FI89404B - Foerfarande foer foerbaettrande av jaemngaongen hos en slagkolvfoerbraenningsmotormaskin och slagkolvfoerbraenningsmotormaskin foer utoevande av foerfarandet - Google Patents

Description

! B94C4

Menetelmä iskumäntäpolttomoottorikoneen tasakäynnin parantamiseksi ja iskumäntäpolttomoottorikone menetelmän käyttämiseksi 5 Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään kolmi- tai useampisylinterisen iskumäntäpolttomoottorikoneen tasakäynnin parantamiseksi muuttumattomassa käyttötilassa, jossa muutetaan ainakin yhden sylinterin indikoitua keski-painetta sekä iskumäntäpolttomoottorikoneeseen menetelmän 10 käyttämiseksi.

Tällaisten iskumäntäpolttomoottorikoneiden kuten esimerkiksi dieselmoottoreiden tasakäynnin ohjaaminen ja valvominen on saatu tähän saakka valvomalla ulostuloakse-lin tai moottorin käyttämän koneen akselin kierroslukua. 15 Itse säätö saadaan muuttamalla suihkutusmäärää kaikissa suihkutuspumpuissa, jotka kytketään tietyssä kierrossa yksittäisiin sylintereihin.

Tämä tunnettu säätämisen tapa ottaa huomioon kierrosluvun pysyvyyden ja säätää sitä siinä mielessä, että 20 muuttamalla suihkutusmäärää tätä muutetaan kaikille sylintereille samalla tavalla, jos lähdetään siitä, että suih-kutusmäärä jokaisessa sylinterissä on yhtä suuri.

Julkaisussa C33/85, Institution of Mechanical Engineering Conference 1985-2, sivut 15 - 24 (Mechanical Engi-25 neering Publications Limited, Lontoo) on artikkelissa "Vehicle Condition Monitoring and Fault Diagnosis" esitetty mittausmalli ja mahdollisuus monisylinterisen dieselmoottorin virheellisesti toimivien sylinterien toteamiseen kampiakselin muuttumattomassa pyörimistilassa. Kier-30 roslukuvärähtelyjä tarkastellaan tällöin Fourier'n analyysin avulla.

Eräs toinen tapa kierrosluvun säätelyyn kuvataan julkaisussa EP-A 0 113 510, jossa mitataan tiettyyn käyt-tökierroslukuun liittyvä moottorin akselin kiertokulmain-35 tervailin kierroslukupoikkeama ja vastaava aikaero, jae- 2 3 9 4 G 4 taan tämä kierroslukupoikkeama kulloinkin syklisesti sytytys järjestyksen kanssa määrätylle sylinterille ja säädetään sylinterien ruiskutusaikaa ja ruiskutusmäärä kierros-lukupoikkeamaa vastaan, niin että saavutettaisiin kaikilla 5 moottorin akselista mitatuilla kiertokulmaintervalleilla yhtä suuri kierroslukuheilahtelu.

