FI130114B - Liitosjärjestely - Google Patents

Abstract

Liitosjärjestely pystyelementin ja palkin (31) liittämiseksi toisiinsa, joka liitosjärjestely käsittää palkin (31) päähän kiinnitettävissä olevan palkkiosan, joka käsittää päätylevyn (41), jossa on alhaalta avoin hahlo (48), jonka pohjassa on vastepinta (58), ja pystyelementtiin kiinnitettävissä oleva pilariosan, joka käsittää kieliosan (40), jossa on tukipinta (62), jota vasten hahlon (48) vastepinta (58) on järjestetty tukeutumaan. Kieliosan (40) vastakkaisilla sivuilla on ylätukipinnat (66) ja hahlon (48) yläosassa vastakkaisilla sivuilla on ylävastepinnat (54), joista toinen on järjestetty tukeutumaan vasten kieliosan (40) ylätukipintaa (66), kun palkkiosa on asennettu pilariosan varaan ja palkkiosaan kohdistuu vääntömomentti. Kieliosan (40) vastakkaisilla sivuilla on alatukipinnat (67) ja päätylevyn (41) takapintaan hahlon (48) molemmille puolille on kiinnitetty kotelo (50), jonka sisään kieliosan alatukipinnat (67) on järjestetty, kun palkkiosa on asennettu pilariosan varaan. Kotelon (50) sisäsivupinta (68) on järjestetty tukeutumaan kieliosan (40) alatukipintaan (67), kun palkkiosaan kohdistuu vääntömomentti. Kieliosan (40) sivulla on vino sivutukipinta (61), joka on kotelon (50) sisällä, kun palkkiosa on asennettu pilariosan varaan, ja liitosjärjestely käsittää kiilan (64), joka on sovitettavissa vinoa sivutukipintaa (61) ja kotelon (50) sisäpintaa (68) vasten kieliosan (40) tukemiseksi kotelon (50) sisäsivupintaan (68).

Description

LIITOSJÄRJESTELY

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukainen liitosjärjestely pystyelementin, kuten pilarin tai seinäelementin, ja vaakaelementin, kuten pal- — kin, liittämiseksi toisiinsa. Keksinnön kohteena on myös pystyelementin, kuten pilarin tai seinäelementin, ja palkin käsittävä liitos.

Betonirakenteisten runkojen palkki-pilariliitokset on valmistettu jo kymmenien vuosien ajan erityisellä piilokonsolitekniikalla. Piilokonsolin avulla liitos saa- daan piiloon palkin ja pilarin sisään, ja se ei siten haittaa rakennuksen käyttöä.

Piilokonsolit ovat vakiintuneet osaksi betonirakenteiden elementtijärjestelmää.

Piilokonsolit kehitettiin aluksi pelkästään betonielementtejä varten, mutta niitä on alettu käyttämään myös liittopilari-liittopalkkirunkojen liitoksissa ja myös niin sanotuissa sekarunkojen liitoksissa, joissa palkin ja pilarin materiaali vaihtelee rakennuksen mukaan. Konsoleiden merkittävä tuotekehitys tapahtui 1990-lu- vulla ja 2000-luvun alussa, minkä jälkeen niitä ei ole paljoakaan uudistettu, vaikka runkorakentaminen on kehittynyt.

Ensimmäinen laajan markkina-aseman saanut piilokonsoli perustui patenttiin

FI83358, jota on hyödynnetty betonirakenteiden piilokonsolisovelluksissa. Toi- nen piilokonsoli, joka on saavuttanut kaupallista menestystä, on kuvattu pa- tentissa EP1334244. Patentissa F189193 kuvattu konsoli perustuu aivan toi- senlaiseen ratkaisuun, jossa konsolin kieliosa työnnetään asennustilanteessa 0 palkista pilarin sisään. Tämäkään konsoli ei ratkaissut palkin vääntömomen-

S 25 —tista aiheutuvia ongelmia ja konsolin käytännön sovellukselle ei sallittu vään- 5 tömomenttia. Patentissa FI72369 kuvattu konsoli siirtää vain palkin pystykuor-

S maa, ei vääntömomenttia. On muitakin piilokonsoleihin liittyviä patentteja,

E mutta niiden menestys kaupallisissa sovelluksissa on jäänyt vähäiseksi.

DS

> 30 Rakenteena piilokonsoli on erittäin vaativa, koska sen pitää siirtää erittäin suu- 3 ria kuormia palkilta pilarille hyvin pienessä tilassa. Konsoliliitos siirtää palkin pystysuuntaisen kuorman pilarille. Tämä kuorma vaikuttaa eri rakentamisvai- heissa eri suurena. Kuorman vaikutussuunta on yleensä alaspäin, mutta asennustilanteessa se voi hetkellisesti suuntautua myös ylöspäin. Konsolilii- tokseen kohdistuu myös palkin pituussuuntaista vaakakuormaa, joka voi vai- kuttaa vastakkaisiin suuntiin. Lisäksi konsoliliitokseen vaikuttaa palkkia kiertä- mään pyrkivä vääntömomentti. Palkin pään taivutusmomenttia ei piilokonso- leilla yleensä siirretä, koska se muodostaa erittään vaativan rakenteen, jolle ei ole vielä kehitetty toimivaa sovellusta.

Piilokonsolirakenteessa on yleensä kolme osaa, joilla liitos palkin ja pilarin vä- lilä muodostetaan. Betonipilarissa on yleensä pilariin valettu pilariosa, joka — siirtää ja kiinnittää palkilta tulevat voimat pilariin. Palkkiin on valettu palkkiosa, joka siirtää palkin kuormat pilariosan kieliosalle. Kieliosa muodostaa liitoksen vaativimman rakenteen, koska siihen kohdistuu suurimmat kuormat ja siltä vaaditaan useita toiminnallisia ominaisuuksia varsinkin liitoksen asennusvai- heessa.

