FI98677C - Laite monikuvanäyttöön liittyvien ajoitusvirheiden korjaamiseksi - Google Patents

Description

98677

Laite monikuvanäyttöön liittyvien ajoitusvirheiden kor-j aamiseksi

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 joh-5 danto-osan mukainen laite monikuvanäyttöön liittyvien ajoitusvirheiden korjaamiseksi.

Kuva kuvassa -järjestelmässä mahdollisesti toisistaan riippumattomista lähteistä tulevat kaksi kuvaa näytetään samanaikaisesti yhtenä kuvana. Yhdistelmäkuva 10 käsittää täysimittaisen pääkuvan sekä siihen upotetun tiivistetyn lisäkuvan. Ajoitusvirheet joko pääsignaalis-sa tai lisäsignaalissa voivat vaikuttaa upotetun kuvan subjektiiviseen laatuun.

Esillä olevan keksinnön kannalta merkityksellisiä 15 ajoitusvirheitä voi esiintyä esimerkiksi, kun joko pää- tai lisäsignaali on standardista poikkeava signaali.

Tässä käytettynä termi standardista poikkeava signaali tarkoittaa videosignaalia, jonka juovajakson pituus voi vaihdella suhteessa siihen signaalistandardiin, jota 20 videosignaali nimellisesti noudattaa (esim. NTSC, PAL ·,,, tai SECAM) . Kohinallinen, mutta muuten standardinmukai- • nen signaali voi vaikuttaa standardista poikkeavalta j ' : signaalilta, jos kohinalla on riittävä amplitudi peittä- mään juovatahdistussignaalin muutokset.

.***; 25 Sen miten nämä ajoitusvirheet voivat vaikuttaa • » · upotettuun kuvaan, ymmärtämistä auttaa jos tietää, miten • · * lisäsignaali käsitellään ja näytetään. Tavanomaisessa kuva kuvassa -näyttöjärjestelmässä lisäsignaali näyttei- • · · tetään näytteityskellosignaalin määrääminä ajanhetkinä, ♦ ♦ · '·[ * 30 joka näytteityskellosignaali mieluimmin on kiinteässä suhteessa lisäsignaalin juovataaj uuteen. Väritele-visiosignaalin värikkyyssignaalikomponenttien ilmaisun auttamiseksi näytteityskellosignaalin taajuus on mieluimmin väriapukantoaallon taajuuden monikerta. Jos tämä 35 monikerta on parillinen luku, esim. 4, standardisignaa- - 98677 2 leiliä, tämä on sopiva näytteityssignaali, koska kaikilla merkittävillä videosignaalistandardeilla se tuottaa kokonaisluvulla ilmaistavan määrän näytteitä juovajaksoa kohti. NTSC-järjestelmässä tämän näytteityskellosignaa-5 Iin voi kehittää esimerkiksi vaihelukittu silmukka, joka tuottaa taajuuden 4fc, neljä kertaa väriapukantoaallon signaalin taajuus fc, omaavan näytteityssignaalin, joka on vaihelukittu-lisätyn yhdistetyn videosignaalin väri-vertailupurskekomponenttiin (engl.: color reference 10 burst component).

Lisätty videosignaali jaetaan sen osakomponenteiksi, yleisesti luminanssisignaaliksi ja kahdeksi vä-rierosignaaliksi. Nämä komponenttisignaalit alinäyttei-tetään sitten sekä vaakasuunnassa että pystysuunnassa 15 tiivistettyä kuvaa edustavien signaalien kehittämiseksi.

Lisäsignaalin yhden kentän aikana otetut näytejuovat tallennetaan muistiin. Nämä näytteet luetaan muistista näytettäviksi käyttäen kellosignaalia, joka on halutussa suhteessa päävideosignaalin juovataajuuteen.

20 Kun lisäsignaali on lähtöisin kohinallisesta läh teestä tai standardista poikkeavasta lähteestä, kuten videonauhurista (VTR, engl.: video tape recorder) tai videopelistä, juovatahdistussignaali saattaa vaikuttaa merkittävästi juovasta toiseen muuttuvalta, kun taas .***. 25 väriapukantoaallon taajuus, ja siten värivertailupurs- • · · kesignaali, voi näyttää suhteellisen vakaalta. Tämän • · « muutoksen voivat aiheuttaa magneettipään kulmavirhe tai venynyt nauha VTR:ssä tai videopelipiirien käyttämien taajuuksien epätarkkuudet. Koska edellä esitetyssä esi- • · « *·] ‘ 30 merkissä näytteityskellosignaali on vaihelukittu väri- vertailupurskesignaaliin, peräkkäisten juovien vastaavat näytteet voivat siirtyä eli vinoutua suhteessa toisiinsa. Kun nämä näytteet näytetään pääsignaaliin tahdistet-, tuina, näiden vastaavien näytteiden tuottamat kuvaele- 35 mentit (engl.: pixel) eivät pystysuunnassa ole samassa - 98677 3 linjassa. Näin ollen pystysuorat viivat upotetussa kuvassa voivat esiintyä mutkittelevina (jos juovatahdis-tussignaalin jakso muuttuu satunnaisesti) tai kallistuneina (jos juovatahdistus- ja väritahtisignaalin taa-5 juuksien suhteella on vakiovirhe). Taajuus- ja vaihemuu-tokset, jotka aiheuttavat tämäntyyppisen kuvan vääristymisen, tunnetaan ajoitusvirheinä tai vaihtoehtoisesti vääristymävirheinä.

Eräs ajoitusvirhetyyppi, jolla on merkitystä 10 esillä olevan keksinnön kannalta, johtuu pääsignaalin juovatahdistussignaalin ja videonäyttökellosignaalin, joka on vaihelukittu pääsignaalin värivertailupurskekom-ponenttiin, välisistä taajuus- tai vaihevaihteluista. Tämäntyyppiset virheet voivat satunnaisesti muuttaa pää-15 kuvan vasemman reunan (jonka juovatahdistuspulssit määräävät) ja upotetun kuvan juovien alkukohdan (jonka näyttökellosignaali määrää) välistä etäisyyttä. Pääsignaalin ajoitusvirheet, jotka vastaavat kokonaislukuna ilmaistavaa määrää näytekellojaksoja, voidaan kompensoi-20 da vaihelukitussa silmukkapiirissä, joka kehittää juova-tahdistussignaalin. Vääristymävirheet, jotka ovat mur- '/ to-osa näytteityskellojaksosta, voivat olla vaikeampia : korjata.

Eräs menetelmä tämäntyyppisten ajoitusvirheiden 4 · 25 korjaamiseksi on käyttää interpolaatiota sellaisten näy- • · · tearvojen kehittämiseksi, jotka on sovitettu kellosig- « · · naaliin, jota käytetään niiden tallentamiseen tai näyt- .. tämiseen. Toinen menetelmä on siirtää näytearvojen näyt- • « *.,r tämiseen käytettävän kellosignaalin vaihetta siten, että • · *·[ ‘ 30 se on sopivasti vaiheistettu juovatahdistussignaalin :\i suhteen. Nämä menetelmät on selitetty US patentissa 4 638 360, jonka otsikkona on "Timing Correction for a ' . Picture-In-Picture Television System".

Vääristymävirheet voidaan korjata myös kehittä-35 mällä näytteet, jotka edustavat vääristymäkorjatun juo- • 98677 4 valukitun kellosignaalin kanssa tahdissa olevia videosignaalin komponentteja. Nämä näytteet syötetään sitten kellotettuun siirtopiiriin, joka vaiheistaa näytteet sellaisen juovalukitun kellosignaalin kanssa, joka ei 5 ole vääristymäsiirretty. US patentti 4 782 391, jonka otsikkona on "Multiple Input Digital Video Features Processor for TV Signals", liittyy tämäntyyppiseen järjestelmään .

