FI82344B - Synkroniseringsapparat foer television. - Google Patents

Description

1 82344

Television tahdistuslaite

Keksintö liittyy televisiolaitteessa käytettävään piiriin, joka kehittää jonon sisääntulotahdistuspulsseihin 5 tahdistettuja korkeampitaajuisia pulsseja.

Viime aikoina on esiintynyt kiinnostusta esittää lomitelluntyyppinen videosignaali, kuten NTSC-standardin mukainen videosignaali, lomittelemattomassa pyyhkäisyfor-maatissa virheiden vaikutuksen vähentämiseksi. Tällainen 10 näyttöformaatti yleisesti vaatii poikkeutusvirran kytkemi sen taajuudella, joka on vaakatahtipulssien vaakataajuuden, fH, monikerta. Esimerkiksi televisiojärjestelmissä, jotka käyttävät kaksinkertaisen vaakataajuuden pyyhkäisyformaattia, voi olla tarpeen kehittää kaksi vaakapoikkeutusvirran 15 sykliä kustakin vaakatahtipulssista. Verrattuna tavanomai siin televisiojärjestelmiin, vastaavuus on yksi sykli kustakin tahtipulssista.

Joissakin tunnetuissa piireissä vaakataajuuden kaksinkertaistaminen on toteutettu vaihelukitulla silmukkapii-20 rillä, joka sisältää jänniteohjatun oskillaattorin (VCO).

VC0:n ulostulotaajuus on sama kuin vaakataajuuden monikerta. Digitaalisessa televisiossa on esimerkiksi suotavaa kehittää poikkeutusvirta käyttäen signaaleja, jotka on johdettu yhteisestä järjestelmäkellosta VCO:n sijasta.

25 Keksinnön kohteena ovat patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaiset laitteet.

Keksinnön yhteen piirteen mukaisesti jaksottaista sisääntulosignaalia, joka ilmaisee ensimmäisen jaksottaisen tapahtuman, kuten esimerkinomaisesti vaakatahtipuls-30 sit, käytetään kehittämään ensimmäinen signaali, joka ilmaisee tahdistussisääntulosignaalin osajakson pituuden, kuten esimerkinomaisesti 1/2 vaakatahtipulssien jaksosta H. Toinen signaali, joka ilmaisee toisen jaksottaisen tapahtuman, kuten joka esiintyy esimerkinomaisesti kussa-35 kin jaksossa H taajuudella fH, kehitetään jaksottaisesta sisääntulosignaalista. Kolmas signaali, joka ilmaisee kolmannen jaksottaisen tapahtuman, jollainen esiintyy esimerkinomaisesti kunakin jaksona H, tuotetaan toisesta 2 82344 signaalista siirtämällä toista signaalia ajallisesti määrällä, joka määräytyy osajakson pituuden mukaisesti. Kolmatta signaalia käytetään kehittämään ulostulosignaalin ensimmäinen komponenttisignaali. Ulostulosignaalin toinen 5 komponenttisignaali kehitetään sisääntulosignaalista. Ulostulosignaalin taajuus on suurempi kuin sisääntulosignaalin taajuus. Aikaväli toisen ja kolmannen jaksottaisen tapahtuman tietyn tapahtumaparin vastaavien tapahtumien välillä määräytyy ensimmäisen signaalin mukaisesti. Tällainen ai-10 kaväli on esimerkinomaisesti yhtä kuin 1/2 jaksoa H. Ulostulosignaali, jollaista käytetään poikkeutuspiirin pääte-astekytkimen ohjaamiseen, kehitetään toisesta ja kolmannesta signaalista jaksottaisina hetkinä, jotka vastaavat vastaavasti toisen ja kolmannen signaalin vastaavasti toi-15 siä ja kolmansia jaksottaisia tapahtumia.

Toteutettaessa esimerkiksi tietty keksinnön suoritusmuoto, television poikkeutuspiirin ohjauspiiri, joka käyttää kaksinkertaisen vaakataajuuden pyyhkäisyformaattia, kehittää ulostulosignaalin, joka muodostaa poikkeutussykle-20 jä pääteasteessa. Poikkeutussyklin muodostava signaali, joka on ulostulosignaalin toinen komponenttisignaali, joka on kehitetty toisesta signaalista, esiintyy vaakataa-juudella fH· Samalla tavoin poikkeutussyklin muodostava signaali, joka on ulostulosignaalin ensimmäinen komponent-25 tisignaali, joka on tuotettu kolmannesta signaalista, esiintyy myös vaakataajuudella fH· Kuitenkin aikavälillä vierekkäisten poikkeutussyklien välillä, jotka ulostulosignaalin kaksi viimeksi mainittua poikkeutussyklin muodostavat ensimmäinen ja toinen komponenttisignaali ovat muodostaneet, 30 on pituus, joka on jaksottaisen sisääntulon signaalin puoli jaksoa ensimmäiseen signaaliin sisältyneen pituusinfor-maation mukaisesti. Siten piiri kahdentaa tahdistuspulssien taajuuden poikkeutusvirran saamiseksi ulostuloasteeseen taajuudella 2xfH.

35 Poikkeutuspiirin ohjauspiiri sisältää keksinnön toisen piirteen mukaisesti vaihelukitun silmukkapiirin, 3 82344 joka on tahdistettu jaksottaiseen sisääntulosignaaliin, joka sisältää tahtipulssit. Kukin toisista ja kolmansista jaksottaisista tapahtumista määritetään toisella ja kolmannella signaalilla vastaavasti resoluutiolla, joka on 5 murto-osa yhteisen kellosignaalin jaksosta. Jaksottaisen sisääntulosignaalin kukin jakso johtaa vastaavaan sekvenssiin tiloja vaihelukitussa silmukkapiirissä. Kukin tila tuotetaan synkronisesti yhteisen kellosignaalin kanssa.

Vaihelukittu silmukkapiiri syöttää toisen ja kol-10 mannen signaalin, jotka ilmaisevat toisen ja kolmannen jaksottaisen tapahtuman vastaavasti vaiheohjattuun silmuk-kapiiriin poikkeutussyklin muodostavan ulostulosignaalin kehittämiseksi siitä. Vaiheohjattu silmukkapiiri vastaanottaa paluusignaalin poikkeutuspiirin pääteasteelta ulos-15 tulosignaalin ajoituksen korjaamiseksi esimerkinomaisesti ainoastaan kerran jaksottaisen sisääntulosignaalin tietyn jakson aikana ja toisesta ja kolmannesta signaalista jommankumman signaalin ajoitusten mukaisesti. Ulostulosignaalin ajoitukset korjataan poikkeutussvklien ajoitusten saat-20 tamiseksi vastaamaan toisia ja kolmansia jaksottaisia tapahtumia.

Seurantavasteaika vaiheohjatussa silmukkapiirissä paluusignaalin vaihevaihteluiden suhteen on nopeampi kuin vastaava seurantavaste vaihelukitussa silmukkapiirissä 25 tahtipulssit sisältävän jaksottaisen sisääntulosignaalin vaihevaihteluiden suhteen. Näin on, koska vaiheohjattu silmukkapiiri on optimoitu tietämään nopeita kytkentäai-kavaihteluita pääteasteessa, joita voi esiintyä nopeasti muuttuvan elektronisuihkuvirran johdosta, kun taas vaihe-30 lukittu silmukkapiiri on optimoitu poistamaan tahtipuls-seihin liittyvää kohinaa tai värinää.

Piirustuksissa

Kuvio 1 esittää yleisen lohkokaavion poikkeutuspii-ristä, joka sisältää keksinnön yhtä piirrettä havainnol-35 listavat vaihelukitun silmukkapiirin ja vaiheohjatun sil-mukkapiirin; 4 82344

Kuvio 2 esittää kuvion 1 poikkeutuspiirin yksityiskohtaisen lohkokaavion;

Kuviot 3a~3g esittävät ajoitusdiagrammit, jotka ovat käyttökelpoisia selitettäessä kuvion 2 vaihelukitun silmuk-5 kapiirin tahdistusta;

Kuviot 4a-4r esittävät ajoitusdiagrammeja, jotka ovat käyttökelpoisia selitettäessä kuvion 2 piirin toimintaa; ja

Kuvio 5 esittää kuvion 2 vaihekomparaattorin yhden 10 suoritusmuodon.

