FI89193B - Skarv foer att inboerdes foerbinda en betongbalk och en pelare foer en byggnadskonstruktion - Google Patents

Description

1 89193

Liitos rakennuksen betonipalkin ja pilarin liittämiseksi toisiinsa Tämä keksintö koskee liitosta rakennuksen betonipalkin ja pilarin liittämiseksi toisiinsa ja tarkemmin määriteltynä patenttivaatimuksen 1 alkuosan mukaista liitosta.

Betonipalkeilla toisiinsa liitetyistä betonipilareista koostuvissa rakennekonstruktioissa on pilarit tavallisesti varustettu jokaisessa lattiatasossa vaakasuorilla ulokkeilla tai olakkeilla tai konsoleilla palkkien tukemiseksi. Tällainen rakenne tekee mahdolliseksi rakennuksen runkorakenteen nopean pystytyksen, ja palkit voivat olla samanpituisia kuin vastaavien pilarien keskinäiset etäisyydet.

Pilarien vaakasuorat ulokkeet eivät kuitenkaan ole yleensä toivottavia, koska ne monimutkaistavat tuotantoa, säilytystä ja kuljetusta, vaikeuttavat kaapeleiden ja linjojen vetämistä, ja voivat monessa tapauksessa johtaa rakennuksissa nurkkiin, jotka estävät sisäpuolisia asennuksia. Vaakasuorien ulokkeiden välttämiseksi voivat pilareiden konsolit olla tehtyjä pystysuunnassa riittävän mataliksi, niin että ne liittyvät palkin ja lattiarakenteen pystysuoriin mittoihin, mutta tällaiset ratkaisut voivat vähentää rakenteen kuormi-tuskapasiteettia ja vaikeuttaa seuraavaksi tapahtuvaa palkkien välisten lattiakansien asennusta.

Eräs tavanomaisten pilariratkaisujen lisäepäkohta on se, että niillä ei pystytyksen yhteydessä saada aikaan jäykkää ja itsensä tukevaa rakennetta. Näiden puutteiden poistajina on käytetty vaihtelevantyyppisiä liitoksen vahvistuskeinoja, mutta tällaiset ratkaisut tekevät välttämättömiksi apukeinot, kuten puittauksen, hitsauksen tai valun, jotka johtavat suurempiin kustannuksiin ja viivyttävät sen lisäksi rakennustyötä.

2 39193

Eräs eeuraava pilarin ulokkeiden varjopuoli on, että pilarit on valmistettava ja toimitettava eeisuunnittelluin ulokkein, jotta ne sopisivat kyseessä olevaan rakennukseen, ja monessa tapauksessa on poistettava konsoleita, joita ei käytetä. Voi ilmetä tarve jopa neljästä konsolista joka lattiatasossa, mutta monissa tapauksissa tarvitaan vain yksi tai kaksi konsolia. Tämä tekniikka on johtanut yhä monimutkaisempiin pila-reihin, joissa on joka lattiatasossa kolme tai neljä konsolia.

Esivalmistettuja konsoleja omaavien pilareiden käytön välttämiseksi on niin sanotulle "konsolittomalle pilarille" kehitetty erilaisia ratkaisuja, joissa esivalmistetut betonikonsolit on korvattu tavallisesti teräksestä valmistetuilla upotetuilla liitososilla, jotka on sijoitettu pilarin ja palkin välisen liitoksen vastakkain tuleviin oeiin jokaiseen lattiatasoon tai niin kutsuttuun "solmuun". Nämä pilareissa ja palkeissa olevat toisiaan täydentävät liitososat liitetään vastaavasti toisiinsa asennuksen aikana pulteilla, hitsauksella tai muilla tavoin.

Tekniikkaa kuvaavana voidaan viitata saksalaiseen julkiseksi tulleeseen patenttihakemukseen no 1 914 29Θ. Kuvatussa ratkaisussa on käytetty kahta paria upotettuja liitososia kussakin palkin ja pilarin välisessä liitoksessa. Liitososissa on kuitenkin vaakasuoria, konsolimaisia osia, jotka vahingoittuvat helposti kuljetuksen aikana, ja ne omaavat muutoin useita jo kuvattuja varjopuolia. Palkkien kohdistaminen ja asennus vaatii lisäksi hitsausta sekä valua. Eräässä toisessa tunnetussa ratkaisussa on laatikkomaiset liitososat upotettu pilariin sen valmistuksen aikana. Rakennuspaikalla konsoli kiinnitetään laatikkoliitososaan pulteilla, jonka jälkeen palkit voidaan sijoittaa paikoilleen, kun pilarit on pystytetty. Tämän jälkeen palkki kiinnitetään pulteilla ja valulla.

3 89193 Tämän keksinnön pääasiallinen tarkoitus on ollut kehittää uusi "konsoliton" rakennuskonstruktio pilareiden ja palkkien välisten liitosten aikaansaamiseksi, joka mahdollistaa nopean, turvallisen ja aikaa säästävän rakennuksen runkorakenteen pystytyksen vaatimattomilla rakennuspaikalla olevilla välineillä, ja jossa liittäminen voi tapahtua sen vaatimatta pulttien, hitsauksen, valun jne. käyttöä.