On tapauksia, missä säädön tämä tapa ei ole riittävä ja joissa akseleiden vääntövärähtelyistä aiheutuvat kierrosluvun erot ja voivat olla häiritseviä yhden kier-10 roksen aikana. Esimerkiksi tämä vääntövärähtelyjen tuottama epätasakäynti vaikuttaa häiritsevästi dieselkäyttöisissä koneissa kuten generaattoreissa. Tällaisissa laitoksissa, joita käytetään ehkä hidaskäyntisillä kaksitah-ti-dieselmoottoreilla, useissa tapauksissa käynnistystaa-15 juus akselin ensimmäisen ja toisen kertaluokan vääntövärähtelyille on generaattorin sähköisen ominaistaajuuden läheisyydessä. Tällöin voi esiintyä tapaus, jossa näiden kertaluokkien vääntövärähtelyjen amplitudit suurentuvat moninkertaisesti, jolloin rinnakkaistyöskentelyssä mekaa-20 ninen akselijärjestelmä kokonaisuutena värähtelee kiinteän yhteiskäyttöverkon suhteen, mikä voi johtaa esimerkiksi tehon heilahteluihin. Itsenäisessä verkossa (saarikäyttö) puolestaan tästä voi olla seurauksena valonvilkkumiset. Keksinnöllä saadaan tähän apu ja keksintö takaa tässä suh-25 teessä olennaisesti parannetut iskumäntäpolttomoottoriko- neen tasakäyntiolosuhteet. Keksinnön mukaisesti tällainen menetelmä kolmi- tai useampisylinterisen iskumäntäpoltto-moottorikoneen tasakäynnin parantamiseksi on tunnettu siitä, että ainakin käyttöjärjestelmän ensimmäisen kertaluo-30 kan vääntövärähtelyt minimoidaan, siten että ensimmäisessä menetelmävaiheessa mitataan käyttöak-selin tai käyttöakseliin kinemaattisesti kytketyn akselin vääntövärähtelyt vääntövärähtelyn mittauslaitteella, toisessa menetelmävaiheessa suoritetaan mitattujen 35 vääntövärähtelyjen Fourier'n analyysi vääntövärähtelyjä varten, 3 8 9 4 G 4 kolmannessa menetelmävaiheessa määritetään laskimessa vääntövärähtelyamplitudien määristä ja vaiheista ja vertailusta yksittäisten sylinterien aiheuttamien ennal-tamäärättyjen vääntövärähtelyjen kanssa korjaustekijät 5 vähintään kahden sylinterin indikoidun sylinterikeskipai- neen muutosta varten, neljännessä menetelmävaiheessa korjaustekijät aiheuttavat ruiskutuspumpun ruiskutustapahtumaan ruiskutus-määrän muutoksen ainakin toisessa mainituista kahdesta 10 sylinteristä.

Keksintö kohdistuu lisäksi patenttivaatimuksen 5 mukaiseen iskumäntäpolttomoottorikoneeseen menetelmän käyttämiseksi sekä menetelmän tai iskumäntäpolttomoottori-koneen edullisiin erityisiin sovellutusmuotoihin.

15 Keksintöä selostetaan lähemmin piirustusten esi merkissä .

Piirustuksessa esittää kuva 1 kaavamaisesti generaattorilla varustettua kuusisylinteristä dieselmoottoria ja keksinnön mukaista 20 laitosta dieselmoottorin tasakäynnin parantamiseksi, kuvat 2, 2A, 2B ja 2C rinnankytketyllä laivaverkko-generaattorilla ja keksinnön mukaisella laitoksella dieselmoottorin tasakäynnin parantamiseksi varustettua kuusisylinteristä laivadieselmoottoria, 25 kuva 3 vääntövärähtelyjen napadiagrammia kuusisy- linterisen dieselmoottorin akselin tai dieselmoottorin käyttämän akselin ensimmäisen kertaluokan vääntövärähtelyjä.

Kuusisylinterimäinen kaksitahtidieselmoottori 1, 30 jossa on varausryhmä 11 ja akseli 12, käyttää generaat toria 2, jolloin generaattorin roottori, kuten on esitetty, on asennettu suoraan akselin 12 pidennykselle, tai roottoriakseli voi olla kytketty dieselmoottorin 1 akseliin 12. Vääntövärähtelyt tai niiden amplitudit ja kulma-35 asento mitataan vääntövärähtelymittarilla 3 akselinpäässä 4 B94C4 123 jatkuvasti ja syötetään harmoniseen analysaattoriin 4. Harmonisessa analysaattorissa 4 suoritetaan vääntövärähtelyjen Fourier'n analyysi eri kertaluokan elementteihin.

