FI92538C - Menetelmä ja laite lomitettujen signaalien tallettamista ja toistamista varten - Google Patents

Description

92538

Menetelma ja laite lomitettujen signaalien tallettamista ja toistamista vårten

Esilia oleva keksintii koskee menetelmaa ja laitetta 5 lomitettujen signaalien, kuten esimerkiksi televisiosig-naalien tallettamista ja toistamista vårten.

Koska esilia olevaa keksintiia selitetaan viitaten televisiovastaanottimeen, jossa on kuva-kuvassa (PIP, picture in picture) ominaisuus, kerrataan tassa lyhyesti 10 perustavaa televisiotekniikkaa silta osin kuin sita tar-vitaan keksinndn kunnollista ymmårtamista vårten.

TSydellistS tv-kuvaa kutsutaan kuvaksi ja se muo-dostuu kahdesta puolikuvasta el i kentasta, jotka ovat sivuunsiirrettyja toistensa suhteen seka ajan etta tilan 15 suhteen. Tv-vastaanottimessa kentat on lomitettava oikeas-sa jarjestyksessa lahetetyn kuvan rekonstruoimiseksi. Tamå aikaansaadaan siirtåmålia pystytahdistusta vaakatahdistuk-sen suhteen sivuun puolen vakajuovan verran kentésta toi-seen. Pystytahdistuspulssin etureuna yhtyy vaakatahdistuk-20 seen kentassa yksi, kun taas kentan kaksi etureuna on puolen vaakajuovan mitan siirretty.

Lomitettujen tv-signaalien tavanomainen kåsittely perustuu olettamukselle, etta parilliset kentat (ts. kentat, jotka tuottavat parilliset juovat) ja parittomat ken-25 tat (jotka tuottavat parittomat juovat) on yliapidettava sellaisenaan koko kasittelyn ajan.

Pystytahdistus ilmaistaan tv-vastaanottimessa integrointiprosessissa tai alaslaskentaprosessissa, joka tuhoaa vaaka- ja pystytahdistuksen vaiisen, edelia kuvatun 30 laisen tasmailisen suhteen, vaikka puolen juovan poikkeama yliapidetaankin. Tama riittaa tv-vastaanottimen lomituk-selle, mutta vaikeuttaa kenttailmaisua (ts. sen maaritta-mista, mika kentta on parillinen ja mika kentta pariton, kun molemmat kentat on talletettava muistiin tai luettava 35 muistista).

92538 2 PIP-jSrjestelmSsså toisen kanavan tai toisen lah-teen tv-signaalista otetaan otoksia sen koon pienentami-seksi ja se esitetaan suuremman tv-signaalin puitteissa. Erityisesti pystysuunnassa pidetaan joka kolmas juova, kun 5 taas muut kaksi juovaa jatetaan pois. Samalla tavalla ku-vasta otetaan vaakasuunnassa otoksia sen kaventamiseksi. Tama pienennetty kuva talletetaan muistiin kirjoitusjak-soissa, joita ohjataan ΡΙΡ-iahteen tahdistussignaaleilla.

Jotta PIP-signaali voitaisiin esittaa osana tv-paa-10 signaalia, se on luettava muistista tahdissa paasignaalin kanssa. Muistista luettu signaali on sitten yhdistettava tv-paasignaaliin (tassa esimerkkina paaiuminanssisignaali) luminanssisignaalin tuottamiseksi, jossa on mukaan liitet-ty PIP.

15 Tassa jarjestelmassa ΡΙΡ-iahde ja paakuvan lahde ovat synkroonisia ja pyrkivat rydmimaan toistensa suhteen. Taman ryOminnan johdosta, ja koska lukeminen tapahtuu nopeammin kuin muistiin tallettaminen, haluaa nayttdpuoli eraissa tapauksissa lukea muistista saman juovan samassa 20 kentassa, jota juuri talletetaan. PIP:in loppuosalle muistista luettu informaatio on sekunnin kolmaskymmenesosan vanhempaa kuin sita vaiittOmasti edeltava informaatio. Sama tapahtuu seuraavien PIP:ien osalta. Tasta aiheutuu nakyvaa vaaristymaa, erityisesti toiminnallisissa kohtauk-, 25 sissa ja kameran vaihdon tapahtuessa.

Esillå olevan keksinndn tarkoituksena on varmistaa, etta kantataajuiset lomitetut videosignaalit kirjoitetaan muistiin ja luetaan muistista sellaisella tavalla, joka sailyttaa naiden kahden kentan juovien vaiisen suhteen 30 ajan ja paikan osalta.

Esilia olevan keksinnOn toisen tavoitteena on aikaansaada menetelma ja laite, jossa minimoidaan pysty-tahdistussignaalin vaakatahdistussignaalin ylityksesta johtuvat lomitusvirheet.

3 92538

Lopuksi esilia oleva talletus- ja lukemismenetelman ja -laitteen on oltava yhteensopiva seka NTSC- etta PAL— jarjestelman kanssa.

Esilia olevan keksinnOn mukaisesti vaakatahdistus-5 ja pystytahdistussignaalit erotetaan tulevasta lomitetusta signaalista, jossa on pariton kenttå ja parillinen kentta. Regeneroitu pystytahdistussignaali tuotetaan vuorottele-vien kenttien pystytahdistussignaalia seuraavan ensimmai-sen vaakatahdistussignaalin perusteella. Naita vuorotte-10 levia kenttia pidetaan yiakenttinå. Tama regeneroitu pystytahdistussignaali nollaa myOs laskijan. Laskija laskee vaakatahdistussignaaleja viiteen saakka toistuvasti. Muis-sa kentissa, joita tasså sanotaan alakentiksi, regeneroitu pystytahdistussignaali jarjestetaan sen vaakatahdistus-15 signaalin perusteella, joka seuraa edelia mainitun laski-jan laskettua viiteen pystytahdistussignaalin vastaanot-tamisen jaikeen. On huomattava, etta esilia olevan keksinnOn mukaisesti ei ole eroa silia, tuleeko yiakentaksi parillinen tai pariton kentta. Kenttien merkitysta voidaan 20 jopa vaihtaa toiminnan aikana, kuten alla osoitetaan.

Erååsså edullisessa suoritusmuodossa vaakaikkuna-signaali estaa minka tahansa pystytahdistussignaalin, joka esiintyy vaakatahdistussignaalin ennalta maaratyssa lahei-syydessa. Tama esto estaa kentan vaihdon alakentasta yia-25 kentaksi. Tåma vaihto suoritetaan sitten, kun vastaan-otetaan seuraava pystytahdistussignaali. Toisin sanoen, kun pystytahdistussignaali esiintyy liian lahelia vaaka-tahdistussignaalia, tapahtuu kentan vaihto. Kentta, joka aikaisemmin oli alakentta, muuttuu nyt yiakentaksi, ja 30 painvastoin.

Esilia olevan keksinnOn eraana toisena tavoitteena on korjata aiemmin kuvattu visuaalinen vaaristyma.

Korjauksen on tapahduttava mahdollisimman pienellå lisaykselia kenttageneraattoriin, jota keksinnOn mukai-35 sesti kaytetaan osoittamaan yiakenttaa ja alakenttaa, ja 4 92538 erityisesti taman keksinnGn suoritusmuodossa, jossa on erilliset muistipaikat yiakenttaa ja alakenttaa vårten.

EråMn toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti kentan muutos jarjestetaan, ts. vaihto yiakentasta alaken-5 taksi tai alakentasta yiakentaksi, joka muutoin tapahtuisi seuraavaksi vastaanotetun pystytahdistussignaalin jalkeen estetaan, kun juovan nayttdpuolella muistista luettu juova on sama kuin se juova, jota parhaillaan ollaan tallenta-massa samoihin muistipaikkoihin.

