FI82343C - Korrigering av tidsinstaellningen foer ett videosignalbehandlingssystem. - Google Patents

Description

1 82343

Ajoituskorjaus videosignaalin prosessointijärjestelmään Tämä keksintö liittyy laitteeseen, jolla vähennetään ajoitusvirheiden vaikutusta videoprosessointipiirissä, 5 ja sitä voidaan esimerkiksi käyttää vähentämään ajoitus-virheiden havaittavuutta sisennetyssä kuvassa (PIP) tele-visionäyttöjärjestelmässä.

PIP järjestelmässä kaksi mahdollisesti toisiinsa liittymättömistä lähteistä tulevaa kuvaa esitetään saman-10 aikaisesti yhtenä kuvana. Kokonaiskuva muodostuu täyden koon ensiökuvasta ja pienennetyn koon toisiokuvasta, joka esitetään sisennettynä. Kokonaiskuvan sisennetyn osan ominaislaatuun voi vaikuttaa ensiö- tai toisiosignaaleissa esiintyvät ajoitusvirheet.

15 Esillä olevan keksinnön käsittelemät ajoitusvirheet esiintyvät silloin kun joko ensiö- tai toisiosignaali ei ole standardin mukainen signaali. Tässä hakemuksessa "ei standardin mukainen" tarkoittaa videosignaalia, jonka vaaka-juovajakso voi poiketa leveydeltään esim. 4 ns tai enemmän 20 siitä standardin mukaisesta vaakajuovajaksosta, jota videosignaali nimellisesti noudattaa (esim. NTSC, PAL tai SECAM).

Ajoitusvirheiden vaikutuksen sisennettyyn kuvaan ymmärtämiseksi on hyödyllistä tietää kuinka toisiosignaalia prosessoidaan ja näytetään. Tavanomaisessa PIP-järjestel-25 mässä toisiosignaalista otetaan näytteitä ajanhetkinä, jotka määrää näytteenottokellon signaali, joka mieluiten on kiinteässä suhteessa toisiosignaalin vaakajuovapyyhkäisy-taajuuteen. Väritelevisiosignaalien valoisuus- ja värik-kyyskomponenttien erottamisen helpottamiseksi näytteenotto-30 kellon signaalin taajuus on värikkyysapukantoaallon taajuuden monikerta, joka taajuus itsessään on vaakajuova-pyyhkäisytaajuuden harmoninen tai puolikas. Tämä näytteenottokellon signaali voidaan kehittää vaihelukitussa silmukassa, joka lukitsee kellosignaalin yhdistettyjen video-35 signaalien värivertailupurskekomponenttiin.

2 82343

Toisiosignaalit erotetaan komponentteihinsa, yleensä värikkyyssignaaliksi ja kahdeksi värierosignaaliksi, ja näistä otetaan näytteitä pysty- ja vaakasuunnassa pienennetyn koon kuvaa edustavien signaalien kehittämiseksi. Toi-5 siosignaalin yhden kentän aikana otettujen näytteiden juovat varastoidaan muistiin. Nämä näytteet luetaan sitten muistista näyttöä varten käyttämällä kellosignaalia, joka on mieluiten suhteessa ensiösignaalin vaakajuovapyyhkäisy-taajuuteen.

10 Kun toisiosignaali tulee videonauhurista (VTR), videolevysoittimesta tai kotitietokoneesta, väripurske-signaalin taajuus voi olla verrattain vakio kun taas vaaka-juovapyyhkäisysignaalin taajuus voi vaihdella merkittävästi juovasta juovaan. Tätä vaihtelua voi aiheuttaa nauhan 15 venyminen, levyn viat, VTR:n tai levysoittimen moottorin nopeuden vaihtelut tai epätarkkuudet kotitietokoneen käyttämissä taajuuksissa. Koska näytteenottokellon taajuus on lukittu purskesignaaliin, peräkkäisten juovien vastaavat näytteenottopisteet voivat siirtyä tai vinoutua toisiinsa 20 nähden. Kun näiden näytteiden juovat esitetään tahdissa I’; ensiösignaalin kanssa, vastaavat näytteet eivät tule kes kenään samalle viivalle. Näin ollen pystysuorat viivat sisennetyssä kuvassa voivat näyttää kiemuraisilta, mikäli ajoitusvirheet muuttavat satunnaisesti vaakatahdistus-“ 25 signaalin jaksoa, tai vinoilta, mikäli vaakatahdistus- ;··’ jakson virhe on kiinteä. Jos oletetaan 3:1 pienennys toi- siokuvassa, 12 ns tai suuremmat ajoituserot toisiosignaalin peräkkäisissä vaakajuovajaksoissa voivat aiheuttaa havaittavaa vinoutumavääristymää sisennetyssä kuvassa.

30 Ensiösignaaleissa esiintyvät ajoitusvirheet muutta- vat suhteellista aikaeroa ensiö-vaakatahdistuspulssien, V; jotka määrittävät ensiökuvan reunat, ja sisennetyn kuvan ensimmäisten juovien näytteiden välillä. Ensiösignaalin a joitusvirheet, jotka aiheuttavat peräkkäisten vaakatahdis-*··’ 35 tuspulssien jaksojen poikkeamisen sovellettavasta signaali- standardista 4 ns tai enemmän, voivat aiheuttaa havaittavaa

K

3 82343 vinoutumavääristymää sisennetyssä kuvassa. Tämä vääristymä saa koko sisennetyn kuvan näyttämään kiemuraiselta tai vinolta.

Vinoutuman ja sen kompensoimiseen käytettävien mene-5 telmien paremmaksi ymmärtämiseksi tarkastellaan kuviossa 1 esitettyjä aaltomuotoja. Aaltomuoto A esittää osaa yhdestä vaakajuovasta, esim. valoisuussignaalia, sisältäen vaaka-tahdistuspulssit (kuvion 1 aaltomuodot eivät ole samassa mittakaavassa). Aaltomuodot B, C ja C esittävät näytteen-10 ottokellon aaltomuotoja (järjestelmän). Aaltomuodon B

pulssien oletetaan esiintyvän ajanhetkinä jolloin apukanto-aaltoon lukittu kellosignaali, joka on lukittu standardi-signaaliin, esiintyisi. Toisin sanoen, mikäli aaltomuoto A vastaa kuvan n:ää juovaa, niin aaltomuoto B edustaa toi-15 vottua (järjestelmä-) näytteenottokelloa seuraaville juoville, eli ilman vinoutumaa. Kellosignaali, jolla on vakio vinoutuma, voi myös olla toivottu. Sekä nolla-vinoutuman ja vakiovinoutuman tapauksessa näytteenottokellon pulssi r aina esiintyy samalla ajanhetkellä HSYNC-pulssiin nähden.

20 Tätä ajanhetkeä edustaa näyte S2 aaltomuodossa A. Aaltomuoto C edustaa apukantoaaltoon lukittua kelloa, jossa esiintyy jonkin verran vinoutumaa. Aaltomuodon C sisältä-mien pulssien lukumäärä juovajaksolla ei mahdollisesti ole vakio juovasta juovaan. Yleensä kokonaisten kellopulssien 25 lukumäärässä juovajaksolla oleva ero voidaan kompensoida ! vaakatahdistussignaalin synnyttävässä vaihelukitussa silmu kassa. Näytteenoton vaihevirhe (vinoutuma), joka on kello-jakson murto-osa, voidaan korjata vain puuttumalla itse näytteisiin tai näytteenottokellon signaaliin.

30 Eräs korjausmenetelmä on säätää näytearvoja juova juovalta niin, että säädetyt näytteet mukautuvat näytteisiin, jotka ottaisi vinoutumaltaan nolla tai muu vinoutumaltaan oleva kello. Esimerkiksi aaltomuodon C kellosignaa-! Iin synnyttämät näytearvot voidaan säätää samoiksi tai \ 35 melkein samoiksi kuin vastaavat näytearvot, jotka aalto-

: muodon B kellosignaali kehittäisi. Kuviossa 1 aaltomuodon C

- -· s.