Ensiksi suihkutuspumput 61, 62, 63, 64, 65, 66, 5 jotka kukin on sovitettu sylinteriin 161, 162, 163, 164, 165, 166, suihkuttavat etukäteen määrätyt, keskenään yhtä suuret määrät polttoainetta sylintereihin. Niin pian kuin dieselmoottori on saavuttanut muuttumattoman käyttötilan, kytkin 45 suljetaan, ja harmonisen analysaattorin Fourier-10 signaalit pääsevät nyt suihkutuspumpun ohjaukseen 5, joka käsittää laskimen, joka määrittää esimerkiksi ensimmäisen ja toisen kertaluokan elementtien ja nimellisarvoihin tapahtuvan vertailun perusteella esim. kampitähtimenetelmän mukaisesti, jota selostetaan kuvan 3 avulla: 15 1. mikä tai mitkä sylintereistä 161, 162, 163, 164, 165, 166 aiheuttavat tämän kertaluokan vääntövärähtelyjen syntymisen, ja 2. mikä suihkutusmäärän korjaus eri sylintereissä on tarpeen tämän kertaluokan vääntövärähtelyjen minimoimiseksi. 20 Koska kampitähtimenetelmän yhteydessä esimerkiksi on kysymyksessä yksinkertainen lähestymismenetelmä, vääntövärähtelyjen minimointi tapahtuu iteratiivisesti, ts useissa kierroksissa ja askelissa. Jokaisella askelella tuotetaan korjaussignaaleja, jotka syötetään kyseisiin 25 suihkutuspumppuihin 61, 62, 63, 64, 65, 66. Korjausten perusteella dieselmoottorin 1 käynti säätyy uuteen muuttumattomaan tilaan. Sen jälkeen kun tämä on saavutettu, toisessa säätökierroksessa jälleen mitataan vääntövärähtelyt ja analysoidaan ne ja analyysin tuloksien perusteella 30 tuotetaan toiset korjaussignaalit ja lisää minimoidaan vääntövärähtelyj ä.

Yleensä saavutetaan suotuisa muuttumaton käyttötila minimaalisilla, ei enää häiritsevillä ensimmäisen ja toisen kertaluokan vääntövärähtelyillä akselissa 12, tai 35 myös korkeamman kertaluokan vääntövärähtelyillä, kuvattua lajia olevien muutamien säätökierroksien jälkeen.

5 H 9 4 C 4 Säätökierros ulottuu tällöin edullisesti dieselmoottorin 1 useille työsykleille (kierroksille). Tällä saavutetaan, että synnytetyn sylinterin keskimääräisen puristuksen satunnaiset muutokset haittaavat yksittäisten 5 sylinterien 161, 162, 163, 164, 165, 166 sytytyksestä sytytykseen arvosteltavaa vääntövärähtelysignaalia ainoastaan tavalla, joka voidaan jättää huomioon ottamatta.

Vääntövärähtelyjen havaitsemiseksi soveltuu esim. nimityksellä kulmakooditin (optical incremental encoder, 10 firman Litton Typ G 70) markkinoilla saatavissa oleva laite. Suihkutuspumppu, joka soveltuu suihkutusmäärän muuttamiseksi, on kuvattu esimerkiksi julkaisussa DE-OS 31 00 725,2-13. Harmoniset analysaattorit ovat samoin tunnettuja ja kaupasta saatavissa (esim. firman Genrat CAT 15 2515) .

Kuvan 2 kuudella sylinterillä 161-166 varustettu kaksitahtidieselmoottori 1 käyttää akselin 22 välityksellä laivan käyttöpotkuria 7. Dieselmoottorin kampiakselin 22 toinen pää on kytkimen 18 välityksellä yhdistetty voiman-20 siirtomekanismiin 8, joka käyttää hydraulista pumppua 81.

