FI93203C - Laite lasilevyjen taivuttamiseksi - Google Patents

Description

93203

Laite lasilevyjen taivuttamiseksi. - Anordning för böjning av glasskivor.

Esillä oleva keksintö kohdistuu yleisesti laitteeseen lasi-5 levyjen käsittelemiseksi ja erityisesti laitteeseen lasilevyjen kuumentamiseksi ja taivuttamiseksi.

Eräs prosessi, joka on ollut menestyksekäs taivutettujen, karkaistujen lasilevyjen valmistamiseksi, kuten esim. ylei-10 sesti käytetään lasituksissa autoja ja vastaavia varten, on vaakasuuntainen puristustaivutustekniikka. Tämä tekniikka sisältää yleisesti esikäsiteltyjen tasaisten lasilevyjen kuumentamisen niiden pehmennys- tai taivutuslämpötilaan siirtämällä niitä rullakuljettimella kuumennusuunin kautta, 15 kuumennettujen levyjen taivuttaminen haluttuun kaarevuuteen tai muotoon parin toisiaan täydentävän muottielimen välissä ja sitten niiden karkaiseminen jäähdyttämällä taivutetut levyt ohjatulla tavalla lämpötilaan, joka on lasin lämpökä-sittelyalueen alapuolella.

20

On ymmärrettävä, että lasitukset, jotka muodostetaan edellä esitetyllä prosessilla, on taivutettava täsmällisesti määritettyihin muotoihin, jotka määräytyvät lasitettavien aukkojen ulkomuodon ja koon perusteella sekä niiden ajoneuvojen, 25 joihin lasitukset on asennettava, kokonaistyylin perusteella .

Lisäksi lasitukset on karkaistava oikein lisäämään niiden kestävyyttä vahinkoja vastaan, jotka johtuvat iskuista ja, 30 rikkoutumistapauksissa, hajoamaan suhteellisen pieniksi harmittomiksi kappaleiksi päinvastoin kuin laajat, teräväkärkiset, mahdollisesti vaaralliset kappaleet, jotka muutoin ovat seurauksena karkaisemattomista lasilevyistä niiden hajotessa. Lisäksi taivutettujen ja karkaistujen lasitusten on 35 kohdattava rajoittavat optiset vaatimukset, joilla ne ovat vapaat pintavirheistä ja optisista vääristymistä, jotka häiritsisivät selvää näkymistä niiden lävitse.

2 93203

Luultavasti yksi merkittävin tekijä kohdattaessa kaikki edellä mainitut vaatimukset, piilee levyjen kuumentamisessa optimilämpötilatasolle kuumennusvaiheen aikana lasilevyjen 5 saattamiseksi sopivaan tilaan lisäkäsittelyä varten. Mikäli kuumennettu levy poistuu kuumennusuunista esimerkiksi suhteellisen viileässä lämpötilassa, se ei ole riittävän pehmeä tarkoituksenmukaista ja oikeaa taivutusta varten. Lisäksi se ei ylläpidä tarvittavaa lämpöä, joka vaaditaan seuraavaa 10 karkaisua varten. Toisaalta, mikäli levy, joka poistuu uunista, on ylikuumennettu, siitä tulee erittäin taipuva, mistä on seurauksena muovautumisen ohjaamisen menettäminen ja taipumus painua pois toivotusta muodosta yli esitettyjen tiukkojen toleranssien. Ylikuumennuksella on myös taipumus 15 alentaa lopullisen tuotteen pinnan laatua johtuen lämpövir-heistä, valssijäijistä, pistesyvennyksistä ja vastaavista. Sen optimilämpötila-alueen, johon levyt on kuumennettava tyydyttävää jatkokäsittelyä varten, ollessa helposti laskettavissa, ongelmia kohdataan tämän halutun lämpötilatason 20 tasaisessa saavuttamisessa ja useiden lasilevyjen ylläpitämisessä sellaisen alueen sisällä massatuotantotoiminnassa. Tämä johtuu luontaisesta, vaikkakin loivasta, lämpötilavaih-telusta, joka muodostuu kuumennuselementtien epätasaisesta lämmöntuotosta, sekä kaasukuumennus- että sähkövastuselemen-25 teillä, uunin sisäpuolella sekä muista ulkoisista lähteistä, ·. jotka vaikuttavat kuumennusatmosfäärin lämpötilaan. Kaikissa tapauksissa on huomattu, että peräkkäisten uunista poistuvien levyjen lämpötilat, tarkkailtuna kehittyneellä lämpötilan mittauslaitteella, vaihtelevat toistuvasti ja joskus levystä 30 levyyn.

• « : On tehty yrityksiä ratkaista tämä ongelma vaihtelemalla lämmön sisäänsyöttöä kuumennuselementteihin halutusta tasosta tapahtuvan lasin lämpötilan poikkeamien mukaisesti.

35 Kuitenkaan nämä yritykset eivät ole olleet täysin tyydyttäviä, johtuen viivästyneestä lämmön sisäänsyötön vastavaikutuksesta, so. aikaviiveestä, ennenkuin säädetty lämmön

Il, 93203 3 sisäänsyöttö on riittävästi heijastunut kuumennusatmosfääriin ja kohdistettu eteneviin lasilevyihin. Muut yritykset sisältävät kuljettimen nopeuden säätämisen manuaalisesti kompensoimaan lämpötilavaihteluita. Kuitenkin on käytännöl-5 lisesti katsoen mahdotonta toteuttaa manuaalisesti tarvittavat säädöt tarkasti vähimmäisajassa johtuen inhimillisistä virheistä ja/tai väärinarvioinneista, heikentäen siten vakavasti massatuotantotoiminnan tehokkuutta. Lisäksi täydellinen keskittyminen ja jatkuva valvonta, jota edellyte-10 tään käyttäjältä, vaikuttaa merkittävästi väsymiseen, lisäten edelleen inhimillisen virheen ja huonon harkinnan mahdollisuuksia .

Eräs yritys lasilevyjen lämpötilan säätämiseksi on esitetty 15 US-patentissa n:o 4,071,344. Tämä patentti esittää menetelmän ja laitteen uunin läpi kulkevien lasilevyjen lämpötilan ohjaamiseksi muuttamalla automaattisesti levyjen lämmölle altistusaikaa uunissa uunista poistuvista kuumennetuista lasilevyistä havaittujen, halutusta tasosta tapahtuvien 20 lämpötilapoikkeamien mukaisesti. Levyt tuetaan olennaisesti vaakasuuntaiseen tasoon ja siirretään olennaisesti vaakasuuntaista reittiä kuumennusuunin läpi ennalta valitulla nopeudella. Uunista poistuvien kuumennettujen lasilevyjen annettujen sarjojen yksilölliset lämpötilat mitataan ja 25 määritetään sarjojen keskimääräiset lämpötilapoikkeamat : halutuista lämpötiloista. Uunissa olevien lasilevyjen no peutta muutetaan halutusta lämpötilasta tapahtuvan keskimääräisen lämpötilapoikkeaman määrän mukaisesti muuttamaan sitä aikaa, jonka uunin läpi kulkevat levyt ovat altistettuina 30 lämmölle ja siten muuttamaan nopeuden muutoksen kestoaikaa halutusta lämpötilasta tapahtuvan keskimääräisen lämpötila-poikkeaman määrän mukaisesti.

