FI83485C - Sjaelvcentrerande matarmekanism foer en slipmaskin. - Google Patents

Description

1 83485

Hiomakoneen itsekeskittävä syöttömekanismi Självcentrerande matarmekanism för en slipmaskin

Keksinnön kohteena ovat yleisesti automaattiset syöttömeka-nismit, etenkin laite työkappaleiden syöttämiseksi pitkin vertauslinjaa ja erikoisesti itsekeskittävä syöttömekanismi kaksoishiomapäällä varustettuun hiomakoneeseen, missä hioma-koneessa on yläpuolinen ja alapuolinen hiomapää, joiden välisen keskiviivan ylä- ja alapuolella on syöttömekanismin vastakkain sovitetut ensimmäiset ja toiset ohjauselimet.

Hioma- ja hiekkapaperikäsittelykoneita käytetään yhä yleisemmin monilla aloilla, joilla työkappaleita on pintakäsiteltävä. Tämänkaltaisissa koneissa on tyypillisesti yksi tai useampia hiomapäitä, joihin jokaiseen sisältyy päätön hiomahihna, joka saatetaan liikkumaan suhteellisen suurella nopeudella vetävän ja vedetyn valssin ympäri. Hiomahihnat ja valssit voivat olla suhteellisen leveitä (toisin sanoen leveydeltään satojen millimetrien suuruusluokkaa), joten ne kykenevät pintakäsitte-lemään huomattavan leveitä työkappaleita, kuten vanerilevyjä. Näillä koneilla on lukuisia etuja verrattuna tavanomaisiin pintakäsittelykoneisiin, mukaanluettuna tehokkuus aikaan ja kustannuksiin nähden, entistä parempi tarkkuus ja varmempi toiminta.

Eräs toinen pääetu on, että kahta vastakkain sijaitsevaa hiomapäätä voidaan käyttää hioma- eli hiekkapaperikäsittely-koneessa, minkä ansiosta työkappaleen molemmat pinnat voidaan käsitellä samanaikaisesti. Kaksoispäällä varustettuja leveä-hihnaisia hiekkapaperihiomakoneita käytetään nykyään yleisesti puulevyjen, kuten vanerin pintakäsittelyä ja mittojen tarkistusta varten. Molempien hiomapäiden välinen etäisyys voidaan säätää millimetrin pienen murto-osan tarkkuudella, minkä ansiosta erittäin leveitä levyjä voidaan nopeasti ja tehokkaasti pintakäsitellä varsin tarkasti. Hiomakoneita on myös rajoitetussa määrin käytetty määrämittaisen puutavaran valmistamiseksi, joka puutavara yleensä on karkeasti sahattu 2 83435 pehmeästä puusta, ja myös erikokoisten kovapuulankkujen käsittelemiseksi. Erilaisia ongelmia on kuitenkin esiintynyt syystä, että tämäntyyppinen puutavara usein on kieroutunut merkityksellisesti, ja myös koska raakana sahatun puutavaran paksuus voi vaihdella huomattavasti.

Kaksoishiomapäällä varustetuissa hiomakoneissa on oleellisen tärkeää, että jokaisen työkappaleen molemmat sivut tulevat tasaisesti pintakäsitellyiksi. Muussa tapauksessa työkappale ei tule asianmukaisella tavalla pintakäsitellyksi, tai työ-kappaleen eräät alueet voivat jäädä kokonaan ilman pintakäsittelyä. Monissa tapauksissa tuloksena saatu viallinen työ-kappale on hylättävä. Sellaisen raakana sahatun puutavaran yhteydessä, joka on kieroutunut tavalla tai toisella, tai jonka paksuus vaihtelee, on hiomakoneen erittäin vaikeaa selviytyä halutusta tehtävästä siinäkin tapauksessa, että hioma-päät sijaitsevat ennalta määrätyn etäisyyden päässä toisistaan ja pysytetään jäykästi tässä asennossa.

Niinpä määrämittainen puutavarakappale, jossa esiintyy vääntö-kieroutumaa pitkin sen pituusakselia, ei pääse kulkemaan hio-mapäiden välistä sellaisella tavalla, että molemmat sivut tulevat tasaisesti pintakäsitellyiksi. Kieroutuma tulee maksimikieroutuman alueilla aiheuttamaan liiallista pintakäsittelyä toisella sivulla ja riittämätöntä pintakäsittelyä toisella sivulla.

Eräissä aikaisemman tekniikan mukaisissa koneissa on käytetty syöttömekanismien jäykkiä eli kiinteitä asetusrullia kieroutuneen puutavaran pakottamiseksi menemään hiomapäiden välistä siten, että saadaan syntymään tasainen pintakäsittely. Vaikka puutavarakappale voidaan väliaikaisesti pysyttää kieroutumat-tomassa asennossa tämän kappaleen kulkiessa hiomapäiden välistä, on kuitenkin paras mahdollinen lopputulos kieroutunut puutavarakappale, jonka molemmat sivut on pintakäsitelty. Jos kieroutuma on erikoisen vaikea eikä syöttöjärjestelmässä ole joustavuutta, tapahtuu usein, että puutavara säröilee tai 3 83435 lohkeilee, kun se pakotetaan sopeutumaan kiinteärullaisen syöttöjärjestelmän suoraviivaiseen muotoon. Tällaisissa tapauksissa on puutavara hylättävä.

Tätä ongelmaa monimutkaistavat paksuudeltaan vaihtelevat työ-kappaleet. Jäykissä syöttöjärjestelmissä ja koneen tultua kerran asetetuksi määrätyn nimellispaksuuden omaavia työkap-paleita varten, voi ohuempi kappale luistaa syöttölaitteessa tai tulla heikosti ohjatuksi ja pintakäsitellyksi, kun taas paksummat työkappaleet voivat olla liian suuria koneeseen mentäviksi.

Keksinnön kohteena on syöttömekanismi hiomakoneisiin, jotka kykenevät tehokkaasti pintakäsittelemään paksuudeltaan vaihte-levien työkappaleiden toisen sivun tai molemmat sivut. Sanontaa "hiominen" käytetään tässä yleisesti tarkoittamaan sekä hiekkapaperikäsittelyä että muita hiomakäsittelymuotoja.