Tämä pumppu 81 on nestevoimansiirron osa, joka yhdessä nestemoottorin 82 kanssa muodostaa suljetun hydraulisen paineväliaineen kierron. Tämän kierron syöttäminen neste-paineväliaineella, esim. öljyllä tapahtuu alipaineaseman 25 83 kautta, joka sisältää paineväliainevaraston, kuljetin- pumpun, ylivirtausventtiilillä varustetun ylivirtausjohdon, suodattimen jne. Nestemoottori 82 käyttää akselin 89 välityksellä sähkögeneraattoria 9. Akselin 89 kierroslukua ja siten generaattorin 9 kierroslukua valvotaan mittatun-30 timella 84, josta mitattu tosiarvo syötetään kierrosluku-säätimeen 85 ja jossa tosiarvoa verrataan etukäteen annettuun asetusarvoon. Generaattori 9 luovuttaa sähköenergiaa laivaverkkoon 100. Tosi- ja asetusarvosta poikkeamisten yhteydessä muutetaan nestemoottorin 82 läpi virtaavan pai-35 neväliaineen määrää, siten että säätösignaaleja syötetään 6 3 9 4 C 4 signaalijohdon 86 kautta moottorissa 82 olevaan säätöeli-meen. Tässä esimerkissä vääntövärähtelyjännityksen mittauslaite 3 mittaa generaattorin 9 akselin vääntövärähtelyt. Korjaussignaalien määrääminen, jotka syötetään syöt-5 töpumppuihin 61, 62, 63, 64, 65, 66, määrätään samalla tavalla, kuin edellä on kuvattu kuvan 1 laitokselle. Dieselmoottorin 1 tuottamat vääntövärähtelyt siirretään hydrostaattisen kierron välityksellä moottorille 82 ja generaattorin akselille osittain.

10 Kuvassa 2A kuvatussa laivadiesellaitteessa diesel moottorin 1 akseli 17 käyttää kytkimen 71 ja akselin 73 välityksellä säädettävää laivan käyttöpotkuria 72. Dieselmoottorin 1 akseli 17', dieselmoottorin toisella puolella, käyttää voimansiirron 91 välityksellä generaattoria 15 9, joka luovuttaa sähkövirtaa verkkoon 100. Vääntöväräh telyt tai niiden amplitudit ja kulma-asento mitataan vään-tövärähtelymittarilla 3 generaattorin 9 akselista ja syötetään jatkuvasti harmoniseen analysaattoriin 4. Harmonisessa analysaattorissa 4 suoritetaan vääntövärähtelyjen 20 Fourier'n analyysi eri kertaluokan elementteihin ja sen jälkeen tehdään vertailu ennaltamäärättyihin nimellisarvoihin. Korjaussignaalit suihkutuspumppujen 61, 62, 63, 64, 65, 66 suihkutusmäärän muuttamiseksi määrätään suihkutuspumppujen ohjauksessa 5, joka käsittää laskimen, esi-25 merkiksi ensimmäisen ja toisen kertaluokan elementtien perusteella esim. kampitähtimenetelmän mukaan, jota selostetaan kuvan 3 avulla.

Kuvassa 2B kuvatussa laivadiesellaitoksessa dieselmoottorin akseli 17 käyttää kytkimen 71 välityksellä 30 akselia 73, jossa on säädettävä laivan käyttöpotkuri 72. Voimansiirto 92 on liitetty alivaihteena dieselmoottorin 1 akseliin ja käyttää kytkimen 94 välityksellä generaattoria 9. Generaattori 9 toimittaa sähköenergiaa laivaverkkoon 100. Myös tässä määrätään jatkuvasti generaattorin 9 akse-35 Iin vääntövärähtelyt vääntövärähtelymittarilla 3 amplitu- 7 8 9 4 C 4 din ja kulma-asennon mukaan ja syötetään harmoniseen analysaattoriin 4. Myös tässä saadaan harmonisessa analysaattorissa 4 vääntövärähtelyjen analyysi eri kertaluokan elementteihin sekä tätä seuraava vertailu ennaltamäärättyihin 5 nimellisarvoihin.

Kuvassa 2C kuvatussa laivadieselkäyttölaitoksessa dieselmoottorin 1 akseli 17 käyttää kytkimen 71 välityksellä akselia 73, jossa on säädettävä laivan käyttöpotkuri 72. Tässä laitoksessa voimansiirtoa 93 käytetään suoraan 10 akselilla 73, ja voimansiirto käyttää puolestaan kytkimen 94 välityksellä generaattoria 9. Generaattori 9 toimittaa energiaa laivaverkkoon 100. Jälleen mitataan generaattorin 9 akselilta vääntövärähtelyjen amplitudi ja kulma-asento jatkuvasti ja syötetään harmoniseen analysaattoriin 4. 15 Harmonisessa analysaattorissa 4 tapahtuu vääntövärähtely jen Fourier'n analyysi eri kertaluokan elementteihin sekä tätä seuraava vertailu ennaltamäärättyihin nimellisarvoihin. Korjaussignaalien määrääminen suihkutuspumppuja 61, 62, 63, 64, 65 ja 66 varten voidaan saada kuvien 2A, 2B ja 20 2C laitoksissa samalla tavalla kuin on kuvattu kuvassa 1.

