FI89393C - Uppvaermbar vals - Google Patents

Description

39393 Lämmitettävä tela - Uppvärmbar vais Tämä keksintö koskee lämmitettävää telaa, jossa on ulkoa 5 työpinnalla varustettu telavaippa, jonka sisätila päistään on varustettu sisärakenteilla ja jonka läpi nestemäinen lämmönkannin voi virrata, jolloin erityisesti te-lavaipan läpi ulottuu pyörimätön kannatin, jolla tela-vaippa on tuettu hydrostaattisten laakerielementtien 10 avulla, sekä ainakin osa lämmönkantimesta voidaan syöttää paineväliaineena laakerielementteihin.

Tällainen tela tunnetaan patenttijulkaisun DE-OS 35 26 283 perusteella. Sitä käytetään materiaaliratojen käsit-15 telemiseksi ja sitä voidaan erityisesti käyttää paperia, muovia tai vastaavaa varten tarkoitetussa kalanterissa. Telavaippa on tuettu sen läpi ulottuvalle kannattimelle hydrostaattisten laakerielementtien avulla, joiden avulla telavaipan taipumasäätö on mahdollinen. Laakeriele-20 mentteihin paineenalaisena syötetty työneste on lämmitetty ja toimii samanaikaisesti lämmönkantimena. Sisärakenteina telavaipan päissä käytetään kulloinkin yhtä rulla-laakeria ja aksiaalisuunnassa syvemmällä sen sisätilassa kaksoistiivistettä. Käyttökelpoinen työleveys, jonka pi-25 tuudelta vastatela voi olla sen kanssa kosketuksessa, on suurin piirtein sama kuin sen sisätilan pituus, johon lämmönkannin vaikuttaa.

Korkeaan lämpötilaan lämmitetyissä teloissa, joissa läm-30 mönkantimen lämpötila on nostettava esimerkiksi 250-350'C tasolle, ei edes tämä leveys ole käyttökelpoinen koska lämpötila laskee huomattavasti telan päiden suuntaan. Suuremmat työleveydet vaativat tästä syystä pidempiä teloja ja pakosta näiden telojen tukilaakereiden välisen 35 etäisyyden pidentämistä, mikä johtaa koneiden ei-toivot-tuun levenemiseen. Sillä tätä tarkoitusta varten ei ole useinkaan käytettävissä tilaa ja lisäksi on muodonmuutos-säätö pidempien telojen kohdalla vaikeampaa.

2 89393 Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan edellä esitetyn tyyppinen lämmitettävä tela, jossa työpinnan käytettävissä olevan leveyden suhde telan aksiaaliseen kokonaispi-5 tuuteen on parempi.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan sisärakenteita ympäröiviä telavaipan päitä varten tarkoitetun lisälämmitys-laitteen avulla.

10 Tämän lisälämmityslaitteen avulla voidaan telavaipan päitä pitää aikaisempaa korkeammalla lämpötilatasolla. Lämmönluovutus telavaipan tähän asti yksinomaan lämmitetystä keskiosasta pienenee voimakkaasti. Telavaipan ulkopinnan 15 haluttu lämpötila voidaan ylläpitää suuremmalta osalta sen aksiaalisesta pituudesta. Annetussa telassa on käytettävissä suurempi työleveys; annetulla työleveydellä voidaan tela tehdä rakenteeltaan lyhyemmäksi.

20 Työpinta voi erityisesti ulottua myös sisärakenteiden yli ja sopivimmin ainakin 50%:n osalta niiden aksiaalisen ulottuvuuden yli, ääritapauksessa jopa 100%:n osalta.

Tämä lisää työpinnan aksiaalista ulottuvuutta huomattavasti.

25

Lisälämmityslaitteen rakenteen osalta on olemassa erilaisia mahdollisuuksia. Eräässä rakennemuodossa se muodostuu telavaipan pään ulkopinnalle sijoitetun induktiolämmitys-laitteen avulla. Vaihtovirralla syötetty sähkömagneetti 30 voi esimerkiksi indusoida pyörrevirtauksia telavaipan päähän, jotka saavat aikaan halutun lämmityksen. Lämmi-tyslaitteen paikalleen asentaminen ei aiheuta mitään ongelmia koska telavaippa yleensä vain sen kehän osasta on kosketuksessa materiaaliradan kanssa.

35

On erityisen edullista, että lisälämmityslaitteen muodostamiseksi sisärakenteet ovat varustetut ainakin yhdellä 3 39393 hydrostaattisella rengaslaakerilla, jonka laakeritaskui-hin voidaan syöttää paineväliaineena toimiva lämmönkan-nin. Tällä tavalla käytetään hydrostaattisen rengaslaake-rin toimimiseksi välttämätöntä paineväliainetta telavai-5 pan päiden lämmittämiseksi. Telapäihin voidaan siirtää suhteellisen suuria lämpömääriä.