Esillä oleva keksintö kohdistuu laitteeseen lasilevyjen 35 käsittelemiseksi, sisältäen kuumennustoimenpiteen ja taivu-tustoimenpiteen. Laite on erityisen hyödyllinen laminoitujen lasituksien valmistamiseksi, kuten esimerkiksi ajoneuvojen 4 92203 tuulilasit. Laite ohjaa kuumennusasemaa ja taivutusasemaa sallimaan eri paksuisten ja eri koostumuksella olevien lasilevyjen jatkuvan käsittelyn.

5 Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Yhtä tai useampaa sensoria käytetään yksilöimään kukin lasilevy, ennenkuin se työntyy uunin sisään kuumennusasemas-10 sa. Lasilevy kuljetetaan uunin läpi sarjalla kuljettimia, jotka ovat nopeussäätöisiä kuumennusajän määrittämiseksi. Lisäksi viimeinen tai useampi uunin osasto on varustettu useilla liuskakuumentimilla ja niihin liittyvillä termoelementeillä, kunkin ollessa liitettynä kyseeseen tulevaan 15 yhteen useista lämpötilanohjaimista. Liuskakuumentimet ulottuvat levyjen kulkusuuntaan ja ne on sijoitettu vieretysten uunin leveyden poikki. Kunkin ohjaimen asetuslämpöti-la voidaan säätää kehittämään haluttu lämpömäärä lasilevyyn kyseeseen tulevaan alueeseen. Niinpä esimerkiksi levyyn 20 voidaan järjestää ylimääräistä lämpöä alueeseen, jossa muodostetaan suhteellisen suuri tai monimutkainen taivutus.

Taivutusasemassa ylemmän ja alemman muotin välinen etäisyys on sovitettava mukautumaan eripaksuisiin levyihin. Esimer-25 kiksi levy, joka on suhteellisen ohutta lasia, vaatii vähem-·. män puristusta kuin paksumpi levy. Esillä oleva keksintö tarjoaa elimet urospuolisen muottielimen indeksoimiseksi naaraspuolisen muottielimen suljetun aseman suhteen, saavuttamaan sellainen puristusero.

30

Kuljetinjaksonopeuksia, lämpötilanohjaimia ja indeksoin- · ; tielimiä voidaan käyttää tietokoneella, mikä lisäksi vastaanottaa signaalit levysensoreilta sekä todellisen nopeuden ja lämpötilan signaalit lasilevyjen jatkuvan käsittelyn 35 koordinoimiseksi. Asetusarvosignaaleiden arvo nopeutta, lämpötilaa ja muottitilaa varten talletetaan tietokoneeseen liittyen lasilevyjen yksilöiviin parametreihin. Yksi tai tl 93203 5 useampi sensori tunnustelee uuniin työntyvien levyjen yksilöiviä parametreja ja tietokone vastaa muuttamalla asetusar-voja tarvittaessa levyjen käsittelemiseksi järjestyksessä.

5 Oheisissa piirustuksissa:

Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön mukaista lasilevyn käsittelylaitetta pystysuuntaisena kaaviokuvantona.

10 Kuvio 2 esittää kuvion 1 laitteen taivutusaseman pystysuuntaista sivukuvantoa.

Kuvio 3 on taivutusaseman poikkileikkauskuvanto pitkin viivaa 3-3 kuviossa 2.

15

Kuvio 4 on kuvion 1 laitteen liuskakuumenninkokoonpanon tasokuvanto pohjasta nähtynä.

Kuvio 5 on kaaviokuvanto eräästä ohjausjärjestelmän suori-20 tusmuodosta kuviossa 1 esitettyä laitetta varten.

Kuvio 6 on vaihtoehtoinen ohjausjärjestelmän suoritusmuoto kuviossa 1 esitettyä laitetta varten.

25 Kuvio 7 on esillä olevalla keksinnöllä toteutetun menetelmän vuokaavio.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti on järjestetty laite lasilevyjen taivuttamiseksi, johon laitteeseen kuuluu uuni, 30 taivutusasema, kuljetin lasilevyjen siirtämiseksi uunin ja mainitun taivutusaseman läpi ja differentiaalinen kuumennus-järjestelmä, johon kuuluu useita kuumennuselimiä asennettuna uuniin kuumentamaan niihin liittyvät uunin läpi kuljettimel-la siirrettävien lasilevyjen alueet, johon laitteeseen 35 kuuluu lisäksi: elimet kehittämään todelliset lämpötilasig- 93203 6 naalit, jotka edustavat kunkin mainitun kuumennuselementin todellista lämpötila-arvoa; elimet kehittämään lämpötilan asetussignaalit, jotka edustavat kunkin mainitun kuumennuselimen haluttua lämpötila-5 arvoa; ja elimet, jotka on liitetty mainittuihin kuumennuselimiin ja molempiin mainituista elimistä signaalien kehittämiseksi ja reagoiden mainittuihin todellisen lämpötilan signaaleihin ja mainittuihin lämpötilan asetussignaaleihin kunkin mainitun 10 kuumennuselimen lämmöntuoton ohjaamiseksi, tunnettu: elimistä tunnistamaan ainakin yksi yksilöivä parametri osoittaen kuljettimella siirrettävän lasilevyn tyypin ja kytkettynä mainittuihin elimiin mainittujen lämpötilan asetussignaalien kehittämiseksi muuttamaan ainakin yhden 15 mainitun lämpötilan asetussignaalin arvoa perustuen havaittuun ainakin yhteen yksilöivään parametriin.

Kuviossa 1 on esitetty lasilevyn käsittelylaite 11, joka sisältää jatkuvan kuljetinjärjestelmän 12, useiden lasilevy-20 jen 13 tukemiseksi niiden siirtämiseksi olennaisesti vaakasuuntaisessa tasossa. Kuljetinjärjestelmä 12 siirtää levyjä 13 kuumennusaseman 14 läpi, mikä sisältää uunin 15 levyjen kuumentamiseksi niiden pehmenemispisteeseen tai taivutuslämpötilaan. Kuljetinjärjestelmä 12 ulottuu myös 25 taivutusaseman 16 kautta kuumennettujen levyjen 13 taivuttamiseksi haluttuun kaarevuuteen. Ei-esitettynä on tavanomainen karkaisuasema, jossa on jäähdytyselimet uudelleenkuumen-nettujen levyjen lämpötilan nopeaksi alentamiseksi tuottamaan haluttu karkaisu taivutettuun lasiin taivutuksen jäl-30 keen.

« M

. · Uuni 15 on tunnelityyppia, jossa on pari sivuseinämää 17 (vain yksi on esitetty), katto 18, pohja 19, sisääntulopää-tyseinä 20 ja poistopäätyseinä 21, jotka määrittävät kuumen-35 nuskammion 22. Kuumennuskammio 22 voidaan kuumentaa millä tahansa halutulla tavalla sopivien kuumennuselinten avulla, kuten esimerkiksi kaasupolttimet tai sähkövastuselementit 93203 7 (ei esitetty) sijoitettuna uunin 15 kattoon ja sivuseinä-miin. Sellaiset kuumennuselimet ovat sopivasti ohjatut tavanomaisilla elimillä (ei esitetty) saavuttamaan haluttu lämpötila eri kohdissa kuumennuskammiossa 22.

5

Kuljetin 12 on muodostettu useista kuljetinjaksoista kuljettamaan jatkuvasti levyä 13 nuolen 23 suuntaan kuumen-nusaseman 14 ja taivutusaseman 16 kautta. Useita levyjä 13 ladataan yksilöllisesti ensimmäisen syöttökuljettimen 25 10 pituussuunnassa välin päässä oleville kuljetinrullille 24 ja tuetaan niiden päällä olennaisesti vaakasuuntaisessa tasossa. Mitä tahansa lukuisista tavanomaisista kohdistuslait-teista (ei esitetty) voidaan käyttää kohdistamaan oikein levyt 13 kuumennusaseman 14 ja taivutusaseman 16 kautta 15 tapahtuvaa matkaa varten.