Dieselmoottorin 1 ja myös dieselmoottorin käyttämien generaattorien 9 tasakäynnin parantaminen vaatii, että dieselmoottori on olennaisesti muuttumattomassa käyttötilassa. Tämä on laivadiesellaitoksissa yleistä, ja ti-25 lanne on vielä enemmän näin säädettävillä laivan käyttö-potkureilla varustettujen laivadieselkäyttölaitosten yhteydessä ajokäytössä suurehkoja aikavälejä. Hydrauliset tai mekaaniset voimansiirrot 91, 92, 93 kykenevät esimerkiksi pitämään vakiona roottorin 9 kierrosluvun tiettyjen 30 kierroslukumuutosten rajojen sisäpuolella, kuten voi olla tilanne laivakäyttölaitteissa, joissa ei ole säädettävää laivan käyttöpotkuria. Koska laivassa on useita laivagene-raattoreita, usein käyttödieselmoottorien käyttämät ryhmät liitetään laivaverkkoon ainoastaan ajokäytössä avomerellä, 35 missä käyttömoottori käy vakiokierrosluvulla.

a 8 9 4 C 4 o

On myös mahdollista asettaa generaattorin 9 roottori suoraan akselille 73 ja suunnitella generaattori määrätylle kierrosluvulle, joka vastaa dieselmoottorin kierroslukua jatkuvassa käytössä. Täten sitten esimerkiksi 5 laitoksessa, jollaista kuva 2C esittää, jäävät voimansiirto 93 ja kytkin 94 pois. Vääntövärähtelyt mitattaisiin tässä tapauksessa vääntövärähtelyjen mittarilla 3 akselilta 73 tai akselilta 17.

Kuvan 3 avulla selostetaan kampitähtimenetelmää 10 korjaustekijoiden määrittämiseksi suihkutusmäärän korjaamiseksi ensimmäisen kertaluokan vääntövärähtelyjen minimoimiseksi. Kampitähtimenetelmässä lähdetään esimerkiksi niistä yksinkertaistavista oletuksista, että - keskimääräinen indikoitu yhden sylinterin sylin-15 teripuristus ei poikkea yli 5 % asetusarvosta, - häiriöamplitudi muuttuu lineaarisesti häiriön mukana ja vaihe pysyy samana, - mitattu häiriö, ts. mitattu vääntövärähtely voidaan keskimääräistä indikoitua sylinteripainetta korjaa- 20 maila minimoida kahdessa tai erikoistapauksissa yhdessä sylinterissä ts häiriö tuotetaan vastaavalla sylinterillä.

Moottorin sytytysjärjestys olkoon 1, 6, 2, 4, 3, 5. Napadiagrammiin 19 on merkitty katkoviivalla kuusisylinte-25 risen moottorin akselin ensimmäisen kertaluokan lasketut vääntövärähtelyvektorit 191-196 kaikkia kuutta tapausta varten, kun yksi sylintereistä saa keskimääräisen indikoidun sylinteripuristuksen 5 % vähennyksen. Nämä vektorit 191-196 muodostavat niinkutsutun ensimmäisen kertaluokan 30 korjauskampitähden. Näiden vektorien 191-196 päät ovat ympyrällä, jonka keskipiste M ei ole napadiagrammin nollapisteessä P, vaan vektorin 190 verran siirretty. Tämä vektori 190 vastaa ideaalisen ts täydellisesti tasapainotetun moottorin vääntövärähtelyvektoria.

9 89 4C4

Jos yksittäisistä vektoreista 191-196 vähennetään kustakin tämä vektori 190, niin saadaan siirretty korjaus-kampitähti I9l'-196'.

