FI90759B - Laite ja menetelmä lasilevyjen temperoimiseksi - Google Patents

Description

90759

Laite ja menetelmä lasilevyjen temperoimiseksi. - Anordning och förfarande för temperering av glasskivor.

Esillä olevan keksinnön kohteena on yleisesti ottaen lasilevyjen valmistus ja tarkemmin sanottuna parannettu menetelmä ja laite lasilevyjen temperoimiseksi määrättyjen standardien mukaisiksi sarjavalmistuksessa.

Monissa maissa on virallisia määräyksiä, jotka määrittelevät ajoneuvojen ikkunoina käytettävien temperoitujen lasilevyjen särkymistavan. Usein tällaiset määräykset edellyttävä, että särkyneessä lasilevyssä ei saa olla vaarallisia pitkänomaisia osasia. Esimerkiksi brittiläinen standardi BS 5282 estää periaatteessa 60 mm pidempien osasten esiintymisen silloin, kun pituus ei ole pienempi kuin neljä kertaa leveys. Brittiläinen standardi BS 5282 määrää, että lasilevyllä millä tahansa 50 mm x 50 mm neliöllä olevien osasten määrän tulee olla rajoitetulla alueella ja määrää lisäksi kunkin osasen sallitun maksimialan.

Autoteollisuudessa on viime aikoina pyritty pienentämään ikkunalasien paksuutta, jotta tällä tavoin saataisiin vähennetyksi ajoneuvon bruttopainoa. Paksuudeltaan 3,5 mm tai vähemmän olevia lasilevyjä on kuitenkin vaikeata temperoida siten, että viralliset särkymismääräykset tulevat täytetyiksi ja lisää vaikeuksia erityisesti pitkien osasten (kiilamaiset osat) välttämisessä seuraa siitä, että lasilevy on suhteellisen suurikokoinen.

Viimeaikaisessa Eurooppalaisessa turvamääräyksessä ECE R43, kategoria I, on asetettu uudet standardit tai normit temperoi-dulle lasille. Määrittelyn mukaisesti 3,5 mm ja ohuempi lasi asettuu kategoriaan I paksuustoleranssin ollessa plus tai minus 0,2 mm. Tähän kategoriaan kuuluvalle lasille on määräyksessä kaksi ratkaisevaa vaatimusta. Ensinnäkin särkymisalue on vä- 2 hintäin 40 osasta ja enintään 450 osasta 50 mm x 50 mm olevalla alueella. Toiseksi pitkien sirpaleiden (eli kiilamaisten) pituus ei saa ylittää 75 mm. Näiden tiukempien turvamääräysten käyttö temperoidun lasin kohdalla on aiheuttanut uusia haasteita lasin-valmistajille.

US-patentissa n:o 4,662,926 on esitetty menetelmä lasilevyn tekemiseksi kestävämmäksi kuumentamalla se deformaatiopisteen ylittävään lämpötilaan ja karkaisemalla sitten kuumennettu lasilevy puhaltamalla lasilevyn molempia pintoja vasten jäähdytysainetta kahdesta vastakkaisesta suutinryhmästä. Jäähdytysaine saatetaan törmäämään lasilevyn kumpaankin pintaan samankeskisellä pyöreällä kuviolla, jolloin lasilevy karkaistuu tehokkaammin ja siitä syystä muodostuu entistä lujemmaksi yleisesti ottaen pyöreältä keskialueelta.

Eräs toinen menestyksellinen menetelmä valmistettaessa taivutettuja, temperoituja lasilevyjä, jollaisia yleisesti käytetään autojen ja vastaavien lasitteina, on vaakasuuntainen puristus taivutustek-niikka. Tässä menetelmässä yleisesti ottaen kuumennetaan esileika-tut tasaiset lasilevyt pehmenemis- tai taivutuslämpötiloihinsa kuljettamalla niitä rullakuljettimella kuumennusuunin läpi, taivuttamalla kuumennetut lasilevyt haluttuun kaarevuuteen tai muotoon komplementtimuottiparin välissä ja temperoimalla sitten lasilevyt jäähdyttämällä taivutettuja levyjä ohjatusti lasin karkaisu-alueen alapuolella olevaan lämpötilaan.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmä ja laite lasilevyjen temperoimiseksi, jolloin levyjä voidaan käyttää autojen ikkunoina ja niiden paksuus voi olla 3,5 mm tai vähemmän ja jolloin menetelmällä ja laitteella kyetään tasaisesti valmistamaan temperoituja lasilevyjä, jotka vastaavat täysin virallisia lujuus- ja särkymisvaatimuksia. Tämän päämäärän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat. Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan tunnusomaista patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Il 90759 3

Esillä olevan keksinnön avulla saadaan aikaan menetelmä ja laite lasilevyn temperoimiseksi, jolloin lasilevy on tuettuna vaakatasoon ja sitä siirretään vaakatasossa kuumennusuunin läpi kuljettimella. Lasilevyn kulkiessa uunin läpi se kuumenee haluttuun taivutus1ämpöti1 aan läpikotaisin. Kuumennusuunista poistumisen jälkeen kuumennettu lasilevy siirtyy toiselle kuljetinosal1 e.

Toinen kuljetinosa siirtää lasilevyn uuniin, joka säilyttää kuumennetun lasilevyn lämpötilan, kunnes levy on valmis muotoiltavaksi taivutuspuristimessa ennalta määrättyyn kaarevuuteen. Lämpö säilytetään uunissa käyttämällä sopivia kuumennus-laitteita, kuten esimerkiksi sähkövastuselementte^ä tai kaasu-polttimia, jolloin lasilevy säilyttää uunissa taivutukseen sopivan riittävän lämpötilan.