Kuvio 1 esittää lohkokaavion vaakapoikkeutuspiiristä, joka sisältää vaihelukitun silmukkapiirin 20. Se sisältää jaksottaisen laskurin 21, jolla on tavanomaisen vaihelukitun silmukkapiirin VCOron nähden analoginen toiminta. Las-15 kuri 21 on ohjelmoitava laskuri, jota lisätään kunkin kel-lopulssin CK johtoreunan jälkeen, jolla pulssilla on jakso tCR, kuten on esitetty kuvion 4a ajoitusdiagrammissa. Se laskee ylöspäin alkuarvosta esimerkiksi 1, kunnes se palautetaan alkuarvoonsa palautuspulssilla RESET kuvion 1 si-20 sääntuloliittimelle 21a. Pulssi RESET ohjaa kellon CK jaksojen t^ lukumäärää, jotka sisällytetään laskurin 21 vastaavaan jaksoon tai sekvenssiin N. Laskurin 21 tuottamien sekvenssien N jonot määrittävät päättymättömän jakson. Kukin sana CT laskurin 21 ulostuloportilla 21b syöttää tie-25 tyssä jaksossa N laskurin 21 vallitsevan lukeman.

Esimerkinomaisesti digitaalista sanaa esitetään tässä 2-kantalukuisena numerona, joka sisältää kokonaisluvun, murtoluvun tai kokonaisluvun ja murtoluvun yhdistelmän. Negatiivinen luku on esitetty kahden komplementtilu-30 kuna.

Vaakatahtipulssit H , joilla on jakso H (1H tahti-

S

pulssit Hg), on kytketty esimerkinomaisesti televisiovas-taanottimen tavanomaiselta tahtisignaalin erottimelta 60 vaiheilmaisimelle 202. Kun vaihelukittu silmukkapiiri 20 35 on vaihelukittu tahtipulsseihin H edellyttäen, että niihin

O

liittyy alhainen kohinataso, kunkin pulssin MS johtoreuna, 5 82344 joka on kytketty vaiheilmaisimelle 202, esiintyy oleellisesti samanaikaisesti viimeisen kellon CK reunan kanssa, joka esiintyy vastaavan tahtipulssin H keskikohtaa. Puis- 9 si MS kehitetään dekooderilla 23, kun ilmaistaan ennalta 5 määrätty sanan CT arvo. Siten kunkin tahtipulssin Hg keskikohta esiintyy kuvion 4a kellon CK jakson t.. muuttuvan murto-osan f kuvion 1 pulssin MS johtoreunan jälkeen.

Muuttuva murto-osa f sisältyy 1H porrastettuun sanaan SK, joka on myös kytketty vaiheilmaisimelle 202. Vai-10 heilmaisin 202 kehittää jakson pituuden asettelevan sanan LPFO. Sana LPFO on yhdistetty vaakajakson pituusfeneraatto-rissa 33 vakiosanaan PR sanan DPW tuottamiseksi. Sana PR on esimerkiksi yhtä kuin arvo 910, missä 910xt on yhtä kuin vaihelukitun silmukkapiirin 20 nimellinen jakso tai vapaan 15 värähtelyn jakso. Tulee huomata, että kellon CK jakso on yhtä kuin 1/(4xf ), missä f on NTSC-väriapukantoaal- SO bv lon taajuus.

Sana DPW sisältää pulssien Hg todellisen jakson H lasketun estimaatin binaariarvon kellon CK jaksojen tot. ko-20 konaislukumäärän M ja kellon CK jaksojen t__, murto-osaluku-määrän k muodossa. Sana DPW on kytketty laskurijakson ja porrassanojen generaattoriin 201, joka kehittää 1H porrastetun sanan SK ja jaksosanan PERIOD. Sana PERIOD, joka sisältää kellon CK syklien lukumäärän tietyssä laskurin 21 25 jaksossa N, on kytketty komparaattoriin 200, joka vertaa sanojen CT ja PERIOD vallitsevaa arvoa ja kehittää pulssin RESET, kun sana CT = sana PERIOT. Pulssi RESET palauttaa laskurin 21 sisältämään sanan CT = 1 samanaikaisesti seuraavan kellon CK reunan kanssa, joka siten määrittää 30 laskurin 21 vallitsevan sekvenssin N päättymisajankohdan ja seuraavan sekvenssin N alkuajankohdan.

Sanat CT on kytketty ohjelmoitavan aikasiirtimen tai viiveen 42 kautta viivästettyjen sanojen Ca muodostamiseksi. Ohjelmoitavan viiveen 42 viivettä ohjataan ulkopuolisel-35 la sanalla NPW, joka on kytketty lähteestä, jota ei ole esitetty kuvioissa. Sana CMa, joka on määritetty sisältämään β 82344 sanat SK ja CA, jotka muodostavat sanan CMa murtoluku- ja kokonaislukuosat vastaavasti, on kytketty ohjelmoitavaan viiveeseen 203. Sana CMao on määritetty sanan CMa tilana, jossa sana CA = 0. Sana CMao määrittää jaksollisen tapah-5 tuman eCMao» jolla on jakso, joka on yhtä suuri kuin todellisen jakson H estimoitu arvo sanan DPW mukaisesti. Tapahtuma eCMao esiintyy fxtCK kellon CK johtoreunan jälkeen, mikä saa sanan Ca tulemaan nollaksi, kuten myöhemmin kuvataan. Murto-osa f on arvo, joka sisältyy 1H porrastettuun 10 sanaan SK.

Keksinnön yhden piirteen mukaisesti vaakajakson pi-tuussana DPW on kytketty kahdella jakavaan yksikköön 46, joka jakaa sanan DPW arvon jakajalla 2 sanan HDPW tuottamiseksi, joka ilmaisee puolet vaakajakson pituudesta H.

15 Sana HDPW on kytketty ohjelmoitavan viiveen 203 ohjausport-tiin, joka viivästää tapahtumaa eCMao/ joka on määritetty sanalla CMao, määrällä H/2 viiveen 203 ohjaussanan HDPW arvon mukaisesti.

Sana CMb, ohjelmoitavan viiveen 203 ulostulosana, 20 sisältää porrassanan SKB ja sanan Cb, jotka muodostavat sanan DMb murtolukuosan ja kokonaislukuosan vastaavasti. Sana CMbo on määritetty sanan CMb tilana, jossa sana Cb = 0. Sana CMbo määrittää jaksottaisen tapahtuman eCfljj50' joka esiintyy kunkin perättäisten tapahtumien eCMaQ parin 25 välisen aikavälin lasketussa arvioidussa keskikohdassa.

Sanat CMa ja CMb on kytketty multiplekserin 40 portteihin 40a ja 40b vastaavasti. Multiplekseri 40 kytkee vaihtoehtoisesti sanat CMa ja CMb vaiheohjatun silmukka-piirin 120 ohjelmoitavan ajansiirtimen tai viiveen 51 si-30 sääntuloporttiin 51a. Sanat CMI ja CMP ohjelmoitavan viiveen 51 ulostuloportilla 51c, edustavat kuvion 4a kellon CK jakson t,™ kokonaisluku- ja murtolukuosaa vastaavasti.

LK

Sanat CMI on kytketty vaakaohjauspulssigeneraattorille 253, joka kehittää joka kerta kun sana CMI = 0, pulssin 35 PGP, jolla on leveys w, jota ohjataan ulkoisella sanalla WIDTH. Pulssi PGP on kytketty pulssigeneraattorilta 253 7 82344 porttiviiveen 54 sisääntuloliittimelle 54a. Porttiviive 54 viivästää pulssia PGP kuvion 4a kellon CK jakson

CK

murto-osalla q, jolla on pituus, joka on määritetty kuvion 1 sanan CMB arvon mukaisesti 2fH taajuisen signaalin 5 HORDRIVE tuottamiseksi porttiviiveen 54 ulostuloliittimel-le 54b. Signaali HORDRIVE on kytketty kiikkuyksikköön 55. Kukin signaalin HORDRIVE pulssi aikaansaa signaalin TOGGLE muodostamisen kiikkuyksikön 55 ulostuloliittimelle 55a. Signaali TOGGLE on kytketty multiplekserin 40 valintaliit-10 timelle 40c. Signaali TOGGLE aikaansaa loogisen tilansa mukaisesti sanojen CMa ja CMb valinnaisen kytkennän vastaavasti ohjelmoitavan viiveen 51 sisääntuloporttiin 51a. Siten signaalin HORDRIVE pulssien ajoituksia ohjataan vaihtoehtoisesti multiplekserin 40 sanoilla porteissa 40a 15 ja 40b vastaavasti.

Tulisi ymmärtää, että järjestelyä, joka on samanlainen kuin kuvion 1 järjestely, voidaan käyttää kehittämään signaali, joka on analoginen kuvion 1 signaalille HORDRIVE ja jolla on eri taajuuden monikerta, kuten esimerkin-20 omaisesti 3fH tai 4fH·

Signaali HORDRIVE on kytketty 2fH vaakapoikkeutus-piirin pääteasteen 41 sisääntuloliittimelle 40a ohjaamaan vaakapäätetransistorin kytkentää. Paluuaikaväli on muodostettu signaalin HORDRIVE vastaavasta pulssista riippuvai-25 sesti. Tuloksena oleva pulssi FLYPACK, joka esiintyy paluun aikana, joka on saatu esimerkinomaisesti pääteasteen 41 paluumuuntajalta, jota ei ole esitetty kuviossa 1, on kytketty vaiheilmaisimelle 202'.

