FI90189B

FI90189B - Synergistisiä kasvin kasvunsäädeseoksia

Info

Publication number: FI90189B
Application number: FI875279A
Authority: FI
Inventors: David Treadway Manning; Raymond Michael See; Anson Richard Cooke; Charles David Fritz; Thomas Neil Wheeler
Original assignee: Rhone Poulenc Bv
Priority date: 1986-03-31
Filing date: 1987-11-30
Publication date: 1993-09-30
Also published as: AU7237187A; HUT46519A; CA1291343C; DK175682B1; IL82054A0; IL82054A; FI875279A0; FI90189C; EP0262209B1; NO874929D0; DK623587A; NO176041C; NO874929L; NO176041B; AU614488B2; FI875279A; HU201455B; PT84596A; EP0262209A1; WO1987005781A3

Description

1 90189

Synergistisiä kasvin kasvunsäädeseoksia Tämän keksinnön kohteena ovat synergistiset kasvin kasvun-säädeseokset ja mainittujen seosten käyttö kasvin kasvun säätelyvaikutusten eli etyleenivaikutusten tai etyleeni-tyyppisten vaikutusten aikaansaamiseksi.

Kasvin kasvunsäätelyvaikutuksia, joihin sisältyy jonkin ety-leenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaaminen, on alalla tunnettu jo jonkin aikaa ja niitä ovat esimerkiksi sadon lisääntyminen, lehtien ja hedelmien irtoaminen, kukinnan ja hedelmien tuotannon lisääntyminen, kasvitautien sieto ja muut vaikutukset.

Etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaavia aineita, joita on käytetty eräitten tällaisten kasvin kasvunsäädevaikutusten aikaansaamiseen, ovat esimerkiksi seuraavat: eräät fosfonihappoyhdisteet, joita kuva taan US-patenteissa 3 879 188, 4 240 819, 4 352 869, 4 374 661 ja 4 401 454; eräät 2-haloetaanisulfiinihappoyhdisteet, joita kuvataan US-patentissa 3 885 951; tietyt beta-kloori-ja beta-bromietaanisulfiinihapot ja -esterit, joita kuvataan US-patentissa 3 927 062; jonkin N-heterosyklisen amidin ja jonkin haloalkyylisilaanin seokset, joita kuvataan US-patentissa 4 332 612, jonkin N-heterosyklisen amidin ja jonkin 2-haloetyylisulfinaatin seokset, joita kuvataan US-patentis-sa 4 359 334; ja kaasumainen etyleeni, jota kuvaa Parihar, N.S., Hormonal Control of Plant Growth, ss. 69-79 (1964).

Eräiden malonihapon johdannaisyhdisteiden on tunnetussa tekniikassa kuvattu pystyvän aikaansaamaan kasvin kasvunsäätelyvaikutuksia. US-patentissa 3 072 473 kuvataan N-aryylima-lonihapon puoliamideja ja niiden estereitä ja suoloja, N,N'-diaryylimalonihapon puoliamideja, N-alkyyli-N-aryyli-malonihapon puoliamideja ja niiden estereitä ja suoloja ja N,N'-dialkyyli-N,N'-diaryylimalonihapon puoliamideja, joita voidaan käyttää kasvunsääteinä ja herbisideinä. JP-patentis- 2 90189 sa 8 439 803 kuvataan malonihappoanilidijohdannaisyhdistei-tä, joita voidaan käyttää kasvunsääteinä. Substituoitujen malonyylimonoanilidien kasvien kasvun säätelyominaisuuksia kuvaavat Shindo, N. ja Kato, M. Meiji Daigaku Noogakubu Ken-kyu Hokoku, Voi. 63, ss. 41-58 (1984).

Kasvin kasvunsäädeseoksia, jotka sisältävät (1) jonkin ety-leenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaavan aineen ja (2) jonkin malonihapon johdannaisyhdisteen ja jotka seokset aikaansaavat tässä kuvattuja synergistisiä kasvin kasvunsäädevaikutuksia, ei kuitenkaan ole kuvattu alan kirjallisuudessa.

Tämän keksinnön tavoitteena onkin aikaansaada uusia syner-gistisiä kasvin kasvunsäädeseoksia. Tämän keksinnön toisena tavoitteena on menetelmä uusien kasvin kasvunsäädeseosten käyttämiseksi synergististen kasvin kasvunsäädevaikutusten aikaansaamiseksi. Nämä ja muut tavoitteet selviävät helposti alan ammattilaisille seuraavasta selityksestä.

Tämän keksinnön kohteena ovat synergistiset kasvin kasvun-säädeseokset ja synergistisen kasvin kasvunsäädevaikutuksen eli jonkin etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaaminen käyttämällä jotakin synergististä kas-vunsäädeseosta kasvin kasvupaikalla.

Niinpä tämän keksinnön kohteena on synergistinen kasvien kasvunsäädeseos, joka käsittää (i) etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaavan aineen, joka käsittää 2-kloorietyylifosfonihapon, sen johdannaisen tai vastaavan suolan tai esterin, ja (ii) syklopropyylimaloniani-laattijohdannaisyhdisteen, jolla on kaava: li 3 90189 γ*9 Υ·7

I I

* ιο«-υ,*_^'11 (1, R 10"Υ 41Τ°Τΐ Ο Ο Υ'β Ν-' jossa: Ζ',, on sama tai erilainen ja tarkoittaa yhtä tai useampaa vetyä tai halogeenia tai substituoitua tai substituoituma-tonta haloalkyyliä, polyhaloalkyyliä, polyhaloalkoksia, al-kyyliä, alkoksia, alkyylitioa, alkyylisulfonyyliä, alkyy-lisulfinyyliä, aryyliä, aryylioksia, aryylitioa, aryylisul-fonyyliä, nitroa, syanoa, dialkoksifosfinyyliä, asyyliä, aroyyliä, alkoksikarbonyyliä, alkoksikarbonyylialkyyliä, asyyliaminoa, sulfonyyliaminoa, alkyylisulfonyyliaminoa, asyloksia, alkenyyliä tai -CH=CHCH=CH-; Y'6 on vety tai alkyyli; Y'7, Y'8, Y'9 ja Y'10 ovat muista riippumatta vety, halogeeni tai alkyyli; Y'4i on O, S tai NH; ja R"i0 on vety, ammonium, alkyyliammonium, polyalkyyliam-monium, hydroksialkyyliammonium, poly(hydroksialkyyli)ammonium, jokin alkalimetalli tai maa-aikaiimetaili tai subs-tituoitu tai substituoitumaton alkyyli, hydroksialkyyli, alkoksialkyyli, alkoksikarbonyylialkyyli, alkyyliaminoalkyy-li, dialkyyliaminoalkyyli, aryyli, merkaptoalkyyli, alkyyli-tioalkyyli, aryylitioalkyyli, aryylioksialkyyli, alkyylisul-fonyylialkyyli, alkyylisulfinyylialkyyli, asyylialkyyli, aroyylialkyyli, dialkoksifosfinyylialkyyli, diaryylioksifos-finyylialkyyli, hydroksialkyylitioalkyyli, hydroksialkyy-lisulfonyylialkyyli, alkoksialkyylitioalkyyli, alkoksialkyy- 4 90189 lisulfonyylialkyyli, poly(oksialkyleeni)alkyyli, syanoalkyy-li, nitroalkyyli, alkylideeniamino, karbamoyylialkyyli, al-kyy1ikarbamoyy1ialkyyli, dialkyy1ikarbamoyylialkyy1i, aminoalkyyli, asyyliaminoalkyyli, asyloksialkyyli, alkoksi-karbonyyliaminoalkyyli, syanoaminoalkyyli, karbamoyyliok-sialkyyli, alkyylikarbamoyylioksialkyyli, dialkyylikarbamoyyl ioks ialkyyl i , alkoksikarbonyylioksialkyyli, alkoksikar-bonyylitioalkyyli, aminosulfonyylialkyyli, alkyyliaminosul-fonyylialkyyli tai dialkyyliaminosulfonyylialkyyli; jolloin aineen (i) kanssa käytettävän yhdisteen (ii) määrä aikaansaa seoksen, jonka kasvin kasvua säätelevä vaikutus on suurempi kuin aineen (i) ja yhdisteen (ii) yhteenlaskettu kasvunsäätelyvaikutus, kun niitä käytetään yksinään.

Tämän keksinnön kohteena on myös menetelmä kasvien kasvun säätelemiseksi levittämällä kasviin jotakin edellä mainittua synergististä kasvunsäädeseosta.

Esimerkkejä kaavaan 1 sisältyvistä syklopropyylimaloniani-laattijohdannaisyhdisteistä, joita voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisissa synergistisissä kasvien kasvunsää-deseoksissa on esitetty seuraavissa taulukoissa 1 ja 2.

Il 5 90189

Taulukko 1

Edustavia malonihapon -iohdannaisvhdisteitä Ϊ9 i7 Y10“Cv ?~Υ<8 /Z'11 \/ /ΓΧ

Ί i|W

O OY' b V' V' V' V» V* D I —D ' ' V' 7 ' — 7 ie —9 — 10 i 6 — |0_K 10 1 41 — Il H H H H H OH 2 - C2H5- 4 - Cl H H H H H OCH3 2-C2H3-4-Cl H H H H H OH 2 - C2H5- 4 - Br H H H H H OC2H5 2-C2H5-4-Br H H H CH3 OH 4-Cl H H H H CH3 ONa 4 -Br H H H H CH3 OH 3,4- Cl2 H H H H CH3 OC2Hj 2 - Cl - 4 - Br H H H H CH3 OH 2-F-4-Br H H H H H OH 3 - F- 4 -Cl H H H H H OCH3 3-F-4-Br H H H H H NH2 2-CH3-4-Br H H H H H ONH4 2 - CH3 - 4 - Br H H CH3 H H OH 2-F-4-Cl

Cl Cl CH3 H H OK 2 - CH3 - 4 - Cl 6 90169

Taulukko 1 (jatkoa)

Edustavia malonihapon iohdannaisvhdisteitä Ϊ9 j*7 Y’10“Cr"“F"Y,8 ν/·Ζ'π „·, .cVc-h/X^

Il l|W

o o γ·6

Yt v1 V' V' V* D > _n i / v# 7 / 7 —8 -1 9 — 10 i 6 £ 10 K 10“ 1 41 ^ 11 H H CH3 CH3 H OC2H5 2,4-CIj CH3 CH3 CH3 CH3 H ONa 2-CH3-4-Br CH3 H h h H OH 4-Cl CH3 CH3 h H H ONH4 2 -C2Hj-4 - Cl