10 Keksinndn ensimmaisen nakiikohdan mukaisesti jarjes tetaan laite, joka kasittaa muistin ja elimet lomitetun tulosignaalin mainittuun muistiin tallettamiseksi, jossa signaalissa on parillinen tulokentta, pariton tulokentta, parillisen kentan pystytahdistussignaali ja parillisen 15 kentan vaakatahdistussignaalit, jotka liittyvat mainittuun parilliseen kenttaan, seka parittoman kentan pystytahdistussignaali ja parittoman kentan vaakatahdistussignaalit, jotka liittyvat mainittuun parittomaan kenttaan, joka laite kåsittaa: 20 tuloelimen mainitun lomitetun signaalin vastaanot- tamiseksi; ensimmaisen elimen, joka on liitetty mainittuun tuloelimeen ja joka ainakin osaksi reagoi mainittuihin pystytahdistussignaaleihin kenttdsignaalien kehittamisek-. 25 si, jotka valitsevat yhden mainituista kentista lahdiin yiakentaksi ja muut mainitut kentat lahdiin alakentiksi; ja ajastuselimen, joka on liitetty mainittuun ensim-maiseen elimeen ja joka ainakin osaksi reagoi mainittuihin vaakatahdistussignaaleihin ensimmaisen valintasignaalin 30 kehittamiseksi, joka osoittaa lahdiin yiakentan olemassa-olon, seka toisen valintasignaalin, joka vastaavasti osoittaa lahdiin alakentan olemassaolon, mainittujen kent-tasignaalien perusteella.

KeksinnOn toisen nakiikohdan mukaisesti aikaansaa-35 daan menetelma valintasignaalin kehittamiseksi, joka va- 5 92538 litsee tulevan lomitetun signaalin parillisen kentan tai parittoman kentan yiakentaksi, jolloin mainitulla paril-lisella kentaiia ja mainitulla parittomalla kentaiia on vastaavasti parillisen kentan ja parittoman kentan pysty-5 tahdistussignaalit, jolloin jokaiseen pystytahdistussig-naaliin liittyy vaakatahdistussignaalien jono, menetelman kasittaessa vaiheina: mainittujen parillisten ja parittomien pystytahdis-tussignaalien erottamisen mainituista parillisista ja 10 parittomista kentista; ensimmaisen regeneroidun pystytahdistussignaalin kehittamisen mainitun parillisen kentan tulevan pystytahdistussignaalin perusteella tai mainittujen parittomien kenttien tulevien pystytahdistussignaalien seka tahan 15 liittyen vaakatahdistussignaalien eraan ennalta maaratyn jonon perusteella; toisen regeneroidun pystytahdistussignaalin kehittamisen mainitun toisen pystytahdistussignaalin seka tahan liittyvan vaakatahdistussignaalien eraan ennalta maaratyn 20 jonon perusteella; ja mainitun valintasignaalin kehittamisen mainitun ensimmaisen ja vastaavasti toisen regeneroidun pystytahdistussignaalin perusteella.

KeksinnOn kolmannen nakOkohdan mukaisesti aikaan-25 saadaan laite, joka kasittaa muistin ja elimet lomitetun 9 tulosignaalin lukemiseksi mainitusta muistista, jossa signaalissa on parillinen tulokentta, pariton tulokentta, parillisen kentan pystytahdistussignaali ja parillisen kentan vaakatahdistussignaalit, jotka liittyvat mainittuun 30 parilliseen kenttaan, seka parittoman kentan pystytahdistussignaali ja parittoman kentan vaakatahdistussignaalit, jotka liittyvat mainittuun parittomaan kenttaan, joka laite kasittaa: lukemiselimen mainitun lomitetun signaalin lukemi-35 seksi mainitusta muistista; » 6 92538 ensimmaisen elimen, joka on liitetty mainittuun lukemiselimeen ja joka ainakin osaksi reagoi mainittuihin pystytahdistussignaaleihin kenttasignaalien kehittamisek-si, jotka valitsevat yhden mainituista kentista låhdiin 5 yiakentaksi ja muut mainitut kentat lahdOn alakentiksi; ja ajastuselimen, joka on liitetty mainittuun ensim-maiseen elimeen ja joka ainakin osaksi reagoi mainittuihin vaakatahdistussignaaleihin ensimmaisen valintasignaalin kehittamiseksi, joka osoittaa 13hd6n yiakentan olemassa-10 olon, seka toisen valintasignaalin, joka vastaavasti osoittaa lahdOn alakentan olemassaolon, mainittujen kenttasignaalien perusteella.

KeksinnOn neljånnen nakOkohdan mukaisesti aikaan-saadaan laite lomitetun signaalin vastaanottamiseksi, jos-15 sa on ensimmainen kentta ja toinen kentta, jotka on ajas-tettu ensimmaiselia pystytahdistussignaalilla ja vastaavasti toisella pystytahdistussignaalilla, ja joissa on kulloinkin ensimmåiset juovat, jotka on ajastettu ensim-maisilia vaakatahdistussignaaleilla, ja toiset juovat, 20 jotka on ajastettu toisilla vaakatahdistussignaaleilla, joka laite kasittaa: elimet mainitun lomitetun signaalin vastaanottamiseksi ja ensimmaisen kentan valintasignaalin kehittamiseksi, joka osoittaa yiakenttaa jollakin mielivaltaisesti 25 valitulla mainitulla ensimmaiselia tai toisella kentaiia, seka toisen kentån valintasignaalin kehittamiseksi, joka merkitsee alakenttaa muilla mainituilla ensimmaisilia ja toisilla kentilia; muistielimet, jossa on ensimmainen muistipaikkojen 30 ryhma ja toinen muistipaikkojen ryhma; elimen yiakenttainformaation tallettamiseksi mainittuihin ensimmaisiin muistipaikkoihin ja alakenttainfor-maation tallettamiseksi mainittuihin toisiin muistipaikkoihin mainittujen ensimmaisen ja vastaavasti toisen ken-35 tan valintasignaalin ohjaamana; li • 7 92538 elimen main!tun yiakenttainformaation ja mainitun alakenttainformaation lukemiseksi mainituista ensimmaisis-ta ja toisista muistipaikoista; ja elimet mainittujen ensinunaisten kentan valinta-5 signaalien yliapitamiseksi inuitten ensinunaisten ja toisten kenttien vastaanottamisen aikana, kun mainittu tallettami-selin ja mainittu lukemiselin toimivat samanaikaisesti samalla muistipaikkojen ryhmaiia.

KeksinnOn edelia olevia ja muita tavoitteita, nåk5- 10 kohtia ja etuja ymmarretaan paremmin seuraavan piirustuk-sen yhteydessa luetun selityksen avulla.

Piirustuksessa:

Kuvio 1 havainnollistaa kenttia, jotka yhdessa muodostavat lomitetun televisiokuvan; 15 Kuvio 2 havainnollistaa pysty- ja vaakatahdistus- signaalien suhteellista sijaintia perakkaisissa kentissd;

Kuviot 3a ja 3b havainnollistavat kentan 1 ja kentan 2 vaihdettavuutta yia- ja alakenttana lomitetussa tv-signaalissa; 20 Kuvio 4 on lohkokaavio esilia olevasta keksinnGsta, joka liittyy kuva-kuvassa (PIP) jarjestelmaan;

Kuvio 5 on ajastuskaavio, joka havainnollistaa esilia olevan keksinnOn periaatteellista menetelmaa;

Kuvio 6 on ajastuskaavio, joka havainnollistaa 25 kentan vaihtoa;

Kuvio 7 on kaaviollinen kaavio, joka havainnollistaa esilia olevan keksinnOn mukaista kenttageneraattoria;

Kuvio 8a havainnollistaa yiajuovan laskijaa;

Kuvio 8b havainnollistaa vaakaikkunan generaatto- 30 ria?

Kuvio 9 on kenttageneraattorin vaihtoehtoinen suo-ritusmuoto;

Kuvio 10 on epataaydellisen juovasignaaligeneraat-torin kaaviollinen lohkokaavio; ja 1 8 92538

Kuvio 11 on kaaviollinen kaavlo toisesta kentta-generaattorista, joka sisaitaa esilia olevan keksinnOn.

Kuvio 1 esittaa lomitetun tv-kuvan yhdessa muodos-tavien kenttien poikkeamaa ajan ja paikan suhteen. Ensim-5 maisen kentan juovat ovat eheita ja toisen kentan juovat katkoviivoja.

Kuvio 2 havainnollistaa pysty- ja vaakatahdistus-signaalien suhteellista sijaintia perakkaisissa kentissa, jolloin: 10 SI merkitsee kentan 1 alkua; S2 merkitsee kentan 2 alkua J1 merkitsee esikorostuspulssivaiia; J2 merkitsee pystytahdistuspulssivaiia; J3 merkitsee jaikikorjauspulssivaiia; ja 15 J4 merkitsee varikentan II pystysammutusvaiia.