4 82343 kellopulssin C oletetaan vastaavan aaltomuodon B kello-pulssia r. Kellopulssi r' on edellä ajassa eli vinoutunut kellojakson TS puolikkaalla kellopulssiin r nähden. Kello-pulssi r' synnyttää näytearvon S1. Mieluiten kellopulssin 5 r' tulisi esiintyä samanaikaisesti kellopulssin r kanssa ja synnyttää näytearvo S2.

Samanaikaisesti kellopulssin r' kanssa otetun näytteen korvaaminen näytteellä, jonka arvo on suurinpiirtein S2, edistää näytteenottokellosignaalilla C otetun signaa-10 iin ajoitusta niin että se on samanlainen kuin signaali, joka olisi saatu käyttämällä nolla-vinoutumaista näytteen-ottokellosignaalia B. Jättämällä huomiotta värikkyys-dekoodauksen vaikeudet toinen vinoutuman korjausmenetelmä on säätää näytteenottokellon vaihetta juova juovalta, niin 15 että se on suurinpiirtein samanlainen toivotun kellosignaalin B tai jonkin toisen kellosignaalin, jolla on sama vinoutuma juovasta toiseen, kanssa. Aaltomuoto C edustaa kellosignaalia C, jota on viivästetty ajalla, joka on oleellisesti sama kuin vinoutuma. Tällä viivästetyllä kello-20 signaalilla otetut näytteet ovat suurinpiirtein samanlai-siä kuin toivotulla kellosignaalilla B otetut näytteet.

Ensimmäistä vinoutumankorjausmenetelmää voidaan käyttää korjaamaan toisiosignaalissa esiintyviä vinoutuma-' ! virheitä koska se ei vaikuta näytteenottokellon signaalin ' 25 vaiheeseen. Kuten muistetaan, tämän kellosignaalin vai- :· hetta ei voi muuttaa ilman että samalla vaikutettaisiin ·'·’ toisiovärikkyyssignaalikomponenttien prosessointiin.

Toista vinoutumakorjausmenetelmää voidaan käyttää kompensoimaan vinoutumavirheitä ensiösignaalissa silloin kun 30 toisiokuvan erotettuja valoisuus- ja värierosignaaleja edustavia näytteitä noudetaan toisiokenttämuistista näyt-töä varten.

. .· Esillä oleva keksintö on toteutettu laitteessa joka 4 Ψ ·[· kompensoi ajoitusvirheitä ensimmäisessä videosignaalissa ··-' 35 toiseen, varastoituun videnosignaaliin, nähden. Tässä laitteessa on piiri aikavälin mittaamiseksi ensimmäisen 5 82343 signaalin vaakatahdistuspulssin ja toisen signaalin noutoa ohjaavan kellosignaalipulssin välillä. Laitteessa on edelleen piiri, joka muuttaa toisen signaalin ajoitusta ensimmäisen signaalin vaakatahdistuskomponenttiin nähden, kom-5 pensoimaan mitattujen aikavälien mahdollisia vaihteluja juovasta juovaan.

Kuvio 1 on ajoituskaavio, joka on avuksi kuvattaessa vinoutumaa ja vinoutumankorjausmenetelmiä.

Kuvio 2 on esillä olevan keksinnön sisältävän PIP-10 televisionäyttöjärjestelmän lohkokaavio.

Kuvio 3 on esillä olevan keksinnön sisältävän digitaalisen PIP-televisionäyttöjärjestelmän lohkokaavio.

Kuviot 4 ja 5 ovat lohkokaavioita, jotka esittävät vinoutumankorjauspiiriä, jota voidaan käyttää kuvioiden 15 2 ja 3 esittämissä laitteissa.

Kuvio 6 on vaihtoehtoisen vinoutumankorjauslaitteen lohkokaavio, jota voidaan käyttää kuvioiden 2 ja 3 näyttölaitteissa.

Piirroksissa leveät nuolet esittävät monibittisten 20 rinnakkaisten digitaalisignaalien väyliä ja nuolet liitän-töjä, jotka siirtävät analogiasignaaleja tai yksibittisiä digitaalisignaaleja. Laitteiden prosessointinopeudesta I· riippuen tarvitaan mahdollisesti kompensoivia viiveitä tietyillä signaaliteillä. Digitaalisen signaaliprosessoin-25 tipiirin suunnittelua tunteva tietää mihin tällaisia viiveitä tarvitaan kussakin järjestelmässä.

Kuvio 2 on sellaisen PIP-näyttöjärjestelmän lohko-kaavio, jossa ensiösignaalia prosessoidaan tavallisella analogialaitteella ja toisiosignaali prosessoidaan digi-30 taalisesti. Tämä piiri käyttää yhtä kellosignaalia, joka on tahdistettu toisiopurstisignaaliin, sekä toisiosignaa-• Iin näytteenottoon ja prosessointiin että toisiokuvan näyttämiseen sisennettynä pääkuvassa.

Yhdistettyjen videoensiösignaalien lähde 10 vie 35 ensiövideosignaalit Y/C erotussuodattimeen 12. Suodatin 12, jossa voi olla tavanomaisia alipäästö- ja ylipäästö- 6 82343 suodattimia, erottaa yhdistetyt videosignaalit ensiö- valoisuussignaaleiksi ja ensiövärikkyyssignaaleiksi C^.

Ensiövaloisuus- ja -värikkyyssignaalit viedään ensiö-väri/ valo-prosessoriin 14, joka saattaa sisältää esimerkiksi 5 kaistanmuotoilusuodattimia valoisuussignaalin suurtaajuus- komponenttien korottamiseksi signaalin Y' muodostamiseksi, ja värikkyyssignaalidemodulaattoriin kantakaistaväriero- signaalien (R-Y)p ja (B-Y) saamiseksi ensiövärikkyys-

signaaleista C . Signaalit Y' , (R-Y) ja (B-Y) viedään r P P P

10 matriisiin 16, joka yhdistää signaalit värisignaalien Rp,

Gp ja Bp kehittämiseksi. Nämä signaalit viedään yhteen analogiamonikanavoijän 26 signaalituloliitinten sarjaan, jonka lähtö ohjaa katodisädeputkea (CRT) 28. Toisiosignaa- lista kehitetyt värisignaalit R , G ja B viedään moni- 15 kanavoijän 26 toiseen signaalituloliitinsarjaan. Nämä signaalit kehittää seuraavaksi kuvattava laite.

Yhdistettyjen toisiovideosignaalien lähde 50, jossa voi olla tavanomaisen väritelevisiovastaanottimen viritin, IF-vahvistin ja videoilmaisin, antaa yhdistetyt toisio- 20 videosignaalit analogiadigitaalimuuntimelle 52 (ADC).

ADC 52 ottaa näytteitä ja digitoi yhdistetyt toisiovideo- signaalit ajanhetkillä, jotka määrää kellosignaali CK.

Jäljempänä kuvattava vaihelukittu silmukka (PLL) 56 • ^ synnyttää signaalin CK, jonka taajuus on 4fc, oleellisesti I 25 neljä kertaa värikkyysapukantoaallon taajuus fc· Signaali CK on vaihelukittu toisiovideosignaalien väritahdistus- ·’·* purstikomponenttiin.

ADC 52 antaa digitoidut toisiovideosignaalit Y/C

erotussuodattimelle 54. Suodatin 54 voi olla tavanomainen 30 digitaalinen suodatin, jonka kellotuloliitin CK on kyt- : ketty vastaanottamaan signaali CK. Suodattimessa 54 voi olla, esimerkiksi, FIR-suodatin, joka päästää yhdistetyn videosignaalin värikkyyssignaalikomponentteja sulkien pois valoisuussignaalikomponentit, ja vähentäjä värikkyys- ·;·’ 35 signaalien vähentämiseksi yhdistetystä videosignaalista valoisuussignaalikomponenttien kehittämistä varten.