Keksinnön eräs toinen tarkoitus on mahdollistaa pilareiden ja palkkien asennus, jolla saadaan välittömästi sellainen riittävän jäykkä pilarin ja palkin välinen liitos, että runkorakenteella jo ennen lattiakansien asennusta on itsekanta-va, j äykkä runko.

Keksinnön erityistarkoituksena on kehittää ratkaisuja, jotka liitosten jäykkyydestä huolimatta antavat mahdollisuuksia tietyille pilarien ja palkkien välisille vaakasuorille liikkeille, niin että voidaan välttää muutoin jatkuvasti ilmenevät lämpötilan vaihteluista tai palkkien kutistumisista aiheutuvat ongelmat.

Tämä on aikaansaatu keksinnön mukaisella liitoksella, jonka pääasialliset tunnusmerkit ilmenevät oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta.

Keksintö perustuu ajatukseen varustaa sekä palkit että pilarit upotetuilla, ulospäin avoimilla tukikoteloilla, jotka on sijoitettu vastaavasti suoraan palkkien päiden ja pilareiden ulkopinnoille, ja että jokaiseen palkkien ja pilarien väliseen vastakkain olevaan tukikoteloon sovitetaan rakennuksen pystytyksen aikana side-elementti, joka muodostaa kyseessä olevassa liitoksessa palkin ja pilarin välille tukisillan. Upotuksille tai tukikoteloille on tehty oleellisesti samat mitat ja muodot, niin että side-elementti täyttää tukikote-lot sekä sivusuunnassa että pystysuunnassa. Eräs muu keksinnön tärkeä ominaisuus on se, että side-elementti on varustettu välineillä, joilla se voidaan lukita tai kiinnittää ei-toivottujen vaakatasoisten liikkeiden vastustamiseksi suhteessa palkkiin ja/tai pilariin.

4 89193

Keksinnön mukaisesti voidaan palkin ja pilarin välinen liitos toteuttaa useilla erilaisilla tavoilla.

Ensisijaisessa rakennemuodossa on side-elementti tehty yhden ainoan oleellisesti suorakaiteen muotoisen levyelementin tai elementtiyksikköjen muotoon, jolla on paljon suurempi korkeus kuin leveys ja joka on mitoitettu siten, että korkeus käsittää oleellisen osan palkin pystypinnasta. Tällaisella side-elementin muodolla saadaan aikaan suuren lujuuden ja riittävän kiertymävastuksen omaava liitos erityisesti pystysuoria kuormia vastaan, kun side-elementille ja myös liitokselle on samanaikaisesti annettu riittävä jäykkyys vaakatasossa. Tällä ratkaisulla voidaan pilarin ja palkin väliin edelleen tehdä erillinen liitoselementti, seikka, joka yksinkertaistaa tuotantoa ja asennusta.

Levynmuotoinen side-elementti voidaan toteuttaa yhtenä erillisenä levyelementtinä tai kahtena oleellisesti samanlaisena levyelementtinä, jotka on kerrostettu toisiaan vasten.

Pilareissa olevat tukikotelot eli tukilaatikot voidaan tehdä joko palkkien yksipuolisiksi tai kaksipuolisiksi kannattimik-si. Yksipuolisessa ratkaisussa käytetään levymäisiä kannatin-elementtejä, jotka on vastaavasti sijoitettu pilarin ja palkin tukikoteloon, kun kaksipuolisessa ratkaisussa pilari on liitoksen kohdalta varustettu läpimenevällä aukolla kaksiosaisen tai kaksoisside-elementin sijoitusta varten, jotka on suunniteltu kannattamaan palkkia pilarin molemmin puolin. Keksinnön lukuisten rakennemuotojen mukaisesti voidaan side-elementit kiinnittää palkkeihin kiilaelementeillä tai vastaavilla. Kaksipuolisessa ratkaisussa voidaan saavuttaa se erikoisetu, että palkit voivat liitoskohdassa liikkua vaakatasossa tietyn matkan sekä toistensa että pilarin suhteen. Sekä side-elementit että tukikotelot voidaan varustaa pidätin-ja/tai lukitusvälineillä, niin että niitä asennettaessa saadaan aikaan palkkien lukitus pilareihin asennuksen aikana.

5 89193

Keksinnön mukainen liitoeratkaieu johtaa sinänsä useisiin tärkeisiin parannuksiin. Sen ansiosta ei palkeissa eikä pilareissa ole minkäänlaisia ulkonevia kannatuskonsoleita, sovi-tusoeia tai vastaavia. Kuten on kuvattu, tuottavat ulkonevat osat vaikeuksia sekä valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen että asennuksen yhteydessä. Keksinnön avulla voidaan asennus suorittaa nopeasti ja yksinkertaisesti käyttämättä hitsausta, pultteja ja vastaavia, ja ilman erikoistyökalujen tarvetta. Asennuksessa saadaan heti itsekantava ja jäykkä ja erityisesti pystysuunnassa vääntymisen suhteen vakaa rakenne.