Syöttökuljetin 25 toimittaa levyt 13 kiihdytyskuljetinjaksolle 26, joka on uunin 15 sisääntulopäätyseinän 20 vieressä. Kiihdytyskuljetin 26 ulottuu sisäänmenoaukkoon 27, joka 20 on muodostettu sisäänmenopäätyseinään 20. Toinen kiihdytys-kuljetin 28, sijoitettuna uunin 15 sisäpuolelle, ulottuu aukosta 27 kuljetinjaksoon 29, joka ulottuu kammion 22 keskiosan läpi. Seuraavaksi levyt 13 siirretään siirtojakson kautta, mikä on määritetty kahdella kiihdytyskuljettimella 25 30 ja 31. Kuljetin 31 ulottuu poistoaukkoon 32, joka on ·’ muodostettu poistopäätyseinämään 21. Poistoaukon 32 vieres sä, uunin 15 ulkopuolella, on taivutuskuljetinjakso 33, mikä siirtää levyt 13 taivutusaseman 16 kautta. Lopuksi levyt 13 siirretään karkaisuaseman kuljetinjaksolle 34, mikä syöttää 30 levyt karkaisuasemaan (ei esitetty).

« Levyjen 13 liikenopeutta pitkin kuljetinjärjestelmää 12 ohjataan moottoriohjaimella 35. Kutakin kuljetinjaksoa voidaan ohjata erillään levyjen 13 nopeuden suhteen siten, 35 että kun levyt syötetään syöttökuljettimella 25, käsittelynopeutta voidaan lisätä kiihdytyskuljetinjaksolla 26 ja 28, ja levyt 13 kulkevat kammion 20 keskiosan kautta no- 8 93203 peudella, joka määritetään kuljetinjaksolla 29. Levyjen 13 liikenopeutta voidaan sitten jälleen lisätä kiihdytysjaksoissa 30 ja 31 taivutusasemaan 16 syöttämistä varten. Levyt siirretään taivutusaseman 16 kautta kuljetinjaksolla 33, 5 olennaisesti suuremmalla nopeudella kuin uunin 15 läpi vähentämään minimiin lämpöhäviöt, jotka esiintyvät tämän siirron aikana. Kuljetinjakso 34 toimii olennaisesti hitaammalla nopeudella kuin taivutusaseman kuljetinjakso 33 varmistamaan levyjen riittävä altistus jäähdytysväliaineelle.

10

Kuljetinjakso 26 sisältää useita rullia 24, jotka ovat laakeroidut vastakkaisissa päädyissään laakerikappaleisiin (ei esitetty) sijoitettuina kuljetinjärjestelmän 12 vastakkaisille puolille. Kuljetinjakson 26 kuljetinrullia 24 15 käytetään yhdessä alennusvaihdemekanismista 37 tulevan päättymättömän kuljetusketjun 36 kautta, joka mekanismi on kytketty nopeussäätöiseen tehonlähteeseen tai sähkömoottoriin 38. Vastaavasti kiihdytyskuljetinjaksossa 28 on useita rullia 24, joita käytetään moottoriin 41 kytketystä alennus-20 vaihdemekanismista 40 tulevan päättymättömän käyttöketjun 39 avulla. Vastaavasti kuljetinjakson 29 kuljetinrullia 24 käytetään käyttöketjulla 42, joka tulee alennusvaihdemekanismista 43, joka on liitetty moottoriin 44; kuljetinjak-son 30 rullia käytetään ketjulla 45 alennusvaihdemekanismis-25 ta 46 kytkettynä moottoriin 47; kuljetinjakson 31 rullia .· käytetään käyttöketjulla 48 alennusvaihdemekanismista 49 kytkettynä moottoriin 50; kuljetinjakson 33 rullia käytetään ketjulla 51 alennusvaihdemekanismista 52 kytkettynä moottoriin 53; ja kuljetinjakson 34 rullia käytetään ketjulla 54 30 alennusvaihdemekanismista 55 kytkettynä moottoriin 56.

Nopeussäätöiset sähkömoottorit 38, 41, 44, 47, 50, 53 ja 56 " ovat kaikki toiminnallisesti kytketyt moottoriohjaimeen 35 ohjausjohdolla 57, 58, 59, 60, 61, 62 ja vastaavasti 63. Niinpä, kun kunkin kuljetinjakson nopeudet on muodostettu, 35 moottorinohjäin 35 voi säätää kunkin moottorin nopeutta suhteellisesti vastauksena minkä tahansa kuljetinjakson nopeuden muutokseen.

Il 92203 9

Taivutusasema 16 sisältää ylemmän urospuolisen muottielimen 64 ja alemman naaraspuolisen muottielimen 65, joissa on vastakkaiset toisiaan täydentävän muotoiset pinnat, jotka mukautuvat kaarevuudeltaan taivutettujen levyjen muotoon ja 5 jotka asennetaan toisiaan kohti ja poispäin tapahtuvaa suhteellista liikettä varten. Urospuolisessa muottielimessä 64 on alaspäin suunnattu, olennaisesti kupera muodostuspinta 66, ja se on asennettu rullien 24 yläpuolelle, kun taas naaraspuolinen muotti 64 on sijoitettu kuljetinrullien 24 10 alapuolelle ja asennettu liikkumaan pystysuuntaisesta kohti urospuolista muottielintä 64 ja siitä poispäin. Naaraspuolisen muottielimen 65 siirtymisen sallimiseksi kuljetinrullien 24 tason yläpuolelle levyjen 13 nostamiseksi mainitun tason yläpuolella, sellainen elin on muodostettu useista segmen-15 teistä 67 asennettuna vaunuun 68 ja sijoitettuna välin päähän toisistaan riittävän etäälle sallimaan segmenttien 67 kulkemisen vierekkäisten rullien 24 välistä. Segmentit 67 muodostavat komposiittisen, rengastyyppisen rakenteen, jossa on olennaisesti kovera muodostuspinta 69 täydentäen urospuo-20 lisen muottielimen 64 muodostuspintaa 66.

Kannatin 68 on siirrettävissä pystysuuntaisesti väliainetoi-milaitteella 70, jossa on sopiva männänvarsi 71 nostamaan ja laskemaan siihen kiinnitettyä naaraspuolista muottielintä 25 65. Muottielintä 65 siirretään alemman aseman, joka on : kuljetinrullien 24 alapuolella ja niiden yläpuolella olevan ylemmän aseman välillä. Muottielin 65 siirtää kuumennettua lasilevyä 13 kuljetinrullilta 24 ja puristaa niitä vasten urospuolista muottielintä 64 toisiaan täydentävien muodos-30 tuspintojen 66 ja 69 välissä, muovaten siten lasilevyn haluttuun kaarevuuteen. Urospuolinen muottielin 64 voidaan • myös asentaa haluttaessa pystysuuntaista liikettä varten ripustamalla se väliainetoimilaitteen 73 männänvarteen 72.

35 Kunkin lasilevyn lämpötila välittömästi ennen ensimmäistä käsittelyvaihetta on kaikkein kriittisin tekijä saavutettaessa haluttu muodon ja karkaisun yhtenäisyyden aste lasile- 10 93203 vyissä, jotka on käsitelty edellä esitetyn puristustaivutus-toiminnon mukaisesti. Esimerkiksi levyt täytyy kuumentaa lämpötila-alueelle tekemään ne riittävän taipuisiksi antamaan haluttu muoto niihin taivutettaessa ja pidättämään 5 riittävä lämpömäärä seuraavana tapahtuvaa karkaisua varten ja kuitenkaan ylikuumentamatta siinä määrin, että muovautumisen säätö menetetään, jolloin, taivutuksen jälkeen, levyt painuvat halutusta muodosta pois ja ovat myös herkkiä kulje-tinrullilla tapahtuville merkinnöille ja lisävääristymille.