Tällöin on nestemäistä lämmönkanninta varten tarkoitettu kulkutie suositeltava, joka ulottuu telavaipan sisäkehää 10 vast, siihen kiinteästi ja lämpöä johtavasti yhdistettyä rakenneosaa pitkin. Tällä tavalla on hyvä lämmönsiirto lämmönkantimen ja telavaipan välillä mahdollinen.

Eräässä sopivassa rakennemuodossa hydrostaattinen rengas-15 laakeri on säteislaakeri, jossa on säteislaakerirengas, jonka laakeritaskuilla varustettu laakeripinta on kosketuksessa telavaipan sisäkehän kanssa. Tämän avulla saavutetaan telavaipan päiden välitön lämmitys.

20 Tällöin on suositeltavaa, että säteislaakerirengas on ulkolaakerirengas, joka kuulapinnan kautta on tuettu si-sälaakerirenkaan avulla, ja että kuulapinnassa olevat jakokammiot sisälaakerirenkaassa olevien säteiskanavien kautta ovat yhteydessä kannattimessa oleviin tulovirtaus-25 johtoihin ja ulkolaakerirenkaassa olevien kuristavien säteiskanavien kautta ovat yhteydessä laakeritaskuihin.

Tämä mahdollistaa telavaipan pään vapaan kippiliikkuvuuden kannattimella ja lämmönkantimen rakenteellisesti yksinkertaisen syötön.

30 Tämän sijasta tai lisäksi voi hydrostaattinen rengaslaa-keri olla aksiaalilaakeri, jossa telavaippaan kiinnitetty rengaslevy on sijoitettu kahden aksiaalilaakerirenkaan väliin, joissa on keskenään samansuuntaisilla laakeri-35 taskuilla varustetut laakeripinnat. Myös tässä tapauksessa lämpö siirretään laakeritaskuista telavaipan päähän ja tällöin rengaslevyn kautta.

4 39393

Vielä parempi lämmönsiirto saadaan aikaan silloin kun rengaslevyn ja aksiaalilaakerirenkaiden sisäpuolella on rengastila, joka on suljettu yhdyskanaviin asti, jotka 5 johtavat aksiaalilaakerirenkaiden ulkopuolella oleviin rengastiloihin. Tällä tavalla myös se nestemäinen läm-mönkannin, joka poistuu aksiaalilaakeripinnasta säteen-suunnassa sisäänpäin, johdetaan yhdyskanavien kautta vaikuttamaan telavaippaan.

10

Yhdyskanavat voivat erityisesti olla muodostetut laakeri-taskujen väliin sijoitettujen, laakeripinnassa olevien säteisurien avulla. Tämän ansiosta valmistus on erittäin yksinkertaista.

15 Tämän lisäksi on edullista, että kaksi tukirengasta tukee aksiaalilaakerirenkaita kuulapinnan kautta, vastaanottavat väliinsä sisäpuolista rengastilaa rajoittavan seinämän ja ovat varustetut kanavilla yhteyden aikaansaamisek-20 si kannattimessa oleviin tulovirtausjohtoihin. Rakenteeltaan tällainen aksiaalilaakeri mahdollistaa telavaipan pään kippiliikkeen kannattimen ympäri ja yksinkertaisen valmistuksen.

25 Eräässä toisessa sopivassa rakennemuodossa on lisälämmi-tyslaite varustettu vain telavaipan päätyosien pituudelle ulottuvilla lämmityskanavilla, joiden läpi nestemäinen lämmönkannin voi virrata. Myös ei enää sisätilan läheisyydessä olevia telavaipan osia lämmitetään tästä syystä 30 lämmönkantimen avulla. Lämpötilan ja läpivirtausnopeuden valinnalla voidaan halutut lämpömäärät ilman muuta siirtää telavaipan päihin.

Eräässä yksinkertaisessa rakennemuodossa lämmityskanavat 35 ovat keskenään samansuuntaiset ja sijoitetut vierekkäin kehänsuunnassa. Ne voivat olla telavaippaan muodostettuja porauksia. Eräs toinen mahdollisuus on se, että telavai- 89393 5 pan päihin on viety sisään sisäke ja lämmityskanavat muodostuvat sisäkkeen ja telavaipan kosketuskehäpinnassa olevien urien avulla. Tällaiset urat voidaan hyvin yksinkertaisesti valmistaa telavaippaan verrattuna hyvin pie-5 neen sisäkkeeseen jyrsimällä.

Keksinnön eräässä edelleenkehitetyssä rakennemuodossa käytetään telavaipassa olevaa keskipakopumppua, joka pakottaa lämmönkanninta lämmityskanavien läpi. Tällainen 10 pakkokäyttö varmistaa sen, että lämmönkannin ei patoudu lämmityskanaviin.

Keskipakopumppu on sopivimmin muodostettu sisätilasta lähtevien, lähes säteensuuntaisesti kulkevien tulo-15 kanavien avulla, jotka ovat yhdistetyt ainakin osaan läm-mityskanavista. Koska tulokanavat ovat muodostetut tela-vaippaan esiintyy niissä keskipakovoimia säteiskomponen-tin vuoksi telavaipan pyörimisliikkeen aikana, joita käytetään hyväksi lämmönkantimen kuljettamiseksi.