Kuten on mainittu, voidaan keksintö toteuttaa useilla hieman erilaisilla rakennemuodoilla, mutta niiden yhteinen ominaisuus on, ettei palkeissa eikä pilareissa ole asennuksen jälkeen ulkonevia tai metalliosia. Palkkien lopullinen kiinnitys pilareihin voi tapahtua kiilaelementeillä, seikka, joka mahdollistaa palkkien lopullisen pituuden säätämisen suhteessa pilarien väliseen ennalta määrättyyn etäisyyteen. Siinä ra-kennemuodossa, jossa side-elementit koostuvat kahdesta kerrostetusta levymäisestä elementistä kaksipuolisen liitoken aikaansaamiseksi, voivat vastaavat palkit olla asennettuina ollessaan kiinnitettyjä olemassa olevaan side-elementin kuhunkin levyelementtiin siten, että palkit voivat liikkua rajoitetusti vaakatasossa sekä toistensa että pilarin suhteen ja tasoittaa siten mittavaihtelulta, jotka aiheutuvat betonin lämpötilan vaihteluista ja kutistumasta.

Muutamia keksinnön rakennemuotoja kuvataan oheisten piirrosten yhteydessä, joissa: kuviot 1-6 ovat keksinnön yhtä rakennemuotoa kuvaavia kuvia, joissa side-elementti koostuu yhdestä ainoasta erillisestä ja oleellisesti suorakaiteen muotoisesta levymäisestä elementistä; kuviot 7-15 ovat toista, keksinnön vastaavaa rakennemuotoa kuvaavia kuvia, joissa side-elementti ja tukikotelot ovat 6 89193 muotoiltuja siten, että pystysuunnassa saadaan yhden tai useamman kiilan avulla aikaan jäykkä liitos; kuviot 16-20 ovat kolmatta rakennemuotoa kuvaavia kuvia, joissa side-elementti koostuu kahdesta oleellisesti samanlaisesta levynmuotoisesta yhteen kerrostetusta elementistä; kuviot 21-23 ovat kuvia, jotka kuvaavat läpimenevällä kannat-timella varustettua tuki&ukkoa kuvioissa 16-20 kuvatun side-elementin vastaanottamiseksi; kuviot 24-26 ovat kuvia, jotka kuvaavat palkin päätyosaa, joka on varustettu upotetulla tukikotelolla, joka on tarkoitettu vastaanottamaan kuvioissa 16-20 kuvattu side-elementti; ja kuvio 27 on kahden palkin ja pilarin liitosta kuvaava sivukuva, jossa palkit on liitetty yhteen kuvioissa 16-20 kuvatulla keksinnön rakennemuodolla.

Kuviot 1 ja 2 ovat kuvia, jotka vastaavasti esittävät kaa-violliseeti sivukuvana ja päällyskuvana leikkauksen betonipi-larista 2, joka on varustettu upotetulla tukikotelolla 4, joka koostuu teräslevyaineesta, ja jossa on ulospäin auki oleva pystysuora rako 6, joka pohjassa päättyy palkille tarkoitettuun tukeen Θ,

Kuvioissa 4-6 kuvattuun täydennyspalkkiin 10 on upotettu teräslevystä tehty täydentävä tukikotelo 12, johon on samoin tehty pystysuora avoin rako 14. Tukikotelo 12 on yläpuoleltaan varustettu aukolla 16, joka on määrätyllä etäisyydellä palkin päästä. Tukikoteloon 12 on sijoitettu rajoitetusti liikkuva side-elementti 18, joka tässä on kuvattu katkoviivoilla. Side-elementti on alapuolelta varustettu koukkumaisel-la ulokkeella 20, ja sen sisäpuoleisen kulman pääty 22 on vino tai kalteva, jotta se toimisi yhdessä kiilaosan 24 kanssa. Side-elementissä on ylöspäin osoittava osa 23, joka sijaitsee aukossa 16. Side-elementti 18 voi olla sijoitettuna kotelon 12 sisään tai sieltä ulostyönnetyksi, mutta ylöspäin ojentuvan osan 23 vuoksi sitä ei voi poistaa sieltä.

7 89193

Rakennuksen pystytyksen aikana ovat pilari ja palkki asetettuina kuviossa 4 kuvatulla tavalla käyttämällä esimerkiksi nostureita, köysiä jne. Tämän jälkeen side-elementti 18 työnnetään käsin tai tangon tai vastaavan avulla palkin päällä olevasta aukosta 16 vasten osaa 23, jolloin se työntyy ulos palkin päätypinnasta pilarin 2 tukilaatikkoon 4. Tämän jälkeen palkkia 10 lasketaan hieman, minkä seurauksena side-elementin 18 alanurkassa oleva uloke 20 tulee lepäämään tukikote-lossa 4 olevan tukiosan Θ päällä. Sitten painetaan kiilamainen lukituselementti alaspäin kiilamaiseen rakoon 26, joka on muodostunut side-elementin takareunan 22 ja tukikotelon takaseinän 28 väliin tukikotelossa 12. Palkin ja pilarin välisen liitoksen lopullinen säätö tehdään kiilaelementeillä, jotka työnnetään side-elementin ylöspäin osoittavan osan 23 etureunan 24 ja tukikotelon 12 viereisen etupuolen 35 väliseen rakoon. Edelleen voidaan, jos tarpeen, sovittaa palkin etupään ja pilarin väliin asennointikiilaelementtejä. Jäljelle jäävät avoimet tilat voidaan täyttää ja peittää paloa estävällä muo-vivaahdolla tai vastaavalla.