Cl H H H H OH 2 - F-4 -Br

Cl Cl H H H OCH3 2,4-Br2

Cl Cl CH3 ch3 H OH 4-Cl H H H H H OH 2 - CH30- 4,5 - Cl2 H H H H H OH 2-CH30-3,5-Cl2 H H H H H ONa 2 - CH3 - 4 - Cl H H H H H OCH3 2-CF30-4-CF3

H H H H H OK 2-F-4-I

H H H H H OH 3 -Br-4-Cl C2H3 H H H H OH 2 - CH3-4 - Br H H CH3 CH3 H OC2Hs 2,4- Cl2 CH3 CH3 CH3 CH3 H ONa 2 - CH3 - 4 - Br

Cl Cl CH3 CH3 H OH 4-Cl -I 90189

Taulukko 2

Edustavia malonihapon johdannaisyhdiste1 ta j'20 pe Y'21-C -yC ~ Y ' 1 9 /Z’l3 \ / R * 1 2 ~C-C~pj-\_/ °Y'17 — 18 “19 —20 — —1_7 —1 3 — 12_R 1° Y 41 H H H H H 2-CH3-4-Br OCH2CH2OCH3

H H H H H 2-CH3-4-Br OCH2CH2OH

H H H H H 4-C1 0CH2CH2S02CH3 H H H H H 2-Cl-4-Br OCH2COCH3

H H H H H 2-F-4-Br OCH(CH3)C=N

H H H H H 2-CH3-4-Br OCH2CH2S02CH2OH

H H H H CH3 3,4-Br2 CH3 CH3 CH3 H H 4-Br 0-N-CHCH3

Cl Cl CH3 H H 2,4-C12 OCH2CONH2 H H CH3 CH3 CH3 4-C1 SCH3 CH3 H CH3 CH3 H 3-F-4-C1 SCH2CC>2CH3

Cl Cl CH3 CH3 H 2-CH3~4-Br OCH2CH2OH

H H H H H 2,4-Br2 OCH2CH2OCH2CH2OH

H H H H H 3-Br-4-Cl sc6Hp;

H H H H H 2-CF30-4-I OCH2CH2OH

H H H H H 2-CF3-4-I OCH2COCH3 8 90169

Edellä taulukoissa 1 ja 2 lueteltujen nimenomaisten yhdisteiden katsotaan edustavan syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdisteitä, joita voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisissa synergistisissä kasvien kasvunsäädeseoksissa. Tämän keksinnön mukaisten synergististen kasvunsäädeseosten ei tule tulkita rajoittuvan ainoastaan näihin nimenomaisiin yhdisteisiin, vaan tämän keksinnön mukaisiin seoksiin kuuluvat syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdisteet, jotka sisältyvät edellä mainittuun kaavaan 1.

Kaavan 1 sisältämät syklopropyylimalonianilaattijohdan-naisyhdisteet ja niiden valmistuksessa käytettävät välituotteet voidaan valmistaa antamalla sopivien lähtöaineiden reagoida tavanomaisten alalla tunnettujen menetelmien mukaan ja monia niistä on saatavissa eri toimittajilta. Uusia kaavaan 1 sisältyviä syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdisteitä, joita voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisissa synergist isissä kasvien kasvunsäädeseoksissa, kuvataan rinnakkaisessa Fi-patenttihakemuksessa 87 5278 ja myös FI-patenttihakemuksessa 87 5280, jotka molemmat sisällytetään tähän hakemukseen viitteinä. Nämä uudet syklopropyylimalonianilaatti-johdannaisyhdisteet voidaan valmistaa antamalla sopivien lähtöaineiden reagoida konventionaalisten alalla tunnettujen menetelmien mukaan.

Esimerkkejä menettelytavoista, joita voidaan käyttää kaavaan 1 sisältyvien syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdis-teiden ja niiden valmistuksessa käytettävien välituotteiden valmistukseen, kuvataan esimerkiksi seuraavissa julkaisuissa: Richter, G.H., Textbook of Organic Chemistry, Third

Edition, John Wiley and Sons, New York, s. 486.

Tämän keksinnön mukaisissa synergistisissä kasvien kasvun-HäädeHeoKu i hhu käyt «‘tään et.yl een Iva Ikut uksen tai etyleeni tyyppisen vaikutuksen aikaansaavana aineena 2-kloorietyyli-fosfonihappoa (ethephoni), sen johdannaista tai vastaavaa suolaa tai esteriä.

il 9 90189 US-patenteissa 3 879 188, 4 240 819, 4 352 869, 4 374 661 ja 4 401 454 kuvataan fosfonihapon johdannaisyhdisteitä, kuten ethephonia, ja niiden kasvien kasvun säätelyominaisuuksia. Nämä patentit sisällytetään tähän hakemukseen viitteinä.

2-kloorietyylifosfonihappojohdannaisissa, joita käytetään tämän keksinnön mukaisissa synergistisissä kasvien kasvun-säädeseoksissa, fosfonihappo-osan edullisia puoliestereitä ovat 2-kloorietyylimonoesteri ja o-hydroksifenyylimonoeste-ri. Edullisia diestereitä ovat difenyyli- ja bis(2-okso- 1-pyrrolidinyylimetyyli)esterit ja seka-estereinä 2-hydrok-sifenyyliesteri jonkin alkyyli- tai alkenyyli- tai aryylira-dikaalin, esimerkiksi etyyli-, isopropyyli-, propynyyli-, butyyli-, oktyyli-, heksadekyyli- tai fenyyliradikaalien, kanssa. Aryyliryhmät ovat mieluiten monosyklisiä ja bi- tai polysyklisiä aryyliryhmiä voidaan käyttää edellyttäen, että läsnä on jokin ryhmä, joka tekee ne liukoisiksi (esim. jokin sulfonaattiryhmä).

Ensisijaisia syklisiä estereitä ovat pyrokatekolin tai mono-tai polyhalopyrokatekolijohdannaisten, esimerkiksi 4-kloori-pyrokatekolin tai tetraklooripyrokatekolin, salisyylihapon, saligeniinin ja 2,3-pyridiinidiolin, kanssa muodostetut.

Eräs toinen hyväksi todettu johdannainen on happokloridi.

Erityisiä ethephonijohdannaisia, joita voidaan käyttää synergistisissä kasvien kasvunsäädeseoksissa, ovat: 1. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(happokloridi) 2. 2-kloorietyylifosfonihapon pyrokatekolisykloesteri 3. 2-kloorietyylifosfonihapon 4-klooripyrokatekolisykloes-teri 4. 2-kloorietyylifosfonihapon etyyli- ja 2-hydroksifenyy-1isekadiesteri 5.. 2-kloorietyylifosfonihapon butyyli- ja 2-hydroksifenyy-1isekadiesteri 10 901 89 6. 2-kloorietyylifosfonihapon propynyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 7. 2-kloorietyylifosfonihapon 2-kloorietyylimonoesteri 8. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(fenyyli)esteri 9. 2-kloorietyylifosfonihapon tetraklooripyrokatekolisyklo-esteri 10. 2-kloorietyylifosfonihapon saligeniinisykloesteri 11. 2-kloorietyylifosfonihapon salisyylihapposykloesteri 12. 2-kloorietyylifosfonihapon 3-hydroksifenyylimonoesteri (joka esiintyy polymeerimuodossa) 13. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(2-okso-pyrrolidinyylime-tyyli)esteri 14. 2-kloorietyylifosfonihapon o-hydroksifenyylimonoesteri 15. 2-kloorietyylifosfonihapon isopropyyli- ja 2-hydroksife-nyylisekadiesteri 16. 2-kloorietyylifosfonihapon oktyyli- ja 2-hydroksifenyylisekadiesteri 17. 2-kloorietyylifosfonihapon heksadekyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 18. 2-kloorietyylifosfonihapon tridekyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 19. 2-kloorietyylifosfonihapon anhydridi 20. 2-kloorietyylifosfonihappo 21. 2-kloorietyylifosfonihapon butyyli- ja 2-hydroksifenyylisekadiesteri .

Muita käyttökelpoisia 2-kloorietyylifosfonihappojohdannaisia ovat 2-kloorietyylifosfonihapon fenyyli- ja 2-hydroksifenyylisekadiesteri , 2-kloorietyylifosfonihapon bis(pentakloori-fenyyli)esteri, 2-kloorietyylifosfonihapon 2,3-pyridiinitio-sykloesteri ja suolat.

Esimerkkejä tällaisista suoloista ovat natrium-, aluminium-, sinkki-, kalium- ja litiumsuolat.

Tämän keksinnön mukaisilla synergistisillä kasvien kasvun-säädeseoksilla voi olla monia erilaisia kasvien kasvua sää- il 90189 televiä ominaisuuksia tai etyleenivaikutuksia tai etyleeni-tyyppisiä vaikutuksia, käytettävästä pitoisuudesta, käytettävästä valmisteesta ja käsiteltävänä olevista kasvilajeista riippuen. Vaikka seosten voidaan katsoa aikaansaavan etylee-nivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen, tämä keksintö ei kuitenkaan välttämättä rajoitu siihen, koska on selvää, että eräiden kasvua säätelevien vaikutusten, joita tätä keksintöä käyttämällä saadaan aikaan, ei ehkä voida katsoa olevan teknisesti traditionaalisia tai tunnettuja tai olevan keksittyjä etyleenivaikutuksia tai etyleenityyppisiä vaikutuksia. Tästä syystä katsotaankin parhaimmaksi pitää tätä keksintöä soveltamalla aikaansaatuja vaikutuksia kasvua säätelevinä vaikutuksina.

Edellä sanotun valossa on selvää, että termillä "menetelmä kasvien kasvun säätelemiseksi" tai termillä "kasvunsäätely-menetelmä" tai sanoilla "kasvunsäätely" tai "kasvien kasvun-sääde" tai muilla sanoilla, joissa esiintyy sana "säädellä" ja joita käytetään tässä selityksessä ja patenttivaatimuksissa, tarkoitetaan monia erilaisia kasveihin kohdistuvia vaikutuksia, joilla pyritään parantamaan kasvin eräitä tunnusmerkkejä erotuksena herbisidivaikutuksesta, jonka tarkoituksena on tuhota kasvi. Tästä syystä tämän keksinnön mukaisia synergistisiä kasvien kasvunsäädeseoksia käytetään määrinä, jotka eivät ole fytotoksisia käsiteltyihin kasveihin nähden.