Kun vaiheohjattu silmukkapiiri 120 on oikein vaihe-30 lukittu paluupulsseihin FLYPACK kunkin pulssin MS' johto-reuna, joka on myös kytketty vaiheilmaisimelle 202', esiintyy oleellisesti samanaikaisesti viimeisen kellon CK reunan kanssa ennen vastaavan pulssin FLYPACK keskikohtaa. Pulssi MS' on kehitetty dekooderilla 23', kun havaitaan 35 sanan Ca ennalta määrätty arvo. Pulssin FLYPACK keskikohta esiintyy kuvion 4a kellon CK jakson t^K murto-osan f β 82344 kuvion 1 pulssin MS' johtoreunan jälkeen. Murto-osa f sisältyy 1H porrassanaan SK.

Vaiheilmaisin 202' kehittää sanan LPFO', joka ohjaa ohjelmoitavan viiveen 51 viiveaikaa. Ohjelmoitava vii-5 ve 51 kykenee muodostamaan positiivisen tai negatiivisen vaihesiirron tai aikaviiveen, kuten myöhemmin selitetään.

2f^ taajuisten pulssien FLYPACK keskikohta esiintyy samanaikaisesti kunkin vastaavan tapahtuman eCMao tai ecMbo ^ans-sa. Tapahtuma eCM esiintyy hetkenä, jona sana Ca = 0, 10 kun taas tapahtuma esiintyy kun sana Cb = 0, kuten aiemmin on selitetty. Tämän johdosta keksinnön yhden piirteen mukaisesti kuvion 1 järjestely kehittää 2fu taajuisia n pulsseja FLYPACK, jotka on viivästetty vastaavilla vakio-viiveajoilla vastaavan 1H tahtipulssin Hg suhteen.

15 Kuvio 2 esittää kuvion 1 järjestelyn yksityiskoh taisemman lohkokaavion. Samat viitenumerot ja symbolit kuvioissa 1 ja 2 esittävät samoja kohteita tai toimintoja. Kuviot 4a-4r esittävät tyypillisen vakaan toimintatila-esimerkin ajoitusdiagrammeja, jotka esittävät kuvion 2 20 laskurin 21 kolme peräkkäistä jaksoa tai sekvenssiä N , a

Nb Nc' ^un vaihelukittu silmukkapiiri 20 on vaihelukittu kuvion 4r tahtipulsseihin H . Samat numerot ja symbolit

S

kuvioissa 1, 2 ja 4a-4r esittävät samoja kohteita tai toimintoja.

25 Oletetaan, että sana DPW kuvion 2 summaimen 34 si sään tuloportilla 34a sisältää kuvion 4r vaakatahtipuls-sien Hg jakson h lasketun estimaattiarvon. Kuvion 2 sana DPW sisältää esimerkinomaisesti 10-bittisen numeron M, joka edustaa kuvion 4a kellon CK jaksojen tCR kokonaisluku-30 monikertaa ja 5-bittisen luvun k, joka edustaa jakson t_„ murto-osaa. Arvo (M+k)xt määrittää jakson H päivitetyn estimaatin.

Porrassana SK, joka edustaa murto-osaa f kuvion 2 salvan 38 ulostuloportilla 38b, on kytketty oikealle ta-35 sattuna summaimen 34 sisääntuloporttiin 34b, missä se summataan oikealle tasattuun sanaan DPW. Sana CNTPR esiintyy 9 82344 summaimen 34 ulostuloportilla 34c sununaustuloksen kokonais-lukuosan esittämiseksi. Kukin sanan CNTPR bitti on numeerisesti samanpainoinen kuin sanan DPW kokonaislukuosan M vastaava bitti. Sana CNTPR on kytketty salvan 35 sisääntulo-5 porttiin 35a. Salpa 35 tallentaa sanan CNTPR arvon kuvion 4f hetkenä Tt kuvion 2 dekooderin 23 pulssin CL ohjauksen alaisena jakson pituisen sanan PERIOD muodostamiseksi vähenti-men 36 sisääntuloporttiin 36a. Vähennin 36 ohjaa tilojen kokonaislukumäärää tietyssä laskurin 21 jaksossa N. Dekoo-10 deri 23 dekoodaa laskurin 21 sanat CT ja kehittää ajoitus-ohjaussignaaleja, kuten pulssin CL samoin kuin muita ajoi-tuspulsseja, jotka on mainittu myöhemmin, kun laskurin 21 vastaava ennalta määrätty tila esiintyy. Pulssi CL on myös kytketty salvan 38 kellosisääntuloliittimelle 38a kuvion 2 15 sanan SKIN tallentamiseksi kuvion 4e hetkellä Tfc 1H porras-sanan SK tuottamiseksi, joka sisältää murto-osan f. Murto-osan f bitit esiintyvät samalla numeerisella mittakaavalla tai painolla kuin sanan DPW murto-osan k vastaavat biti. Murto-osa f edustaa summaustuloksen murtolukuosaa. Siten 20 summain 34 summaa oikealle tasattuna salvan 38 ulostulosa-nan SK, joka oli muodostettu pulssilla CL laskurin 21 välittömästi edeltävän jakson N aikana, oikealle tasattuun sanaan DPW sanojen PERIOD ja SK päivittämiseksi vastaavasti kuvioiden 4f ja 4e hetkinä Tfc.

25 Kuvion 2 laskurin 21 ulostulosana CT on kytketty vähentimen 36 sisääntuloporttiin 36b, missä se on vähennetty sanasta PERIOD sanan RS muodostamiseksi porttiin 36c.

Sana RS on kytketty nollailmaisimeen 37. Nollailmaisin 37 syöttää pulssin RESET, kuten on esitetty kuviossa 4j, kun 30 kuvion 2 sana RS on yhtä kuin nolla. Siten kun laskurin 21 sana CT on sama kuin laskurin 21 jaksosana PERIOD, laskuri 21 palautetaan ja seuraava laskurin 21 sana CT on yhtä kuin yksi, lähtölaskentatila. Sana PERIOD ilmaisee kuvion 4a kellon CK jaksojen t_v monikertoina kuvion 2 laskurin 21 35 jakson N pituuden.

10 82344

Sana Ca esimerkinomaisesti 10 bittiä leveä, saadaan vähentämällä vähentimessä, joka edustaa kuvion 1 ohjelmoitavaa viivettä 42, kuvion 2 laskurin 21 vallitseva sana CT vakiosanasta NPW. Kuvio 4c esittää esimerkin vastaavas-5 ta sekvenssistä, joka on esitetty sanoilla Ca. Kun sana CT on yhtä kuin sana NPW, sana Ca on yhtä kuin nolla. Samalla tavoin kun sana CT ylittää sanan NPW 1:llä, sana Ca on yhtä kuin 1023 tavanomaisen 2:n komplementtiaritmetiikan mukaisesti. Kussakin laskurin 21 sekvenssissä N tilat Ca = 1, 10 Ca = 0 ja Ca = 1023, esiintyvät vastaavasti, kun kuvion 2 laskuria 21 lisätään jaksottaisesti. Hetki, jona kuvion 4c sana Ca tulee nollaksi, on määritetty hetkenä tCTj. Hetki tcTj esiintyy (J-1) kellon CK jaksoa t^R sekvenssin N alkuajan jälkeen, kuten jakson N hetkenä ΤΛ. Kellon CK jak-15 son tCK aikana, joka seuraa hetkeä TQ, laskurin 21 sana CT on yhtä kuin 1. Sana CMao on määritetty sanan CMa tilana, jossa Ca = 0, kuten yllä on selitetty. Kukin sana CMao siten määrittää jaksottaisen tapahtuman eCMaQ, joka esiintyy hetkellä t_„ = t_rT,T+fxt_„, kuten on esitetty 20 vastaavilla lyhyillä nuolilla kuviossa 4d. Tulee huomata, että tietyn sanan CMao sanalla SK voi olla eri arvot vastaavissa laskurin 21 jaksoissa N. Esimerkiksi aikavälin tCR aikana, joka välittömästi seuraa kuvion 4e hetkeä tCTJ, sana SK on yhtä kuin f1. Siten kuvion 4d tapahtuma eCMaQ 25 esiintyy hetkellä t_,„ = t_.„T + f. x t„v. Tulee huomata, että murto-osa oli laskettu kuvion 2 laskurin 21 jak son N aikana, mutta ei ole esitetty kuvioissa 4a-4r ja joka esiintyi välittömästi ennen jaksoa N.

a

Kuvion 2 järjestely laskee kuvion 4d seuraavan tapah-30 tuman eCMao ajoituksen, kuten tapahtuman eCMaoi hetken t0„ . hetken t suhteen summaamalla summaimessa 34 ku- vion 2 sanan SK vanhan murto-osan sanan DPW murto-osaan k uuden murto-osan f2 tuottamiseksi. Binaarinen muistinume-ro C voidaan tuottaa tällaisesta summauksesta ja vastaavak-35 si sanan PERIOD uudeksi jaksoksi tulee (M+muistinumeron C arvo) kuvion 4f hetkenä T^. Aikaväli kuvion 4d perättäisten 11 82344 tapahtumien βΟΜ__ välillä on yhtä kuin (M+k) x t_„, kuten

L>HclO CK

on esitetty esimerkeillä alla.