kuviossa 6 esitetty perspektiivikuva kuvaa näkymää kahden palkin 10a ja 10b välisestä liitoksesta ja pilarista 2, joka on kuvioissa 1-5. Liitoksen ainoat näkyvät osat tulevat, kuten näkyy, olemaan raot 26, 26, ja mahdollisesti kiinnityselemen-tin ylin osa 23, mutta myös nämä osat voidaan peittää sopivalla massalla, ja ne peittyvät joka tapauksessa lattian kansirakenteen alle.

Kuviot 7-15 kuvaavat keksinnön toista rakennemuotoa.

Kuviot 7 ja Θ kuvaavat vastaavasti etupuolen ja sivukuvan (osittain leikkauksena) pilarista 30, joka on varustettu upotetulla tukikotelolla 32, joka on edullisimmin valmistettu teräslevystä ja käsittää vahvan etupuolen 34 ja upotetut vahvikkeet 36 ja 38. Etupuoli 34 on varustettu pystysuoralla raolla 40, joka päättyy etutukilevyyn 42, joka ulottuu kote- β 89193 lon tilan yläpäästä alaspäin. Kotelon pohjaan on sijoitettu poikittainen levyyn 34 kiinnitetty salpaelementti 44. Kuviossa 11 on side—elementti 46 kuvattu sivukuvana, ja se on yläpuolelta varustettu kololla 48, ja sen pohjaan on hitsattu kiinni poikittainen levy 50, joka etusuunnassa päättyy kohtaan 52 .

Täydennyspalkin 60 muodot ilmenevät kuvioista 9 ja 10. Palkin 61 etupäähän on upotettu tukikotelo 62, joka on pohjaltaan varustettu hitsatulla poikittaisella, määrätyllä etäisyydellä palkin 66 alareunasta olevalla levyllä 64, joka etäisyys vastaa side-elementissä 46 oleva pohjalevyn 50 paksuutta. Tuki-kotelon etureunan yläpuoli on myös varustettu poikittaisella tukielimellä 68. Tukikotelon 62 sisäpää on varustettu ankku-rointikappaleella 70 ja etupuolieella kiilapinnalla 74. Palkin ja pilarien yhteenliittäminen side-elementillä 46 ilmenee parhaiten kuvioista 12, 13 ja 14.

Side-elementtiä 46 pidetään alussa hieman kallistuneena pilaria (ei ole kuvattu) kohti, niin että koukkuosa 72 voidaan ohjata koteloon lukituslevyn 42 alle, minkä jälkeen side-elementti voidaan kallistaa oikeaan asentoonsa kotelossa sen saamiseksi nojaamaan kynnystä 44 vasten siten, että side-elementti asettuu koteloon kuviossa 12 kuvatulla tavalla. Tämän jälkeen palkki sijoitetaan oikeaan asentoonsa hieman korkeammalle kuin side-elementti, ja palkin tukikotelo painetaan side-elementtiä vasten ja lasketaan sitten alas siten, että side-elementti ottaa vastaan palkin painon, minkä jälkeen tu-kiosa 68 lasketaan alas side-elementin koloon 48 samanaikaisesti, kun side-elementin pohjassa oleva poikittainen levy 64 lepää side-elementin 46 pohjalevyä vasten. Toisin sanoen side-elin on kiinnitetyssä asennossaan asennoitu pilarin koteloon sekä ylhäältä että alhaalta. Lopuksi voidaan kiilaelementit 75 ja 76 työntää alas side-elementin sivureunan ja takaseinän 70 vinon etureunan väliin ja lisäksi tukielementin 68 ja side-elementin kotelon 48 etureunan väliin. Täten on palkki lii- g 89193 tetty jäykästi pilariin niin, että palkki voi kannattaa pilarin suhteen pystysuoria kuormituksia. Näin on vähennetty palkin riippumaa, vaaka-akselin suuntaisia vääntökuormituksia, ja palkin värähtelyamplitudi on pienentynyt. Edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus on, että voidaan pienentää palkin korkeutta.

Kuviot 16-27 kuvaavat keksinnön kolmatta rakennemuotoa, joka on alkuaan kehitetty niin sanotuksi "kaksipuoliseksi" tueksi palkkien liitoksissa, so. pilarin molemmille puolille sijoitetaan palkit, jotka käyttävät yhtä yksittäistä tai yhdistettyä liitoslaitetta. Tässä rakennemuodossa side-elementti on toteutettu kahden, oleellisesti samanlaisen, kerrostetun tai yhdistetyn levyelementin muodossa.

