen 14 etu ja takareunojen havaitsemiseksi kuumennusvaiheen ohjaamiseksi. Niissä tapauksissa, joissa karkaistaan lasilevyjä kaksoislin-jassa, voidaan muodostaa pari aukkoja 94 levyyn 56 rinnakkain liikkuvien lasilevyjen muodostamien kahden linjan keskiviivan päälle.

Kuumennustilan 54 pohjan muodostava ylälevy 58 ja alalevy 59 on myös rakennettu siten, että toinen levy pääsee liukumaan toisen suhteen. Tyypillisesti levy 59 liukuu levyn 58 alla ja tämä on jälleen kiinnittynyt paikalleen sen voiman avulla, jonka L-muotoiset tuet 78 aiheuttavat. Pari yleisesti ottaen L-muotoi-sia tukia 98 ulottuu alaspäin ja sisäänpäin levyn 58 sivureunan viereisestä alapinnasta levyn 59 tukemiseksi. Levy 58 on edelleen varustettu sähkövastuskuumennuselementillä 100, joka on esimerkiksi Calrod-kuumennin ja joka on kiinnitetty levyn suureen yläpintaan. Kuumennuselementtiä 100 ohjataan esimerkiksi S.C.R.-laitteella (Silicon Controlled Rectifier ohjattu piitasasuuntain, esi esitetty), joka säilyttää sen säädetyssä vakiolämpötilassa. Kuumennuselementti 100 saa sähkövirtaa sähköjohtimen 102 kautta, joka ulottuu levyn 58 läpi ja on sähköliitetty kuumennuselementin 100 vastakkaisiin päihin. Edelleen kuumennuselementti 100 voidaan eristää levystä 58 eristysmateriaalilla 104, joka on sijoitettu levyn 58 ylöspäin olevaan pintaan. Kuumennuselementti 100 voidaan kiinnittää materiaaliin 104 tai levyyn 58 useilla pinteillä 106.

Levyt 56 - 59 ovat rakenteeltaan eristettyjä levyjä lämpöhäviön estämiseksi kuumennustilasta 54 mahdollisimman tehokkaasti. Kuten kuviossa 6 on esitetty, levyyn 57 kuuluu yläseinä 108 ja alaseinä 109 ja niiden väliin sijoitettu eristysmateriaali 110. Eristysmateriaali 110 voi olla mitä tahansa kaupallisesti saatavissa olevaa materiaalia, joka sopii tähän prosessiin ja jollaisia ovat esimerkiksi Marinite tai Fiberfax. Yläseinän 108 ja alaseinän 109 erottaa toisistaan neliömäinen putki 111, joka

II

90760 11 ulottuu levyjen kehän ympäri jättäen siten seinämät 108 ja 109 välimatkan päähän toisistaan eristysmateriaalin 110 sijoittamiseksi niiden väliin.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, harjat 64a - 64d on kiinnitetty levyihin 56 - 59 vastaavassa järjestyksessä useilla yleisesti ottaen poikkileikkaukseltaan suorakulmaisilla putkikiskoilla 112 ja 113. Kiskot 112 ja 113 ulottuvat pitkin levyjen 56 ja 57 sivureunoja ja kumpaankin on muodostettu alaspäin avautuva rako harjojen 64a ja 64b reunan vastaanottamiseksi ja kiinnittämiseksi. Harja 64a ulottuu kiskon 112 koko pituudelta. Harja 64b on katkaistu sopivan kokoiseksi siten, että se ulottuu ainoastaan kiskon 113 siltä osalta, joka on esillä etupään levyn 62 ja levyn 56 vastakkaisen reunan välissä. Samalla tavoin harja 64c ulottuu siihen liittyvän kiskon 112 koko pituudelta ja harja 64d on katkaistu siihen liittyvään kiskoon 113 sopivaan pituuteen.

