FI89711C - Foerfarande foer framstaellning av farmakologiskt verksamma tiolaktam-n-aettiksytaderivat - Google Patents

Description

8971 1

Menetelmä farmakologisesti vaikuttavien tiolaktaami-N-etikka-happojohdannaisten valmistamiseksi Förfarande för framställning av farmakologiskt verksamma tiolaktam-N-ättiksyraderivat

Keksintö kohdistuu menetelmään uuden kondensoituneen tiolak-taami-N-etikkahappojohdannaisen valmistamiseksi, jolla johdannaisella on erinomaiset aldoosireduktaasia estävät ja verihiutaleiden kasautumista estävät vaikutukset. Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää diabetes komplikaatioiden, kuten sokeritautisen harmaakaihin, verkkokalvosairauden, munuaissairauden ja hermosairauden estämisessä ja hoidossa.

Kuulutetussa JP-patenttihakemuksessa 40264/86 esitetään erilaisia 3-tiokso-l,4-bentsoksatsiini-4-etikkahappojohdannaisia sekä 3-tiokso-l,4-bentsotiatsiini-4-etikkahappojohdannaisia, jotka vaikuttavat estävästi aldoosireduktaasiin ja joita voidaan käyttää hoidettaessa diabeteksesta johtuvia ääreishäiriöi-tä (harmaakaihi, sokeritautinen hermosairaus). Mainitussa patenttihakemuksessa konkreettisesti selitetyt yhdisteet ovat kuitenkin kaikki vain heikosti estäviä suhteessa sorbitolin kerääntymiseen, kun niitä annetaan suun kautta diabeteksesta kärsiville eläimille eivätkä nämä yhdisteet siten ole tyydyt-' täviä käytettäviksi käytännössä lääkkeinä.

:"· Keksijät ovat nyt todenneet tutkiessaan ylläesitettyjä yhdis-teitä ja niihin liittyviä yhdisteitä, että erityiset yhdisteet, joita ei ole selitetty kuulutetussa JP-patenttihakemuksessa 40264/86, ovat voimakkaasti estäviä in vivo suhteessa sorbitolin kerääntymiseen ja että niillä on myös verihiutaleiden kasaantumista estävä vaikutus.

Keksintö kohdistuu siten menetelmään uuden farmakologisesti vaikuttavan, yleisen kaavan (I) mukaisen kondensoituneen tiolak- ..... taami-N-etikkahappojohdannaisen tai sen suolan valmistamiseksi R. CH, * jOCC^·' „ CM* 2 c ? 71 ; missä R1 ja R2 ovat samat tai erilaiset ja ovat vety, halogeeni, alempi alkyyli, sykloalkyyli, alempi alkoksi, tai trifluori-metyyli; R3 on vety tai metyyli; R4 on karboksyyli tai alempi aikoksikarbonyyli, joka voi olla substituoitu alemmalla alkoksi-karbonyyliryhmällä; ja X on happi tai rikki. Yhdisteet valmistetaan keksinnön mukaan siten, että yleisen kaavan (II) mukainen yhdiste:

Rl CHa CH.R·

H

jossa kukin symboli tarkoittaa samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan yleisen kaavan (III) mukaisen yhdisteen kanssa

YxCH2R3 (III) missä Y1 on halogeeni ja Rs on esteröity karboksyyli, kuten alempi alkoksi, joka voi olla substituoitu alemmalla karbonyyli-ryhmällä, jolloin saadaan yleisen kaavan (IV) mukainen yhdiste: R‘ iHa (IV) : CHj-R5 Ί missä kukin symboli tarkoittaa samaa kuin edellä, ja sitten tuloksena oleva yhdiste saatetaan reagoimaan tionoivan aineen kanssa, siten, että saadaan yleisen kaavan (Ib) mukainen yhdiste: R1 CHs ch2-r5 missä kukin symboli tarkoittaa samaa kuin edellä, joka yhdiste (Ib) tarvittaessa hydrolysoidaan siten, että saadaan kaavan (Ia) mukainen yhdiste,

Rl CH,

p S

CH2COOH

«97 : : 3 missä kaikki symbolit tarkoittavat samaa kuin edellä.

Uusia yhdisteitä voidaan käyttää terapeuttisina aineina diabetes-komplikaatioita vastaan, jotka aineet sisältävät yleisen kaavan (I) mukaista yhdistettä tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää suolaa.

Ylläolevissa yleisissä kaavoissa R1: n ja R2: n edustama alempi alkyyli on edullisesti 1. . . 6 hiiliatomia sisältävä suoraket-juinen tai haaroittunut alkyyli, kuten metyyli, etyyli, pro-pyyli, isopropyyli, butyyli, isobutyyli, sek-butyyli, tert-butyyli, pentyyli, isopentyyli, neopentyyli, tert-pentyyli, heksyyli, ja isoheksyyli; alempi alkoksiryhmä on alkoksi, jossa on 1. . . 6 hiiliatomia ja siihen kuuluvat myös ne ryhmät, jotka muodostuvat liittämällä happiatomi ylläesitettyyn alkyyliryh-mään. R1: n ja R2: n edustama sykloalkyyli on edullisesti 3...7 hiiliatomia sisältävä kuten syklopropyyli, syklobutyyli, syklo-pentyyli, sykloheksyyli ja sykloheptyyli. R1: n ja R2: n edustama halogeeni käsittää fluorin, kloorin, bromin ja jodin, joiden joukossa fluori ja kloori ovat edullisia. R1 ja R2 voivat olla läsnä missä tahansa asemassa bentseenirenkaassa, mutta edulli-.·; . sesti 6-, 7- tai 8-asemassa. Erityisesti kun joko R1 tai R2 on ..... alkyyli tai sykloalkyyli, 8-asema on edullisin asema alkyylille tai sykloalkyylille. Yhdisteiden (I) joukossa 1, 4-bentsoksat-. siini, missä X on happi, on edullisempi 1, 4-bentsotiatsiiniin, missä X on rikki, nähden.

R4: n edustama alempi alkoksikarbonyyli voi käsittää 2...6 hiili-atomia (esim. metoksikarbonyyli, etoksikarbonyyli, propoksikar-*.' ‘ bonyyli, isopropoksikarbonyyli, butoksikarbonyyli, isobutoksi-: karbonyyli).

" . Kaavassa (III) Y1:n edustamana halogeenina mainitaan kloori, bromi ja jodi.

Yleisen kaavan (Ia) mukaisen yhdisteen suoloihin, erityisesti n *~Ί ' , w y / : ; farmaseuttisesti hyväksyttäviin suoloihin kuuluvat alkalime-tallisuola (esim. natriumsuola, kaliumsuola), maa-alkalimetal-lisuola (esim. kalsiumsuola) ja alumiinisuola.

Yleisen kaavan (I) mukaisella yhdisteellä tai sen suolalla on asymmetrinen hiiliatomi, ja tästä johtuen sillä on optisia isomeerejä ja diastereomeerejä. Tarpeen vaatiessa isomeerit voidaan saada puhtaassa muodossaan. Diastereomeeriparin erottaminen voidaan saavuttaa tavallisella menetelmällä kuten fraktionoidulla kiteyttämisellä ja kromatografilla, esimerkiksi silikageelillä. Rasemaatin optinen erottuminen sen peili-kuvakomponenteikseen voidaan myös saavuttaa tavallisella menetelmällä kuten yhdisteen (ia) suolan muodostuksella optisesti aktiivisella emäksellä (esim. kiniini, kinidiini, kinko-niini, kinkonidiini, 1-fenyylietyyliamiini), jota seuraa selektiivinen kiteyttäminen tai fraktionoitu kiteyttäminen ja sitten neutralointi sopivalla hapolla (esim. suolahappo, bro-mivetyhappo, rikkihappo) vapaan hapon saamiseksi. Yhdisteen (Ia) optinen erottaminen voidaan myös suorittaa (1) muuntamalla yhdiste (Ia) esterikseen optisesti aktiivisella alkoholilla (esim. metyylilaktaatti, etyylilaktaatti, 1-fenyylietyylialko-holi, mentoli), (2) erottamalla diastereoesterit uudelleen-kiteyttämällä tai kromatografoimalla ja sitten (3) hydrolysoimalla kukin diastereoesteri yhdisteen (Ia) kunkin peilikuva-isomeerin saamiseksi. Yhden yhdisteen (Ia) kondensaatio optisesti aktiivisen alkoholin kanssa voidaan suorittaa esimerkiksi liuottimessa (esim. dikloorimetaani, kloroformi, etyyliasetaatti, dimetyyliformamidi) käyttäen kondensoimisainetta (esim. disykloheksyylikarbodi-imidi) 4-dimetyyliaminopyridii-nin läsnäollessa noin 0...60 °C:ssa. Yhdisteen (Ia) diastereo-esterin hydrolyysi optisesti aktiiviseksi yhdisteeksi (Ia) suoritetaan samalla tavalla kuin jäljempänä selitettävä yhdisteen (Ib) hydrolyysi. (S)-isomeeri on edullisempi kuin (R)— isomeeri aldoosireduktaasin estämiseksi.