Liitokseen vaikuttavat erilaiset kuormitustilanteet rakentamisen ja käytön ai- kana, joita ovat asennus-, käyttö-, onnettomuus- ja palotilanne. Eri tilanteiden asettamat vaatimukset poikkeavat toisistaan ja vaatimuksien pitää täyttyä kai- kissa tilanteissa. Varsinkin palkin asennustilanne on erittäin vaativa piilokon- — solin rakenteelle, sillä rakenteiden kaikkia betonivaluja ei asennustilanteessa ole vielä tehty ja liitoksen toiminta poikkeaa siksi merkittävästi muista mitoitus- tilanteista. 0 2000-luvun alun jälkeen rakennusten runkojärjestelmät ovat kehittyneet huo-

S 25 —mattavasti ja suuntaus on yhä enemmän niin sanottujen sekarunkojen käyt- 5 töön. Tämä asettaa konsolirakenteelle uusia vaatimuksia, koska konsolin pitää

S soveltua runkorakenteisin, joiden liitoksissa palkin ja pilarin materiaali voi vaih-

E tua jopa rakennuksen sisällä ja jopa saman palkin eri päissä. Piilokonsolijär- 3 jestelmän pitää siksi mukautua rakennuksen rungon vaatimuksiin. Siksi > 30 — yleiseksi vaatimukseksi on muodostunut, että konsoliliitoksen palkkiosan on 3 sovittava betoni-, liitto- ja teräspilariin ilman että palkkiosan rakennetta muute- taan. Tätä vaatimusta eivät nykyiset kaupalliset konsolijärjestelmät täytä, ja ne ovatkin runkomateriaalisidonnaisia. Liitokset pitää tunnetuissa ratkaisuissa muotoilla sen mukaan, mikä on palkin tai pilarin materiaali, ja runkorakenteen materiaalia ei voi vaihtaa muuttamatta palkin tai pilarin liitosrakennetta. Tämän keksinnön yhdessä sovellusmuodossa esitetään liitosjärjestely, jolla samalla liitosjärjestelyllä pystytään liittämään betonipilariin joko betonipalkki tai liitto- palkki.

Seuraavassa tarkastellaan, mitä toiminnallisia ominaisuuksia palkilta tulevat kuormat asettavat konsolirakenteelle. Palkin pystykuorma siirretään palkki- osan päätylevyltä pilariosan kieliosalle, joka on pilarin pintaan järjestetty me- — tallinen uloke, yleensä suorakaiteen muotoinen levy, jonka päälle palkkiosan päätylevy tukeutuu. Tämä rakenne toimii yleensä melko hyvin, ja se siirtää pystykuormat luotettavasti pilariin. Tunnetuissa konsolisovelluksissa palkkiosa asennetaan aina ylhäältä alaspäin kieliosalle. Palkkiosaa ei yleensä kiinnitetä mitenkään kieliosaan, vaan palkin paino ja kieliosan ulokeosat pitävät palkki- = osan paikallaan. Uusissa runkorakenteissa palkkien jatkuvuus muodostaa ti- lanteen, jossa palkin päähän kohdistuu asennustilanteessa myös nostavia voi- mia. Nostava voima on poistettu asennustuennalla. Tämän keksinnön yhdessä sovellusmuodossa esitellään konsolin lukitus kiilaamalla myös palkin päätä nostavalle voimalle.

Palkin vääntömomentin siirtäminen pilarille on piilokonsoliliitoksen vaativin ominaisuus. Konsoliliitoksen asennustilanteessa palkkiosan ja kieliosan välillä pitää olla asennusvälys. Asennusvälys vaaditaan siksi, että palkkiosan vaste- 0 pintojen pitää sopia kieliosaan asennettaessa palkkiosaa ylhäältäpäin kielosan

S 25 — tukipintoihin. Palkeissa, pilareissa ja konsoliosissa on yleensä pieniä valmis- 5 tusepätarkkuuksia, jolloin osat eivät ole täysin suunnitelluissa mitoissaan. Siksi

S liitoksen vastepintojen välillä pitää olla asennusvälys, joka kompensoi nämä

E epätarkkuudet ja sallii liitoksen asennuksen.

DS

> 30 Palkin vääntömomenttia taas siirretään juuri näillä samoilla liitososilla, joka 3 edellyttää, että liitososat ovat kosketuksissa toisiinsa. Mikäli liitoksessa on vä- lystä, voi se siirtää edelleenkin vääntömomenttia, mutta välys aiheuttaa sa- malla palkkiin kiertymän, joka useinkaan ei ole sallittua tai toivottua.

Vaatimukset ovat siten keskenään toisensa poissulkevia, koska vääntömo- mentin siirtäminen vaatii kosketuksen liitososien välillä ja liitoksen asentami- nen taas vaatii välyksen samojen osien välillä. Tämän keksinnön yhdessä so- vellusmuodossa esitetään ratkaisu, jolla liitoksen vasteosien välys ja vääntö- momentin siirto ratkaistaan siten, että liitoksessa on asennustilanteessa riit- tävä asennusvälys, mutta asennuksen loppuhetkellä liitososat asettuvat vään- tömomentin siirtämiseksi tarvittavaan kosketukseen toisiaan vasten siten, että niiden välissä on enää pieni välys. Liitokseen ei siten tule haitallista kiertymää lopputilanteessa ja se lukittuu myös vääntömomentille.

Näitä kaikkia kolmea voiman siirtoa ei ole tunnetuissa konsoleissa ratkaistu samassa liitoksessa. Jos konsoliliitokselle ei sallita palkin asennusaikaista vääntömomenttia tai konsoliliitos kiertyy liikaa vääntömomentin vaikutuksesta liitoksen välyksen vuoksi, joudutaan palkit asentamaan käyttämällä väliai- — kaista asennustuentaa. Asennustuenta on kallis toimenpide, joka hidastaa ra- kentamista ja on siten ylimääräinen kustannus. Rakentajat haluavat poistaa tämän ylimääräisen kustannuksen. Tämän keksinnön yhdessä sovellusmuo- dossa muodostetaan konsolirakenne, jolla palkki-pilariliitos voidaan tehdä pii- lokonsolilla, joka ei tarvitse vääntömomentin poistavaa asennustuentaa ja sa- manaikaisesti se siirtää vääntömomenttia ilman palkin haitallista kiertymää.

Seuraavassa tarkastellaan, miten väännön siirtäminen liitoksessa on ratkaistu tunnetuissa konsoleissa. Patentti F183358 esittelee suorakaiteen muotoisen 0 kieliosan, jossa kieliosan ja palkkiosan päätylevyn hahlon välillä on pystysuo-

S 25 rat vastepinnat, jotka patentin mukaan siirtävät vääntömomenttia. Näin todella 5 tapahtuukin, mutta vain teoreettisesti, jos palkkiosan vastepinnat ja kieliosan 3 tukipinnat ovat tiivisti kosketuksissa toisiinsa. Patentissa ei kuitenkaan ole rat-

E kaistu asennustoleranssiongelmaa eli, miten palkkiosan hahlon ja kieliosan 3 vastepinnat voidaan asentaa tiiviisti vastakkain, kun rakenteissa on valmistus- > 30 — epätarkkuutta.