Työntyössään ulos uunin poistumispäässä olevasta aukosta lasilevy siirtyy taivutusasemaan. Taivutusasemassa on muottiosat, joissa on kömpiementtimuokkauspinnat, joiden kaarevuus vastaa taivutetun lasilevyn muotoa. Muottiosat on sovitettu liikkumaan keskinäisesti toisiaan kohti ja toisistaan poispäin, jolloin tämän keskinäisen liikkeen avulla lasilevy muotoutuu haluttuun kaarevuuteen. Sen jälkeen lasilevy poistuu taivutusasemasta ja siirtyy kolmannelle kuljetinosal1 e.

Kolmas kuljetinosa siirtää taivutetun lasilevyn jäähdytyslaitteen sisältävän temperointiaseman läpi. Jäähdytyslaitteeseen kuuluu ylemmät ja alemmat puhallinyksiköt, jotka on sijoitettu lasilevyn kulkuradan ylä- ja alapuolelle. Puhal1inyksiköt suun-taavat vastakkaiset jäähdytysainesuihkut lasilevyn vastakkaisia pintoja vasten ja muodostavat ennalta määrätyn kuvion.

Lasilevyn jäähdytys käyttämällä ennalta määrättyä kuviota karkaisee ja siis vahvistaa lasilevyä entistä tehokkaammin. Tehokkaampi karkaisu ja sen seurauksena lujuuden parantuminen estää 4 kiellettyjen pitkänomaisten osasten esiintymisen lasilevyn särkyessä ja vähentää myös osasten tai säröjen suurimman ja pienimmän määrän välistä eroa särkyneen lasilevyn eri pinta-yksiköissä .

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmä ja laite lasilevyn temperoimiseksi ja samanaikaisesti muodostaa lasilevy, joka vastaa temperoidun lasin eri turvamääräyksissä esitettyjä vaatimuksia, jotka koskevat särkymisaluetta ja säröjen pituutta.

Keksinnön yllä esitetyt tarkoitukset ja edut selviävät ammattimiehelle tarkastelemalla seuraavaa keksinnön erään suoritusmuodon yksityiskohtaista selvitystä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on kaaviomainen sivukuva valmistuslinjan eräästä osasta lasilevyjen temperoimiseksi, jolloin mukana ovat keksinnön mukaiset uudet tunnusmerkit.

Kuvio 2 on osiin jaettu poikki 1eikkauskuva uuniosasta pitkin kuvionn 1 linjaa 2-2.

Kuvio 3 on osiin jaettu perspektiivikuva kuviossa 2 esitetystä uuniosasta.

Kuvio 4 on suurennettu osakuva kuviossa 2 esitetyn uuniosan tukirakenteesta.

Kuvio 5 on poikki 1eikkauskuva uuniosan tukirakenteesta pitkin kuvion 4 linjaa 5-5.

Kuvio 6 on poikki 1eikkauskuva uuniosasta pitkin kuvion 3 linjaa 6-6.

il 5 90759

Kuvio 7 on poikkileikkauskuva jäähdytysosasta pitkin kuvion 1 linjaa 7-7.

Kuvio 8 on osittainen poikkileikkauskuva jäähdytysosasta pitkin kuvion 7 linjaa 8-8.

Kuvio 9 on samanlainen kuin kuvio 8 esittäen keksinnön erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa.

Tarkasteltaessa nyt yksityiskohtaisesti oheisissa piirustuksissa esitettyä suoritusmuotoa keksinnön suorittamiseksi voidaan todeta, että kuviossa 1 on kaaviomaisesti esitetty lasilevyn karkaisulaite, jota kokonaisuudessaan esittää viitenumero 10. Laitteeseen 10 kuuluu kokonaisuudessaan viitenumerolla 12 esitetty jatkuva kuljetinjärjestelmä, joka on sovitettu tukemaan useita lasilevyjä 14 yleisesti ottaen vaakatasossa niiden siirtämiseksi pitkin jatkuvaa olennaisesti vaakasuoraa rataa kuumennusaseman 16 läpi, jossa on uuni 18 lasilevyjen 14 kuumentamiseksi pehmenemispisteeseensä tai taivutuslämpötilaansa.

Rata jatkuu uuniosaston 20 läpi, jossa on elimet lasilevyjen 14 kuumentamiseksi sen jälkeen, kun levyt poistuvat uunista 18 niiden pehmenemispisteen tai taivutuslämpötilan säilyttämiseksi. Seuraavaksi taivutusasemassa 22 on elimet kuumennettujen lasilevyjen 14 taivuttamiseksi haluttuun kaarevuuteen ja kar-kaisuasemassa 24 on jäähdytysosasto 26 kuumennettujen lasilevyjen 14 lämpötilan alentamiseksi nopeasti halutun karkaisun aikaansaamiseksi niihin.

Esitetyssä suoritusmuodossa lasilevyt 14 kuumennetaan uunissa 18, joka on tunneliuuni ja johon kuuluu pari sivuseiniä 28, 6 yläseinä 30 ja pohjaseinä 32, jotka muodostavat kuumennusti1 an 34. Kuumennusti1 a 34 voidaan kuumentaa millä tahansa haluttulla tavalla jollakin sopivalla kuumennuselimel1ä, jollaisia esimerkiksi ovat kaasupolttimet tai sähkövastuselementit (ei esitetty) ja jotka on sijoitettu uunin 18 ylä- ja sivuseinien sisään. Tällaisia kuumennuselimiä ohjataan sopivasti laitteella (ei esitetty) halutun lämpötilan aikaansaamiseksi kuumennusti-lan 34 eri pisteissä. Lasilevyt 14 kuljetetaan kuumennusti1 an 34 läpi ensimmäisellä kuljetinosalla 36, joka muodostaa osan kuljetinjärjestelmää 12 ja ulottuu pituussuuntaisesti uunin 18 läpi. Kuljetinosaan 36 kuuluu useita pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevia, poikittain ulottuvia kuljetinteloja 38, joista kukin on vastakkaisista päistään laakeroitu pariin laakeripukkeja 39 (kuvio 2), jotka sijaitsevat uunin 18 ulkopuolella ja koko kuljetinosan 36 pituudelta.