Tuen muodostamiseksi kuumennustilan 54 ylä- ja alaseinämille on levyn 56 yläseinä 114 ja levyn 58 alaseinä 115 ulotettu levyjen sivureunojen ulkopuolelle. Seinämän 114 jatkeet lepäävät L-muotoisten tukien 76 ylöspäin olevalla pinnalla. Samalla tavoin seinämän 115 jatkeet lepäävät tuen 78 ylöspäin olevalla pinnalla. Pultit 84 ja mutterit 88 voidaan irrottaa tai löysätä tukiyksiköiden 66 säätämiseksi sisäänpäin kohti levyjä 56 ja 58 siten, että ne kitkakiinnittyvät seinämien 114 ja 115 sivureu-noihin lukiten siten levyjen 56 ja 58 ja takapään levyn 60 sijaintipaikan laakeripukin kiskoon 68 nähden. Levyt 57 ja 59 sekä etupään levy 68 ovat vapaita liukumaan kiinteiden levyjen suhteen kuumennustilan pituuden säätämiseksi sopivaksi kuumen-nusaseman 16 ja taivutusaseman 12 väliseen käytettävissä olevaan tilaan.

Edelleen levyn 57 alaspäin oleva seinämä 109 ja levyn 58 ylöspäin oleva seinämä 116 samoinkuin levyjen 56 ja 59 vastaavat 12 pinnat voidaan päällystää lämpöä heijastavalla materiaalilla lämmönhäviön pienentämiseksi kuumennustilan 54 sisältä sekä säteilylämmön heijastamiseksi takaisin lasilevyyn 14.

Taivutusaseman 22 ylemmässä koirasmuottiosassa 46 ja alemmassa naarasmuottiosassa 48 on vastakkaiset komplementtimuotoilupin-nat, joiden kaarevuus vastaa taivutettujen levyjen muotoa ja jotka on sovitettu keskinäiseen liikkeeseen toisiaan kohti ja toisistaan poispäin. Tarkasteltaessa jälleen kuviota 1 voidaan todeta, että koirasmuottiosassa 46 on alaspäin suunnattu, olennaisesti kupera muotoilupinta 117 ja se on sijoitettu telojen 44 yläpuolelle, kun taas naarasmuottiosa 48 on sijoitettu kuljetintelojen 44 alapuolelle ja järjestetty liikkumaan pys-tysuuntaisesti kohti koirasmuottiosaa 46 ja siitä poispäin. Naarasmuottiosan 48 päästämiseksi työntymään kuljetintelojen 44 tason yläpuolelle lasilevyjen 14 nostamiseksi ylös on tämä osa 48 muodostettu useista segmenteistä 118, jotka on asennettu vaunuun 119 ja järjestetty riittävän välimatkan päähän toisistaan segmenttien 116 päästämiseksi kulkemaan vierekkäisten telojen 44 välistä. Segmentit 118 muodostavat rengastyyppisen yhdistelmärakenteen, jossa on olennaisesti kovera muotoilupinta 120, joka täydentää koirasmuottiosan 46 muotoilupintaa 117.

Vaunu 119 on siirrettävissä pystysuuntaisesti nestetoimilait-teella 122, jossa on sopiva männänvarsi 124 naarasmuottiosan 48 nostamiseksi ja laskemiseksi kuljetintelojen 48 alapuolella olevan ala-asennon ja niiden yläpuolella olevan yläasennon välillä kuumennetun lasilevyn 14 nostamiseksi irti kuljetinte-loista 44 ja sen puristamiseksi vasten koirasmuottiosaa 46 komplementtimuotoilupintojen 114 ja 120 väliin, jolloin lasilevy 14 muotoutuu haluttuun kaarevuuteen. Koirasmuottiosa 46 voidaan haluttaessa järjestää myös pystysuunnassa liikkuvaksi ripustamalla se nestetoimilaitteen männänvarresta. Taivutuksen tultua loppuunsuoritethksi naarasmuottiosa 48 lasketaan alas ja tällöin se asettaa levyn uudelleen kuljetintelojen 44 päälle.

n 90760 13

Karkaisuasemassa 24 oleviin jäähdytyselimiin 26 kuuluu ylemmät ja alemmat puhallinyksiköt 126 ja 128, jotka on sijoitettu lasilevyjen 14 ylä- ja alapuolelle, esimerkiksi ilmaa olevien vastakkaisten jäähdytysainesuihkujen suuntaamiseksi kuljetin-osalla 50 olevaa rataa pitkin liikkuvien lasilevyjen 14 vastakkaisia pintoja kohti ja vasten. Tätä tarkoitusta varten puhallinyksiköt 126 ja 128 käsittävät syöttökammiot tai modulit 130, joissa on useita putkia 132, jotka työntyvät niistä ulospäin kohti taivutettujen levyjen 14 liikerataa useiden jäähdytysainesuihkujen suuntaamiseksi sopivasta syöttölähteestä modulien 130 kautta kohti lasilevyjen 14 vastakkaisia pintoja.