20

Eräässä rakennemuodossa kaikki lämmityskanavat ovat varustetut lähes säteensuuntaisesti kulkevalla tulo-kanavalla kun taas lämmityskanavien menot sijaitsevat telavaipan päätypinnan alueella. Ulosvirtaava lämmönkan-25 nin on helposti vastaanotettavissa ja poisjohdettavissa päätypinnan puolelta.

Eräässä toisessa sopivassa rakennemuodossa kulloinkin kaksi vierekkäistä lämmityskanavaa on yhdistetty keske-30 nään telavaipan päätypinnan läheisyydessä, niiden toisesta päästä lähes säteensuuntaisesti kulkevat tulo- ja me-nokanavat ovat lähellä toisiaan ja tulokanavien suut sijaitsevat sisemmällä kuin kuin menokanavien suut. Vaikka menokanava sijaitsee siihen liittyvän tulokanavan lähei-35 syydessä pysyy keskipakopumppuvaikutus ennallaan koska tulopuolella vaikuttaa suurempi säteiskomponentti.

6 89393

Lisäksi on suositeltavaa, että lämmityskanavien syöttämiseksi nestemäisellä lämmönkantimella käytetään erillistä syöttöjohtoa, jossa on lämpötilan ja/tai paineensäätölai-te. Tämän säätölaitteen avulla on syötettävä lämpömäärä 5 tarkasti annostettavissa ja määritettävissä.

Erityisesti voidaan huolehtia siitä, että erillinen syöt-töjohto kulkee kantimen läpi ja avautuu ainakin yhteen, kannattimen kehällä olevaan suutinporaukseen ja että 10 kaikkien tulokanavien suut sijaitsevat poikkitasossa, joka on määritetty edelläesitetyn ainakin yhden suutinpo-rauksen avulla. Paineen alaisena syötetty lämmönkannin purkautuu suihkuna ulos suutinporauksesta ja kohdistuu rengaspintaan, jossa tulokanavien suut sijaitsevat. Ku-15 hunkin tulokanavaan syötetään täten ainakin yhden kerran kierrosta kohden suoraan suihkun osalla, mikä myös edesauttaa lämroönkantimen siirtymistä lämmityskanavien läpi.

On myös edullista, että lisälämmityslaite on varustettu 20 vain telavaipan päätyosien pituudelta ulottuvilla lämmi-tyskanavilla, joiden läpi nestemäinen lämmönkannin voi virrata. Suutinporauksesta purkautuva suihku kohdistuu vuorotellen suihin ja kehäpintaan. Sille muodostuu neste-kerros, joka sulkuseinämän vuoksi ei voi virrata pois.

25 Tulokanavaa syötetään tämän nestekerroksen avulla niin kauan kuin suutinsuihku ei kohdistu siihen.

Menokanavien suut sijaitsevat tarkoituksenmukaisesti poikkitasossa, joka on siirretty aksiaalisuunnassa aina-30 kin yhden suutinporauksen suhteen. Suutinsuihku ei tästä syystä kohdistu näihin suihin. Niistä lämmönkannin voi vapaasti virrata pois telavaipan sisätilaan.

Rakenteellisesti on edullista kun sisärakenne ulkokehäs-35 tään on varustettu aksiaaliurilla, joista ainakin osa sisärakenteen aksiaalisesta sisäpäästä on yhdistetty sä-teisuraan. Tällainen sisärakenne on helposti työstettä- 7 89393 vissä ja mukavasti sijoitettavissa paikalleen telavaip-paan.

Lisälämmityslaite on erityisen suositeltava kun kuhunkin 5 sisärakenteeseen sisältyy laakeri, esimerkiksi rullalaa-keri, jolle telavaipan pää on laakeroitu, ja laakereihin on liitetty voitelujärjestelmä, jonka kautta voidaan syöttää voiteluainetta, jonka lämpötila on alhaisempi kuin lämmönkantimen. Koska lämmönkannin, kuten öljy, melo nettää voitelukykynsä kun sen lämpötila kohoaa 250-350'C tasolle, on erillinen voiteluaineen syöttö usein välttämätön. Alhainen lämpötila varmistaa myös sen, että laake-reiden lämpötila ei kohoa luvattoman korkealle tasolle. Tämä jäähdyttää kuitenkin lisäksi myös telavaipan päitä, 15 mikä pienentää käyttökelpoista työleveyttä ei toivotulla tavalla. Vastaavan lämmönsyötön kautta lisälämmityslaitteen avulla voidaan kuitenkin myös näillä edellytyksillä työpintana käyttää hyväksi suurta, erityisesti sisärakenteiden yli ulottuvaa telavaipan osaa.

20

Sisärakenteisiin kuuluu sopivimmin tiivistyslaite, joka tiivistää laakerit vastaanottavan tilan muusta telavaipan sisätilasta. Tämän tiivistyslaite varmistaa sen, että voiteluaine ja lämmönkannin eivät sekoitu keskenään. Ne 25 eivät siis voi vaikuttaa haitallisesti toistensa ominaisuuksiin. Sisärakenteiden aksiaalinen ulottuvuus kasvaa kuitenkin. Tästä huolimatta ei lisälämmityslaitteen vuoksi ole olemassa vaaraa, että tällä on negatiivinen vaikutus käyttökelpoiseen työleveyteen.