S

Patentin F183358 kaupallisessa konsolisovelluksessa oli välys kieliosan ja palkkiosan päätylevyn pystysuorien vääntöä siirtävien vastepintojen välillä.

Välyksen aiheuttama haitallinen kiertymävaikutus palkissa poistettiin asennus- tuennalla ja liitoksen kiilauksella. Kiilausmenetelmä pystysuorien kieli- ja palk- kiosan vastepintojen välillä ei kuitenkaan toiminut luotettavasti, koska pysty- suoria pintoja ei voi kiilata vinolla kiilalla tiiviiksi ja kiertymättömäksi luotetta- 5 valla tavalla. Patentin kuvaamaa väännönsiirtokykyä ei siten pystytty käytän- nön sovelluksessa ratkaisemaan ilman palkin asennustilanteen tuentaa vään- nölle. Liitoksen pystysuorat vastepinnat pystyivät lopullisessa käyttötilan- teessa ottaman vastaan vääntömomenttia, koska palkin kiertymä ei ollut beto- nivalun jälkeen enää kriittinen. Patentin puutteiden vuoksi vääntömomenttia ei — pystytty siirtämään kriittisimmässä asennustilanteessa luotettavasti ilman pal- kin asennustuentaa. Patentin F183358 käytännön sovellus ei siten ratkaissut luotettavasti konsolin vääntö/kiertymä ongelmaa.

Patentissa EP1334244 on suorakaiteen muotoinen kieliosa (kuten patentissa

F183358), mutta tätä konsolia ei ole suunniteltu siirtämään vääntömomenttia.

Patentin ja sen konsolin kaupalliset sovellukset eivät salli konsolille vääntömo- menttia, eikä siihen ole muodostettu vääntömomenttia vastaanottavia vaste- pintoja konsolin liitospintojen suurten välysten vuoksi. Patentin kaupallinen so- vellus käyttää vääntömomentin poistavaa asennustuentaa.

Julkaisussa DE 4313895 A1 on kuvattu liitosjärjestely pystyelementin, kuten pilarin, ja vaakaelementin, kuten palkin, liittämiseksi toisiinsa. Liitosjärjestely käsittää palkin päähän kiinnitettävän palkkiosan, joka käsittää päätylevyn, 0 jossa on alhaalta avoin hahlo, jonka pohjassa on vastepinta. Liitosjärjestely

S 25 — käsittää lisäksi pystyelementtiin kiinnitettävän pilariosan, joka käsittää kieli- 5 osan, jossa on tukipinta, jota vasten hahlon vastepinta on jarjestetty tukeutu- 3 maan pystykuorman vastaanottamiseksi. Kieliosan vastakkaisilla sivuilla on

E ylätukipinnat ja hahlon yläosassa vastakkaisilla sivuilla on ylävastepinnat, 3 joista toinen on jarjestetty tukeutumaan vasten kieliosan toista ylatukipintaa, > 30 kun palkkiosa on asennettu pilariosan varaan ja palkkiosaan kohdistuu palkin 3 pituusakselin ympäri kiertämään pyrkivä vääntömomentti.

Julkaisussa WO 2020109663 A1 on kuvattu liitos ja liitosjärjestely pystyele- mentin, kuten pilarin tai seinäelementin, ja palkin liittämiseksi toisiinsa.

Liitosjärjestely käsittää palkin päähän kiinnitettävän palkkiosan, jonka pää- dyssä ja pohjassa on hahlo, ja hahlon molemmin puolin sijoitetut pystysuorat sivulevyt. Lisäksi liitosjärjestely käsittää pilariosan, joka käsittää tukipinnan ja päätylevyn, jolloin tukipinta sovitetaan palkin päädyssä olevan hahlon pohjaa vasten ja päätylevy sivulevyjen päähän palkin pohjassa olevan loven läpi. Li- säksi liitosjärjestely käsittää kiilan, joka sovitetaan päätylevyn ja sivulevyjen päiden väliin.

Myös julkaisusta EP 1405957 A1 tunnetaan liitos ja liitosjärjestely pystyele- — mentin ja palkin liittämiseksi toisiinsa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu liitosjärjestely pystyelementin, kuten pilarin tai seinäelementin, ja vaakaelementin, kuten pal- kin, liittämiseksi toisiinsa. —Keksinnön mukainen tavoite saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella lii- tosjärjestelyllä, joka liitosjärjestely käsittää palkin päähän kiinnitettävissä ole- van palkkiosan, joka käsittää päätylevyn, jossa on alhaalta avoin hahlo, jonka pohjassa on vastepinta, ja pystyelementtiin kiinnitettävissä oleva pilariosan, joka käsittää kieliosan, jossa on tukipinta, jota vasten hahlon vastepinta on — järjestetty tukeutumaan pystykuorman vastaanottamiseksi. Kieliosan vastak- kaisilla sivuilla on ylätukipinnat ja hahlon yläosassa vastakkaisilla sivuilla on ylävastepinnat, joista toinen on järjestetty tukeutumaan vasten kieliosan ylätu- kipintaa, kun palkkiosa on asennettu pilariosan varaan ja palkkiosaan kohdis- tuu vääntömomentti. Kieliosan vastakkaisilla sivuilla on alatukipinnat ja pää- n 25 — tylevyn takapintaan hahlon molemmille puolille on kiinnitetty kotelo, jonka si-

O sään kieliosan alatukipinnat on järjestetty, kun palkkiosa on asennettu pilari- - osan varaan. Kotelon sisäsivupinta on järjestetty tukeutumaan kieliosan alatu- = kipintaan, kun palkkiosaan kohdistuu vääntömomentti. Kieliosan sivulla on © vino sivutukipinta, joka on kotelon sisällä, kun palkkiosa on asennettu pilari-

E: 30 = osan varaan. Lisäksi liitosjärjestely käsittää kiilan, joka on sovitettavissa vinoa 3 sivutukipintaa ja kotelon sisasivupintaa vasten kieliosan tukemiseksi kotelon 5 sisäsivupintaan. Kieliosa käsittää runkolevyn ja päätytukilevyn, joka on kiinni- 3 tetty etupinnastaan runkolevyn päähän ja joka ulottuu tukipinnan yläpuolelle, ja jonka päätytukilevyn sivupinnat muodostavat alatukipinnat, Kieliosa käsittää — kiilauslevyn, jonka etupinta on kiinnitetty päätytukilevyn takapintaan ja jonka vastakkaisilla sivuilla on vinot sivutukipinnat, ja suojalevyn, jonka etupinta on kiinnitetty kiilauslevyn takapintaan ja joka on leveämpi kuin kiilauslevy.