Yleisen kaavan (I) mukaiset yhdisteet ja niiden suolat ovat uusia yhdisteitä, joita ei ole esitetty kirjallisuudessa ja ne '-, r-» a 5 i * / : ; estävät voimakkaasti aldoosireduktaasia nisäkkäissä (esim. hiiri, rotta, kani, koira, kissa, karja, ihminen). Aldoosi-reduktaasin tiedetään pelkistävän esimerkiksi glukoosin sorbitoliksi ja näin ollen kiihdyttävän sorbitolin kerääntymistä kudoksiin, kuten verisuoniin, hermoihin ja linssiin ja näin aiheuttavan erilaisia diabetes-potilaiden komplikaatioita. Keksinnön mukaisten yhdisteiden (I) ja niiden suolojen on todettu paitsi inhiboivan voimakkaasti mainittua entsyymiä in vitro olevan myös kemiallisesti stabiileja, absorboituvan hyvin ruuansulatuskanavan läpi ja jakautuvan hyvin kudoksiin. Siksi yhdisteet (I) ja niiden suolat ovat suun kautta annettuina tehokkaita sorbitolikerääntymisen estämiseksi strepto-tsokinilla sokeritautiseksi indusoidun rotan kudoksissa. Yhdisteillä (I) ja niiden suoloilla on myös verihiutaleiden kasautumista estävä vaikutus. Oletetaan, että diabetes-potilaissa usein todettu suurentunut verihiutaleiden kasautuminen voi olla eräs sokeritautisen mikroangiopatian kuten verkkokal-vosairauden ja munuaissairauden syy. Siksi yhdisteiden (I) ja niiden suolojen oletetaan olevan käyttökelpoisia lisääntyneen verihiutaleiden kasautumisen hoidossa tällaisten komplikaatioiden estämiseksi.

Yleisen kaavan (I) mukaiset yhdisteet ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat ovat heikosti toksisia riippumatta ··: siitä annetaanko niitä akuuttisesti tai kroonisesti ja ne ovat siten erittäin käyttökelpoisia lääkkeinä hoidettaessa ja estettäessä diabetes-komplikaatioita (harmaakaihi, verkkokal-vosairaus, munuaissairaus, hermosairaus, jne.) ihmisessä.

Yleisen kaavan (I) mukaisia yhdisteitä ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja voidaan antaa suun kautta tai ruuansulatuskanavan ulkopuolisesti kun niitä käytetään ylläesitettyinä lääkkeinä, jolloin niitä voidaan antaa jauheena, rakeina, tabletteina, kapseleina tai ruiskeina, jotka voidaan valmistaa sekoittamalla farmaseuttisesti hyväksyttävien kanto-aineiden, täyteaineiden tai laimentimien kanssa, tai myös silmätippojen tai silmävoiteiden muodossa, kun niitä käytetään « » r, I- ry * s.

"· V / : ' terapeuttisina aineina harmaakaihin hoidossa. Annos vaihtelee yhdisteen, antotien, symptomin, potilaan iän ja painon, jne. mukaan; aikuiselle sokeritautiselle potilaalle päivittäinen annos on esimerkiksi suun kautta antamista varten noin 50.. .1500 mg, joka edullisesti jaetaan 1...3 osaan. Mikäli kyseessä on silmätippa, se on edullisesti seoksena tai suspensiona, joka sisältää noin 0,001...1 % aktiivista yhdistettä, ja sitä annetaan 3...5 kertaa päivässä annoksen ollessa yhdestä useaan tippaan kerralla. Mikäli kyseessä on silmävoide, seos muodostetaan sekoittamalla noin 0,001...1 % aktiivista yhdistettä tavalliseen silmävoideperustaan ja sitä annetaan noin 1...4 kertaa päivässä oireista riippuen.

Yleisen kaavan (Ia) mukaisia yhdisteitä ja niiden suoloja voidaan valmistaa hydrolysoimalla yleisen kaavan (Ib) mukaisia yhdisteitä. Hydrolyysi suoritetaan edullisesti liuottimessa alkalin, kuten natriumhydrosidin tai kaliumhydroksidin, läsnäollessa. Liuottimina voidaan käyttää alkoholeja, kuten meta-nolia, etanolia, propanolia, 2-propanolia ja metoksietanolia, eettereitä, kuten dioksaania, tetrahydrofuraania ja dimetoksi-etaania, sekä näiden liuottimien vesiseoksia. Hydrolyysi voidaan yleensä suorittaa noin 0...100 °C:ssa, edullisesti noin 10.. .60 °C:ssa ja käytetyn alkalin määrä on noin 1...5 moolia, edullisesti 1,1...3 moolia yhtä moolia kohti yhdistettä (Ib). Mikäli kyseessä on 3,4-dihydro-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsii-ni-4-etikkahappoesteri, jossa ei ole substituenttia tai jossa on suoraketjuinen alkyyliryhmä 2-asemassa, 2-oksojohdannaista muodostuu myös runsaasti sivutuotteena johtuen estereiden hydrolyysissä samanaikaisesti tapahtuvasta 2-tioksoryhmän hydrolyysistä. Siksi saanto on alhainen ja tällaisten yhdisteiden puhdistaminen on vaikeaa. Toisaalta sellaiset yhdisteet (Ib), joissa X on happiatomi, vastustavat tällaisia sivureaktioita johtuen 2-asemassa olevan substituentin «x -haaroittuneesta rakenteesta, ja siten niiden tuotannossa on edullista paitsi se, että haluttua tuotetta (Ia) saadaan hyvin tuotoksin, myös se, että yhdisteiden (Ia) puhdistaminen on helppoa. Kiteinen tuote saadaan esimerkiksi joko reaktioseosta konsen- - .··· Γ-» / 7 -v/;, troimalla, jota seuraa laimentaminen vedellä ja sitten happamaksi tekeminen suolahapolla, taikka uuttamalla happamaksi tehdystä liuoksesta sopivalla liuottimena (esim. etyyliasetaatti) , jota seuraa konsentraatio. Kiteinen tuote voidaan puhdistaa edelleen uudelleenkiteyttämällä tai kromatografoi-malla, mikäli tarpeen. Kaavan (Ia) mukaiset yhdisteet, joissa X on rikkiatomi, ovat myös kemiallisesti stabiileja ja ne voidaan eristää ja puhdistaa samalla tavalla. Kaavan (Ia) mukaiset yhdisteet voidaan muuntaa suoloikseen sillä niissä on karboksyylihappojäännös. Kun käytetään optisesti aktiivista lähtöainetta (Ib), voidaan saada optisesti aktiivinen tuote (Ia) tai sen suola.

Yleisen kaavan (Ib) mukainen yhdiste voidaan valmistaa seuraa-valla menetelmällä.

(Menetelmä 1)

Yhdiste (IV) voidaan valmistaa saattamalla yhdiste (II) reagoimaan halogeeni-etikkahappoesterin (III) kanssa. Tämä reaktio suoritetaan sopivassa liuottimessa emäksen läsnäollessa. Liuottimia ovat esimerkiksi tetrahydrofuraani, dimetoksietaa-ni, dioksaani, Ν,Ν-dimetyyliformamidi ja dimetyylisulfoksidi, ja tällaisiin emäksiin kuuluvat natriummetoksidi, natriumetok-sidi, kalium-t-butoksidi, natriumhydridi, kaliumhydridi, nat-riumamidi, jne. On edullista, että tässä reaktiossa yhdisteen (II) annetaan reagoida emäksen kanssa yhdisteen (n) anionin muodostamiseksi, joka anioni sitten saatetaan reagoimaan yhdisteen (III) kanssa. Reaktiolämpötila on noin -10...100 °C, edullisesti noin 0...60 °C. Emästä ja yhdistettä (III) käytetään määrinä, jotka ovat noin 1...1,5 moolia yhtä yhdisteen (II) moolia kohti.

(Menetelmä 2) (Menetelmässä 1) saadun yhdisteen (IV) annetaan reagoida tionoivan aineen kanssa siten, että saadaan yhdistettä (Ib) .

r- - r-i s .- 8 * ? 7 : ί

Reaktio suoritetaan liuottiraessa tionoivan aineen läsnäollessa. Liuottimia ovat esimerkiksi aromaattiset hiilivedyt kuten bentseeni, tolueeni, ksyleeni ja klooribentseeni, eetterit kuten tetrahydrofuraani ja metoksietaani, halogenoidut hiilivedyt kuten kloroformi, dikloorimetaani ja dikloorietaani, sekä pyridiini. Tionoivana aineen käytetään esimerkiksi fos-foripentasulfidia, Lawessonin reagenssia ja Davyn reagenssia. Reaktio suoritetaan tavallisesti noin 10...150 °C:ssa, edullisesti noin 20...130 °C:ssa. Tionoivaa ainetta käytetään yleensä noin 0,5...3 moolia, edullisesti noin 1...2 moolia yhtä yhdisteen (IV) moolia kohti.