Edellä kuvatut kaksi ensimmäistä menetelmää käyt-10 tävät kahta olennaisesti riippumatonta kellosignaalia. Lukuunottamatta lisäpiirejä, joita käytetään kehittämään lisätty kellosignaali, järjestelmät, jotka käyttävät useita kellosignaaleja, voidaan joutua huolellisesti suojaamaan näiden signaalien välisen radiotaajuusinter-15 ferenssin estämiseksi.

Edellä kuvatussa kolmannessa menetelmässä analogiapiiri erottaa lisäsignaalin luminanssi- ja vä-rierosignaalikomponentit, jonka jälkeen ne digitalisoidaan. Järjestelmä, joka käyttää tätä menetelmää voi olla 20 mutkikkaampi kuin järjestelmä, joka digitalisoi yhdiste- tyn videosignaalin ja sitten erottaa sen komponent- • V tiosiinsa. Lisäksi tämä toinen menetelmä käyttää juova- : ': lukittuja kellosignaaleja, joten voi olla vaikeata koo- data tiivistetyn videosignaalin väri-informaatiosignaa- « « 25 lit siten, että nämä kaksi signaalia voidaan aikajakoli- • · · ,···. mittää näyttöä varten.

Keksinnölle on tunnusomaista, että se käsittää .. välineet kellosignaalin vaiheen siirtämiseksi, kehittäen • · ^ ·... vaihesiirretyn kellosignaalin, joka on olennaisesti koh- • · · **j ' 30 distettu vaakasuuntaisen juovatahdistussignaalin kanssa; :\i sekä vaihesiirretylle kellosignaalille vasteellisen kel- lonsiirtovälineen, joka tuottaa muistielimestä noudetut ' . näytteitetyt tiedot vaihesiirretyn kellosignaalin tah dissa.

- 98677 5

Kuvio 1 on esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon sisältävän televisiovastaanottimen lohkokaavio .

Kuvio la on kuviossa esitetyssä televisiovas-5 taanottimessa käytettävän alinäytteityskellosignaalin kehittävän piirin esimerkkitapaus.

Kuvio 2 on kuviossa 1 esitetyssä televisiovastaanottimessa käytettäväksi soveltuvan kellon vaiheen-siirtimen lohkokaavio.

10 Kuvio 3 on kuviossa 2 esitetyn signaalin vai- heistuspiirin toimintaa kuvaavan piirin lohkokaavio.

Kuvio 4 on kuviossa 1 esitetyssä televisiovastaanottimessa käytettäväksi soveltuvan kellotetun siirtopiirin lohkokaavio.

15 Kuvio 5 on ajoituskaavio, joka on hyödyllinen selitettäessä kuviossa 2 esitetyn kellon vaiheensiirrin-piirin toimintaa.

Esillä oleva keksintö selitetään digitaalisen piirin yhteydessä, joka piiri toteuttaa esimerkiksi ku- 20 luttajalle tarkoitetun televisiovastaanottimen kuva ku- ...: vassa -piirteen. Tarkoitus kuitenkin on, että tällä kek- V sinnöllä on laajempi sovellusalue. Sitä voidaan käyttää : 1 : muissa järjestelmissä, joissa kaksi kuvaa tai osia kah- desta kuvasta näytetään samanaikaisesti (esim. vierek- .***; 25 käin tai toinen toisen päällä), ja se voi käyttää analo- » · » j·;·. giapiirejä, kuten varauskytkettyjä laitteita digitaalis ten muistipiirien sijasta.

.. Jäljempänä selitetyssä televisiojärjestelmässä • « *,<f päävideosignaali käsitellään tavanomaisilla analogiapii- • · · *·] * 30 reillä täysimittaisen kuvan tuottamiseksi. Digitaaliset :\i piirit vastaanottavat, digitalisoivat ja käsittelevät Γ": lisäsignaalin luminanssisignaalin ja kahden 90° vai- * . hesiirrossa olevan värierosignaalin tuottamiseksi. Nämä erotetut signaalit alinäytteitetään tiivistettyä kuvaa 35 edustavien signaalien kehittämiseksi. Alinäytteitetyt . 98677 6 signaalit tallennetaan muistiin, joka pitää tiivistetyn signaalin yhden kenttäjakson. Kun tiivistetty kuva näytetään, tallennetut signaalit noudetaan muistista ja koodataan yhdistetyksi videosignaaliksi. Tämä yhdistetty 5 videosignaali korvaa täydellisen päävideosignaalin osan yhdistelmäsignaalin kehittämiseksi, jonka analogiapiirit käsittelevät yhdistelmäkuvan näyttämiseksi. Tämä yhdis-telmäkuva sisältää täysimittaisen pääkuvan ja tiivistetyn lisäkuvan, joka näytetään upotettuna kuvana.

10 Yhdistetty videosignaali sisältää kolme kom- ponenttisignaalia, luminanssisignaalin Y ja kaksi vä-rierosignaalia, esimerkiksi (R-Y) ja (B-Y). Nämä kaksi värierosignaalia moduloivat vastaavat 90° vaihesiirrossa olevat väriapukantoaaltosignaalit värikkyyssignaalin 15 tuottamiseksi, joka yhdistetään summaten kantataajuus-kaistalla olevan luminanssisignaalin kanssa yhdistetyn videosignaalin kehittämiseksi. Tavanomainen analogiatekniikka yhdistetyn videosignaalin dekoodaamiseksi käsittää alipäästösuodatuksen luminanssisignaalin Y palautta-20 miseksi ennalleen ja kaistanpäästösuodatuksen värikais-

I I

talla olevien signaalien palauttamiseksi ennalleen. Vä-rikaistan signaalit ilmaistaan sitten tahdistetusti : ' käyttäen uudelleenkehitettyä väriapukantoaaltosignaalia.

Yleensä käytettäessä digitaalisia käsittelytek- 4 4 ·*“; 25 niikoita yhdistetty videosignaali ensin näytteitetään ja

• M

digitalisoidaan. Näiden näytteiden kehittämiseen käytet-tävä näytteityskellosignaali tyypillisesti vaihelukitaan yhdistetyn videosignaalin väritahtisignaaliin. Tämä • · « *... näytteityssignaali voi auttaa värikkyyssignaalin il- » i · ·. 30 maisemisessa. Esimerkiksi jos valittu näytteityskel- • · :e*.j losignaalin taajuus on 4fc, neljä kertaa väriapukanto- :***: aallon taajuus fc, niin peräkkäisiä erotetun värikkyyssignaalin näytteitä voi edustaa jono (R-Y), (B-Y), -(R-Y), -(B-Y), (R-Y) jne., jossa miinusmerkki osoittaa 35 näytteitysvaihetta eikä välttämättä näytteen polariteet- 98677 7 tia. Värierosignaalit (R-Y) ja (B-Y) voidaan saattaa ennalleen tämän jonon perusteella käsittelyllä, johon kuuluvat demultipleksointi ja selektiivinen polariteetin kääntäminen.

5 Jos siis näitä tavanomaisia tekniikoita käytetään kahden toisistaan riippumattoman yhdistetyn videosignaalin värikkyyssignaalikomponenttien ilmaisemiseksi, on toivottavaa, että kehitetään kaksi värähtelysignaalia, jotka liittyvät näiden kahden yhdistetyn videosignaalin 10 vastaaviin väriapukantoaaltosignaaleihin. Kahden kellosignaalin käyttö voi mutkistaa vastaanottimen rakennetta, koska voidaan tarvita sähkömagneettinen suojaus näiden kahden signaalin välisen interferenssin rajoittamiseksi .