Päätytukilevy, kiilauslevy ja suojalevy ovat kotelon sisällä.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja. Keksinnön mukaisessa lii- tosjärjestelyssä on normaalit asennuksen aikana vaaditut asennusvälykset.

Asennuksen lopulla liitosjärjestely pystytään lukitsemaan vääntömomentin siir- tävillä liitospinnoilla ilman palkkiin syntyvää haitallista kiertymää.

Asennustoleranssit ja liitoksen välys asennustilanteessa eli tilanteessa, jossa liitosjärjestelyä ei ole lukittu liikkumattomaksi, saavutetaan siten, että pilari- osan kieliosan muoto ja palkkiosan hahlon muoto muodostavat asennuksen alussa vaaditun liitoksen välyksen, kun palkkiosa asennettaan ylhäältäpäin pilariosan varaan. Palkkiosan hahlon alaosan leveys on suurempi kuin kieli- — osan yläosan leveys, jolloin kieliosalla on vaakasuunnassa tilaa hahlon si- sällä asennuksen alussa. Kun palkkiosa on laskettu kieliosan päälle, poistu- vat liitoksen välykset kieliosan muodon ja palkkiosan hahlon muodon ansi- osta, ja kieliosan tukipinnat ja hahlon vastepinnat asettuvat asennuksen lop- puhetkellä toisiaan vasten tai asennusvälyksen etäisyydelle toisistaan ja siten — sallivat vääntömomentin siirron ja estävät palkkiosan kiertymisen palkin pi- tuusakselin ympäri.

Kieliosa käsittää tukipinnan, johon palkkiosa tukeutuu. Tukipinta ottaa vastaan palkin pystykuorman. Palkkiosan päätylevyssä on hahlo, jonka leveys kasvaa

N 25 alaspäin. Tämä muotoilu muodostaa asennuksen alkaessa väljän rakenteen, a kun palkkiosaa lasketaan alaspäin kieliosan päälle. Kieliosan vääntömoment- = tia siirtävät tukipinnat ja palkkiosan hahlon väännön vastepinnat tukeutuvat toi- 7 siinsa vasta sillä hetkellä, kun palkkiosa on laskettu kieliosan päälle. Tällä ta-

S valla liitokseen ei tarvitse muodostaa ylimääräistä asennusväljyyttä, vaan

S 30 asennusvaljyys saadaan aikaa palkkiosan hahlon alaspäin levenevällä raken- 5 teellisella muodolla.

N

Vääntömomentin siirto edellyttää, että liitoksessa on kaksi pystysuuntaista vastepintaa, jotka sijaitsevat vaakasuunnassa liitoksen vastakkaisilla puolilla.

Lisäksi pintojen pitää sijaita pystysuunnassa eri korkeudella. On aina edulli- sempaa vääntömomentin siirron kannalta, mitä enemmän korkeuseroa vaste- pinnoilla on pystysuunnassa. Kieliosan yläosassa on pystysuora ylätukipinta vääntömomentin siirtämiseksi. Samoin kieliosan alaosassa on pystysuora ala- —tukipinta vääntömomentin siirtämiseksi. Rakenteen symmetrian vuoksi näitä pintoja on sekä yläosassa että alaosassa kaksi symmetristä pintaa kieliosan kummallakin sivulla, joista vain toiset ja kieliosan vastakkaisilla sivuilla olevat pinnat siirtävät samaan aikaan vääntömomenttia. Keksinnön yhdessä sovel- lusmuodossa hahlon yläosan ylävastepintojen etäisyys vaakasuunnassa on pienempi kuin hahlon alaosan alavastepintojen välinen etäisyys vaakasuun- nassa. Tällä muotoilulla liitokseen saadaan tarvittava asennusvälys.

Keksinnön yhdessä sovellusmuodossa palkkiosan kaikki liitososat on liitetty yhteen samalla kotelorakenteella. Palkkiosan kotelo voidaan valmistaa U- — muotoon taivutetusta teräslevystä, joka on valmistettu esimerkiksi rullavals- saamalla, jolloin valmistustoleranssit ovat hyvin pienet. U-muotoinen kotelo on myös valmistusteknisesti taloudellisin ratkaisu, jollaista ei ole tunnetussa tek- niikassa. —Keksintöä kuvataan seuraavassa tarkemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön yhden sovellusmuodon mukaista liitosjärjestelyä si- e vulta kuvattuna ja leikattuna kieliosan sivupinnan tasosta,

S 25 5 kuvio 2 esittää kuvion 1 liitosjärjestelyn palkkiosaa palkin suunnasta kuvattuna

S ja leikattuna kotelon kohdalta, z 3 kuvio 3 esittää kuvion 1 liitosjärjestelyn kieliosaa sivulta kuvattuna, o 30 3 kuvio 4 esittää kuvion 3 kieliosaa kieliosan oikeasta päästä kuvattuna,

kuvio 5 esittää kuvion 1 liitosjärjestelyn palkkiosaa ja kieliosaa palkin suun- nasta kuvattuna ja leikattuna kieliosan pään kohdalta, ja kuvio 6 esittää kuvion 1 piilokonsolin rakenteet yhdistettynä ja päältä kuvattuna ja leikattuna kieliosan yläpinnan kohdalta.

Kuvioissa 1-6 on esitetty keksinnön yhden sovellusmuodon mukainen liitosjär- jestely pystyelementin, kuten pilarin 2 tai seinäelementin, ja palkin 3 liittä- miseksi toisiinsa. Liitosjärjestely on ns. piilokonsoli, jossa liitos on sijoitettu pal- — kin 3 ja pystyelementin sisälle. Palkki 3 voi olla betonipalkki tai liittopalkki. Liit- topalkki käsittää teräslevyjen rajaaman kotelomaisen tilan, joka on täytetty be- tonilla. Pystyelementti on betonia, esimerkiksi betonipilari.