Yhdiste (II), jossa X on happiatomi, voidaan valmistaa esimerkiksi menetelmällä, joka on selitetty julkaisussa Journal of Medicinal and Pharmaceutical Chemistry, 5, 1378 (1962) tai menetelmällä, joka on mainitun menetelmän mukainen seuraavassa esitettävän Menetelmän A kautta.

Menetelmä A

R‘ 0H CH, Γ I + R3CH,CHCHC0Z -> KAnh, i (V) (VI) R, v CH, CH, emäs^ tJ?C^NHC0CHCHCH,Rs

γ 1 H

(VII) (II-l) missä Z on kloori- tai bromiatomi ja muut symbolit ovat samat kuin edellä.

Yhdiste (II) , missä X on rikkiatomi, voidaan tuottaa esimer— 9 f. ry f~> A r· ~ y / ; :

kiksi seuraavilla menetelmillä (Menetelmä B tai Menetelmä C). Menetelmä B

R Vvs" i"' |\ n + R3CH*CHCHCOORe-> }.

(VIII) (IX) CHa :h*r3 (II-2) missä r6 on vety tai 1...4 hiiliatomia sisältävä alempi alkyy-li ja muut symbolit ovat samat kuin edellä.

Menetelmä C

R1\/\ Y* CHs + R3CH8CHCHC00R6—s·-»

R*/ SH

U) (xi) : : C00R6

R‘ I

S-CHCHCHtR* j<X. »· “ (XII) C ' 7 “ ; 10 -/,, missä Y2 on halogeeniatomi ja muut symbolit ovat samat kuin edellä.

Ylläesitetyissä reaktiokaavioissa alempi alkyyliryhmä, jota edustaa, käsittää metyylin, etyylin, propyylin, isopropyylin ja butyylin, ja halogeeniatomi, jota Y2 edustaa, käsittää fluorin, kloorin ja bromin.

Menetelmässä B reaktio yhdisteen (VIII) ja yhdisteen (IX) välillä suoritetaan sopivassa liuottimessa (esim. metanoli, etanoli, propanoli, dioksaani, tetrahydrofuraani, dimetoksi-etaani, dimetyylisulfoksidi, Ν,Ν-dimetyyliformamidi) tarpeen vaatiessa emäksen (esim. natriumkarbonaatti, kaliumkarbonaatti, trietyyliamiini) läsnäollessa lämpötilassa noin O...noin 100 °C. Tässä reaktiossa yhdiste (XIII), jota edustaa kaava: COOR6 S —CHCHCHtR3 ,sx. <- (XIII) missä symbolit ovat samat kuin edellä esitetty, muodostetaan ensin välituotteena, jota seuraa renkaansulkureaktio yhdisteen (II-2) muodostamiseksi. Koska tämä renkaansulkureaktio etenee vain hitaasti, renkaansulkureaktiota voidaan kiihdyttää sopivalla lämmityksellä tai lisäämällä happoa (esim. suolahappo, bromivetyhappo, rikkihappo, metaanisulfonihappo, p-tolueeni-sulfonihappo, etikkahappo) joko eristämättä yhdistettä (XIII) tai sen eristämisen jälkeen.

Menetelmässä C yhdisteiden (x) ja (XI) annetaan reagoida emäksen läsnäollessa yhdisteen (XII) saamiseksi, joka yhdiste sitten pelkistetään yhdisteen (II-2) saamiseksi. Yhdisteiden (X) ja (XI) välinen reaktio suoritetaan samassa liuottimessa, jota käytetään Menetelmässä B, emäksen (esim. natriumkarbo- li '· J \ naatti, kaliumkarbonaatti, natriumvetykarbonaatti, kaliumvety-karbonaatti, trietyyliamiini) läsnäollessa noin 0. ..100 °C:ssa. Yhdisteen (XII) pelkistys suoritetaan edullisesti käyttämällä metallia ja happoa kuten rautaa ja etikka-happoa, rautaa ja suolahappoa, sinkkiä ja etikkahappoa tai tinaa ja suolahappoa. Myös tässä reaktiossa yhdistettä (XIII) muodostuu välituotteena ja siten renkaansulkureaktiota kiihdytetään samalla tavalla kuin Menetelmässä B selitettiin.

Kun yllämainituissa Menetelmissä A...C käytetään optisesti aktiivisia lähtöaineita (IV), (IX) ja (XI) saadaan optisesti aktiivisia tuotteita (II). Yhdisteen (VII) renkaansulkureak-tiossa yhdisteen (II—1) muodostamiseksi Menetelmässä A sekä yhdisteen (VIII) reaktiossa yhdisteen (IX) kanssa yhdisteen (II—2) muodostamiseksi Menetelmässä B tapahtuu absoluuttisen konfiguraation inversio. Menetelmässä C yhdisteen (XI) absoluuttinen konfiguraatio säilyy.

Seuraavassa selitetään farmakologisia tutkimuksia, jotka suoritettiin keksinnön mukaisten yhdisteiden (I) tehokkuuden osoittamiseksi verrattuna kontrolliyhdisteisiin.

1. Aldoosireduktaasin inhibitio (in vitro-tutkimus)

Ihmisen istukasta saatua osittain puhdistettua aldoosireduk-taasia käytettiin aldoosireduktaasin inhibitiovaikutuksen tutkimuksessa menetelmän mukaan, jonka ovat selittäneet S. Hayman et ai. julkaisussa Journal of Biological Chemistry, 240, 877 (1965), tai menetelmän mukaan, jonka ovat selittäneet J. H. Kinoshita et ai. julkaisussa Metabolism, 2j3, Täydennys 1, 462 (1979). Kunkin yhdisteen inhibitiovaikutus konsentraa-tiossa 10~6 M ja 10“^ M on esitetty Taulukossa 1 inhibitiopro-senttina ilmoitettuna.

2. Sorbitolin kerääntymisen inhibitio kokeellisesti aiheutetusta sokeritaudista kärsivän rotan kudoksessa 12 r r\ ry * - 'i ^ »

Spraque-Dawley-rottia (uroksia, 5...7 viikon ikäisiä, 5 eläintä ryhmässä) pidettiin ilman ravintoa 18 tuntia, jonka jälkeen niille annettiin ruiskeena 70 mg/kg streptotsokinia (Cal Biochem. Co.) hännänpuoleiseen laskimoon eetterillä nukutettuina, niin että saatiin sokeritautisia rottia. Välittömästi streptotsokiniruiskeen jälkeen rotille annettiin suun kautta koeyhdistettä 50 mg/kg tai 30 mg/kg 5-prosenttisen arabikumi-suspension muodossa kahdesti vuorokaudessa (kello 10.00 ja kello 17.00) kahden päivän ajan. Tänä aikana rottien annettiin syödä CE-2-ravintoa (Clea Japan, Inc.) sekä vettä haluamansa määrän. Kolmannen päivän aamuna (kello 9.00) rotat tapettiin (pään poisto ja suonen iskentä) ja välittömästi tämän jälkeen niiden lonkkahermot eristettiin ja niistä uutettiin sorbitoli M. J. Peterson et al.tin julkaisussa Metabolism, 28, 456 (1979) selittämällä menetelmällä ja sorbitolipitoisuudet määritettiin P.S. Clements et al.sin julkaisussa Science, 166, 1007 (1969) selittämällä entsymaattisella menetelmällä. Tulokset on ilmoitettu Taulukossa 1 prosenttiosuutena (%) pitäen käsittelemättömän kontrolliryhmän arvoa arvona 100.