Nämä useat lasilevyt 14 kuormataan yksitellen ja tuetaan olennaisesti vaakatasoon pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan oleville kuljetinteloille 38 uunin 18 tulopäässä ja kuumennetaan ohjatusti haluttuun lämpötilaan niiden kulkiessa uunin läpi. Työntyessään ulos uunin 18 poistumispäässä olevasta aukosta 40 kuumennetut lasilevyt 14 siirtyvät kuljetinteloi 1 ta 38 toiselle kuljetinosal1 e 32, joka on myös osa kuljetinjärjestelmää 12. Osa 42 muodostuu sarjasta välimatkan päässä toisistaan olevia kuljetintelo ja 44, joista kukin on vastakkaisista päistään laakeroitu sopiviin 1aakeripukkeihin 39, jotka sijaitsevat uuniosan 20 ja taivutusaseman 22 vieressä ja vastakkaisilla si vui11a.

Telojen 44 muodostama sarja tukee lasilevyjä 14 vaakasuuntai-sesti niiden siirtämiseksi uuniosaan 20 ja sen sisällä ja taivutusasemaan 22 ja sen sisällä kömpiementtipuristinmuottien 46 ja 48 väliin. Taivutuksen jälkeen levyt 14 siirtyvät tempe-rointiasemaan 24, jossa taivutetut lasilevyt 14 siirtyvät kul-jetinteloilta 44 kolmannelle kuljetinosal1 e 50, joka on myös

II

7 90759 osa kuljetinjärjestelmää 12 ja joka muodostuu sarjasta välimatkan päässä toisistaan olevia kuljetinteloja 52, joista kukin on vastsakkaisista päistään laakeroitu sopiviin laakeripukkeihin 39, jotka sijaitsevat temperointiaseman 24 vieressä ja vastakkaisilla sivuilla.

Lasilevyjen 14 lämpötila välittömästi ennen taivutusvaihetta on kaikkein ratkaisevin tekijä pyrittäessä saavuttamaan keksinnön mukaisesti käsitellyille lasilevyille 14 haluttu muotoyhtenäi-syys ja temperointi. Levyt 14 pitää esimerkiksi kuumentaa lämpötilaan, joka tekee ne taipuisiksi halutun muodon antamiseksi niille taivutettaessa ja riittävän lämmön pitämiseksi myöhempää temperointia varten.

Vaikka lasilevyjen 14 ksäittelyssä tarvittavan optimilämpötila-alueen säilyttäminen voidaan suorittaa uunilla 18, on vaikeata saavuttaa tämä optimilämpötila-alue jatkuvasti useiden peräkkäisten kuumennettujen levyjen kohdalla. Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että lasilevyt 14 jäähtyvät heti, kun ne joutuvat lämmittämättömään ympäristöön uunin 18 ulkopuolella odottaessaan taivutusasemassa 22 tapahtuvaa ksäittelyä.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti haluttu lasin optimilämpö-tila säilytetään käyttämällä uuniosaa 20. Uuniosa 20 ulottuu poikittain toisen kuljetinosan 42 yli ja vastaanottaa kuumennetut lasilevyt 14 uunista 18 sekä säilyttää lasilevyt 14 kuumennetussa ympäristössä lasilevyistä tapahtuvan lämpöhäviön minimoimiseksi. Käyttämällä uuniosaa 20 esillä olevassa keksinnössä saadaan lasilevyt 14 säilytetyiksi optimi 1ämpöti1assa ja tällä tavoin saavutetaan muodon ja temperoinnin haluttu yhte-näisyysaste.

Kuten kuvioissa 1 - 6 on esitetty, uuniosaan 20 kuuluu kuumen-nustila 54, jota rajoittaa ylä- ja alaseinä, pari päätylevyjä, joiden läpi kuumennetut lasilevyt 14 kulkevat sekä pari sivu- 8 seiniä. Kuten kuvioissa 2 ja 3 on parhaiten esitetty, yläseinä muodostuu parista levyjä, jolloin ylempi levy 56 on sijoitettu alemman levyn 57 päälle ja tukee sitä liukuvasti. Samalla tavoin alaseinä on muodostettu parista levyjä, jolloin ylälevy 58 on alalevyn 59 päällä ja tukee sitä liukuvasti. Kuumennus-tilan 54 uunia 18 lähempänä oleva pää on suljettu päätylevyllä 60, jossa on olennaisesti vaakasuuntaan ulottuva rako 61, joka on muodostettu siihen lasilevyjen 14 vastaanottamiseksi. Lähempänä taivutusaesmaa 22 oleva pää on suljettu päätylevyllä 62, jossa on yleisesti ottaen vaakasuuntaan ulottuva rako 63, joka on muodostettu siihen lasilevyjen poistumista varten. Vaikka rakoja 61 ja 63 voidaan käyttää olennaisesti tasaisille lasilevyille, päätylevyt 60 ja 62 voidaan korvata parilla taipuisia, 1ämpöäkestäviä verhoja silloin, kun lasilevyt esi-muokataan kuumennusti lassa esimerkiksi muotoiluilla teloilla ennen niiden lopullista muotoilemista taivutusasemassa 22. Sivuseinät on muodostettu useista harjoista, jotka voivat olla mitä tahansa sopivaa lämpöäkestävää materiaalia, kuten nailonia tai ruostumatonta terästä. Esimerkiksi alaspäin ulottuva harja 64a on kiinnitetty levyn 56 sivureunaan ja alaspäin ulottuva harja 64b on kiinnitetty levyn 57 sivureunaan. Ylöspäin ulottuva harja 64c on kiinnitetty levyn 58 sivureunaan ja ylöspäin ulottuva harja 64d on kiinnitetty levyn 59 sivureunaan, Karjat mahdollistavat kuljetintelojen 44 läpikulun kuumennustilan 54 sivujen läpi mistä tahansa sopivasta kohdasta ja pyrkivät noudattamaan kuljetintelojen 44 poikkileikkausmuotoa sulun muodostamiseksi kuljetustilastsa 54 tapahtuvan lämmön pakenemisen estämiseksi. Päätylevy 60 voidaan kiinnittää yläreunasta yläievyn 56 päätyreunaan ja alareunasta ylälevyyn 58 useilla sopivilla kierrekiinnittimillä 65. Samalla tavoin levy 62 voidaan kiinnittää yläreunasta alalevyn 57 päätyreunaan ja samoin kiinnittää alareunasta alalevyyn 59 kierrekiinnittimil 1 ä 65.