;'· Tämän keksinnön mukaisia synergistisiä kasvien kasvunsääde seoksia voidaan kuitenkin käyttää joskus rikkaruohojen torjunnan yhteydessä, esimerkiksi stimuloimaan lepotilassa olevia juurakolta, jotta nämä juurakot saataisiin alttiimmiksi jollekin herbisidille. Tässäkään yhteydessä nämä seokset eivät sinänsä ole missään varsinaisessa mielessä herbiside-jä, koska ne edistävät epäsuotavan kasvin kasvua tai muutoin tekevät sen erittäin alttiiksi jollekin varsinaiselle herbisidille. Siten tämä keksintö voidaan toteuttaa muiden yhdisteiden tai seosten, jotka ovat rikkaruohoja tuhoavia aineita, yhteydessä tai niiden läsnäollessa.

i2 901 89 Tämän keksinnön toteutuksen avulla voidaan saada aikaan kovin monenlaisia kasvien kasvunsäätelyvaikutuksia, yleensä etyleenivaikutuksia tai etyleenityyppisiä vaikutuksia, joita ovat seuraavat: 1. sadon lisääntyminen, 2. auksiinivaikutus, 3. kärkikasvun estyminen, apikaalidominanssin säätely, haa-roittumisen lisääntyminen ja juuriversojen muodostumisen lisääntyminen, 4. kasvin biokemiallisen koostumuksen muuttuminen 5. lehtien, kukkien ja hedelmien irtoaminen tai irtoamisa-lueen irtoamisen stimuloiminen 6. kypsymisen nopeutuminen ja värinkehityksen edistäminen hedelmissä ja lehdissä, 7. kukinnan ja hedelmien tuotannon lisääntyminen ja kukinnan kiihtyminen, 8. kukinnan ja siementen kehittymisen keskeytyminen tai estyminen, 9. lakoontumisen estyminen, 10. siementen itämisen stimuloituminen ja lepokauden keskeytyminen, 11. kylmävaurioiden sieto 12. hormoni- tai epinastiavaikutukset, 13. yhteisvaikutukset muiden kasvunsääteiden kanssa, 14. yhteisvaikutukset herbisidien kanssa ja 15. kasvitautien sieto.

Tarkoituksena on että liitteenä olevissa patenttivaatimuksissa termi "menetelmä kasvien kasvun säätelemiseksi" tai "menetelmä etyleenivaikutuksen aikaansaamiseksi" tai "menetelmä jonkin etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaamiseksi" tarkoittaa minkä tahansa edellä olevasta viidestätoista vai-kutusluokasta aikaansaamista tai mitä tahansa muuta kasvin, siemenen, hedelmän, vihanneksen (riippumatta siitä, onko hedelmä tai vihannes korjaamaton tai korjattu) muutoksen aikaansaamista niin kauan kuin nettotuloksena on määrä lisä- 90189 tä kasvua tai hyödyntää mitä tahansa kasvin, siemenen, hedelmän tai vihanneksen ominaisuutta erotuksena herbisidivai-kutuksesta (mikäli tätä keksintöä ei käytetä jonkin her-bisidin yhteydessä tai sellaisen läsnäollessa). Termillä "hedelmä" tarkoitetaan tässä ja liitteenä olevissa patenttivaatimuksissa mitä tahansa kasvin tuotosta, jolla on taloudellista arvoa.

Keksinnön selventämiseksi on edellä lueteltujen viidentoista luokan suhteen syytä tehdä eräitä alustavia yksityiskohtaisia huomautuksia.

1. Sadon lisääntyminen

Synergistiset kasvien kasvunsäädeseokset pystyvät lisäämään monien kasvien, joita ovat esimerkiksi, mutta eivät yksinomaan pienijyväiset viljakasvit, erityisesti kaura (Avena sativa), vehnä (Triticum aestivum) ja ohra (Hordeum spp.), satoa ja lisäämään muuntyyppisten kasvien, kuten papujen ja puuvillan (Gossypium hirsutum), satoa.

2. Auksiinivaikutus

Kun synergistisiä kasvien kasvunsäädeseoksia levitetään esimerkiksi lanoliinitahnana katkaistun auringonkukan alkeis-varren toiselle puolelle, se aikaansaa alkeisvarren taipumisen poispäin siitä puolesta, jolle seosta on levitetty; ne pystyvät myös aikaansaamaan yksisirkkaisten ja kaksisirk-kaisten kasvien maanalaisten juurakkojen versomista, solujen lisääntymistä ja juurtumista, mistä on esimerkkinä erittäin monien versojuurien muodostuminen tomaattikasvien (Lycoper-sicum esculentum) koko varren pituudelta, kun ne on ruiskutettu niiden vesiliuoksella - tämäntyyppinen vaikutus tekee mahdolliseksi juurruttaa pistokkaita, kun ne on joko otettu käsitellyistä kasveista ja kun niiden leikkauspäät on käsitelty.

3. K&rkikasvun estyminen, apikaalidominanssin säätely, haaro it tiimi sen lisääntyminen ja juuriversojen muodostumisen lisääntyminen 11 90189 Tämäntyyppisiä kasvien kasvunsäätelyvaikutuksia voidaan saada aikaan monilla kasvilajeilla, kun niitä käsitellään sy-nergistisillä kasvunsäädeseoksilla, mukaanlukien likusteri (Ligustrum ovalifolium), mustikka (Vaccinum corymbosum), atsalea (Rhododendron obtusum), soijapapu (Glysine max.), tarhapapu (Phaseolus vulgaris), tomaatit (Lycopersicum escu-lentum), alligaattoriruoho (Alternanthua philoxeroides) ja yksisirkkaiset kuten riisi (Oryza sativa), johnsoninheinä (Sorghum halepense) ja hukkakaura (Avena fatua). Tämäntyyppinen vaikutus voi olla myös arvokas tienvarsiruohikkojen säätelyssä. On ehdotettu, että pääverson poistaminen (esim. latvomalla) sallisi sivuversojen kasvun, mutta yleensä on havaittu, että kun pääverso poistetaan, jokin sivuversoista ottaa pääverson tehtävän ja dominanssin. Synergististen kas-vunsäädeseosten käyttäminen viivästyttää kuitenkin tavallisesti pääverson aktiivisuutta jonkin verran, mutta sitten myöhemmin palauttaa pääverson normaaliin kasvuun sekä normaaliin kukintaan ja hedelmien tuotantoon ja siten sillä saadaan vältetyksi versojen pysyvä menetys, mikä väistämättä liittyy latvomiseen. Joissakin kasvilajeissa vaikutus on kuitenkin erilainen, kun niitä käsitellään synergistisillä kasvunsäädeseoksilla apikaalidominanssin säätelemiseksi -kasvun estyminen saattaa ulottua ei ainoastaan pääversoon, vaan myös varressa oleviin sivuversoihin. Esimerkkejä tällaisista kasveista ovat tupakka (Nicotiana tabacum) ja päivänkakkarat (Chrysanthemum sp.) - tämäntyyppinen vaikutus on hyödyllinen, kun halutaan estää juuriversojen kasvu tupakan sivusilmuista.

4. Kasvin biokemiallisen koostumuksen muuttuminen

Synergistisillä kasvunsäädeseoksilla voidaan mitattavasti lisätä lehtipinta-alaa suhteessa varsipinta-alaan monilla kasveilla ja suuremmasta lehti/varsisuhteesta on seurauksena suurempi proteiinintuotanto kasvia kohti ja proteiinin, hiilihydraatin, rasvan, nikotiinin ja sokerin muuntuminen käsitellyssä kasvissa. Synergistisillä kasvunsäädeseoksilla saa- daan myös lisätyksi lateksin valutusta kuitupuista, jolloin saadaan suurempi sato kuivakumina laskettuna.

is 90189 5. Lehtien, kukkien ja hedelmien irtoaminen tai irtoamisalu-een erkanemisen stimuloituminen

Synergistiset kasvunsäädeseokset voivat nopeuttaa täysin kehittyneiden lehtien varisemista sekä monivuotisilla että yksivuotisilla kasvilajeilla. Ne voivat esimerkiksi vaikuttaa varsin tehokkaasti lehtien varisemiseen puuvillalla ja estää niiden uudelleenkasvun, ja lehtienvarisemistaipumuksia voidaan myös todeta muissa kasvilajeissa, kuten ruusuissa, omenapuissa, sitrushedelmäpuissa ja taimikoissa, kun lehdet ovat täysin kypsyneet. Kukkien ja/tai hedelmien irtoamista voidaan synergististen kasvunsäädeseosten ruiskuttamisen jälkeen todeta monissa eri kasvilajeissa, muun muassa omenapuissa (Malus domestica), päärynäpuissa (Pyrus communis) , kirsikkapuissa (Prunus avium), pekaanipähkinäpuissa (Carya illinoensis), greippipuissa (Vitis vinifera), öljypuissa (Olea europea), kahvipensaissa (Coffea arabica) ja tarhapavuissa (Phaseolus vulgaris) - näitä irtoamisvaikutuk-sia voidaan käyttää kukinnan säätelemiseen ja hedelmien korjuun helpottamiseen. Irtoamisalueen erkanemisen stimuloitumista voidaan todeta esimerkiksi puuvillan siemenkodan aukossa tai pähkinöiden, kuten saksanpähkinöiden, pekaanipäh-kinöiden ja senkaltaisten kuoren halkeamassa.

6. Kypsymisen nopeutuminen ja värin muodostumisen edistyminen hedelmissä ja lehdissä

Synergistisillä kasvien kasvunsäädeseoksilla voidaan nopeuttaa hedelmien (poimittujen tai poimimattomien) kypsymistä muutamilla kasvilajeilla, kuten omenapuilla (Malus domestica) , päärynäpuilla (Pyrus communis), kirsikkapuilla (Prunus avium), tomaateilla (Lycopersicum esculentum), banaanilla ja ananaksella (Ananas comosus), ja poistaa vihreää väriä kor-juukypsistä lehdistä, kuten tupakan (Nicotiana tabacum) lehdistä, ja vihertyneistä sitrushedelmistä, kuten appelsiineista (Citrus sinensis) ja sitruunoista (Citrus limon).

ie 90189 7. Kukinnan ja hedelmien muodostumisen lisääntyminen ja kukinnan kiihtyminen

Sopivasti käytettyinä synergistisillä kasvien kasvunsää-deseoksilla voidaan lisätä kukintaa ja hedelmien tuottoa ja saada kukinta nopeutumaan muutamilla hyötykasveilla, kuten soijapavulla (Glycine max.), tarhapavuilla (Phaseolus vulgaris) , kidneypavuilla (Phaseolus vulgaris), oppineidenku-kalla (Zinnia elegans), ananaksilla ja mangoilla.

8. Kukinnan ja siementen kehittymisen keskeytyminen tai estyminen

Sopivasti käytettyinä synergistiset kasvien kasvunsäädeseok-set voivat estää kukinnan ja/tai keskeyttää siementen kehittymisen esimerkiksi johnsoninheinällä (Sorghum halepense).

9. Lakoontumisen estyminen

Synergististen kasvien kasvunsäädeseosten käyttäminen voi aiheuttaa jäykkyyttä, joka tekee kasvit lujemmiksi ja vahvemmiksi, jolloin ne kestävät paremmin luonnollista lakoon-tumistaipumusta. Tällainen vaikutus voidaan todeta muutamilla kasvilajeilla, kuten esimerkiksi vehnällä (Triticum aes-tivum), ohralla (Hordeum vulgare) ja herneellä (Pisum sativum) .