15 Vaihtoehtoinen menetelmä kahden videosignaalin ilmaisemiseksi on kehittää vain yksi värähtelysignaali, esimerkiksi pääsignaalin väriapukantoaaltosignaali. Tätä signaalia käytetään sitten kehittämään näytteityskello-signaali digitaalipiirille, joka käsittelee lisäsignaa-20 Iin. Koska pää- ja lisäsignaalin värikkyyssignaalien vaiheet kuitenkin voivat olla erilaiset, voi olla toi- • vottavaa, että mukaan otetaan piiri, joka korjaa digita- : lisoitujen ilmaistujen värieronäytteiden vaiheen li- säsignaalin värivertailupurskekomponentin perusteella.

• · ·***: 25 Näytteityskellosignaalin valinta on myös eräs • ·· t*:·. tekijä, joka määrää, minkä tyyppistä vääristymävirheen kompensointipiiriä järjestelmässä tulee käyttää. Koska kellosignaali, joka on lukittu pääpurskesignaaliin, voi • ·« *... olla vähemmän tiukasti vaiheistettu lisättyyn juovatah- • · · ’ 30 distussignaaliin kuin kellosignaali, joka on lukittu • · :/.· lisäpurskeeseen, niin vääristymävirheiden mahdollisuus ·'**: suurenee, kun tiivistetty lisäsignaali on tallennettu muistiin. Lisäksi jos näytteityskellosignaali on lukittu . pääsignaalin purskeeseen, pääsignaalin kohinan tai pää- » < · * 35 signaalin juovatahdistussignaalin ja väriapukantoaal- - 98677 8 tosignaalin suhteellisten taajuuksien vaihtelujen aiheuttamat vääristymävirheet eivät pienene. Voidaan käyttää myös näytteityskellosignaalia, joka on lukittu lisäsignaalin juovatahdistuskomponenttiin.

5 Jäljempänä selitetyssä televisiovastaanottimessa ensimmäisen tyypin vääristymävirheet pienenevät siten, että ne ovat enintään yksi kolmasosa yhdestä kellojaksosta (ts. enintään 23 ns näytteitetyllä NTSC-signaalil-la, jonka näytteitystaajuus on 4fc), ja toisen tyypin 10 vääristymävirheet olennaisesti eliminoituvat.

Jäljempänä selitetyssä järjestelmässä lisätyn videosignaalin kunkin juovajakson luminanssisignaalikompo-nentti alinäytteitetään suhteessa kuuden suhde yhteen, ja näytetään sitten näytetaajuudella, joka on puolet 15 pääsignaalin purskeesta johdetusta näytteityskellon taajuudesta 4fc. Tästä seuraa effektiivinen näytteityssuhde kolmen suhde yhteen. Täten alinäytteityskellosignaalin effektiivinen taajuus on yksi kolmasosa näytteiden näyttämiseen käytetyn kellosignaalin taajuudesta. Kun 20 alinäytteityskellosignaali kehitetään, muodostetaan sig- naalit, joilla on kuusi tasavälein olevaa vaihetta. En-: V simmäisen tyypin vääristymävirheitä pienennetään valit- ) ·,; semalla paras näistä kuudesta mahdollisesta alinäyttei- tyskellosignaalin vaiheesta lisätyn videosignaalin kun- ;***: 25 kin juovan alussa. Valitun vaiheen määrää kunkin vaiheen • «· ja lisätyn juovatahdistussignaalin keskinäinen ajoitus.

Toisen tyypin vääristymävirheet eliminoidaan ..t olennaisesti käyttämällä vaiheistuspiiriä kehittämään » i « pääkellosignaalista näyttökellosignaali, joka vaiheiste- » · · *, 30 taan signaaleihin, jotka ohjaavat näytön juovapyyh- • · ί/·· käisyä. Kellotettua siirtopiiriä käytetään sitten muun- tamaan näytteet, jotka saadaan pääkellosignaalien kanssa ‘ . tahdissa, näytteiksi, jotka ovat näyttökellosignaalin « f . kanssa tahdissa. Koska näyttökellosignaali johdetaan 35 pääkellosignaaleista, eivät näiden kahden kellosignaalin 98677 9 väliset taajuuserot aiheuta ulostulonäytteiden vääristymistä.

Piirustuksissa leveät nuolet edustavat signaali-teitä, joissa siirretään monibittisiä signaaleja. Vii-5 vanuolet edustavat kytkentöjä, joissa siirretään analo-giasignaaleja tai yksibittisiä digitaalisignaaleja. Laitteiden käsittelynopeuksista riippuen tietyillä sig-naaliteillä voidaan tarvita kompensoivia viiveitä. Digitaalisten signaalinkäsittelypiirien suunnitteluun pereh-10 tynyt asiantuntija tietää, missä tällaisia viiveitä tietyssä järjestelmässä tarvitaan.

Kuvio 1 on esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon sisältävän televisiovastaanottimen lohkokaavio, jossa televisiovastaanottimessa on kuva kuvassa 15 -piirre. Kuviossa 1 yhdistetty päävideosignaali (MCV, engl.: main composite video signal), jonka pääviritin 110 antaa, syötetään tavanomaiseen tahdistussignaalin erotuspiiriin 112. Piiri 112 kehittää signaalit MHS ja MVS, jotka edustavat vastaavasti signaalin MCV juova- ja 20 pystytahdistussignaalikomponentteja. Piiri 112 antaa myös pääpurskeporttisignaalin MBG (engl.: main burst-ga-: te signal) , signaalin MU, joka ilmaisee, milloin MCV on < '/ kuvan yläkenttä, sekä yhdistetyn pääsammutussignaalin :’Λ MCB (engl.: main composite blanking signal). Signaalin 25 MCB kehittää vaihelukittu piiri, joka käyttää vertai- * t*!’; lusignaalina juovanpaluusignaalia FB (engl.: fly-back signal), jonka poikkeutuspiiri 113 kehittää. Näin ollen signaali MCB lukitaan juovapoikkeutussignaaleihin, joita • ·« käytetään videonäytön tuottamiseen. Se on suhteellisen • * · ·, 30 riippumaton signaalissa MCV olevasta kohinasta ja pyrkii • · i#’.J seuraamaan suur jännitelähteen kuormituksesta riippuvia poikkeutustaajuuden vaihteluita.

' . Signaali MCV syötetään myös multiplekserin 114 • · , yhteen tulonapaan. Multiplekserin 114 toinen tulonapa on 35 kytketty vastaanottamaan yhdistetty videosignaali ACV, 98677 10 joka edustaa tiivistettyä lisäkuvaa. Multiplekseriä 114 ohjaa signaalin DM' signaalin MCV korvaamiseksi signaalilla ACV kunkin kentän tietyssä osassa. Signaalin DM' kehittävät kuva kuvassa -sijoituspiiri 120 sekä kello-5 tettu siirtopiiri 146 jäljempänä esitetyllä tavalla. Pääsignaali MCV korvataan tiivistetyllä signaalilla ACV, kun signaali DM' on looginen nolla. Multiplekserin 114 lähtösignaali on yhdistetty videosignaaliyhdistelmä, CCV (engl.: compound composite video signal), joka edustaa 10 pääkuvaa ja siihen upotettua lisäkuvaa.