Liitosjärjestely käsittää pystyelementtiin, kuten betonipilariin 30, kiinnitettävän — pilariosan ja palkin, kuten betonipalkin 31, päähän kiinnitettävän palkkiosan.

Pilariosa käsittää kieliosan 40, joka on irrotettavissa pilariosasta. Pilariosa il- man kieliosaa 40 ja palkkiosa asennetaan valumuottiin ennen betonivalua. Be- tonin kovetuttua pilariosaan asennetaan kieliosa 40, jonka päälle palkkiosa lasketaan.

Pilariosa käsittää pilarikotelon 33, joka käsittää etuseinän 37, jossa on pysty- hahlo. Pystyhahlo on alhaalta suljettu. Lisäksi pilarikotelo 33 käsittää kaksi vä- limatkan päähän toisistaan järjestettyä sivuseinää, jotka on kiinnitetty etusei- 0 nään 37, ja sivuseinät yhdistävän pohjan 39. Pystyhahlo on sivuseinien vä-

S 25 — lissä. Pilarikotelo 33 käsittää myös sivuseinät yhdistävän takaseinän ja katto- 5 osan 70. Pilarikotelo 33 on valmistettu teräslevystä. Lisäksi pilariosa käsittää

S tartuntoja 32, 35, 36 pilariosan kiinnittämiseksi betonipilariin 30 tai muuhun

E pystyelementtiin. Tartunnat siirtävät myös kieliosalta 40 tulevaa kuormitusta 3 pystyelementtiin. Tartunnat on valmistettu harjatangosta ja/tai teräslevystä. > 30 Etuseinä 37 on pystyelementin pinnalla ja muu osa pilarikotelosta pystyele- 3 mentin sisällä, kun pilariosa on asennettu pystyelementtiin.

Palkkiosa käsittää päätylevyn 41, jossa on alhaalta avoin hahlo 48. Hahlon 48 pohjassa tai päässä on vastinpinta 58. Pilariosan kieliosa 40 käsittää tukipin- nan 62, jota vasten hahlon vastepinta 58 tukeutuu pystykuorman vastaanotta- miseksi, kun palkkiosa on laskettu pilariosan varaan. Lisäksi hahlon 48 vas- takkaiset sivut muodostavat ylävastepinnat 54. Ylävastepinnat 54 ovat hahlon 48 yläosassa. Vastakkaiset ylävastepinnat 54 voivat olla samansuuntaisia, esi- merkiksi pystysuoria. Hahlon 48 alaosassa hahlon vastakkaiset sivut muodos- tavat alavastepinnat 55. Alavastepinnat 55 ovat vinoja siten, että alavastepin- tojen 55 välinen etäisyys ja siten hahlon 48 leveys kasvaa alaspäin. Vastak- — kaiset ylävastepinnat 54 ovat symmetrisiä hahlon 48 pystysuuntaisen keskiak- selin suhteen. Vastakkaiset alavastepinnat 55 ovat symmetrisiä hahlon 48 pys- tysuuntaisen keskiakselin suhteen. Hahlon 48 leveys on suurempialavastepin- tojen 55 alakohdassa kuin ylävastepintojen 54 kohdalla. Hahlon 48 leveys on 10-50 mm suurempi, tyypillisesti 20-40 mm suurempi alavastepintojen 55 ala- — kohdassa kuin ylävastepintojen 54 kohdalla.

Palkkiosa käsittää kotelon 50, joka on kiinnitetty päätylevyn 41 takapintaan eli päätylevyn 41 kohti palkin päätä sovittavaan pintaan. Kotelo 50 on kiinnitetty hahlon 48 molemmille puolille. Kotelo 50 käsittää kaksi sivuseinää ja takasei- nan, jotka on muodostettu esimerkiksi U-muotoon taivutetusta teräsprofiililista.

Kotelon 50 avoin sivu on kohti päätylevyn 41 takapintaa. Kotelon 50 sivusei- nien päät on kiinnitetty päätylevyyn 41 hahlon 48 vastakkaisille puolille. Siten hahlo 48 on kotelon 50 sivuseinien päiden välissä. Kotelo 50 on alhaalta avoin. e Kotelo 50 suojaa kotelon sisällä olevia liitoksen osia betonilta valun aikana.

S 25 5 Kotelo 50 käsittää ylälevyn 43, joka on kiinnitetty päätylevyn 41 takapintaan

S kotelon 50 yläpuolelle. Ylälevyssä 43 on aukko 51 kiilalle 64, jolla kotelo 50 ja

E kieliosa 40 kiilataan tai tuetaan toisiaan vasten kiertymättömäksi ja vääntömo- 3 menttia vastaanottavaksi rakenteeksi. Palkkiosa voi käsittää tartuntoja 44, 46, > 30 — esimerkiksi harjateräksiä, palkkiosan kiinnittämiseksi palkin 31 betoniin. Tar- 3 tunnat 44, 46 on kiinnitetty koteloon 50. Palkkiosa siirtää palkilta 31 tulevaa kuormitusta päätylevyn 41 kautta pilariosan kieliosalle 40.

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty pilariosan kieliosa 40, joka käsittää tukipinnan 62, jota vasten hahlon 48 vastepinta 58 on järjestetty tukeutumaan, kun palkkiosa on laskettu pilariosan varaan. Lisäksi kieliosan 40 vastakkaisilla sivuilla on ylä- tukipinnat 66, joista toista vasten hahlon 48 toinen ylävastepinta 54 tukeutuu, kunpalkkiosa on laskettu pilariosan varaan ja palkkiosaan kohdistuu palkin 31 pituusakselin ympäri kiertämään pyrkivä vääntömomentti. Palkkiosaan voi kohdistua palkin 31 pituusakselin ympäri kiertämään pyrkivä vääntömomentti tilanteessa, esimerkiksi asennustilanteessa, jossa kieliosaa 40 ei ole tuettu kii- lalla 64 kotelon 50 sisäsivupintaan 68. Palkin 31 pituusakseli on samansuun- — tainen kuin päätylevyn 41 takapinnan normaali. Mikäli vääntömomentti vaikut- taa päinvastaiseen suuntaan, hahlon 48 vastakkainen ylävastepinta 54 tukeu- tuu kieliosan 56 vastakkaisella sivulla olevaa ylätukipintaa 66 vasten.