Kuvioissa 16 ja 17 konstruktio A kuvaa toista kahdesta samanlaisesta levyelementistä A ja B, jotka yhdessä muodostavat side-elementin 98. Elementillä on tavallisesti pitkänomainen suorakaiteen muoto, ja se on toisesta päästään varustettu ylemmällä leikkauksella 100a, joka muodostaa alemman ulokkeen 102a, ja toisesta päästään se on varustettu levyelementin 104a muotoisella sivuosalla, jonka alareuna on samalla tasolla kuin ulokkeen 102a yläreuna. Kummankin levyn A ja B keskiosassa on avoin reikä 106.

Kuviot 18, 19 ja 20 kuvaavat vastaavasti kahden levyn A ja B sivukuvaa, päätykuvaa ja päällyskuvaa yhdistetyssä tai kerrostetussa peilimäisessä asennossa, niin että levyosa 104a on sijoittunut paikoilleen ulokkeen leikkaukseen 100b. (Kummankin levyn A ja B samanlaiset osat on merkitty samoilla numeroilla, mutta varustettu vastaavasti kirjaimella "a" tai "b">. On ymmärrettävä, että täten nämä kaksi levyä A ja B lepäävät toistensa päällä vastaavista päistään siten, että levyn A osa 104a lepää levyn B osan 100b päällä ja päinvastoin.

10 891 93

Kummankin levyn läpi sijoitetaan asennuksen aikana kulkemaan keskireiästä 106 menevä lukituselin 108, joka on mitoitettu sallimaan keskinäinen pituussuuntainen siirtymä näiden kahden yhdistetyn levyn välillä.

Kuviot 21, 22 ja 23 esittävät vastaavasti sivukuvaa, päällys-kuvaa ja poikki leikkauskuvaa betonipilarieta 110, joka on varustettu upotetulla tukikotelolla 112, joka on edullisimmin valmistettu teräslevystä, ja jossa on kaksi tietyllä etäisyydellä toisistaan olevaa sivuseinää 114, 116 ja ala- ja ylä- seinämät 118, 120. Kotelon leveys ja korkeus ovat sopivat ot tamaan vastaan nämä kaksi yhdistettyä levyä, kuten kuvioissa 18-20 on kuvattu. Sivuseinät kallistuvat mieluummin hieman ulospäin keskiosasta 121 lähtien, kuten kuviossa 23 on kuvattu .

Kuviot 24, 25 ja 26 esittävät vastaavasti sivukuvaa (kuviossa 26 kuvattua tasoa X-X myöten menevää leikkausta), päätykuvaa ja päällyskuvaa palkin 124 päätyosasta, joka on varustettu upotetulla tukikotelolla 126, joka on sovitettu vastaanottamaan keksinnön tässä rakennemuodossa käytetyn yhdistetyn, levyistä koostuvan side-elementin 98. Kotelo on mieluiten valmistettu hitsatuista teräslevyistä, ja se koostuu yläseinä-mästä 128, keskellä olevalla aukolla 132 varustetusta pohja-seinämästä 130 (katso kuvio 25), sivuseinistä 134, 136, ja etuseinästä 137. Toiselle sivuseinälle 134 on sijoitettu levymäinen tukielementti 138, joka on sovitettu sopimaan levyn A leikkaukseen 100a (vastaavasti 100b levyssä B) , kuten kuvioissa 15-17 on kuvattu. Side-elementti 138 on mitoitettu siten, että se sopii sivuttain 104a:lla merkityn tukilevyn ja vastakkaisen 100b:llä merkityn sivureunan väliin, kuten kuviosta 18 näkyy. Edelleen on tukielementin 138 alareuna 140 sellaisella korkeudella, että se tulee lepäämään leikkauksen 100b yläreunan 105b päällä. Tukikotelon ylälevyssä 138 on lisäksi aukko 142 muodostamassa sisäänmenon lukitusosalle. Tässä on yksityiskohtaisesti kuvattu vain side-elementin liitos le- 11 89193 vyjen A ja B välillä pilarin vieressä, koska näiden kahden palkin ja pilarin väliset liitokset ovat pilarin molemmin puolin samanlaiset.

Jäljempänä kuvataan keksinnön tämän rakennemuodon asennusta ja toimintaa, kuten se on kuvattu kuvioissa 16-27 ja viitaten erityisesti kuvioon 27, joka kuvaa kahden vastakkaisen palkin kaksipuolisella tuella varustettua valmiiksi asennettua liitosta.

Sen jälkeen kun kyseisen rakennuksen pilari 110 on pystytetty ja se on valmis asennusta varten, tuetaan kahden kerrostetun tai yhdistetyn kuvioissa 18-19 kuvatun levyn A ja B muodossa oleva side-elementti pilarissa olevaan tukikoteloon 112. Tämän jälkeen voidaan palkit ripustaa tai laskea ylhäältä päin side-elementtien päälle, koska palkissa oleva tukikotelo 126 on, kuten on mainittu, varustettu alapuolelta aukolla 132. Tällöin tulee side-elementin 138 alareuna 140 lepäämään palkin tukikotelossa 126 levyn A (vastaavasti B) leikkauksen tai ulkoneman 102a (ja 102b) yläreunan 105a (ja 105b) päällä. Samanaikaisesti tulee levyn B (vastaavasti A) yläreuna lepäämään tukikotelossa vasten yläseinämän alapuolta 12Θ.