Keksinnön kohteena on siten itsekeskittävä syöttölaite hioma-konetta varten, jossa koneessa on yläpuolinen ja alapuolinen hiomapää, joiden hiomapäiden välistä keskiviivaa pitkin työ-kappaleet liikutetaan, sekä missä itsekeskittävässä syöttölaitteessa on ensimmäiset ja toiset ohjauselimet sovitettuina vastakkain keskiviivan ylä- ja alapuolelle, sekä ohjauselimiä varten ensimmäinen joustoväline, joka toimii sellaisen voiman alaisena, joka suurenee työkappaleen keskiviivalta poispäin suuntautuvan liikkeen funktiona. Keksinnölle on tunnusomaista, että jokainen ohjauselin käsittää joukon erikseen toimimaan saatettavia, vierekkäin sijaitsevia säätövarsimekanismeja; ja kääntövälineet näiden useiden säätövarsimekanismien kannattamiseksi siten, että ne pääsevät erikseen suorittamaan kääntö-liikettä yhteisen kääntöakselin ympäri, jolloin jokaisessa säätövarsimekanismissa on säätövarsi, joka on kääntyvästi asennettu kääntövälineeseen liikkumaan kohti mainittua keskiviivaa ja siitä poispäin; työkappaleen käyttöväline, joka on asennettu säätövarrelle välin päähän kääntövälineestä siten, että se tarrautuen liikuttaa työkappaletta pitkin keskiviivaa; 4 83435 ja toinen joustoväline säätövarren ja käyttövälineen painamiseksi joustavasti kohti keskiviivaa pääasiallisesti vakiona pysyvän voiman alaisena.

Keksinnön erään toisen piirteen mukaan sen kohteena on laite työkappaleiden ohjaamiseksi pitkin vertauslinjaa, jossa laitteessa on vähintään yksi säätövarsielin sekä välineet, jotka kannattavat säätövarsielintä siten, että se pääsee suorittamaan riippumatonta kääntöliikettä kohti työkappaleen kulku-rataa ja sieltä pois ennalta määrätyn akselin ympäri, sekä ensimmäinen väline säätövarsielimen painamiseksi joustavasti kohti vertauslinjaa sellaisen voiman alaisena, joka suurenee sen matkan funktiona, jonka säätövarsielin suorittaa poispäin vertauslinjasta työkappaleen vaikutuksesta. Tälle laitteelle on tunnusomaista, että siinä on ensimmäisestä välineestä riippumattomasti käytettävissä oleva toinen väline, joka painaa säätövarsielintä kohti vertauslinjaa pääasiallisesti vakiona olevan voiman alaisena.

Keksinnön edullinen suoritusmuoto selitetään kaksoishiomapääl-lä varustetun hiomakoneen perusteella, jossa koneessa työ-kappale saatetaan menemään ylä- ja alapuolisten hiomapäiden välistä, jotka sijaitsevat tuotteen haluttua paksuutta vastaavan välin päässä toisistaan.

Kaksoishiomapäällä varustetun hiomakoneen yhteydessä käytettynä on keksinnön mukaisessa itsekeskittävässä syött©mekanismissa vähintään kaksi ryhmää ohjausmekanismeja, jotka on sovitettu vastakkain työkappaleen liikkeen halutun keskiviivan yläpuolelle ja alapuolelle. Tässä yhteydessä liikkeen keskiviivalla tarkoitetaan syöttömekanismin ja hiomapäiden symmetria-akselia, joka edustaa sitä symmetriaviivaa, jonka kautta työkappale tulisi liikkumaan siinä tapauksessa, että kumpikin hiomapää suorittaisi pintakäsittelyn samalla tavalla. Jos tämä keskiviiva kehitetään tai projisoidaan sivusuunnassa syöttömekanismin ja hiomapäiden leveyssuunnassa, tulee siitä symmetriataso.

5 83485

Edulliseen suoritusmuotoon sisältyy neljä ryhmää ohjausvarsi-mekanismeja, jotka on sovitettu vastakkaisiksi ryhmäpareiksi. Jokaisen ryhmän ohjausvarsimekanismit on sovitettu vierekkäin kääntymään riippumattomasti yhteisen akselin ympäri kohti keskiviivaa tai -tasoa ja tästä poispäin. Jokainen ryhmä pakotetaan kosketusasentoon pneumaattisen käyttölaitteen avulla, joka sallii ohjausvarsimekanismin poikkeamisen keskiviivasta tai -tasosta, kun tämä mekanismi joutuu kosketukseen työkappaleen kanssa, mutta joka kohdistaa vakiona pysyvän tarrautumisvoiman työkappaleeseen säädetyllä paineella syötetyn ilman ansiosta. Pneumaattisessa käyttölaitteessa on myös kierukkajousi, joka puristuu kokoon kun ohjausvarsimekanismi poikkeutuu keskiviivasta tai -tasosta, ja joka kehittää reak-tiovoiman, joka on suoraan verrannollinen poikkeamiseen.

Säädetyn paineen alaisena toimivan käyttölaitteen vakiovoima antaa halutun suuren tarrautumisvoiman. Jousen vaihteleva reaktiovoima antaa tulokseksi itsekeskittävän toiminnan reagoimalla yhä suuremmalla voimalla ohjausvarsimekanismin poik-keutumiseen kieroutuman tai muun senkaltaisen syyn takia. On huomattava, että tämä suhteellinen jousivoima vaikuttaa siten, että se pysyttää työkappaleen oikein suunnattuna keskiviivaan tai -tasoon nähden.

Koska jokaisen ryhmän ohjausvarsimekanismit on sovitettu vierekkäin mutta nämä mekanismit samanaikaisesti toimivat toisistaan riippumattomina, seuraavat ne kollektiivisesti lankun ääriviivaa ja pakottavat lankun keskiviiva-asentoon. Ne eivät litistä lankkua, kuten on asianlaita siinä tapauksessa, että käytetään jäykkiä eli asennoltaan kiinteitä rullia, ja täten vältetään lohkeileminen ja tästä aiheutuva tuotoksen pieneneminen.