Il 7 82343 ADC 52 antaa yhdistetyt toisiovideosignaalit myös poikkeutusprosessointiyksikölle (DPU) 60, jossa on tahdis-tuserotuspiiri 58 ja vinbutumavääristymän mittauspiiri 59. Tahdistuserotuspiiri 58 ja vinoutuman mittauspiiri 59 ovat 5 esitetyssä toteutuksessa komponentteina vaihelukitussa silmukassa, joka tuottaa vaakatahdistussignaalin SHS, joka on vaihelukittu toisiosignaalin vaakatahdistussignaali-komponenttiin. Tahdistuserotuspiiri 58 antaa signaalin SHS ja digitaalisen arvon (HSP), joka sisältää kokonaisosan ja 10 murto-osan, jotka esittävät signaalin SHS jaksoa yksiköissä 1/16 näytteenottokellon taajuudesta (1/16 Ts). Tahdistuserotuspiiri 58 kehittää myös vaakatahdistussignaalit SVS ja purstiveräjäsignaalin BG digitoiduista yhdistetyistä toisiovideosignaaleista. Purstiveräjäsignaali BG ja ero-15 tetut värikkyyssignaalit suodattimesta 54 viedään PLLtään 56. PLL 56 on esimerkiksi samanlainen kuin US-patentissa 4 291 332 "Phase Locked Circuit" kuvattu piiri, joka on liitetty oheen viitteeksi.

Kellosignaali CK ja toisiovaakatahdistussignaali 20 SHS viedään vinoutumamittauspiiriin 59. Esimerkinomainen : vinoutumanmittauspiiri 59 kerää vaakavinoutumajaksoarvojen HSP murto-osia, jotka antaa tahdistuserotuspiiri 58, kehit-tääkseen toisiovinoutumasignaalin SSK. Signaalin SSK kokonaisosa syötetään takaisin tahdistuserotuspiiriin 58, 25 missä sitä käytetään vaihelukitussa silmukassa päivittämään ! vaakatahdistusjakson mittausta. Signaalin SSK murto-osa pidetään vinoutuman mittauspiirin 59 laskurissa ja viedään vinoutuma-arvoina vinoutumankorjauspiiriin 62. Esillä olevassa keksinnössä signaalin SSK murto-osa edustaa aikaväliä 30 vastaavan vaakatahdistuspulssin keskikohdan ja juuri ennen vastaavan vaakatahdistuspulssin keskikohtaa esiintyvän kellopulssin välillä. Tämä aikaväli mitataan erotuskyvyllä, joka on oleellisesti sama kuin 1/16 kellosignaalin CK jaksosta. Tahdistuserotuspiiri 58 ja vinoutumamittauspiiri 35 59 ovat tyyppiä, joka on ITT Intermetall GmbH:n valmista- : massa integroidussa piirissä DPU 2532, ja joka on kuvattu 8 82343 sivuilla 47-72 kirjassa "Digit 2000 NTSC Double-scan VLSI Digital TV System" laitos 1985/5, ITT Intermetall, Freiburg, Länsi-Saksa.

Esimerkinomainen vinoutumankorjauspiiri 62 on esi-5 tetty kuviossa 4. Tämä piiri interpoloi peräkkäisten tulo-näytteiden välillä antaakseen lähtönäytteitä, jotka ovat oleellisesti yhtä suuria kuin näytteet, jotka olisi otettu tahdissa nolla-vinoutumaisen näytteenottokellon kanssa. Kuviossa 4 esitetty piiri voidaan jakaa kahteen osaan, 10 lineaariseen interpolaattoriin ja korjauspiiriin. Valoisuus-näytteet Yg viedään myös kertojaan 414, joka skaalaa nämä viivästämättömät näytteet tekijällä 1-K, jonka myös antaa ROM 424. Kertojien 412 ja 414 antamat näytteet summataan summaajassa 416.

15 Summaajän 416 antamat näytteet ovat lineaarisesti

interpoloituja näytteitä. Mikäli Ys~signaalinäytteiden taajuuskomponentit ovat suuruusluokkaa pienempiä kuin näytteenottotaajuus, interpoloitujen näytteiden näennäinen viive saadaan tulosta KT , missä T on näytteenottokellon 20 signaalin CK jakso. Näytesignaalin taajuuskomponenttien lähestyessä näytteenottotaajuutta määrä, jolla signaali Y

9 näyttää viivästetyn, tulee korkeampien taajuuskomponenttien- . sa ja K:n funktioksi. Suodattimen 422, kertojan 428 ja summaa jän 4 20 sisältävä kor jauspiiri kompensoi taajuuden

; 25 aiheuttamia viivekomponentteja. Valoisuussignaalit Y

viedään suodattimeen 422, jonka siirtofunktio on Z-nuunnok- -1-2-3 sessa T^22 = “1+z +z "z Suodattimen 422 antamat näytteet skaalataan tekijällä C kertojassa 428. Tekijän C antaa ROM 424 toisiovinoutumasignaalin SSK ohjaamana.

30 Summaajän 416 kehittämät näytteet viedään viive-elimeen 418, joka kompensoi suodattimen 422 prosessointiajän.

F· Nämä viivästetyt näytteet lisätään sitten kertojasta 428 V saataviin näytteisiin summaajassa 420.

’· Lineaarisen interpolaattorin ja korjaussuodattimen 35 yhdistelmä tuottaa signaaleja, joiden näennäinen viive on *: (1+K)Ts silloin kun viivästettävillä signaaleilla taajuus-

II

9 82343 komponentteja jotka ovat suuruudeltaan jopa kolmannes näyt-teenottokellon signaalin taajuudesta. NTSC-järjestelmässä, esimerkiksi, missä näytteenottokellon taajuus on n. 14,3 MHz, tämä vinoutumankorjauspiiri antaa tasaisin välein 5 viiveitä valoisuussignaaleille, joilla voi olla suuruudeltaan jopa 4,2 MHz olevia taajuuskomponentteja. Taulukko I määrittelee ROM:in 424 sisällön suuruudeltaan 1/16 näytteenottokellon jakson olevien viiveaskelten aikaansaamiseksi.

10 Taulukko I

Viiveen Kokonaisani C muutos viive 15 1/16 15/16 1/32 Tg/16 l7Tg/16 15 14 2/16 14/16 1/32 2TS/16 18Tg/16 13 3/16 13/16 2/32 3Tg/16 19Tg/16 12 4/16 12/16 2/32 4Tg/16 20TS/16 11 5/16 11/16 2/32 5Tg/16 21Tg/16 10 6/16 10/16 3/32 6Tg/16 22TS/16 20 9 7/16 9/16 3/32 7TS/16 23Tg/16 8 8/16 8/16 3/32 8Tg/16 24Tg/16 7 9/16 7/16 3/32 9Tg/16 25Tg/16 6 10/16 6/16 3/32 10Tg/16 26Tg/16 5 11/16 5/16 3/32 llTg/16 27Tg/16 25 4 12/16 4/16 2/32 12Tg/16 28Tg/16 3 13/16 3/16 2/32 13Tg/16 29Tg/16 2 14/16 2/16 1/32 14Tg/16 30Tg/16 1 15/16 1/16 1/32 15Tg/16 31Tg/16 0 1 0 0 Tc 2T_

30 S

Tämän vinoutumankorjauspiirin 62 antamien näytteiden näennäiset viiveet ovat välillä 17T /16 ja 2T . Viive * O 9 on vain näennäinen koska näytteiden todellista ajoitusta ei ole muutettu. Vinoutumankorjauspiiri 62 säätää toisio-35 valoisuussignaalien näytearvoja kullakin juovalla niin, että ne näyttävät tulleen synnytetyiksi näytteenottokellon signaalilla, jolla on mitätön vinoutuma.