Kuten valmiin liitoksen tai liitännän sivukuvaa kuvaavassa kuviossa 27 on kuvattu, lepää palkki 124 side-elementin 138 välityksellä levyosan A ulokkeen 105 varassa, kun taas palkki 125 lepää vasten 137:llä merkityn side-elementin levyn B ulokkeen 105b yläreunaa. Levyistä A ja B koostuvan side-elementin 98 pystysuuntaiset kuormat on siten siirretty tukielementistä 138 105a:han ja vastaavasti 127:stä toiseen tukikoteloon 205b, ja se on siirretty pilarin tukikotelon 112 pohjalevyyn 118.

Palkkien pystysuorat kuormat siirretään täten pilarien molemmilta puolilta pilareihin levyjen A ja B kautta. Vain siinä tapauksessa kun palkeista 124, 125 tulevat kuormat ovat eri suuria, syntyy torsiovoimia, ja ne siirtyvät pilariin 110 tavallisesti tukikotelon 112 ylälevyn 120 kautta.

12 891 93

Lopuksi on mainittava, että palkkien pystysuorat kuormat voidaan siirtää side-elementtiin siten, että levyj®n A ja B yläreuna lepää palkkien tukikotelojen ylälevyä 128 vasten.

Tässä asennossa kiilaosat 146, 14Θ laitetaan vastaavien palkkien päiden tukikoteloiden ylälevyissä 128, 128 oleviin aukkoihin 142, 142. Kumpikin näistä kiilaosista on vastaavasti pilarin puoleiselta sivultaan viistottu kohti tukielementin 137, 138 sisäreunaan palkkien tukikoteloissa. Samanaikaisesti ovat kiilaosien ulkoreunat viistot kohti levyjen A ja B levy-elementtien 104a, 104b reunoja, ja painavat siten palkkien tukikoteloissa päätyreunan vasten takaseiniä 137a, 137b (kat so kuvio 23). Tämän rakenteen avulla on kumpikin palkki 124, 125 kiinnitetty vastaavasti levyihin A ja B pysty- ja kierty-miesuunnassa, samalla kun pystysuorat kuormitukset, kuten aiemmin on mainittu, siirtyvät ulokkeiden 102a ja 102b välityksellä pilarin tukikoteloon. Tämän palkkien erikoisen kiinnityksen vaikutuksesta levyelementteihin, joista side-elementti koostuu, voivat kummatkin palkit liikkua rajoitetusti toistensa kuten myös pilarien suhteen siten, että tukielimet 138, 139 liukuvat vastaavasti pitkin vastaavien ulokkeiden 102a, 102b yläreunoja.

Palkissa 124 olevat pystysuorat voimat siirretään ulokkeen 102a välityksellä levyyn A, ja siitä pilarin tukikoteloon, kun taas palkin 124 mahdolliset pystysuorat voimat siirretään levyyn B ulokkeen 104b kautta, jolloin tukielementti 138 ja siihen väliin sovitettu kiilaosa 146 toimivat kiilaten yhteen edellä mainitut osat. Toisen palkin 125 pystysuorat voimat siirretään samalla tavoin ulokkeen 102b kautta levyelement-tiin B ja siitä pilarin tukikoteloon, kun palkin 125 mahdolliset pystysuorat voimat siirretään levyelementtiin A ja siitä pilariin samalla tavoin kuin on kuvattu palkin 124 suhteen.

Jos kiilaosat ovat niin pitkät, että ne ulottuvat ulokkeisiin '3 89193 102a( 102b asti, voi liitos olla myös osaksi tuettu päinvastaiseen suuntaan kiertymistä vastaan (so. ylöspäin), koska kiilaosa on tällöin sijoitettu palkin vaakatason suuntaisen staattisen keskiviivan alapuolelle. Se seikka, että palkit voivat liikkua rajoitetusti vaakasuorassa suunnassa toistensa ja pilarin suhteen, on tärkeä, koska liitokset voivat täten absorboida niin sanottuja "pakkovoimia", jotka voivat syntyä betonin kutistumisesta ja lämpötilan vaihteluista. Tällaisia pakkovoimia syntyy etupäässä rakennuksen runkorakenteen sisäpuolella, ja ne johtavat sitten vaakasuoriin siirtymiin ja jännityksien keskittymiseen liitoksiin. Käyttämällä kuvioissa 16-27 kuvattuja liitosratkaisuja voidaan tällaiset siirtymät välttää liitoksissa. Kuvioissa 1-15 kuvattuja keksinnön ra-kennemuotoja voidaan käyttää myös rakennuksen sisäpuolella, mutta kaikkein sopivimpia ne ovat käytettyinä pitkin rakennuksen ulkopuolta, so. lattiarakenteen päätekohdissa, koska mainitut pakkovoimat pitkin rakennuksen ulkosivuja ovat melko pieniä.