30

Tiivistyslaite voi erityisesti olla kaksoishuulitiiviste, joista toinen huuli on suunnattu laakeria ja toinen tela-vaipan muuta sisätilaa päin. Tämä erottaa voiteluaineen ja lämmönkantimen erityisen hyvin toisistaan.

···’ 35

Keksintö selitetään lähemmin seuraavassa viitaten piirustuksessa esitettyihin, sopiviin rakenne-esimerkkeihin, 8 39 39 3 jossa:

Kuv. 1 esittää osapitkittäisleikkausta keksinnön mukaisesta telasta siihen kuuluvine lisälaitteineen, 5

Kuv. 2 esittää osapoikkileikkausta kuvion 1 viivaa A-A pitkin,

Kuv. 3 esittää osapoikkileikkausta kuvion 1 viivaa B-B 10 pitkin,

Kuv. 4 esittää osapitkittäisleikkausta keksinnön mukaisen telan eräästä toisesta rakennemuodosta,

15 Kuv. 5 esittää osapoikkileikkausta kuvion 4 viivaa C-C

pitkin,

Kuv. 6 esittää osapoikkileikkausta kuvion 4 viivaa D-D pitkin, 20

Kuv. 7 esittää osapitkittäisleikkausta keksinnön mukaisen telan kolmannesta rakennemuodosta,

Kuv. 8 esittää osapoikkileikkausta kuvion 7 viivaa E-E 25 pitkin,

Kuv. 9 esittää kaaviomaisesti kolmiulotteista näkymää keksinnön mukaisen telan toisesta rakennemuodosta, 30 Kuv. 10 esittää osapitkittäisleikkausta keksinnön mukai sen telan eräästä toisesta rakennemuodosta,

Kuv. 11 esittää osapoikkileikkausta kuvion 10 viivaa F-F pitkin, ja 35

Kuv. 12 esittää osapoikkileikkausta kuvion 10 viivaa G-G pitkin.

9 89393

Kuvioiden 1-3 rakennemuodon tela 1 käsittää telavaipan 2, jonka läpi ulottuu kiinteä kannatin 3. Tämä on laakeroitu konetelineeseen 4 pallolaakereiden 5 avulla. Telavaipalla 5 2 on lähes sen koko leveydeltään ulottuva työpinta 6, joka sivuista on rajoitettu olakkeiden 7 avulla. Tela 1 voi tavanomaisella tavalla toimia yhdessä vastatelan kanssa ja muodostaa telanipin sen kanssa. Tällöin voidaan koko leveyttä käyttää hyväksi työpintana. Telavaippa 2 on 10 tuettu kannattimella 3 hydrostaattisten primäärilaake- rielementtien 8 avulla, jotka vaikuttavat telanipin suuntaan, ja vastakkaiseen suuntaan vaikuttavien hydrostaattisten sekundaari-laakerielementtien 9 avulla. Näiden laakerielementtien rakenne ilmenee esimerkiksi patentti-15 julkaisusta DE-OS 30 22 491. Laakerielementteihin 8 ja 9 syötetään ryhmittäin paineenalaista työnestettä, jonka pumppu 10 toimittaa ja joka venttiililaitteessa paineenalennuksen ja läpivirtausmäärän säädön avulla saatetaan haluttuihin, tulon 12 kautta sisäänsyötettyihin 20 arvoihin. Piirustuksessa on esitetty kaksi tulojohtoa LI ja L2 kahta primäärilaakerielementeistä 8 muodostuvaa ryhmää varten ja kaksi tulojohtoa L3 ja L4 kahta sekun-daarilaakerielementeistä 9 muodostuvaa ryhmää varten. Lisäksi käytetään lämmityslaitetta 13, joka tuloon 14 25 säädetystä pitoarvosta ja tuntoelimen 15 avulla tuloon 16 syötetystä oloarvosta riippuen säätää työnesteen lämpötilaa. Lämmitetty työneste virtaa yksittäisten laakerielementtien 8 ja 9 laakeripinnan ja telavaipan 2 sisäkehän välisen raon läpi telavaipan sisätilaan 17. Työneste luo-30 vuttaa tällöin lämpöä telavaippaan 2, jolloin se lämmittää vaippaa voimakkaasti laakeri elementtien avulla varatulta pituudelta. Työneste toimii siis lämmönkantimena. Se virtaa pois sisätilasta poisto-aukkojen 18 ja paluujohdon Rl kautta säiliöön 19.