10 82343 Y/C erotussuodattimen 54 antamat värikkyysnäytteet viedään viive-elimeen 63 joka antaa kahden näytteenotto-jakson pituisen viiveen kompensoimaan vinoutumankorjaus-piirin 62 aiheuttaman viiveen. Koska värikkyyssignaalin 5 kaistanleveys on pienempi kuin valoisuussignaalin ja koska silmä on vähemmän herkkä värimuutoksille kuin muutoksille kirkkaudessa, eivät värikkyyssignaalissa olevat vinoutumavirheet ole niin näkyviä kuin valoisuussignaalin vinoutumavirheet. Näin ollen kuviossa 1 esitetty laite ei 10 korjaa värikkyyssignaalissa esiintyviä vinoutumavirheitä.

On kuitenkin ymmärrettävä, että viive-elin 63 voidaan korvata piirielimen 62 kaltaisella vinoutumankorjauspiirillä.

Vinoutumankorjauspiiristä 62 tulevat valoisuus-näytteet ja viive-elimestä 63 tulevat värikkyysnäytteet 15 viedään toisio-väri/valo-prosessoriin 64. Prosessorissa 64 voi olla, esimerkiksi, FIR-kaistanmuotoilusuodatin digitaalisten valoisuussignaalien taajuusspektrin korottamiseksi modifioidun toisiovaloisuussignaalin Y ' saamiseksi ja digitaalinen värikkyysdemodulaattori kehittä-20 mään näytteitä, jotka edustavat kantakaistatoisioväriero-signaaleja (R-Y) ja (B-Y)s·

Signaalit Y ', (R-Y) ja (B-Y) viedään PIP kenttä-; muistiin 68, missä niistä otetaan apunäytteitä ja varas toidaan kirjoitusmuistigeneraattorin 70 ohjaamina. Muisti ; 25 68 voi olla tavanomainen hajasaantimuisti, jossa on tar peeksi muistialkioita yhden kentällisen apunäytteenotettuja toisiosignaaleja tallentamiseksi. Tämä muisti voidaan järjestää kolmeksi erilliseksi kenttämuistiksi, yksi valoi-suussignaalille ja yksi kummallekin värierosignaalille, 30 tai se voidaan järjestää yhdeksi kenttämuistiksi, jossa valoisuus- ja värierosignaaleista otetut näytteet on yhdistetty yhdeksi näytesignaaliksi. Nämä signaalit voidaan . / yhdistää esimerkiksi vuorotellen ketjuttamalla kahden väri- erosignaalin näytteitä valoisuussignaalien kanssa.

35 Toisio-väri/valo-prosessorista 64 saatava data kir- ":*· joitetaan kenttämuistiin 68 muistiosoitegeneraattoripiirin 11 82343 70 ohjaamana. Piiri 70 kehittää kirjoitusosoitesignaaleja WADDR ja toisia ohjaussignaaleja WCS, kuten voidaan tarvita kellosignaalista CK, ja toisiopysty- ja vaakatahdis-tussignaalit SVS ja SHS. Kirjoitusosoitegeneraattoripiiri 5 70 ottaa apunäytteitä toisiosignaalista esimerkiksi suh teessa kolme yhteen sekä pysty- että vaakasuunnassa antamalla osoitearvoja ja ohjaussignaaleja muistille 68 sopivina ajanhetkinä.

Näytteet, jotka edustavat apunäytteenotetun toisio-10 kuvan juovia, luetaan PIP-kenttämuistista 68 lukuosoite- generaattoripiirin 24 ohjaamana. Piiriin 24 vietävät signaalit ovat ensiöpysty- ja ensiövaakatahdistussignaalit PVS ja PHS sekä vinoutumakorjattu kellosignaali CK'. Piiri 24 voi esimerkiksi laskea vaakatahdistussignaalin PHS pulssia 15 pystytahdistussignaalin PVS suhteen ja signaalin CK' pulsseja ensiövaakatahdistuspulsseihin nähden sen määrittämiseksi milloin aloittaa muistin 68 lukutoiminnot ja kytkeä multiplekseri 26 antamaan ensiö- ja toisio-ohjaussignaaleja näyttölaitteelle 28. Lukuosoitegeneraattori 24 antaa luku-20 osoitesignaalin RADDR ja lukuohjaussignaalit kenttämuis-tille 68 ja ensiö/toisio-kuvavalintasignaalin P/S multi-plekserille 26.

Kirjoitusosoitegeneraattoripiiri 70, lukuosoite-generaattoripiiri 24 ja kenttämuisti 68 ovat sinällään 25 tunnettuja eikä niitä kuvata yksityiskohtaisesti. Esimerkinomainen piiri apunäytteenottoon, varastointiin ja sisennetyn kuvan muodostavan signaalin noutaminen on kuvattu US-patentissa 4 249 213 "Picture-in-Picture Television Receiver" ja US-patentissa 4 139 860 "Television 30 Receiver Equipped for Simultaneously Showing Several : Programs".

Kuten muistetaan, lukuosoitegeneraattori 24 toimii tahdissa vinoutumakorjatun kellosignaalin CK' kanssa.

Tämä signaali kehitetään seuraavalla tavalla. Yhdistetyt 35 ensiövideosignaalit lähteestä 10 viedään ADC:lle 17 jota kellottaa PLL:n 56 antama signaali CK. ADC 17 vie 12 82343 yhdistetystä ensiövideosignaalista otetut näytteet DPU:lle 20. DPU 20, jossa on tahdistuserotin 18 ja vinoutuman-mittauspiiri 19, voi olla samanlainen kuin edellä kuvattu DPU 60. Tahdistuserotin 18 kehittää ensiöpystytahdistus-5 signaalin PVS ja ensiövaakatahdistussignaalin PHS yhdistetyistä ensiövideosignaaleista. Signaali PHS, vaaka-tahdistus jakson arvo HSP ja kellosignaali CK viedään vinou-tumanmittauspiiriin 19. Piiri 19 on toiminnallisesti samanlainen kuin edellä kuvattu vinoutumanmittauspiiri 59. Se 10 mittaa aikaeroa kunkin signaalin PHS pulssin keskikohdan ja välittömästi edellisen kellosignaalin CK pulssin johto-reunan välillä. Signaalin PSK murtolukuosa, jonka antaa vinoutumanmittauspiiri 19, on nelibittinen arvo, joka ilmaisee kunkin ensiövaakapyyhkäisyjuovan vinoutuman yksi-15 köissä 1/16 kellosignaalin CK jaksosta. Signaalin PSK kokonaisosa viedään tahdistuserottimeen 18 kuten edellä DPU:n 60 yhteydessä. Signaalin PSK murtolukuosa ja signaali CK viedään vinoutumankorjauspiiriin 22. Piiri 22 voi olla ohjelmoitava viive-elin, samanlainen kuin kuviossa 5 20 esitetty.