Esilia olevan keksinnOn perustana olevaa periaat-teellista ajatusta havainnollistetaan kuvioissa 3a ja 3b.

Bl merkitsee kentan 1 tallettamisen alkua ja B2 merkitsee kentan 2 tallettamisen alkua. Kuviossa 3a talletusprosessi 20 aloitettiin kentan 1 juovalla. Kentan 2 ylin juova on paikan suhteen muistissa olevan kentan 1 ylimman juovan alapuolella, kuten kaikki seuraavat kentan 2 juovat ovat kentan 1 vastaavien juovien alapuolella. Sen vuoksi kentta 1 on yiakentta ja kentta 2 alakenttå. Samalla tavalla kuvi-25 ossa 3b kentta 1 on paikan suhteen kentan 2 alapuolella.

Sen vuoksi kentta 1 on alakentta ja kentta 2 yiaknetta. Huomataan, ettei silia ole mitaan merkitysta, mikå kentta on yiakenttana ja mika kentta alakenttana, kunhan esimer-kiksi kentan 1 juovat, jotka talletettiin kentan 2 juovien 30 yiapuolelle, pysyvåt tassa asemassa lopullisessa naytOssa, ja pain vastoin.

KeksinnOn maaratty, seuraavassa selitettava suori-tusmuoto on kuva-kuvassa (PIP) televisiojarjestelmaan sisaityva kenttageneraattori. Tassa selitetaan vain ne

II

9 92538 PIP-JSrjestelm&n osat, joita tarvitaan esilia olevan kek-sinnOn ymmartamiseksi.

PIP-jårjestelmassé toisen kanavan tai toisen lah-teen tv-signaalista otetaan otoksia sen koon pienentami-5 seksi ja se esitetSSn suuremman tv-signaalin puitteissa. Erityisesti pystysuunnassa sailytetaan joka kolmas juova, kun taas muut kaksi juovaa jatetaan pois. Samalla tavalla kuvasta otetaan vaakasuunnassa otoksia sen kaventamiseksi. Tama pienennetty kuva talletetaan muistiin kirjoitusjak-10 soissa, joita ohjataan PIP-tahdistussignaaleilla.

Jotta PIP-signaali voitaisiin esittaa osana tv-paa-signaalia, se on luettava muistista tahdissa paasignaalin kanssa. Muistista luettu signaali on sitten yhdistettava tv-paasignaaliin (tassa esimerkkina paaiuminanssisignaali) 15 paaiuminanssisignaalin aikaansaamiseksi, johon sisaityy PIP.

Kuviossa 4 havainnollistetaan kokonaiskaaviolla PIP-jarjestelmaa, jossa kaytetaan analogista kytkinta, ja joka sisaitaa esilia olevan keksinnOn mukaisen kenttagene-20 raattorin. Tassa kuviossa: CVBS merkitsee yhdistettya kantataajuista videosig- naalia; H merkitsee vaakatahdistussignaalia; V merkitsee pystytahdistussignaalia; 25 Vsync merkitsee regeneroitua pystytahdistussignaa lia; F merkitsee yia/alakenttien maaritelmaa; TOP on aktiivinen ylimmaiia juovalla;

Ym merkitsee paasignaalin luminanssia; ja 30 YPIP merkitsee PIP-signaalin luminanssia.

PIP—viritin ja demodulaattori tuottaa PIP-kanta-taajuussignaalin. Tahdistussignaalin prosessori 12 poistaa vaaka- (H) ja pystytahdistuspulssit (V) kantataajuisesta signaalista. Samanaikaisesti luminanssisignaali erotetaan 35 ja johdetaan otossuodattimelle 14. Otossuodattimen lahtO

) 10 92538 johdetaan analogia/digitaalimuunnokseen. Analogia/digitaa-limuuntimen 16 lahtO talletetaan muistiin 18 osoitteisiin, jotka kehitetaan osoitelaskijalla 19 muistijakson ohjauk-sen 20 ohjauksessa. Ohjaus 20 toimii osittain PIP:n H- ja 5 V-signaallen ohjauksessa.

Tahdistusignaaliprosessorin 12 ja muistin kirjoi-tusjakson ohjauksen 20 vaiiin sijoitettuna on kenttagene-raattori 22 ja yl&juovalaskija 24. muodostaa esilia olevan keksinnOn eraan suorltusmuodon. Kenttageneraattorl 22 10 vastaanottaa vaaka- ja pystytahdistuspulssit tahdistus- signaaliprosessorin 12 lahdOsta. Kenttageneraattorin 22 lahtO slsaitaa regeneroidun pystytahdistussignaalin, VSYNC, ja niin sanotun valintasignaalin, jonka toimintaa ja alkuperaa selitetaan alia. Molemmat kenttageneraattorin 15 22 lahdttssa olevat slgnaalit johdetaan yiajuovan laskijal- le 24, jota myOs selitetaan alempana, joka lisaksl vastaanottaa vaakatahdistussignaalit tahdistusignaaliprosessorin 12 lahdOsta. Yiajuovalaskijan 24 lahtOna on yiajuo-vasignaali, joka muodostaa osan muistin kirjoitusjakson 20 ohjauksen 20 ohjauksesta.

Paasignaali, johon PIP-signaali on lisattava, vas-taanotetaan paavirittimelia ja demodulaattorilla 26, joka kaikin puolin on samanlainen kuin PIP-viritin 10, jos seka PIP- etta paasignaalit ovat lahetettyja signaaleja. Por-25 taan 26 lahtO on kantataajuinen signaali, joka johdetaan tahdistussignaalin erotukseen tahdistusignaaliprosessoril-le 28. LahtOsignaalit V ja H johdetaan kenttageneraatto-rille 30, joka on oleellisesti identtinen kenttageneraattorin 22 kanssa. Taman kenttageneraattorin lahdOt, kuten 30 kenttageneraattorin 22 lahtO, ovat valintasignaali ja re- generoitu pystytahdistussignaali VSYNC. N3ma signaalit johdetaan yiajuovan laskijaan 32. Yiajuovan laskija 32 vastaanottaa myOs paa-vaakatahdistussignaalin H. Yiajuovan laskijan 32 lahtO johdetaan muistin lukemisjakson ohjaus- 12 11 92538 portaaseen 34. Portaan 34 lahtd ohjaa lukemista muis-tlsta 18.

Muistin 18 lahttt, joka on muodostettu portaan 34 ohjaamana, johdetaan digitaali/analogia-muuntimelle 38, 5 jonka lahtd vuorostaan johdetaan analoglakytkimelle 40. Analogiakytkimen 40 tolsena tulona on paaiuminanssisignaa-11, joka saadaan portaasta 26. Analogiakytkimen 40 lahtd on siten paaiuminanssisignaali, joka sisaltaa PIP:in.

Vaihtoehtoisesti voitaisiin yhdistaa påå- ja PIP— 10 signaalit digitaalisesti multipleksausportaassa, ja multi-plekserin lahtdOn voitaisiin kohdistaa digitaali/analo-gia-muunnos. Naiden kahden signaalin yhdiståmiseen tavit-tava erityinen menetelma tai laite ei ole osa esilia ole-vaa keksintda. Esilia olevan keksinndn kåsittelema ongelma 15 on muistiin 18 tallettaminen ja siita lukeminen niin, etta tuloksena oleva PIP-kuva on oikealla tavalla lomitettu.

Ennen kuin selitetaan kahden kenttageneraattorin ja yiajuovalaskijan toimintaa ja rakennetta, viitataan kuvioihin 5a ja 5b, joissa havainnollistetaan sita, etta 20 joko kentta 1 tai kentta 2 voi olla yiakenttana kun lomitettu kuva talletaan musitiin/luetaan muistista.

Kuviossa 5: viivat a) esittavat viiden juovan laskemista; viivat b) esittavat kuvan ylaosan laskemista; 25. viivat c) esittavat tv-juovien numeroita; T esittaa yiakentan alkua; R5 esittaa viiden juovan laskijan paanollausta; ja B esittaa alakentan alkua.