Kuten kuvioissa 1, 7 ja 8 on esitetty, puhallinyksiköiden 126 ja 128 moduleista 130 ulottuvat useat putket 132 on järjestetty yhdensuuntaisiksi riveiksi 132a, jotka ovat kohtisuorassa lasilevyjen 14 kulkurataan nähden. Rivit ovat välimatkan päässä toisistaan kulkuradan pituussuunnassa ja järjestetyt siten, että rivin kukin putki 132 on kohdakkain kunkin viereisen rivin putken kanssa, jolloin muodostuu yhdensuuntaisia jonoja 132b, jotka ulottuvat kulkuradan suuntaan. Kuten kuviossa 8 on esitetty, rivien 132a välinen pitkittäisetäisyys C on pienempi kuin vierekkäisten jonojen 132b välinen poikittaisetäisyys B.

Kuten kuviossa 7 on parhaiten esitetty, puhallinyksikön 126 putket 132 on sijoitettu siten, että ne ovat olennaisesti kohtisuoraan levyn 14 suurta yläpintaa vastaan ja alemman puhallinyksikön 128 putket 132 on sijoitettu olennaisesti kohtisuoraan levyn 14 suurta alapintaa vastaan. On edullista, että puhallinyksiköiden 126 putket ovat olennaisesti aksiaa-lisesti kohdakkain yksikön 128 putkien kanssa. Tämä puhallin-yksikkörakenne tunnetaan viivamodulipuhallinyksikkönä, joka suuntaa kaikki putket 132 nuolella A esitettyyn lasilevyn 14 kulkusuuntaan teloilla 52. Viivamodulipuhallinyksikön putkien suuntaus karkaisee lasilevyn 14 karkaisukäsittelyn aikana siten, että särkymisalue ja pitkittäiset sirpaleet säilyvät määräysten mukaisissa rajoissa.

14

Viiva tai rivimodulien yksittäinen käyttö puhallinyksiköissä esitetyllä tavalla on vähentänyt erittäin tehokkaasti kiilamaisten säröjen pituuden hyväksyttäviksi lukemiksi hyvin ohuissa lasilevyissä. Valitettavasti se on aiheuttanut myös kimaltelun lisääntymistä ja toisinaan suurentanut osaskokoa siinä määrin, että sitä ei voida hyväksyä. Vaikka muodostuva kimaltelu on hyväksyttävissä, se vaikuttaa haitallisesti ulkonäköön ja sitä pitäisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Tätä tarkoitusta varten kuviossa 9 on esitetty rivimodulipuhallin-yksikön 128' modifioitu suoritusmuoto, jossa vain osassa moduleita on juuri kuvattu rivijärjestely. Viitenumerolla 133 esitettyihin puhallinyksikön muihin moduleihin kuuluu tavanomaisempi putkijärjestely, jota yleisesti kutsutaan "domino five" (domino viisi)-rakenteeksi, jossa vuorottelevien rivien 132a' putket 132 ovat kohdakkain muodostaen yhdensuuntaisia jonoja 132b', jotka ulottuvat kulkuradan suuntaan. Rakenne on mitoitettu siten, että muodostuu vuoron perään putkijonoja, jotka ovat kohdakkain rivimodulien jonojen kanssa. Loput put-kijonot on sijoitettu rivimodulien jonojen väliin muodostaen kasatun putkijärjestelyn, jolla saadaan entistä tasaisempi ilman jakautuminen levyn pintaan. Kaikkein tyydyttävimpien tulosten aikaansaamiseksi todettiin, että keskimmäisen modulin tai modulien tulisi olla rakenteeltaan rivimoduli, kun taas puhallinyksikön kummassakin päässä olevien modulien tulisi olla rakenteeltaan tavanomaisia tai nk. "domino five"-rakennetta. Tällä tavoin lasilevyn keskiosa on pisimmän ajan rivimoduleista tulevien suihkujen kohteena karkaisun ratkaisevassa alkuvaiheessa silloin, kun.koko levy on puhallinyksiköiden vaikutuspiirissä, eli projisoidulla alueella tai sektorilla, kun taas etu- ja takareunat ovat tavanomaisista moduleista 133 tulevien jäähdytysainesuihkujen kohteena. On selvää, että lasilevy liikkuu jatkuvasti jäähdytysosaston läpi tässä vaiheessa, mutta alennetulla nopeudella verrattuna siihen suhteellisen suureen siirtonopeuteen, joka tarvitaan lämmönhukan minimoimiseksi levystä 14 sen siirtyessä taivutusasemasta 22 karkaisuasemaan