·. Kuviossa 5 kellosignaali CK viedään invertterin I1 tuloliittimeen, joka on ensimmäinen invertteri sarjaan-kytketyissä 30 invertterin ketjussa. Invertteriketju on järjestetty viideksitoista invertteripariksi, I1 ja ; 25 I ' - I,.- - I „ c 1 . Invertterin I. tuloliitin ja kaikkien 11515 l parien lähtöliittimet, eli I^', ovat kytketty vastaaviin multiplekserin 500 datatuloliittimiin. Multiplekserin 500 ohjaustuloliitin on kytketty vastaanottamaan ensiövinoutumasignaalin PSK murtolukuosa, jonka antaa vinou-30 tumanmittauspiiri 19. Kunkin ketjussa olevan invertteri-parin etenemisviive on suunnilleen 1/16 kellosignaalin CK jaksosta joten parien lähtöliittimistä saatavien kello-V signaalien viive on välillä 1/16 - 15/16 kellosignaalin jaksosta. Multiplekseriä 500 ohjaa signaalin PSK murtoluku-35 osa, ja se antaa lähtösignaalinaan CK' signaalin CK kun f*. PSK on nolla, invertterin 1^' lähdössä olevan signaalin

II

13 82343 kun PSK on yksi, invertterin I2' lähdössä olevan signaalin kun PSK on kaksi ja niin edelleen antaen invertterin I.·.' lähdössä olevan signaalin kun PSK on viisitoista. Näin ollen vinoutumankorjauspiirin 22 antama signaali on kello-5 signaali CK, jota on viivästetty aikamäärällä, joka on suunnilleen yhtä suuri kuin PSK:n murtolukuosa kertaa 1/16 signaalin CK jaksosta. Kuten edellä kuvion 1 yhteydessä on esitetty, tämä signaali on vinoutumakorjattu kellosignaali, toisin sanoen kellosignaali, joka on suun-10 nattu vaakatahdistussignaalin PHS kanssa juovasta juovaan.

Muistin 68 vinoutumakorjatun signaalin CK' kanssa tahdissa antamat näytteet viedään digitaali-analogia-muuntimelle (DAC) 72, jota kellottaa vinoutumakorjattu kellosignaali CK'. DAC 72 antaa analogiasignaaleja, jotka 15 edustavat toisiovaloisuus- ja (R-Y) ja (B-Y)värierosignaa-leja, matriisille 74. Matriisi 74 on tavanomainen analogia-matriisi, joka muuntaa toisiovaloisuus- ja värierosignaalit värisignaaleiksi R , G ja B multiplekserille 26 viemistä varten, kuten edellä kuvattu.

20 Analogiamultiplekseriä 26 ohjaa kuvavalintasignaali P/S, jonka antaa lukuosoitegeneraattori 24, joka ensiö-tai toisiosignaalien viemiseksi näyttölaitteelle 28 yhdistettyjen PIP-kuvien kehittämiseksi.

Kuvio 6 on lohkokaavio, joka esittää vaihtoehtoista 25 piiriä ensiösignaalissa esiintyvän vinoutuman korjaamiseksi. Tämä toteutus käyttää interpolaatiotapaa, joka on sama jota käytetään toisiosignaalissa esiintyvän vinoutuman korjaamiseen. Lukuosoitegeneraattoripiiriä 24' kellottaa signaali CK, mutta muutoin se on sama kuin kuvion 2 30 yhteydessä kuvattu piiri. Kellosignaalista CK ja ensiö- vaaka-ja pystytahdistussignaaleista PHS ja PVS lukuosoite-generaattoripiiri 24' kehittää lukuosoitesignaalin RADDR ja lukuohjaussignaalit RCS, jotka ohjaavat apunäytteen-otettujen toisiovaloisuus-ja värierosignaalien luentaa PIP-35 kenttämuistista 68. Valoisuusnäytteet Y , viedään vinou-

. OO

tumankorjauspiiriin 22', joka toimii signaalin PSK murto- 14 82343 lukuosan ohjaamana. Piiri 22' voi olla samanlainen kuin edellä kuvion 2 yhteydessä kuvattu vinoutumankorjauspiiri 62. Piiri 22' interpoloi peräkkäisten näytteiden Y välil-

e O

lä antaakseen näytteitä, joiden arvot edustavat vinoutuma-5 arvolla viivästetyn signaalin arvoja. Toisin sanoen, oleellisesti saman signaalin, jota edustaisi näytteet, jotka olisi luettu muistista tahdissa vinoutumakorjatun kello-signaalin kanssa. Vinoutumankorjauspiirin 22' kehittämät valoisuusnäytteet viedään DAC:iin 72'. (R-Y) ja (B-Y) väri- 10 eronäytteet kenttämuistista 68' viedään DAC:iin 72' kompensoivien viive-elimien 602 ja 604 kautta. Viive-elimet 602 ja 604 kompensoivat vinoutumankorjauspiirin 22' proses-sointiviiveen. Kuten vinoutumankorjauspiirin 62 yhteydessä esitettiin, vain valoisuussignaalit tarvitsevat vinoutuman-15 korjausta koska silmä on vähemmän herkkä värimuutoksille kuin kirkkausmuutoksille. Siitä huolimatta voidaan ajatella viive-elimet 602 ja 604 korvattavaksi samanlaisella vinoutumankorjauspiirillä kuin 22' mikäli värieronävtteiden vinoutumakorjausta pidetään tarpeellisena. DAC:ia 72' kel-20 lottaa korjaamaton kellosignaali CK mutta muutoin se on sama kuin kuvion 2 yhteydessä kuvattu DAC 72. DAC 72' antaa analogiavaloisuus- ja värierosignaalit, jotka edustavat vähennettyä toisiosignaalia, matriisille 74.

)· Kuvio 3 on keksinnön vaihtoehtoinen toteutus, jossa 25 sekä ensiö- että toisiosignaalit prosessoidaan digitaalisesti. Yhtä kellosignaalia PCK, joka on vaihelukittu ensiö-väritahdistuspurstisignaaliin, käytetään sekä ensiö- että toisioprosessointipiirissä. Koska toisiosignaaleista otetaan näytteitä kellolla, joka ei ole lukittu toisioväri-30 purstisignaaliin, tämä keksinnön toteutus sisältää piirin toisiovärikkyyssignaalien vaiheen säätämiseksi oikean väritoiston varmistamiseksi.

Kuviossa 3 esitetyssä PIP-järjestelmässä yhdistetyt analogiavideosignaalit yhdistettyjen ensiövideosignaalien .1 35 lähteestä 310 viedään ADC:lle 317. ADC 317 toimii ensiö- purstilukitun kellosignaalin PCK ohjaamana ja antaa

II

is 82343 analogiaensiövideosignaaleja edustavia digitaalisia näytteitä. Nämä näytteet viedään Y/C erotussuodattimeen 312 ja DPU:hun 320. DPU 320 on esimerkiksi samanlainen kuin edellä kuvatut DPU:t 20 ja 60. Se antaa ensiöpysty- ja 5 vaakatahdistussignaalit PHS ja PVS, ensiöpurstiveräjä-signaalin PBG ja signaalin PSK, joka edustaa kellosignaalin PSK vinoutumaa ensiövaakätahdistussignaaliin PHS nähden kellojakson sopivina murto-osina. Y/C erotussuoda-tin 312, joka voi olla samanlainen kuin suodatin 54, erot-10 taa valoisuus- ja värikkyyskomponentit yhdistetyistä ensiö-videosignaaleista.

Suodattimesta 312 tulevat ensiövärikkyyssignaalit ja purstiveräjäsignaali PBG tahdistuserottimesta 318 viedään PLLrään 321. PLL 321, jossa voi olla samanlainen piiri 15 kuin jota käytettiin PLL:ssä 56, synnyttää kellosignaalin PCK, jonka taajuus on oleellisesti 4f ja joka on vaihe-lukittu ensiösignaalin väripurstikomponenttiin.

Ensiövaloisuus- ja värikkyyssignaalikomponentit viedään ensiöväri/valo-prosessoriin 314. Väri/valo-prosessori 20 314 antaa prosessoidut valoisuussignaalit ja (R-Y) ja (B-Y) värierosignaalit DACriin 315. DAC 315 muuntaa digitaaliset valoisuus- ja värierosignaalit analogiamuotoon ja vie analogiasignaalit RGB matriisiin 316. Matriisi 316 kehittää punaiset, vihreät ja siniset värisignaalit, jotka 25 edustavat ensiökuvaa, ja vie ne multiplekserin 326 ensimmäiseen signaalituloliitinten sarjaan. Multiplekseri 326 valitsee ensiökuvaa edustavien värisignaalien ja toisio-kuvaa edustavien värisignaalien, jotka tuodaan toiseen signaalituloliitinten sarjaan, välillä ohjatakseen näyte-30 laitetta 328. Laite, joka kehittää värisignaalit toisio-kuvaa varten ja joka kehittää valintasignaalin P/S multi-plekseriä 326 varten, kuvataan jäljempänä.