Kieliosaan 40 vastakkaisilla sivuilla on alatukipinnat 67, jotka ovat kotelon 50 — sisällä, kun palkkiosa on laskettu pilariosan varaan. Kotelon 50 sisäsivupinta 68 tukeutuu toista alatukipintaa 67 vasten, kun palkkiosa on laskettu pilariosan varaan ja palkkiosaan kohdistuu palkin 31 pituusakselin ympäri kiertämään pyrkivä vääntömomentti, esimerkiksi asennustilanteessa tai muussa tilan- teessa, jossa kieliosaa 40 ei ole tuettu kiilalla 64 kotelon 50 sisäsivupintaan 68 Alatukipinnat 67 ovat pystysuunnassa välimatkan päässä ylätukipinnoista 66, eli alatukipinnat 67 ovat eri korkeudella kuin ylätukipinnat 66. Mikäli vään- tömomentti vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan, kotelon 50 vastakkaisella puo- lella oleva sisäsivupinta 68 tukeutuu kieliosan 40 vastakkaisella puolella ole- e vaa alatukipintaa 67 vasten.

S 25 5 Kieliosa 40 käsittää runkolevyn 69, joka voi olla muotoon leikattua teraslevya.

S Kieliosan 40 käsittää tukilevyn 56, joka on kiinnitetty runkolevyyn 69. Tukilevyn

E 56 yläpinta muodostaa tukipinnan 62. Tukilevy 56 voi olla suorakaiteen muo- 3 toinen ja/tai runkolevyä 69 paksumpi. Tukilevyn 56 vastakkaiset sivut muodos- > 30 — tavat ylätukipinnat 66.

S

Lisäksi kieliosa 40 voi käsittää päätytukilevyn 57, joka on kiinnitetty etupinnas- taan runkolevyn 69 ja/tai tukilevyn 56 päähän. Päätytukilevyn 57 leveys on suurempi kuin runkolevyn 69 ja tukilevyn 56 paksuus. Päätytukilevy 57 ulottuu tukipinnan 62 yläpuolelle. Tällöin päätytukilevy 57 estää palkkiosan päätylevyä 41 putoamasta kieliosan 40 päältä, kun palkkiosa liikkuu palkin pituussuun- nassa. Päätytukilevy 57 voi olla suorakaiteen muotoinen tai hieman muotoiltu yläosastaan. Kieliosan 57 alaosassa vastakkaisilla sivuilla on alatukipinnat 67, joista toista vasten kotelon 50 sisäsivupinta 68 tukeutuu, kun palkkiosa on asennettu paikalleen pilariosan varaan ja palkkiosaan kohdistuu palkin 31 pi- tuusakselin ympäri kiertämään pyrkivä vääntömomentti. Päätytukilevyn 57 si- vupinnat muodostavat alatukipinnat 67. Alatukipinnat 67 voivat olla pystysuo- ria tai vinoja siten, että alatukipinnat 67 ovat symmetrisiä päätytukilevyn 57 pystysuuntaisen keskiakselin suhteen. Kieliosan 40 ylätukipinnat 66 ovat ylem- pänä kuin päätylevyn 57 alatukipinnat 67.

Päätylevyn 41 hahlon 48 leveys alavastepintojen 55 alakohdassa on suu- rempi, esimerkiksi 10-50 mm suurempi, tyypillisesti 20-40 mm suurempi, kuin kieliosan 40 leveys ylätukipintojen 66 kohdalla. Näin hahlo 48 on helpommin laskettavissa kieliosan 40 päälle asennuksen alkuvaiheessa.

Kieliosa 40 voi käsittää kiilauslevyn 59, jonka etupinta on kiinnitetty päätytuki- — levyn 57 takapintaan. Kiilauslevyn 59 vastakkaisilla sivuilla on vinot sivutuki- pinnat 61. Kiilauslevy 59 kapenee ylöspäin. Kiilauslevy 59 on kapeampi kuin päätytukilevy 57. Lisäksi kieliosa 40 voi käsittää suojalevyn 65, jonka etupinta on kiinnitetty kiilauslevyn 59 takapintaan, esimerkiksi kiilauslevyn 59 ylä- ja 0 alaosaan. Suojalevy 65 voi olla suorakaiteen muotoinen. Suojalevy 65 on le-

S 25 —veämpi kuin kiilauslevy 59. Suojalevy 65 on kapeampi kuin päätytukilevy 57. 5 Suojalevy 65 muodostaa ohjaustilan kiilalle 64. 3

E Kieliosa 40, esimerkiksi runkolevy 69, käsittää olakkeen 64 kieliosan 40 pitä- 3 miseksi paikallaan pilariosan pilarikotelossa. Pilarikotelon katto-osaan 70 on > 30 — kiinnitetty vaakalevy, johon olake 64 tukeutuu ja estää kieliosan 40 nousemi- 3 sen ylöspäin pilariosasta, kun palkkiosaan kohdistuu nostavia voimia. Kieli- osa 40 on irrotettavissa pilarikotelosta, kun palkkiosa on poistettu pilariosan päältä.

Kuviossa 2 on esitetty palkkiosa palkin 31 pään suunnasta kuvattuna ja leikat- tuna kotelon 50 kohdalta. Päätylevyn 41 hahlon 48 yläosan vastakkaiset sivut muodostavat ylävastepinnat 54. Vastakkaiset ylävastepinnat 54 voivat olla sa- mansuuntaisia, esimerkiksi pystysuoria. Ylävastepintojen 54 muoto vastaa kie- liosan 40 ylätukipintojen 66 muotoa. Kun palkkiosa on asennettu pilariosan varaan, kummankin ylävastepinnan 54 ja ylätukipinnan 66 välissä on asennus- välys, jonka suuruus on tyypillisesti 2-4 mm. Siten molempien ylätukipintojen 66 ja ylävastepintojen 54 välinen yhteenlaskettu asennusvälys on tyypillisesti 4-8 mm. Lisäksi kieliosan kummankin alatukipinnan 67 ja kotelon sivusisäpin- nan 68 välissä on asennusvälys, jonka suuruus on tyypillisesti 2-4 mm. Siten molempien alatukipintojen 67 ja sisäsivupintojen 68 välinen yhteenlaskettu asennusvälys on tyypillisesti 4-8 mm.

Hahlon 48 alaosassa hahlon vastakkaiset sivut muodostavat alavastepinnat 55. Alavastepinnat 55 ovat vinoja siten, että alavastepintojen 55 välinen etäi- syys ja siten hahlon 48 leveys kasvaa alaspäin. Vastakkaiset ylävastepinnat 54 ovat symmetrisiä hahlon 48 pystysuuntaisen keskiakselin suhteen. Vastak- kaiset alavastepinnat 55 ovat symmetrisiä hahlon 48 pystysuuntaisen keskiak- — selin suhteen.