Kaytetaan viiden juovan laskijaa, joka toistuvasti 30 laskee viisi vaakajuovaa. Koska juovien lukumaara kuvassa on jaettavissa viidelia sekå NTSC- etta PAL-jarjestelmis-sa, niin kenttageneraattori on yhteensopiva naiden tv-jar-jestelmien kanssa. Tama viiden juovan laskija nollataan ensimmaiselia vaakatahdistussignaalilla joka toisen kentan 35 osalta. Tama vaakatahdistussignaali my<5s kytkee kentan 12 92538 valintasignaalin arvosta "1" arvoon "0". Kentta, jolla nollaustoiminta esiintyy, tulee yiakentaksi. Siten kuvion 5a yiajuovan mukaisesti kentta 1 on yiakentta, kun taas kuviossa 5b kentta 2 on yiakentta.

5 Vuorottelevien kenttien osalta ei ole nollausta pystytahdistusta seuraavan ensimmaisen vaakatahdistussig-naalin kohdalla. Ylåkentåsta alakentaksi vaihtaminen ta-pahtuu, kun viiden juovan laskija saavuttaa luvun 5 vas-taanottaessaan seuraavan pystytahdistussignaalin. Kuten on 10 esitetty kuvioissa 5a ja 5b, koska on olemassa 262 ja puo-li juovaa kenttaa kohti, niin seuraava pystytahdistussig-naali vastaanotetaan lukemalla 2-1/2 viiden juovan laski-jassa. Lukema 5, ts. alakentan osoitettu alku, tapahtuu 2-1/2 laskentakierrosta myOhemmin. Koska haluttu yia- ja 15 alakenttien vaiinen sivuunsiirto on 1/2 vaakajuovaa paa-kanavalla ja 1-1/2 vaakajuovaa PIP-kanavalla, niin tarvi-taan yhden tai kahden juovan korjaus. Miten tama aikaan-saadaan, selitetaan kuvattaessa alla kenttageneraattorien ja yiajuovalaskijan toimintaa ja rakennetta.

20 Tassa on kuitenkin huomattava, etta vaaka- ja pys- tytahdistussignaalien vaiinen ajallinen suhde ei ole rele-vantti alakentassa, koska valintasignaali aina vaihtuu vaakatahdistussignaalin perusteella, joka seuraa laskijas-sa tapahtuvaa viiteen laskemista.

25 Yiakentassa pystytahdistussignaalin liikkuminen vaakatahdistussignaalin poikki voi aiheuttaa lomitusvir-heita. Sen vuoksi halutaan, etta V-signaali kenttagene-raattorin tulossa on aktiivinen vain, jos se esiintyy vaakatahdistussignaalin ymparilla olevan maaratyn aikavybhyk-30 keen (varjostettu alue kuviossa 6) ulkopuolella. Taman aikavybhykkeen tulisi olla riittavan suuri, jotta olisi pieni todennakOisyys siile etta V-signaali hyppii edesta-kaisin sen yli. Toisaalta, kuten selitetaan alla, lomitus-virhe voi tapahtua V-signaalin siirtyessa varjostettuun 35 alueeseen. Sen vuoksi on tehtava kompromissi. Edullisessa • li 13 92538 suoritusmuodossa varjostettu alue on noin yksi neljMnnes vaakajuovasta, eli likimain 16 mikrosekuntia.

Vaakaikkunasignaali (HW), joka johdetaan kuvassa 7, 9 tai 11 esitettyyn kenttageneraattoriin, aikaansaa 5 taman vydhykkeen. Vuorotteleville kentille kentan vaihto estetaan aina kun pystytahdistussignaali on vaakatahdis-tussignaalin ennalta maaratyn vyOhykkeen sisapuolella. Kuviossa 6: A ja B esittavat kenttia; 10 P esittaa yiakenttaa, joka alkaa ennen kentan vaih- toa; L esittaa yiakenttaa, joka alkaa kentan vaihdon jaikeen; A1 esittaa VSYNC-aluetta ennen kentanvaihtoa; 15 A2 esittaa VSYNC-aluetta kentanvaihdon jaikeen; G esittaa, ettei vaakatahdistus ole molemmissa kentissa hyvaiia alueella; ja S esittaa, etta pystytahdistus siirtyy yiakentan huonolle alueella aiheuttaen kentanvaihdon.

20 On huomattava, etta vaakaikkuna estaa V-signaalien esiintymisen sina aikana, jolloin HW on ylhaaiia ja kun kentdn lahtd kenttageneraattorilta on ylhaaiia. Siten sil-le pystytahdistussignaalin asemalle vaakatahdistussignaa-lin suhteen (ajastukselle), joka esitetaan kuviossa 6 eni- 25 ten oikealla olevalla "v";lia, ei mitaan kentanvaihtoa » tapahdu. Tama merkitsee lomitusvirhetta, joka kuitenkin korjataan seuraavan kentan alussa.

Kun pystytahdistussignaali esiintyy vaakatahdistus-signaalin laheisyydessa toisessa kentassa, sen asema seu- 30 raavassa kentassa on likimain puolitiessa kahden vaakatah-distuspulssin valisså. Koska vaihto alakentasta yiakent-taan, jonka tuli tapahtua kentassa A, ei tapahtunut, niin tamå vaihto suoritetaan kentassa B.

Toisin sanoen, kentta B, joka aikaisemmin oli ala- 35 kentta, on nyt yiakentta. Tama merkitsee kentan vaihtoa.

14 92538

Kuitenkin virhe, joka alheutuu siita ettei voitu vaihtaa yiakentaksi kentaiia A, vaikuttaa vain kentan A ajan, ja se korjataan vålittOmåsti kentan B tullessa yiakentaksi seuraavan pystytahdistussignaalin esiintyessa. LisSksi 5 tilanne, jossa pystytahdistussignaali esiintyy varjostetun alueen puitteissa, esiintyy vain silloin kun laite ensiksi kytketaan paaile. TailOin kuudeskymmenesosa sekuntia kes-tava lomitusvirhe on taysin huomaamaton.

Seuraavassa selitetaan kenttageneraattorin raken-10 netta ja toimintaa. Kenttageneraattorin periaatekaavio esitetaan kuviossa 7. TSssS kenttageneraattorissa on kolme tuloa, nimittain vaakaikkunatulo HW, pystytahdistustulo V ja vaakatahdistustulo H. Vaakaikkunatulo johdetaan EI-JA— portin 70 ensimmaiseen tuloon, jonka lahtO johdetaan kii-15 kun 72 D-tuloon. Kiikun 72 kellotulossa vastaanotetaan 5 H. Vaakaikkunatulo johdetaan EI-JA-portin 70 ensimmaiseen tuloon, jonka lahtO johdetaan kiikun 72 D-tuloon. Kiikun 72 kellotulossa vastaanotetaan pystytahdistussignaali. Kiikun 72 Q-iahtO kytketaan EI-JA-portin 74 ensimmaiseen 20 tuloon ja EI-JA-portin 76 ensimmaiseen tuloon. EI-JA-por-tin 74 lahtaa merkitaan "VTOP" ja se muodostaa kenttasig-naalin, joka johdetaan tulona EI-JA-portille 78. EI-JA— portin 78 toisena tulona on "VBOT"-signaali (myOs kentta-signaali), joka on johdettu EI-JA-portin 76 lahdOsta. El-25 -JA-portin 78 låhtO on kytketty kiikun 80 D-tuloon, jonka kellotulo vastaanottaa vaakatahdistussignaalin H, jonka invertoitu Q-iahtO on kytketty kiikun 72 tyhjennystuloon CLR. Kiikun 80 Q-iaht6 on kytketty kiikun 82 kellotuloon, jonka invertoitu Q-iahtO on kytketty sen D-tuloon. Kiikun 30 82 Q-iahtO on valintasignaali F. Tama signaali on 0 yia- kentaiia, 1 alakentaiia. Naita 0- ja 1-signaaleja kutsu-taan tassa myOs ensimmaiseksi ja vastaavasti toiseksi va-lintasignaaliksi. Valintasignaali syOtetaan takaisin EI-JA-portin 70 toiseen tuloon ja EI-JA-portin 74 toiseen 35 tuloon.