• Yhdistetyt analogiavideosignaalit yhdistettyjen toi- siovideosignaalien lähteestä 350 viedään ADCrhen 352. ADC 35 352 toimii ensiönäytteenottokellon PCK ohjaamana ja antaa

yhdistettyjä toisiovideosignaaleja edustavat näytteet Y/C

16 82343 erotussuodattimelle 354 ja DPUslle 360. DPU 369 on esimerkiksi samanlainen kuin edellä kuvatut DPU:t 20 ja 60.

Se antaa toisiovaaka- ja pystytahdistussignaalit SHS ja SVS, toisiopurstiveräjäsignaalin SBG ja signaalin SSK, joka 5 edustaa kellosignaalin PCK vinoutumaa toisiovaakatahdistus-signaaliin SHS nähden sopivana kellojakson murto-osana.

Y/C erotussuodatin 354 erottaa yhdistetyt toisio-videonäytteet valoisuussignaalikomponentiksi ja värikkyys-signaalikomponentiksi. Valoisuussignaalikomponentti ja 10 signaali SSK vinoutumanmittauspiiristä 359 viedään vinoutu-mankorjauspiiriin 362. Piiri 362 voi olla samanlainen kuin kuvion 4 yhteydessä kuvattu piiri. Se tuottaa valoisuus-näytteitä, joiden vinoutuma on sama juovasta juovaan toisiovaaka tahdistussignaaliin SHS nähden. Nämä näytteet viedään 15 toisio-väri/valoprosessoriin 364. Värikkyysnäytteet. suodattimesta 354 viedään prosessoriin 364 viive-elimen 363 kautta. Viive-elin 363 kompensoi valoisuusnäytteiden vinou-tumankorjauspiirissä 362 saamat prosessointiviiveet viivästämällä värikkyysnäytteitä kaksi näytejaksoa.

20 Toisio-valo/väriprosessori 364 prosessoi valoisuus- signaalia ja demoduloi värikkyyssignaalin kahdeksi 90°-vaihe-eroiseksi värierosignaaliksi. Kuitenkaan tässä tapauksessa prosessorin 364 antamat värierosignaalit eivät voi olla (R-Y) ja (B-Y) signaalit. Väri/valoprosessorissa 364 \· 25 oleva demodulaattori antaa (R-Y) ja (B-Y) signaalit vain : : kun näytteenottokellon taajuus on 4fc ja se on vaihelukittu toisiosignaalin väripurstikomponenttiin. Tässä toteutuksessa toisionäytteiden kehittämiseen käytetty näytteen-ottokellon signaali on vaihelukittu ensiöväripurstikompo-30 nenttiin. Koska ensiö- ja toisiosignaalit voivat olla eri lähteistä, saattaa esiintyä vaihe- ja taajuuseroja vastaavien väripurstisignaalien välillä. Sen vuoksi saattaa ilme-·'. tä vaihevirheitä prosessorin 364 antamissa demoduloiduissa värierosignaaleissa toisiosignaalin (R-Y) ja (B-Y) vaihei- 35 siin nähden. Esillä olevassa keksinnössä on värikkyysvaihe-erokorjauspiirin 365 prosessorin 364 antamien signaalien • · 17 82343 vaihevirheiden toteamiseksi ja korjaamiseksi. Tämä piiri ei ole osa esillä olevaa keksintöä. Alaa tunteva voi rakentaa sopivan piirin 365 käyttäen apuna US-patenttia 4 558 348, 10. jouluk. 1985 "Digital Video Signal Processing 5 System Using Asynchronous A-to-D Encoding". Lyhyesti, piiri 365 muuntaa kaksi värierosignaalia vaihekulmasignaaliksi ja amplitudisignaaliksi. Vaihesignaalia verrataan vertailu-vaiheeseen toisiopurstiaikavälin aikana. Purstivaiheen ja vertailuvaiheen välistä eroa käytetään korjaamaan vaihe- ja 10 amplitudisignaalia suljetun silmukan ohjausjärjestelmässä. Korjatut vaihe- ja amplitudisignaalit prosessoidaan sitten ainakin kahden värierosignaalin kehittämiseksi (esim. (R-Y) ja (B-Y)).

Piirin 365 antamat vaihekorjatut värierosignaalit 15 ja prosessorin 364 antama valoisuussignaali kompensoivan viive-elimen 367 kautta viedään PIP-kenttämuistiin 368. PIP-kenttämuisti 368, muistikirjoitusosoitegeneraattori-piiri 370 sekä muistilukuosoitegeneraattoripiiri 324 voivat olla samanlaisia kuin vastaavat kenttämuisti 68 sekä muis-20 tikirjoitus- ja lukuosoitegeneraattoripiirit 70 ja 24 kuviossa 2. Piirit 370 ja 324 toimivat kellosignaalin PCK : ja vinoutumakorjatun kellosignaalin PCK' ohjaamina, mutta muutoin toimivat samalla tavoin kuin edellä kuvatut piirit.

:· Vinoutumakorjattu kellosignaali PCK' kehitetään 25 vinoutumankorjauspiirissä 322. Piiri 322, joka voi olla samanlainen kuin piiri 22, viivästää kellosignaalia PCK mitatulla vinoutuma-arvolla kertaa 1/16 PCK:n jakso, tuottaakseen vinoutumakorjatun kellosignaalin PCK'. On ajateltavissa että kuviossa 6 esitetyn kaltaista piirikokoonpanoa 30 voidaan käyttää piirejä 22;322 käyttävän vinoutumankorjaus-kokoonpanon sijasta korjaamaan ensiösignaalin vinoutumaa.

PIP-kenttämuistin 368 muistilähtöosoitteen ja ajoi-tusohjauspiirin ohjaamana antamat näytteet viedään DAC:iin 372. DAC 372 tuottaa tahdissa vinoutumakorjatun kellosignaa-35 Iin PCK1 kanssa analogiavaloisuus ja (R-Y) ja (B-Y) värierosignaalit, jotka edustavat toisiokuvaa, ja vie nämä 18 82343 näytteet matriisiin 374. Matriisi 374 muuntaa nämä valoisuus- ja värierosignaalit punaisiksi, vihreiksi ja sinisiksi värisignaaleiksi. Nämä toisiokuvaa edustavat väri-signaalit viedään analogiamultiplekserin 326 toiseen tulo-5 liitinsarjaan kuten yllä kuvattu.

Vaikka edellä kuvatut toteutukset käyttävät digitaalista prosessointipiiriä ja käyttävät hajasaantimuistia kenttämuistina, on ajateltavissa että samanlaista vinoutu-mankorjauspiiriä voitaisiin käyttää analogianäytteenotto-10 datasignaalien yhteydessä ja että analogista tai digitaalista siirtorekisterimuistia voitaisiin käyttää kenttä-muistina.