10. Siementen itämisen stimuloituminen ja lepokauden keskeytyminen

Synergistiset kasvien kasvunsäädeseokset voivat stimuloida esimerkiksi lehtisalaatin siementen itämistä ja lopettaa juurimukuloiden, kuten siemenperunan, lepokauden.

11. Kylmävaurioiden sieto

Synergistiset kasvien kasvunsäädeseokset voivat lisätä eri kasvilajien, kuten esimerkiksi limapapujen (Phaseolus limen-sis), kylmänkestävyyttä.

12. Hormoni- ja epinastiavaikutus

Synergistiset kasvien kasvunsäädeseokset voivat aikaansaada

II

17 901 89 hormoni- ja epinastiavaikutuksia eri kasveilla, joita ovat etenkin tomaatit (Lycopersicum esculentum) .

13. Yhteisvaikutukset muiden kasvunsääteiden kanssa

Synergistisiä kasvien kasvunsäädeseoksia voidaan tietysti käyttää muiden kasvunsääteiden, kuten maleiinihapon hydrat-sidin, N-dimetyyliaminosukkiinihapon, gibberelliinihapon ja naftaleenietikkahapon, yhteydessä, ja ne vaikuttavat niiden kanssa aikaansaaden synergistisiä tai antagonistisia vaikutuksia erilaisilla kasveilla.

14. Yhteisvaikutukset herbisidien kanssa

Vaikka synergistisillä kasvien kasvunsäädeseoksilla ei ole mitään olennaista omaa fytotoksista vaikutusta, niitä voidaan käyttää kasvua säätelevinä aineina yhdessä herbisidien, esimerkiksi aminotriatsolin, kanssa johnsoninheinän (Sorghum halepense) herbisidikäsittelyssä.

15. Tautien sieto

Tautien sietokyky tekee kudoksen vastustuskykyiseksi kasvitautien invaasiolle vaikuttamalla entsyymi- ja kasviproses-seihin, jotka säätelevät kasvua ja luonnollista tautien vastustuskykyä.

Etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaavan aineen eli aineen (i) ja syklopropyylimaloniani-laattijohdannaisyhdisteen eli yhdisteen (ii) määrä suhteessa toisiinsa tämän keksinnön mukaisissa synergistisissä kasvun-säädeseoksissa on sellainen, että määrällä, jota yhdistettä (ii) käytetään aineen (i) kanssa, aikaansaadaan seos, jonka kasvin kasvua säätelevä vaikutus on suurempi kuin aineen (i) ja yhdisteen (ii) yhteenlaskettu kasvunsäätelyvaikutus, kun niitä käytetään yksinään. Aineen (i) ja yhdisteen (ii) määrä voi vaihdella laajoissa rajoissa riippuen kulloinkin käytetystä aineesta ja yhdisteestä, käsiteltävästä kasvista, toivotusta kasvunsäätelyvaikutuksesta, ympäristö- ja sääolosuhteista ja senkaltaisista seikoista. Aineen (i) ja yh- ia 90189 disteen (ii) painosuhde voi olla esimerkiksi noin 0,1:1000 -noin 1000:0,1, vastaavasti. Mieluiten aineen (i) ja yhdisteen (ii) painosuhde voi olla noin 1:500 - noin 500:1. Sy-nergistisen kasvunsäädeseoksen ei mieluiten tulisi olla käsiteltävän kasvin suhteen fytotoksinen.

Tämän keksinnön mukaisia synergistisiä kasvien kasvunsääde-seoksia voidaan valmistaa tavanomaisilla sekoitusmenetelmillä ja niitä voidaan käyttää monilla tavanomaisilla alan ammattilaisten tuntemilla eri tavoilla. Tämän keksinnön mukaan voidaan käyttää joko yhdistelmämenetelmiä (seoksia) tai menetelmiä, joissa koostumukset levitetään peräjälkeen. Peräk-käinlevitysmenetelmissä kuitenkin yhdiste (ii) ruiskutetaan yleensä ennen ainetta (i) synergistisen kasvunsäätelyvaiku-tuksen aikaansaamiseksi. Seokset, jotka sisältävät aineen (i) ja yhdisteen (ii) tehoaineena, käsittävät tavallisesti jonkin kantaja-aineen ja/tai laimentimen, joka on joko nestemäinen tai kiinteä. Tässä selityksessä tehoaineella tarkoitetaan aineen (i) ja yhdisteen (ii) yhdistelmää.

Sopivia nestemäisiä laimentimia tai kantaja-aineita ovat vesi, öljytisleet tai muut nestemäiset kantaja-aineet, joihin on lisätty tai ei ole lisätty pinta-aktiivisia aineita. Nestemäisiä konsentraatteja voidaan valmistaa liuottamalla jotakin näistä yhdisteistä johonkin ei - fytotoksiseen liuot-timeen, kuten asetoniin, ksyleeniin, nitrobentseeniin, syk-loheksaaniin tai dimetyyliformamidiin ja dispergoimalla tehoaineet veteen sopivien pinta-aktiivisten emulgointi- ja dispergointiaineiden avulla.

Dispergointi- ja emulgointlaineiden valinnan ja käytettävän määrän sanelee seoksen laatu ja aineen kyky helpottaa tehoaineen dispergoitumista. Yleensä on suositeltavaa käyttää tällaista ainetta mahdollisimman vähän, ruiskuun haluttavan te-hoainedispersion mukaisesti, niin että sade ei emulgoi tehoainetta uudelleen, kun se on levitetty kasviin ja huuhtele sitä pois kasvista. Voidaan käyttää ei-ionisia, anionisia

II

19 901 89 tai kationisia dispergointi- ja emulgointiaineita, joita ovat esimerkiksi alkyleenioksidien ja fenolin kondensaa-tiotuotteet, orgaaniset hapot, alkyyliaryylisulfonaatit, eetterialkoholikompleksiyhdisteet, kvaternääriset am-moniumyhdisteet ja senkaltaiset.

Kostutettavien jauhe- tai pölyteseosten valmistuksessa tehoaine dispergoidaan sopivan hienojakoiseen kiinteään kantaja-aineeseen, kuten saveen, talkkiin, bentoniittiin, piimäähän, kuohusaveen, ja senkaltaisiin. Kostutettavien jauheiden valmistuksessa voidaan käyttää myös edellä mainittuja dispergointiaineita samoin kuin lignosulfaatteja.

Tässä kysymyksessä olevan tehoaineen vaadittu määrä voidaan levittää käsiteltävää hehtaaria kohti 9,35-1870 1 tai suuremmassa määrässä nestemäistä kantaja-ainetta ja/tai laimen-ninta tai noin 5,6-560 kg/ha naulassa inerttiä kiinteää kantaja-ainetta ja/tai laimenninta. Pitoisuus nestemäisessä konsentraatissa vaihtelee tavallisesti noin 5 painoprosentista 95 painoprosenttiin ja kiinteissä valmisteissa noin 0,5 painoprosentista noin 90 painoprosenttiin. Yleiskäyttöön tarkoitetut tyydyttävät ruiskutteet tai pölytteet sisältävät noin 0,001 - 112 kg tehoainetta hehtaaria kohti, mieluiten noin 0,01 - 17 kg tehoainetta hehtaaria kohti, ja vielä mieluummin noin 0,1 - 6 kg tehoainetta hehtaaria kohti.

Tämän keksinnön suorittamiseen käyttökelpoiset valmisteet voivat sisältää myös muita valinnaisia lisäaineita, kuten stabilointiaineita tai muita biologisesti vaikuttavia yhdisteitä, mikäli ne eivät estä tai vähennä tehoaineen vaikutusta eivätkä vahingoita käsiteltävää kasvia. Muita biologisesti vaikuttavia yhdisteitä ovat esimerkiksi yksi tai useampi insektisidi, herbisidi, fungisidi, nematisidi, mitisidi, kasvunsääteet tai muut tunnetut yhdisteet. Tällaisia yhdistelmiä voidaan käyttää kunkin lisäaineen tunnettuun tai muuhun käyttötarkoitukseen ja niillä voidaan saada aikaan sy-nergistinen vaikutus.

2o 90189

Vaikka parhaaksi todettu menetelmä synergististen kasvin kasvunsäädeseosten levittämiseksi on ruiskuttaa niitä kasvien lehtiin ja varteen, näitä seoksia voidaan käyttää myös maahan, jossa kasvit kasvavat, jolloin juuret voivat imeä näitä seoksia riittävästi, niin että tuloksena on tämän keksinnön mukaisia kasvunsäätelyvaikutuksia.

Tämän keksinnön mukaiset synergistiset kasvien kasvunsääde-seokset levitetään mieluiten kasvaviin kasveihin tässä selityksessä esitettyjen monien suoritusesimerkkien mukaisesti. Kuitenkin tietyissä olosuhteissa seokset voivat olla tehokkaita myös siementen käsittelemisessä, esimerkiksi lehtisalaatin siementen ja kauran siementen käsittelyssä, tai juurten kastelussa.

Synergistiset kasvien kasvunsäädeseokset levitetään kasveihin ja viljaan mieluiten niiden keskimääräisissä eli normaaleissa kasvuolosuhteissa. Tämän keksinnön mukaisia synergis-tisiä kasvunsäädeseoksia voidaan käyttää kasvin vegetatiivi-sen kasvuvaiheen aikana ja kasvin reproduktiivisen kasvuvaiheen aikana haluttujen kasvunsäätelyvaikutusten aikaansaamiseksi.

Tässä tarkoitetaan kasveilla yleensä mitä tahansa maanviljely- tai puutarhakasveja, koristekasveja ja mätästäviä heinäkasveja. Esimerkkejä kasveista, joita voidaan käsitellä tämän keksinnön mukaisilla synergistisillä kasvien kasvunsää-deseoksilla, ovat maissi, puuvilla, bataatti, peruna, sini-mailanen, vehnä, ruis, riisi, ohra, kaurat, durra, kuivattavat pavut, soijapavut, sokerijuurikkaat, auringonkukat, tupakka, tomaatit, canola, lehtensä pudottavat hedelmäpuut, sitrushedelmäpuut, tee, kahvi, oliivipuut, ananas, kaakao, banaani, sokeriruoko, öljypalmu, ruohomaiset aluskasvit, puuvartiset pensaat, mätästävät heinäkasvit, koristekasvit, ainavihannat kasvit, puut, kukat ja senkaltaiset. Tässä viljelykasveilla tarkoitetaan yleensä mitä tahansa edellä mainituista edustavista maanviljely- ja puutarhakasveista.