II

15 92538

Vaakatahdistussignaali johdetaan myøs viiden juovan laskijan 84 kellotuloon. Laskijan 84 liitanta laskentaiah-tO TC on kytketty EI-JA-portin 76 tolseen tuloon. El-JA— portin 74 léhtO on kytketty laskijan 84 nollaustuloon R.

5 Edelia kuvattu kenttdgeneraattori toimil seuraaval- la tavalla:

Vaakaikkunan aikana EI-JA-portin 70 ensimmainen tulo on alhaalla, EI-JA-portin 70 lahtø on siten ylhaaiia, riippumatta kenttåsignaalista. Seuraava V-signaali johtaa 10 sen johdosta kiikun 72 VGATE-lShdOn yiatilaan. EI-JA-por-tin 74 lahtO on siten 1 yiakentan aikana, ja 0 alakentan aikana, kunnes kiikku 72 nollataan. Toisaalta EI-JA-portin 76 lahtG on 1, kunnes tapahtuu laskijan 84 loppulaskenta, jolloin se muuttuu 0:ksi. Se pysyy nollassa laskijan 84 15 seuraavaan laskusykaykseen saakka, koska kuten alla seli-tetaan, kiikkua 72 ei nollata ennenkuin myøhemmin.

Olettåen nyt ensiksi, etta jarjestelma on yiaken-tassa, ts. seka EI-JA-portin 74 etta EI-JA-portin 76 lah-døt ovat 1, niin silloin EI-JA-portin 78 lahtØ on 0, eika 20 muuta toimintaa esiinny, ennenkuin laskija 84 saavuttaa loppulukunsa. Silloin EI-JA-portti 76 muuttuu 0:ksi, jonka takia EI-JA-portti 78 muuttuu l:ksi. Seuraava vaakatahdistussignaali (H) kellottaa kiikun 80 D-tulossa esiintyvan 1-signaalin sen lahtØØn, jonka ansiosta kehitetaan VSYNC— 25 signaali (regeneroitu pystytahdistus) ja saatetaan kiikku 82 muuttumaan siihen tilaan, jossa tuotetaan alakenttaa merkitseva valintasignaali, ts. sen Q-iahd5ssa on 1. Kiikun 80 kytkeminen nollaa myøs kiikun 72, joka saattaa kiikun 72 lahdøssa olevan VGATE-signaalin 0:ksi. Tdma aiheut-30 taa EI-JA-porttien 74 ja 76 lahdøt l:ksi, riippumatta ken-tasta ja riippumatta viiten laskevan laskijan 84 tilasta. Kiikku 80 nollataan 0:ksi seuraavalla H-signaalilla, jonka takia VSYNC-iahtØ palaa 0:ksi ja kiikun 82 lahtø pysyy muuttumattomana, kunnes seuraava pystytahdistussignaali 16 92538 vastaanotetaan. VSYNC on siten aktiivisena alakentån yhden juovan keston ajan.

Kun V-signaali saapuu HW:n ollessa alhaalla, ja kiikun 82 lahdOssa on 1, niin EI-JA-portin 74 lahtO tulee 5 0:ksi, ja EI-JA-portin 76 lahtO l:ksi. EI-JA-portin 78 lahtO on siten 1. Kun vastaanotetaan seuraava vaakatahdis-tussignaali, niin kiikun 80 asetustulossa oleva 1 siirre-tSSn sen Q-iaht00n. Siten kehitetaan VSYNC-signaali, ja kiikku 82 muuttaa tilaansa. Kiikun 72 nollaaminen tapah-10 tuu, kuten edelia selitettiin, aiheuttaen VSYNC-signaalin muuttumisen 0:ksi. Huomataan, etta kiikun 82 tilan vaih-tuminen tapahtui vastaanotettaessa pystytahdistusta seuraava vaakatahdistussignaali. VSYNC-signaali, joka kuten ylia pysyy yhden juovan ajan, on my0s esiintynyt pystytah-15 distusta seuraavan vaakatahdistussignaalin vastaanottami-sen jaikeen.

Toisaalta, kuten edelia selitettiin, niin VSYNC— signaalia viivastettiin 2-1/2 laskusykaykselia verrattuna alakentan pystytahdistukseen. Koska kahden kentan vaiilia 20 tulisi olla vain puolen juovan poikkeama paakentan oikeata lomitusta vårten, ja 1-1/2 juovan poikkeama PIP-talletusta vårten, on suoritettava korjaus.

Kuvio 8 havainnollistaa ylajuovan laskijaa, ts. laatikoita 24 ja 32 kuviossa 4. Ylajuovan laskija laskee 25 vaakatahdistussignaaleja siita hetkesta alkaen, jolloin se varataan, kunnes se saavuttaa tuloksen, joka edustaa ensimmaista aktiivista juovaa tallettamista tai nayttoa vårten. TailOin se kehittaa yiajuovasignaalin, joka kayn-nistaa tallettamisen tai lukemisen.

30 Laskija 90 varataan jokaisella kuvion 7 kiikun 80 lahdOssa olevalla VSYNC-signaalilla.

Laskijassa 90 on kellotulo CLK, johon vaakatahdistussignaali H johdetaan. Siina on lisaksi P0, PI, P2 ja P3 -tulot, joista muut kuin PI on kytketty maahan. PI 35 vastaanottaa valintasignaalin F, ts. kuvion 7 kiikun 82 17 92538 lShdOn. Laskijalia 90 on myds nelja lahtoa QO, Ql, Q2 ja vastaavasti Q3.

Kun valintasignaali F on 1, osoittaen alakenttaa, niin VSYNC-signaali varaa laskijan kakkosella. Toisaalta 5 yiakentan aikana laskijaan varataan nolla.

Kuviossa 8 havainnollistetaan erasta mahdollista piiria HW-signaalin kehittamiseksi. H-signaalit ja kello-signaali CLK taajuudella, joka on ainakin 5 x fH, johdetaan laskijaile 94. HW-signaali kehitetaan dekoodaa-10 malla laskijan lahddt, joita kuviossa edustaa looginen lohko 96.

Kuviossa 9 havainnollistetaan kenttageneraattorin vaihtoehtoista suoritusmuotoa. Piirin vastaavilla osilla on samat viitenumerot kuin kuviossa 7.

15 Paaasiallinen ero kuvion 9 suoritusmuodon ja kuvion 7 suoritusmuodon valilia on ensimmaisen valintasignaalin ajastuksessa, nimittain kiikkujen 80 ja 82 tilanvaihdon kaynnistamisessa yiakentan aikana. Kuvion 7 suoritusmuo-dossa vaiittOmasti pystytahdistussignaalia seuraava vaaka-20 tahdistussignaali liipaisee kiikun muutoksen. Kuviossa 9 kiikun 82 liipaisua viivastetaan kahdella laskentasykayk-selia kiikKujen 90 ja 91 avulla. Kiikun 82 ylhaalta-alas ja alhaalta-ylOs -muutokset esiintyvat siten jokaisessa kentassa samalla juovalla. Nain ei yiajuovan laskijaa 25 tarvitse varata ennalta sen edistamiseksi kahdella aske-leella alakenttaa vårten, verrattuna yiakenttaan.

Kuvioiden 10 ja 11 ratkaisema erityinen ongelma on se, etta PIP- ja paatahdistussignaalit ryiSmivat toistensa suhteen, ts. ne ovat asynkronisia. Muut signaalit talle-30 tetaan muistiin 18 tayden kentan vaatiman ajan puitteissa. Toisaalta ne luetaan muistista paljon suuremmalla nopeu-della, koska PIP-kuvan otos esiintyy ainoastaan yhdeksan-nesosassa paakuvan koko alasta. Jos lukeminen siten tapah-tuu samalta juovalta samassa kentassa, jota juuri ollaan 35 tallettamassa muistiin, niin lukeminen ohittaa talletta- 18 92538 misen ja PIP-kuvan osuus, joka luettiin sen juovan jålkeen jonka kohdalla esiintyi samanaikaisuus talletuksen ja lukemisen vaiilia, tulee olemaan vanhempi kuin sen yia-puolella oleva osuus. Sama tilanne esiintyy seuraavissa 5 kentissa, koska pSSkuvan ryOminta PIP-kuvan suhteen on yleensa hidasta. Esilia olevan keksinnOn tarkoituksena on siten toiseen kenttaan tapahtuvan kytkemisen aikaansaami-nen joko tallettamisen tai lukemisen puolella, niin etta informaatio luettaessa ylhaaita alaspain on progressiivi-10 sesti uudempaa informaatiota, kuten tavanomaisen television kohdalla.