Kuviossa 1, 5 ja 6 palkkiosa on asennettu pilariosan varaan. Tällöin hahlon 48 ylävastepinta 58 on kieliosan 56 tukipintaa 62 vasten. Kieliosan 40 päätylevy 0 57, kiilauslevy 59 ja suojalevy 65 ovat kotelon 50 sisällä. Kiilauslevyn 59 kum-

S 25 mankin vinon tukipinnan 61 ja kotelon sisäsivupinnan 68 välissä on kiilauskolo, 5 joka kapenee alaspäin. Liitosjärjestely käsittää kiilan 64 kieliosan 40 tuke-

S miseksi kotelon 50 sisäsivupintaan 68. Kiila 64 on sovitettu kiilauskoloon vinoa

E sivutukipintaa 61 ja kotelon 50 sisäsivupintaa 68 vasten. Kiilaan 64 nähden 3 kieliosan 40 vastakkaisella puolella oleva alatukipinta 67 on kotelon 50 sisäsi- > 30 — vupintaa 68 vasten. Tällöin kieliosa 57 on tuettu kiilalla 64 kotelon 50 sisäsivu- 3 pintoihin 68.

Liitosjärjestely voi käsittää toisen kiilan 64, joka on sovitettu kiilauskoloon toista vinoa sivutukipintaa 61 ja kotelon sisäsivupintaa 68 vasten palkkiosan kierty- män muuttamiseksi ja/tai kieliosan 40 tukemiseksi kotelon 50 sisäsivupintoihin 68. Tällöin kieliosan 40 molemmilla sivuilla on kiila 64, joilla kieliosa 40 on tu- ettu kotelon vastakkaisiin sisäsivupintoihin 68.

Kun palkkiosaan kohdistuu palkin pituusakselin ympäri kiertämään pyrkivä vääntömomentti esimerkiksi asennustilanteessa, hahlon 48 ylävastepinta 54 tukeutuu vasten kieliosan 40 ylätukipintaa 66. Lisäksi kotelon 50 sisäsivu- pinta 68 tukeutuu kieliosan 40 alatukipintaa 67 vasten. Alatukipinta 67, jota vasten kotelon 50 sisäsivupinta 68 tukeutuu, ja ylätukipinta 66, jota vasten päätylevyn 41 ylävastepinta 54 tukeutuu, ovat kieliosan 40 vastakkaisilla si- vuilla. Mikäli palkkiosaa kiertämään pyrkivä vääntömomentti vaikuttaa päin- vastaiseen suuntaan, sisäsivupinta 68 tukeutuu toista alatukipintaa 67 vasten ja toinen ylävastepinta 54 tukeutuu toista ylätukipintaa 66 vasten. Toinen ala- tukipinta 67 ja toinen ylätukipinta 66 ovat tällöin kieliosan 40 vastakkaisilla si- vuilla. Asennustilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa kieliosaa 40 ei ole tu- ettu kiilan 64 avulla kotelon sisäsivupintaan 68. Palkin 31 pituusakseli on sa- mansuuntainen kuin päätylevyn 41 takapinnan normaali.

Palkin 30 betonimateriaali muodostaa liitosjärjestelyn vääntölujuuden kannalta ongelman, koska palkkiosan päätylevyllä 41 ei voida siirtää kaikkia vääntömo- mentista aiheutuvia alavaakavoimia hahlon 48 vastepinnoilla, koska palkin 30 0 betoni ei tässä kohdassa pysty vastaanottamaan kovin suuria voimia. Siksi

S 25 —vääntömomenttia liitoksen alaosassa siirtävät rakenneosat on siirretty palkki- 5 osassa betonipalkin 31 sisään. Vääntömomentin siirto palkkiosalta pilariosalle 3 on jaettu kahteen osaan: asennustilanteen vääntömomentti ja lopullisen käyt-

E tötilanteen vääntömomentti. Lopputilanteessa, eli kun liitosjärjestely on tuettu 3 kiilalla 64, pitää liitoksen olla myös kiertymätön vääntövoimille. o 30 3 Kuvioiden 1-6 mukaisessa sovellusmuodossa vääntömomenttia siirtävät liitok- sen osat on sijoitettu kahteen paikkaan. Hahlon 48 ylävastepinta 54 tukeutuu kieliosan 56 ylätukipintaan 66 palkkiosan vääntömomentin ylävaakavoiman vastaanottamiseksi. Tämä toimii kaikissa tilanteissa vääntömomentin ylävaa- kavoimille. Asennustilanteessa kotelon 50 sisäsivupinta 68 tukeutuu päätyle- vyn 57 alavastepintaan 67. Tällöin palkkiosa pääsee ensin kiertymään sisäsi- vupinnan 68 ja alavastepinnan 67 välisen asennusvälyksen verran, jonka jäl- keen sisäsivupinta 68 tukeutuu alavastepintaan 67. Alavastepinta 67 ottaa vastaan myös väännön alavaakavoiman. Lopputilanteessa kieliosan kiilausle- vyn 59 vinoa sivupintaa 61 vasten asennetaan kiila 64, joka tukeutuu myös kotelon 50 sisäsivupintaan 68. Kiila 64 lukitsee liitosjärjestelyn kiertymättö- mäksi ja/tai vääntömomenttia vastaan ottavaksi rakenteeksi.