Il 21 90189 Tässä kysymyksessä olevat synergistiset kasvien kasvunsääde-seokset ovat tehokkaita aikaansaamaan monia erilaisia kasvin kasvunsäätelyvaikutuksia. Tällaisilla seoksilla on erittäin suuri turvallisuusmarginaali, sillä kun niitä käytetään riittävänä määränä jonkin kasvunsäätelyvaikutuksen aikaansaamiseksi, ne eivät polta eivätkä vahingoita kasvia ja ne kestävät hyvin sään vaikutuksia, mihin kuuluvat sateen aiheuttama poishuuhtelu, hajoaminen ultraviolettivalon vaikutuksesta, hapettuminen, hydrolysoituminen kosteuden vaikutuksesta, tai vähintäänkin sellaista hajoamista, hapettumista ja hydrolysoitumista, joka saattaisi todella vähentää tehoaineen toivottua kasvua säätelevää vaikutusta tai antaa tehoaineille epäsuotavia ominaisuuksia, kuten fytotoksisuutta. Haluttaessa voidaan käyttää tehoyhdisteiden seoksia samoin kuin tehoyhdisteiden kombinaatioita muiden biologisesti vaikuttavien yhdisteiden ja lisäaineiden kanssa, kuten edellä mainittiin.

Seuraavat esimerkit valaisevat tätä keksintöä.

Esimerkki 1

Etyyli -1-(2-metyyli-4.5-dikloorifenyyliaminokarbonvyli)svk-lopropaanikarboksylaatin valmistus

Typellä huuhdeltuun pyöreäpohjäiseen lasikolviin pantiin 5,53 grammaa (0,03 moolia) 2-metyyli-4,5-dikloorianiniilia, 3,18 grammaa (0,03 moolia) trietyyliamiinia ja 190 millilit-raa tetrahydrofuraaniliuotinta. Voimakkaasti sekoittaen lisättiin 5,55 grammaa (0,03 moolia) esimerkissä 18 valmistettua etyyli-1-kloorikarbonyylisyklopropaanikarboksylaatt ia yhtenä eränä, minkä jälkeen seosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa kuuden tunnin ajan. Sitten trietyyliamiinihydro-kloridisaostuma suodatettiin pois ja suodos tislattiin tyhjiössä, jolloin saatiin vaaleankeltainen kiinteä aine. Kiinteä aine otettiin eetteriin ja liuos pestiin vedellä, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja liuotin haihdutettiin, jolloin saatiin keltainen jauhe. Uudelleenkiteyttäminen 22 901 89 etyyliasetaatin ja heksaanin seoksesta antoi 4,51 grammaa (0,01 moolia) etyyli-1-(2-metyyli-4,5-dikloorifenyyliam-inokarbonyyli)syklopropaanikarboksylaattia, yhdistettä 77, jonka sulamispiste oli 105-107°C.

Esimerkki 2

Samalla tavoin kuin esimerkissä 1 valmistettiin muita yhdisteitä. Rakenne- ja analyysitiedot yhdisteistä 78-96 on esitetty seuraavassa taulukossa A.

Il 23 90 1 89 in m oi o oo o •h r>^-<DOU>roinro §0) r-T-O’**— C7>CX>CnT~ v «tilitit r^tfjn or-minin^inco

p oi ro o σι o - σ» - tN

W 0. T- <- CNt- σι en ocN^ocnmuDiNo

Ir-OTf^OOi-intO

-.......

3 +j a cn^rocoT-cncnr' v I cnroiOTTc^cMuDTr 0) sei - * -.....

tj I Γο^^^^ιηττη - p m I cntnr'ioo'jinoooo S- I vooojroen*-^-·»-

rH I VJD T- r- ^ 00 O O

<d I ττιηιηιηιηιηιη^· § s

• H

ti & vr ·*τ ·*τ o tn en oo 2 I »-uiujujcncsTrin

9»! Z

-h I 'jrf'jif'fin'fn ui «<3

-t-> V

—i -*j cn^TTr^Tcnr-tNir) (U (N (VI inronnmiNinro +J - jä x| *«*-'·»«

ι/l tsj S

2 \ _ oor~r-r~in<N<N(N

^ roujvomiopooo» ή Γ ' I ^Drrr^OJOO'' <0 I I rfininmmininm

- I

2 1 cn§ 9 ^ Sv u-o s a ιλ> h ^ u υ-ο x o

g «N

o

1—< {X

e id δ +j v 3w <n P 4-> *—* ·—«

C u M IN MU (N

(V I r"* ’—< I—* i !h

=> in u U U τ (B

+J ' I I I I ·-< b I

-* CN

V- ~ ' I I I

^ N (N/n/NcsiM^T-^/n

M

ininininininmin (n iixxiucucac

Tn Tn Tn oi “Tm ra cn Tn 0J UOUOUUUU

Q)

+J

W

T3 0 jz ooonor-fNmN'in ><C r-c— ooooaooooooo 24 90 1 89 in in I m V) ^ ro o id r- ro —· <NOT-tOr-<NOCn §o> σν^-^-σι^-τ-t-oo

P I I I I I I I I

—* W U rcNcninn^fNin 3 —· 0Γ aioookt-T-ooo w a T- *- <- <- T-

lDr*OOCBU3(NO

ixrr-a^cor-oooco rorororocoro^in 3 p . <Nt-ooo>o^c-oo V I rOiDCTkCNCNr-OTj· Q) DC ........

Tl I

M CNCNCDCnLO^rr-TT

> ooo<Noo<--r-ootr> 5. cj ........

*-i σ>οιη^τιηοονοιο ft! £

(U

c - *-4 rO ΟΟΟΟΤΓΤΓ^ΤΟΟΤΤΟ 3 I ininooooocNio 2 ........

:iÖ <3

P P

• -h p ininoocDcocj>r-r- Φ cn 01 foror-r-r-T-cr»^ v jjl ........

(/) N T3 | rorocorocoTrroiD

• Η (n

Ό \ U

Ή > cna^oooiDCNoo aJ W Γ^Λ Tl U ........

0 —< ' I (na>inininvDc-vo ^ id p g * r~ 3

- 2 T

< 2 K' o u a=o I s Ov -< id U 0*0

D J3 IN I

(0 —< I O

H §

*—* QS

B

<d a

I

> in

id I

-I-» *j

m -* i; —· if CO

3 -p IQ U Q) I h •a c m I I I u· m

0 ai u tt I I

o miii ro τ

4-1 I '—I In ’—I X I

j cn m (N y m O U (¾ romtNmmtNCNa: w ^

CN

- in m m m m m m m m oouoouuo ai

P

W

T) 0 ,C ·· KO r- oo cn ο T- a ro >« C οοοοοοοο<η<χ*<τ*<τ>

II

25 90189

n tN

·-< t- n r- §0) u) T- σι

-P III

r-· n rj If σι σι

3 ·Η or ID (N (O

wo. τ- Γ~ ιο ισ <-

In »n ' o U I- -q· 3

P CN I- 'T

p in in r- Q) xl - I 7 ιπ σ

U) IN CN "<N

i» in o r- > U - >—i *— ΙΟ «5 m vo m

S

5 in «J ry 00 σ>

3 I U5 - CN

X 2 ' ° ' —' I N*

Irtf <3

-P -P

„ V 7 VO 7 0) οι O) I m Τ' en M N Ijj “1 7 in 7 S t- o in vo T- in S .2 rn Π ° is m | in vo m S ί -s g 1, ° 5^ö=o 18 i> -I Id U 0=0

3 J2 n I

id -* SC O

H s <n 0 - r-, O, id e id

• «H

% -P -P k m — m

3 -P I

Tl d CM N> u 3 —i i 3 O Z n -p i T9 a; -I m in O ö

p - - I I

H N n i* (N

w m in tn

-N

a, o o o m p m •*4 Ό 0 ^ «t Lf) vo >< Π en en οϊ 26 901 89

Esimerkki 3 1- (2-metwli-4.5-dikloorifenvyliaminokarbonyvli) svklonropaa-nikarboksvvlihapon valmistus

Liuos, joka sisälsi 0,34 grammaa (0,006 moolia) kaliumhy-droksidia ja 0,109 grammaa (0,006 moolia) vettä 80 millilit-rassa etanolia, valmistettiin 250 millilitran vetoisessa pyöreäpohjaisessa kolvissa. Jäähdyttäen 0°C:n lämpötilaan jää/NaCl-hauteessa ja sekoittaen lisättiin esimerkissä 1 valmistettua 1-(2-metyyli-4,5-dikloorifenyyliaminokarbonyy-li)syklopropaanikarboksylaattia liuotettuna pieneen määrään etanolia ja seoksen annettiin olla sekoittaen ja lämmeten huoneenlämpötilaan 72 tuntia. Seos tyhjiöhaihdutettiin, jolloin saatiin valkoinen kiinteä jäännös, joka liuotettiin veteen ja uutettiin kahdesti eetterillä. Eetteriuutokset heitettiin pois. Vesiliuos hapotettiin pH-arvoon 2 25% HC1-liuoksella, jolloin erottui kiinteä aine, joka otettiin takaisin eetteriin ja hapotettu vesifaasi uutettiin neljä kertaa. Yhdistetyt eetteriuutokset kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin tyhjiössä, jolloin saatiin valkoinen kiinteä aine. Tämä valkoinen kiinteä aine pestiin vedellä ja kuivattiin tyhjiöuunissa, jolloin saatiin 1,85 grammaa (0,006 moolia) 1-(2-metyyli-4,5-dikloorifenyyliaminokarbo-nyyli)syklopropaanikarboksyylihappoa, yhdiste 110, jonka sulamispiste oli 248-251°C.

Tähän yhdisteeseen viitataan tuonnempana nimellä yhdiste 110.

Esimerkki 4

Samalla tavoin kuin esimerkissä 3 valmistettiin muita yhdisteitä. Rakenne- ja analyysitiedot yhdisteistä 111-128 on esitetty seuraavassa taulukossa B.