Jokaisen ohjausvarsimekanismin käyttöelementtinä on käyttö-pyörä, jona edullisessa suoritusmuodossa on lieriöhammaspyörä. Tämänlainen lieriöhammaspyörä on erikoisen edullinen, koska 6 83435 sen hampaat ovat kohtisuorassa työkappaleen kulkurataa vastaan ja estävät työkappaleen kaiken liukumisen riippumatta sen kieroutumisesta tai paksuuden vaihteluista.

Kuten on selitetty, tarrautuu keksinnön mukainen syöttömeka-nismi jokaiseen työkappaleeseen, saattaa tämän itsekeskiöity-mään molempien sivujen tasaista pintakäsittelyä varten, ja ohjaa työkappaleen nopeasti ja tehokkaasti hiomapäiden välistä. Tuloksena on valmiiden tuotteiden tasaisuus ja suurentunut tuotos.

Sen lisäksi, että työkappaleen molemmat sivut tulevat tasaisesti ja täysin samalla tavalla pintakäsitellyiksi, on myös todettu, että itsekeskittävän syöttömekanismin käsittelemät työkappaleet itse asiassa suoristuvat kieroudestaan käsittelyn tuloksena. Ei tunneta tämän ilmiön tarkkaa syytä, mutta luullaan, että ei-kieroutuneseen tilaan pakotetun työkappaleen pintakäsittely vapauttaa tai päästää pintakuitujen eräitä kieroutumista aiheuttavia voimia. Lopputuloksena ovat työ-kappaleet, jotka on saatu tasaisesti pintakäsitellyiksi ja merkityksellisesti suoristetuiksi kieroudestaan.

Keksinnön mukaista syöttömekanismia voidaan tietenkin käyttää muissakin hiomakoneissa kuin kaksoispäällä varustettua tyyppiä olevissa koneissa. Niinpä syöttömekanismia voidaan myös tehokkaasti käyttää yksipäisessä koneessa, jolloin siinä erikoisesti on yksi ryhmä ohjausvarsimekanismeja, jotka on sovitettu vierekkäin yhteisen akselin ympäri kääntyviksi ja erillisten jousikuormitteisten pneumaattisten käyttölaitteiden painami ksi.

Keksinnön muut tunnusmerkit ja edut selitetään seuraavassa oheisten piirustusten perusteella.

Kuvio 1 esittää koko koneen läpi menevän pystytason kautta tehtynä leikkauksena keksinnön mukaista hiomakonetta sivulta katsottuna.

7 83485

Kuvio IA esittää osakuviona kuvion 1 näyttämän koneen eräitä osia ja havainollistaa pölyn poistoa, jolloin muut komponentit on selvyyden vuoksi jätetty pois.

Kuvio 2 esittää suurennetussa mittakaavassa kuvion 1 viivan 2-2 kohdalta tehtynä osaleikkauksena hiomakonetta, josta eräät osat on selvyyden vuoksi jätetty pois, ja tämä kuvio näyttää erikoisesti kahta ryhmää ohjausvarsia, jotka yhdessä muodostavat itsekeskittävän syötön konetta varten.

Kuvio 3 esittää koneen läpi poikittain menevän pystytason kautta tehtynä osaleikkauksena hiomakoneen sisäänsyöttöpäätä.

Kuvio 4 esittää päältä katsottuna ja suurennetussa mittakaavassa kahta ohjausvarsimekanismia, joista toinen on näytetty leikkauksena.

Kuvio 5 esittää päästä katsottuna osakuviona suurennetussa mittakaavassa yhtä ohjausvarsimekanismiryhmää, ja tästä kuviosta nähdään erikoisesti asennus kehyksen yhteyteen ja yhteinen käyttöjärjestelmä.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 viivan 6-6 kohdalta tehtynä leikkauksena yhtä ohj ausvarsimekanismia.

Kuvio 7 esittää päältä päin kuvion 6 mukaista ohjausvarsimekanismia vastakkaiselta sivulta katsottuna.

Kuvio 8 esittää sivulta katsottuna määrämittaista puutavara-kappaletta, jossa on vääntövika.

Kuvio 9 esittää päästä katsottuna kuvion 8 näyttämää määrämittaista puutavarakappaletta.

Kuvio 10 esittää sivulta katsottuna määrämittaista puutavara-kappaletta, jossa on "kuppimainen" vika.

β 83435

Kuvio 11 esittää kuvion 10 näyttämää puutavarakappalettä päästä katsottuna.

Kuvio 12 esittää sivulta katsottuna määrämittaista puutavara-kappaletta, joka on viallinen sekä vääntö- että pituuskieroutuman takia.

Kuvio 13 esittää kuvion 12 näyttämää puutavarakappaletta päästä katsottuna.

Kuvioiden 1 ja 3 perusteella selitetään keksinnön mukaisen syöttömekanismin käsittävän hiomakoneen eräs edullinen suoritusmuoto, joka on yleisesti merkitty numerolla 11. Koneessa on alakehys 12 ja yläkehys 13, jota viimeksi mainittua neljä teleskooppimaisesti liikkuvaa pystypylvästä kannattaa pystysuunnassa aseteltavalla tavalla. Jokaiseen teleskooppiseen pylvääseen 14 on yhteisesti yhdistetty tämän alan tekniikassa tunnettu, numerolla 15 yleisesti merkitty asettelumekanismi, jota ohjataan yhden ainoan ohjauspyörän 16 avulla.

Ala- ja yläkehykset 12, 13 kannattavat ylä- ja alapuolisia hiomapäitä 17, 18. Molemmat hiomapäät 17, 18 ovat pystysuun taiset, ja niiden välinen etäisyys vastaa hiottavien tuotteiden haluttua lopullista paksuutta. Tämä etäisyys asetetaan ohjauspyörän 16 avulla.