Taulukko 1 η Λ. Π / 13 '' ' : ' ! I in vitro [sorbitolin j | Yhdiste ] inhibitio (¾) Ikerääntyminen (i)| | (Esim. no .) -^^1---j I_ ! 10 °M I 10 M 1 50mg/kg 30mgA? i , 1 46.7 19.1 is**** 51*** i ! o 43.9 8.7 12**** 33“* j I 3 43.9 8.9 23**** 4 45.6 3.8 14**** 45*** 5 48.1 17.3 11**** 29**** j 6 48.2 9.4 16**** 33**** [ 7 50.0 14.9 - 27**** j 8 50.2 9.1 - 30**** ! 9 46.4 20.0 46**** 60*** 11 47.1 15.2 38**** 67*** ; 12 43.0 19.2 - 58** j i 13 46.8 14.9 - 35*** | | 17 45.7 2.6 - 62* 19 39.3 8.0 - 15**** 20 _38_4_4.6 _25****

Kontrolli^ A 50.8 25.0 60** 73 B 43.1 15.7 78* C 48.7 19.6 71* D 58** E___52* _ 1) Student' in t-koe: ” p<0, 05 * “ p<0, 02 • — p<o, oi ----p< O,001

Kontrollit ovat EP patenttihakemuksen 162776 mukaisia yhdistei-tä 2) A: 6-fluori-3,4-dihydro-3-tiokso-2H-1, 4-bentsoksatsiini-4- etikkahappo .*:· B: 3, 4-dihydro-3-tiokso-2H-l, 4-bentsotiatsiini-4-etikka- happo C: 3,4-dihydro-2-metyyli-3-tiokso-2H-l, 4-bentsotiatsiini-4 - etikkahappo D: 2-fenyyli-2H-l, 4-bentsotiatsiini-3-tioni-4-etikkahappo .··. E: 2, 2-dimetyyli-2H-l/ 4-bentsotiatsiini-3-tioni-4-etikkahappo 14 77 7" ; (Tulokset ja niiden tarkastelu)

Kuten Taulukosta 1 ilmenee, vaikka keksinnön mukaisilla yhdisteillä (I) tehokkuus oli vain yhtä hyvä tai jopa vähän heikompi kuin kontrolliyhdisteillä suhteessa aldoosireduktaasin inhibitioon in vitro, niiden sorbitolin kerääntymistä inhiboiva vaikutus in vivo oli parempi kuin kontrolliyhdisteiden. Ero on erityisen ilmeinen kun vertailu suoritetaan yhdisteen 2 ja kontrolliyhdisteen A sekä yhdisteiden 9 ja 11 ja vertailu-yhdisteiden B ja C välillä. Nämä yhdisteet ovat yhdistepareja, joilla on vastaavat substituentit. Sokeritautisen potilaan hoito on yleensä pitkäaikaista ja siksi keksinnön mukaisten yhdisteiden oletetaan osoittavan erinomaista vaikutusta pienemmillä annoksilla, ja niiden oletetaan olevan erittäin käyttökelpoisia terapeuttisina aineina.

3. Verihiutaleiden kasautumista inhiboiva vaikutus

Yhdisteen 3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4- bentsoksatsiini-4-etikkahappo vaikutusta verihiutaleiden kasautumiseen tutkittiin käyttäen rotan pestyjä verihiutaleita.

(1) Menetelmät

Muoviruiskuun, joka sisälsi kymmenesosan tilavuudestaan 3,8-prosenttista trinatriumsitraattia, kerättiin verta 6...7 viikon ikäisten Spraque-Dawley-rottaurosten vatsa-aortasta eette-rinukutuksessa. Verihiutaleilla rikastettua plasmaa (Platelet rich plasma, PRP) valmistettiin sentrifugoimalla verta nopeudella 150xg 15 minuutin aikana huoneenlämpötilassa. Pestyjen verihiutaleiden saamiseksi PRP sentrifugoitiin nopeudella 1500xg 10 minuuttia ja laskeutuneet verihiutaleet suspendoi-tiin uudelleen Tyroden liuoksen. Käytettyjen verihiutaleiden lukumäärä oli 7x10^ solua/mm^. Verihiutaleiden kasautuminen mitattiin turbidometrisellä menetelmällä käyttäen aggregomet-riä (Nikko Bioscience, Model PAR-4M, Tokio). Koeyhdiste liuo- Γ'. r~> a 15 '' > / : c tettiin 10 /»Iraan vettä ja liuos lisättiin 250 /aisaan pestyjen verihiutaleiden suspensiota ja seosta inkuboitiin 37 °C:ssa 3 minuuttia ennen kuin siihen lisättiin 10 /ai aggre-gointiainetta (5...10 /il/ml kollageenia/ Nikko Bioscience, tai lopulliseksi konsentraatioksi 10 juM ADPsa, Shigma, St. Louis, MO). Kasautumisen inhibitioprosentti koeyhdisteellä laskettiin jakamalla aggregaatioprosentti kontrollikokeessa todetulla vastaavalla arvolla, ja kertomalla luvulla 100.

(2) Tulokset

Koeyhdiste inhiboi joko kollageenin tai ADP:n aiheuttamaa pestyjen verihiutaleiden kasautumista annoksesta riippuvalla tavalla (Taulukko 2). Inhibitiovaikutus oli parempi kuin indo-metasiinin ADP-aiheutetussa kasautumisessa.

Taulukko 2

Aiheutta- Koeyhdiste CM) ___indometasiini (M)

Ja -5 -5 -4 -4 -4 -4 __3x10 J 6x10 10 3x10 10__3x10

Kolia- * ******** geeni 74.5+5.5 46.5+1.3 31.810.9 24.1+3.4 28.511.9 ADP 90.0+6.0 42.017.1 101.518.4 97.216.4

Keskiarvo + standardipoikkeama (N=3).

**: p<0,001 ja *: p<0,01 suhteessa kontrolliin (vesi) 4. Akuutti toksisuus

Yhdisteen 3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4- bentsoksatsiini-4-etikkahappo akuutti myrkyllisyys tutkittiin hiirissä ja rotissa.

Γ - r~t A · i6 (1) Menetelmät

Koeyhdisteen eri annoksia suspendoitiin 5-prosenttisen arabi-kumiliuokseen ja niitä annettiin suun kautta urospuolisille ICR-hiirille (4 viikon ikäiset) ja urospuolisille Wistar-ro-tille (5 viikon ikäiset) ja tämän jälkeen eläinten kuolleisuutta tarkasteltiin 14 vuorokauden aikana. Kussakin ryhmässä oli viisi eläintä.

(2) Tulokset

Koeyhdisteen LD50 arvot esitetään Taulukossa 3.

Taulukko 3

Eläin LD50 (mg/kg)

Hiiri 1880

Rotta 2830

Esimerkki 1 (1) Liuokseen, jossa oli 2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-onia (19,1 g) Ν,Ν-dimetyyliformamidissa (200 ml), lisättiin natriumhydridiä (60% öljyssä, 4,0 g) ja sekoitettiin huoneenlämpötilassa 30 minuuttia, jonka jälkeen lisättiin tipoit-tain ,metyylibromiasetaatin (10 ml) liuosta N,N-dimetyyli-formamidissa (200 ml) jäillä jäähdyttäen. Kun oli sekoitettu jäillä jäähdyttäen tunnin ajan, reaktioseos laimennettiin vedellä ja uutettiin etyyliasetaatilla. Uute pestiin vedellä, kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin kuivuuteen, jolloin saatiin metyyli-3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-okso-2H-l,4-bentsok-satsiini-4-asetaattia öljynä.

Saanto oli 26,0 g (98,9%).

17 -.7 ' · (2) Seosta, jossa oli metyyli-3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-okso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-asetaattia (26,0 g), fosfori-pentasulfidia (44,4 g) ja tolueenia (250 ml), palautusjäähdytettiin kolme tuntia kuumentaen. Jäähdyttämisen jälkeen liukenematon aine poistettiin suodattamalla, ja liuotin haihdutettiin pois. Jäännökseen lisättiin isopropyylieetteriä (200 ml) ja liukenematon aine poistettiin suodattamalla. Liuotin haihdutettiin pois ja jäännökseen lisättiin heksaania, jolloin saatiin metyyli-3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-asetaatin kiteitä. Saanto oli 22,5 g (80,6%). Uudelleenkiteytys isopropyylialkoholista tuotti keltaisia prismoja (s.p. 60...61 °c).

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C14H17NO3S Laskettu: C, 60,19; H, 6,13; N, 5,01

Todettu : C, 59,98; H, 6,18; N, 4,96 (3) Liuokseen, jossa oli metyyli-3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-asetaattia (16,7 g) metanoli-dioksaanissa (2:3, 150 ml), lisättiin tipoittain 2n NaOH:a (60 ml) kymmenessä minuutissa sekoittaen. Kun lisääminen oli suoritettu loppuun jatkettiin sekoittamista edelleen 15 minuuttia, ja seos laimennettiin vedellä, tehtiin happamaksi 2n HCl:lla, ja uutettiin etyyliasetaatilla. Uute pestiin vedellä, ja kuivattiin (MgS04), josta liuotin haihdutettiin pois. Jäännökseen lisättiin heksaania, jolloin saatiin 3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-etikkahappoki-teitä. Saanto oli 12,6 g (79,2%). Uudelleenkiteytys isopropyylieetter i-heksaanista tuotti keltaisia prismoja (s.p.

99...100 °C). Saanto oli 11,2 g (70,6%).