Oletetaan hypoteettisesta että ennen kuvion 4e hetkeä Tfc murto-osatulos kuvion 2 sana SKIN = (f^+k), on <1,

5 koska muistinumeroa C ei ole tuotettu, sana CNTPR on yhtä kuin M, sanan DNPW kokonaislukuosa. Sen jälkeen kun kuvion 2 pulssi CL esiintyy kuvion 4e hetkellä Tfc, sana SK on yhtä kuin f2 - (f.|+k) ja kuvion 4f sana PERIOD on yhtä kuin M. Koska kuvion 4j palautuspulssi RESET esiintyy, kun 10 kuvion 2 sana CT on yhtä kuin PERIOD, laskurin 21 jakson N pituus tulee olemaan yhtä kuin (M) kuvion 4a kellon CK

a jaksoa tCR. Vastaava tapahtuma eCMao/ joka esiintyy kuvion 4d hetkellä laskurin 21 jakson Na aikana, esiintyy (J-1+f.j) x tCR kuvion 4b jakson Na alkuhetken Tq jälkeen.

15 Oletetaan toisessa hypoteettisessa esimerkissä, että ennen kuvion 4e hetkeä T^' kuvion 2 murto-osatulos sana SKIN = fj+k on >1, jonka mukaisesti muistinumero C on tuotettu summaimessa 34 ja sana CNTPR on yhtä kuin (M+1). Tästä seuraa, että sen jälkeen kun pulssi CL esiin-20 tyy kuvion 4e hetkellä Tt', murto-osa f^, joka on esitetty kuvion 4e sanalla SK on yhtä kuin (f^+k)+k-1 ja kuvion 4f sana PERIOD on yhtä kuin (M+1). Tämän johdosta kuvion 4b laskurin 21 jakson N^ pituus tulee olemaan yhtä kuin (M+1) kellon CK jaksoa tCR. Vastaava tapahtuma eCMao' 25 laskurin 21 jakson N^ aikana, esiintyy (J-1+f^+k) x tCK kuvion 4b jakson N^ alkuhetken Tq ' jälkeen.

Oletetaan kolmannessa hypoteettisessa esimerkissä, että ennen hetkeä Tt" murto-osatulos kuvion 2 sana SKIN = (f^+2k-1)+k, on <1, koska muistinumeroa C ei ole tuotettu, 30 sana CNTPR on yhtä kuin M. Tästä seuraa, että sen jälkeen kun pulssi CL esiintyy kuvion 4e hetkellä T^.", kuvion 4f vastaava sana PERIOD on yhtä kuin M. Tämän johdosta kuvion 4b laskurin 21 jakson Νβ pituus tulee olemaan yhtä kuin (M) kellon CK jaksoa t^. Vastaava tapahtuma ^CMao" osiin-35 tyy (J-1+f^+2k-1) x tCR kuvion 4b jakson Nc alkuhetken Tq” jälkeen.

12 82344

Yllä esitetyt laskelmat johtavat siihen päätelmään, että peräkkäisten tapahtumien eCMao kuvion 4d aikaväli t' „ -t_w on yhtä kuin:

CMao CMao J

/T0'-tcMaq7 + /tCMao'-Tq/=/m-(J-1+f1 )„7+/J-1+f1+k/ =(M+K) kel- 5 Ion CK jaksoa Samalla tavoin aikaväli t" .. -t' Mao

J CK CMao CM

on yhtä kuin: -V^CMao V+AcMao"-T0 ‘<J'1tf1 +3 »P'1 +f, *2k- 1> (M+K) kellon CK jaksoa tCK. Siten aikavälin pituus kuvion 4d peräkkäisten tapahtumien eCMao välillä on lausuttu 10 kuvion 2 sanan DPW avulla (M+k). Kuvion 4b tietyn jakson N pituus voi olla esimerkiksi joko (M) tai (M+1) kellon CK jaksoa tnv, kuitenkin jakson N keskimääräinen pituus on yhtä kuin 4r vaakatahtipulssien H jakso H, kuten myöhemmin

S

selitetään.

15 Kuvion 4g hetkellä t^H, joka esiintyy ennen jakson

Na hetkeä murto-osa f kuvion 2 salvassa 38 talletetaan salpaan 45 sanan SKD muodostamiseksi. Sanan SKD tallentaminen suoritetaan pulssilla CH dekooderista 23. Sana SKD kytketään oikealle tasattuna summaimen 47 sisääntuloporttiin 20 47b, joka summain on samanlainen kuin summain 34. Sana DPW, joka sisältää (M+k), kytketään kahdella jakavan yksikön 46 kautta, joka sisältää esimerkiksi oikealle siirtimen summaimen 47 toiseen sisääntuloporttiin muodostamaan siellä oikealle tasattu sana HDPW, joka on yhtä kuin (1/2) x 25 (M+k). Sana IHP, summaimessa 47 suoritetun summauksen tu loksen kokonaislukuosa, kytketään summaimen 49 sisääntuloporttiin 49a. Ohjelmoitavan viiveen 42 sana Ca on kytketty summaimen 49 sisääntuloporttiin 49b, missä se summataan sanaan IHP sanan Cb muodostamiseksi. Kuvioiden 4g ja 2 30 porrassana SKB sisältää vastaavien murto-osien summauksen tuloksen murto-osan g summaimessa 47.

Sana Cb on yhtä kuin 0 kellon CK jakson t pituu-den aikana, joka välittömästi seuraa kellon CK reunaa kuvion 4h hetkellä t^,,^. Kuvion 2 sana CMbo, joka on määri-35 tetty sanan CMb tilana, jossa sana Cb = 0, on esiten määritetty analogisella tavalla sanan CMao määritystapaan li 13 82344 nähden. Samalla tavoin CMao, sanat CMbo määrittävät vastaavat kuvion 4i jaksottaiset tapahtumat jotka ovat ana logisia kuvion 4d tapahtumille eCMao· Analogisella tavalla kuvion 4i tapahtuma esiintyy esimerkiksi g x tCR ku- 5 vion 4h hetken t^^.. jälkeen.

Kuten yllä on selitetty, kuvion 1 ohjelmoitava viive 203, jota ohjataan samalla HDPW, viivästää kuvion 4d tapahtuman eQMao esiintymistä aikamäärällä, joka on määritetty kuvion 2 sanan HDPW arvon mukaisesti kuvion 4i tapahtu-10 man määrittämiseksi. Tapahtumaa ®CMt)0 viivästetään H/2 kuvion 4d vastaavan tapahtuman ®CMao suhteen. Keksinnön yhden piirteen mukaisesti kuvion 4i kukin tapahtuma eCMbo esiintyy vastaavan aikavälin keskikohdassa, joka sijaitsee kuvion 4d peräkkäisten tapahtumien ®^jjao välissä, 15 kuten on esitetty esimerkillä alla.

Kuvion 4g laskurin 21 jakson Na aikana ennen hetkeä tCH kuvion 2 salpa 45 sisältää murto-osan f^. Koska sana HDPW on yhtä kuin (1/2) x (M+k), summaustumus sum-maimen 47 portilla 47c on yhtä kuin (1/2)x(M+k)+f^. Olet-20 tetaan hypoteettisesti, että M on pariton numero, joka on yhtä kuin 2A+1. Numero A, kokonaisluku, on siten yhtä kuin (M-1)/2. Siitä seuraa, että (1/2)x(M+k)f^ on yhtä kuin (A+1/2+k/2+f^). Oletetaan edelleen hypoteettisesti, että kuvion 4g sanan SKB murto-osa , joka on yhtä kuin 25 (1/2+k/2kf1) on pienempi kuin 1. Siten sana IHP on yhtä kuin A, sanan IDPW kokonaislukuosa. Johtuen sanojen IHP ja Ca summauksesta summaimessa 49, kuvion 4h sana Cb on yhtä kuin 0, kun (A) kellon CK jaksoa t™ on kulunut ku-vion 4c hetken tCTJ jälkeen. Siten kuvion 4i tapahtuma

30 eCMbo hetkellä tCMbo esiintyy (A)xtCK+(1/2+k/2+fl)xtCK

kuvion 4c hetken tCTJ jälkeen. Kokonaisviive TH/2a kuviossa 4 i hetkestä tCTJ vastaavaan hetkeen on yhtä kuin /'(M-1)/2 + (1/2+k/2+f^)e7xtCK=/'(M+k)/2+f^7xtCK· Koska tapah-tuma eCMao esiintyy hetkellä tCMao = siitä 35 seuraa, että kuvion 4i tapahtuma esiintyy (M+k)/2x

tCK v®3ittömästi edeltävän kuvion 4d tapahtuman eCMaQ

14 82344 jälkeen. Voidaan esittää, että sama tulos saavutetaan, kun muita oletuksia on tehty M:n tai murto-osan suhteen. Koska peräkkäisten tapahtumien määrittämä jakso on yhtä kuin (M+k), siitä seuraa, että kukin kuvion 4i ta-5 pahtuma e_„, on aikavälin t,,,. -t_,„ ' keskikohdalla pe- räkkäisten kuvion 4d tapahtumien e„w ja e„. ' välillä.