II

90760 15 24. Kun siis levy 14 tulee jäähdytyslaitteistoon 26, levyn vastakkaiset pinnat joutuvat kuvatun kuvion muodostavien vastakkaisten jäähdytysainesuihkujen kohteeksi riittävän pitkäksi ajaksi haluttujen tulosten aikaansaamiseksi, joita tuloksia ovat siis parantunut sirpalejakauma ja vähentynyt kimaltelu.

Juuri kuvatuissa suoritusmuodoissa ilmanpaine puhallinyksi-köissä on alueella 3,7 - 17,9 kPa. Tämä on osoittautunut tyydyttäväksi useimmissa tapauksissa valmistettaessa karkaistuja lasilevyjä, joiden paksuus on 3,5 mm tai vähemmän ja jotka vastaavat täysin virallisia lujuus- ja särkymisvaatimuksia. Kuitenkin karkaistaessa auton laseja, joissa on terävästi kääntyvät reunaosat, kuten kaarevissa perävaloissa, reunaosat hidastavat ilman luonnollista virtausta vasten lasin sisäpintaa tai yläpintaa ja tällöin seuraa epätyydyttävä karkaistuminen.

Tämä pitää erityisesti paikkansa silloin, kun karkaistaan hyvin ohuita lasilevyjä. Tätä ongelmaa voidaan lievittää käyttämällä paineilmaa, jonka paine on suuruusluokkaa 20,7 - 758 kPa, edullisesti 207 - 552 kPa ja jota käytetään lasilevyn sisäpintaan. Paineilmaa voidaan käyttää levyn koko pituudelta tai se voidaan rajoittaa teräväkulmaisiin reunaosiin. Tämä voidaan suorittaa liittämällä ainakin yksi rivi jo olemassa olevia riviputkia paineilmanlähteeseen ja sulkemalla haluttaessa rivin joitakin putkia ilman rajoittamiseksi ainoastaan kaareviin osiin. Sama tulos voidaan saavuttaa työntämällä paineilmaputki ja siihen liittyvät syöttösuuttimet käytettävän puhallinyksikön kahden putkirivin väliin. Suuttimien määrän määrää tarve ja niiden tulisi olla kohdakkain rivisuuttimien jonoissa olevien putkien kanssa.