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C13H15NO3S

Laskettu: C, 58,85; H, 5,70; N, 5,28

Todettu : C, 58,85; H, 5,69; N, 5,30

Esimerkki 2 IB , .., „ .. , v / ; :

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 6-fluori-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 6-fluori- 3.4- d ihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsi ini-4-etikkahappoa vaaleankeltaisina prismoina (uudelleenkiteytet-tiin isopropyylieetteri-heksaanista). S.p. 132...133 °C. Kokonaissaanto 60,0%.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C13H14FNO3S Laskettu: C, 55,11; H, 4,98; N, 4,94

Todettu : C, 55,13; H, 4,98; N, 4,95

Esimerkki 3

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 8-kloori-3,4-dihydro-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 8-kloor i-3,4-dihydr0-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsi in i-4-et ikkahappoa vaaleankeltaisina prismoina (uudelleen-kiteytettiin isopropyylieetteri-heksaanista). S.p. 144...145 °C. Kokonaissaanto 69,5%.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C13H14CINO3 Laskettu: C, 52,09; H, 4,71; N, 4,67

Todettu : C, 52,40; H, 4,76; N, 4,63

Esimerkki 4

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 8-fluori-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 8-fluori- 3.4- dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-etikkahappoa vaaleankeltaisina prismoina (uudelleenkiteytet-tiin isopropyylieetteri-heksaanista). S.p. 125...127 °C. Kokonaissaanto 70,7%.

19 p97'·;

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C13H14FNO3S Laskettu: C, 55,11; H, 4,98; N, 4,94 Todettu : C, 55,36; H, 5,05; N, 4,96

Esimerkki 5

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 2-isopropyy-li-8-metoksi-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H) -oni saatiin 3,4-dihyd-ro-2-isopropyyli-8-metoksi-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsi ini-4-etikkahappoa vaaleankeltaisina prismoina (uudelleenkiteytet-tiin isopropyylieetteristä).

S.p. 159...160 °c. Kokonaissaanto 69,9%.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C14H17NO3S Laskettu: C, 56,93; H, 5,80; N, 4,74

Todettu : C, 56,99; H, 5,83; N, 4,73

Esimerkki 6

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 2-isopropyy-li-8-metyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H) -oni saatiin 3,4-dihyd-ro-2-isopropyyli-8-metyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-etikkahappoa keltaisina neulasina (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetter i-heksaanista) .

S.p. 148...149 °C. Kokonaissaanto 71,7%.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C14H17NO3S Laskettu: C, 60,19; H, 6,13; N, 5,01

Todettu : C, 60,30; H, 6,18; N, 5,01

Esimerkki 7

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 2-isopropyy-li-7-metoksi-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 3,4-dihyd- r0-2-isopropyyli-7-metoksi-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4- etikkahappoa keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin iso- 20 Ρ Λ7Ρ·

' t . I

propyylieetteri-heksaanista). S.p. 128...129 °C. Kokonaissaanto 68,2%.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C14H17NO4S Laskettu: C, 56,93; H, 5,80; N, 4,74

Todettu : C, 57,11; H, 5,98; N, 4,71

Esimerkki 8

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 2,8-di-iso-propyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 3,4-dihydro- 2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-etikka-happoa keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin isopropyy-lieetteri-heksaanista). S.p. 158...159 °c. Kokonaissaanto 72,4%.

Alkuaineanalyysi

Laskettu: C, 62,51; H, 6,98; N, 4,56

Todettu : C, 62,80; H, 6,90; N, 4,51

Esimerkki 9 (1) Liuosta, jossa oli 2-isopropyyli-2H-l,4-bentsotiatsin-3(4H)-onia (62,1 g) N,N-dimetyyliformamidissa (150 ml), lisättiin tipoittain sekoitettuun suspensioon, jossa oli natrium-hydridiä (60% öljyssä, 12,0 g) N,N-dimetyyliformamidissa (180 ml) . Seosta sekoitettiin 30 minuuttia ja siihen lisättiin tipoittain metyylibromiasetaatin (30 ml) liuosta N,N-dimetyy-liformamidissa (60 ml) jäillä jäähdyttäen. Seosta sekoitettiin edelleen tunti jäillä jäähdyttäen, kaadettiin 1 l:aan jäävet-tä, ja uutettiin etyyliasetaatilla. Etyyliasetaattikerros pestiin, kuivattiin (MgSC>4) , ja konsentroitiin. Jäännös uudelleenkiteytettiin heksaanista, jolloin saatiin metyyli-3,4-di-hydro-2-isopropyyli-3-okso-2H-l,4-bentsotiatsiini-4-asetaattia kiteinä. Saanto oli 60,3 g (72,0%). Uudelleenkiteytys 2-propa-noli-heksaanista tuotti värittömiä prismoja. S.p. 81...82 °C.

2i ^97:1

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C14H17NO3S Laskettu: C, 60,19; H, 6,13; N, 5,01 Todettu : C, 60,30; H, 6,13; N, 5,04 (2) Seosta, jossa oli metyyli-3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-ok-so-2H-l,4-bentsotiatsiini-4-asetaattia (50,0 g), fosforipenta-sulfidia (79,5 g) ja tolueenia (450 ml), palautusjäähdytettiin 5,5 tuntia sekoittaen. Jäähtymisen jälkeen liukenematon aine poistettiin suodattamalla, ja liuotin haihdutettiin pois. Jäännökseen lisättiin isopropyylieetteriä (300 ml) ja liukenematon aine poistettiin suodattamalla. Suodos konsentroitiin, ja jäännös kiteytettiin 2-propanolista, jolloin saatiin metyyli -3 , 4-dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsotiatsiini- 4-asetaattia kiteinä. Saanto oli 27, 0 g (51,0%). Uudelleenki-teytys 2-propanolista tuotti keltaisia prismoja. S.p. 99...100 °C.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C14H17NO2S2 Laskettu: C, 56,92; H, 5,80; N, 4,74 Todettu : C, 57,05; H, 5,87; N, 4,73 (3) Metyyli-3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentso-tiatsiini-4-asetaattia (20,65 g) liuotettiin metanoli-dioksaa-niin (1:2, v/v, 210 ml), johon lisättiin tipoittain 2N-NaOH:a (70 ml) sekoittaen. Seosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa edelleen 2 tuntia, laimennettiin vedellä ja tehtiin happamaksi suolahapolla. Kiteinen saostuma kerättiin suodattamalla ja uudelleenkiteytettiin 2-propanoli-vedestä, jolloin saatiin 3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsotiatsiini-4-etikkahappoa keltaisina prismoina. Saanto oli 18,0 g (91,5%).

S.p. 175...176 °c.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle CI3H15NO2S2

Laskettu: C, 55,49; h, 5,37; N, 4,98

Todettu : C, 55,63; h, 5,43; N, 4,97

Esimerkki 10 22 897:.

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 9 lähtöaineesta 8-kloori-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsotiatsin-3(4h)-oni saatiin 8-kloori- 3.4- dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsotiatsiini-4-etikkahappoa keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin etanoli-vedestä). S.p. 151...152 oc. Kokonaissaanto 63,5*.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C13H14CINO2S2 Laskettu: C, 49,44; H, 4,47; N, 4,43 Todettu : C, 49,50; H, 4,75; N, 4,42

Esimerkki 11

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 9 lähtöaineesta 2-(1-metyyli-propyyli)-2H-l,4-bentsotiatsin-3(4H)-oni (1:1, diastereomeeri-seos) saatiin 3,4-dihydro-2-(l-metyylipropyyli)-3-tiokso-2H- 1.4- bentsotiatsiini-4-etikkahappoa (1:1, diastereomeeriseos) keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin isopropyylieet-teri-heksaanista). S.p. 137...138 °C. Kokonaissaanto 43.9%.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C14H17NO2S2 Laskettu: C, 56,92; H, 5,80; N, 4,74

Todettu : C, 57,08; H, 5,99; N, 4,70

Esimerkki 12

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 8-etoksi-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 8-etoksi- 3.4- dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-etikkahappoa keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin iso-propyylieetteri-heksaanista). S.p. 138...139 °C. Kokonaissaanto 72,4%.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C15H19NO4S

Laskettu: C, 58,23; H, 6,19; N, 4,53

Todettu : C, 58,45; H, 6,23; N, 4,59

Esimerkki 13 23 8 9 71 :

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 8-etyyli-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 8-etyyli- 3.4- dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsi ini-4-etikkahappoa keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin iso-Propyylieetteri-heksaanista). S.p. 117...118 °C. Kokonaissaanto 73,1%.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C15H19NO3S Laskettu: C, 61,41; H, 6,53; N, 4,77 Todettu : C, 61,55; H, 6,55; N, 4,81

Esimerkki 14

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 2-(l-metyyli-propyyli)-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni (1:1, diastereomeeri-seos) saatiin 3,4-dihydro-2-(1-metyylipropyyli)-3-tiokso-2H- 1.4- bentsoksatsiini-4-etikkahappoa (1:1, diastereomeeriseos) keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin isopropyylieette-ri-heksaanista). S.p. 70...72 °C. Saanto 44,8%.

Esimerkki 15 : . Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 2-isopropyy-] . li-6-metyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 3,4-dihyd- r0-2-isopropyyli-6-metyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-etikkahappoa keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin iso-- ' propyylieetteri-heksaanista). S.p. 144...145 °C. Kokonaissaanto 76,7%.