Kuumennustila 54 on tuettu poikittain kuljetinosaan 42 nähden

II

90759 9 neljällä tukiyksiköllä 66, jotka on kiinnitetty laakeripukkien kiskoihin 68, jotka sijaitsevat kuljetinjärjestelmän 12 sivuilla ja ulottuvat pituussuuntaisesti vastakkaisilla sivuilla. Kuvioiden 2-5 mukaisesti kukin neljästä tukiyksiköstä 66 käsittää pystysuuntaan ulottuvan neliömäisen tukiput-kivarren 70, jossa on pituussuuntaan ulottuva rako 72, joka on muodostettu sen harjoja kohti olevaan seinään. Vaakasuuntaan ulottuvan varren 74 toinen pää on kiinnitetty tukivarsien 70 vastaavaan päähän raolla 72 varustettuun seinään nähden sen vastakkaiseen ulospäin olevaan seinään. Pari yleisesti ottaen L-muotoisia tukia, ylätuki 76 ja alatuki 78, on kumpikin kiinnitetty tukivarteen 70 kierrekiinnittimellä 80 ja mutterilla 82. Mutteri 82 on sijoitettu tukivarren 70 keskelle ja se kiinnittyy kierteillä kiinnittimen 80 päähän ja tämä kiinnitin työntyy vastaavassa tuessa 76 ja 78 olevan aukon ja raon 72 läpi. Vaakasuuntainen varsi 74 on kiinnitetty laakeripukin kiskoon 68 tukivarteen 70 nähden vastakkaisessa päässä kierrekiinnittimel lä 84, joka ulottuu aluslaatan 86. ja varteen 74 muodostetun pitkänomaisen aukon läpi. Kiinnitin 84 ulottuu edelleen kiskon 68 ylöspäin olevaan pintaan muodostetun aukon läpi ja kiinnittyy vastaavaan mutteriin 88, joka on sovitettu kiskon 68 alle ja on välimatkan päässä laakeripukin kiskosta 68 välikappaleen 90 avulla. Kulmatuki 92 on kiinnitetty vaakasuuntaisen varren 74 alapintaan ja tukivarteen 70 rakenteen jäykkyyden parantamiseksi ja niiden välisen taivutusmomentin estämiseksi .

Kuumennusti 1 an 54 yläosan muodostava ylälevy 56 ja alalevy 57 on rakennettu siten, että toinen levy. pääsee liikkumaan toisen levyn suhteen liukuvasti. Tyypillisesti levy 57 liukuu levyn 56 alla ja tämä kiinnittyy paikalleen sen voiman avulla, jonka L-muotoiset tuet aiheuttavat levyn 56 kehäreunaan. Pari yleisesti ottaen L-muotoisia tukia 94 ulottuu alaspäin ja sisäänpäin levyn 56 kummastakin sivureunasta levyn 57 tukemiseksi. Levyyn 56 on lisäksi tehty ainakin yksi neliömäinen aukko 96, johon 10 voidaan sijoittaa sähkösilmä (ei esitetty) lasilevyjen 14 etuja takareunojen havaitsemiseksi kuumennusvaiheen ohjaamiseksi. Niissä tapauksissa, joissa temperoidaan lasilevyjä kaksoislin-jassa, voidaan muodostaa pari aukkoja 94 levyyn 56 rinnakkain liikkuvien lasilevyjen muodostamien kahden linjan keskiviivan pääl1 e.

Kuumennustilan 54 pohjan muodostava ylälevy 58 ja alalevy 59 on myös rakennettu siten, että toinen levy pääsee liukumaan toisen suhteen. Tyypillisesti levy 59 liukuu levyn 58 alla ja tämä on jälleen kiinnittynyt paikalleen sen voiman avulla, jonka L-muotoiset tuet 78 aiheuttavat. Pari yleisesti ottaen L-muotoisia tukia 98 ulottuu alaspäin ja sisäänpäin levyn 58 sivureunan viereisestä alapinnasta levyn 59 tukemiseksi. Levy 58 on edelleen varustettu sähkövastuskuumennuselementi1lä 100, joka on esimerkiksi Calrod-kuumennin ja joka on kiinnitetty levyn suureen yläpintaan. Kuumennuselementtiä 100 ohjataan esimerkiksi S.C.R.-1 aitteel1 a (Silicon Controlled Rectifier ohjattu piitasasuuntain, ei esitetty), joka säilyttää sen säädetyssä vakioiämpöti1assa. Kuumennuselementti 100 saa sähkövirtaa sähköjohtimen 102 kautta, joka ulottuu levyn 58 läpi ja on sähköliitetty kuumennuselementin 100 vastakkaisiin päihin. Edelleen kuumennuselementti 100 voidaan eristää levystä 58 eristysmateriaalilla 104, joka on sijoitettu levyn 58 ylöspäin olevaan pintaan. Kuumennuselementti 100 voidaan kiinnittää materiaaliin 104 tai levyyn 58 useilla pinteillä 106.