Kuva kuvassa -sijoituspiiri 120 reagoi pääsignaa-lin juova- ja pystytahdistussignaaleihin MVS ja MHS sekä kellosignaaliin MCK signaalin DM kehittämiseksi. Signaali DM syötetään, kuten jäljempänä esitetään, kellotet-15 tuun siirtopiiriin 146 signaalin DM' tuottamiseksi, joka on vaiheistettu yhdistelmänäytön tuottamiseen käytettävään juovapyyhkäisysignaaliin. Keksinnön esillä olevassa suoritusmuodossa tiivistetty lisäkuva näytetään 69 peräkkäisen juovajakson aikana pääsignaalin kunkin kentän 20 aikana. Kukin näytetty tiivistetty juova varaa noin yhden neljäsosan vastaavasta pääsignaalin juovajaksosta.

1 . Multiplekserin 114 lähtönäpä on kytketty ta- j ' vanomaiseen analogiadekooderi- ja matriisipiiriin 116, joka esimerkiksi erottaa signaalin CCV luminanssi- ja ·***; 25 värikkyys komponentit, ilmaisee värikkyyssignaalikom- ··♦ ponentin 90° vaihe-erossa oleviksi värierosignaalikom-ponenteiksi ja kehittää luminanssi- ja värierosignaa-leista päävärisignaalit punainen (R, engl.: red), vihreä • «· *... (G, engl.: green) ja sininen (B, engl.: blue) syötettä- • · · *. 30 väksi katodisädeputkelle (CRT; engl.: cathode-ray tube) • · ♦#*.j 118. CRT 118 toistaa signaalin CCV edustaman kuvan poik- i‘“: keutuspiirin 113 kehittämien poikkeutussignaalien ohjaa mana .

. Tavanomainen televisioviritin 122 antaa lisätyn 35 yhdistetyn videosignaalin XCV (engl.: auxiliary corn- 98677 11 posite video signal), josta signaali ACV kehitetään. Signaali XCV syötetään analogi-digitaalimuuntimeen 124, jonka näytteityskellosignaali MCK kellottaa. Signaalin MCK kehittää vaihelukittu silmukkapiiri (PLL, engl.: 5 phase locked loop circuitry) 140. Piiri 140, joka voi sisältää tavanomaisen purskelukitun PLL:n, reagoi pää-signaalin värikkyyssignaalikomponenttiin MC, jonka esimerkiksi analogiadekooderi ja matriisipiiri 116 antaa, ja pääpurskeporttisignaaliin MBG kellosignaalin MCK kelo hittämiseksi, jonka taajuus on 4fc, neljä kertaa signaalin MCV väriapukantoaaltosignaalikomponentin taajuus fc. Signaali MCK vaihelukitaan pääsignaalin MCV väritah-tisignaalikomponenttiin.

Väritahtisignaali on vertailusignaali, jolla on 15 ennalta määrätty vaihesuhde yhdistetyn videosignaalin väriapukantoaaltosignaalikomponentin kanssa. ADM 124 tuottaa siten lisäsignaalin näytteet, jotka on tahdistettu pääsignaalin MCV väriapukantoaaltosignaalikom-ponenttiin.

20 ADM:n 124 antamat näytteet syötetään apuajoitus- • piiriin 126, joka vastauksena signaaliin MCK kehittää • signaalit AVS, ABG, AU, AS ja NL. Signaali AVS on lisä-

i '1 tyn videosignaalin pystytahdistussignaali. Signaali ABG

on lisätty purskeporttisignaali. Signaali AU ilmaisee, • · j**’· 25 milloin lisäsignaalin näytteet ovat ylemmästä kentästä :*S\ tai alemmasta kentästä. Signaalit AS ja NL ovat puis- sisignaaleja, jotka ilmaisevat vastaavasti, mitä li-säsignaalin kuvaelementtejä ja juovia voidaan käyttää tiivistetyn kuvan muodostamiseksi. Nämä signaalit eli- • · » *. 30 minoivat useita juovia kuvan ylä- ja alaosassa sekä Λ · useita kuvaelementtipaikkoja kuvan vasemmassa ja oikeas-sa reunassa. Nämä kuvan osat eliminoidaan kuvan tallen-. tamiseen käytettävän muistikapasiteetin pienentämiseksi , ja sen upotuksen koon pienentämiseksi, jossa lisäkuva 35 näytetään.

98677 12

Kuten edellä on esitetty, alinäytteityssignaalin AS vaihe asetetaan lisäsignaalin kunkin juovajakson alussa. Tämä vaiheen asetus valitsee effektiivisesti yhden signaalista MCK kehitetyistä kuudesta vaihesiirre-5 tystä alinäytteityssignaalista. Tätä asetusta käytettäessä lisätyn juovatahdistuspulssin ja ensimmäisen tallennetun kuvaelementin esiintymisten suhteellisten ajan-hetkien erojen aiheuttamat vääristymävirheet näytössä rajoitetaan 23 ns:iin [l/(12fc)].

10 Kuvio la esittää esimerkkipiirin, joka kehittää alinäytteityssignaalin AS. Tämä piiri on osa apuajoitus-piiristä 126. Kuviossa la signaali MCK syötetään taajuu-denjakajaan 160, jonka lisätty juovatahdistussignaali AHS nollaa. Taajuudenjakajan 160 lähtösignaali, jonka 15 taajuus on 2fc/3, syötetään seitsemänbittiseen laskuriin 162, jonka signaali AHS nollaa. Laskurin 162 lähtösignaali on kytketty ensimmäiseen ja toiseen dekooderiin 164 ja 166. Dekooderit 164 ja 166 tuottavat loogisen ykkösen tilassa olevan lähtöpulssin, kun laskurin 162 20 antama arvo vastaavasti on yhtä suuri kuin 19 ja 127. Dekooderien 164 ja 166 antamia arvoja käytetään vastaa-i vien RS-kiikkujen (FF, engl.: flip-flop) 168 ja 170 j '/ asettamiseksi. Signaali AHS nollaa nämä kiikut. Kiikun ! ' : 168 lähtösignaali ja kiikun 170 invertoitu lähtösignaali l**‘j 25 aktivoivat JA-portin 174 päästämään taajuudenjakajan 160 ·«· j'i’j antaman signaalin kunkin lisäjuovan keskiosan aikana.

Koska taajuudenjakaja 160 nollataan kunkin juovajakson .· alussa, alinäytteityskellosignaalin AS vaihe voi vaih- ί '<* della juovasta toiseen signaalin AHS vaiheen seuraami- • * * ·. 30 seksi.

Λ · «/·· ADM:n 124 kehittämät näytteet syötetään luminans- sivärikkyys (Y/C) -erottimeen ja värikkyyssignaalin il-maisimeen 128, joka on kytketty myös vastaanottamaan i i , apuajoituspiirin 126 antama signaali ABG. Piirin 128 .....

35 Y/C-erotinosa käyttää normaalia alipäästö- ja kaistan- 98677 13 päästösuodinsovitelmaa luminanssisignaalin ja värikkyys-kaistan signaalien erottamiseksi lisätystä yhdistetystä videosignaalista. Tämän piirin värikkyyssignaalin il-maisinosa erottaa värikkyyskaistan signaalin kahdeksi 5 90° vaihesiirrossa olevaksi värierosignaaliksi, esimer kiksi signaaleiksi (RY) ja (B-Y).

Koska signaali XCV näytteitetään pääsignaalin väriapukantoaallon tahdissa, piirin 128 antamia vä-rieronäytteitä voidaan joutua vaihesiirtämään päävi-10 deosignaalin ja lisätyn videosignaalin väriapukantoaal-tosignaalien välisten vaihe-erojen korjäämiseksi. Tässä tarkoituksessa piiri 128 on kytketty vastaanottamaan ajoituspiirin 126 antama lisätty purskeporttisignaali ABG. Vastauksena tähän signaaliin piiri 128 valvoo näyt-15 teitetyn lisäsignaalin väritahtisignaalikomponenttia ja korjaa ilmaistujen värierosignaalien vaiheen juova juovalta. Tämän toiminnon suorittava esimerkkipiiri on selitetty US patentissa 4 558 348.