Esimerkki 16

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 2-isopropyy-li-7-metyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 3,4-dihyd-r0-2-isopropyyli-7-metyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4- f) rj >· .· 2 4 etikkahappoa keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin iso-propyylieetteri-heksaanista) . S.p. 146...147 °C. Kokonaissaanto 72,2%.

Esimerkki 17

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 7-fluori-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 7-fluori- 3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsi ini-4-etikkahappoa keltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin iso-propyylieetteri-heksaanista). S.p. 113...114 °c. Kokonaissaanto 62,4%.

Esimerkki 18

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 2-isopropyy-li-6-metoksi-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 3,4-dihyd-ro-2-isopropyyli-6-metoksi-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-etikkahappoa keltaisina hiutaleina (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteri-heksaanista). S.p. 140...141 °C. Kokonaissaanto 77,8%.

Esimerkki 19

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 8-t-butyyli- 2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 8-t-bu-tyyli-3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksat-siini-4-etikkahappoa vaaleankeltaisina prismoina (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteristä). S.p. 188...189 °C. Kokonaissaanto 68,9%.

Esimerkki 20

Samalla tavalla kuin Esimerkissä 1 lähtöaineesta 8-syklohek-syyli-3,4-dihydro-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni saatiin 8-sykloheksyyli-3,4-dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-etikkahappoa vaaleankeltaisina pr is- 25 o ^ ^ * o y / . : moina (uudelleenkiteytettiin etanolista) S.p. 164...165 °c. Kokonaissaanto 81,7%.

Esimerkki 21

Seosta, jossa oli 3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H- 1.4- bentsoksatiini-4-etikkahappoa (6,14 g), (S)-metyylilak- taattia (8,32 g), 4-dimetyyliaminopyridiiniä (1,22 g), disyk-loheksyylikarbodi-imidiä (4,94 g) ja dikloorimetaania (80 ml), sekoitettiin huoneenlämpötilassa 18 tuntia. Saostuma suodatettiin pois ja suodos konsentroitiin. Jäännös kromatografoitiin silikageelillä (400 g) käyttäen heksaani-etyylieetteriä (95:5, v/v) eluenttina, jolloin saatiin seuraavat kaksi yhdistettä.

(S)-metyyli-2-((R)-3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H- 1.4- bentsoksatsin-4-yyli)asetoksipropionaatti: Öljy. Saanto 1,55 g. (o( )22,5 + 6i,2° (c=0,35, MeOH).

NMR (CDC13) 6: 0.97 (3H, d, J-7.5 Hz), 1/07 (3H, d, J-7.5 Hz), 1.20 (3H, d, J-7.5 Hz), 1.27 (3H, d, J=7.5 Hz), 1.55 (3H, d, J-7.5 Hz), 2.35 (1H, sext., J-7.5 Hz), 3.43 (1H, guin., J-7.5 Hz), 3.77 (3H, s), 4.73 (1H, d, J-18 Hz), 4.87 (1H, d, 7.5 Hz), 5.23 (1H, q, J-7.5 Hz), 5.93 (1H, d, J-18 Hz) , 6.71-7.08 (3H, in) (S)-metyyli-2-{(S)-3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H- 1.4- bentsoksatsin-4-yyli)asetoksipropionaatti: öljy. Saanto 1,2 g. («)22,5 _ 78o (c=o,4, MeOH).

NMR (CDC13) 6: 0.98 (3H, d, J-7.5 Hz), 1.05 (3H, d, J-7.5 Hz), 1.18 (3H, d, J-7.5 Hz), 1.30 (3H, d, J-7.5 Hz), 1.48 (3H, d, J-7.5 Hz), 2.45 (1H, sext., J-7.5 Hz), 3.25-3.58 (1H, m), 3.73 (3H, s), 4.7 g (1H, d, J-7.5 Hz), 5.00 (1H, d, J-18 Hz), 5.18 (1H, g, J-7.5 Hz), 5.60 (1H, d, J-18 Hz), 6.73-7.05 (3H, m) 2 6 :, · ' : < > / : ;

Esimerkki 22

Sekoitettua liuosta, jossa oli (S)-metyyli-2-((R)-3,4-dihydro- 2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsin-4-yyli)ase-toksipropionaattia (1,55 g) dioksaanin (10 ml) ja MeOH:n (10 ml) seoksessa, käsiteltiin 2N-NaOH:lla (10 ml) huoneenlämpötilassa 30 minuuttia. Seos tehtiin happamaksi HClslla, laimennettiin vedellä ja uutettiin etyyliasetaatilla. Etyyliasetaat-tikerros pestiin vedellä, kuivattiin MgSC^slla, ja konsentroitiin. Jäännös käsiteltiin heksaanilla, jolloin saatiin 0,12 g kiteistä (+)-3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4- bentsoksatsiini-4-etikkahappoa, joka muodostui tuotteen heikon rasemoitumisen johdosta. Emäliuos konsentroitiin ja jäännös liuotettiin heksaaniin. Kun liuoksen annettiin seistä saatiin (R) - (+)-3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bents-oksatsiini-4-etikkahappo kiteinä (0,55 g), s.p. 110...111 °c.

(of)24 + 107,2° (c=0,45, MeOH) .

D

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C16H21NO3S:

Laskettu: C, 62,51; H, 6,89; N, 4,56

Todettu : C, 62,79; H, 6,99; N, 4,52

Esimerkki 23 (S) -metyyli-2-((S)-3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H- l,4-bentsoksatsin-4-yyli)asetoksipropionaattia (1,1 g) hydrolysoitiin ja työstettiin samalla tavalla kuin Esimerkissä 22, jolloin saatiin (S)-(-)-3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiok-so-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-etikkahappoa (0,53 g), s.p. 109...110 °C. (C*)23 - 105° (c=0,48, MeOH).

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C16H21NO3S:

Laskettu: C, 62,51; H, 6,89; N, 4,56

Todettu : C, 62,86; H, 6,93; N, 4,55

Esimerkki 24 27 89 7 1 1 (1) Liuokseen, jossa oli (S)-2,8-di-isopropyyli-2H-l,4-bents-oksatsin-3(4H)-onia (4,66 g) dimetyyliformamidissa (60 ml), lisättiin annoksittain 60% natriumhydridiä öljyssä (0,84 g). Seosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa 10 minuuttia, ja siihen lisättiin liuos, jossa oli metyylibromiasetaattia (2,0 ml) dimetyyliformamidissa (6,0 ml). Tätä sekoitettiin huoneenlämpötilassa 30 minuuttia, laimennettiin vedellä ja uutettiin etyyliasetaatilla. Etyyliasetaattikerros pestiin vedellä, kuivattiin (MgSC>4) ja konsentroitiin. Jäännös uudelleenkitey-tettiin heksaanista, jolloin saatiin (S)-metyyli-3,4-dihydro- 2,8-di-isopropyyli-3-okso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-asetaattia kiteinä (4,95 g, 81,1%). Uudelleenkiteytys heksaanista tuotti värittömiä neulasia, s.p. 67...68 °C. (o< )23 + 3,70 (c=0,95,

D

MeOH).

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C17H23NO4 Laskettu: C, 66,86; H, 7,59; N, 4,59 Todettu ; C, 66,90; H, 7,69; N, 4,56 (2) Seosta, jossa oli (S)-metyyli-3,4-dihydro-2,8-di-isopro- pyyli-3-okso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4-asetaattia (3,05 g), 2,4-bis(metyylitio) -l,3,2,4-ditiadifosfetaani-2,4-disulf id ia (Davyn reagenssi-metyyli) (2,84 g) ja tolueenia (60 ml), sekoitettiin 50 °C:ssa 64 tuntia. Liukenematon aine suodatettiin pois 3a suodos konsentroitiin. Jäännös puhdistettiin silika-geelillä (100 g) pylväskromatografoimalla käyttäen eluenttina heksaani-etyylieetteriä (85:15, v/v), jolloin saatiin (S)-me-tyyli-3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsok-satsiini-4-asetaattia öljynä (3,00 g).

(3) Kohdassa (2) saatu öljy liuotettiin seokseen, jossa oli dioksaania (9 ml) ja MeOH:a (9 ml), ja siihen lisättiin 2N-NaOH:a (9,3 ml). Tätä sekoitettiin huoneenlämpötilassa 45 minuuttia, laimennettiin vedellä, tehtiin happamaksi suolahapolla ja uutettiin etyyliasetaatilla. Etyyliasetaattikerros 28 8 97 1 1 pestiin vedellä, kuivattiin (MgSC>4) ja konsentroitiin. Jäännöstä käsiteltiin heksaanilla, jolloin saatiin rasemisoitu yhdiste, (+)-3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H-l, 4- bentsoksatsiini-4-etikkahappoa (0,8 g). Emäliuos konsentroitiin ja jäännös kiteytettiin heksaanista, jolloin saatiin (S)-(-)-3,4-dihydro-2,8-di-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bents-oksatsiini-4-etikkahappoa (1,28 g, 41,7 %), s.p. 109...110 °C.