Levyt 56 - 59 ovat rakenteeltaan eristettyjä levyjä lämpöhäviön estämiseksi kuumennustilastsa 54 mahdollisimman tehokkaasti. Kuten kuviossa 6 on esitetty, levyyn 57 kuuluu yläseinä 108 ja alaseinä 109 ja niiden väliin sijoitettu eristysmateriaali 110. Eristysmateriaali 110 voi olla mitä tahansa kaupallisesti saatavissa olevaa materiaalia, joka sopii tähän prosessiin ja jollaisia ovat esimerkiksi Marinite tai Fiberfax. Yläseinän 108 ja alaseinän 109 erottaa toisistaan neliömäinen putki 111, joka

II

90759 n ulottuu levyjen kehän ympäri jättäen siten seinämät 108 ja 109 välimatkan päähän toisistaan eristysmateriaalin 110 sijoittamiseksi niiden väliin.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, harjat 64a - 64d on kiinnitetty levyihin 56 - 59 vastaavassa järjestyksessä useilla yleisesti ottaen poikkileikkaukseltaan suorakulmaisi11 a putkikiskoi11 a 112 ja 113. Kiskot 112 ja 113 ulottuvat pitkin levyjen 56 ja 57 sivureunoja ja kumpaankin on muodostettu alaspäin avautuva rako harjojen 64a ja 64b reunan vastaanottamiseksi ja kiinnittämiseksi. Harja 64a ulottuu kiskon 112 koko pituudelta. Harja 64b on katkaistu sopivan kokoiseksi siten, että se ulottuu ainoastaan kiskon 113 siltä osalta, joka on esillä etupään levyn 62 ja levyn 56 vastakkaisen reunan välissä. Samalla tavoin harja 64c ulottuu siihen liittyvän kiskon 112 koko pituudelta ja harja 64d on katkaistu siihen liittyvään kiskoon 113 sopivaan pituuteen.

Tuen muodostamiseksi kuumennustilan 5 4 ylä- ja alaseinämil1 e on levyn 56 yläseinä 114 ja levyn 58 alaseinä 115 ulotettu levyjen sivureunojen ulkopuolelle. Seinämän 114 jatkeet lepäävät L-muotoisten tukien 76 ylöspäin olevalla pinnalla. Samalla tavoin seinämän 115 jatkeet lepäävät tuen 78 ylöspäin olevalla pinnalla. Pultit 84 ja mutterit 88 voidaan irrottaa tai löysätä tukiyksiköiden 66 säätämiseksi sisäänpäin kohti levyjä 56 ja 58 siten, että ne kitkakiinnittyvät seinämien 114 ja 115 sivureu-noihin lukiten siten levyjen 56 ja 58 ja takapään levyn 60 sijaintipaikan laakeripukin kiskoon 68 nähden. Levyt 57 ja 59 sekä etupään levy 68 ovat vapaita liukumaan kiinteiden levyjen suhteen kuumennustilan pituuden säätämiseksi sopivaksi kuumen-nusaseman 16 ja taivutusaseman 12 väliseen käytettävissä olevaan tilaan.

Edelleen levyn 57 alaspäin oleva seinämä 109 ja levyn 58 ylöspäin oleva seinämä 116 samoinkuin levyjen 56 ja 59 vastaavat 12 pinnat voidaan päällystää lämpöä heijastavalla materiaalilla lämmönhäviön pienentämiseksi kuumennusti1 an 54 sisältä sekä sätei1ylämmön heijastamiseksi takaisin lasilevyyn 14.

Taivutusaseman 22 ylemmässä koirasmuottiosassa 46 ja alemmassa naarasmuottiosassa 48 on vastakkaiset komplementtimuotoilupin-nat, joiden kaarevuus vastaa taivutettujen levyjen muotoa ja jotka on sovitettu keskinäiseen liikkeeseen toisiaan kohti ja toisistaan poispäin. Tarkasteltaessa jälleen kuviota 1 voidaan todeta, että koirasmuottiosassa 46 on alaspäin suunnattu, olennaisesti kupera muotoilupinta 117 ja se on sijoitettu telojen 44 yläpuolelle, kun taas naarasmuottiosa 48 on sijoitettu kuljetintelojen 44 alapuolelle ja järjestetty liikkumaan pys-tysuuntaisesti kohti koirasmuottiosaa 46 ja siitä poispäin. Naarasmuottiosan 48 päästämisksi työntymään kuljetintelojen 44 tason yläpuolelle lasilevyjen 14 nostamiseksi ylös on tämä osa 48 muodostettu useista segmenteistä 118, jotka on asennettu vaunuun 119 ja järjestetty riittävän välimatkan päähän toisistaan segmenttien 116 päästämiseksi kulkemaan vierekkäisten telojen 44 välistä. Segmentit 118 muodostavat rengastyyppisen yhdistelmärakenteen, jossa on olennaisesti kovera muotoilupinta 120, joka täydentää koirasmuottiosan 46 muotoi1upintaa 117.

Vaunu 119 on siirrettävissä pystysuuntaisesta nestetoimilait-teella 122, jossa on sopiva männänvarsi 124 naarasmuottiosan 48 nostamiseksi ja laskemiseksi kuljetintelojen 48 alapuolella olevan ala-asennon ja niiden yläpuolella olevan yläasennon välillä kuumennetun.lasilevyn 14 nostamiseksi irti kuljetinte-loista 44 ja sen puristamiseksi vasten koirasmuottiosaa 46 komplementtimuotoilupintojen 114 ja 120 väliin, jolloin lasilevy 14 muotoutuu haluttuun kaarevuuteen. Koirasmuottiosa 46 voidaan haluttaessa järjestää myös pystysuunnassa liikkuvaksi ripustamalla se nestetoimilaitteen männänvarresta. Taivutuksen tultua 1oppuunsuoritetuksi naarasmuottiosa 48 lasketaan alas ja tällöin se asettaa levyn uudelleen kuljetintelojen 44 päälle.