Alan ammattilaisella on ilmeistä, että keksintö ei rajoitu pelkästään näihin rat- kaisuihin. Keksintö ja sen suoritusmuodot voivat siten vaihdella patenttivaati- musten puitteissa. 0

N

O

N

S o

O

I a a +

O

N

LO

N

O

N

Claims (15)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Liitosjärjestely pystyelementin, kuten pilarin (30) tai seinäelementin, ja pal- kin (31), liittämiseksi toisiinsa, joka liitosjärjestely käsittää: - — palkin (31) päähän kiinnitettävissä olevan palkkiosan, joka käsit- tää päätylevyn (41), jossa on alhaalta avoin hahlo (48), jonka poh- jassa on vastepinta (58), ja - — pystyelementtiin kiinnitettävissä oleva pilariosan, joka käsittää kieliosan (40), jossa on tukipinta (62), jota vasten hahlon (48) vaste- pinta (58) on järjestetty tukeutumaan pystykuorman vastaanotta- miseksi, jossa liitosjärjestelyssä: - kieliosan (40) vastakkaisilla sivuilla on ylätukipinnat (66) ja hahlon (48) yläosassa vastakkaisilla sivuilla on ylävastepinnat (54), joista toinen on jär- jestetty tukeutumaan vasten kieliosan (40) toista ylätukipintaa (66), kun palkkiosa on asennettu pilariosan varaan ja palkkiosaan kohdistuu palkin pituusakselin ympäri kiertämään pyrkivä vääntömomentti, - kieliosan (40) vastakkaisilla sivuilla on alatukipinnat (67) ja päätylevyn (41) takapintaan hahlon (48) molemmille puolille on kiinnitetty kotelo (50), jonka sisään kieliosan alatukipinnat (67) on järjestetty, kun palkkiosa on asennettu pilariosan varaan, - kotelon (50) sisäsivupinta (68) on järjestetty tukeutumaan kieliosan (40) alatukipintaan (67), kun palkkiosaan kohdistuu palkin pituusakselin ympäri kiertämään pyrkivä vääntömomentti, ja S 25 — - kieliosan (40) sivulla on vino sivutukipinta (61), joka on kotelon (50) sisällä, a kun palkkiosa on asennettu pilariosan varaan, tunnettu siitä, että <Q o 9 liitosjärjestely käsittää kiilan (64), joka on sovitettavissa vinoa sivutukipintaa E (61) ja kotelon (50) sisäsivupintaa (68) vasten kieliosan (40) tukemiseksi ko- & 30 telon (50) sisäsivupintaan (68), joka kieliosa (40) käsittää: = - runkolevyn (69) ja päätytukilevyn (57), joka on kiinnitetty etupinnas- N taan runkolevyn (69) päähän ja joka ulottuu tukipinnan (62) yläpuo- lelle, ja jonka päätytukilevyn (57) sivupinnat muodostavat alatukipinnat (67),

- kiilauslevyn (59), jonka etupinta on kiinnitetty päätytukilevyn (57) ta- kapintaan ja jonka vastakkaisilla sivuilla on vinot sivutukipinnat (61), ja - suojalevyn (65), jonka etupinta on kiinnitetty kiilauslevyn (59) takapin- taan ja joka on leveämpi kuin kiilauslevy (59), ja jotka päätytukilevy (57), kiilauslevy (59) ja suojalevy (65) ovat kotelon (50) sisällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että hah- lon (48) alaosassa on vastakkaisilla sivuilla alavastepinnat (55), joiden ala- vastepintojen (55) välinen vaakaetäisyys on suurempi kuin ylävastepinto- jen (54) välinen vaakaetäisyys.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että kieliosan (40) ylätukipinnat (66) ovat eri korkeudella kuin alatukipinnat (67).

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liitosjärjestely, tun- nettu siitä, että ylätukipinta (66) ja alatukipinta (67), joita vasten ylävaste- pinta (54) ja kotelon sisäsivupinta (68) on järjestetty tukeutumaan, kun palkkiosaan kohdistuu vääntömomentti, ovat kieliosan (40) vastakkaisilla sivuilla.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liitosjärjestely, tun- 0 nettu siitä, että kieliosan (40) toisella sivulla on toinen vino sivutukipinta S 25 (61) ja liitosjärjestely käsittää toisen kiilan (64), joka on sovitettavissa toista 5 vinoa sivutukipintaa (61) ja kotelon sisäsivupintaa (68) vasten palkkiosan S kiertymän muuttamiseksi ja/tai kieliosan (40) tukemiseksi kotelon (50) vas- E takkaisiin sisäsivupintoihin (68). DS > 30

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liitosjärjestely, tun- 3 nettu siitä, että kieliosan (40) alatukipinnat (67) ovat pystysuoria.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liitosjärjestely, tun- nettu siitä, että kieliosan (40) vinojen sivutukipintojen (61) välinen vaaka- etäisyys kasvaa alaspäin.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liitosjärjestely, tun- nettu siitä, että pilariosa käsittää pilarikotelon (33), joka käsittää etuseinän (37), jossa on pystyhahlo, jonka läpi kieliosa (40) on sovitettu pilarikote- loon.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liitosjärjestely, tun- nettu siitä, että kieliosa (40) on irrotettavissa pilarikotelosta (33), kun palk- kiosa on poistettu pilariosan päältä.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että hahlon ylävastepintojen (54) ja kieliosan ylätukipintojen (66) välissä on asennusvälys ja/tai kieliosan alatukipintojen (67) ja kotelon sivusisäpintojen (68) välissä on asennusvälys.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että asennusvälyksen suuruus ylätukipinnan (66) ja ylävastepinnan (54) vä- lissä ja/tai alatukipinnan (67) ja sisäsivupinnan (68) välissä on 2-4 mm.

12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen liitosjärjestely, tunnettu siitä, että 0 hahlon (48) leveys alavastepintojen (55) alakohdassa on suurempi, tyypilli- S 25 sesti 10-50 mm suurempi, kuin kieliosan (40) leveys tukipinnan (62) ja/tai 5 ylätukipintojen (66) kohdalla. 3 E

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liitosjärjestely, 3 tunnettu siitä, että hahlon (48) vastakkaisten sivujen ylävastepinnat (54) > 30 ovat symmetrisiä hahlon (48) pystysuuntaisen keskiakselin suhteen ja/tai 3 hahlon (48) vastakkaisten sivujen alavastepinnat (55) ovat symmetrisiä hahlon (48) pystysuuntaisen keskiakselin suhteen.

14. Pystyelementin (2), kuten pilarin tai seinäelementin, ja palkin (3) käsit- tävä liitos, tunnettu siitä, että palkki (3) on liitetty pystyelementtiin (2) jon- kin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-13 mukaisella liitosjärjestelyllä, jonka pilariosa on kiinnitetty pystyelementtiin ja palkkiosa palkin (3) pää- hän, ja palkkiosa on asennettu pilariosan varaan siten, että palkkiosan hahlon (48) vastepinta (58) tukeutuu pilariosan kieliosan (40) tukipintaan (62).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kieliosan (40) vinoa sivutukipintaa (61) ja kotelon (50) sisäpintaa (68) vasten on so- vitettu kiila (64) kieliosan (40) tukemiseksi kotelon (50) sisäsivupintoihin (68). 0 N O N S o O I = < O N LO N O N