10

Vaikkakin optimilämpötila-alue, jossa kuumennetut levyt tulisi käsitellä, voidaan helposti laskea ja/tai määrittää kokeellisesti, on vaikeuksia kohdattu tämän optimilämpötila-alueen yhdenmukaisessa saavuttamisessa useille peräkkäin 15 kuumennetuille levyille. Tämä johtuu useista tekijöistä, mukaanlukien uunin kuormitusaste, lämpövirrat uunin sisäpuolella, ja esimerkiksi vaihtelut eri kaasupolttimien tai sähkövastuselementtien ulostulolämpötiloissa, johtuen lämpö-arvon vaihteluista polttoainelähteen väliaineessa tai vas-20 taavasti vastuksessa, joka kohdataan sähkötehon sisäänsyötössä. Mikäli lasilevyt 13 ovat kaikki samaa tyyppiä, haluttu optimi lasin lämpötila voidaan saavuttaa automaattisesti sovittamalla kuljetinjak-son nopeutta kuumennusuunin 15 sisäpuolella lisäämään tai 25 vähentämään levyjen lämmölle altistusaikaa uunista poistuvissa levyissä havaittujen halutusta lämpötilasta tapahtuvien lämpötilapoikkeamien mukaisesti. Kun mitattu lämpötila putoaa halutun arvon alapuolelle, kuljetinjakson nopeutta pienennetään lisäämään peräkkäisten läpi kuljetettavien 30 lasilevyjen lämmölle altistusaikaa ja päinvastoin kuin mitattu lämpötila on suurempi kuin haluttu arvo, kuljetin-jaksojen nopeutta lisätään pienentämään lämmölle altistusaikaa. Sellainen ohjausjärjestelmä on esitetty US-patentissa n:o 4,071,344.

Kuitenkin lisäongelmia muodostuu taivutettaessa laseja la-minoituja tuotteita ja/tai sellaisia tuotteita, joissa on n: 35 93203 1 1 suuret kaarevuudet pienillä välimatkoilla, varten. Esimerkiksi on tehokkaampaa ja tuloksena on parempi tuote, kun kaksi lasilevyä, jotka on tarkoitettu liitettäviksi yhteen tuulilasiksi, käsitellään toinen toisensa jälkeen, kun niitä 5 kuljetetaan kuljetinjärjestelmän avulla. Usein kyseiset kaksi lasilevyä ovat eripaksuisia ja niillä voi lisäksi olla eri koostumus. Lisäksi on toivottavaa kuumentaa lasilevyn paikallisia alueita korkeampiin lämpötiloihin, jotta saataisiin oikein muodostettua voimakkaasti kaarevat pinnat, kun 10 lasi on esimerkiksi ajoneuvon ympärikäärittävää (wraparound) tyyppiä.

Esillä oleva keksintö tarjoaa elimet kuumentamaan ja taivuttamaan erilaisia lasilevyjä yhdessä tuotantopohjalla. Ku-15 viossa 1 yksi tai useampi tavanomainen sensori 74 on sijoitettu kuljetinjakson 25 ja 26 viereen tunnistamaan lasilevyjen 13 yksilöivät parametrit. Sensori 74 on esitetty kytkettynä kehittämään sensorisignaali ajastimille 75 linjaa 76 pitkin. Sensori 74 voi edustaa esimerkiksi paksuussensoria, 20 joka tuottaa sensorisignaalin, osoittaen, mikä kahdesta lasilevyjen paksuudesta on juuri menossa uuniin 15. Ajastin 75 voi olla asetettu vastaamaan paksuussignaaliin, joka on vastaanotettu linjalla 76, kehittämään taivutusaseman indeksoinnin käynnistyssignaalin johdolla 77 moottorille 78.

25 Moottori 78 on kytketty indeksointijärjestelmään 79, mikä : selitetään yksityiskohtaisemmin kuvioiden 2 ja 3 yhteydessä.

Indeksointijärjestelmä 79 siirtää ylempää muottielintä 64 ylemmän asennon, joka tuottaa vähemmän puristusta muodostusta varten ja vähentämään poikkitaivutusta ohuemmissa lasile-30 vyissä 13, ja alemman aseman, kohdistamaan enemmän painetta paksuille lasilevyille, välillä. Indeksointimekanismi 79 voi • olla asennettu ylemmän muottielimen 64 ylöspäin osoittavalle pinnalle. Ajastin 75 voi kehittää myös nopeudensäätösignaa-lin johdolla 80 ohjaimelle 35. Ohjain 35 voi sitten säätää 35 kuljettimien 28, 29, 30 ja 31 nopeutta muuttamaan lasilevyjen 13 nopeutta uunin 15 kautta suurempaa tai pienempää lämpömäärää varten riippuen lasin paksuudesta.

12 93203

Esillä oleva keksintö tarjoaa myös elimet differentiaalisen lämmön kehittämiseksi, so. lasilevyn 13 halutulle alueelle kohdistetun lämpömäärän vaihteleminen. Uuni 15 on tyypillisesti jaettu kuumennusvyöhykkeisiin, kukin varustettuna 5 omalla lämpötilansäätöjärjestelmällään (ei esitetty). Kuitenkin sellainen uuni on kykenemätön antamaan erilaista lämpöä lasilevyn tietyille alueille. Kuten kuviossa 1 on esitetty, tulppaseinämä 81 ulottuu alaspäin uunin 15 katon 18 sisäpinnasta. Mikäli esimerkiksi uunissa 15 on kaksitois-10 ta kuumennusvyöhykettä, tulppaseinämä voidaan sijoittaa vyöhykkeiden 9 ja 10 väliin. Tulppaseinämä 81 ulottuu uunin poikki sivuseinämien 17 välissä. Kuumuusiiuskakokoonpano 82 on ripustettu kannen 18 alapuolelle ja se on yhteistoiminnassa sivuseinämien 17, kannen 18, poistopäätyseinämän 21 ja 15 tulppaseinämän 81 kanssa muodostamaan ontelon 83 uunin 15 yläosaan. Jäähdytysilma järjestetään onteloon 83 sisäänotto-puhaltimella 84 useiden putkien 85 kautta. Ilma poistetaan ontelosta 83 toisen puhaltimen 86 avulla, joka on liitetty poistoputkeen 87, mikä ulottuu kannen 18 läpi poistopää-20 tyseinämän 21 vieressä. Sisäänottopuhallin 84 ja poistopu-hallin 86 tarjoavat lievästi positiivisen paineen onteloon 83. Jäähdytysilma estää ympäristön ilmaa tulemasta liian kuumaksi kuumennusliuskojen 82 johdosta. Lisäksi useita termoelimiä 88 voi ulottua uunin 15 kannen 18 läpi mittaa-25 maan ympäristön ilmalämpötilaa ontelossa 83. Kun ilman lämpötila ylittää ennalta määrätyn rajan, esimerkiksi 316°C (600°F), kansi 18, joka on ripustettu useilla ketjuilla 89, voidaan nostaa sallimaan lämmön poistumisen ja pienentämään ympäristön lämpötilaa.