(0()22 _ 101,1° (c=0,71, Me OH)

D

Valmistusesimerkit (Tabletit)

Keksinnön mukaisia yhdisteitä (I) voidaan käyttää terapeuttisina aineina sokeritautikomplikaatioiden hoidossa esimerkiksi seuraavan reseptin mukaisesti.

(1) 3,4-dihydro-2-isopropyyli-8-metyyli-3-tiokso-2H-l,4-bents- oksatsiini-4-etikkahappo 100 g (2) laktoosi 50 g (3) maissitärkkelys 15 g (4) kalsiumkarboksimetyyliselluloosa 44 g (5) magnesiumstearaatti 1 g 1000 tablettia 210 g

Koko ylläesitetty määrä komponentteja (1), (2) ja (3) sekä 30 g komponenttia (4) vaivattiin veden kanssa, kuivattiin alennetussa paineessa ja granuloitiin. Rakeisiin lisättiin 14 g komponenttia (4) ja 1 g komponenttia (5), niitä sekoitettiin ja ne puristettiin puristimessa siten, että muodostui 1000 tablettia, jotka sisälsivät 100 mg komponenttia (1) tablettia kohti.

(Silmätippa)

Silmätippoja valmistettiin rutiinimenetelmällä, jolloin se sisälsi seuraavia aineita.

c ς 7 ' 2 9 3.4- dihydro-2-isopropyyli-8-metoksi-3-tiokso-2H-l,4-bents- oksatsiini-4-etikkahappo 0,05 g polysorbaatti 80 0,2 g monoemäksinen natriumfosfaattidihydraatti 0,2 g diemäksinen natriumfosfaattidodekahydraatti 0,5 g natriumkloridi 0,75 g metyyli-p-hydroksibentsoaatti 0,026 g propyyli-p-hydroksibentsoaatti 0,014 g steriili puhdistettu vesi riittävä määrä yhteensä 100 ml (Silmävoide)

Silmävoidetta valmistettiin rutiinimenetelmällä, jolloin se sisälsi seuraavia aineita.

3.4- dihydro-2-isopropyyli-3-tiokso-2H-l,4-bentsoksatsiini-4- etikkahappo 0,1 g nestemäinen paraffiini 1 g valkoinen vaseliini riittävä määrä yhteensä 100 g : : · Viite-esimerkki 1 (1) Seokseen, jossa oli 2-aminofenolia (27,25 g), natriumvety-karbonaattia (31,5 g), etyyliasetaattia (250 ml) ja vettä (200 ml) , lisättiin tipoittain 2-bromi-3-metyylibutyryylikloridin (49,8 g) liuosta etyyliasetaatissa (100 ml) jäillä jäähdyttäen ja sekoittaen. Kun oli edelleen sekoitettu tunti jäillä jäähdyttäen, etyyliasetaattikerros erotettiin, pestiin vedellä ja kuivattiin (MgS04), ja liuotin haihdutettiin pois. Jäännös kiteytettiin heksaanista, jolloin saatiin 2-(2-bromi-3-metyy-libutyryyli)aminofenolia. Saanto oli 59,7 g (87,9%). Uudel-. leenkiteytys isopropyylieetteristä tuotti värittömiä prismoja, s.p. 110...111 °C.

t 7 : -τ 30 ' ' (2) Seosta, jossa oli 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)aminofeno-lia (58,0 g), jauhemaista kaliumkarbonaattia (38,3 g) ja N,N-dimetyyliformamidia (200 ml), sekoitetiin huoneenlämpötilassa kaksi tuntia. Seos laimennettiin vedellä ja saostuma kerättiin, jolloin saatiin 2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-onia kiteinä. Saanto oli 38,1 g (93,4%). Uudelleenkitey-tys etanolista tuotti värittömiä hiutaleita, s.p. 118...119 °C. Samalla tavalla kuin Viite-esimerkissä 1 saatiin seuraavat yhdisteet.

Viite-esimerkki 2 (1) 2-(2-bromi)-3-metyylibutyryyli)amino-4-fluorifenoli: s.p.

93.. .94 °C (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteri-heksaa-nista). Saanto 81,9%.

(2) 6-fluori-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 138...139 °C (uudelleenkiteytettiin etanolista). Saanto 94,0%.

Viite-esimerkki 3 (1) 2-(2-bromi)-3-metyylibutyryyli)amino-6-kloorifenoli: s.p.

98.. .99 °C (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteri-heksaa-nista). Saanto 52,3%.

(2) 8-kloori-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 132...133 °C (uudelleenkiteytettiin etanolista). Saanto 84,6%.

Viite-esimerkki 4 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-6-fluorifenoli: s.p.

123.. .124 °C (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteristä). Saanto 88,5%.

(2) 8-fluori-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: J 1 *·. r~t A Λ b V i ! ! s.p. 146...147 °C (uudelleenkiteytettiin etanoli-vedestä).

Saanto 91,0%.

Viite-esimerkki 5 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli) amino-6-metoksifenoli .* öljy.

(2) 2-isopropyyli-8-metoksi-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 149...150 °C (uudelleenkiteytettiin etanoli-vedestä).

Kokonaissaanto 56,2%.

Viite-esimerkki 6 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-6-metyylifenoli: s.p.

109.. .110 °C (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteristä). Saanto 87,4%.

(2) 2-isopropyyli-8-metyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 109...110 °C (uudelleenkiteytettiin etanoli-vedestä).

Saanto 91,9%.

Viite-esimerkki 7 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-5-metoksifenoli: s.p.

143.. .144 °C (uudelleenkiteytettiin etyyliasetaatista). Saanto 87,5%.

(2) 2-isopropyyli-7-metoksi-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 126...127 °c (uudelleenkiteytettiin etanolista). Saanto 86,9%.

Viite-esimerkki 8 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-6-isopropyylifenoli: s.p. 90...91 °C (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteri-hek-saanista). Saanto 71,6%.

_ _ C< Γ\ rt a .

3 2 ν·)·'\ (2) 2,8-di-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4h)-oni: s.p.

129...130 °C (uudelleenkiteytettiin etanolista). Saanto 95,2%.

Viite-esimerkki 9

Seokseen, jossa oli metyyli-2-bromi-3-metyyliasetaattia (78,0 g), jauhettua kaliumkarbonaattia (55,2 g) ja N,N-dimetyyli-formamidia (400 ml), lisättiin tipoittain 2-aminotiofenolia (50,0 g) sekoittaen. Kun oli sekoitettu edelleen tunti huoneenlämpötilassa, lisättiin konsentroitua suolahappoa (60 ml) tipoittain. Seosta kuumennettiin 80 °C:ssa 30 minuuttia, ja laimennettiin vedellä. Tuloksena oleva saostuma 2-isopropyyli-2H-1,4-bentsotiatsin-3(4H)-onia (76,0 g, 91,8%) kerättiin suodattamalla. Uudelleenkiteytys etanolista tuotti värittömiä neulasia, s.p. 152...153 °C.

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C11H13NOS Laskettu: C, 63,74; H, 6,32; N, 6,76 Todettu : C, 63,84; H, 6,23; N, 6,76

Viite-esimerkki 10 (1) Seosta, jossa oli 2,3-dikloorinitrobentseeniä (3,84 g), metyyli-2-merkapto-3-metyylibutyraattia (2,96 g), kaliumkarbonaattia (2,37 g), ja N,N-dimetyyliformamidia (40 ml), sekoitettiin huoneenlämpötilassa viisi tuntia, laimennettiin vedellä ja uutettiin etyyliasetaatilla. Etyyliasetaattikerros pestiin vedellä ja kuivattiin (MgSC>4) , josta liuotin haihdutettiin pois, jolloin saatiin kvantitatiivisesti metyyli-2-(2-kloori-6-nitrofenyylitio)-3-metyylibutyraattia öljynä.

(2) Ylläesitettyä öljyä liuotettiin etikkahappo-veteen (3.1, 40 ml) , johon lisättiin rautajauhetta (6,72 g) annoksittain sekoittaen. Kun oli sekoitettu huoneenlämpötilassa 40 minuuttia, saostuma poistettiin suodattamalla ja pestiin kuumalla Ν,Ν-dimetyyliformamidilla. Suodos ja pesunesteet yhdistettiin ja laimennettiin vedellä, jolloin saatiin 8-kloori-2-isopro- r ,-· ·-? * .- y j : ' 33 ' ' pyyli-2H-l,4-bentsotiatsin-3(4h)-onia. Saanto oli 4,0 g (83,0%). Uudelleenkiteytys metanolista tuotti värittömiä hiutaleita , s.p. 158...159 °C. Saanto oli 3,46 g (71,8%).