Y/C-erottimesta ja värinilmaisimesta 128 saatava 20 lähtösignaali syötetään näytteiden muokkaimeen 130. Muokkain 130 reagoi signaaliin AS näytteitetyn luminanssisignaalin alinäytteittämiseksi vaakasuunnassa suhteessa kuuden suhde yhteen ja kummankin näytteitetyn vä-rierosignaalin alinäytteittämiseksi vastaavien tiivis-25 tettyjen värierosignaalien tuottamiseksi, joiden näyt- • · teitystaajuus on fc/9 (4fc/36). Tämä vaakasuuntainen • · · alinäytteitys tiivistää lisäkuvan suhteessa kolmen suhde yhteen, kun luminanssisignaali näytetään näytetaajuudel- .. la 2fc ja värierosignaalit näytetään effektiivisellä • · *,,* 30 näytteitystaajuudella fc/3.

• · · '·[ * Tätä alinäytteitys järjestelmää käytettäessä tuo- tetaan kutakin kuutta luminanssinäytettä kohti näytepa-ri, joka edustaa kahta värierosignaalia. Muokkain 130 ' . redusoi sekä luminanssi- että värieronäytteet kuuden ] 35 merkitsevän bitin tarkkuuteen ja yhdistää luminanssi- ja 98677 14 värieronäytteet siten, että kunkin kahdeksanbittisen ulostulevan näytteen kuusi bittiä edustaa luminanssi-in-formaatiota ja jäljelle jäävät kaksi bittiä edustavat yhtä bittiä kummastakin kahdesta vastaavasta värierosig-5 naalin näytteestä. Tämä tekniikka ulottaa kunkin vä- rieronäyteparin kuuden peräkkäisen luminanssinäytteen yli. Näytteiden muokkain 130 antaa nämä kahdeksanbittiset näytteet puskuriin 132.

Puskuriin 132 annetut näytteet tallennetaan jono-10 muistiin (FIFO, engl.: first-in-first-out memory) (ei esitetty), joka on puskurin 132 sisällä. Tallennetut näytteet siirretään puskurista 132 muistiin 136 muistiosoitteen kehityspiirin 134 ohjaamana. Piiri 134 ohjaa myös näytteiden lukemista muistista 136 näyttämistä var-15 ten. Kirjoitettaessa näytteitä muistiin 136 piiri 134 alinäytteittää pystysuunnassa vaakasuunnassa alinäyttei-tetyn lisäsignaalin sellaisten näytteiden kehittämiseksi, jotka edustavat pystysuunnassa ja vaakasuunnassa tiivistettyä kuvaa. Keksinnön tässä suoritusmuodossa 20 käytettävä muisti 136 sisältää riittävän määrän muis tisoluja pitämään tiivistetyn kuvan yhden näytekentän.

4 I

Näytteet luetaan muistista 136 taajuudella 2fc • ' j muistiosoitteen kehityspiirin 134 antamien osoitesignaa- : ' lien mukaan. Jäljempänä selitettävä piiri käsittelee :*·*: 25 nämä näytteet yhdistetyn videosignaalin ACV kehittämi- • · .***; seksi, joka yhdistetään signaalin MCV kanssa, kuten • ·« edellä on esitetty, kuva kuvassa -näyttöyhdistelmän ke- • * · hittämiseksi.

.. Muistista 136 luetut näytteet syötetään näyttei- • · 30 den muokkaimeen 138. Muokkain 138 kääntää päinvastaisek- • · · *·[ * si muokkaimen 139 suorittaman prosessin erillisen lu- minanssisignaalin ja kahden erillisen värierosignaalin aikaansaamiseksi, jotka kukin esiintyvät näytetaajuudel- 14« ' . la 4fc. Keksinnön tässä suoritusmuodossa luminanssinäyt- 4 1··· 35 teet kuitenkin muuttavat arvoaan maksimitaajuudella 2fc, • a 15 98677 ja värieronäytteet muuttuvat taajuudella fc/3. Näyttei-tetyt värierosignaalit (R-Y) ja (B-Y) syötetään värik-kyyssignaalin kooderiin 150, joka limittää, interpoloi ja selektiivisesti invertoi värieronäytteet näytteitetyn 5 värikkyyssignaalin kehittämiseksi. Tämän näytteitetyn värikkyyssignaalin effektiivisellä väriapukantoaaltosig-naalilla on sama taajuus ja vaihe kuin signaalin MCV väriapukantoaallolla, koska kooderin 150 käyttämä kellosignaali MCK on purskelukittu pääsignaaliin.

10 Muokkaimen 138 antama näytteitetty luminanssisig- naali YA ja kuva kuvassa -sijoituspiirin 120 antama signaali DM syötetään kellotettuun siirtopiiriin 146. Piiri 146, joka selitetään jäljempänä viitaten kuvioon 4, muuttaa tulosignaaliensa ajoitusta signaalien YA' ja DM' 15 kehittämiseksi, jotka ovat tahdissa kellosignaalin YCK kanssa.

Signaali YCK vaiheistetaan yhdistetyn pääsignaa-lin juovatahdistussignaalikomponentteihin. Kellon vai-heensiirtopiiri 142, joka selitetään jäljempänä viitaten 20 kuvioihin 2 ja 3, kehittää kellosignaalin YCK antamalla signaalin MCK monivaiheisena ja valitsemalla yhden näistä vaiheista signaaliksi YCK. Valittu vaihe on se vaihe, joka on tarkimmin vaiheistettu signaalista MCB johdettuun juovapoikkeutuksen vertailusignaaliin.

:*·*: 25 Värikkyyssignaalin kooderin 150 antama signaali • · CA ei ole vaiheistettu signaaliin YCK. Tämä säilyttää • · · tiivistetyn ja päävideosignaalin värikkyyssignaalien vaiheistuksen. Vaikkakin vaiheistuksen puute voi aiheut- .. taa vääristymävirheitä tiivistetyssä kuvassa käytetyissä • · • · · 30 värisignaaleissa, nämä virheet eivät ole havaittavia, • · · ’·] ’ koska ihmissilmä on vähemmän herkkä värin muutoksille ,: kuin luminanssin muutoksille ja koska värikkyyssignaalin minimi nousuaika on paljon pitempi kuin luminanssisig- t I < ’ , naalin.

• · 16 98677

Signaalit YA' ja CA syötetään vastaaviin digitaa-lianalogimuuntimiin 148 ja 152, jotka kehittävät vastaavia näytteitettyjä digitaalisignaaleja vastaavat analo-giasignaalit. Nämä analogiasignaalit yhdistetään sum-5 mauspiirissä 154 analogisen yhdistetyn videosignaalin ACV (engl.: analog composite video signal) kehittämiseksi, joka korvaa osan pääsignaalista MCV yhdistetyn vi-deosignaaliyhdistelmän CCV kehittämiseksi.

Yhdistelmäkuvaa edustavien signaalien kehittämi-10 seksi suoritetun signaalien MCV ja ACV multipleksoimisen sijasta on tutkittu sitä, että piiri voidaan sijoittaa analogiadekooderiin 116 signaalien YA' ja CA multiplek-soimiseksi vastaavien erotettujen pääluminanssi- ja vä-rikkyyssignaalien kanssa. Lisäksi on tutkittu, että muut 15 komponenttisignaalit, kuten YA' ja (R-Y)A ja (B-Y)A tai lisätyt päävärisignaalit R, G ja B voidaan multipleksoi-da vastaavien päävideosignaalista johdettujen signaalien kanssa yhdistelmäkuvaa edustavien signaalien kehittämiseksi .