30 Käytössä lasilevyt 13 saapuvat uunin 15 sisäänmenoon syöttö-kuljettimella 25. Kohdistuslaite (ei esitetty) voi olla järjestetty tarttumaan kunkin levyn etureunaan ja oikealla tavalla kohdistamaan se uunin 15 läpi tapahtuvaa kulkua 35 varten. Kun kohdistin vapauttaa levyn 13, se siirretään ensimmäiselle kiihdytyskuljettimelle, kuljetinjakso 26, ja toimitetaan sisäänmenoaukkoon 27 toisen kiihdytyskuljettimen ti.

13 93205 päälle, kuljetinjakso 28. Nämä kaksi kuljetinjaksoa 26 ja 28 lisäävät lasilevyjen nopeutta likimäärin 150 tuumaan/minuut-ti, mikä tyypillisesti on kuljetinjakson 29 nopeus. Kolmas kiihdytyskuljetinjakso, kuljetinjakso 30, ja neljäs kiihdy-5 tyskuljetinjakso, kuljetinjakso 31, lisäävät edelleen lasilevyn 13 nopeutta viimeisen matkaosan läpi uunissa 15. Esimerkiksi jaksot 30 ja 31 voivat lisätä nopeutta likimäärin 150 tuumasta/minuutti maksiminopeuteen, kuten esimerkiksi 300 tuumaan/minuutti. Kuitenkin, mikäli lasilevyt 13 ovat 10 ajoneuvon tuulilaseja, haluttu maksiminopeus on alueella 1100 - 1800 tuumaa/minuutti. Kun lasilevyt poistuvat uunista 15 poistoaukon 32 kautta, ne siirtyvät kuljetinjaksolle 33, mikä kiihdyttää lasilevyjen nopeutta likimäärin 400 tuumaan/minuutti, ennenkuin levyt osuvat kohdistuspysäyttimiin 15 levyjen sijoittamiseksi taivutusasemaan 16.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, lasilevy 13 lepää taivutuskul-jetinjakson 33 kuljetinrullilla 24. Lasilevyn 13 etureuna tarttuu kohdistuspysäytinmekanismiin 101, joka ulottuu 20 ylöspäin vaunusta 68 parin vierekkäisen kuljetinrungon 24 välissä. Vaunu 68 ja väliainetoimilaite 70 on asennettu olennaisesti vaakasuuntaisesti ulottuvaan tukilevyyn 102, mikä puolestaan on tuettu pinnan 103, kuten esimerkiksi rakennuksen lattia, yläpuolella neljällä pystysuuntaisesti 25 ulottuvalla pilarilla 104. Pari pilaria 104 on sijoitettu kuljetinjakson 33 kummallekin sivulle. Kun väliainetoimilai-tetta 70 käytetään, alempi naaraspuolinen muottielin 65 siirtyy ylöspäin ulottamaan segmentit 67 kuljetinrullien 24 välissä siten, että kovera muodostuspinta 69 tarttuu lasile-30 vyn 13 alapintaan.

Indeksointijärjestelmä 79 ja ylempi urospuolinen muottielin 64 on tuettu olennaisesti suorakulmaisen kehysrakenteen avulla, joka on muodostettu neljästä laatikkopalkista 105.

35 Pari laatikkopalkkia 105, jotka ulottuvat poikittain kuljetin järjestelmän 12 liikesuuntaan nähden, on tuettu parin olennaisesti vaakasuuntaisesti ulottuvan U-muotoisen palkin 93203 14 106 alapuolelle olennaisesti pystysuuntaisesti ulottuvien ohjaimien 107 avulla. Palkit 106 ulottuvat niihin liittyvien pilariparien 104 yläpäiden välissä ollen kiinnitetyt niihin, jotka pilarit on sijoitettu kuljettimen vastakkaisille 5 puolille. Toimilaitteen tukipalkki 108 ulottuu palkkien 106 välissä ja on kiinnitetty vastakkaisista päistään niihin. Väliainetoimilaite 73 on kiinnitetty tukipalkkiin 108 ja ulottuu siitä alaspäin. Siten väliainetoimilaite 73 siirtää ylempää urospuolista muottielintä 64 ja indeksointijärjes-10 telmää 79 alaspäin kohti lasilevyn 13 yläpintaa kiinnittämään kupera muodostuspinta 66 siihen.

Joissakin laminoiduissa tuulilaseissa suhteellisen ohutta lasia oleva levy laminoidaan olennaisesti paksumpaa lasia 15 olevaan levyyn. On toivottavaa tuotannon tehokkuuden ja laadun kannalta käsitellä kummankin tyyppisiä levyjä vuorotellen. Kuitenkin on toivottavaa kohdistaa vähemmän painetta uloimman levyn muovaamiseen alentamaan poikkitaivutusta ja järjestämään parempi sisäkkäin asettuminen laminoinnin 20 aikana. Indeksointi järjestelmää 79 käytetään indeksoimaan ylempi urospuolinen muottielin 64 ylöspäin likimäärin sen halutusta asemasta paksumpien lasilevyjen 13 taivuttamiseksi. Tyypillistä tuulilasia varten indeksointietäisyys voi olla 1,016 mm (0,040").

25

Viitaten kuvioihin 2 ja 3, indeksointitukilevy 109 ulottuu vaakasuuntaisesti laatikkopalkkien 105 alapuolella ja on kiinnitetty vastakkaisissa päissään pariin laatikkopalkkiin 105, mitkä ulottuvat olennaisesti kuljetinjärjestelmän lii-30 kesuuntaan. Viides laatikkopalkki 110 on kiinnitetty levyn 109 yläpintaa ja on myös kiinnitetty vastakkaisissa päissään !: samaan laatikkopalkkipariin 105. Männänvarren 72 alempi pää on kiinnitetty toiseen tukilevyyn 111, joka ulottuu saman laatikkopalkkiparin 105 välissä ja on kiinnitetty vastakkai-35 sissa päissään näihin laatikkopalkkeihin ja laatikkopalkin 110 yläpintaan. Neljä kierteytettyä vartta 112 ulottuu alaspäin tukilevyn 109 läpi ja on kiinnitetty alapäässään 93203 15 ylemmän urospuolisen muottielimen 64 yläpintaan. Kukin varsista 112 on osa ruuviapulaitetta 113, asennettuna levyn 109 yläpinnalle. Ruuviapulaitteita 113 käytetään yhtäaikaisesti sähkömoottorilla 114 asennettuna levyn 109 yläpinnal-5 le. Sähkömoottori 114 käyttää ulostulohihnapyörää 115, mikä puolestaan käyttää hihnapyörää 116 hihnan (ei esitetty) välityksellä. Hihnapyörä 116 on kiinnitetty yhteisen käyttö-akselin 117 päähän. Käyttöakseli 117 käyttää paria suunnan-vaihdinta 118, jotka puolestaan kulloinkin käyttävät yhtä 10 parista käytettävästä akselista 119. Kukin käytetyistä akseleista 119 käyttää paria ruuviapulaitetta 113. Niinpä, kun moottoria 114 käytetään, ylempi urospuolinen muottielin 64 nousee tai laskee ruuviapulaitteiden 113 avulla tukipin-nan 109 suhteen tarjoamaan vähemmän, tai vastaavasti enem-15 män, painetta lasilevyn 13 taivuttamiseksi.