27 90 1 89

Taulukko B

Edustavia malonihapan johdannaisyhdisteita HO-C—C-^ -NH-^ v\

Substituent it _Alkuaineanalyysi_ Sulamis-

Yhdiste Z'^ Laskettu Todettu piste

n:o _ C H N C H N °C

111 2-CH3-4-Br 48,34 4,06 4,70 48,20 4,06 4,66 204,5-206 112 2,4,5-Cl3 42,82 2,61 4,54 43,11 3,14 4,42 250 113 2,5-Cl2 48,20 3,31 5,11 48,33 3,26 4,96 223,5-225 114 2'4~c12 48,20 3,31 5,11 45,26 3,40 5,03 189-190 115 2-F-4-C1 51,27 3,52 5,44 51,18 3,70 5,22 202-204 116 4-Cl 55,12 4,21 5,84 54,69 4,35 5,59 217-219 117 4-Br 46,50 3,55 4,93 46,36 3,45 4,86 220-222 118 3,4-Br2 36,39 2,50 3,86 37,13 2,70 3,83 224-226,5 119 3,5-Br2 36,39 2,50 3,86 36,99 2,60 3,82 211-212 120 2,4-Br2 36,39 2,50 3,86 36,61 2,95 4,04 222-225 121 2-Cl-4-Br 41,47 2,85 4,40 39,74 3,90 3,95 166-168{ha;j. ) 122 2-Br-4-Cl 41,47 2,85 4,40 41,67 3,28 3,91 210-211 123 3-Cl-4-Br 41,47 2,85 4,40 41,70 3,23 4,11 211-214 124 ·2-CH3-4-Br-5-Cl 43,33 3,33 4,21 45,47 4,08 3,91 231-234 125 2-F-4-Br 43,73 3,00 4,64 43,97 3,05 4,30 203,5-207 126 4-CF3 52,75 3,69 5,13 52,73 3,90 5,04 195-196,5 127 3,5-Cl2 NMR(CDC13): Sl,52 (s,4H), 7,02-7,74 (m,4H), 10,08 (s,H) ppm. 198-202 128 3'4~c12 48,20 3,31 5,11 48,79 3,80 5,26 220-222,5 28 901 89

Esimerkki 5

Edustavien synergististen kasvunsäädeseosten vaikutus tarha-pavun taimien lehtien varisemiseen

Seuraavassa taulukossa C yksilöidyistä koeyhdisteistä valmistettiin liuoksia liuottamalla yhdisteet asetoniin/veteen (50/50 tilavuus/tilavuus), joka sisälsi 0,1 prosenttia tila-vuus/tilavuus Triton X-100 -pinta-aktiivista ainetta, jota myy Rohm and Haas Company, Philadelphia, Pennsylvania. Kuten tuonnempana yksityiskohtaisesti selitetään, nämä koeyhdiste-liuokset ruiskutettiin tarhapavun taimiin pitoisuuksina 0,28 kg kutakin tehoainetta hehtaarille tai 0,56 kg kutakin tehoainetta hehtaarille. Koostumukset ruiskutettiin tarha-pavun taimiin seoksena. Ethephonia myy Union Carbide Argi-cultural Products Company, Inc. Reseach Triangle Park, North Carolina.

Halkaisijaltaan 13,5 senttimetrin muoviruukkuihin, jotka sisälsivät ruukkumultaseosta eli yksi kolmasosa tilavuudesta hiekansekaista savimultaa, yksi kolmasosa turvetta ja yksi kolmasosa perliittiä, kylvettiin kolme tarhapavun (Phaseolus vulgaris, lajike Cranberry) siementä. Viisi - seitsemän vuorokautta kylvön jälkeen taimet harvennettiin niin, että jokaiseen ruukkuun jäi yksi taimi. Kymmenen - neljätoista vuorokautta kylvön jälkeen, kun sirkkalehdet olivat täysin kehittyneet, kutakin taulukossa C yksilöityä koeyhdistettä ja pitoisuutta ruiskutettiin kolmeen tarhapavun taimeen (kuhunkin ruukkuun ruiskutettiin tilavuusmäärä, joka vastasi 1680 1/ha) lehtiruiskutuksena käyttäen alipaineruiskutinta, jonka paine oli säädetty arvoon 69 kPa. Vertailukokeena kolmeen tarhapavun taimeen ruiskutettiin myös vesiasetoniliuos-ta, joka ei sisältänyt mitään koeyhdistettä eikä seosta.

Kun ruiskute oli kuivunut, kaikki taimet siirrettiin kasvihuoneeseen, jonka lämpötila oli 27°C + 3°C ja kosteus 50 % + 5 %. 96 tunnin kuluttua käsittelystä tarhapavun taimien leh-tienvarisemisprosentti määritettiin näönvaraisesti. Vertailukokeesta ja kustakin koeyhdisteestä ja -koostumuksesta laskettiin keskiarvot, jolloin saatiin taulukon C tulokset.

Il

Taulukko C

Edustavien syneroististen seosten vaikutus lehtien va- risemiseen tarhapavun taimilla 29 90 1 89

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,28 0 0,56 21

Yhdiste 111 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 111 0,28+0,28 93 0,56 + 0,56 97

Yhdiste 96 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 96 0,28 + 0,28 17 0,56 + 0,56 37 30 901 89

Taulukko C (jatkoa)

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varise-miseen tarhapavun taimilla

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 126 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 126 0,28+0,28 82 0,56 + 0,56 100

Yhdiste 128 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 128 0,28 + 0,28 47 0,56 + 0,56 50

Yhdiste 112 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 112 0,28+0,28 77 0,56 + 0,56 40

Yhdiste 80 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 80 0,28+0,28 47 0,56 + 0,56 27

Yhdiste 113 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 113 0,28+0,28 0,56 + 0,56 23

Yhdiste 114 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 114 0,28+0,28 0,56 + 0,56 97

Yhdiste 82 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 82 0,28+0,28 0,56 + 0,56 60 3i 90169

Taulukko C (jatkoa)

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen tarhapavun taimilla

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 115 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 115 0,28+0,28 0,56 + 0,56 93

Yhdiste 116 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 116 0,28+0,28 0,56 + 0,56 87

Yhdiste 117 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 117 0,28+0,28 0,56 + 0,56 97

Taulukko C (jatkoa)

Edustavien syneraististen seosten vaikutus lehtien varise- miseen tarhapavun taimilla 32 90 1 89

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 88 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 88 0,28+0,28 0,56 + 0,56 40

Yhdiste 90 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 90 0,28+0,28 0,56 + 0,56 30

Yhdiste 120 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 120 0,28+0,28 0,56 + 0,56 30

Yhdiste 121 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 121 0,28+0,28 0,56+0,56 60

Yhdiste 122 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 122 0,28+0,28 0,56 + 0,56 37

Yhdiste 123 0,28 0 0,56 0

Ethephon + yhdiste 123 0,28+0,28 0,56 + 0,56 86

Taulukko C

Edustavien svneraististen seosten vaikutus lehtien varise- miseen tarhapavun taimilla 33 90 1 89

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 96 0,25 0 0,50 0

Ethephon + yhdiste 96 0,28+0,28 74 0,56 + 0,56 83

Taulukon C tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus tarhapavun lehtien varisemiseen.

Esimerkki 6

Edustavien synergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen tarhapavun taimilla

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkissä 5 kuvattiin määritettiin lehtienvarisemisvaikutus tarhapavun taimilla edustavista synergistisistä seoksista, joita käytettiin eri määrinä, paitsi että tarhapavun taimien lehtienvarisemis-prosentti määritettiin 72 tuntia käsittelyn jälkeen. Näiden .kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa D.

Taulukko D

Edustavien synergiatiaten seosten vaikutus lehtien varise- miseen tarhaoavun taimilla 34 901 89

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,28 0

Yhdiste 96 0,28 0

Ethephon + yhdiste 96 0,28+0,28 80

Ethephon 0,56 0

Yhdiste 96 0,56 0

Ethephon + yhdiste 96 0,56+0,56 90

Ethephon 0,28 0

Yhdiste 96 0,56 0

Ethephon + yhdiste 96 0,28+0,56 83

Ethephon 0,56 0

Yhdiste 96 0,28 0

Ethephon + yhdiste 96 0,56 + 0,28 90

Taulukon D tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus tarhapavun taimien lehtien varisemiseen.

Il 35 901 89

Esimerkki 7

Edustavien synergististen seosten vaikutus vhdistelmä/peräk-käisruiskutuksina lehtien varisemiseen tarhapavun taimilla Menetellen samalla tavoin kuin esimerkissä 5 määritettiin edustavien synergistisen seosten lehtienvarisemisvaikutus tarhapavun taimilla käyttäen sekä yhdistelmä- (säiliöseosta) että peräkkäisruiskutusmenetelmää. Peräkkäisruiskutuksessa toinen yhdiste ruiskutettiin 78 tuntia ensimmäisen yhdisteen jälkeen. Näiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa E.

Taulukko E

Edustavien synergististen seosten vaikutus yhdistelmä/peräk-käisruiskutuksina lehtien varisemiseen tarhapavun taimilla

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,56 0

Yhdiste 96 0,56 0 ♦Ethephon + yhdiste 96 0,56+0,56 87 : ·. **Ethephon + yhdiste 96 0,56 + 0,56 10 ♦♦Yhdiste 96 + Ethephon 0,56+0,56 86 * Yhteisruiskutusmenetelmä (tankkiseos).

** Peräkkäisruiskutusmenetelmä.

Taulukon E tuloksista näkyy synergistinen lehtienvarisemisvaikutus, kun ethephonia ja jotakin syklopropyylimaloniani-laattijohdannaisyhdistettä käytetään yhdistelmäruiskutus-menetelmällä (tankkiseos). Peräkkäisruiskutusmenetelmässä taas synergistinen lehtienvarisemisvaikutus näkyy silloin, kun syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdiste ruiskutetaan ennen ethephonia.

36 90189

Esimerkki 8

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varisemi-seen -ja siemenkodan avautumiseen puuvillalla

Seuraavassa taulukossa F yksilöidyistä koeyhdisteistä valmistettiin liuoksia liuottamalla yhdisteet asetoniin/veteen (50/50 tilavuus/tilavuus), joka sisälsi 0,1 tilavuusprosenttia Surfel™ -ruiskutuslisäainetta, jota myy Union Carbide Corporation, Danbury, Connecticut. Kuten tuonnempana yksityiskohtaisesti selitetään, nämä koeyhdisteliuokset ruiskutettiin puuvillantaimiin pitoisuuksina 0,56 kg kutakin tehoainetta hehtaarille tai 2,2 kg tehoainetta hehtaarille. Koostumukset ruiskutettiin puuvillaan seoksina.

Edellä mainitut liuokset ruiskutettiin kenttäolosuhteissa kasvaviin puuvillantaimiin ruiskutusmääränä, joka vastasi 935 1/ha käyttäen hiilidioksidireppuruiskua, jonka paine oli säädetty arvoon noin 200 kPa. Ruiskutus suoritettiin ajankohtana, jolloin puuvillan kypsyysaste vastasi vaihetta, jossa noin 40 prosenttia siemenkodista oli avautunut. Vertailuna puuvillan taimiin ruiskutettiin vesiasetoniliuosta, joka ei sisältänyt mitään koeyhdistettä eikä seosta. Neljän vuorokauden kuluttua käsittelystä puuvillan taimien lehtien varisemisprosentti määritettiin näönvaraisesti. 14 vuorokauden kuluttua käsittelystä siemenkotien avautusmisprosentti määritettiin näönvaraisesti avautuneiden siemenkotien mää-rästä/kaikki siemenkodat. Lehtien varisemisprosentti- ja siemenkotien avautumisprosenttiarvot, jotka saatiin vertailukokeesta ja kustakin koeyhdisteestä ja -seoksesta, on esitetty taulukossa F kolmen toiston keskiarvona.

li

Taulukko F

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen ia siemenkotien avautumiseen puuvillalla 37 901 89

Yhdiste/ Määrä Lehtien Siemenkotien seos (kg / ha) varisemis- avautumis- -------- prosentti prosentti

Vertailu - 0 41

Ethephon 2,2 5 64

Yhdiste 96 2,2 0 *

Ethephon + yhdiste 96 0,56+0,56 91 70

Yhdiste 111 2,2 0 *

Ethephon + yhdiste 111 0,56+0,56 96 95 ♦Siemenkotien avautumisprosentti jokseenkin sama kuin vertailukokeessa näönvaraisesti määritettynä.