35

Telavaippa on kummastakin päästään laakeroitu kannattimella 2 kulloinkin yhden rullalaakerin 20 avulla. Koska 10 3 9 39 3 korkeaan lämpötilaan lämmitetty työneste ei sovi näiden rullalaakereiden voitelemiseksi syötetään niihin erityistä voitelunestettä, joka pumpun 21 avulla jäähdytyslaitteen 22 ja tulojohdon V kautta syötetään rullalaakerin 5 läheisyydessä olevaan kammioon 23 ja poistetaan rullalaakerin 20 vastakkaiselle puolelle sijoitetusta kammiosta 24 paluujohdon R2 kautta säiliöön 25. Kammio 23 on tii-vistyslaitteen 26 avulla erotettu telavaipan 2 sisätilasta 17. Se käsittää kaksi huulitiivistettä 27 ja 28, 10 joiden huulet ovat suunnatut rullalaakeeria 20 vast, sisätilaa 17 päin. Kammio 24 on tiivisteen 29 avulla tiivistetty ulkoilmaa vastaan. Tämä tiiviste sijaitsee kan-nattimeen 3 kiinnitetyn renkaan 30 ja telavaippaan 2 kiinnitetyn renkaan 31 välissä. Mahdollisten vuotonestei-15 den poistamiseksi käytetään vastaanottotilaa 32, joka johdon 33 kautta on yhdistetty säiliöön 25.

Rullalaakeri 20 ja tiivistyslaite 26 muodostavat sisärakenteita E, jotka estävät sen, että telan päitä lämmite-20 tään samalla tavalla kuin keskiosaa kokonaisuudessaan sisätilan 17 pituudelta. Mitä korkeampi työnesteen lämpötila ja mitä pienempi voiteluaineen lämpötila, sitä voimakkaammin vaikuttivat sisärakenteet aikaisemmin toivottuun telalämpötilan tasaisuuteen ja sitä suurempia olivat 25 ne telan päiden alueet, joita ei enää voitu käyttää käyttökelpoisena työpintana.

Telan päissä käytetään tästä syystä keksinnön mukaan li-sälämmityslaitetta 34. Se on varustettu useilla akselin 30 suuntaisilla lämmityskanavilla 35, 36, jotka on muodostettu telavaippaan 2 ja jotka ovat tämän telavaipan sisärakenteet E vastaanottavan päätyosan 37 pituisia. Lämmi-tyskanavat ovat porauksia, jotka päätypuolelta ovat suljetut tulppien 38 avulla. Tämän sulun läheisyydessä on 35 kulloinkin kaksi lämmityskanavaa 35, 36 yhteydessä keskenään kehäkanavaosan 39 avulla. Lämmityskanava 35 on aksiaalisesta sisäpäästään varustettu säteensuuntaisella H 09393 tulokanavalla 40 ja lämmityskanava 36 säteensuuntaisella menokanavalla 41. Sisärakenne 42 on varustettu tulo-kanavien 40 jatkeilla 43. Täten muodostuu keskipakopumppu 44, joka keskipakovoiman vaikutuksesta pakottaa työnes-5 tettä peräkkäin kytkettyjen, lämmityskanavista 35, 36 muodostuvien parien läpi.

Pumpun 10 avulla kuljetetusta työnesteestä johdetaan osa sivulle lämmityslaitteeseen 45, jota voidaan säätää salo maila tavalla kuin lämmityslaitetta 13, saatetaan haluttuun lämpötilaan, säädetään venttiililaitteessa 46 paineen ja määrän osalta sekä syötetään tulojohdon L5 kautta lisälämmönkantimena suutinporauksiin 47. Suutinporaukset avautuvat kannattimen kehällä poikkileikkaustasossa, jos-15 sa tulokanavat 40, 43 sijaitsevat. Tämän seurauksena suu-tinsuihkut kohdistuvat telavaipan 2 pyöriessä lyhyin välein tulokanaviin. Myös tämä edesauttaa käyttöä. Koska läpivirtausmäärä ja lämpötila ovat säädettäviä voidaan lämmitysvaikutusta säätää mielivaltaisella tavalla.

20 Tämän avulla saavutetaan se, että telavaipan 2 pintalämpötila voidaan pitää vakiona huomattavasti suuremmalta osalta sen aksiaalisesta pituudesta. Tämä merkitsee, että telanipin avulla määritetty telavaipan maksimaalinen työ-25 leveys voi ulottua oleellisesti suuremmalta osalta aksiaalisesta pituudesta kuin aikaisemmin. Työleveys voi erityisesti ulottua hieman sisärakenteiden E päälle, huomattavalta osalta, esimerkiksi laakereiden keskipisteeseen asti, tai koko aksiaaliulottuvuudelta.

30

Kuvioiden 4-6 rakennemuodossa käytetään samoja osia varten samoja ja vastaavia osia varten kuvioihin 1-3 verrattuna viitenumerolta, joihin on lisätty 100. Lisälämmitys-laite 134 muodostuu tällöin telavaipan 102 päätyosaan 137 35 lämmityskanavien 135, 136 avulla, jotka on muodostettu uriksi sisärakenteeseen 142. Nämä urat ovat päätypuolei-sesta päästä pareittain yhdistetyt keskenään kehäkanava- 12 89393 osien 39 avulla. Tulokanavat 140 ovat säteensuuntaiselta pituudeltaan huomattavasti pidemmät kuin menokanavat 141 niin, että jälleen syntyy keskipakopumppu 144. Myös tässä tapauksessa tulokanaviin syötetään lisälämmönkanninta 5 suutinporauksien 47 avulla.