20 Kuvio 2 on kellon vaiheensiirtimenä 142 käytettä väksi soveltuvan piirin lohkokaavio. Kuviossa 2 pääkel-losignaali MCK syötetään 13 kaskadiin kytketyn puskuri-portin 212 ryhmään. Keksinnön tässä suoritusmuodossa kukin portti 212 on toteutettu kahden loogisen invertte-:*·]: 25 rin avulla. Kukin puskuriportti 212 viivästää tuloport- :***; tiinsa syötettyä signaalia vakioajan verran. Täten in- ♦ ·· vertterien 212 antamat lähtösignaalit edustavat vastaa-vasti signaalin MCK eri vaiheita. Ideaalitapauksessa kaikkien sar jaankytkettyjen puskuriporttien 212 koko- • · ·

*... 30 naisviive on olennaisesti yhtä suuri kuin signaalin MCK

♦ · · • · · *. yksi jakso. Johtuen kuitenkin kellon vaiheensiirtimen 142 sisältävien integroitujen piirien valmistusprosessin vaihteluista kokonaisviiveen vaihtelut voiva-t olla ' . niinkin suuria kuin -50 % - +100 %.

• · 98677 17

Puskurien 212 antamat signaalit, jotka edustavat signaalin MCK 14 eri vaihetta, syötetään signaalin vai-heistuspiiriin 210. Piiri 210 valitsee yhden näistä signaaleista sellaiseksi, joka on tarkimmin vaiheistettu 5 yhdistetyn pääsammutussignaalin MCB juovapyyhkäisykompo-nentin vaiheeseen. Signaali MCB syötetään vertailusig-naalina piiriin 210.

Kuvio 3 on yksinkertaistetun vaiheistuspiirin lohkokaavio, joka esittää piirin 210 toimintaa. Tämä 10 piiri sisältää vain neljä astetta piirin 210 sisältämien 14 asteen sijasta. Lisäasteiden lisäämiseksi tähän signaalin vaiheistuspiiriin katkoviivojen 335 välissä olevat osat toisinnetaan niin monta kertaa kuin halutaan.

Kuviossa 3 esitetty piiri on samanlainen kuin piiri, 15 joka on selitetty US patentissa 4 824 879, jonka otsikkona on "Signal Phase Alignment Circuitry". Esillä oleva piiri eroaa edellä viitteenä mainitusta piiristä vain sikäli, että siihen on lisätty näennäisaste 355, joka sisältää JA-portit 354 ja 358, invertterin 356 sekä 20 TAI-portin 357.

Kuviossa 3 esitetty piiri toimii seuraavasti.

t «

Vastauksena signaalin MCB positiiviseen suuntaan tapah- j tuvalle muutokselle signaalin MCK kunkin eri vaiheen : 'hetkellisarvonäytteet tallennetaan vastaaviin D-kiikkui- :*·*: 25 hin (engl.: D flip-flop) 310, 320, 330 ja 340. Koska ·***: puskuriporttien 212 kokonaisviive on likimain kellosig- • · · naalin MCK yhden jakson pituinen, niin näihin kiikkuihin tallennetut arvot edustavat signaalin MCK kaikista vai-heistä eri liitäntäpisteissä signaalin MCB muutostilan- • I » 30 teessä otettua "tilanneotosta".

• · ·

* Jos tämä "tilanneotos" sisältää signaalin MCK

* * positiiviseen suuntaan tapahtuvan muutoksen (joka ilme-;nee viiveketjusta saatujen näytteiden negatiiviseen suuntaan tapahtuvana muutoksena vasemmalta oikealle . 35 luettaessa), niin yhden kiikun, esimerkiksi kiikun 320, 98677 18 lähtösignaali on looginen yksi ja lähinnä seuraavan kiikun, 330, lähtösignaali on looginen nolla. Tällä hetkellä JA-portin 334 kaikki tulosignaalit ovat loogisia ykkösiä. Tällä hetkellä JA-portin 334 lähtösignaali mah-5 dollistaa puskuriportin 212b antaman kellovaihesignaalin pääsyn JA-portin 338 sekä TAI-portin 360 läpi vaiheis-tuspiirin lähtösignaalina.

Kun kiikkuihin 310, 320, 330 ja 340 tallennettu "tilanneotos" sisältää enemmän kuin yhden muutoksen, 10 estopiiri, joka käsittää invertterit 316, 336, 346 ja 356 sekä TAI-portit 337, 347 ja 357, sallii vain ensimmäistä muutosta edustavan kellosignaalin vaiheen valitsemisen signaaliksi YCK. Jos "tilanneotos" sisältää vain negatiiviseen suuntaan tapahtuvan muutoksen tai jos kii-15 kuissa pidetyt näytearvot ovat kaikki loogisia ykkösiä, ilmaisten ettei muutosta ole todettu, niin puskuriportin 212c antama kellosignaalin vaihe valitaan vaiheistetuksi lähtösignaaliksi YCK. Näennäisaste 355 suorittaa tämän valinnan. Lopuksi kun "tilanneotos" ei sisällä mitään 20 muutoksia, vaan kaikki eri kiikuissa pidetyt arvot ovat loogisia nollia, JA-porttien 314 ja 318 sekä invertterin 316 toiminta valitsee signaalin MCK vaiheistetuksi läh- • tösignaaliksi YCK.

Kuviossa 2 signaali YCK syötetään kolmen sarjaan- ;*·*: 25 kytketyn viive-elementin 216, 218 ja 220 kellosisääntu- • · loihin. Näistä viiveasteista ensimmäiseen, 216, tuleva • · · datasisäänmenosignaali on kuuden puskuriportin 214 vii- • · · västämä signaali MCB. Puskuriportit 214 viivästävät sig- .. naalia MCB aikamäärällä, joka on yhtä suuri kuin • · *..* 30 etenemisviive signaalin vaiheistuspiirissä 210 plus se • · « *·[ * aikamäärä, joka tarvitaan piirin 210 ulostulosignaalin :*'.: tulemiseen stabiiliksi. Tämä stabiloitumisaika voi olla i"‘; esimerkiksi yhtä suuri kuin signaalin maksimi etenemis- ' , viive estopiirissä. Kuviossa 2 esitetty puskuriporttien 35 214 lukumäärä kuusi on annettu esimerkkinä. Käytetty 98677 19 tarkka lukumäärä riippuu vaiheistuspiirin 210 asteiden lukumäärästä sekä teknologiasta, jolla se on toteutettu.

Kukin viive-elementti 216, 218 ja 220 viivästää niiden vastaaviin tulonapoihin syötettyjä signaaleja 5 signaalin YCK yhdellä jaksolla. Viive-elementin 218 läh-tösignaali ja viive-elementin 220 lähtösignaalin invertoitu muunnos syötetään JA-portin 224 vastaaviin tulonapoihin. JA-portti 224 antaa lähtösignaalin HREF, joka on tahdistettu signaaliin YCK mutta jota on viiväs-10 tetty signaaliin MCB nähden aikamäärällä, joka on vakio vaiheistuspiirin 210 erotustarkkuuden rajoissa. Toisin sanoen signaalin HREF muutokset tapahtuvat olennaisesti vakioviiveellä signaalin MCB vastaaviin muutoksiin nähden. Tämän viiveen maksimivirhe on signaalin etenemis-15 viive yhdessä puskuriportissa 212.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, signaalit YCK ja HREF syötetään kellotettuun siirtopiiriin 146 signaalin DM ja signaalin YA näytteiden vaiheistamiseksi juova-pyyhkäisysignaaleihin, joita käytetään yhdistelmäsignaa-20 Iin näyttämiseen. Kuvio 4 on esimerkkinä esitetyn kellotetun siirtopiirin 146 lohkokaavio. Tiivistetysti sanoen kuviossa 4 esitetty piiri toimii seuraavasti. Signaalin : ' YA näytteet siirretään rekisteristä 410 rekistereihin •'·' 418, 416, 414 ja 412 kiertojärjestyksessä tahdissa pää-

4 I

25 kellosignaalin MCK kanssa. Näytearvot luetaan rekiste- • · .···. reistä 418, 416, 414 ja 412, myös kiertojärjestyksessä, • · ^j·, tahdissa signaalin YCK kanssa. Nämä näytearvot ovat sig-

• · I

naalit DM' ja YA'.