Il 13 90759

Temperointiasemassa 24 oleviin jäähdytyselimiin 26 kuuluu ylemmät ja alemmat puhallinyksiköt 126 ja 128, jotka on sijoitettu lasilevyjen 14 ylä- ja alapuolelle, esimerkiksi ilmaa olevien vastakkaisten jäähdytysainesuihkujen suuntaamiseksi kuljetinosal1 a 50 olevaa rataa pitkin liikkuvien lasilevyjen 14 vastakkaisia pintoja kohti ja vasten. Tätä tarkoitusta varten puhal1inyksiköt 126 ja 128 käsittävät syöttökammiot tai modulit 130, joissa on useita putkia 132, jotka työntyvät niistä ulospäin kohti taivutettujen levyjen 14 liikerataa useiden jäähdytysainesuihkujen suuntaamiseksi sopivasta syöttölähteestä modulien 130 kautta kohti lasilevyjen 14 vastakkaisia pintoja.

Kuten kuvioissa 1, 7 ja 8 on esitetty, puhal1inyksiköiden 126 ja 128 moduleista 130 ulottuvat useat putket 132 on järjestetty yhdensuuntaisiksi riveiksi 132a, jotka ovat kohtisuorassa lasilevyjen 14 kulkurataan nähden. Rivit ovat välimatkan päässä toisistaan kulkuradan pituussuunnassa ja järjestetyt siten, että rivin kukin putki 132 on kohdakkain kunkin viereisen rivin putken kanssa, jolloin muodostuu yhdensuuntaisia jonoja 132b, jotka ulottuvat kulkuradan suuntaan. Kuten kuviossa 8 on esitetty, rivien 132a välinen pitkittäisetäisyys C on pienempi kuin vierekkäisten jonojen 132b välinen poikittaisetäisyys B.

Kuten kuviossa 7 on parhaiten esitetty, puhal1inyksikön 126 putket 132 on sijoitettu siten, että ne ovat olennaisesti kohtisuoraan levyn 14 suurta yläpintaa vastaan ja alemman puhal1inyksikön 128 putket 132 on sijoitettu olennaisesti kohtisuoraan levyn 14 suurta alapintaa vastaan. On edullista, että puhal1inyksiköiden 126 putket ovat olennaisesti aksiaa-lisesti kohdakkain yksikön 128 putkien kanssa. Tämä puhallin-yksikkörakenne tunnetaan viivamodulipuhal1inyksikkönä, joka suuntaa kaikki putket 132 nuolella A esitettyyn lasilevyn 14 kulkusuuntaan teloilla 52. Viivamodulipuhal1inyksikön putkien suuntaus karkaisee lasilevyn 14 temperointikäsittelyn aikana siten, että särkymisalue ja pitkittäiset sirpaleet säilyvät määräysten mukaisissa rajoissa.

14

Viiva- tai rivimodulien yksittäinen käyttö puhal1inyksiköissä esitetyllä tavalla on vähentänyt erittäin tehokkaasti kiilamaisten säröjen pituuden hyväksyttäviksi lukemiksi hyvin ohuissa lasilevyissä. Valitettavasti se on aiheuttanut myös kimaltelun lisääntymistä ja toisinaan suurentanut osaskokoa siinä määrin, että sitä ei voida hyväksyä. Vaikka muodostuva kimaltelu on hyväksyttävissä, se vaikuttaa haitallisesti ulkonäköön ja sitä pitäisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Tätä tarkoitusta varten kuviossa 9 on esitetty rivimodulipuhal1in-yksikön 128' modifioitu suoritusmuoto, jossa vain osassa moduleita on juuri kuvattu rivi järjestely. Viitenumerolla 133 esitettyihin puhal1inyksikön muihin moduleihin kuuluu tavanomaisempi putki järjestely, jota yleisesti kutsutaan "domino five" (domino viisi)-rakenteeksi, jossa vuorottelevien rivien 132a' putket 132 ovat kohdakkain muodostaen yhdensuuntaisia jonoja 132b', jotka ulottuvat kulkuradan suuntaan. Rakenne on mitoitettu siten, että muodostuu vuoron perään putki jonoja, jotka ovat kohdakkain rivimodulien jonojen kanssa. Loput put-kijonot on sijoitettu rivimodulien jonojen väliin muodostaen kasatun putki järjestelyn, jolla saadaan entistä tasaisempi ilman jakautuminen levyn pintaan. Kaikkein tyydyttävimpien tulosten aikaansaamiseksi todettiin, että keskimmäisen modulin tai modulien tulisi olla rakenteeltaan rivimoduli, kun taas puhal1inyksikön kummassakin päässä olevien modulien tulisi olla rakenteeltaan tavanomaisia tai nk. "domino five"-rakennetta. Tällä tavoin lasilevyn keskiosa on pisimmän ajan rivimoduleista tulevien suihkujen kohteena karkaisun ratkaisevassa alkuvaiheessa silloin, kun koko levy on puhal1inyksiköiden vaikutuspiirissä, eli projisoidulla alueella tai sektorilla, kun taas etu- ja takareunat ovat tavanomaisista moduleista 133 tulevien jäähdytysainesuihkujer. kohteena. On selvää, että lasilevy liikkuu jatkuvasti jäähdytysosaston läpi tässä vaiheessa, mutta alennetulla nopeudella verrattuna siihen suhteellisen suureen siirtonopeuteen, joka tarvitaan lämmönhukan minimoimiseksi levystä 14 sen siirtyessä taivutusasemasta 22 temperointiase-

II

90759 15 maan 24. Kun siis levy 14 tulee jäähdytyslaitteistoon 26, levyn vastakkaiset pinnat joutuvat kuvatun kuvion muodostavien vastakkaisten jäähdytysainesuihkujen kohteeksi riittävän pitkäksi ajaksi haluttujen tulosten aikaansaamiseksi, joita tuloksia ovat siis parantunut sirpalejakauma ja vähentynyt kimaltelu.