Sellaisen signaalin kehittaminen, joka esittaa etta luetaan samaa juovaa, jota parhaillaan ollaan talletta-massa, tapahtuu kuvion 10 esittamaiia tavalla. Signaalia 15 kutsutaan tassa epataydellisen juovan signaaliksi. Viita-ten nyt kuvioon 10, paa- ja PIP-osoitelaskijat, jotka vas-taavat osoitelaskijoita 19 ja 36 kuviossa 4, kehittavat osoitteita useilla lahtOjohdoilla. Osoitenumerot johdetaan komparaattorille 50. Komparaattori 50 vastaanottaa myOs 20 valintasignaaliiahdOt paakenttageneraattorilta ja PIP-kenttageneraattorilta ja vertaa naita toisiinsa. Eri-tyisesti valintasignaaliiahdOt kasiteliaan eniten merkit-sevåna osoitebittina. Kun osoitteet ja kentan valintaiah-dOt paatv-kuvassa ja vastaavat suureet PIP-kuvassa ovat 25 samat, niin kertaluokkakomparaattorin 50 lahdOssa esiintyy 1. T3ma "1" aiheuttaa "1"-signaalin kiikun 52 Q-iaht00n. Kiikun 52 lahtO on epataydellisen juovan signaali INCL. Kuviossa 10 tama esitetaan yhdistettyna PIP-kenttagene-raattoriin 22. Se voitaisiin yhta hyvin yhdistaa paakent-30 tageneraattoriin 30. Sen kenttageneraattorin VSYNC-iahtO, johon INCL-signaali johdettiin, nollaa kiikun 52.

Kuviossa 11 havainnollistetaan PIP-kenttageneraat-toria, joka vastaanottaa epataydellisen juovan signaalin. Kuviossa 11 epataydellisen juovan signaali (INCL) kiikulta 35 52 johdetaan TAI-portin 86 toiseen tuloon, jonka toiseen

II

19 92538 tuloon tulee kiikun 82 invertoitu Q-iahtd. TAI-portin 86 lahtd johdetaan JA-portin 70 toiseen tuloon, jonka toiseen tuloon johdetaan vaakaikkunasignaali (HW). JA-portin 70 lahtd johdetaan kiikun 82 D-tuloon. Kiikun 82 Q-iahtd on 5 kentan valintasignaali.

Kiikussa 82 on kellotulo, joka vastaanottaa tulevan pystytahdistussignaalin (V) joko tahdistusprosessorilta 12 tai tahdistusprosessorilta 28. Tassa suoritusmuodossa on valittu kenttSgeneraattori 30, niin etta V-signaali 10 sydtetaan tahdistusprosessorilta 28. V-signaali johdetaan myds kiikun 72 kellotuloon. Kiikun 72 D-tulo on liitetty sytittd-tasajånnitteeseen VCC. Kiikun 72 Q-iahtd muodostaa VGATE-signaalin, joka johdetaan kahden EI-JA-portin 74, 76 kuhunkin tuloon. EI-JA-portin 74 toinen tulo vastaanot-15 taa kentan valintasignaalin. EI-JA-portin 76 toinen tulo on kytketty laskijan 84 loppulaskenta-iahtddn (TC). El-JA-porttien 74 ja 76 lahddt johdetaan EI-JA-portin 78 vastaaviin tuloihin. EI-JA-portin 74 lahtd on myds liitetty laskijan 84 nollaustuloon R. Laskija 84 laskee vaaka-20 tahdistussignaaleja (H), jotka johdetaan sen laskentatu-loon. Vaakatahdistussignaalit johdetaan myds kiikun 80 kellotuloon, jonka D-tulo vastaanottaa EI-JA-portin 78 lahddn. Kiikun 80 Q-iahtd on VSYNC-signaali. Kiikun 80 invertoitu Q-iahtd on kytketty kiikun tyhjennystuloon CLR. 25 Taman kenttageneraattorin toiminnassa, pain vastoin kuin kuviossa 7 selitettiin, vaakaikkunasignaali (HW) on suunniteltu olemaan ylhaaiia, kun pystytahdistussignaali esiintyy hyvaksyttavaiia etaisyydelia vaakatahdistussig-naalista. Laskija 84 nollataan, kun VTOP-signaali on al-30 haalla.

Oletaen nyt, etta kentan valintasignaali on "0", joka tassa erityisessa suoritusmuodossa merkitsee alakent-taa, niin "l"-signaali johdetaan TAI-portin 86 ensimmai-seen tuloon. TAI-portin 86 lahtd on siten "1", riippumatta 35 epataydellisen juovan signaalin lasnaolosta tai puuttumi- » 20 92538 sesta. Sind aikana kun HW-signaali on ylhaalia JA-portilla 70 on lahddssa "1". JA-portin 70 13hd6n ollessa ylhåailå esiintyvSn tulevan V-signaalin perusteella kiikun 82 Q-lShdOssa esiintyy "l"-signaali. Siten kentan valintasig-5 naali on vaihtunut yiakenttaan, riippumatta INCL-signaalin lasnaolosta tai puuttumisesta. Viimeksimainittu vaikuttaa tassa suoritusmuodossa ainoastaan vuorotteleviin kenttiin.

V-signaali, joka aiheuttai valintasignaalin muuttumisen 0:sta l:ksi, aiheuttaa myOs V-signaalin muut-10 tumisen arvoon 1, jonkin verran viivastettyna kentan valintasignaalin muutoksen suhteen. EI-JA-portin 74 lahtO muuttuu 0:ksi, nollaten viiden juovan laskijan 84. EI-JA— portin låhdOssa on 1. EI-JA-portin 78 lahtO on 1. Kentan valintasignaalin muuttanutta V-signaalia seuraava 15 H-signaali kellottaa siten l:n kiikun 80 lahtddn, VSYNC— signaali kehitetaan. Kiikun 80 invertoitu Q-iahtO on 0, mika tyhjentaa kiikun 72. Tama aiheuttaa puolestaan VGATE-signaalin muuttumisen 0:ksi, jolloin EI-JA-portin 74 lahtO muuttuu l:ksi, jolloin laskija 84 jatkaa laske-20 mista. EI-JA-portin 76 iaht6 pysyy l:na, pitåen EI-JA-portin 78 0:ssa. Seuraavan vaakatahdistuspulssin kohdalla VSYNC-iaht6 muuttuu sen vuoksi myOs 0:ksi. VSYNC-signaali esiintyy siten vain yhden juovanjakson ajan, kuten laskijan 84 nollauskin.

25 Valintasignaalin ollessa 1 ja kiikun 82 invertoidun Q-iahd5n ollessa 0, TAI-portin 86 lahtO on joko 1 tai 0, riippuen INCL-signaalin tilasta. Kun INCL-signaali on 0, osoittaen etta tapahtuu lukemista sellaisista muistipai-koista, jotka ovat eri paikkoja kuin mihin talletetaan, 30 niin TAI-portin 86 lahtO on 0, aiheuttaen JA-portin 70 lahdOksi 0:n, riippumatta HW-signaalin tilasta. Seuraava V-signaali aiheuttaa sitten 0:n kellottamisen kiikun 82 lahtOOn, ts. on tapahtunut kentan muutos yiakentasta ala-kentaksi.

*

II

21 92538

Jos kuitenkin INCL-signaali on 1, niin TAl-portin 86 lahtO on 1, jonka takia EI-JA-portin 70 lahtO on 1 HW-signaalin ajan. Seuraava V-signaali on slten tehoton, ts. valintasignaali sailyy arvossa 1. Kentan vaihto on 5 tapahtunut, ts. kentan muutos, jonka olisi pitanyt tapah-tua, on estetty.