Kuumennusliuskakokoonpano 82 esitetään yksityiskohtaisemmin kuviossa 4. Kuumennusliuskakokoonpano 82 sisältää ensimmäisen jakson 121 sijoitettuna tulppaseinämän 80 (ei esitetty) 20 viereen. Jakso 121 muodostuu useista kuumennusliuskoista. Esimerkiksi 20 liuskaa voi ulottua lasilevyn 13 liikesuuntaan, kuten esitetty nuolella 23. Ensimmäinen kuumennuslius-ka 124 on sijoitettu ensimmäisen jakson 121 yhteen reunaan. Lisäliuskat on sijoitettu vieretysten ja tasaisin välein 25 poikkisuunnassa jakson 120 leveyden yli ja päättyy vastak-·* kaisessa sivussa liuskaan 125. Kukin liuskoista voi olla varustettu tavanomaisen muotoisilla kuumennuselimillä, kuten esimerkiksi nikkelilankavastuskuumennin. Kukin liuskoista on lisäksi varustettu termoelimellä, kuten esimerkiksi ter-30 moelin 126 kuumennusliuskan 124 vieressä ja termoelin 127 kuumennusliuskan 125 vieressä. Toinen tai keskimmäinen jakso ♦ 122 sisältää myös 20 kuumennusliuskaa, kuten kuumennusliuska 128 jakson 122 yhden reunan vieressä. Kuumennusliuska 128 on varustettu siihen liittyvällä termoelimellä 129, kuten 35 kaikki kuumennusliuskat jaksossa 122. Lopuksi kolmas jakso 123 sisältää myös 20 kuumennusliuskaa, kuten kuumennusliuska 130 sen yhden reunan vieressä. Kukin kuumennusliuskoista 93203 16 jaksossa 123 on varustettu siihen liittyvällä termoelimellä, kuten termoelin 131 liitettynä kuumennusliuskaan 130. Tyypillinen lasilevy 13 keskitetään kuumennusliuskan 124 ja 125 väliin. Säätelemällä lämpömäärää, joka on järjestetty kuhun-5 kin jaksossa 121 olevaan kuumennusliuskaan, lasilevyn 13 tiettyjä alueita voidaan kuumentaa eri lämpötiloihin.

Kuviossa 5 on esitetty ohjauspiiri differentiaalista kuumennus järjestelmää varten, joka sisältää kuvion 4 mukaisen kuu-10 mennusliuskakokoonpanon. Teho rakennuksen tehonlähteestä (ei esitetty) on tehty saatavilla olevaksi sisäänsyöttöjohdossa 130. Johto 132 on kytketty eristysmuuntajän 133 sisäänsyöt-töpuolelle, jonka muuntajan ulostulopuoli on kytketty johtoon 134. Johto 134 on kytketty irrotuskytkimen ja piirin 15 suojasulakkeiden 135 sisäänmenoon. Ulostulo kytkimestä ja sulakkeesta 135 on kytketty johdolla 136 tyristori(SCR)-tehonohjaimeen 137. Ulostulo ohjaimesta 137 on kytketty johdolla 138 siihen liittyvään kuumennusliuskaan, kuten esimerkiksi kuumennusliuska 124. Lämpötilanohjaimella 139 on 20 ulostulo kytkettynä johdon 140 avulla tehonohjaimen 137 sisäänmenoon. Termoelin 126 liitettynä kuumentimeen 124 on kytketty johdolla 141 lämpötilaohjaimen 139 sisäänmenoon. Tietokone 142 kehittää lämpötilan asetusarvosignaalin ulostulossa linjalle 143, joka on kytketty ohjaimeen 139. Tieto-25 kone 142 kehittää myös muita ulostulosignaaleja linjoille 144, jotka on kytketty ulostulolaitteisiin 145, jotka sisältävät lämpötilanohjaimet muita kuumennusliuskoja varten. Lisäksi tietokone 142 vastaanottaa sisääntulosignaalit johtoa 146 pitkin syöttölaitteesta 147. Ulostulolaitteet 145 30 ja sisäänsyöttölaitteet 146 esitetään yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

• « • Lämpötilanohjäin 139 voi olla Eurotherm 808 D1-mallinen lämpötilanohjäin, jonka on valmistanut Eurotherm of Reston, 35 Virginia. Erillinen lämpötilanohjain 139 on järjestetty kutakin kuumennusliuskaa varten ja tietokone 142 voidaan ohjelmoida kehittämään lämpötilan asetussignaalit kutakin 93203 17 kuumennusliuskaa varten, kuten tarvitaan differentiaalista kuumentamista varten saavuttamaan lasilevyyn 13 tehtävän taivutuksen muoto. Mikäli esimerkiksi teräviä taivutuksia on tehtävä lasilevyn 13 vastakkaisille puolille, yksi tai 5 useampi kuumennusliuska, sijoitettuna suoraan taivutuksen vastaanottavan alueen liikereitin yläpuolelle, voidaan asettaa korkeampaa lämpötilaa varten kuin kuumennusliuskat molemmilla sivuilla tarkoituksena helpottaa taivutuksen tekemistä lasiin.

10

Vaihtoehtoinen differentiaalinen kuumennusjärjestelmä on esitetty kuviossa 6. Ohjain 137 vastaanottaa tehon johdolla 136 kehittäen tehon johdolle 138 ohjaamaan kuumenninta 124. Termo-elin 126 lähettää todellisen lämpötilasignaalin joh-15 dolla 141, mikä johto on kytketty analogia/digitaaliliitän-nän 151 sisäänmenoon. Liitännässä 151 on ulosmeno kytkettynä johdolla 152 ohjaimen 137 asetusarvon sisäänmenoon. Johdot 153 kytkevät tietokoneen 142 sisäänmenot ja ulostulot liitännän 151 ulostuloihin ja vastaavasti sisäänmenoihin.

20 Kuvion 5 mukainen lämpötilanohjäin 139 voidaan ottaa käyttöön ohjelmistoon, liitettynä tietokoneeseen 142. Lisäksi liitännän 151 muita sisäänmenoja ja ulostuloja on kytketty johdoilla 154 väylään 155. Johdot 153 ja 154 edustavat kytkentöjä muihin kuumennusliuskoihin. Vastaavasti tietoko-25 neen 142 sisäänmenot ja ulostulot on kytketty väylään 155 :* johdoilla 156. Levysensori 74, sensorisignaalin kehittämi seen, on myös kytketty väylään 155 johdolla 76. Nopeudenoh-jain 157 on kytketty väylään johdolla 158 kehittämään todelliset nopeussignaalit ja vastaanottamaan nopeuden asetusar-30 vosignaalit. Nopeudenohjäin 157 edustaa ohjainta 35 kuviossa 1 . Puristusindeksillä 79 on sisäänmenot ja ulostulot liitettyinä väylään 155 johdoilla 159 kehittämään todelliset asemasignaalit ja vastaanottamaan indeksointisignaalit. Puristusindeksi 79 ohjaa moottoria 114 kehittämällä indek-35 sointisignaalin johtoa 160 pitkin. Jäähdytysyksiköllä 161 on sisäänmenot ja ulostulot kytketty väylään 155 johdoilla 162 kehittämään korkean lämpötilan signaalin ja vastaanottamaan 93203 18 ohjaussignaalit. Jäähdytysohjäin 161 ohjaa puhaltimien 84 ja 86 toimintaa johtoja 163 ja vastaavasti 164 pitkin. Levysen-sori 74, nopeuden ohjain 157, puristusindeksi 79 ja jäähdy-tyksenohjain 161 edustavat kuvion 5 ulostulolaitteita 145 ja 5 sisäänsyöttölaitteita 147. Kuviossa 7 esitetään vuokaavio kuvioiden 5 ja 6 differentiaalisten kuumennusjärjestelmien käyttämiseksi. Ohjausohjelma lähtee kohdasta 171 ja siirtyy käskykantaan 172, missä ohjelma tallettaa asetuskohdan lämpötila-arvot "S(N)" kutakin kuumenninta 124 varten.