Kuten myöhemmin kuvataan ja keksinnön erään piirteen mukaisesti, vuorottelevat paluuaikavälit, jotka toistuvat kunakin jaksona H, esiintyvät kuvion 4i tapahtumien eCMb0 10 hetkien mukaisesti. Muut vuorottelevat paluuaikavä lit esiintyvät kuvion 4d tapahtumien eCMao hetkien tCMao mukaisesti.

Kukin kuvion 2 f„ taajuinen tahtipulssi H näyttey-tetään kellolla CK ja vastaava näyte digitoidaan digitoin-15 tiyksikössä 61, kuten analogia-digitaalimuuntimessa vastaavan sanan 207 muodostamiseksi tavanomaisella tavalla. Peräkkäiset digitoidut tahtisanat 207 on kytketty digitaalisen alipäästösuotimet 25 sisääntuloporttiin 25a. Peräkkäiset digitoidut tahtisanat SY suotimen 25 ulostulos-20 sa on kytketty tahtivaihekomparaattoriin 22 sisääntuloporttiin 22a. Kuten alla on selitetty, tahtisanoja SY käytetään kuvion 4d kunkin tapahtuman e£jjao tahdistamiseen kuvion 4r vastaavan tahtipulssin Hg kanssa ja kuvion 2 jakson pituussanan DPW saamiseksi.

25 Kuviot 3a-3g esittävät kaaviollisia ajoitusdiagram- meja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 2 vaihelukitun silmukkapiirin 20 tahdistamista. Samat symbolit ja numerot kuvioissa 2, 3a-3g ja 4a-4r esittävät samanlaisia kohteita tai toimintoja. Kuvio 3a esittää esi-30 merkin kuvion 2 peräkkäisistä digitoiduista tahtisanoista SY, jotka seuraavat idealisoidun trapetsoidisen vaakatah-tipulssin H digitoinnista, joka määrittää trapetsoidisen verhokäyrän 1 kuvioiden 4r ja 3a aikavälin T aikana. Kuvion 3a verhokäyrällä 1 on etureuna 72 ja takareuna 73 35 esitettyinä katkoviivoilla. Koko aikavälin T aikana hetkien T, ja T välillä vastaavasti kukin tahtisänä SY b J e is 82344 esiintyy kuvion 3d kellon CK kunkin etureunan jälkeen. Sanat SY on esitetty kaaviollisesti pystysuuntaisilla nuolilla, jotka saavuttavat verhokäyrän 1 edustaen sanojen SY vastaavaa tasoa, 5 Kuvion 2 dekooderi 23 tuottaa ohjauspulssin MS ku vion 3c tai 41 hetkellä T , kun ennalta määrätty kuvion 2 sanan CT arvo esiintyy, kuten esimerkiksi, kun sana CT on yhtä kuin 315. Ohjauspulssi MS on kytketty vaihekomparaat-torin 22 liittimelle 22b, missä sitä verrataan vaiheeltaan 10 vastaavaan tahtipulssiin Hs, joka muodostaa sanat SY, kuten alla kuvataan.

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti vaihekomparaattorin 22 lohkokaavion. Samat symbolit ja viitenumerot kuvioissa 1, 2, 3a-3g, 4a-4r ja 5 ilmaisevat samoja kohteita tai toi-15 mintoja. Kuvion 5 vaihekomparaattori 22 sisältää akun 26, joka vähentävästi kasaa alkuarvosta 0 peräkkäiset kuvion 3a tahtisanat SY hetkestä T^ kuvion 3a aikavälin T alussa, jota ohjataan kuvion 2 dekooderin 23 signaalilla CAC, kuvion 3a hetkeen T , joka liittyy kuvion 5 pulssiin MS, 20 signaali FFO kiikun 27 ulostuloliittimellä 27a siirtyy ensimmäiltä loogiselta tasolta toiselle loogiselle tasolle, kuten on esitetty kuviossa 3c. Kuvion 5 kiikun 27 signaali FFO liipaisee saavuttuaan kellosisääntuloliit-timelle 22b ohjauspulssin MS etureunan. Hetken Tm jälkeen 25 ja aina kuvion 3a aikavälin T loppuhetkeen T , jota ohjataan signaalilla CAC, yksittäiset tahtisanat SY kasataan summautuvasti akkuun 26 ulostulosanan ACW muodostamiseksi, joka sisältää vähennysten ja niitä seuraavien summausten kokonaiskertymän.

30 Kuvion 3a toisessa ajoitusesimerkissä tahtisanat SY, joihin viitataan tahtisanoina SY2, on esitetty kaaviollisesti pystynuolilla, jotka määrittävät verhokäyrän 2. Verhokäyrällä 2, joka on esitetty katkoviivoilla, on etu-reuna 70 ja takareuna 71, jotka ovat samanlaiset kuin 35 verhokäyrän 1 vastaavat reunat. Sanat SY2 on muodostettu aikavälissä T2, joka on yhtä pitkä kuin aikaväli T.

16 82344

Aikaväli T2 keskikohtaa Tc2 viivästetään aikavälin T kes-kispisteen Tc suhteen. Tulee huomata, että kukin sana SY2 on arvoltaan pienempi etureunalla 70, mutta arvoltaan suurempi verhokäyrän 2 takareunalla 71 kuin verhokäyrän 1 etu-5 reunan 72 ja takareunan 73 vastaavat sanat SY1. Tämän johdosta kokonaissumma sanassa ACW jakson T2 hetkellä Tg2 on positiivisempi kuin jakson T hetken Te lopussa. Siten sanan ACW taso on verrannollinen vastaavan aikavälin T ~-T

c2 m

tai T -T pituuteen. Tästä seuraa, että sanan ACW taso- ja cm4· J

10 napaisuusarvot vastaavat aikaeroa (T -T ) aikavälin T todel- c m lisen keskipisteen Tc ja hetken T^ välillä, joka on määritetty kuvion 3b pulssin MS etureunalla.

Kuvion 5 akun 26 ulostulosana ACW on kytketty skaa-laimen 28 sisääntuloporttiin 28a. Skaalain 28 kehittää 15 sanasta ACW sanan ASW, joka ilmaisee kuvion 3a aikaeron

(T -T ) suhteena n, joka on esimerkinomaisesti yhtä kuin cm J

(T -T )/tr,v. Suhteella n on aikaeron (T -T ) resoluutio, c m ck c m joka on esimerkinomaisesti 1/32 kellon CK jaksoa t„v.

U\

Kuvion 2 sana SK, joka sisältää murto-osan f, on 20 kytketty kuvion 5 vähentimen 30 porttiin 22d, missä se vähennetään sanasta SCW sanan SCWD muodostamiseksi rekisterin 31 sisääntuloporttiin 22g. Rekisteri 31 tallentaa kunkin SCWD ja siirtää sen ulostuloporttiin 22e kuvion 5 vaihesanan PH muodostamiseksi. Vaihesana PH, joka 25 on näin ollen yhtä kuin {(T -T )/t -fj, ajastetaan re-kisteriin 31 ja rekisteristä 31 kuvion 2 dekooderin 23 pulssilla CC, joka on kytketty kelloliittimelle 22c kuvion 3e hetkellä T , joka seuraa kuvion 3a jakson T loppumis- hetkeä T .

e 30 Hetki T = T +fxtr,v, kuten myöhemmin kuvataan, cc m lk edustaa laskettua tai odotettua kuvion 3a jakson T keskikohdan esiintymishetkeä. Aikavälin hetken Tcc ja tapahtuman vastaavan hetken t-.. Λ välillä on luontaisesti

yhtä kuin ennalta määrätty kuvion 3d kellon CK jaksojen 35 t„v kokonaislukumonikerta. Tästä seuraa, että hetki T

on myös jaksottainen samalla jakson pituudella (M+k)xt^.,

LK

17 82344 kuin kuvion 4d tapahtuman eCMaQ hetki tCMao· Siten tapahtumien eCMao esiintymisien tahdistamiseksi kuvion 4r vastaaviin tahtipulsseihin Hg on riittävää, että kuvion 3a jakson T todellinen keskipiste T osuu yhteen laske-

C

5 tun hetken Tcc kanssa. Kuvion 2 sana PH, joka on yhtä kuin /(T -T )/t -f/, ilmaisee siten aikaeron todellisen kes-

C ΙΠ LK

pisteen Tc ja kuvion 3a aikavälin T lasketun keskipisteen T välillä. Kun kuvion 2 sana PH on positiivinen, kuvion

CC

3a todellinen keskihetki Tc on suurempi tai pienempi kuin 10 laskettu keskihetki T . Päinvastaisesta kun kuvion 2 sana cc PH on negatiivinen, kuvion 3a todellinen keskihetki Tc on pienempi tai aikaisempi kuin laskettu keskihetki T . Kun

CC

hetki T on yhtä kuin hetki T , kuvion 2 vaihesana PH on cc c nolla.