Jos valintasignaali on pysynyt arvossa 1, niin toiminta on edelia kuvatun tapainen. Jos toisaalta kentan muutos tapahtui, ts. jos valintasignaali on 0, niin VTOP-10 -signaali on 1, jolloin VBOT-signaali on 1, kunnes saavu-tetaan loppulaskentatulos. Kun loppulaskentatulos on saa-vutettu, VBOT-signaali muuttuu 0:ksi, aiheuttaen EI-JA— portin 78 muuttumisen arvoon 1. Kuten aikaisemmin, EI-JA— portin 78 lahdOssa oleva 1 kellotetaan kiikun 80 Q-iaht60n 15 seuraavalla H-signaalilla. VSYNC-signaali voidaan siten jalleen kehittaa.

Kuviossa 11 olevan kenttageneraattorin toiminta on sellainen, etta VSYNC-signaali kehitetaan jokaista tulevaa V-signaalia kohti. VSYNC-signaali on voimassa yhden vaaka-20 juovan ajan. Lisaksi epataydellisen juovan signaalin (INCL) puuttuessa jokainen tuleva V-signaali aiheuttaa kentan valintasignaalin muutoksen. Tama muutos estetaan yiakentaiia tulevalle INCL-signaalille. Se seikka, etta INCL-signaali vaikuttaa vain ylhaaita-alas muutoksille, ei 25 aiheuta visuaalisia ongelmia naytOlia, koska kentan kes-toaika on vain yksi kuudeskymmenesosa sekuntia. Olisi tie-tenkin mahdollista muodostaa sellainen piiri, jossa INCL— signaali vaikuttaa molemmilla kentilia tax vain alakentil-la. Sellaiset suoritusmuodot olisivat alan ammattilaiselle 30 ilmeisia, ja niiden katsotaan sisaityvån patenttivaatimuk-siin.

Lisaksi tulisi huomata, etta vaikka kentan valinta-signaaleja kaytetaan eniten merkitsevina osoitebitteina tassa hakemuksessa havainnollistetussa suoritusmuodossa, 35 niin tama on ainoastaan sopimusasia, ja muita suoritus- 92538 22 muotoja voitaisiin ilmeisesti osoittaa kuvion 10 osoite-komparaattorin osalta.

Edellisesta selityksesta on ilmeista, etta esilia olevan keksinniJn mukainen kenttageneraattori muodostaa 5 yksinkertaisen tavan tulevan lomitetun signaalin kSsit-telemiseksi kahden kentan vaiisen oikean suhteen sailyt-tamiseksi ajan ja tilan suhteen, ilman etta vaaditaan en-nalta maaratyn kentan olevan yiakenttana ja toisen ala-kenttana. Molemmat kentat voivat olla yia- tai alakentta-10 na.

Lisaksi vain toisen kentan, tassa yiakentan, alus-taminen riippuu vaaka- ja pystytahdistussignaalien suh-teellisesta ajastuksesta. Vaakatahdistussignaalin suorit-taman pystytahdistussignaalin ylityksesta aiheutuvasta 15 virheellisesta lomituksesta aiheutuvat virheet on siten minimoitu.

Vaikka keksintoa on havainnollistettu eraan edul-lisen suoritusmuodon osalta, ei sita pida rajoittaa sii-hen. Muut suoritusmuodot ovat alan ammattilaiselle ilmei-20 sia, ja niiden katsotaan kuuluvan oheisten patenttivaati-musten suoja-alaan.

It

Claims (17)

23 92538

1. Laite, joka kåsittåå muistin (8) ja elimet lomi-tetun tulosignaalin (YPIP) mainittuun muistiin tallettami- 5 seksi, jossa signaalissa on parillinen tulokenttå, pariton tulokenttå, parillisen kentån pystytahdistussignaali ja parillisen kentån vaakatahdistussignaalit, jotka liittyvat mainittuun parilliseen kenttåån, sekå parittoman kentån pystytahdistussignaali ja parittoman kentån vaakatahdis-10 tussignaalit, jotka liittyvåt mainittuun parittomaan kent- tåån, ja tuloelimen (10, 12) mainitun lomitetun signaalin vastaanottamiseksi; tunnettu siitå, ettå laittee-seen kuuluu ensimmåinen elin (22; 74-76), joka on liitetty mai-15 nittuun tuloelimeen (10, 12) ja joka ainakin osaksi reagoi mainittuihin pystytahdistussignaaleihin (V) kenttåsignaa-lien (VTOP, VBOT) kehittåmiseksi, jotka valitsevat yhden mainituista kentistå låhdon ylåkentåksi ja muut mainitut kentåt låhdon alakentiksi; ja 20 ajastuselin (22; 78-82), joka on liitetty mainit tuun ensimmåiseen elimeen (22) ja joka ainakin osaksi reagoi mainittuihin vaakatahdistussignaaleihin (H) ensimmåi-sen valintasignaalin (F) kehittåmiseksi, joka osoittaa låhdon ylåkentån olemassaolon, sekå toisen valintasignaa-25’ lin kehittåmiseksi, joka vastaavasti osoittaa låhdon ala-kentån olemassaolon, mainittujen kenttåsignaalien (VTOP, VBOT) perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå mainitut kenttåsignaalit (VTOP,

30 VBOT) kåsittåvåt ensimmåisen kenttåsignaalin (VTOP), joka valitsee sen hetkisen kentån ylåkentåksi, ja toisen kenttåsignaalin (VBOT), joka valitsee seuraavaksi tulevan kentån alakentåksi; ja ettå mainittu ajastuselin (22; 78-82) kehittåå mainitun 35 ensimmåisen valintasignaalin (F) mainitun ensimmåisen 24 92538 kenttåsignaalin (VTOP) perusteella, ja mainitun toisen va-lintasignaalin mainitun toisen kenttåsignaalin (VBOT) perusteella .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n -5 n e t t u siitå, ettå se lisåksi kåsittåå elimet (80) mainitun toisen valintasignaalin johtamiseksi mainitulle ensimmåiselle elimelle (22; 74-76), niin ettå mainittu en-simmåinen elin (22; 74-76) tuottaa mainitun ensimmåisen kenttåsignaalin (VTOP) mainitun toisen valintasignaalin 10 esiintyesså vastaanotetun pystytahdistussignaalin (V) perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tun-n e t t u siitå, ettå se lisåksi kåsittåå laskijaelimen (84), jolla on kellotulo (CP), nollaustulo (R) ja loppu- 15 laskennan låhto (TC), josta syotetåån loppulaskentasignaa-li (TC), ensimmåiset yhteyselimet mainitun ensimmåisen eli-men (22; 74-76) kytkemiseksi mainittuun nollaustuloon (R) mainitun laskijaelimen (84) nollaamiseksi mainitun ensim-20 måisen kenttåsignaalin (VTOP) perusteella, ja elimet mainittujen vaakatahdistussignaalien (H) johtamiseksi mainittuun kellotuloon (CP).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun-n e t t u siitå, ettå mainittu ensimmåinen elin (22; 74- 25' 76) kåsittåå porttielimen (76), jolla on porttitulo maini tun toisen kenttåsignaalin (VBOT) kehittåmiseksi mainitus-sa porttitulossa olevan porttisignaalin perusteella, ja elimet mainitun laskijaelimen (84) loppulaskenta-signaalin (TC) yhdiståmiseksi mainittuun porttituloon, 30 niin ettå mainittu kenttåsignaali esiintyy ainoastaan, kun mainittu loppulaskentasignaali (TC) vastaanotetaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tun-n e t t u siitå, ettå mainittu lopulaskentasignaali (TC) tuotetaan viiten laskemisen jålkeen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun- li 25 92538 n e t t u siitå, ettå mainittu ajastuselin (22; 78-82) sisåltåå elimet regeneroidun pystytahdistussignaalin (VSYNC) tuottamiseksi jokaisen mainitun kenttåsignaalin (VTOP, VBOT) perusteella sekå jokaisen mainitun regeneroi-5 dun pystytahdistussignaalin (VSYNC) lopettamiseksi sen jålkeen kun on vastaanotettu ennalta mååråtty måårå vaaka-tahdistussignaaleja (H).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -n e t t u siita, etta mainittu ajastuelin (22; 78-82) li- 10 såksi kåsittaa kiikkuelimen (82), jossa olevalla Q-låhdol-la on ensimmåinen tila, joka tuottaa mainitun toisen va-lintasignaalin, ja kellotulo (CLK), joka vastaaottaa mainitun regeneroidun pystytahdistussignaalin (VSYNC), jol-loin mainitun kiikkuelimen (82) mainitun Q-lahdon mainittu 15 tila muuttuu mainitun regeneroidun pystytahdistussignaalin (VSYNC) perusteella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tun-n e t t u siita, etta mainitun tulosignaalin jokainen kenttå kasittaa ensimmåisen joukon juovia, jolloin mainit- 20 tu ensimmåinen juovien joukko kåsittaa toisen joukon juovia, joissa on esitettåvåå videoinformaatiota, jolloin laite lisåksi kåsittaa ylåjuovan laskija-elimen (24), joka on kytketty mainittuun ajastuselimeen . . (22; 78-82) kutakin mainittua valintasignaalia (F) seuraa- 25* vien vaakatahdistussignaalien (H) laskemiseksi sekå ylå-juovasignaalin (TOP) kehittåmiseksi, kun mainitun ylåjuo-valaskijaelimenn lukema osoittaa ensimmåisen juovajoukon esiintymistå.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, t u n -30 n e t t u siitå, ettå mainittu juovalaskija (24) laskee lukemaan 5.