Il

Claims (17)

19 82343

1. Laite toista videosignaalia edustavien data-näytteiden prosessoimiseksi tahdissa ensimmäisen video-5 signaalin kanssa videosignaalin prosessointijärjestelmässä, jossa on jaksollisen vaakajuovatahdistussignaalikom-ponentin sisältävän ensimmäisen videosignaalin lähde ja muisti mainittujen toista videosignaalia edustavien data-näytteiden säilyttämiseksi, joka laite käsittää 10 välineet (18; 318), jotka on kytketty mainittuun lähteeseen ensimmäisen videosignaalin vaakajuovatahdis-tussignaalikomponenttia edustavien vaakatahdistuspulssien kehittämiseksi, liittimen (CK; PCK) kellopulssisignaalien syöttä-15 miseksi, ja välineet (24; 324), jotka on kytketty kellosignaa-liliittimeen, datanäytteiden muistista lukemisen ohjaamiseksi; tunnettu siitä, että kellopulssien esiintymisessä mahdollisesti esiintyy vaihtelevia määriä vi-20 noutumaa vaakatahdistuspulsseihin nähden; ja että laite edelleen käsittää vinoutumanmittausvälineet (19; 319), jotka on kytketty kellosignaaliliittimeen ja vasteena vaakatahdistus-pulsseille kehittävät ohjaussignaalin, joka vastaa aika-25 eroa, sopivana kellopulssisignaalin jakson murtoosana, vaakatahdistuspulssin esiintymisen ja kellosignaalin pulssin välillä; ja vinoutumankorjausvälineet (22; 322) kytkettynä kellosignaaliliittimeen, muistiin (68; 368) ja vinoutu-30 manmittausvälineisiin aikasiirtymän aiheuttamiseksi muistista luettujen datanäytteiden edustamalle signaalille, aikasiirtymän suuruuden määräytyessä ohjaussignaalin perusteella. 35 20 82343

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vinoutumankorjausvälineet käsittävät: välineet (Ilf 500), jotka on kytketty kellosignaali-liittimeen ja jotka vasteena ohjaussignaalille aikaansaa-5 vat kellosignaalin aikasiirtymän ja näin kehittävät vi-noutumakorjatun kellosignaalin (CK'); ja välineet (500) vinoutumakorjatun kellosignaalin (CK?) syöttämiseksi datanäytteiden lukemista muistista ohjaaviin välineisiin (24).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tun nettu siitä, että vinoutumanmittausvälineet (19; 319. sisältävät välineet vaakajuovatahdistussignaalin pulssin keskikohdan ja välittömästi ennen keskikohtaa esiintyvän kellosignaalipulssin muutoksen välisen aikavä-

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vinoutumankorjausvälineet (19; 319. käsittävät: välineet (428, 420) näytteiden kehittämiseksi, jotka vastaavat ensimmäisten ja toisten muistis- 20 ta luettujen peräkkäisten näytteiden summia ja ovat skaalattu ensimmäisillä ja toisilla ohjaussignaaliin verrannollisilla skaalaustekijäillä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vinoutumankorjausvälineet käsittä- 25 vät: välineet (428) ensimmäisten ja toisten muistista luettujen peräkkäisten näytteiden skaalaamiseksi ensimmäisillä ja toisilla keskenään komplementaarisilla ohjaussignaaliin verrannollisilla skaalaustekijöillä; ja välineet (420) ensimmäisten ja toisten skaalattu- 30 jen näytteiden yhdistämiseksi aikasiirrettyä signaalia edustavien näytteiden kehittämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite toisen videosignaalin prosessoimiseksi tahdissa ensimmäisen videosignaalin kanssa videosignaalin prosessointijärjestelmäs- 35 sä, jossa on vaakajuovatahdistuskomponentin sisältävän 2i 82343 toisen videosignaalin lähde, joka laite käsittää välineet (58; 356), jotka on kytketty toisen videosignaalin lähteeseen (50; 350), toisen videosignaalin vaakajuovatahdistuskomponenttia edustavien toisien vaaka 5 tahdistuspulssien kehittämiseksi; liittimen (CK; PCK) kellopulssien syöttämiseksi, tunnettu siitä, että kellopulssien esiintymisessä mahdollisesti esiintyy vaihtelevia määriä vinoutumaa ensimmäisiin ja toisiin vaakatahdistuspulsseihin nähden; ja 10 että laite edelleen käsittää välineet (52; 352), jotka on kytketty toisen videosignaalin lähteeseen, näytteiden kehittämiseksi, jotka edustavat toista videosignaalia kellosignaalin määrittä-millä ajanhetkillä; 15 ensimmäiset vinoutumanmittausvälineet (59; 359), jotka on kytketty kellosignaaliliittimeen ja jotka vasteena toisille vaakatahdistuspulsseille kehittävät ensimmäisen ohjaussignaalin, joka vastaa aikaeroa toisten vaakatahdistuspulssien esiintymisen ja kellopulssisignaa-20 Iin välillä; ensimmäiset vinoutumankorjausvälineet (62; 362), jotka toimivat ensimmäisen ohjaussignaalin ohjaamina ja ovat kytketty näytteenottovälineisiin niiden tuottamien näytearvojen modifioimiseksi aikasiirtymän aiheuttamisek-25 si näiden näytteiden edustamalle signaalille, ensimmäisen ohjaussignaalin määrätessä aikasiirtymän suuruuden; mainittujen muistivälineiden (68; 368) ollessa kytketty vi-noutumankorjausvälineisiin aikasiirrettyä toista signaalia edustavien näytteiden varastoimiseksi; 30 toiset vinoutumanmittausvälineet (19; 319), jotka vasteena kellosignaalille ja ensimmäisille vaakatahdistuspulsseille kehittävät toisen ohjaussignaalin, joka vastaa aikaeroa ensimmäisten vaakatahdistuspulssien esiintymisen ja kellosignaalin pulssin välillä; ja 35 toiset vinoutumankorjausvälineet (22; 322), jotka 22 82343 on kytketty kellosignaaliliittimeen, muistiin (24, 324) ja toisiin vinoutumanmittausvälineisiin (19, 319) aika-siirtymän aiheuttamiseksi muistista luettujen datanäyt-teiden edustamaan signaaliin, toisen ohjaussignaalin mää-5 rätessä aikasiirtymän suuruuden.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että toiset vinoutumankörjausvälineet käsittävät: kellosignaaliliittimeen kytketyt ja toiselle oh-10 jaussignaalille vasteelliset välineet (Ix, 500) aikasiir tymän aiheuttamiseksi kellosignaaliin ja näin vinoutuma-korjatun kellosignaalin kehittämiseksi; ja välineet (500) vinoutumakorjatun kellosignaalin (CK') viemiseksi välineisiin, jotka ohjaavat datanäyttei-15 den lukemista muistista.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tun nettu siitä, että toiset vinoutumankörjausvälineet (19; 319) käsittävät: välineet näytteiden kehittämiseksi, jotka vastaa-20 vat ensimmäisten ja toisten muistista luettujen peräkkäisten näytteiden summia ja ovat skaalatut ensimmäisillä ja toisilla toiseen ohjaussignaaliin verrannollisilla skaalaustekijöillä.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että toiset vinoutumankörjausvälineet (19; 319) käsittävät: välineet (428) ensimmäisten ja toisten muistista luettujen peräkkäisten näytteiden skaalaamiseksi ensimmäisillä ja toisilla keskenään komplementaarisilla toi-30 seen ohjaussignaaliin verrannollisilla skaalaustekijöillä; ja välineet (420) ensimmäisten ja toisten skaalattujen näytteiden yhdistämiseksi aikasiirrettyä signaalia edustavien näytteiden kehittämiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - II 23 82343 n e t t u siitä, että ensimmäiset vinoutumanmittausväli-neet (59, 359) käsittävät välineet toisen vaakajuovatah-distussignaalin pulssin ennaltamäärätyn pisteen ja ennal-tamäärättyä pistettä ajallisesti lähellä olevan kellosig-5 naalin pulssin siirtymän välisen aikavälin mittaamiseksi, kellosignaalin jakson sopivina murto-osina; ja että toiset vinoutumanmittausvälineet (19, 319) käsittävät välineet ensimmäisen vaakajuovatahdistussignaalin pulssin ennalta määrätyn pisteen ja ennalta määrättyä pistettä 10 ajallisesti lähellä olevan kellosignaalin pulssin siirtymän välisen aikavälin mittaamiseksi, kellosignaalin jakson sopivina murto-osina,