,, Seuraavassa on kuviossa 4 esitetyn piirin yksi- • · 30 tyiskohtaisempi selitys. Signaali MCB syötetään reu- • · · *·* ’ nanilmaisimeen 425, joka käsittää kellotetut viive-ele- mentit 424 ja 426, invertterin 428 sekä JA-portin 430. Reunanilmaisimen 425 lähtösignaali on pulssisignaali HM, joka on tahdistettu signaalin MCB positiiviseksi menevän 35 muutoksen kanssa. Signaali HM syötetään modulo neljä 98677 20 -laskurin 432 nollaustulonapaan. Laskurin 432 kellotu-lonapa on kytketty vastaanottamaan pääkellosignaali MCK. Laskurin 432 lähtösignaali syötetään ilmaisimeen 434. Ilmaisin 434 tuottaa lähtösignaalin looginen yksi, kun 5 laskurin 432 antama arvo on nolla ja muussa tapauksessa loogisen nollan.

Ilmaisimen 434 lähtösignaalina on pulssi, joka esiintyy signaalin MCK joka neljännellä jaksolla ja jonka pulssinleveys on olennaisesti yhtä suuri kuin signaa-10 Iin MCK yksi jakso. Tämä signaali syötetään kolmeen sar-jaankytkettyyn viive-elementtiin 436, 438 ja 440. Kukin näistä viive-elementeistä viivästää tulonapaansa syötettyä signaalia kellosignaalinsa MCK yhdellä jaksolla. Ilmaisimen 434 ja viive-elementtien 436, 438 ja 440 läh-15 tösignaalit syötetään rekisterien 418, 416, 414 ja 412 vastaaviin lataustulonapoihin.

Vastauksena ilmaisimen 434 antamalle pulssisig-naalille rekisteri 418 ohjautuu lataamaan yhdistelmäsig-naalien YA ja DM näytearvon rekisteristä 410. Signaalin 20 MCK seuraavan jakson aikana pulssisignaali etenee viive-elementin 436 lähtönapaan. Vastauksena tälle signaalille rekisteri 416 ohjautuu lataamaan signaalien YA ja i DM lähinnä seuraavan näytteen rekisteristä 410. Samalla ; tavoin rekisterit 414 ja 412 ohjautuvat lataamaan yhdis- 25 telmäsignaalin YA ja DM lähinnä seuraavat kaksi vastaa- • · :***: vaa näytettä.

• · · Näytearvot luetaan rekistereistä 412, 414, 416 ja

418 modulo neljä -laskurin 422 ohjaamana. Signaali HREF

.. nollaa ja signaali YCK kellottaa laskurin 422. Laskurin • · · 30 422 antamat lähtöarvot syötetään multiplekseriin 420 re- • * * *. kistereissä 418, 416, 414 ja 412 pidettyjen arvojen por- | tittamiseksi perättäin rekisterin 442 tuloporttiin. Re- kisteri 442 reagoi signaaliin YCK uuden arvon lataamiseksi. Rekisterin 442 antama lähtösignaali on vaiheis-, 35 tettu ja tiivistetty luminanssisignaali YA' . Vaikka tämä 98677 21 signaali esiintyy päävideosignaalin kunkin kentän kussakin juovajaksossa, sillä on vaikutusta vain niiden 69 juovajakson sen osan aikana, jolloin tiivistetty kuva näytetään.

5 Kuvio 5 on ajoituskaavio, joka esittää kellon vaiheensiirtimen 142 ja kellotetun siirtopiirin 146 toimintaa. Signaalit MCK ja MCB syötetään kellon vaiheen-siirtimeen 142. Esimerkkisignaalien MCK ja MCB välinen vääristymävirhe esitetään aikavälinä Tl. Keksinnön tässä 10 suoritusmuodossa aikavälin Tl arvot voivat olla välillä 0 nsrsta 70 ns:iin.

Vastauksena signaaleihin MCK ja MCB kellon vai-heensiirrin 142 kehittää kellosignaalin YCK, joka on vaiheistettu signaaliin MCB ja siten yhdistelmäkuvan 15 CRT:llä 118 esittämiseen käytettyihin juovapyyhkäisysig-naaleihin. Signaalin YCK negatiiviseen suuntaan menevä muutos 510 on olennaisesti vakioajan suuruisessa suhteessa signaalin MCB positiiviseen suuntaan menevään muutokseen. Näiden kahden muutoksen välinen aikaväli voi 20 vaihdella juovasta toiseen puskuriporttien 212 etenemis-viiveen verran. Signaalin YCK muutos 508 on nimellisesti vaiheistettu signaalin MCB positiiviseen suuntaan menevän muutoksen kanssa, mutta johtuen kulkuaikaviiveestä vaiheensiirrinpiirin 142 ja signaalin vaiheistuspiirin 25 210 estopiirin porttipiireissä muutos 508 ei voi esiin- • · ·***; tyä signaaliin MCB nähden samassa aikasuhteessa juovasta * ·« toiseen.

• · · «

Puskuriportit 214 on sisällytetty vaiheensiirti- .. meen 142 muutoksen 508 tämän epästabiilisuuden kompen- • ·« *... 30 soimiseksi. Nämä portit estävät signaalia MCB etenemästä • · · ’ viive-elementtiin 216, ennenkuin kellosignaali YCK on : stabiloitunut. Signaalilla HREF, jonka kellon vaiheen- siirrin 142 kehittää viivästetystä signaalista MCB, ja kellosignaalilla YCK on myös olennaisesti vakio ajoitus-35 suhde signaaliin MCB nähden. Signaalien MCB ja HREF po- 98677 22 sitiiviseen suuntaan menevien muutosten välinen aikaväli T2 vaihtelee enintään yhden puskuriporteista 212 aiheuttaman etenemisviiveen verran. Keksinnön tässä suoritusmuodossa tämä etenemisviive on noin 5 ns.

5 Signaalit MCK, MCB, YCK, HREF ja YA syötetään kellotettuun siirtopiiriin 146. Piirin 146 lähtösignaali on vaiheistettu luminanssisignaali YA' ja vaiheistettu ohjaussignaali DM' multiplekserille 114. Signaali HM kehitetään kellotetussa siirtopiirissä 146 piirin sisäi-10 sesti. Tämä signaali aloittaa signaalin YA näytearvojen tallentamisen rekistereihin 412, 414, 416 ja 418. Sig naali HREF aloittaa näytearvojen noutamisen näistä rekistereistä. Kuten kuviossa 5 on esitetty, signaalia HREF viivästetään enemmän kuin yhdellä signaalin MCK 15 jaksolla signaalin HM suhteen. Tämä viive takaa sen, että rekistereihin 412, 414, 416 ja 418 tallennetut näy-tearvot ovat päteviä, kun ne luetaan laskurin 422 ohjaamana. Keksinnön tässä suoritusmuodossa tämän signaalien HREF ja HM välisen yhden kellojakson viiveen aikaansaa 20 kuviossa 4 esitetyn kellotetun siirtopiirin viive-elementti 436.