15 Vaihesana PH on kytketty kuvion 2 tavanomaisesti rakennetun digitaalisen alipäästösuotimen 32 kautta sum- maimen 33 sisääntuloporttiin 33b suotimen 32 ulostulosa- nan LPFO muodostamiseksi. Suodin 32 voi käsittää akun, joka summaavasti kasvaa yksittäiset vaihesanat PH vaaka- 20 tahtipulssin CLPF ohjauksen alaisena, joka on kehitetty dekooderilla 23 kuvion 3f vastaavana hetkenä T . Hetki s

Tg esiintyy kuvion 3e pulssin cc hetken T jälkeen. Kun kuvion 2 vaihesana PH on 0 vakaan tilan esimerkissä, alipäästösuotimen 32 sana LPFO ei muutu. Negatiivinen vaihe-25 sana PH esimerkiksi pienentää sanan LPFO arvoa, kun taas positiivinen vaihesana PH lisää sitä. Generaattorin 33 summain summaa sanan PR, joka edustaa kellon CK jaksojen t_v nimellistä lukumäärää, joka sisältyy NTSC-yhdistetyn televisiosignaalin tiettyyn jaksoon H, sanan LPFO koko-30 naislukuosaan poikkeutusjaksosanan DPW muodostamiseksi porttiin 33a. Kuten aiemmin on selitetty, jakson pituus-sana PDW on summattu 1H porrassanaan SK päivitettyjen sanojen PERIOb ja SK tuottamiseksi, kun pulssi CL esiintyy kuvion 3g hetkellä T^. Hetki esiintyy pian kuvion 3f 35 hetken Tg jälkeen.

18 82344

Oletetaan hypoteettisesti, että kuvion 3a todellinen keskihetki Tc on myöhemmin kuin laskettu keskihetki Tcc/ minkä johdosta kuvion 2 vaihesana PH on arvoltaan positiivinen. Sana DPW tulee suuremmaksi, kun vaihesana 5 PH tulee positiivisemmaksi. Kuvion 3a seuraavassa aikavälissä T suurempi sana DPW tuottaa lasketun keskihetken T , joka edustaa pidempää aikaväliä edeltävästä hetkes- L> w tä T . Siten laskettu keskihetki T tulee lähemmäksi cc cc todellista keskihetkeä T tahdistuksen saavuttamiseksi.

c 10 Vakaassa tai tahdistetussa tilassa kuvion 3d kellon CK reuna hetkellä T esiintyy kellon CK jakson murto osan, joka on yhtä kuin f, ennen kuvion 3a aikavälin T todellista keskipistettä Tc« Vakaassa tai tahdistetussa tilassa kukin kuvioiden 4d ja 4i tapahtuma ®£Mao ja ecMbo 15 vastaavasti, joka liittyy vastaavasti kuvion 2 sanoihin CMa ja CMb, esiintyy vastaavan vakioviiveajän vastaavasti vastaavasta kuvion 4r vaakatahtipulssista Hs·

Kun kiikkuyksikön 55 ulostulosignaali TOGGLE kuvion 2 multiplekserin 40 valintaliittimellä 40c on ensim-20 mäisessä loogisessa tilassa, sanat CMA portissa 40a on kytketty oikealle tasattuina ohjelmoitavan viiveen 51 si-sääntuloporttiin 51a, joka käsittää summaimen. Vaiheohja-tun silmukkapiirin 120 vaiheen siirtosana LPFO' on kytketty oikealle tasattuna ohjelmoitavan viiveen 51 summaimen 25 porttiin 51b. Sana CMI viiveen 51 ulostuloportilla 51c edustaen summaustuloksen kokonaislukuosaa ohjelmoitavassa viiveessä 51, kuten on esitetty kaaviollisesti kuviossa 4k, on kytketty nollailmaisimeen 52. Nollailmaisin 52 kehittää pulssin START kuvion 4m hetkellä T„„T_, kun kuvion 30 4k sana CMI tulee nollaksi. Kuvion 2 pulssi START on kytketty pulssigeneraattoriyksikölle 53 saaden sen kehittämään tavanomaisella tavalla pulssin PGP, jolla on leveys w, jota ohjataan ulkoisella ohjaussanalla WIDTH. Sana WIDTH on kytketty pulssigeneraattorin 53 sisääntuloport-35 tiin 53c. Pulssi PGP on kytketty porttiviiveeseen 54,

joka viivästää kutakin yksittäistä pulssia PGP kellon CK

19 82344 jakson tnv murto-osalla q tuottaen siten kuvion 4n signaa-

LK

Iin HORDRIVE vastaavan yksittäisen pulssikomponentin h^. Sanan CMP murto-osa q kuvion 2 viiveen 51 ulostuloportilla 51c edustaa summaustuloksen murtolukuosaa ohjelmoitavan 5 viiveen 51 summaimessa. Kuvion 4h pulssin h^ leveys w on esimerkinomaisesti kyllin suuri kattamaan kuvion 4q pulssin vastaavan leveyden.

Porttiviive 54 voi sisältää aikaviiveen tCK omaavan viivelinjan, jolla on esimerkiksi 32 tasaisesti jaettua 10 valiottoa. Tietty 5-bittinen kuvion 2 sanan CMP yhdistelmä voi valita vastaavan välioton 32 väliotosta pulssin PGP viivästämiseksi kellon CK jakson tCR murto-osalla sen numeerisen arvon mukaisesti. Esimerkiksi, kun sanan CMP murto-osa q on yhtä kuin (00101)2, muodostettu viive on yhtä 15 kuin (5/32)xt_,v. Siten kuvion 4n signaalin HORDRIVE yksit-

LK

täinen komponenttipulssi hd1 esiintyy esimerkiksi hetkellä (TCMIQ+q^xtCK), missä q^ on murto-osa, joka sisältyy kuvion 2 sanaan CMP.

Esimerkiksi kuvion 4n signaalin HORDRIVE pulssikom-20 ponentin h^ etureunan esiintymisen jälkeen signaali TOGGLE muuttaa tilaansa ollakseen toisessa tilassa, kuten on esitetty kuviossa 4p. Nyt signaali TOGGLE saa sanat CMb kuvion 2 multiplekserin 40 portissa 40b kytkeytymään ohjelmoitavan viiveen 51 sisääntuloporttiin 51a sanojen CMI ja CMP muodos-25 sa ulostuloporttiinsa 51c. Nollailmaisin 52 kehittää nyt pulssin START kuvion 4m hetkellä kun kuvion 4k sa na CMI kuvion 2 ohjelmoitavan viiveen 51 portilla 51c tulee nollaksi. Tämä tehdään samalla tavoin, kuten on aiemmin kuvattu hetken Τ_,,ΤΛ suhteen. Kuvion 4m hetki T_„_ ' mää-

LM1U LMIO

30 räytyy siten nyt kuvion 4h sanalla Cb. Kuvion 4 n signaalin HORDRIVE pulssikomponentin h^ seuraava etureuna saa kuvion 2 kiikkuyksikön 55 palautumaan ensimmäiseen tilaansa, kuten on esitetty kuviossa 4p kunkin sanan CMa portilla 40a sanojen Ca ja SK kytkemiseksi, kuten yllä on selitetty, 35 kuvion 2 ohjelmoitavan viiveen 51 sisääntuloporttiin 51a. Siten keksinnön yhden piirteen mukaisesti kuvion 4n 2o 82344 signaalin HORDRIVE vuorottelevien ensimmäisen ja toisen pulssikomponentin ajoituksia ohjataan vuorottelevasti sanoilla CMa ja CMb kuvion 2 multiplekserin 40 porteissa 40a ja 40b vastaavasti.