Kuvioiden 7 ja 8 mukaisessa rakennemuodossa käytetään samoja osia varten samoja ja vastaavia osia varten kuvioihin 1-3 verrattuna viitenumerolta, joihin on lisätty 10 200. Tässä esitetty lisälämmityslaite 234 on telavaipan 202 päätyosasta 237 varustettu lämmityskanavilla 235, jotka ovat aksiaaliuria. Kukin aksiaalinen ura on aksiaalisesta sisäpäästään yhdistetty säteisuraan tulokanavan 240 muodostamiseksi. Menokanavat 241 sijaitsevat renkaas-15 sa 231 ja avautuvat poistokammioon 248, joka on yhdistetty säiliöön 19.

Myös tässä tapauksessa suutinporauksista 47 purkautuvat suutinsuihkut kohdistuvat tulokanaviin 240. Säteensuun-20 nassa sisäänpäin ulkoneva sulkuseinämä 249 huolehtii siitä, että suutinporauksen 47 kautta syötetty neste, joka ei kohdistu tulokanavaan 240 vaan rengaspintaan 250 näiden suiden välillä, ei virtaa sisätilaan 17 vaan keskipa-kovaikutuksen avulla jää suualueelle ja tämän jälkeen 25 virtaa pois lämmityskanavien 235 kautta.

Kuvion 9 rakenne-esimerkissä toimii lämmitettävä tela 301 yhdessä vastatelan W kanssa, jonka lämmitettävän telan sisärakenne voi vastata kuviossa 1 esitetyn rakennetta, 30 mutta kuitenkin ilman nestelämmityslaitetta 34. Tämän sijasta käytetään lämmityslaitetta 334, joka muodostuu kahdesta induktiolämmityslaitteesta 335, 336, jotka ovat sähkömagneetteja. Sähkömagneetit sijaitsevat vain telan 301 päätyosissa 337. Niihin syötetään vaihtovirtaa ja ne 35 kehittävät induktion kautta pyörrevirtoja näihin terästä olevan telavaipan 302 päätyosiin 337. Myös tällä tavalla voidaan päätyosia lämmittää siten, että käytettävissä on 13 O 9 3 S 3 suuri työleveys.

Kuvioiden 10-12 rakennemuodossa käytetään samoja osia varten samoja ja vastaavia osia varten kuvioon 1-3 ver-5 rattuna viitenumerolta, joihin on lisätty 400. Lisälämmi-tyslaite 434 käsittää hydrostaattisen säteislaakerin 450, jollainen on asennettu kumpaankin telan päähän, ja hydrostaattisen aksiaalilaakerin 451, jollainen on asennettu vain toiseen telan päähän. Näihin hydrostaattisiin ren-10 gaslaakereihin syötetään lämmitettyä lämmönkanninta kan-nattimessa 3 olevien johtojen L6 ja L7 kautta.

Hydrostaattinen säteislaakeri 450 on varustettu säteis-laakerirenkaalla 452, joka ulkokehästään on varustettu 15 laakeripinnalla 453, jossa on laakeritaskuja 454, jotka toimivat yhdessä telavaipan 402 sisäkehän kanssa. Tämä säteislaakerirengas 452 muodostaa ulkolaakerirenkaan, joka kuulapinnan kautta on tuettu sisälaakerirenkaan 456 avulla. Kuulapinnassa 455 olevat jakokammiot 457 ovat 20 sisälaakerirenkaassa 456 olevien säteiskanavien 458 kautta yhteydessä tulojohtoon L6 ja kuristavien säteiskanavien 459 kautta yhteydessä laakeritaskuihin 454. Tulojohdon L6 kautta syötetty paineneste joutuu tästä syystä laake-ritaskujen ja laakeripinnan 453 ja vaipan 402 välisen 25 raon kautta lämpöenergiaa vaippaan luovuttaen toisaalta sisätilaan 17 ja toisaalta poistotilaan 460, josta lähtee paluujohto R3. Tässä yhteydessä käytetään kahta, kehän-suunnassa siirretyistä laakeritaskuista 454 koostuvaa ja aksiaalisuunnassa vierekkäin sijaitsevaa riviä.