Koska signaalit HREF ja YCK on vaiheistettu yh-distelmänäytön tuottamiseen käytettyjen juovapyyh-käisysignaalien kanssa, niin pystysuorat viivat upote- : 25 tussa kuvassa, mukaanlukien kuvan reunat, näytetään olennaisesti pienemmällä vääristymävirheellä kuin jos • « « .·ί1# käytettäisiin signaaleja HM ja MCK. Lisäsignaalin näyt- teitykseen signaalin MCK kanssa tahdissa liittyviä vää-ristymävirheitä ilmenee vain kuvan pystysuorissa tai 30 lähes pystysuorissa viivoissa. Nämä virheet ovat yleensä * · · • · · *, vähemmän havaittavissa olevia kuin tiivistetyn kuvan ; reunoissa olevat vääristymävirheet, joita aiheuttavat pääasiallisesti järjestelmäkellosignaalin ja juovapyyh-' · käisysignaalien väliset hetkelliset vaihe-erot.

i « ♦ » « · ♦ » 98677 23

Vaikkakin keksintö on selitetty esimerkkinä annetun suoritusmuodon valossa, tarkoituksena on että se voidaan suorittaa edellä esitettyjen piirteiden mukaan muunnoksin oheisten patenttivaatimusten hengessä ja suo-5 japiirissä. Esimerkiksi jos keksintö toteutetaan video-kasettinauhurissa (VCR, engl.: video cassette recorder), sammutussignaaleja ei nimellisesti ole saatavilla. Tässä tapauksessa pysty- ja juovatahdistussignaaleista MVS ja MHS johdettuja signaaleja käytetään signaalin MCB sijas-10 ta. Tarkoituksena on myös, että lisätty tulosignaali voi olla komponenttimuodossa, joka tekee piirin 128 tarpeettomaksi. Lisäksi järjestelmä voidaan sovittaa yhdistämään pääsignaalin ja lisätyn signaalin kantataajuinen luminanssikomponentti ja värikkyyskomponentit multiplek-15 serissa 114, jossa tapauksessa pääkellosignaali voidaan johtaa eri lähteestä kuin päävideosignaalin värivertai-lupurskesignaalista, so. lisäsignaalin värivertailusig-naalista tai lisätystä juovatahdistussignaalista jne. Järjestelmässä, joka näyttää kaksi kuvaa vierekkäin, 20 esimerkkijärjestelmän alinäytteitys- ja interpoloin-tielementit voidaan jättää pois ja/tai näytteen muok-kainelementit voidaan jättää pois ja komponenttisignaa-: lit voidaan tallentaa muistin erillisiin osiin.

Tulisi myös ottaa huomioon, että sovitelmassa, • \* 25 jossa lisäkuvaa ei tiivistetä näyttämistä varten, vaan mahdollisesti vain leikataan, kuten näytettäessä kaksi 5*;*i kuvaa vierekkäin, lisäsignaali voidaan näytteittää ja tallentaa muistiin yhdistetyssä muodossa. Sen jälkeen ;·. kun signaali on noudettu muistista, se voidaan erottaa • · i S··' 30 komponenttimuotoon luminanssikomponentin vaiheistamisek- i t t si uudelleen ja lisätyn väriapukantoaallon tahdistamiseksi päävideosignaalin väriapukantoaallon kanssa.

Claims (6)

1. 98677 24
2. 1. Laite, joka käsittää vaakasuuntaisen juovatahdis-tussignaalikomponentin sisältävän päävideosignaalin läh-5 teen, johon laitteeseen kuuluu muistiväline tallentamaan toista videosignaalia vastaavaa näytteitettyä dataa, mainitun toista videosignaalia vastaavan näytteitetyn datan tahdistamiseksi päävideosignaalin dataan; väline (140) tuottamaan kellosignaalin; välineet (132) noutamaan näytteitetyt 10 tiedot muistielimestä (136) kellosignaalin tahdissa; lait teen ollessa tunnettu: - välineestä (142) kellosignaalin vaiheen siirtämiseksi, kehittäen vaihesiirretyn kellosignaalin, joka on olennaisesti kohdistettu vaakasuuntaisen juovatahdistussig- 15 naalin kanssa; sekä - vaihesiirretylle kellosignaalille vasteellisesta kellonsiirtovälineestä (146), joka tuottaa muistielimestä noudetut näytteitetyt tiedot vaihesiirretyn kellosignaalin tahdissa.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa mai nittu päävideosignaali sisältää vertailuväripurskesignaali-komponentin, laitteen ollessa tunnettu siitä, että kellosignaalin tuottava väline (140) sisältää välineen kellosignaalin vaiheen lukitsemiseksi vertailuväripurskesig-naaliin. • i · 5 ·* 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n- • · i · *·»·* n e t t u siitä, että kellon vaiheen siirtävä väline (142) Mi V ‘ sisältää: - kellosignaalille vasteellisen välineen (212) ke- i 3o hittämään joukon kellovaihesigaaleja, joista kullakin on j'j'j eri vaihe suhteessa kellosignaaliin; sekä / . - signaalin vaihekohdistusvälineen (210) kytkettynä vastaanottamaan vaakasuuntainen juovatahdistussignaali, yhden vaihesignaalin valitsemiseksi vaihekohdistetuksi kel-35 losignaaliksi, jolloin valitulla vaihesignaalilla on tilan- vaihto, joka tapahtuu oleellisesti yhtaikaa vaakasuuntaisen 98677 25 juovatahdistussignaalin ennaltamäärätyn tilanvaihdon kanssa.
4. 4. Patenttivaatimuksessa 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kellon vaiheensiirtoväline sisältää 5 lisäksi: - välineet (216 - 220) viivästämään juovatahdistus-signaalia aikamäärällä, joka on pienempi kuin yksi kellosignaalin jakso; ja - vaihekohdistetulle kellosignaalille ja viiväste- 10 tylle vaakasuuntaiselle juovatahdistussignaalille vasteel- liset välineet (222, 224) tuottamaan vertailusignaali, jota viivästetään aikamäärällä, joka oleellisesti vastaa ennal-tamäärättyä aikamäärää suhteessa juovatahdistussignaalin ennaltamäärättyyn tilanvaihtoon.
5. 5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tun nettu siitä, että kellosignaali vuorottelee ensimmäisen ja toisen tilan välillä ja signaalin vaihekohdistusvä-line (210) sisältää: - juovatahdistussignaalin ennaltamäärätylle tilan- 20 vaihdolle vasteelliset välineet (310 - 340) tallentamaan näytearvoja, jotka vastaavat kellovaihesignaalien vallitsevia tiloja; ja - välineet (334, 338, 360), jotka ovat vasteellisia yhdelle tallennetulle näytearvolle, jolla on ensimmäinen 25 tila ja seuraavalle tallennetulle näytearvolle, jolla on t i · •#>·* toinen tila, valitsemaan vaihekohdistetuksi kellosignaalik- *.·* si kellovaihesignaali, joka vastaa seuraavaa näytearvoa. • · ·
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tun nettu siitä, että signaalin vaihekohdistuspiiri sisäl-30 tää lisäksi välineet (314, 318, 336, 346, 337, 347, 356, 357, 355) valitsemaan vaihekohdistetuksi kellosignaaliksi .* . ensimmäinen ennaltamäärätty kellovaihesignaali, kun kaikki tallennetut näytearvot ovat ensimmäisesssä tilassa ja valitsemaan vaihekohdistetuksi kellosignaaliksi toinen ennal-: 35 tamäärätty kellovaihesignaali, kun kaikki tallennetut näy- tearvot ovat toisessa tilassa. 98677 26