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun-n e t t u siitå, ettå mainittu parillinen kenttå ja mainittu pariton kenttå kåsittåvåt kukin joukon juovia, kå- 35 sittåen lisåksi vaakaikkunasignaalin tuottavan elimen (94, 26 92538 96. vaakaikkunan (HW) kehittåmiseksi, jolla on ensimmåinen arvo ennalta maaratylla ajanjaksolla, johon sisåltyy vaa-katahdistussignaalin esiintyminen jokaisessa mainitussa juovassa, sekå toinen arvo jokaisella mainitulla muulla 5 juovalla, ja ettå se lisaksi kasittaå elimen (70) mainitun pystytah-distussignaalin pååsyn eståmiseksi mainittuun ensimmåiseen elimeen (22; 74-76) silloin kun mainittu vaakaikkunasig-naalilla (HW) on ensimmåinen arvo mainitun alakentån aika-10 na, seka elimen muiden mainittujen pystytahdistussignaali-en siirtåmiseksi kehittåen nåin VGATE-signaaleja.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tun-n e t t u siitå, ettå mainittu estamiselin kasittaå NAND-portin (70) .

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tun- n e t t u siitå, ettå se lisåksi kåsittåå toiset elimet (72), jotka on kytketty mainittuun eståmiselimeen (70) ja mainittuun ensimmåiseen elimeen (22; 74-76) mainitun VGATE-signaalin johtamiseksi ensimmåiseen elimeen (22; 74-20 76) ensimmåisen valintasignaalin (F) ja loppulaskentasig- naalin (TC) johtamiseksi portin låpi.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun-n e t t u siitå, ettå mainittu ensimmåinen valintasignaa-li ja mainittu toinen valintasignaali yhdesså muodostavat ♦ 25" binåårisen kenttåsignaalin (F), jolla on ensimmåinen arvo, joka muodostaa ensimmåisen valintasignaalin, ja toinen arvo, joka muodostaa mainitun toisen valintasignaalin.

15. Menetelmå valintasignaalin (F) kehittåmiseksi, joka valitsee tulevan lomitetun signaalin parillisen ken- 30 tån tai parittoman kentån ylåkentåksi, jolloin mainitulla parillisella kentållå ja mainitulla parittomalla kentållå on vastaavasti parillisen kentån ja parittoman kentån pys-tytahdistussignaalit, jolloin jokaiseen pystytahdistussig-naaliin liittyy vaakatahdistussignaalien jono, t u n -35 n e t t u siitå, ettå menetelmå kåsittåesså vaiheina: li 27 92538 mainittujen parillisten ja parittomien pystytahdis-tussignaalien erottamisen (12) mainituista parillisista ja parittomista kentistå; ensimmåisen regeneroidun pystytahdistussignaalin 5 (VSYNC) kehittåmisen (22; 80) mainitun parillisen kentån tulevan pystytahdistussignaalin perusteella tai mainittujen parittomien kenttien tulevien pystytahdistussignaalien sekå tåhån liittyen vaakatahdistussignaalien (4) eråån ennalta mååråtyn jonon perusteella; 10 toisen regeneroidun pystytahdistussignaalin (VSYNC) kehittåmisen (80) mainitun toisen pystytahdistussignaalin sekå tåhån liittyvån vaakatahdistussignaalien eråån ennalta mååråtyn jonon perusteella; ja mainitun valintasignaalin kehittåmisen (82) maini-15 tun ensimmåisen ja vastaavasti toisen regeneroidun pystytahdistussignaalin (VSYNC) perusteella.

16. Laite, joka kåsittåå muistin (18) ja elimet lo-mitetun tulosignaalin lukemiseksi mainitusta muistista, jossa signaalissa on parillinen tulokenttå, pariton tulo-20 kenttå, parillisen kentån pystytahdistussignaali ja parillisen kentån vaakatahdistussignaalit, jotka liittyvåt mai-nittuun parilliseen kenttåån, sekå parittoman kentån pystytahdistussignaali ja parittoman kentån vaakatahdistus-signaalit, jotka liittyvåt mainittuun parittomaan kent-25' tåån, sekå lukemiselimen mainitun lomitetun signaalin lukemiseksi mainitusta muistista (18); tunnettu sii-tå, ettå se kåsittåå: ensimmåisen elimen (30; 74-76), joka on liitetty mainittuun lukemiselimeen ja joka ainakin osaksi reagoi 30 mainittuihin pystytahdistussignaaleihin (V) kenttåsignaa-lien (VTOP, VBOT) kehittåmiseksi, jotka valitsevat yhden mainituista kentistå låhdon ylåkentåksi ja muut mainitut kentåt låhdon alakentiksi; ja ajastuselimen (30; 78-82), joka on liitetty mainit-35 tuun ensimmåiseen elimeen (30) ja joka ainakin osaksi rea- ♦ 28 92538 goi mainittuihin vaakatahdistussignaaleihin (H) ensimmåi-sen valintasignaalin (F) kehittåmiseksi, joka osoittaa lahdon ylåkentån olemassaolon, sekå toisen valintasignaalin, joka vastaavasti osoittaa lahdon alakentån olemassa-5 olon, mainittujen kenttåsignaalien (VTOP, VBOT) perusteel-la.

17. Laite lomitetun signaalin vastaanottamiseksi, jossa on ensimmåinen kenttå ja toinen kenttå, jotka on ajastettu ensimmaisella pystytahdistussignaalilla ja vas-10 taavasti toisella pystytahdistussignaalilla, ja joissa on kulloinkin ensimmaiset juovat, jotka on ajastettu ensim-måisillå vaakatahdistussignaaleilla, ja toiset juovat, jotka on ajastettu toisilla vaakatahdistussignaaleilla, johon laitteeseen kuuluu muistielimet (18), jossa on en-15 simmainen muistipaikkojen ryhma ja toinen muistipaikkojen ryhma; tunnettu siitå, ettå laite kasittåå: elimet (10, 12, 22, 24) mainitun lomitetun signaalin vastaanottamiseksi ja ensimmåisen kentån valintasignaalin kehittåmiseksi, joka osoittaa ylåkenttåå jollakin 20 mielivaltaisesti valitulla mainitulla ensimmaisella tai toisella kentållå, sekå toisen kentån valintasignaalin kehittåmiseksi, joka merkitsee alakenttåå muilla maini-tuilla ensimmåisillå ja toisilla kentillå; elimen (19) ylåkenttåinformaation tallettamiseksi 25 mainittuihin ensimmåisiin muistipaikkoihin ja alakenttåin-formaation tallettamiseksi mainittuihin toisiin muistipaikkoihin mainittujen ensimmåisen ja vastaavasti toisen kentån valintasignaalin ohjaamana; elimen (36) mainitun ylåkenttåinformaation ja mai-30 nitun alakenttåinformaation lukemiseksi mainituista ensim-måisistå ja toisista muistipaikoista; ja elimet (50, 52) mainittujen ensimmåisen kentån valintasignaalin yllåpitåmiseksi muitten ensimmåisten ja toisten kenttien vastaanottamisen aikana, kun mainittu 35 tallettamiselin (19) ja mainittu lukemiselin (36) toimivat • samanaikaisesti samalla muistipaikkojen ryhmållå. 29 92538