Tämän alan tekniikassa tunnetulla tavalla on alapuolisessa hiomapäässä 17 ei-näytetyn moottorin tunnetulla tavalla käyttämä valssi 17a, joutokäyntivalssi 17b ja päätön hiomahihna 17c, joka on leveämpi kuin hiottavien tuotteiden leveys. Hiomapäähän 18 sisältyy samoin pyöritettyä valssia 17a vastapäätä asennettu pyöritetty valssi 18a, joutokäyntivalssi 18b ja päätön hiomahihna 18c.

Hiottavien tuotteiden sisäänsyöttökohtana on sivuaukko 19, joka on tehty alapuoliseen sivusuunnassa ulottuvaan element- 9 83485 tiin 21, joka poikkileikkaukseltaan on yleisesti laatikkomainen ja on kiinnitetty alakehykseen 12. Yläelementti 22 on elementin 21 peilikuva ja se on kiinnitetty yläkehykseen 13.

Sisäänsyöttöaukon 19 ja hiomapäiden 17, 18 väliin on sovitettu keksinnön mukainen itsekeskittävä syöttömekanismi 23, joka selitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa.

Hiomapäiden 17, 18 vastakkaisella eli myötävirranpuoleisella sivulla on ala- ja yläryhmät ulossyöttörullia 24, 25, jotka on asennettu ala- ja yläkehysten 12, 13 varaan. Nämä vastakkaisiksi pareiksi sovitetut ulossyöttörullat 24, 25 sijaitsevat pystysuunnassa välin päässä toisistaan, joka on hiukan pienempi kuin hiottavien tuotteiden haluttu lopullinen paksuus. Ulossyöttörullien 24, 25 ulkopinnat ovat joustavat, ja niiden tehtävänä on pehmeästi tarrautua koneesta 11 tuleviin viimeisteltyihin tuotteisiin ja ohjata näitä.

Kuvion IA mukaan on ala- ja yläpuoliset pölykengät 26, 27 sovitettu itsekeskittävän syöttömekanismin 23 ja hiomapäiden 17, 18 väliin. Nämä pölykengät 26, 27 ovat rakenteeltaan samanlaiset, vaikka toistensa peilikuvia, ja seuraavassa selitetään esimerkkinä pölykenkä 26.

Pölykengässä 26 on kenkäelementti 28, joka on sovitettu pääasiallisesti vaakasuoraan ulottumaan yli hiomapään 17 koko leveyden. Kenkäelementtiä 28 kannattaa kummastakin päästä kännin 29, joka sallii kääntöliikkeen kääntöpisteen 30 ympäri. Hitsattu elementti 31 on jäykästi kiinnitetty kenkäelementtiin 28 ja kantimeen 29 kulmassa viimeksi mainitun alle ulkonevaksi. Tämän elementin 31 alapää on kääntyvästi yhdistetty pneumaattisen käyttölaitteen 32 ulostyöntyvään varteen, ja tämä käyttölaite on samoin kuin kännin 29 kiinnitetty ala-kehykseen 12. Pneumaattinen käyttölaite 32 on sovitettu vaakasuoraan, ja se pakottaa toimitilassaan normaalisti pöly-kengän 26 kuvion 1 näyttämään asentoon. Pneumaattisen käyttölaitteen 32 toimintaan vaikuttaa kierukkajousi 33, joka koh- 10 83435 distaa suoraviivaisen pidättävän voiman kenkäelementin 28 poikkeutumista vastaan, kun työkappaleet menevät hiomapäiden 17, 18 välistä.

Pneumaattinen käyttölaite 32 on yhdistetty hitsatun elementin 31 toiseen päähän. Vastakkaisessa päässä on pneumaattinen käyttölaite 34 (näytetty katkoviivoin kuviossa 1), joka on sijoitettu kulmaan käyttölaitteen 32 suhteen pölykengän 26 vastakkaisessa päässä olevan rajoittuneen tilan takia.

Pölykenkien 26, 27 ollessa normaalisti painettuina yhteen kuvion 1 näyttämällä tavalla liukuu työkappale kitkan alaisena niiden välistä ja estää täten hiomapäiden 17, 18 kehittämän pölyn virtauksen taaksepäin työkappaleiden kulkiessa näiden hiomapäiden välistä. Tämäntyyppisissä koneissa yleisesti käytetyllä tavalla pyörivät hiomapäiden käyttövalssit 17a, 18a työkappaleen eteenpäin suunnattua liikettä vastaan, mikä pyrkii painamaan pölyä työkappaleiden liikeeseen nähden päinvastaiseen suuntaan. Pölykenkien 26, 27 muodon ansiosta ja syystä, että ne painautuvat kosketukseen työkappaleiden kanssa, tulee hiomakäsittelyssä syntyvä pöly suuntautumaan alaspäin pölykengän 26 vaikutuksesta ja ylöspäin pölykengän 27 vaikutuksesta koottavaksi ja poistettavaksi. Tätä helpottaa pölynpoistokanava 35, joka on sovitettu pystyasentoon välittömästi hiomapään 17 taakse, ja jonka suuaukko on sijoitettu käyttövalssin 17a viereen. Samanlainen pölynpoistokanava 36 on järjestetty hiomapäätä 18 varten.

Pölynkokoojajärjestelmään sisältyy myös vaakasuora pölynpoistokanava 37, jonka sisäänmenopää sijaitsee joutokäynti-valssin 17b yhteydessä sen pölyn kokoamiseksi tangentiaali-sesti, jota kanava 35 ei ole koonnut. Tämä pöly johdetaan kanavaan 37 metallilevypaneelin 38 avulla, joka sijaitsee juuri hiomapään 17 takana kanavan 35 sisäänmenoaukon alapuolella, ja joka kaareutuu kanavan 37 sisäänmenoaukkoon. Samanlainen pölynpoistokanava 39 ja metallilevypaneeli 40 on järjestetty yläpuolista hiomapäätä 18 varten.

H 83485 Pölynpoistokanavat 35...37 ja 39 on yhdistetty yhteiseen imu-lähteeseen ja kokoojaan tämän alan tekniikassa tunnetulla tavalla.