Taulukon F tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen ja siemenkotien avautumiseen.

Esimerkki 9 - · Edustavien syneroististen seosten vaikutus lehtien varisemi seen puuvillalla (rehevä kasvu)

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkissä 8 lehtien varise-misvaikutus määritettiin reheväkasvuisella puuvillalla edustavista synergistisistä seoksista erilaisilla ruiskutusmäa-rillä. Näiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa G. Reheväkasvuisella puuvillalla tarkoitetaan puuvillaa, jonka vegetatiivinen kasvu on rehevää.

38 90 1 89

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla (rehevä, kasvu)

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 2,2 ( 12

Yhdiste 96 2,2 0

Ethephon + yhdiste 96 1,1+0,28 85

Yhdiste 96 2,2 0

Ethephon + yhdiste 96 1,1+0,56 96

Yhdiste 111 2,2 0

Ethephon + yhdiste lii 1,1+0,28 97

Yhdiste 111 2,2 0

Ethephon + yhdiste lii 1,1+0,56 99

Taulukon G tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus reheväkasvuisen puuvillan lehtien varisemiseen.

il 39 90 1 89

Esimerkki 10

Edustavien synergististen seosten vaikutus peräkkäisruisku-tuksina puuvillan lehtien varisemiseen

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkissä 7 puuvillan lehtien varisemisvaikutus määritettiin edustavista synergis-tisistä seoksista käyttäen peräkkäisruiskutusta. Ethephon-ruiskutukset suoritettiin 7 vuorokautta kysymyksessä olevan malonihapon johdannaisyhdisteen ruiskutuksen jälkeen. Näiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa H.

Taulukko H

Edustavien synergististen seosten peräkkäisruiskutusten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,28 3

Yhdiste 96 0,56 0 ; ·.. i,i o

Yhdiste 111 0,56 0 :/.-. 1,1 0

Yhdiste 96 + Ethephon 0,56+0,28 93 : Yhdiste 96 + Ethephon 1,1 + 0,28 90 40 901 69

Taulukko H (jatkoa)

Edustavien svnergististen seosten peräkkäisruiskutusten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 111 + Ethephon 0,56+0,28 87

Yhdiste 111 + Ethephon 1,1+0,28 93

Taulukon H tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen peräkkäisruiskutuksella.

Esimerkki 11

Edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkissä 8 määritettiin lehtien varisemisvaikutus puuvillalla edustavista synergis-tisistä seoksista eri ruiskutusmäärillä. Näiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa I.

il

Taulukko I

Edustavien synergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla 41 90189

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,56 13

Yhdiste 96 0,56 0

Yhdiste 96 + Ethephon 0,56+0,56 99

Yhdiste 96 0,56 0

Yhdiste 96 + Ethephon 0,56+0,28 99 «2 901 89

Taulukko I (jatkoa)

Edustavien synergististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Yhdiste 77 0,56 0

Yhdiste 77 + Ethephon 0,56+0,56 97

Yhdiste 110 0,56 0

Yhdiste 110 + Ethephon 0,56+0,56 83

Taulukon I tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen.

Esimerkki 12

Edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen

Menetellen samalla tavoin kuin esimerkissä 8 määritettiin edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen eri ruiskutusmäärillä. Näiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa J.

Il 43 90 1 89

Taulukko J

Edustavien svneraististen seosten vaikutus lehtien varisemiseen puuvillalla

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (ka / ha) prosentti

Vertailu - 0

Ethephon 0,56 5

Yhdiste 111 0,56 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,56+0,56 99

Yhdiste 111 0,56 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,56+0,28 99

Yhdiste 111 0,28 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,28+0,56 93

Yhdiste Hl 0,28 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,28+0,56 96.

Taulukon J tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus puuvillan lehtien varisemiseen.

Esimerkki 13

Edustavien syneraististen seosten vaikutus puuvillan uudel-leenkasvuun lehtien varisemisen jälkeen Menetellen esimerkissä 8 kuvatulla tavalla määritettiin edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan uudel-leenkasvuun lehtien varisemisen jälkeen eri ruiskutusmääril-lä. Uudelleenkasvun estymisprosentti ja stimuloituminen seu-raavassa taulukossa K määritettiin näönvaraisesti puuvillan-taimen uudelleenkasvuprosentin perusteella käyttäen DEF-kä-siteltyä puuvillan tainta standardina. DEF:ä myy Mobay Chemical Corporation, Kansas City, Missouri. DEF:llä käsitellyn 44 90 1 89 puuvillakasvin keskimääräinen uudelleenkasvuprosentti oli 43. Taulukossa K esitetty uudelleenkasvun estymisprosentti saatiin puuvillakasvista, jonka uudelleenkasvuprosentti oli pienempi kuin 43 (DEF-standardi) ja uudelleenkasvun stimu-loitumisprosentti saatiin puuvillakasvista, jonka uudelleenkasvuprosentti oli suurempi kuin 43. Uudelleenkasvun estymisprosentti ja uudelleenkasvun stimuloitumisprosentti määritettiin 30 päivän kuluttua käsitelystä. Näiden kokeiden tulokset on esitetty taulukossa K.

Taulukko K

Edustavien svnergististen seosten vaikutus puuvillan uudelleenkasvuun lehtien varisemisen jälkeen

Yhdiste/ Määrä Stimuloitumis- Estymis- seos (kcr / ha) prosentti prosentti

Vertailu (DEF) - 0 0

Ethephon 0,56 16 0 1.1 70 0 2.2 62 0

Yhdiste 96 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 96 0,56+0,56 0 53

Yhdiste 96 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 96 0,56 + 1,1 0 63

Yhdiste 96 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 96 1,1+0,56 0 46

Yhdiste 96 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 96 1,1+1,1 0 72

Yhdiste 111 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 111 0,56+0,56 0 65

II

45 901 89

Taulukko K jatkuu

Edustavien synergististen seosten vaikutus puuvillan uudelleenkasvuun lehtien varisemisen jälkeen

Yhdiste/ Määrä Stimuloitumis- Estymis- seos (kg / ha) prosentti prosentti

Yhdiste 111 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 111 0,56+1,1 0 53

Yhdiste 111 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 111 1,1+0,56 0 44

Yhdiste 111 0,56 0 0

Ethephon + yhdiste 111 1,1+1,1 0 51

Taulukon K tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus puuvillan uudelleenkasvun estymiseen lehtien varisemisen jälkeen.

Esimerkki 14

Edustavien synergististen seosten vaikutus tupakan lehtien kypsymiseen

Menetellen esimerkissä 5 kuvatulla tavalla, paitsi että tar-hapavun taimien sijasta käytettiin tupakan taimia, määritettiin edustavien synergististen seosten vaikutus tupakan lehtien kypsymiseen eri ruiskutusmäärillä. Noin 14 vuorokautta ennen käsittelyä täysin kasvaneet tupakan taimet latvottiin ja käsiteltiin 4,4 kg/ha MH-30:llä haaraversokehityksen hidastamiseksi. MH-30:ä myy Uniroyal Chemical Company, Bethany, Connecticut. Tupakanlehtien kypsymisprosentti (klo-roosi) määritettiin näönvaraisesti tupakkakasvin kolmesta ylimmästä lehdestä 7 vuorokauden kuluttua käsittelystä. Näiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa L.

Taulukko L

Edustavien svnergististen seosten vaikutus lehtien kypsymiseen puuvillalla 46 901 89

Kypsymis-

Yhdiste/ Määrä prosentti seos (kg / ha) (kloroosi)

Vertailu - 10

Ethephon 1,1 10

Yhdiste 96 1,1 10

Yhdiste 96 + Ethephon 1,1+0,28 25

Yhdiste 96 1,1 10

Yhdiste 96 + Ethephon 1,1+0,56 30

Yhdiste 96 1,1 10

Yhdiste 96 + Ethephon 1,1+1,1 60

Taulukon L tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät ethephonia ja jotakin syklopropyylimalonianilaattijoh-dannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus tupakan lehtien kypsymiseen.

Esimerkki 15

Edustavien synergististen seosten vaikutus tarhapavun lehtien varisemiseen

Menetellen esimerkissä 5 kuvatulla tavalla edustavien synergististen seosten vaikutus tarhapavun lehtien varisemiseen määritettiin eri ruiskutusmäärillä käyttäen erilaisia seu-raavassa taulukossa M yksilöityjä etyleeniä vapauttavia aineita. Taulukossa M käytetyt etyleeniä vapauttavat aineet ovat tunnettuja aineita, joita voidaan valmistaa tavanomaisilla menetelmillä. Näiden kokeiden tulokset on esitetty taulukossa M.

Il

Taulukko M

Edustavien syneraististen seosten vaikutus lehtien varisemiaeen puuvillalla 47 901 89

Yhdiste/ Määrä Varisemis- seos (kg / ha) prosentti

Vertailu - 0

Yhdiste 111 0,14 0 0,28 0 0,56 0

Ethephon 0,14 0 0,28 0 0,56 0

Yhdiste 111 + Ethephon 0,14+0,14 53 0,14 + 0,28 67 0,56 + 0,56 89 2-kloorietyylifosfoni- 0,14 0 hapon 2-kloorietyyli- 0,28 0 esteri 0,56 0

Yhdiste 111 + 2-kloori- 0,14 40 etyylifosfonihapon 2-kloo- 0,14+0,28 40 rietyyliesteri 0,56 + 0,56 87

Yhdiste 111 + 2-kloori- 0,14 + 0,14 33 etyylifosfonihapon 0,14+0,28 27 diamidi 0,56 + 0,56 100

Taulukon M tulokset osoittavat, että seoksilla, jotka sisältävät jotakin etyleeniä vapauttavaa ainetta ja jotakin syk lopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdistettä, saadaan aikaan synergistinen vaikutus tarhapavun lehtien värisemiseen.