Alkuaineanalyysi

Laskettu: C, 54,65; H, 5,00; N, 5,79 Todettu : C, 54,63; H, 5,04; N, 5,69

Viite-esimerkki 11

Samalla tavalla kuin Viite-esimerkissä 9 metyyli-2-bromi-3-metyylivaleraatin (1:1 diastereomeeriseos) ja 2-aminotiofeno-lin annettiin reagoida, jota seurasi renkaansulkureaktio, jolloin saatiin 2-(1-metyylipropyyli)-2H-l,4-bentsotiatsin-3(4H)-onia (1:1 diastereomeeriseos) värittöminä prismoina.

S.p. 99...100 °c (uudelleenkiteytettiin etanolista). Saanto 72,6%.

Samalla tavalla kuin Viite-esimerkissä 1 saatiin seuraavat yhdisteet.

Viite-esimerkki 12 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-6-etoksifenoli: öljy (2) 8-etoksi-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 129...130 °C (uudelleenkiteytettiin etanoli-vedstä). Kokonaissaanto 87,2%.

Viite-esimerkki 13 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-6-etyylifenoli: s.p.

106...107 °C (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteristä). Saanto 83,3%.

(2) 8-etyyli-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 93...94 °c (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteristä). Saanto 93,9%.

34 ρ 9 τ ', ·;

Viite-esimerkki 14 (1) 2-(2-bromi-3-metyylivaleryyli)aminofenoli (1:1, diastereo- meeriseos): s.p. 108...109 °C (uudelleenkiteytettiin isopro- pyylieetteri-heksaanista). Saanto 81,6%.

(2) 2-(1-metyylipropyyli)-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni (1:1, diastereomeeriseos): s.p. 94...95 °C (uudelleenkiteytettiin etanoli-vedestä). Saanto 90,1%.

Viite-esimerkki 15 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-4-metyylifenoli: s.p. 119...120 °C (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteris-tä). Saanto 89,7%.

(2) 2-isopropyyli-6-metyyli-2H-l,4-bentsaoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 131...132 °C (uudelleenkiteytettiin etanolista). Saanto 91,8%.

Viite-esimerkki 16 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-5-metyylifenoli: s.p. 109...110 °C (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteris-tä). Saanto 85,1%.

(2) 2-isopropyyli-7-metyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 129...130 °c (uudelleenkiteytettiin etanoli-vedestä). Saanto 95,2%.

Viite-esimerkki 17 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-5-fluorifenoli: s.p. 105...106 °c (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteri- heksaanista). Saanto 85,1%.

p Q 7 ' i 35 j / , .

(2) 7-fluori-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 178...179 °c {uudelleenkiteytettiin etanolista). Saanto 96,0%.

Viite-esimerkki 18 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-4-metoksifenoli: s.p. 130...131 °C (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteris-tä). Saanto 88,4%.

(2) 2-isopropyyli-6-metoksi-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H) -oni: s.p. 129...130 °C (uudelleenkiteytettiin etanoli-vedestä). Saanto 91,0%.

Viite-esimerkki 19 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-6-t-butyylifenoli: s.p. 103...104 °c (uudelleenkiteytettiin isopropyylieetteris-tä). Saanto 77,2%.

(2) 8-t-butyyli-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-oni: s.p. 170...171 °C (uudelleenkiteytettiin etanolista). Saanto 75,7%.

Viite-esimerkki 20 (1) 2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)amino-6-sykloheksyylifenoli: öljy. Saanto 95,0% (2) 8-sykloheksyyli-2-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3 (4H)- oni: s.p. 164...165 °C (uudelleenkiteytettiin etanolista).

Saanto 81,7%.

Viite-esimerkki 21 (1) Sekoitettuun, jäillä jäähdytettyyn seokseen, jossa oli 2-amino-6-isopropyylifenolihydrokloridia (15,0 g) etyyliase- 36 *97 Vi taattia (200 ml) , vettä (100 ml), ja natriumbikarbonaattia (20,0 g), lisättiin tipoittain liuosta, jossa oli (R)-2-bromi- 3-metyylibutyryylikloridia (16,0 g) etyyliasetaatissa (30 ml) . Tätä sekoitettiin 30 minuuttia, ja etyyliasetaattikerros erotettiin, pestiin vedellä ja kuivattiin MgS04:n avulla. Liuottimen poistaminen tuotti (R)-2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)-amino-6-isopropyylifenolia kiteinä (19,1 g, 76,1%). Uudelleen-kiteytys isopropyylieetteristä tuotti värittömiä neulasia, s.p. 108...109 °c (o<)23 + 44,8° (c=0,82, MeOH) .

Alkuaineanalyysi yhdisteelle Ci4H2oBrN02:

Laskettu: C, 53,51; H, 6,42; N, 4,46 Todettu : C, 53,48; H, 6,45; N, 4,42 (2) Liuosta, jossa oli (R)-2-(2-bromi-3-metyylibutyryyli)-amino-6-isopropyylifenolia (18,5 g) dimetyyliformamidissa (120 ml), käsiteltiin jauhetulla kaliumkarbonaatilla (9,75 g) huoneenlämpötilassa kolme tuntia. Laimennus vedellä tuotti kiteitä, jotka kiteytettiin uudelleen 2-propanolista, jolloin saatiin (S)-2,8-di-isopropyyli-2H-l,4-bentsoksatsin-3(4H)-onia värittöminä prismoina (11/0 g, 80,3%), s.p. 151...152 °C, ( oi ) 23 _ 5f6o (c=l, 0, MeOH).

D

Alkuaineanalyysi yhdisteelle C14HX9NO2 Laskettu: C, 72,07; H, 8,21; N, 6,00 Todettu : C, 72,06; H, 8,28; N, 5,97

Claims (1)

1. 3. c c n ' '· ··' / i Patenttivaatimus Menetelmä farmakologisesti vaikuttavan, yleisen kaavan (I) mukaisen kondensoituneen tiolaktaami-N-etikkahappojohdannaisen tai sen suolan valmistamiseksi, r > CH3 CHsR3 r S CH2-R4 missä R1 ja R2 ovat samat tai erilaiset ja ovat vety, halogeeni, alempi alkyyli, sykloalkyyli, alempi alkoksi, tai tri-fluorimetyyli; R3 on vety tai metyyli; R4 on karboksyyli tai alempi alkoksikarbonyyli, joka voi olla substituoitu alemmalla alkoksikarbonyyliryhmällä; ja X on happi tai rikki, tunnettu siitä, että yleisen kaavan (II) mukainen yhdiste: CIl, (ii) .Mf1 jossa kukin symboli tarkoittaa samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan yleisen kaavan (III) mukaisen yhdisteen kanssa Y1CH2R= (III) missä Y1 on halogeeni ja R5 on esteröity karboksyyli, kuten alempi alkoksi, joka voi olla substituoitu alemmalla karbo-nyyliryhmällä, jolloin saadaan yleisen kaavan (IV) mukainen yhdiste: r, r ' ; v ... .· ; ' ch3 jccc^ ™ ch2-r5 missä kukin symboli tarkoittaa samaa kuin edellä, ja sitten tuloksena oleva yhdiste saatetaan reagoimaan tionoivan aineen kanssa, siten, että saadaan yleisen kaavan (Ib) mukainen yhdiste: i CHs i CH 2 — R5 missä kukin symboli tarkoittaa samaa kuin edellä, joka yhdiste (Ib) tarvittaessa hydrolysoidaan siten, että saadaan kaavan (Ia) mukainen yhdiste, R 1 CH 3 CH2COOH missä kaikki symbolit tarkoittavat samaa kuin edellä. ρς7Ί 'i Förfarande för framställning av farmakologiskt verksamt konden-serat tiolaktam-N-ättiksyraderivat med den allmänna formeln (I ) eller dess sait R. iaoi" - CHj-R* där R1 och R2 är lika eller olika och betecknar väte, halogen, lägre alkyl, cykloalkyl, lägre alkoxi eller trifluormetyl; R3 är väte eller metyl; R4 är karboxyl eller lägre alkoxikarbo-nyl, som kan vara substituerad med en lägre alkoxikarbonyl-grupp; och X är syre eller svavel, kännetecknatav att en förening med den allmännna formeln (II) CH3 Ri/ H där alla symboler betecknar samma som ovan, bringas att rea-gera med en förening med den allmänna formeln (III) YlCH2R3 (III) där Y1 är halogen och Rs är en förestrad karboxyl, säsom lägre alkoxi, som kan vara substituerad med en lägre karbonylgrupp, varvid man erhäller en förening med den allmänna formeln (IV) ρ *·. γί y .- / ; : gi ch3 CHi — Rs där alla symboler betecknar samma sodi ovan, varefter den sä erhällna föreningen bringas att reagera med ett tionerande ämne sä, att man erhäller en förening med den allmänna formeln (Ib) g i CH3 (Ib) CH2-Rs där alla symboler betecknar samma som ovan, vilken förening (Ib) vid behov hydrolyseras sä, att man erhäller en förening med formeln (Ia) g 1 CH3 gi^CAviK^S CH2COOH där alla symboler betecknar samma som ovan.