Voidaan todeta, että lasilevyjen 14 liikettä ohjataan toiminnan jokaisessa vaiheessa moottoriohjaimella (ei esitetty) siten, että liike on sopusoinnussa tässä vaiheessa lasilevyyn 14 suoritetun käsittelyn kanssa. Tällöin siis levyjen 14 liikkeen nopeutta vaihdellaan kuljetinjärjestelmällä 12 siten, että 16 nopeuden määrittelee parhaillaan suoritettava käsittely, jolloin levyt voivat kulkea kuumennustilan 34 läpi kuljetinosalla 36 ensimmäisellä nopeudella, uuniosan 20 ja taivutusaseman 22 läpi kuljetinosalla 42 toisella nopeudella ja karkaisuaseman 24 läpi kolmannella nopeudella. Tämän mukaisesti lasilevyt 14 siirtyvät karkaisulaitteen 10 läpi ennalta määrätyillä nopeuksilla, jotka ovat sopusoinnussa haluttuihin aikajaksoihin, joiden aikana ne siirtyvät eri asemien läpi ja asemasta toiseen.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, kuljetinosan 36 kuljetinteloja 38 käytetään yhteisesti päättymättömän käyttöketjun 134 avulla sopivasta alennusvaihdemekanismista 136 käsin, joka on liitetty toimivasti nopeudeltaan säädettävään voimanlähteeseen tai sähkömoottoriin 138. Kuljetinosan 42 teloja 44 käytetään yhteisesti nopeussäätömoottorista 140 alennusvaihdelaitteen 142 ja päättymättömän käyttöketjun 144 kautta. Samalla tavoin kuljetinosan 50 teloja 52 käytetään yhteisesti päättymättömällä ketjulla 146, joka on liitetty toimivasti alennusvaihdemekanis-min 128 kautta nopeussäätömoottoriin 150. Nopeudeltaan säädettävät sähkömoottorit 138, 140 ja 150 on kaikki liitetty toimivasti moottorin ohjaimeen (ei esitetty) siten, että kaikki mahdolliset säädöt, jotka tehdään moottorin 138 nopeuden ja siis esimerkiksi kuljetinosan 36 nopeuden säätämiseksi, aiheuttavat vastaavat säädöt muiden kuljetinosien nopeuksiin siten, että kyseiset nopeudet säilyvät oikeissa suhteissa toisiinsa. Eräs tyypillinen nopeus on keskimäärin 35,6 - 76,2 m/min per minuutti asemien läpi. Mitä suurempi linjan nopeus on, sitä vähemmän lämpöä tarvitaan uunisssa 18 ja uunissa 20.

Yllä selvitetystä käy ilmi, että keksinnön kohteet ja tarkoitukset on täysin toteutettu. Keksinnön tuloksena on saatu aikaan parannettu menetelmä ja laite lasilevyjen karkaisemi-seksi siten, että särkyvien osasten ja pitkien sirpaleiden määrä pysyy tietyissä määrätyissä rajoissa. Keksinnön mukai-

II

90760 17 sesti tämä saadaan aikaan ohjaamalla lasilevyjen kuumennustasoa kuumennusuunissa, säilyttämällä haluttu taso uuniosasa ja karkaisemalla kuumennettu lasilevy rivipuhallinyksiköiden muodostamassa karkaisumodulissa.

Claims (16)

18

1. Menetelmä suhteellisen ohuen lasilevyn karkaisemiseksi siten, että sillä on parantunut pirstoutumisominaisuus ja pienentynyt irisointiominaisuus, johon menetelmään kuuluu vaihe levyn (14) kuljettamiseksi kuumennusalueen (16) läpi ja levyn (14) kuumentaminen karkaisua varten riittävään lämpötilaan, levyn siirtäminen taivutusasemaan (22), levyn muotoileminen taivutusasemassa (22), muotoillun levyn (14) kuljettaminen jatkuvatoimisesti pitkin reittiä jäähdytysalueen (24) läpi, ja vastakkaisten jäähdytysväliainevirtojen suuntaaminen vasten vastakkaisia etenevän levyn (14) pääpintoja peräkkäisesti ensimmäisessä ja toisessa kuviossa levyn edetessä mainitun jäähdytysalueen läpi, ensimmäisen kuvion virtojen ollessa jaetut yhdenmukaisesti suhteellisen yhdenmukaisen jäähdytysku-vion kohdistamiseksi etenevälle levylle (14), ja toisen kuvion virtojen ollessa järjestetty useisiin välin päässä toisissaan oleviin pituussuuntaisiin riveihin, jotka on suunnattu pitkin levyn (14) etenemissuuntaa pituussuuntaisesti juovitetun jääh-dytyskuvion suuntaamiseksi etenevälle levylle, tunnettu siitä, että ennen mainittua siirtämistä taivutusasemaan (22) levy (14) kuljetetaan kuumennusuunista (16) lämpötilaltaan ohjattuun uuniin (20) ja altistetaan lämpötilaltaan säädettyyn ympäristöön uunin (20) sisäpuolella; ja että kukin mainituista kuvioista ulottuu kokonaan jäähdytysalueen poikki.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä suhteellisen ohuen lasilevyn karkaisemiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä suunnataan vastakkaiset jäähdytysväliaineen virrat vasten etenevän levyn vastakkaisia pääpintoja kolmannessa kuviossa, joka seuraa toista kuviota levyn (14) edetessä jäähdytysalueen (24) läpi, kolmannen kuvion ulottuessa kokonaan jäähdytysalueen poikki ja kolmannen kuvion virtojen ollessa jaetut yhdenmukaisesti suuntaamaan suhteellisen yhdenmukainen jäähdy-tyskuvio etenevälle levylle (14) koko sen leveyden poikki. I! 90760 19