Juuri kuvatuissa suoritusmuodoissa ilmanpaine puhallinyksi-köissä on alueella 3,7 - 17,9 kPa. Tämä on osoittautunut tyydyttäväksi useimmissa tapauksissa valmistettaessa temperoi-tuja lasilevyjä, joiden paksuus on 3,5 mm tai vähemmän ja jotka vastaavat täysin virallisia lujuus- ja särkymisvaatimuksia. Kuitenkin temperoitaessa auton laseja, joissa on terävästi kääntyvät reunaosat, kuten kaarevissa perävaloissa, reunaosat hidastavat ilman luonnollista virtausta vasten lasin sisäpintaa tai yläpintaa ja tällöin seuraa epätyydyttävä temperoituminen. Tämä pitää erityisesti paikkansa silloin, kun temperoi-daan hyvin ohuita lasilevyjä. Tätä ongelmaa voidaan lievittää käyttämällä paineilmaa, jonka paine on suuruusluokkaa 20,7 - 758 kPa, edullisesti 207 - 552 kPa ja jota käytetään lasilevyn sisäpintaan. Paineilmaa voidaan käyttää levyn koko pituudelta tai se voidaan rajoittaa teräväkulmaisiin reunaosiin. Tämä voidaan suorittaa liittämällä ainakin yksi rivi jo olemassa olevia riviputkia paineilmanlähteeseen ja sulkemalla haluttaessa rivin joitakin putkia ilman rajoittamiseksi ainoastaan kaareviin osiin. Sama tulos voidaan saavuttaa työntämällä paineilmaputki ja siihen liittyvät syöttösuuttimet käytettävän puhal1inyksikön kahden putkirivin väliin. Suuttimien määrän määrää tarve ja niiden tulisi olla kohdakkain rivisuuttimien jonoissa olevien putkien kanssa.

Voidaan todeta, että lasilevyjen 14 liikettä ohjataan toiminnan jokaisessa vaiheessa moottoriohjaimella (ei esitetty) siten, että liike on sopusoinnussa tässä vaiheessa lasilevyyn 14 suoritetun käsittelyn kanssa. Tällöin siis levyjen 14 liikkeen nopeutta vaihdellaan kuljetinjärjestelmäl1ä 12 siten, että no- 16 peuden määrittelee parhaillaan suoritettava käsittely, jolloin levyt voivat kulkea kuumennustilan 34 läpi kuljetinosalla 36 ensimmäisellä nopeudella, uuniosan 20 ja taivutusaseman 22 läpi kuljetinosalla 42 toisella nopeudella ja temperointiaseman 24 läpi kolmannella nopeudella. Tämän mukaisesti lasilevyt 14 siirtyvät temperointilaitteen 10 läpi ennalta määrätyillä nopeuksilla, jotka ovat sopusoinnussa haluttuihin aikajaksoihin, joiden aikana ne siirtyvät eri asemien läpi ja asemasta toiseen .

Kuten kuviossa 1 on esitetty, kuljetinosan 36 kuljetinteloja 38 käytetään yhteisesti päättymättömän käyttöketjun 134 avulla sopivasta aiennusvaihdemekanismista 136 käsin, joka on liitetty toimivasti nopeudeltaan säädettävään voimanlähteeseen tai sähkömoottoriin 138. Kuljetinosan 42 teloja 44 käytetään yhteisesti nopeussäätömoottorista 140 alennusvaihdelaitteen 142 ja päättymättömän käyttöketjun 144 kautta. Samalla tavoin kuljetinosan 50 teloja 52 käytetään yhteisesti päättymättömällä ketjulla 146, joka on liitetty toimivasti aiennusvaihdemekanis-min 128 kautta nopeussäätömoottoriin 150. Nopeudeltaan säädettävät sähkömoottorit 138, 140 ja 150 on kaikki liitetty toimivasti moottorin ohjaimeen (ei esitetty) siten, että kaikki mahdolliset säädöt, jotka tehdään moottorin 138 nopeuden ja siis esimerkiksi kuljetinosan 36 nopeuden säätämiseksi, aiheuttavat vastaavat säädöt muiden kuljetinosien nopeuksiin siten, että kyseiset nopeudet säilyvät oikeissa suhteissa toisiinsa. Eräs tyypillinen nopeus on keskimäärin 1400 - 3000" per minuutti asemien läpi. Mitä suurempi linjan nopeus on, sitä vähemmän lämpöä tarvitaan uunisssa 18 ja uunissa 20.

Yllä selvitetystä käy ilmi, että keksinnön kohteet ja tarkoitukset on täysin toteutettu. Keksinnön tuloksena on saatu aikaan parannettu menetelmä ja laite lasilevyjen temperoimi-seksi siten, että särkyvien osasten ja pitkien sirpaleiden määrä pysyy tietyissä määrätyissä rajoissa. Keksinnön mukai-

II

90759 17 sesti tämä saadaan aikaan ohjaamalla lasilevyjen kuumennustasoa kuumennusuunissa, säilyttämällä haluttu taso uuniosasa ja karkaisemalla kuumennettu lasilevy rivipuhal1inyksiköiden muodostamassa karkaisumodulissa.