5 Pääteasteen 41 kukin pulssi FLYBACK, jolla on esi merkinomaisesti trapetsoidinen muoto, kuten on esitetty kuviossa 4q ja joka on johdettu vaakapaluupulsseista, voidaan digitoida digitointiyksikössä 61', joka on analoginen digitointiyksikölle 61 peräkkäisten digitoitujen paluusa-10 nojen SY' muodostamiseksi vaihekomparaattorin 22' sisääntu-loporttiin 22a1 . Vaiheohjatun silmukkapiirin 120 paluusa-nat SY' ovat analogisia vaihelukitun silmukkapiirin 20 tah-tisanoille SY. Vaihekomparaattori 22' voi olla konstruoitu samoin kuin vaihelukitun silmukkapiirin 20 vaihekomparaat-15 tori 22. Siten vaihekomparaattorin 22' portit 22a'-22e' ovat vastaavat! toiminnallisesti ekvivalentteja vastaaville vaihekomparaattorin 22 porteille 22a-22e. Dekooderi 23' dekoo-daa vastaavat sanojen Sa ennalta määrätyt arvot pulssien MS', CAC', CC' ja CLPF' kehittämiseksi vastaavasti, jotka 20 ovat analogisia dekooderin 23 vastaaville pulsseille MS, CAC, CC ja CLPF. Pulssi CC' kytketään esimerkiksi liitti-melle 22c'. Porrassana SK on samoin kytketty vaihekomparaattorin 22' porttiin 22d'.

Oletetaan, että paluusanat SY', jotka edustavat 25 trapetsoidista verhokäyrää, joka on samanlainen kuin kuvion 3a tahtisanojen SY verhokäyrä 1, kehitetään esimerkiksi peräkkäisesti kuvion 4q paluuaikavälin Τ' aikana, jolla on todellinen keskihetki Τ'. Aikaväli Τ' ja keski-hetki Τ' ovat analogisia vastaavasti kuvion 3a aikavälil-30 le T ja keskihetkelle Tc> Kuvion 4q esimerkissä kuvion 2 pulssin MS' etureuna, joka on kytketty vaihekomparaattorin 22' liittimelle 22b', esiintyy kuvion 4d hetkellä t--,-, kuten on esitetty kuviossa 4o. Analogisella tavalla vaihekomparaattorin 22 toiminnalle vaihesana PH' kuvion 2 vaihe-35 komparaattorin 22' portilla 22e' ilmaisee vastaavan aikaeron (T '-t ) . Termi t^.. „ vaihesanassa PH' on c CMao CMao 21 82344 analoginen termille T vaihekomparaattorin 22 vaihesa- c o nassa PH. Käyttäen samaa analogiaa, tästä seuraa, että kun kuvion 4q pulssien FLYBACK yksittäisen pulssin fb1 aikavälin Τ' keskipiste Τ' on suurempi kuin kuvion 4d 5 vastaava hetki t„„ , niin kuvion 2 vaihesana PH' on positiivinen. Toisaalta, kun kuvion 4q hetki Τ' on yhtä kuin hetki , niin kuvion 2 vaihesana PH' on 0.

CMao

Kuvion vaihesana PH' on kytketty merkin komplemen-toivaan yksikköön 58, joka muodostaa merkiltään komplemen-10 toidun sanan PHi. Kun sana PH' on negatiivinen, sana PHi on esimerkiksi positiivinen ja esimerkinomaisesti absoluuttiselta arvoltaan sama kuin PH'. Sanat PHi on kytketty digitaaliselle alipäästösuotimelle 32', joka on analoginen vaihelukitun silmukkapiirin 20 suotimelle 32. Suo-15 timen 32' ulostulosanalla LPFO' on lyhyempi vasteaika kuvion 4q pulssien FLYBACK vaihevaihteluille kuin alipäästö-suotimella 32 kuvion 4r pulssien Hg vaihevaihteluille. Kuvion 2 vaiheohjatun silmukkapiirin 120 vakaassa toimintatilassa, joka esiintyy, kun vaihesana PH' on 0, sana 20 LPFO' on negatiivinen sellaisella arvolla, joka saa kuvion 4q pulssien FLYBACK vuorottelevien paluupulssien ja keskipisteen Τ' esiintymään vastaavasti kuvion 4d hetkillä t_., ja t„w Voidaan osoittaa, että esimerkik-si kuvion 4n signaalin HORDRIVE komponenttipulssi h^ 25 esiintyy ennen kuvion 4d vastaavaa hetkeä tCMaQ jaksolla tLEAD' 3°^a on kuin (Q+hJxt^, missä Q ja h ovat ku vion 2 sanan LPFO1 kokonaisluku- ja murtolukuosat.

Kuvion 2 sana NPW, joka on kytketty ohjelmoitavan viiveen 42 summaimelle, ohjaa suhteellista ajoitusta dekoo-30 derin 23' pulssin MS' ja deekoderin 23 vastaavan pulssin MS välillä. Muuttamalla sanan NPW arvoa aikaansaadaan vastaava muutos, esimerkiksi kuvioiden 4q ja 4r pulssien ja H _ keskihetkien T ' ja T kestoaikojen välillä.

Suihkuvirran muutoksen seurauksena kuvaputkella ää-35 rianodin virta muuttuu. Muutos äärianodin virrassa, joka on otettu pääteasteen 41 paluumuuntajalta, saa viiveen 22 82 344 kuvion 4q pulssin ja kuvion 4n pulssin välillä myös muuttumaan johtumaan muutoksesta vaakapäätekytkentätransis-torin varastointiajassa. Oletetaan, että tällaisen muutoksen seurauksena viiveessä, kuvion 4q pulssin f^-j aikaväli 5 (Tc'-tc ) P°ikkeaa nollasta ja tulee positiiviseksi. Tässä tapauksessa kuvion 1 sana PH' tulee positiivisemmaksi ja sana LPFO' tulee negatiivisemmaksi. Tämän johdosta kuvion 4n seuraava pulssi h^ esiintyy aikaisemmin saaden kuvion 4q pulssien FLYBACK pulssin esiintymään aikai- 10 semmin. Tämä johtaa kasvuun seuraavan aikavälin (T '- tcMao'^ pituudessa, niin että korjataan oletettu poikkeama, joka on aiheutunut vastaavasta suihkuvirran muutoksesta .

Kuvion 2 sanan LPFO' sama arvo pohjaa kuvion 4n pe-15 räkkäisten h^ ajoituksia, jotka vastaavasti vastaavat tapahtumia e.,,. ja e_,., ' . Koska esimerkiksi kuvion 4i het- c CMao CMbo ki t-,,_. on erillään kuvion 4d hetkestä t___ Λ jaksolla, jonka pituus on H/2, kuten on esitetty kuviossa 4q ja selitetty yllä, kuvion 4q paluupulssien FLYBACK pulssi f 20 joka vastaa kuvion 4i hetkeä esiintyy H/2 kuvion 4q pulssien FLYBACK välittömästi edeltävän pulssin jälkeen. Pulssi f^-j vastaa kuvion 4d hetkeä ^Μ30· Siten ali-päästösuotimen 32' päivittäminen kuvion 2 pulssilla CLPF' esiintyy kerran kussakin vaakajaksossa H. Tulisi ymmärtää, 25 että dekooderi 23' voi olla suunniteltu, siten että ali-päästösuotimen 32' päivitys esiintyy taajuudella, joka on esimerkinomaisesti 2fH, joka vastaa kuvion 2q paluupulssien FLYBACK taajuutta.

Kun kuvion 2 tahtipulssit Hg puuttuvat saaden suo-30 timen 32 sanan LPFO muuttumaan nollaksi, sana DPW, joka on yhtä kuin sana PR=910, saa kuvion 1 järjestelyn muodostamaan paluuaikavälit erotettuina ajalla 910/2 x tCK, joka on yhtä kuin 1/2 nimellisestä jakson H arvosta NTSC-järjestelmässä.