Palkkien, side-elementtien ja tukikoteloiden jne. täydennysosat on mitoitettu siten, että pilarin molemmin puolin jää pienet avoimet raot 140, 142, joiden tarkoitus on sallia mah dolliset palkkien ja pilareiden väliset rajoitetut liikkeet. Tällaiset avoimet raot voidaan täyttää ja suojata laastilla tai vastaavalla, kun rakennuksen runko on kokonaan pystytetty. Samoin voidaan palkkien tukikoteloiden alapuolet päällystää tai suojata laastilla tai muulla sopivalla aineella. Kun lat-tiakannet tai -elementit on sijoitettu palkkien päälle, ei täten ole paljaana mitään teräsosia, ja on myös huomattava, että liitoksen kaikki kuormaa kannattavat osat on sijoitettu betonielementtien keskiosiin ja ovat siten tulipalon sattuessa hyvin suojattuina.

Kuvioissa 16-27 kuvattu kaksipuolisen ratkaisun sisältävä liitos saa ulkomuodon, joka on lähes tarkasti samanlainen kuin kuvioissa 13 ja 14 esitetyn liitoksen ulkomuoto.

14 89 1 93

Kuvioissa 1-15 kuvattujen keksinnön rakennemuotojen suhteen on ymmärrettävä, että tällaiset liitokset voidaan tehdä pilarin yhdelle, kahdelle, kolmelle tai kaikille neljälle sivulle, ja käyttää niitä rakennusten runkojen erilaisissa sovellutuksissa. Kuvioissa 16-27 kuvatut rakennemuodot ovat sovellettavissa erityisesti sellaisten rakennusten runkoihin, joissa käytetään kaksipuolista palkkikokoonpanoa.

On ymmärrettävä, että kuvattua ja piirroksissa esitettyä keksintöä voidaan toteuttaa keksinnön muilla erityismuodoilla sen oleellisista ominaisuuksista poikkeamatta.

Claims (16)

1. Liitos rakennuksen betonipalkin (tai palkkien) ja pilarin liittämiseksi toisiinsa, jokaisen yksittäisen liitoksen sisältäessä: a) tukikotelon tai -laatikon (12, 62, 126, 127), joka on upotettu palkin (10, 60, 124) päähän, jolloin laatikko (12, 32. on avoin ja samassa tasossa palkin poikittaisen pääty-pinnan kanssa, b) täydentävän, jokaista palkkia varten pilariin (2, 30, 110. upotetun tukikotelon tai -laatikon (4, 32, 112), jolloin laatikko on kohti pilarin sivupintaa avoin ja samassa tasossa sen kanssa, c) erillisen side-elementin (18, 46, 98), joka on sijoitettu pilarin tukilaatikkoon ja palkin tukilaatikkoon, side-elementin ollessa siirrettävissä palkin pituussuunnassa liitosta muodostettaessa, ja d) lukituselementin (24, 146) side-elementin kiinnittämiseksi siten, ettei se pääse liikkumaan pituussuunnassa suhteessa palkkiin, liitoksen täydentämiseksi, tunnettu siitä, että side-elementti (18, 46, 98) on sovitettu tulemaan suoraan kosketukseen sen kotelon (4, 32, 126, 127. kanssa, johon se viedään liitosta muodostettaessa, sen estämiseksi, että se tulee vedetyksi pois tästä kotelosta palkin (10, 60, 124) pituussuunnassa tapahtuvan suhteellisen liikkeen kautta, ja että kussakin palkissa oleva kotelo on ylhäältä avoin niin, että siihen voidaan viedä (tai sen jälkeen siitä poistaa) lukituselementin muodostava kiila (24, 146) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että side-elementti (18, 46) on toteutettu levyn muotoisena elementtinä, jolla on paljon suurempi korkeus kuin pituus, ja on sovitettu sijoitettavaksi pystyasentoon vastaaviin täydentävästi muotoiltuihin palkkien ja pilareiden tukiko-teloihin (12, 32, 126, 127, 4, 32, 112).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitos, tunnettu siitä, että side-elementti (18) on pituusuunnassaan liiku- ie 89193 teltavissa palkissa olevassa tukilaatikossaan (12) ennen liitoksen muodostamista, mutta pysyy kiinteästi lukittuna tukilaatikossa side-elementin osan (28) ja tukilaatikon lu-kitusolakkeen välisen tartunnan kautta.

4. Patenttivaatimuksen l, 2 tai 3 mukainen liitos, tunnettu siitä, että side-elementin (18) alapuolella on lovi (20), joka tarttuu pilarin (2) tukilaatikossa (4) olevaan ylöspäin suunnattuun lukituselementtiin (8).