30

Hydrostaattinen aksiaalilaakeri 451 on varustettu rengas-levyllä 461, joka on kiinteästi yhdistetty telavaippaan 402. Se pyörii kahden aksiaalilaakerirenkaan 462 ja 463 välissä, jotka toistensa suhteen samansuuntaisten laake-35 ripintojen 464 kautta ovat kosketuksessa rengaslevyn 461 kanssa. Laakeripintaan on muodostettu kuusi kehän suunnassa siirrettyä laakeritaskua 465, joiden välissä kul- 14 3 9 3 9 3 loinkin on säteisura 466. Aksiaalilaakerirenkaat tukeutuvat kuulapinnan 467 kautta kulloinkin tukirenkaaseen 468 vast. 469. Nämä ovat kanavien 470 läpäisemät, jotka ovat yhteydessä kannattimessa olevaan tulojohtoon L7. Ne syöt-5 tävät laakeritaskuja 465 aksiaalilaakerirenkaissa 462 vast. 463 olevien kuristusporauksien 471 kautta. Tukirenkaat 468 ja 469 ovat yksiosaisesti yhdistetyt niiden välissä sijaitsevan rajoitusseinämän 472 kulloinkin yhteen puolikkaaseen. Tämä sulkee sisärengastilan 473 niin, 10 että se vain säteisurien 466 kautta on yhteydessä ulko-rengastiloihin 474 vast. 460, joista paluujohto R3 lähtee. Tämän seurauksena lämmitettyä lämmönkannin virratessaan ulos laakeritaskuista 465 johdetaan rengaslevyä 461 ja tämän jälkeen vaipan 402 sisäkehäpintaa vast, siihen 15 lämpöä johtavasti yhdistettyä kiristysrengasta 431 pitkin. Tämän ansiosta saadaan aikaan hyvä lämmönsiirto.

Esitetystä rakennemuodoista voidaan poiketa monessa mielessä ilman että keksinnön perusperiaate jätetään huomi-20 oimatta. Täten voidaan telavaipan päiden lämmitystä varten myös käyttää muita tunnettuja lämmityslaitteita.

Claims (27)

1. Lämmitettävä tela, jossa on ulkoisella työpinnalla varustettu telavaippa, jonka sisätila päistään on varus-5 tettu sisärakenteilla ja jonka läpi nestemäinen lämmön-kannin voi virrata, jolloin telavaipan läpi ulottuu pyörimätön kannatin, jolle telavaippa on tuettu hydrostaattisten laakerielementtien avulla, ja ainakin osa lämmön-kantimesta voidaan paineväliaineena syöttää laakeriele-10 mentteihin, tunnettu lisälämmityslaitteesta (34; 134; 234; 334; 434) telavaipan (2; 102; 202; 302; 402) sisärakenteiden (E) yli ulottuvia päitä (37; 137; 237; 337, 437. varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että työpinta (6) ulottuu sisärakenteiden (E) päälle ainakin 50%;n osuudelta niiden aksiaalisesta ulottuvuudesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lämmitettävä te la, tunnettu siitä, että lisälämmityslaite (334) on varustettu telavaipan pään (337) ulkopuolelle asennetulla induktiolämmityslaitteella (335, 336).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että lisälämmityslaitteen (434) muodostamiseksi ovat sisärakenteet (E) varustetut ainakin yhdellä hydrostaattisella rengaslaakerilla (450; 451), jonka laakeritaskuihin (454; 465) paineväliaineena voi-30 daan syöttää nestemäinen lämmönkannin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu kulkutiestä nestemäistä lämmönkanninta varten, joka ulottuu telavaipan 402 sisäkehää vast, kiinteästi ja 35 lämpöä johtavasti siihen yhdistettyä rakenneosaa (461; 431) pitkin. 16 89393

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että hydrostaattinen rengaslaakeri (450) on säteislaakeri, jossa on säteislaakerirengas (452), jonka laakeritaskuilla (454) varustettu laakeri- 5 pinta (453) on kosketuksessa telavaipan (402) sisäkehä-pinnan kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että säteislaakerirengas (452) on ulko- 10 laakerirengas, joka kuulapinnan (455) kautta on tuettu sisälaakerirenkaaseen (456), ja että kuulapinnassa olevat jakokammiot (457) ovat sisälaakerirenkaassa olevien sä-teiskanavien (458) kautta yhteydessä kannattimessa (3) oleviin tulojohtoihin (L6) sekä ovat ulkolaakerirenkaassa 15 olevien kuristavien säteiskanavien (459) kautta yhteydessä laakeritaskuihin (454).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että hydrostaattinen rengaslaakeri 20 on aksiaalilaakeri (451), jossa telavaippaan (402) kiinnitetty rengaslevy (461) on sijoitettu kahden aksiaali-laakerirenkaan (462, 463) välin, joilla on toistensa suhteen samansuuntaiset, laakeritaskuilla (465) varustetut laakeripinnat (464). 25

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että rengaslevyn (461) ja aksiaalilaake-rirenkaiden (462, 463) sisäpuolelle muodostuu rengastila (473), joka on suljettu yhdyskanaviin (466) asti, jotka 30 johtavat aksiaalilaakerirenkaiden ulkopuolella oleviin rengastiloihin (460, 474).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että yhdyskanavat (466) ovat muodostetut 35 laakeritaskujen (465) väliin sijoitettujen, laakeripin- nassa (464) olevien säteisurien avulla. 17 3 9 39 3