Kuviot 1.. 7 esittävät itsekeskittävää syöttomekanismia 23.

Tämän itsekeskittävän syöttömekanismin 23 edullisessa suoritusmuodossa on neljä ryhmää erillisiä, toisistaan riippumattomasti ohjattavia säätövarsimekanismeja 45. Alakehys 12 kannattaa ryhmiä 41, 42 työkappaleen alapuolella ja yläkehys 13 kannattaa ryhmiä 43, 44 työkappaleen yläpuolella. Ryhmät 41, 43 on sovitettu vastakkain symmetria-akselin 46 suhteen, joka akseli myös on koneen läpi menevän työkappaleen keskiviiva. Ryhmät 42, 44 on samoin sovitettu vastakkain.

Kuvion 2 mukaan on ryhmässä 41 kääntöakseli 47, joka on kier-tyvästi kannatettu alakehyksen 12 välin päässä toisistaan olevissa laakereissa 48, 49. Tämän edullisen suoritusmuodon jokaisessa ryhmässä 41...44 on kahdeksan ohjausvalssimekanis-mia 45, ja jokainen tällainen mekanismi on erikseen asennettu kääntöakselin 47 varaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin selitetyllä tavalla. Ryhmään 42 sisältyy samanlainen kääntö-akseli 50, joka on laakeroitu laakeripariin 51, 52.

Kääntöakselin 47 kuvion 2 mukaan oikeanpuoleiseen päähän on sovitettu ketjupyörä 53, ja kääntöakselin 50 oikeanpuoleiseen päähän on sovitettu ketjupyörä 54 ketjupyörän 53 linjalle. Ketju 55 yhdistää nämä molemmat ketjupyörät.

Käyttöakseli 56 on niveltyvästi yhdistetty toisesta päästään kääntöakseliin 47 ja toisesta päästään ei näytettyyn sähkö-moottoriin.

Kuvion 3 mukaan on ohjausvarsimekanismien yläryhmillä yhteinen samanlainen käyttö käyttöakselin 57 vaikutuksesta.

i2 83485

Kuvioiden 1. . . 3, 5...1 näyttämällä tavalla on alakehyksessä 12 kaksi yhdensuuntaista poikkikannatinta 58, 59, jotka on sijoitettu vastaavien ryhmien 41, 42 alapuolelle välin päähän toisistaan. Yläkehyksessä 13 on samanlainen pari poikki-kannattimia 61, 62, jotka on asennettu ryhmien 43, 44 yläpuolelle. Näiden poikkikannattimien poikkileikkaus on L-muo-toinen ja jokainen niistä toimii useiden ohjausvarsimekanis-mien 45 yhteisenä kannattimena.

Kuviot 4, 6 ja 7 esittävät jokaisen ohjausvarsimekanismin 45 erikoisrakennetta. Tässä on selitetty ainoastaan ryhmä 42, mutta sama selitys pätee muillekin ryhmille 41, 43 ja 44.

Vetävä ketjupyörä 65 on asennettu pyöriväksi kääntöakselilla 50. Aksiaalisesti ketjupyörän 65 vieressä on ohjausvarsi 66, jota kääntöakseli 50 kannattaa laakerien 67 varassa siten, että akseli 50 pääsee pyörimään varteen 66 nähden ja myös päästää varren 66 kääntymään akseliin 50 nähden. Kuten parhaiten nähdään kuviosta 7, on ohjausvarsi 66 pääasiallisesti T-muotoinen ja kääntöakseli 50 menee sen toisen sivuhaaran läpi.

T-muotoisen ohjausvarren 66 vastakkaisessa sivuhaarassa on tappiakseli 68, joka aksiaalisesti on yhdensuuntainen kääntö-akselin 50 kanssa. Napa 69, jossa on kehälaippa 69a, on asennettu pyöriväksi tappiakseli11a 68 laakeriparissa 71, jota kaksi lukkorengasta 72, 73 pitää paikallaan.

Vedetty ketjupyörä 74 on kiinnitetty navan 69 laipan 69a toiseen sivuun kosketukseen tämän kanssa. Ketjupyörä 74 on sovitettu vetävän ketjupyörän 65 linjalle. Lieriöhammaspyörä 75 on kiinnitetty napaan 69 laipan 69a vastakkaiselle sivulle ketjupyörään 74 nähden. Täten konstruoituina napa 69, vedetty ketjupyörä 74 ja lieriöhammaspyörä 75 pyörivät yhteistä joutokäyntiä tappi akseli 11 a 68.

Ketju 76 (joka on näytetty ainoastaan kuvion 4 oikeanpuoleisen i3 83485 ohj ausvarsimekanismin 44 yhteydessä) yhdistää vetävän ja vedetyn ketjupyörän 65, 74 toisiinsa. Moottorin pyörittäessä kääntöakselia 50 tulee jokainen vedetty ketjupyörä 74 ja lieriöhammaspyörä 75 samoin pyöritetyksi.

Jokainen lieriöhammaspyörä 75 toimii työkappaleen käyttöpyörä-nä, ja sen halkaisija on tästä syystä pakosta suurempi kuin vedetyn ketjupyörän 74 halkaisijan ja siihen lisätyn ketjun säteittäismitan summa (kuvio 4).

Kuvioiden 5... 7 mukaan on jokaisessa ohjausvarsimekanismissa 45 lisäksi pneumaattinen käyttölaite 77, johon sisältyy sylinteri 78, tästä ulos työntyvä varsi 79, etummainen kääntönivel 80 ja takapuolinen kääntönivel 81.

Etupuolinen kääntönivel 80 on niveltyvästi yhdistetty T-muo-toisen ohjausvarren 66 alaspäin suunnattuun haaraan. Taka puolinen kääntönivel 81 on niveltyvästi yhdistetty kierteitet-tyyn tappiakseliin 82, joka ulottuu poikkikannattimessa 59 olevan reikärivin yhden reiän läpi ja on kiinnitetty kahdella lukkomutterilla 83.