10 Ohjelma siirtyy käskykantaan 173, missä kuumentimen tunnis-tusmuuttuja "N" asetetaan nollaksi. Ohjelma siirtyy sitten käskykantaan 174, jossa esiintyvää "N"-arvoa lisätään yhdellä ja kuumentimeen 124 liittyvää lämpötilaa "T(N)M luetaan siihen liittyvästä termoelimestä 126. Ohjelma siirtyy päät-15 telykohtaan 175, jossa todellinen lämpötilan signaaliarvo "T(N)" verrataan asetuskohdan lämpötilan signaaliarvoon "S(N)". Mikäli lämpötila-arvot vastaavat toisiaan, ohjelma haarautuu kyllä-kohdassa "Y" toiseen päättelykohtaan 176. Päättelykohdassa 176 ohjelma tarkistaa, onko kaikki lämpöti-20 la-arvot tarkistettu "N = 60?". Mikäli kaikki arvot on tarkistettu, ohjelma haarautuu kyllä-kohdassa "Y" takaisin käskykantaan 173, missä prosessi toistetaan. Mikäli kaikkia arvoja ei ole tarkistettu, ohjelma haarautuu ei-kohdassa "N" takaisin käskykantaan 174, missä "N"-arvoa lisätään yhdellä. 25 Mikäli todellisen lämpötilasignaalin arvo "T(N)" ei vastaa asetuskohdan lämpötilan signaalin arvoa "S(N)", niin ohjelma haarautuu päättelykohdasta 175 ei-kohdassa "N" käskykantaan 177. Ohjelma säätää uloslähtösignaalia asetusarvoa "N" varten tavalla, joka pyrkii ajamaan kuumentimen 124 todel-30 lista lämpötilaa mitattuna termoelimellä 126, kohti haluttua asetuskohdan lämpötila-arvoa. Ohjelma palaa sitten päättely-:* kohdan 176 sisäänsyöttöön. Vuokaavio, joka on esitetty symboleilla 171 - 177, voidaan ohjelmoida kuvion 5 tietokoneessa 142 kehittämään lämpötilan asetusarvosignaali johdol-35 la 143 lämpötilanohjaimelle 139, joka liittyy kuumentimeen 124 ja johdoille 144, jotka liittyvät muihin lämpötilanoh-jaimiin. Vuokaavio voidaan myös toteuttaa kuvion 6 tieto- 19 95203 koneessa 142 kehittämään ohjaussignaalit johdoilla 153 analogia/digitaaliliitäntään 151 ohjaamaan kuumentimia 124.

Kuvion 6 tietokone 142 voidaan myös ohjelmoida vuorovaikut-5 tamaan väylään 155 liitettyjen laitteiden kanssa. Esimerkiksi ohjelma voi aloittaa lähtökohdasta 178 ja siirtyä käsky-kantaan 179 tarkistamaan levysensorista 174 saatua senso-risignaalia. Ohjelma siirtyy päättelykohtaan 180 ja määrittää, onko levysensorilta 74 tuleva signaalikeskeytys "INT 10 ?", mikä osoittaa, että lasilevy, joka on tutkittavana, eroaa viimeisimmästä tutkitusta lasilevystä. Mikäli levyt ovat erilaisia, ohjelma haarautuu kyllä-kohdassa "Y" käsky-kantaan 181, mihin on asetettu ajastin. Mikäli vastaus on ei "N", ohjelma haarautuu käskykannan 181 ympäri. Ohjelma 15 jatkaa käskykannasta 181 tai ei-haarasta käskykantaan 182, missä ohjelma lukee todelliset nopeussignaalit, jotka edustavat eri kuljetinjaksojen nopeuksia.

Ohjelma poistuu käskykannasta 182 päättelykohtaan 183 ver-20 taamaan todellista nopeussignaalia kuljetinjärjestelmän nopeuden asetusarvosignaalin kanssa. Mikäli todellinen nopeus vastaa asetuskohdan nopeutta, ohjelma haarautuu kyllä-kohdassa "Y" käskykantaan 184. Mikäli todellinen nopeus ei vastaa asetuskohdan nopeutta, ohjelma haarautuu 25 päättelykohdasta 183 ei-kohdassa "N" käskykantaan 185, missä ;· asetusarvoa säädetään ajamaan todellista nopeutta kohti haluttua arvoa. Ohjelma poistuu käskykannasta 185 käskykantaan 184, missä luetaan jäähdytysjärjestelmästä tulevat lämpötilasignaalit. Sitten ohjelma siirtyy päättelykohtaan 30 186, missä todellista lämpötilaa ontelossa 83 verrataan maksimilämpötilaan "X". Mikäli maksimilämpötila on ylitetty, . . ohjelma haarautuu kyllä-kohdassa "Y" käskykantaan 187, missä lasilevyn käsittely pysäytetään ja ohjelma siirtyy sitten pysäytyskohtaan 188.

Mikäli maksimilämpötilaa ontelossa 83 ei ole ylitetty, ohjelma haarautuu päättelykohdasta 186 ei-kohdassa "N" 35 93203 20 käskykantaan 189, missä tarkistetaan puristusindeksi 79. Ohjelma siirtyy päättelykohtaan 190 käskykannasta 189 määrittämään, onko indeksointi tarpeen taivutusasemassa 16. Mikäli ajastin, joka on asetettu käskykannassa 181, on 5 käynyt loppuun ja indeksointijärjestelmä 79 on asetettu toisen tyyppistä lasilevyä varten, niin ohjelma haarautuu kyllä-kohdassa "Y" käskykantaan 191, missä indeksointi järjestelmä 79 käynnistetään. Ohjelma siirtyy sitten käskykantaan 192. Mikäli ajastin ei ole käynyt loppuun tai indek-10 sointi järjestelmä on asetettu lähestyvää lasilevyä varten, ohjelma haarautuu päättelykohdasta 190 ei-kohdassa "N" ja siirtyy käskykantaan 192 suoraan. Käskykanta 192 ohjaa tietokonetta kehittämään nopeuden ja lämpötilan asetuskohdan signaalit ohjaamaan kuljetinjakson moottorin nopeudenohjain-15 ta ja vastaavasti kuumentimia. Ohjelma haarautuu sitten takaisin käskykantaan 179.

Vaikkakin ohjelma tietokonetta 142 varten on esitetty yhdessä muodossa kuviossa 7, se voidaan toteuttaa useilla eri 20 muodoilla. Tärkeä huomioonotettava asia on se, että todellisen lämpötilasignaalin sisääntulot termoelimestä 126, senso-risignaali levysensorilta 74, todelliset nopeussignaalit nopeudensäädöstä 157, asemointisignaalit puristusindeksiltä 79, ja korkean lämpötilan signaali jäähdytyksen säädöstä 161 25 luetaan periodisesti ja ulostulot säätämään eri laitteita kehitetään tarvittaessa. Nopeuden ja lämpötilan asetuskohdan arvot erityyppisiä lasilevyjä varten voidaan ilmiselvästi tallettaa tietokoneeseen. Viitaten kuvioon 4, lasilevy 13 voi vaatia huomattavan taivutuksen alueilla, jotka kuumenne-30 taan liuskaparilla 193 ja 194 lasilevyn 13 sivureunojen vieressä. Täten tietokone 142 tallettaisi pari asetuskohdan • : arvoa kuumennusliuskoja 193 ja 194 varten parin laminoitavan lasilevyn yhtä lasilevyä varten ja tallettaa toisen ryhmän asetusarvoja kuumennusliuskoja 193 ja 194 varten lasilevyjen 35 toista levyä varten, mikä voi vaihdella paksuudeltaan ja/tai koostumukseltaan ensimmäiseen lasilevyyn nähden. Levysensori 74 havaitsee yksilöivät parametrit osoittaen lasilevyn 93203 21 tyypin, joka työntyy uuniin ja antaa merkin tietokoneelle muuttamaan asetusarvoja kuumennusliuskoja 193 ja 194 varten tarkoituksenmukaisessa ajassa vastaten lasilevyn matkaa uunin läpi tarkoituksena kuumentaa lasilevyä differentiaali-5 sesti ja parantaa taivutustoimenpidettä ja lopullista sovitusta laminoidussa rakenteessa. Lisäksi tietokone voi tallettaa erilaisia nopeuden asetusarvon ryhmiä kuljetinjakson nopeuksia varten myös toteuttamaan differentiaalinen kuumennus peräkkäisten lasilevyjen välillä säätämällä matka-aikaa 10 uunin läpi.