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä lasilevyn katkaisemiseksi, tunnettu siitä, että lasilevy (14) kuumennetaan olennaisesti pehmenemispisteeseensä ensin mainitussa uunissa (18).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä lasilevyn katkaisemiseksi, tunnettu siitä, että mainittu jäähdytysaine on paineilmaa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä lasilevyn katkaisemiseksi, tunnettu siitä, että mainittu jäähdytysaine on paineilmaa, jonka paine on alueella 3,7 - 17,9 kPa.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä lasilevyn katkaisemiseksi, tunnettu siitä, että mainittu jäähdytysaine on paineilmaa, jonka paine on 20,7 - 758 kPa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä lasilevyn katkaisemiseksi, tunnettu siitä, että mainittu jäähdytysaine on paineilmaa, jonka paine on 207 - 552 kPa.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä lasilevyn katkaisemiseksi, tunnettu siitä, että lasilevy (14) kuljetetaan ensin mainitun uunin (18), toisen uunin (20), taivutusaseman (22) ja jäähdytysosaston (26) läpi siirtonopeudella noin 35,6 - 76,2 m/min.

9. Laite (10) kuumennettujen, suhteellisen ohuiden lasilevyjen (14) katkaisemiseksi suuntaamalla yksilölliset jäähdytysvällaineen virrat vasten kuumennettujen levyjen (14) vastakkaisia pääpintoja, johon laitteeseen kuuluu uuni (18) levyjen (14) kuumentamiseksi katkaisua varten riittävään lämpötilaan, jääh-dytyselimet (26) kuumennettujen levyjen (14) nopeaksi jäähdyttämiseksi, kuljetinvälineet (12) kuumennettujen lasilevyjen 20 (14) siirtämiseksi pitkin pituussuuntaista liikerataa ja taivu-tusasema sijoitettuna uunin (18) ja jäähdytysvälineiden (26) välille kuumennettujen lasilevyjen (14) muotoilemiseksi ennalta määrättyyn rakenteeseen ennen kuumennettujen lasilevyjen siirtämistä jäähdytysvälineiden (26), mainittujen kuljetinvälinei-den (12) siirtäessä kuumennttuja lasilevyjä (14) toinen toisensa jälkeen uunista (18) taivutusasemään (22) ja jäähdytysvälineiden (26) läpi, jäähdytysvälineiden sisältäessä puhallinpäät (126, 128) sijoitettuna jäähdytysväliaineen kohdistamiseksi vasten kuumennettuja lasilevyjä (14) kutakin vastakkaista pintaa levyjen edetessä jäähdytysvälineiden (26) läpi, tunnettu kammioelimistä (20, 54) sijoitettuna pitkin kulje-tinvälineitä (12) uunin (18) ja taivutusvälineiden (22) välille siinä sijoitettuna olevan kuumennetun lasilevyn (14) ylläpitämiseksi ennalta määrätyssä lämpötila-alueessa sen jälkeen kun kuumennettu lasilevy (14) siirretään uunista (18) kammioväli-neeseen (20), kunkin puhallinpään (126, 128) sisältäessä ensimmäisen ja toisen modulin (130) järjestettynä peräkkäin ja joissa on putket (132), joiden kautta jäähdytysväliaine suunnataan vasten mainittuja pintoja koko levyjen (14) leveyden poikki kun levyjä kuljetetaan jatkuvatoimisesti niiden ohi, ensimmäisen modulin (130) putken (132) ollessa jaetut yhdenmukaisesti ja järjestetty ensimmäiseen kuvioon suhteellisen yhdenmukaisen jäähdytyskuvion kohdistamiseksi eteneville levyille (14) ja toisen modulin (130) putken (132) ollessa järjestetty toiseen kuvioon, joka eroaa ensimmäisestä kuviosta, toisen kuvion käsittäessä useita välin päässä toisistaan olevia pituussuuntaisia riviä, jotka on kohdistettu levyjen (14) liikesuunnan mukaisesti pituussuuntaisen juovitetun jäähdytyskuvion kohdistamiseksi eteneville levyille (14).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite lasilevyjen katkaisemiseksi, tunnettu siitä, että kukin puhallihpäästä (26, 128) sisältää kolmannen modulin (130), joka on järjestetty peräkkäin ensimmäisen ja toisen modulin (130) kanssa, kolmannen II 90760 21 modulin (130) putken (132) ollessa jaetut yhdenmukaisesti ja järjestetty kuvioon suhteellisen yhdenmukaisen jäähdytyskuvion suuntaamiseksi eteneville levyille (14).