4Θ 90189

Esimerkki 16

Etvleenikaasun ia jonkin syklopropyylimalonianilaattiiohdan-naisyhdisteen vaikutus tarhapavun lehtien irtoamiseen

Seuraavassa taulukossa N yksilöidyistä koeyhdisteistä valmistettiin liuoksia liuottamalla yhdisteet asetoniin/veteen (60:40 tilavuus/tilavuus), joka sisälsi 0,1 tilavuusprosenttia Triton X-100 nimistä pinta-aktiivista aibnetta, jota myy Rohm and Haas Company, Philadelphia, Pennsylvania.

Esimerkissä 5 kuvattua menettelytapaa noudattaen koeyhdis-teiden liuokset ruiskutettiin lehtiruiskutuksena tarhapapui-hin pitoisuutena 125 miljoonasosaa tehoainetta tai 250 miljoonasosaa tehoainetta. Ennen käsittelyä tarhapavut, joissa oli kolmilehtinen täysin kehittynyt verso, latvottiin niin että niihin jätettiin kaksi täysin kehittynyttä sirkkaleh-teä. 24 tunnin kuluttua käsittelystä tarhapavun taimet pantiin 10,3 litran vetoisiin kuivaajiin ja altistettiin 0,1 miljoonasosan (ppm) etyleenikaasupitoisuudelle. Kussakin kuivaajassa oli hiilidioksidierotin (2 millilitraa 40-% ka-liumhydroksidia). Suljetut kuivaajat sijoitettiin sitten pimeään. 48 tunnin kuluttua ja 96 tunnin kuluttua, jona aikana käsitellyt tarhapavun taimet olivat olleet alttiina etyleenikaasulle, irtoamisprosentti määritettiin näönvarai-sesti irronneiden lehtien perusteella. Kasvit arvioitiin myös 96 tunnin kuluttua (48 tuntia etyleenikaasualtistuksen päättymisen jälkeen). Irtoamisprosenttiluvut on ilmoitettu taulukossa N kolmen toiston keskiarvoina.

li 49 901 89

Taulukko N

Etvleenikaasun ia jonkin syklopropyvlimalonianilaatti--iohdannaisyhdisteen vaikutus tarhapavun lehtien irtoamiseen

Yhdiste/ Pitoisuus Irtoamisprosentti seos (ppm) 48 tuntia 96 tuntia

Vertailu - 00

Etyleenikaasu 0,1 0 0

Yhdiste 111 125 0 17

Yhdiste 111 + etyleeni- 125 +0,1 33 100 kaasu

Yhdiste 111 250 33 50

Yhdiste 111 + etyleeni- 250 +0,1 83 100 kaasu

Taulukon N tulokset osoittavat, että etyleenikaasun ja jonkin syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdisteen yhdistelmällä saadaan aikaan synergistinen vaikutus tarhapavun taimien lehtien irtoamiseen.

Claims

1. Kasvien kasvunsäädeseos, tunnettu siitä, että se käsittää (i) etyleenivaikutuksen tai etyleenityyppisen vaikutuksen aikaansaavan aineen, joka käsittää 2-kloorietyylifos-fonihapon, sen johdannaisen tai vastaavan suolan tai esterin, ja (ii) syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdis-teen, jolla on kaava: Y-9 Y’7 I I Y’lO-c—<=-*’e ,—ζ’ιι R" 10~Y' 41_c_C-C-N Z' II tl 1 \ _ / O 0 Y'6 - jossa: Z'u on sama tai erilainen ja tarkoittaa yhtä tai useampaa vetyä tai halogeenia tai substituoitua tai substituoituma-tonta haloalkyyliä, polyhaloalkyyliä, polyhaloalkoksia, al-kyyliä, alkoksia, alkyylitioa, alkyylisulfonyyliä, alkyy-lisulfinyyliä, aryyliä, aryylioksia, aryylitioa, aryylisul-fonyyliä, nitroa, syanoa, dialkoksifosfinyyliä, asyyliä, aroyyliä, alkoksikarbonyyliä, alkoksikarbonyylialkyyliä, asyyliaminoa, sulfonyyliaminoa, alkyylisulfonyyliaminoa, asyloksia, alkenyyliä tai -CH=CHCH=CH-; Y'6 on vety tai alkyyli; Y'7, Y'8, Y'9 ja Y'10 ovat muista riippumatta vety, halogeeni tai alkyyli; Y'41 on 0, S tai NH; ja R"10 on vety, ammonium, alkyyliammonium, polyalkyyliam-monium, hydroksialkyyliammonium, poly(hydroksialkyyli)ammonium, jokin alkalimetalli tai maa-alkalimetalli tai sub-stituoitu tai substituoitumaton alkyyli, hydroksialkyyli, alkoksialkyyli, alkoksikarbonyylialkyyli, alkyyliaminoalkyy- si 90189 li, dialkyyliaminoalkyyli, aryyli, merkaptoalkyyli, alkyyli-tioalkyyli, aryylitioalkyyli, aryylioksialkyyli, alkyylisul-fonyylialkyyli, alkyylisulfinyylialkyyli, asyylialkyyli, aroyylialkyyli, dialkoksifosfinyylialkyyli, diaryylioksifos-finyylialkyyli, hydroksialkyylitioalkyyli, hydroksialkyy-1isulfonyylialkyyli, alkoksialkyylitioalkyyli, alkoksialkyy-lisulfonyylialkyyli, poly(oksialkyleeni)alkyyli, syanoalkyy-li, nitroalkyyli, alkylideeniamino, karbamoyylialkyyli, al-kyylikarbamoyylialkyyli, dialkyylikarbamoyylialkyyli, amino-alkyyli, asyyliaminoalkyyli, asyloksialkyyli, alkoksikar-bonyyliaminoalkyyli, syanoaminoalkyyli, karbamoyylioksial-kyyli, alkyylikarbamoyylioksialkyyli, dialkyylikarbamoyy-lioksialkyyli, alkoksikarbonyylioksialkyyli, alkoksikar-bonyylitioalkyyli, aminosulfonyylialkyyli, alkyyliaminosul-fonyylialkyyli tai dialkyyliaminosulfonyylialkyyli; jolloin aineen (i) kanssa käytettävän yhdisteen (ii) määrä aikaansaa seoksen, jonka kasvin kasvua säätelevä vaikutus on suurempi kuin aineen (i) ja yhdisteen (ii) yhteenlaskettu kasvunsäätelyvaikutus, kun niitä käytetään yksinään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvunsäädeseos, tunnet-tu siitä, että 2-kloorietyylifosfonihappojohdannainen on jokin seuraavista: 1. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(happokloridi) 2. 2-kloorietyylifosfonihapon pyrokatekolisykloesteri 3. 2-kloorietyylifosfonihapon 4-klooripyrokatekolisykloes-teri 4. 2-kloorietyylifosfonihapon etyyli- ja 2-hydroksifenyy-lisekadiesteri 5. 2-kloorietyylifosfonihapon butyyli- ja 2-hydroksifenyy-lisekadiesteri 6. 2-kloorietyylifosfonihapon propynyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 7. 2-kloorietyylifosfonihapon 2-kloorietyylimonoesteri 8. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(fenyyli)esteri 52 901 89 9. 2-kloorietyylifosfonihapon tetraklooripyrokatekolisyklo-esteri 10. 2-kloorietyylifosfonihapon saligeniinisykloesteri 11. 2-kloorietyylifosfonihapon salisyylihapposykloesteri 12. 2-kloorietyylifosfonihapon 3-hydroksifenyylimonoesteri (joka esiintyy polymeerimuodossa) 13. 2-kloorietyylifosfonihapon bis(2-okso-pyrrolidinyylime-tyyli) esteri 14. 2-kloorietyylifosfonihapon o-hydroksifenyylimonoesteri 15. 2-kloorietyylifosfonihapon isopropyyli- ja 2-hydroksife-nyylisekadiesteri 16. 2-kloorietyylifosfonihapon oktyyli- ja 2-hydroksifenyy-lisekadiesteri 17. 2-kloorietyylifosfonihapon heksadekyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 18. 2-kloorietyylifosfonihapon tridekyyli- ja 2-hydroksi-fenyylisekadiesteri 19. 2-kloorietyylifosfonihapon anhydridi 20. 2-kloorietyylifosfonihappo 21. 2-kloorietyylifosfonihapon butyyli- ja 2-hydroksifenyylisekadiesteri .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kasvunsäädeseos, tunnettu siitä, että 2-kloorietyylifosfonihappojohdannaisen suola on natrium-, aluminium-, sinkki-, kalium- tai litium-suola.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvunsäädeseos, tunnettu siitä, että se käsittää 2-kloorietyylifosfonihapon (ethephon) ja syklopropyylimalonianilaattijohdannaisyhdis-teen, jolla on jokin seuraavista kaavoista: V J~\ o o ch3 II 53 90 1 89 V7 /Λ HO —C —C —C—NH-( x)-Br , II II \ / o o ^- ch3 v7 HO —C-C-C—NH-( X)-C1 , II II \—/ 0 0 / ch3 ho- c-c - c—nh/ xVci , II II \—/ 0 0 /- Cl CH3CH2— 0 — C — C— C— NH—(' xVci , II II \_/ 0 0 )- F /ΓΛ HO—C-C—C—NH—(f x>—Cl , II II \—/ O 0 / ' F V7 _/TV_ II II \ —/ 0 0 - 77 /ΓΛ HO — C — C — C —NH —(' x)—Br , II II \—/ o o '—' 54 901 89

77 J~~\ HO—C -C —C —NH —VCF, H II o o v—'

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvunsäädeseos, tunnettu siitä, että syklopropyylimalonianilaattijohdan-naisyhdiste on johdannaissuola.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kasvunsäädeseos, tunnettu siitä, että johdannaissuola on alkalimetalli-, maa-alkalimetalli-, ammonium-, alkyyliammonium-, polyalkyyliam-monium-, hydroksialkyyliammonium- tai poly(hydroksialkyy-li)ammoniumsuola tai niiden sekasuola.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasvunsäädeseos, tunnettu siitä, että etyleenivaikutuksen tai etyleenityyp-pisen vaikutuksen aikaansaavan aineen ja syklopropyylima-lonianilaattijohdannaisyhdisteen painosuhde on 0,1:1000 - 1000:0,1, mieluiten 1:500 - 500:1.

8. Menetelmä kasvien kasvun säätelemiseksi, tunnettu siitä, että kasviin levitetään jotakin patenttivaatimusten 1-7 mukaista kasvunsäädeseosta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä kasvien kasvun säätelemiseksi, tunnettu siitä, että synergististä kasvunsäädeseosta käytetään kasviin määränä 0,001-112 kg/ha.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä kasvien kasvun säätelemiseksi, tunnettu siitä, että synergististä kasvunsäädeseosta käytetään kasviin määränä 0,01-17 kg/ha, mieluiten 0,1-6 kg/ha. Il 55 90189