Claims (10)

18

1. Menetelmä lasilevyn temperoimiseksi, jossa kuumennettua lasilevyä (14) siirretään pitkin pituussuuntaista kulkurataa jäähdytysosaston (26) läpi jäähdytysaineen suuntaamiseksi useista vastakkaisista putkista (132) kuumennetun lasilevyn (14) vastakkaisiin pintoihin, jossa menetelmässä: (a) suunnataan suhteellisen yhdenmukainen jäähdytyskuvio lasilevyn (14) etureunaosaan levyn tullessa jäähdytysosastoon (26); (b) suunnataan pitkittäisjuovainen jäähdytyskuvio ainakin kuumennetun lasilevyn (14) keskimmäiseen osaan levyn ollessa sijoittuneena jäähdytysosastoon (26); ja (c) suunnataan suhteellisen yhdenmukainen jäähdytyskuvio kuumennetun lasilevyn (14) takareunaosaan levyn ollessa sijoittuneena jäähdytysosastoon (26), tunnettu siitä, että kunkin jäähdytyskuvion muodostavien putkien kuvio kulloinkin ulottuu kuumennetun lasilevyn koko kulkuradan yli poikittais-suunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä lasilevyn temperoi-miseksi, tunnettu siitä, että mainittu jäähdytysaine on paineilmaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä lasilevyn temperoi-miseksi, tunnettu siitä, että mainittu jäähdytysaine on paineilmaa, jonka paine on alueella 3,7 - 17,9 kPa.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä lasilevyn tempe-roimiseksi, tunnettu siitä, että mainittu jäähdytysaine on paineilmaa, jonka paine on 20,7 - 758 kPa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä lasilevyn tempe-roimiseksi, tunnettu siitä, että mainittu jäähdytys-aine on paineilmaa, jonka paine on 207 - 552 kPa. 90759 19

6. Laite lasilevyjen temperoimiseksi, johon kuuluu jäähdytys-osasto (26) kuumennetun lasilevyn (14) nopeaksi jäähdyttämiseksi ja kuljetinlaitteisto (12) kuumennetaan lasilevyn (14) siirtämiseksi pitkin pitkittäistä kulkurataa mainitun jäähdy-tysosaston (26) läpi, jolloin jäähdytysosastoon (26) kuuluu elimet jäähdytysaineen suuntaamiseksi jäähdytysosastossa olevan kuumennetun lasilevyn (14) vastakkaisia pintoja vasten, tunnettu siitä, että mainittuihin suuntauselimiin kuuluu ensimmäinen (133) ja toinen moduli (130), jotka on pituussuunnassa järjestetty peräkkäin toisiaan koskettavaan suhteeseen, kumpikin moduli ulottuu poikittain kuumennetun lasilevyn (14) koko kulkuradan yli ja jolloin kumpikin moduli muodostuu useista vastakkaisista putkista (132); mainitun ensimmäisen (133) modulin putket (132) on järjestetty ensimmäiseen ennalta määrättyyn kuvioon suhteellisen yhdenmukaisen jäähdytyskuvion muodostamiseksi kuumennetun lasilevyn (14) etureunaosaan levyn tullessa mainittuun jäähdytysosastoon (26) sekä kuumennetun lasilevyn (14) takareunaosaan sen jälkeen, kun levy on sijoittunut jäähdytysosastoon (26); mainitun toisen modulin putket (130) on järjestetty toiseen ennalta määrättyyn kuvioon, joka on erilainen kuin ensimmäinen ennalta määrätty kuvio ennalta määrätyn pitkittäisjuovaisen jäähdytyskuvion muodostamiseksi ainakin kuumennetun lasilevyn (14) keskimmäiseen osaan levyn ollessa sijoittuneena jäähdytys-osastoon (26).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitun toisen modulin (130) putket (132) on järjestetty rivikuvioon, johon kuuluu useita yhdensuuntaisia jonoja (132a), jotka ovat poikittaissuuntaisesti yhdenmukaisen välimatkan päässä toisistaan ensimmäisen ennalta määrätyn välimatkan (B) verran ja jolloin kukin jono (132a) on olennaisesti yhdensuuntainen lasilevyn (14) kulkuradan kanssa ja kuhunkin jonoon (132a) kuuluu useita putkia (132), jotka on olennaisesti yhdenmukaisesti järjestetty pituussuuntaisen välimatkan päähän 20 toisistaan toisen ennalta määrätyn välimatkan (C) verran, joka on pienempi kuin mainittu ensimmäinen ennalta määrätty välimatka (B).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen modulin (133) putket (132) on järjestetty "domino five"-kuvioon, jolloin kukin putki on olennaisesti saman välimatkan päässä neljästä ympäröivästä viereisestä putkesta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen modulin (133) "domino five"-kuvio muodostaa useita yhdensuuntaisia jonoja (132a), jotka ovat yhdenmukaisen välimatkan päässä toisistaan ja yhdensuuntaisia lasilevyn (14) kulkuradan kanssa ja jolloin mainittujen useiden yhdensuuntaisten jonojen (132a) vuorottelevat tai joka toiset jonot ovat mainitun ensimmäisen ennalta määrätyn välimatkan (B) päässä toisistaan ja pituussuuntaisesti kohdakkain mainitun toisen modulin (130) yhdensuuntaisten jonojen (132a) kanssa.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kolmas moduli (133), joka ulottuu poikittain lasilevyn (14) kulkuradan yli ja sijaitsee mainitun toisen modulin (130) sillä puolella, joka on vastapäätä ensimmäistä modulia (133), jolloin kolmannen modulin (133) putket (132) on järjestetty mainittuun ensimmäiseen ennalta määrättyyn kuvioon suhteellisen yhdenmukaisen jäähdy-tyskuvion muodostamiseksi kuumennetun lasilevyn (14) etureuna-osaan sen jälkeen, kun levy on sijoittunut jäähdytysosastoon (26). 90759 21