Kierukkajousi 84 on sovitettu puristukseen ulostyöntyvälle varrelle 79 etupuolisen kääntönivelen 80 ja sylinterin 78 väliin.

Jokaisen ryhmän 41...44 pneumaattiset käyttölaitteet 77 on yhteisesti yhdistetty säädettyyn paineilmalähteeseen (ei näytetty), jota voidaan säätää siten, että pneumaattiset sylinterit 78 kehittävät ennalta määrätyn suuruuden omaavan vastustavan voiman.

Koska ilma on kokoonpuristuvaa, tulee jokainen ohjausvarsi-mekanismiin 45 kohdistuva kuormitus, jonka työkappale kehittää kun vastaava lieriöhammaspyörä 75 joutuu kosketukseen sen kanssa ja käyttää sitä, aiheuttamaan varren 79 vetäytymistä takaisin sen kuormittavan voiman vaikutuksesta, joka kohdistuu i4 83485 vastaavan ohjausvarren 66 välityksellä kääntöakseliin 50. Koska sylintereitä 78 syöttää säädetty paineilmalähde, tulee voima, jonka sylinteri 78 kohdistaa varteen 79, olemaan vaih-televilla kuormilla pääasiallisesti vakio tämän varren liikku-misraj oissa.

Kun kuitenkin jousi 84 puristuu kokoon lieriöhammaspyörän 75 painautuessa työkappaleeseen ja varren 79 vetäytyessä takaisin, kehittyy voima, joka suurenee suoraviivaisesti ohjaus-varren 66 poikkeutumismäärän suorana funktiona. Kun näin ollen jokin lieriöhammaspyöristä 75 painautuu työkappaleeseen ja vetää tätä, vaikuttaa ohjausvarsimekanismin 45 tästä aiheutuvaa poikkeutumista vastustava voima, joka on yhtä suuri kuin suoraviivaisesti vaihteleva jousivoima, joka summautuu sylinterin vakiovoimaan.

Jokaisen ohjausvarsimekanismin 45 toimiessa mahdollistaa se vakiovoima, jonka pneumaattinen sylinteri 78 kehittää varren 79, ohjausvarren 66 ja lieriöhammaspyörän 75 välityksellä, tämän lieriöhammaspyörän 75 asianomaisen otteen työkappalees-ta. Ohjauvarren poikkeutumista suoraviivaisesti suurenevalla voimalla vastustavan jousen 84 läsnäolo antaa tulokseksi itse-keskittävän toiminnan, joka varmistaa työkappaleen tasaisen pintakäsittelyn huolimatta niistä vioista, joita työkappalees-sa voi esiintyä kieroutumisen tai sen paksuuden vaihtelujen takia.

Edellä esitetyn perusteella ymmärretään, että jokaisen ryhmän 41. . . 4 4 ohjausvarsimekanismeja 45 käytetään yhdessä työkappaleen siirtämiseksi eteenpäin halutulla tavalla. Tämän lisäksi kuitenkin jokaisen ryhmän ohjausvarsimekanismi kääntyy riippumattomasti vastaavan kääntöakselin ympäri keskeyttämättä lieriöhammaspyörien 75 vetävää liikettä, niin että ohjaus-varsimekanismit voivat tarkasti seurata työkappaleen ääriviivaa riippumatta sen paksuuden vaihteluista tai sen kieroutuman suuruudesta ja tyypistä.

is 83485

Jotta helpotettaisiin tätä kykyä seurata työkappaleen ääriviivoja ja samalla pysyttää eteenpäin suunnattu liike, on edullisessa suoritusmuodossa ryhmän 41 ohjausvarsimekanismit porrastettu sivusuunnassa ryhmän 42 ohjausvarsimekanismeihin nähden. Tämä nähdään parhaiten kuvioissa 2 ja 3. Ryhmät 43 ja 44 on porrastettu vastaavalla tavalla.

Kuviot 8...13 näyttävät määrämittaisen puutavaran tyypillisiä vikoja. Kuviot 8 ja 9 näyttävät noin 2, 5 x 25,4 cm kokoista kuusi- tai mäntylautaa, jossa esiintyy vääntökieroutumaa sen pituusakselin ympäri. Kuvioiden 10 ja 11 näyttämä 2,5 x 25,4 cm kokoinen lauta on "kuppimainen", toisin sanoen sen alapinta on kovero ja sen yläpinta on kupera sen pituusakseliin nähden. Kuvioiden 12 ja 13 näyttämä 2, 5 x 25,4 cm kokoinen lauta on kieroutunut ensimmäiseen suuntaan ensimmäisen poikittais-akselin ympäri ja vastakkaiseen suuntaan toisen poikittais-akselin ympäri. Tämän kaksoiskieroutuman vaikutuksesta tämä 2,5 x 25,4 cm kokoinen lauta on muodoltaan käännetyn S-kirjai-men muotoinen.

Käytössä alaryhmien 41, 42 ohjausvarsimekanismien pneumaattisia käyttölaitteita syötetään hiukan suuremmalla paineella kuin ryhmien 43, 44 pneumaattisia käyttölaitteita, koska niiden on poikkeutumisen kehittämien voimien lisäksi kannatettava työkappaleen paino.

Ennen kuin työkappaleet syötetään hiomakoneeseen, asetetaan hiomapäiden 17, 18 välinen etäisyys ohjauspyörän 16 avulla. Tämä etäisyys määrätään työkappalemateriaalin tyypin perusteella (esim. kovapuu tai pehmeä puu, määrämittainen puutavara tai paneelit, jne) samoin kuin suoritettavan tehtävän mukaan (esim. pinnan viimeistely tai materiaalin poistaminen haluttuun paksuuteen).