Tämä laskettu kampitähti 191'-196' toimii nyt kes-5 kimääräisen indikoidun sylinteripaineen korjausten määrittämiseksi yhdessä tai kahdessa sylinterissä.

Jos nyt esimerkiksi mitataan akselissa vääntövärähtely S (amplitudi ja vaihe) ja piirretään vektori siirretyn korjauskampitähden sisään, niin S on siirretyn kor-10 jauskampitähden kahden vektorin välissä, esimerkissämme vektoreiden 191' ja 196' välissä tai sattuu vektoreista 191'-196' yhden suuntaan. Amplitudivektorin S hajoittaminen kahteen vektoriin Sx ja S2 korjauskampitähden kahden vektorin suunnassa tulkitaan siis molempien sylintereiden 15 1 ja 2 häiriönä. Koska korjauskampitähti perustuu häirityn sylinterin alitehojen oletukseen, mutta sylintereillä voi myös olla liian paljon tehoa, tämä hajoittaminen täytyy laskea oikeassa vektorikannassa. Tämä kanta on vektoreista Zj, Zg, Z3 ja Z4 muodostuva pari. Pariyhdistelmän kahta sy-20 linteriä varten oleva korjaustekijä saadaan siten suoraan korjauskampitähdestä.

Todellisuudessa voi yksi tai useampia sylintereitä olla häiritty. Yksinkertaistettu oletus, että jokainen häiriö johdetaan esimerkiksi kahteen häirittyyn sylinte-25 riin, tekee käytännössä välttämättömäksi suorittaa minimoiminen iteratiivisesti, ts useissa vaiheissa. Yksi ainoa korjaustekijä vain yhtä sylinteriä varten saadaan silloin, kun mitatun häiriön vektori sattuu yhteen vektoreista 191'-196' yhden kanssa.

30 Vaikka korjaustekijoiden laskeminen ensimmäisen kertaluokan häiriöille tässä selostettiin havainnollisuus-syistä graafisessa esimerkissä, on tarkoituksenmukaista määrätä korjaustekijät suihkutuspumpun ohjauksessa 4 laskennallisesti, ts numeerisesti. Analogisella tavalla voi-35 daan määrätä korjaustekijät myös toisen kertaluokan vääntövärähtelyjen minimoimiseksi.

10 9 4 C 4 Vääntövärähtelyjen minimoinnin kuvattu tapa on käytännössä osoittautunut hyvin suotuisaksi. Keksintö ei ole mitenkään rajoittunut kuvattuihin sovellutusesimerkkeihin, vaan käsittää mitkä tahansa menetelmät iskumäntäpoltto-5 moottorikoneiden tasakäynnin parantamiseksi, joiden yhtey dessä indikoituun keskimääräiseen puristukseen vaikuttavat korjauskertoimet havaitaan toisella tavalla.

Keksintöä selostettiin esimerkkien avulla, jotka viittasivat dieselmoottoreihin. Periaatteessa menetelmä on 10 käyttökelpoinen kuitenkin jokaiseen iskumäntäpolttomootto- rikoneeseen, jossa on volumetrinen polttoaineen syöttö sylinteriin.

Claims (10)

11 a 9 4 G 4

1. Menetelmä kolmi- tai useampisylinterisen isku-mäntäpolttomoottorikoneen tasakäynnin parantamiseksi muut- 5 tumattomassa käyttötilassa, jossa muutetaan ainakin yhden sylinterin (161 - 166} indikoitua keskipainetta, tunnettu siitä, että ainakin käyttöjärjestelmän ensimmäisen kertaluokan vääntövärähtelyt minimoidaan, siten että 10 ensimmäisessä menetelmävaiheessa mitataan käyttöak- selin tai käyttöakseliin kinemaattisesti kytketyn akselin (12, 22) vääntövärähtelyt vääntövärähtelyn mittauslait teella (3) , toisessa menetelmävaiheessa suoritetaan mitattujen 15 vääntövärähtelyjen Fourier'n analyysi vääntövärähtelyjä varten, kolmannessa menetelmävaiheessa määritetään laskimessa vääntövärähtelyamplitudien määristä ja vaiheista ja vertailusta yksittäisten sylinterien (161 - 166) aiheutta-20 mien ennaltamäärättyjen vääntövärähtelyjen kanssa korjaus-tekijät vähintään kahden sylinterin indikoidun sylinteri-keskipaineen muutosta varten, neljännessä menetelmävaiheessa korjaustekijät aiheuttavat ruiskutuspumpun (61 - 61) ruiskutustapahtumaan 25 ruiskutusmäärän muutoksen ainakin toisessa mainituista kahdesta sylinteristä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen kertaluokan vääntövärähtelyt minimoidaan.