« ·

A

Claims (16)

1. 22 92203
2. 1. Laite lasilevyjen (13) taivuttamiseksi, johon laitteeseen kuuluu uuni (15), taivutusasema (16), kuljetin (12) lasile- 5 vyjen siirtämiseksi uunin ja mainitun taivutusaseman läpi ja differentiaalinen kuumennusjärjestelmä, johon kuuluu useita kuumennuselimiä (82) asennettuna uuniin kuumentamaan niihin liittyvät uunin läpi kuljettimella siirrettävien lasilevyjen alueet, johon laitteeseen kuuluu lisäksi: elimet (126, 127, 10 129, 131) kehittämään todelliset lämpötilasignaalit, jotka edustavat kunkin mainitun kuumennuselementin todellista lämpötila-arvoa; elimet (42) kehittämään lämpötilan asetussignaalit, jotka edustavat kunkin mainitun kuumennuselimen haluttua lämpöti-15 la-arvoa; ja elimet (139), jotka on liitetty mainittuihin kuumennuseli-miin ja molempiin mainituista elimistä (11) signaalien kehittämiseksi ja reagoiden mainittuihin todellisen lämpötilan signaaleihin ja mainittuihin lämpötilan asetussignaalei-20 hin kunkin mainitun kuumennuselimen lämmöntuoton ohjaamiseksi, tunnettu: elimistä (74) tunnistamaan ainakin yksi yksilöivä parametri osoittaen kuljettimella siirrettävän lasilevyn tyypin ja kytkettynä mainittuihin elimiin mainittujen lämpötilan 25 asetussignaalien kehittämiseksi muuttamaan ainakin yhden mainitun lämpötilan asetussignaalin arvoa perustuen havaittuun ainakin yhteen yksilöivään parametriin.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu 30 siitä, että mainitut useat kuumennuselimet käsittävät sähkö-vastuskuumennusliuskat (124, 125, 128), jotka ulottuvat pi-, tuussuuntaisesti lasilevyjen (13) kulkusuuntaan pitkin kuljetinta (12) ja sijoitettuna vieretysten ulottuen poikittain kuljettimen kulkusuuntaan nähden. 35
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että mainittuihin elimiin todellisten lämpötila- I * 93203 23 signaalien kehittämiseksi kuuluu useita termoelementtejä (126, 127, 129, 131), kunkin mainitun termoelementin kehittäessä yhden mainituista todellisen lämpötilan signaaleista, liittyen yhteen mainituista kuumennuselementeistä (124, 125, 5 128).
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut elimet lämpötilan ase-tussignaalien kehittämiseksi sisältävät tietokoneen (142), 10 jossa on arvot mainittuja lämpötilan asetussignaaleja varten liittyen arvoihin, jotka vastaavat havaittua vähintään yhtä siihen talletettua yksilöivää parametria.
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, 15 tunnettu siitä, että mainittuihin ohjauselimiin kuuluu useita lämpötilanohjaimia (139), kunkin mainitun lämpötilanohjaimen ollessa liitetty yhteen mainituista kuumennuselimistä.
7. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin tunnistuselimiin kuuluu levysensori (74), joka on sijoitettu lähelle uunissa olevaa kuljettimen sisäänmenoaukkoa tunnistamaan kunkin uuniin sisäänmenevän lasilevyn mainittu vähintään yksi 25 yksilöivä parametri.
8. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että levysensori (74) sisältää elimet tunnistamaan lasilevyn (13) paksuuden mainittuna vähintään yhtenä yksi- 30 löivänä parametrina. • «
9. 8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että levysensori (74) sisältää elimet tunnistamaan ominaisuudet, jotka osoittavat lasilevyn (13) koostumuksen 35 mainittuna vähintään yhtenä yksilöivänä parametrina. 93203 24
10. 9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että levysensori (74) sisältää elimet tunnistamaan lasilevyn (13) värin mainittuna vähintään yhtenä yksilöivänä parametrina. 5
11. 10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että levysensori (74) sisältää elimet tunnistamaan lasilevyn (13) muodon mainittuna vähintään yhtenä yksilöivänä parametrina. 10
12. 11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu: indeksointielimet (79) kytkettyinä tunnistuselimiin (74) säätämään painetta, joka kohdistetaan taivutusaseman avulla 15 lasilevyihin perustuen tunnistettuun vähintään yhteen parametriin .
13. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että taivutusasemaan kuuluu ylempi urosmuottielin 20 (64) ja alempi naarasmuottielin (65), jotka tarttuvat vas taavasti lasilevyjen (13) ylempään ja alempaan pintaan taivutusasemassa, ja indeksointielimet (79) säätävät etäisyyttä ylemmän urosmuottielimen ja alemman naarasmuottieli-men välillä. : 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että indeksointielin (79) sisältää useita ruuviapu-laitteita (113) liitettyinä ylempään urosmuottielimeen (64) ja taivutusaseman runkoon ja kytkettyinä käyttöelimiin 30 (114), mainittujen käyttöelimien ollessa liitettyinä tunnis tuselimiin (74), ylemmän urosmuottielimen (64) siirtämiseksi rungon suhteen ylemmän ja alemman muottielimen välisen etäisyyden säätämiseksi.
14. 14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu elimet (35) kehittämään todellinen nopeussignaali, joka edustaa 93203 25 lasilevyn todellista kulkunopeutta uunin läpi, ja että mainitut elimet lämpötilan asetussignaalien kehittämiseksi kehittävät ainakin yhden nopeuden asetussignaalin, joka edustaa haluttua lasilevyn kulkunopeutta uunin (15) läpi ja 5 reagoivat todelliseen nopeussignaaliin ja mainittuun nopeuden asetussignaaliin mainitun asetussignaalin arvon muuttamiseksi perustuen havaitun vähintään yhden parametrin arvoon.
15. 15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu elimet kehittämään korkealämpötilasignaali, joka edustaa ympäröivän ilman lämpötilaa mainittujen kuumennuselimien vieressä ja toiminnallisesti kytkettynä ohjauselimiin mainittujen kuu-15 mennuselimien ottamiseksi pois päältä ja lasilevyjen käsittelyn keskeyttämiseksi.
16. 16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu elin nopeuden asetus-20 signaalin kehittämiseksi kehittää lisäksi useita nopeuden asetussignaaleja, joista kukin edustaa haluttua nopeusarvoa mainitun kuljettimen toiminnoista kysymyksessä olevaa toimintoa varten. 25 • « 9??ίΗ 26 ^“U0