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että kaksi tukirengasta (468, 469) tukevat aksiaalilaakerirenkaita (462, 463) kuulapinnan (467) kautta, vastaanottavat väliinsä sisäpuolista ren- 5 gastilaa (473) rajoittavan seinämän (472) ja ovat varustetut kanavilla (470) yhteyden aikaansaamiseksi kannatti-messa (3) oleviin tulojohtoihin (L7).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen lämmitettävä 10 tela, tunnettu siitä, että lisälämmityslaite (34; 134; 234. on varustettu vain telavaipan päätyosien (37; 137; 237) pituudelta ulottuvilla lämmityskanavilla (35, 36; 135, 136; 235), joiden läpi nestemäinen lämmönkannin voi virrata. 15

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että lämmityskanavat (35, 36; 135, 136; 235. ovat sijoitetut samansuuntaisesti toistensa suhteen ja kehänsuunnassa vierekkäin. 20

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että lämmityskanavat (35, 36) ovat muodostetut telavaipassa (2) olevien porauksien avulla.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että sisärakenne (142; 242) on viety sisään telavaipan (102; 202) päihin ja sisärakenteen ja telavaipan kosketuskehäpinnassa olevat urat muodostavat lämmityskanavat (135, 136; 235). 30

15 09 393

16. Jonkin patenttivaatimuksen 12-14 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu telavaipassa (2; 102; 202;) olevasta keskipakopumpusta(44; 144; 244), joka pakottaa lämmönkan-timen lämmityskanavien (35, 36; 135, 136; 235) läpi. ' 35

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että keskipakopumppu (44; 144; 244) on 18 i 9 393 muodostettu sisätilasta (17) lähtevien, lähes säteensuun-taisten tulokanavien (40, 43; 140; 240) avulla, jotka ovat yhdistetyt ainakin osaan lämmityskanavista (35; 135; 235). 5

18. Jonkin patenttivaatimuksen 12-16 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että kaikki lämmityskanavat (235) ovat varustetut lähes säteensuuntaisella tulo-kanavalla (240), kun taas lämmityskanavien menot (241) 10 sijaitsevat telavaipan (201) päätypinnan alueella.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 12-16 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että kulloinkin kaksi vierekkäistä, telavaipan (2; 102) päätypinnan läheisyydessä 15 olevaa lämmityskanavaa (35, 36; 135, 136) on yhdistetty toisiinsa, niiden toisesta päästä lähes säteensuuntaises-ti ulottuvat tulo- ja menokanavat (40, 41; 140, 141) ovat lähekkäin ja tulokanavien suut sijaitsevat säteensuunnas-sa sisemmällä kuin menokanavien suut. 20

20. Jonkin patenttivaatimuksen 5-18 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että lisälämmityslaitteen (34; 134; 234; 434) syöttämiseksi nestemäisellä lämmönkanti-mella käytetään erillistä syöttöjohtoa (L5; L6, L7), jos- 25 sa on lämpötilan ja/tai paineensäätölaite (45,46).

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että erillinen syöttöjohto (L5) johtaa kantimen (3) läpi ja avautuu ainakin yhteen, kannattimen 30 kehällä olevaan suutinporaukseen (47) ja että kaikkien tulokanavien (40; 140; 240) suut sijaitsevat poikkitasos-sa, joka on määritetty tämän ainakin yhden suutinporauk-sen avulla.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että kaikki tulokanavat (240) lähtevät telavaipan (202) sisäkehän suhteen sisäänpäin ulkonevasta 19 8 9 3 S 3 kehäpinnasta (250), joka sulkuseinämän (249) avulla on rajoitettu telavaipan muun sisätilan (17) suhteen.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 18-21 mukainen lämmitettä-5 vä tela, tunnettu siitä, että menokanavien (41; 141) suut sijaitsevat poikkitasossa, joka on siirretty aksiaa-lisesti edellä mainitun ainakin yhden suutinporauksen (47) suhteen.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 14-22 mukainen lämmitettä vä tela, tunnettu siitä, että sisärakenne (142; 242) on ulkokehästään varustettu aksiaaliurilla (135, 136; 235), joista ainakin osa sisärakenteen aksiaalisesta sisäpäästä on yhdistetty säteisuraan (141; 240). 15

25. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 ja 12-23 mukainen lämmitettävä tela, tunnettu siitä, että kuhunkin sisärakenteeseen (E) kuuluu yksi laakeri (20), jolle yksi telavaipan pää (37; 137; 237) on laakeroitu, ja että laakeriin 20 on liitetty voitelujärjestelmä, jonka kautta voidaan syöttää voiteluainetta, jonka lämpötila on alhaisempi kuin lämmönkantimen lämpötila.

26. Patenttivaatimuksen 24 mukainen lämmitettävä tela, 25 tunnettu siitä, että sisärakenteisiin (E) kuuluu tiivis-tyslaite (26), joka tiivistää laakerin (20) vastaanottavan tilan telavaipan (2) muusta tilasta (17).

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen lämmitettävä tela, 30 tunnettu siitä, että tiivistyslaite (26) on kaksoishuu- litiiviste, josta yksi huuli on suunnattu laakeria (20) ja toinen huuli telavaipan muuta sisätilaa (17) päin. 20 n 9 3 9 3