3. Jonkin patenttivaatimuksista 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vääntövärähtelyjen minimointi tapahtuu iteratiivisesti, useissa vaiheissa .

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen mene-35 telmä, tunnettu siitä, että mitataan vääntöväräh- 12 8 9 4 C 4 telyt sähkögeneraattorin (2, 9; 91, 92, 93) akselissa (123), jota käyttää iskumäntäpolttomoottorikoneen (1) akseli (12) suoraan tai voimansiirron (8, 81, 82, 83) välityksellä tai joka on iskumäntäpolttomoottorivoimakoneen 5 akselin (12) pidennys, ja että generaattorin akselin (123, 89) vääntövärähtelyjen minimoinnilla minimoidaan myös iskumäntäpolttomoottorikoneen akselin (12) vääntövärähtelyt.

5. Iskumäntäpolttomoottorikone patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu 10 laitteesta (3) käyttöakselin tai tähän kytketyn toisen akselin vääntövärähtelyjen mittaamiseksi, harmonisesta analysaattorista (4), johon syötetään vääntövärähtelyn mitta-arvot, laskimesta (5), joka Fourier'n analyysin elementtien vaiheesta ja amplitudista sekä vertailusta sylin-15 terien (161-166) aiheuttamien ennaltamäärättyjen vääntövärähtelyjen kanssa määrittää korjaussignaalit ainakin yhden sylinterin polttoaineen suihkutusmäärää varten, ja suihku-tuslaitteesta (61, 62, 63, 64, 65, 66), johon korjaussig-naalit syötetään ja joka suihkuttaa korjaussignaalien pe-20 rusteella muutetun polttoainemäärän sylinteriin ja siten muuttaa tämän sylinterin indikoitua sylinterin keskimääräistä puristusta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen iskumäntäpolttomoottorikone, tunnettu siitä, että siinä on 25 3-12 sylinteriä.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen iskumäntäpolttomoottorikone, tunnettu siitä, että se on hidaskäyntinen kaksitahtinen dieselmoottori.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen isku- 30 mäntäpolttomoottorikone, tunnettu siitä, että is kumäntäpolttomoottorikoneen akselin aksiaalinen pidennys on muodostettu sähkögeneraattorin akselina ja laite (3) vääntövärähtelyjen mittaamiseksi on sovitettu sillä tavoin, että se mittaa generaattorin akselin (123) vääntövä- 35 rähtelyt. 13 o 9 4 C 4

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen is-kumäntäpolttomoottorikone, tunnettu siitä, että on yhteinen laskin vääntövärähtelyjen Fourier'n analyysiä ja määrättyihin nimellisarvoihin tapahtuvaa vertailua varten 5 ja tapahtuu korjaussignaalin määrittäminen suihkutuslait-teen (61, 62, 63, 64, 65, 66) suihkutustapahtuman muuttamiseksi .

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5-9 mukainen isku-mäntäpolttomoottorikone, tunnettu siitä, että is- 10 kumäntäpolttomoottorikoneen (1) pääakselin (12) ja rinnak-kaisakselin väliin on sovitettu voimansiirto, ja että laite vääntövärähtelyjen mittaamiseksi on sovitettu sillä tavoin, että se mittaa rinnakkaisakselin (9, 89) vääntövärähtelyt. 14 b 9 4 C 4