Ohjausvarsimekanismi-ryhmien 41...44 pneumaattisten käyttölaitteiden tultua asetetuiksi halutulle tasolle ja pölykenkien 26 ja 27 pneumaattisten käyttölaitteiden myös tultua asian- i6 83485 mukaisesti asetetuiksi syötetään työkappaleet sisäänsyöttö-aukosta 19 itsekeskittävään syöttömekanismiin 23. Työkappa-leesta saavat aluksi otteen ryhmiin 42, 44 kuuluvat ohjaus-varsimekanismit, joiden määrä riippuu työkappaleenleveydestä. Koska jokaisen ryhmän 41...44 ohjausvarsimekanismit kääntyvät erikseen kääntöakselillaan, toimivat ne erikseen ja toisistaan riippumattomina. Näin ollen esiintyy poikkeutumista ainoastaan niiden ohjausvarsimekanismien kohdalla, jotka todella saavat otteen työkappaleesta, ja syöttömekanismi seuraa tarkasti työkappaleen ääriviivaa.

Ohjaukseen osallistuvien ohjausvarsimekanismien lieriöhammas-pyörät 75 painautuvat työkappaleeseen ja saavat otteen siitä, ja siirtävät sitä eteenpäin ryhmille 41, 43. Kun kosketus on saatu työkappaleeseen ja ote siitä, poikkeutuvat nämä ohjaukseen osallistuvat lieriöhammaspyörät 75 sivusuuntaan keskiviivasta 46. Pneumaattisten käyttölaitteiden 77 kautta vaikuttava paine pysyttää kuitenkin otteen, ja liike eteenpäin jatkuu lieriöhammaspyörien 75 pyöriessä. Kierukkajouset 84 vastustavat myös lieriöhammaspyörien poikkeutumista liikkuvan työkappaleen vaikutuksesta. Vastustavat jousivoimat, jotka ovat suoraan verrannolliset poikkeutumisen määrään, pyrkivät pitämään työkappaleen keskiviivalla 46 siten, että työkappaleen saavuttaessa hiomapäät 17, 18 tulee sama pintakäsittely tasaisesti suoritetuksi työkappaleen molemmilla sivuilla.

On myös todettu, että tämäntyyppisen itsekeskittävän syöttö-mekanismin käyttäminen yhdessä hiomakäsittelyn kanssa itse asiassa vähentää viallisten työkappaleiden kieroutta. Ei täysin ymmärretä tämän ilmiön syitä, mutta luullaan sen johtuvan kieroutumisvoimien vapautumisesta työkappaleen pinta-kuiduissa, kun työkappale pysytetään oikeassa asennossa pitkin keskiviivaa 46 sinä aikana, jolloin tasainen hionta tapahtuu samalla tavoin molemmilla sivuilla. Tämän tuloksena saadaan työkappale, joka sekä on tasaisesti pintakäsitelty molemmilla sivuilla että myös on pääasiallisesti suoristunut kieroudestaan.

Claims (27)

1. Itsekeskittävä syöttölaite (23) hiomakonetta (11) varten, jossa koneessa on yläpuolinen (18) ja alapuolinen (17) hioma-pää, joiden hiomapäiden välistä keskiviivaa (46) pitkin työ-kappaleet liikutetaan, sekä missä itsekeskittävässä syöttölaitteessa (23) on ensimmäiset (41, 43) ja toiset (42, 44) ohjauselimet sovitettuina vastakkain keskiviivan (46) ylä- ja alapuolelle, sekä ohjauselimiä varten ensimmäinen joustoväline (84), joka toimii sellaisen voiman alaisena, joka suurenee työkappaleen keskiviivalta poispäin suuntautuvan liikkeen funktiona, tunnettu siitä, että jokainen ohjauselin käsittää: a) joukon erikseen toimimaan saatettavia, vierekkäin sijaitsevia säätövarsimekanismeja (45), b) kääntövälineet (50) näiden useiden säätövarsimekanismien (45) kannattamiseksi siten, että ne pääsevät erikseen suorittamaan kääntöliikettä yhteisen kääntöakselin ympäri, c) jolloin jokaisessa säätövarsimekanismissa (45) on: i) säätövarsi (66), joka on kääntyvästi asennettu kääntövälineeseen (50) liikkumaan kohti mainittua keskiviivaa ja siitä poispäin, ii) työkappaleen käyttöväline (65, 74, 75, 76), joka on asennettu säätövarrelle (66) välin päähän kääntöväli-neestä (50) siten, että se tarrautuen liikuttaa työkappaletta pitkin keskiviivaa; iii) toinen joustoväline (77) säätövarren (66) ja käyttö-välineen (75) painamiseksi joustavasti kohti keskiviivaa pääasiallisesti vakiona pysyvän voiman alaisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttölaite, tunnet-t u siitä, että toisena joustovälineenä on pneumaattinen käyttölaite (77) ja välineet pääasiallisesti vakiopaineisen ilman syöttämiseksi yhteisesti jokaisen ohjauselimen säätö-vars i mekani s mi i n. i8 83485