Claims (20)

23 82344

1. Televisiolaite ulostulosignaalin ensimmäisen ja toisen komponentin kehittämiseksi jaksottaisesta juova-5 taajuisesta tahtisisääntulosignaalista, joka ulostulosignaali on jaksottainen taajuudella, joka on korkeampi kuin juovataajuus, joka laite käsittää juovataajuisen tahtisisääntulosignaalin (Hs) lähteen (60), ja joka on tunnettu 10 välineistä (46), jotka reagoivat sisääntulosignaa- liin juovan osan mittaisen signaalin (HDPW) kehittämiseksi, joka ilmaisee juovataajuisen tahtisisääntulosignaalin osa-jakson pituuden, välineistä (21), jotka reagoivat juovataajuiseen 15 tahtisisääntulosignaaliin ensimmäisen jaksottaisen signaalin (CT) kehittämiseksi, välineistä (203), jotka reagoivat juovan osan pituiseen signaaliin (HDPW) ensimmäisen jaksottaisen signaalin (CT) ajalliseksi siirtämiseksi määrällä, joka on mää-20 ritetty mainitun pituuden mukaisesti ulostulosignaalin ensimmäisen komponentin (CMb) kehittämiseksi, ja välineistä (201, 42), jotka reagoivat juovataajuiseen tahtisisääntulosignaaliin ulostulosignaalin toisen komponentin (CMa) kehittämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että ensimmäinen (CMb) ja toinen (CMa) komponentti ovat molemmat jaksottaisia juovataajuudella ja että se sisältää välineet (40) ensimmäisen ja toisen komponentin yhdistämiseksi ulostulosignaalin kehittämi-30 seksi, joka on jaksottainen korkeammalla taajuudella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdistämisvälineet käsittävät multiplekserin (40) .

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -35 n e t t u siitä, että ensimmäisen jaksottaisen signaalin kehittävät välineet käsittävät kellosignaalin (CK) lähteen, 24 82 344 laskurin (21), joka reagoi kellosignaaliin ensimmäisen jaksottaisen signaalin (CT) kehittämiseksi, välineet (33, 46, 202), jotka reagoivat juovataajuiseen tahtisisääntulosig-naaliin (Hs) juovajakson pituisen signaalin (DPW) kehittä-5 miseksi, joka edustaa kellosignaalin (CK) syklien lukumäärää, joka ilmaisee juovajakson pituuden, ja välineet (201), jotka reagoivat juovajakson pituiseen signaaliin laskuri-toiminnon ohjaamiseksi juovataajuisen tahtisisääntulosig-naalin mukaisesti ja että juovan osan pituisen signaalin 10 kehittävät välineet (33, 46, 202) laskevat kellosignaalin syklien lukumäärän, joka ilmaisee mainitun juovan osan pituuden .

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että juovan osan pituisen signaalin ke- 15 hittävät välineet (33, 46, 202) käsittävät jakajan (46).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ajansiirtovälineet (203) käsittävät summaimen (34), joka on kytketty laskuriin (21) ja juovan osan pituisen signaalin kehittäviin välineisiin (33, 46, 20 202).

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että juovajakson pituisen signaalin kehittävät välineet (33, 46, 202) käsittävät vaiheilmaisi-men (202), joka reagoi juovataajuiseen tahtisisääntulo- 25 signaaliin (Hs) ja laskurin (21) ulostulosignaaliin vai-heilmaisimen ulostulosignaalin (LPFO) kehittämiseksi, joka edustaa poikkeamaa juovataajuisen tahtisisääntulosig-naalin (Hs) ja ensimmäisen jaksottaisen signaalin (CT) välillä ja että juovan osan pituisen signaalin kehittävät 30 välineet (33, 46, 202) reagoivat vaiheilmaisimen (202) ulostuloon.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ulostulosignaalin toinen komponentti (CMa) kehitetään laskurin (21) ulostulosta.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun nettu porrasgeneraattorista (201), joka reagoi 25 82344 sisääntulosignaaliin (Hs) porrassignaalin (SK) kehittämiseksi, joka muodostaa numeerisen arvon, joka edustaa kellosignaalin (CK) jakson murto-osaa, jolloin porrassignaa-li (SK) on kytketty ajansiirtovälineisiin (203) ulostulo-5 signaalin ensimmäisen komponentin (CMb) kehittämiseksi siitä.

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että juovan osan pituisen signaalin kehittävät välineet (33, 46, 202) laskevat kellosignaalin 10 syklien kokonaislukumäärän ja syklien murto-osan, jotka ilmaisevat mainitun juovan osan pituuden juovan osan pituisen signaalin kokonaisluku- ja murtolukuosia edustavien signaalien kehittämiseksi vastaavaksi.

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n - 15. e t t u siitä, että ajansiirtovälineet kehittävät ulostulosignaalin ensimmäisen komponentin (CMb) kokonaisluku-(Cb) ja murtolukuosa (g) signaalit, jotka syöttävät niiden ajoitusinformaation, jolloin kokonaislukuosasignaali ilmaisee kellosignaalin (CK) vastaavan syklin ja murtolu- 20 kuosasignaali ilmaisee kellosignaalin vastaavan syklimur-to-osan.

12. Laite ajallisesti siirretyn ensimmäisen jaksottaisen ulostulosignaalin (CMb) kehittämiseksi jaksottaisesta tahtisisääntulosignaalista (Hs), tunnettu 25 kellosignaalin (CK) lähteestä, peräkkäisvälineistä (21), jotka reagoivat kellosignaaliin (CK) toistuvien sekvenssien tuottamiseksi, jotka kukin liittyvät tahtisisääntulosignaalin (Hs) vastaavaan sykliin ja jotka kukin sisältävät useita peräkkäisiä tilo- 30 ja, jotka vaihtuvat yhdestä tilasta seuraavaan hetkellä, joka on määritetty kellosignaalin (CK) mukaisesti, jotka peräkkäisvälineet tuottavat ensimmäisen jaksottaisen signaalin (CT), joka sisältää vallitsevan tilan tietyssä sekvenssissä, 35 välineistä (33, 46), jotka reagoivat jaksottaiseen tahtisisääntulosignaaliin (Hs) ajallisesti siirtävän 26 82 344 signaalin (HDPW) kehittämiseksi, joka sisältää arvon, joka edustaa sisääntulosignaalin jakson odotettua pituutta, ja välineistä (203), jotka reagoivat ajallisesti siirtävään signaaliin (HDPW) ensimmäisen jaksottaisen signaalin 5 (CT) siirtämiseksi ajallisesti ensimmäisen jaksottaisen ulostulosignaalin (CMb) tuottamiseksi, joka on ajallisesti siirretty sen suhteen.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ajallisesti siirtävän signaalin ke- 10 hittävät välineet sisältävät välineet (33), jotka reagoivat sisääntulosignaaliin (Hs) toisen signaalin (DPW) kehittämiseksi, jotka sisältävät sisääntulosignaalin jakson odotetun pituuden arvon tilojen lukumäärän ohjaamiseksi tietyssä sekvenssissä, ja välineet (46) , jotka reagoivat toiseen 15 signaaliin (DPW) arvon jakamiseksi, joka sisältyy toiseen signaaliin ennalta määrätyllä jakajalla ajallisesti siirtävän signaalin (HDPW) kehittämiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu vaihelukitusta silmukkapiiristä (20) , joka rea- 20 goi sisääntulosignaaliin (Hs) ensimmäisen porrassignaalin (SK) kehittämiseksi, joka muodostaa numeerisen arvon, joka edustaa kellosignaalin (CK) jakson murto-osaa, jolloin mainittu ensimmäinen porrassignaali (SK) on kytketty ajallisesti siirtäviin välineisiin (203) ensimmäisen porrassignaa-25 Iin (SK) siirtämiseksi ajallisesti.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu välineistä (42), jotka reagoivat ensimmäiseen jaksottaiseen signaaliin (CT) toisen jaksottaisen ulostulosignaalin (CMa) tuottamiseksi sisääntulosignaalin (Hs) 30 taajuudella, jolloin ensimmäinen (CMb) ja toinen (CMa) jaksottainen ulostulosignaali ovat erillään aikavälin, joka on määritetty ajallisesti siirtävän signaalin (HDPW) mukaisesti.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, t u n -35 n e t t u välineistä (40, 51) ensimmäisen (CMb) ja toisen (CMa) jaksottaisen ulostulosignaalin yhdistämiseksi 27 82 344 kolmannen jaksottaisen ulostulosignaalin (CMI, CMP) muodostamiseksi, jolla on vakio vaihesuhde ja taajuus, joka on suurempi kuin sisääntulosignaalilla (Hs).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, t u n -5 n e t t u siitä, että kolmannen jaksottaisen ulostulosignaalin (CMI, CMP) taajuus on sisääntulosignaalin (Hs) taajuuden kokonaislukumonikerta.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdistämisvälineet käsittävät multi- 10 plekserin (40), joka vuorottelevasti kytkee ensimmäisen (CMb) ja toisen (CMa) ulostulosignaalin kolmannen ulostulosignaalin muodostamiseksi.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 16-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdistämisvälineet (40) 15 muodostavat kolmannen jaksottaisen ulostulosignaalin (CMI, CMP) kokonaisluku- (CMI) ja murtolukuosasignaalit (CMP), jotka sisältävät sen ajoitusinformaation, jolloin kokonais-lukuosasignaali ilmaisee kellosignaalin (CK) vastaavan syklin ja jolloin murtolukuosasignaali ilmaisee kellosignaa-

20 Iin syklin vastaavan murto-osan. 28 8 2 344