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen modulin (130) putket (132) on järjestetty rivikuvioon, johon kuuluu useita yhdensuuntaisia jonoja (132b), jotka ovat poikittaissuuntaisesti yhdenmukaisen välimatkan päässä toisistaan ensimmäisen ennalta määrätyn välimatkan verran ja jolloin kukin jono (132b) on olennaisesti yhdensuuntainen lasilevyn (14) kulkuradan kanssa ja kuhunkin jonoon (132b) kuuluu useita putkia (132), jotka on olennaisesti yhdenmukaisesti järjestetty pituussuuntaisen välimatkan päähän toisistaan toisen ennalta määrätyn välimatkan verran, joka on pienempi kuin mainittu ensimmäinen ennalta määrätty välimatka.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen modulin (130) putket (132) on järjestetty "domino five"-kuvioon, jolloin kukin putki (132) on olennaisesti saman välimatkan päässä neljästä ympäröivästä viereisestä putkesta.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen modulin (130) "domino five"-kuvio muodostaa useita yhdensuuntaisia jonoja (132b), jotka ovat yhdenmukaisen välimatkan päässä toisistaan ja yhdensuuntaisia lasilevyn (14) kulkuradan kanssa ja jolloin mainittujen useiden yhdensuuntaisten jonojen (132b') vuorottelevat tai joka toiset jonot ovat mainitun ensimmäisen ennalta määrätyn välimatkan päässä toisistaan ja pituussuuntaisesti kohdakkain toisen modulin (130) yhdensuuntaisten jonojen (132b) kanssa.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kolmas moduli (130), joka ulottuu poikittain lasilevyn (14) kulkuradan yli ja 22 sijaitsee toisen modulin (130) sillä puolella, joka on ensimmäiseen moduliin (130) nähden vastakkaisella puolella, jolloin kolmannen modulin (130) putket on järjestetty mainittuun ensimmäiseen ennalta määrättyyn kuvioon suhteellisen yhdenmukaisen jäähdytyskuvion muodostamiseksi kuumennetun lasilevyn (14) etu-reunaosaan sen jälkeen, kun levy (14) on sijoittunut jäähdytys-osastoon (26).

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitussa kammio-osassa (54) on tuloaukko (61) kuumennetun lasilevyn (14) vastaanottamiseksi ja poistoaukko (63) kuumennetun lasilevyn poistamiseksi ja että kammio-osaan (54) kuuluu elimet (56,57,58,59) tuloaukon (61) ja poistoaukon (63) välisen etäisyyden säätämiseksi kammio-osan (54) pituuden asettamiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, kammioon (54) kuuluu välimatkan päässä toisistaan olevat ylä- (56,57) ja alaseinät (58,59), etuseinä (60), jossa on tuloaukko (61) kuumennetun lasilevyn (14) vastaanottamiseksi, takaseinä (62), jossa on poistoaukko (63) kuumennetun lasilevyn (14) poistamiseksi ja pari välimatkan päässä toisistaan olevia sivuseiniä, jotka sivuseinät on muodostettu useista harjoista (64a,64b,64d), jotka ulottuvat pystysuuntaisesti ainakin toisesta mainituista ylä- (56,57) ja alaseinästä (58,59). Il 90760 23