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiset vinoutumankorjausväli- 15 neet (62, 362) sisältävät välineet (428) toista signaalia edustavien ensimmäisten ja toisten peräkkäisten näytteiden arvojen skaalaamiseksi tekijällä, joka on verrannollinen ensimmäiseen ohjaussignaaliin, ja tekijällä, joka on verrannollinen ensimmäisen ohjaussignaalin komplement-20 tiin, ja välineet (420) ensimmäisten ja toisten skaalattujen näytteiden summaamiseksi ja näin ensimmäisen aika-siirrettyä signaalia edustavan näytteen kehittämiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite toisen videosignaalin prosessoimiseksi tahdissa ensimmäisen vi- 25 deosignaalin kanssa kuva-kuvassa televisionäyttöjärjestelmän videoprosessointijärjestelmässä, jossa on jaksollisen vaakajuovatahdistussignaalikomponentin sisältävän ensimmäisen videosignaalin lähde ja jaksollisen vaakajuo-vatahdistussignaalikomponentin sisältävän toisen video-30 signaalin lähde, joka laite käsittää välineet (64, 70; 364, 370), jotka sisältävät muistin (68; 368) toisen videosignaalin prosessoimiseksi toista videosignaalia edustavien datanäytteiden kehittämiseksi muistiin; 35 liittimen (CK; PCK) kellopulssien syöttämiseksi, 24 82343 tunnettu siitä, että kellopulssien esiintymisessä mahdollisesti esiintyy vaihtelevia määriä vinoutumaa ensimmäisen videosignaalin vaakatahdistuspulsseihin nähden; ja että laite edelleen käsittää 5 vinoutumanmittausvälineet (19, 319), jotka on kyt ketty kellosignaaliliittimeen ja vasteena ensimmäisen signaalin vaakatahdistuspulsseille kehittävät ohjaussignaalin, joka vastaa yhden vaakatahdistuspulssin esiintymisen ja kellosignaalipulssin esiintymisen välistä aika-10 määrää, kellosignaalin jakson sopivina murto-osina; vinoutumankorjausvälineet (22; 322), jotka on kytketty kellosignaaliliittimeen ja vsteena ohjaussignaalille aiheuttavat aikasiirtymän kellosignaaliin ja vinoutu-makorjatun kellosignaalin kehittämiseksi; 15 vinoutumankorjausvälineisiin ja muistiin kytketyt välineet (24; 324) datanäytteiden saamiseksi muistista tahdissa vinoutumakorjatun kellosignaalin kanssa; ja multipleksointivälineet (26; 326), jotka on kytketty datanäytteiden ottovälineisiin ja ensimmäisen vi-20 deosignaalin lähteeseen signaalien valikoivaksi antami-;·. seksi ensimmäisen videosignaalin lähteestä ja muistista näyttölaitteelle.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, t u n -n e t t u siitä, 25 että vinoutumankorjausvälineet (19, 319) sisältä vät välineet vaakajuovatahdistussignaalin pulssin ennal-tamäärätyn pisteen ja välittömästi ennen ennaltamäärättyä pistettä esiintyvän kellosignaalin pulssin siirtymän välisen aikavälin mittaamiseksi; ja että 30 vinoutumankorjausvälineet (22, 322) sisältävät vä lineet (I1-I15; I'j-I'j^) kellosignaalin viivästämiseksi aikamäärällä, joka on suunnilleen yhtä suuri kuin mainittu aikaväli vinoutumakorjatun kellosignaalin kehittämiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, t u n - 25 82343 n e t t u siitä, että toisen videosignaalin prosessointiin tarkoitetut välineet käsittävät: toisen videosignaalin lähteeseen kytketyt välineet (58, 356) toisen videosignaalin vaakajuovatahdistussig-5 naalikomponenttia edustavien lisävaakatahdistuspulssien kehittämiseksi; välineet (52, 352), jotka on kytketty toisen videosignaalin lähteeseen, näytteiden kehittämiseksi, jotka edustavat toista videosignaalia kellosignaalin määräämil-10 lä ajanhetkillä; lisävinoutumanmittausvälineet (59, 359), jotka on kytketty kellosignaaliliittimeen ja vasteena lisävaaka-tahdistuspulsseille kehittävät lisäohjaussignaalin, joka vastaa lisävaakatahdistuspulssien esiintymisen ja kello-15 pulssin välistä aikamäärää, kellosignaalin jakson sopivi na murto-osina; lisävinoutumankorjausvälineet (62, 362), jotka on kytketty näytteenkehitysvälineisiin ja kellosignaaliliittimeen ja vasteena lisäohjaussignaalille aiheuttavat ai-20 kasiirtymän näytteenkehitysvälineiden antamien näyttei den edustamaan signaaliin; lisävinoutumankorjausvälineisiin kytketyt välineet (64, 364), jotka vievät niiden tuottamat valitut näytteet muistiin. •25 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tun nettu siitä, että toinen videosignaali voi sisältää väritahdistus-purskesignaalikomponentin (BG, SBG); ja että kelloliittimeen vietävä kellopulssisignaali (CK) 30 on taajuus- ja vaihetahdistettu väritahdistuspurskesig- naallkomponenttiin (BG, SBG).

15 Iin mittaamiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiset ja toiset videosignaalit sisältävät 35 vastaavat ensimmäiset (Cp) ja toiset (C.) värikkyyssig- 26 82343 naalikomponentit, jotka sisältävät vastaavat ensimmäiset (PBG) ja toiset (SBG) väritahdistuspurskesignaalikompo-nentit; kelloliittimeen vietävä kellopulssisignaali on 5 taajuus- ja vaihetahdistettu ensimmäiseen väritahdistus- purskes ignaalikomponentti in; näytteenantovälineiden antamien näytteiden värik-kyyssignaalikomponenteilla pyrkii olemaan vaihevirheitä näytteisiin nähden, jotka saataisiin jos kellosignaali 10 olisi taajuus- ja vaihelukittu toiseen väritahdistuspurs-kesignaalikomponenttiin; ja että laite käsittää näytteenottovälineisiin kytketyt ja toiselle väri-tahdistuspurskesignaalikomponentille vasteelliset välineet (62, 362) vaihevirheiden oleellista korjaamista var-15 ten.

17. Kuva-kuvassa televisionäyttölaite, joka sisältää jaksollisen vaakajuovatahdistuskomponentin sisältävän ensimmisen videosignaalin lähteen (10), 20 välineet kellopulssisignaalin (CK) syöttämiseksi, jolloin kellopulssien esiintymisessä saattaa esiintyä vaihtelevia määriä vinoutumaa vaakajuovatahdistuskom-ponenttiin nähden, muistin (68) toista videosignaalia edustavien da-25 tanäytteiden säilyttämiseksi, välineet (28) ensimmäisen videosignaalin edustaman kuvan näyttämiseksi, välineet (24) datanäytteiden lukemiseksi mainitusta muistista ja näytteiden edustaman kuvan näyttämiseksi 30 toisen videosignaalin edustaman kuvan sisäkuvana, ja välineet (18, 318), jotka on kytketty mainittuun lähteeseen vaakatahdistuspulssien kehittämiseksi, jotka edustavat ensimmäisen videosignaalin vaakajuovatahdistus-signaalikomponenttia, laitteen ollessa tunnettu 35 vinoutumanmittausvälineistä (19, 319), jotka vas- li 27 8 2 3 4 3 teenä mainitulle kellosignaalille ja vaakatahdistuspuls-seille kehittävät ohjaussignaalin (CK'), joka vastaa vaa-katahdistuspulssin esiintymisen ja kellosignaalipulssin välistä aikaeroa, kellosignaalin jakson sopivina murto-5 osina, ja vinoutumanmittausvälineistä (22, 322), jotka ovat vasteelliset mainitulle kellosignaalille ja kytketty mainittuun muistiin ja vinoutumanmittausvälineisiin aika-siirtymän aiheuttamiseksi muistista luettuihin datanäyt-10 teisiin, mainitun ohjaussignaalin määrätessä aikasiir- tymän suuruuden. 28 82343