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että ensimmäisenä joustovälineenä on jousi (84).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että jokaiseen pneumaattiseen käyttölaitteeseen (77) sisältyy pneumaattinen sylinteri (78) ja ulostyöntyvä varsi (79), joka on yhdistetty säätövarteen (66), ja ensimmäisenä joustovälineenä oleva jousi (84) on asennettu ulostyöntyvälle varrelle (79) pneumaattisen sylinterin (78) ja säätövarren (66) väliin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttölaite, tunnet-t u siitä, että kääntövälineenä on kääntöakseli (50), joka on sovitettu poikittain työkappaleen kulkurataa vastaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen syöttölaite, tunnet-t u siitä, että a) jokaisen ohjauselimen säätövarret (66) on asennettu kääntöakselille (50) suorittamaan siihen nähden suhteellista liikettä, ja että b) käyttövälineet käsittävät i) käyttöpyörän (75), joka on asennettu pyöriväksi säätövarrelle (66), ii) välineet (56) kääntöakselin (50) pyörittämiseksi, iii) ja välineet (65, 74, 76) käyttöpyörän (75) yhdistämi seksi toiminnallisesti kääntöakseliin (50).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen syöttölaite, tunnet-t u siitä, että välineisiin käyttöpyörän yhdistämiseksi toiminnallisesti kääntöakseliin kuuluu a) ensimmäinen ketjupyörä (74), jonka halkaisija on pienempi kuin käyttöpyörän (75) halkaisija, ja joka on asennettu tämän mukana pyöriväksi, b) toinen ketjupyörä (65), joka on asennettu kääntöakselin (50) mukana pyöriväksi, i9 83485 c) ja ketju (76), joka yhdistää ensimmäisen ja toisen ketju-pyörän (65, 74) toisiinsa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen syöttölaite, tunnet-t u siitä, että säätövarsi (66) on pääasiallisesti T-muotoi-nen niin, että siinä on ensimmäinen ja toinen sivuhaara ja alaspäin ulottuva haara, jolloin käyttöpyörä (75) ja ensimmäinen ketjupyörä (74) on asennettu ensimmäiselle sivuhaaralle, kääntöakseli (50) ulottuu toisen sivuhaaran läpi ja ensimmäinen (84) ja toinen joustolaite (77) on toiminnallisesti yhdistetty alaspäin ulottuvaan haaraan.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että toisena joustovälineenä olevaan pneumaattiseen käyttölaitteeseen (77) sisältyy pneumaattinen sylinteri (78) ja ulostyöntyvä varsi (79), joka on yhdistetty alaspäin ulkonevaan haaraan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että ensimmäisenä joustovälineenä oleva jousi on kierukkajousi (84), joka on asennettu ulostyöntyvälle tangolle (79) pneumaattisen sylinterin (78) ja alaspäin ulkonevan haaran väliin.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen syöttölaite, tunnet-t u siitä, että käyttöpyöränä on lieriöhammaspyörä (75).

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttölaite, tunnet- t u siitä, että siinä on kaksi ryhmää ohjauselimiä (41, 43 ja 42, 44), jotka on sovitettu vastakkain keskiviivan (46) yläpuolelle ja alapuolelle, ja kuassakin ohjauselimessä on joukko mainittuja riippumattomasti toimimaan saatettavia ohjausvarsi-mekanismeja (45), jotka on sovitettu ryhmittäin vierekkäin kääntövälineille (47, 50) suorittamaan kääntöliikettä kääntö- akselin ympäri. 20 8 3 435

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttölaite, tunnet-t u siitä, että toisen ohjauselinparin (42, 44) säätövarsi-mekanismit (45) sijaitsevat kääntövälineittensä varassa sivusuunnassa porrastetulla tavalla suhteessa toiseen ohjauselin-pariin (41, 43).

14. Laite työkappaleiden ohjaamiseksi pitkin vertauslinjaa, jossa laitteessa on vähintään yksi säätövarsielin (66) sekä välineet (50), jotka kannattavat säätövarsielintä siten, että se pääsee suorittamaan riippumatonta kääntöliikettä kohti työkappaleen kulkurataa ja sieltä pois ennalta määrätyn akselin ympäri, sekä ensimmäinen väline (84) säätövarsielimen (66) painamiseksi joustavasti kohti vertauslinjaa sellaisen voiman alaisena, joka suurenee sen matkan funktiona, jonka säätövarsielin suorittaa poispäin vertauslinjasta työkappaleen vaikutuksesta, tunnettu siitä, että siinä on ensimmäisestä välineestä (84) riippumattomasti käytettävissä oleva toinen väline (77), joka painaa säätövarsielintä kohti vertauslinjaa pääasiallisesti vakiona olevan voiman alaisena.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on useita vierekkäin sijaitsevia säätövarsi-elimiä (66) syötettyjen työkappaleiden ohjaamiseksi vertaus-tasoa pitkin.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on kuhunkin säätövarsielimeen (66) liittyvät käyttövälineet (65, 74, 75, 76), jotka tarttuvat työkappalee-seen ja siirtävät sitä eteenpäin pitkin vertaustasoa.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitun toisen painavan välineen (77) olennaisesti vakio voima on säädettävissä.

18. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisena painavana välineenä on väliaine-käyttöinen käyttölaite (77), joka on toiminnallisesti yhdis- 2i 83435 tetty jokaiseen säätövarsielimeen (66).

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että väliainekäyttöiset käyttölaitteet (77) joutuvat yhteisesti paineen alaisiksi säädettävää paineilmaa tuottavasta lähteestä.

20. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 14-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisenä välineenä on jousielin (84).

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 14-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisena väliainekäyttöisenä käyttölaitteena (77) on pneumaattinen sylinteri (78) ja ulostyöntyvä varsi (79), joka on yhdistetty säätövarsielimeen (66), ja ensimmäisenä välineenä on jousi (84), joka on puristuksen alaisena sovitettu pneumaattisen sylinterin (78) ja säätövarsielimen väliin.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että: a) jokaisena säätövarsielimenä on yhdysrakenteinen säätö- varsi (66), joka on kääntyvästi yhdistetty kääntövälinee-seen (50) tämän ennalta määrätyssä kohdassa polvivipu-maisesti, b) ulostyöntyvä varsi (79) on toiminnallisesti yhdistetty säätövarteen (66) mainitun ennalta määrätyn kohdan toisella puolella, c) ja että laite edelleen tunnetaan siitä, että siinä on työkappaleeseen tarttuva väline (75), joka on toiminnallisesti yhdistetty säätövarteen mainitun ennalta määrätyn kohdan vastakkaisella sivulla.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisessa työkappaleeseen tarttuvassa välineessä on käyttöväline (75) työkappaleiden siirtämiseksi pitkin vertaus tasoa. 22 83485

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä lisäksi on välineet (50, 56), jotka yhtei sesti käyttävät käyttövälineitä.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen laite, tunnettu siitä, että käyttövälineenä on lieriöhammaspyörä (75).

26. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on kääntövälineet (50) useiden säätövarsi-elimien kannattamiseksi kääntyvästi yhteisen kääntöakselin ympäri, joka on pääasiallisesti kohtisuorassa työkappaleen kulkurataa vastaan.

27. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on säätövarsielimeen (66) liittyvä käyttö-väline (65, 74, 75, 76), joka tarttuu työkappaleeseen ja siirtää sitä eteenpäin pitkin mainittua vertauslinjaa. 23 83485