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitos, tunnettu siitä, että side-elementti (46) pystyy tarttumaan pilarin tukilaatikkoon (32) niin, että se kannattimen tavoin ulkonee siitä, ja että palkki (60) ja sen tukilaatikko (62) pystyvät tarttumaan side-elementin ulkonevaan osaan suhteessa elementtiin ylhäältäpäin tapahtuvan pystysuuntaisen liikkeen kautta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen liitos, tunnettu siitä, että side-elementin (46) toisessa päässä on ylöspäin suunnattu koukku (72) pilarin tukilaatikkoon (32) tarttumiseksi ja alempi tukiosa, joka tarttuu pilarin tukilaatikon (32) alaosaan, jolloin side-elementti pystyy tartuntaan pilarin tukilaatikon kanssa viemällä koukku sisään, heilauttamalla elementti (46) poikittaisen vaaka-akselin ympäri ja laskemalla elementti alaspäin tartunnan aikaansaamiseksi tukilaatikon alaosan kanssa koukun jäädessä tartuntaan pilarin tukilaatikon (32) kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen liitos, tunnettu siitä, että palkin tukikotelossa (62) on poikittaisosa (68), joka on sovitettu kiinnittymään side-elementin (46) yläsivussa olevaan loveen (48).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen liitos, tunnettu siitä, että side-elementin alaosassa on poikittainen tukielementti (50), joka on sovitettu tukemaan tukilaatikossa (62) olevaan pystysuuntaiseen etulevyyn (34). 17 891 93

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos kahden samalla viivalla olevan betonipalkin (124, 125) yhdistämiseksi keskenään pilarin (110) kanssa, tunnettu siitä, että side-elementit (98A, 98B) ovat rakenteeltaan levymäiset ja kulkevat vapaasti tukilaatikon (112) läpi vaakasuuntaan liukuvassa suhteessa toisiinsa, jolloin vaste-elimet (106, 108) rajoittavat side-elementtien (98A, 98B) välistä suhteellista vaakasuuntaista liikettä ja side-elementit kohtaavat toisensa kyseisten palkkien tukilaatikoissa (126, 127).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen liitos, tunnettu siitä, että pilarissa (110) oleva tukilaatikko (112) kulkee kokonaan pilarin läpi ja päättyy pilarin pinnan korkeudella pilarin molemmilla sivuilla, jolloin side-elementillä (98A, 98B) on sellainen pituus, että niiden ollessa sijoitettuina tukilaatikkoon (112) molemmat ulottuvat pilarin pinnan ulkopuolelle molemmille sivuille.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kunkin side-elementin (98) muodostavan levyele-mentin (A, B) toisessa päässä on sivu-uloke (104a, 104b) ja toisessa päässä leikkaus (100a, 100b), jolloin molemmat le-vyelementit asennetussa asennossa ovat siten vastakkain, että toisen levyelementin sivu-uloke (104a, 104b) on sijoitettuna toisen levyelementin leikkaukseen (100b, vastaavasti 100a) ja päinvastoin, ja että palkkien päissä olevissa tukilaatikoissa (125, 126) samoin on sivu-uloke (138, 139) laatikon seinien toisella sivulla, jotka ulokkeet on sovitettu tarttumaan leikkaukseen ja tukemaan side-elementin viereisen levyelementin sivu-ulokkeisiin levyelementin ollessa asennettuna, ja että lukituskilla (146, 148 ) on sovitettu tukilaatikon (126, 127) tukielementin (138, 139) ja viereisen levyelementin sivu-ulokkeen väliseen tilaan, levyelementin päätyreunojen jännittämiseksi tukilaatikoiden takaseiniin (137, 137a) ja siten palkkien lukitsemiseksi levyihin.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kunkin palkin (124, 125) tukilaatikossa (126, ie 89193 127. olevat tukielementit (138, 139) nojaavat asennettuina leikkauksen (100) yläreunaan (105), joka leikkaus on vastaavan levyelementin päätyosassa tukilaatikon side-elementissä, niin, että palkista siirtyy alaspäin suunnattuja voimia levyyn ja levystä pilariin (110).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-10 mukainen liitos, tunnettu siitä, että side-elementin muodostavissa levyelemen-teissä (A, B) on läpimenevät vastakkaiset reiät (106) läpimenevän lukituselementin (108) paikallistamista varten, lu-kituselementin ollessa siten mitoitettu reikien suhteen, että se mahdollistaa levyjen välisen rajoitetun vaakasuuntaisen liikkeen.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen liitos, tunnettu siitä, että pilarissa olevan tukilaatikon (112) pystysuuntaiset seinät (114, 116) loittonevat ulospäin pilarin pystysuuntaisesta keskiviivasta siten, että side-elementti (98) ja siten myös palkit voivat asennetussa tilassa liikkua rajoitetusti sivusuuntaan suhteessa mainittuun keskiviivaan.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kunkin palkin (124, 125) tukilaatikko ulottuu olennaisesti palkin alasivusta sen yläsivuun päättyen ylälevyyn (128) ja vastaavasti alalevyyn (130), ja että alalevy (130) on osittain auki (132) siten, että tukilaatikon pohjassa on aukko niin, että palkki voidaan sovittaa pystysuunnassa ylhäältäpäin side-elementin päälle.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen liitos, tunnettu siitä, että side-elementin muodostavien levyelementtien (A, B) yläreuna on mitoitettu siten, että se tulee kosketukseen palkin tukilaatikon ylälevyjen (128) alasivun kanssa, jolloin levyjen (A, B) yläreunat vastaanottavat osan pystysuuntaisista voimista, jotka syntyvät palkkien ja lattioiden kantavien osien painosta. is 89193