FI81457B - Saett och anordning att med fotoelektriska medel detektera gjorda markeringar pao en med tryck dekorerad loepande materialbana. - Google Patents

Description

1 81457

Menetelmä ja laite painamalla kuvioituun, juoksevaan materiaalirainaan tehtyjen merkintöjen havaitsemiseksi valosähköisin välinein 5 Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä pai namalla kuvioituun, juoksevaan materiaalirainaan tehtyjen merkintöjen havaitsemiseksi valosähköisin välinein sekä laite menetelmän toteuttamiseksi.

Esim. paino- ja pakkaustekniikassa on yleistä, että 10 työtoimenpiteitä juoksevalla materiaalirainalla ohjataan tekemällä rainaan painamalla ohjausmerkkejä, jotka voidaan havaita valokennoilla tai muilla optisilla laitteilla.

Nämä merkinnät tai ohjausmerkit on useimmiten painettu värisävyllä, jolla on hyvä kontrasti ympäristöön 15 nähden, sopivimmin mustalla, ja ne painetaan sellaisille materiaalirainan alueille, joilla ei ole muita painettuja merkintöjä tai kuvioita. Merkinnät voidaan tehdä myös magneettisesti havaittavalla materiaalilla tai mekaanisesti tunnistettavien merkkien, esim. reikien, nuuttauslinjojen, 20 rakojen jne., avulla.

Näitä ohjausmerkkejä käytetään esim. moniväripai-nossa sovittamaan eri väreillä painettujen kuvioiden sijainti toistensa suhteen siten, että eri värikuviot sijaitsevat tarkasti toistensa päällä. Toinen samantapainen 25 käyttötarkoitus on kysymyksessä, kun halutaan ennestään valmiiksi painettuun materiaalirainaan tehdä lisäpainatus määrättyyn kohtaan painokuviossa, esim. päiväysmerkintä tms., tai kun halutaan saattaa painettu kuviointi ja taittamista helpottava nuuttauslinjakuvio kohdakkain toistensa 30 kanssa. Muita käyttökohteita ovat esim. tapaukset, joissa pakkauskoneessa tai vastaavassa halutaan syöttää pakkaus-materiaalirainaa eteenpäin tarkalleen kuvion pituuden verran, jotta ensinnäkin saadaan painokuvio samaan kohtaan kaikissa pakkauksissa ja toiseksi saadaan mainittu nuut-35 tauslinjakuvio täsmäämään pakkauskoneen muotoiluelimen 2 81457 kanssa siten, että materiaalin taittuminen tapahtuu sijainniltaan ennalta määrättyjä nuuttauslinjoja pitkin.

Kuten aiemmin mainittiin, on tähän asti jouduttu joko varustamaan raina pitkittäisellä painamattomalla 5 kaistalla, joka saa sisältää ainoastaan ohjausmerkintöjä, tai on joka tapauksessa jouduttu sijoittamaan ohjaus-merkinnät suhteellisen suurelle painamattomalle kentälle, jolloin valokennolaite kytketään päälle ainoastaan silloin, kun ollaan varmoja, että mainitun kentän tai "ikku-10 nan" alue on kohdalla.

Tällaiset painamattomat kaistat tai kentät häiritsevät tietysti kuvioinnin kokonaisvaikutelmaa ja tämän vuoksi ohjausmerkinnät halutaan sijoittaa itse kuviointiin tai hyvin pienille painamattomille pinnoille, joilla on 15 periaatteessa ainoastaan ohjausmerkintöjä. Tämä on kuitenkin johtanut suuriin ongelmiin, koska merkintöjen tunnis-tuslaitteet käsittävät ja rekisteröivät toisinaan osia kuvioinnista ohjausmerkeiksi, mistä on seurauksena, että "väärien signaalien" perusteella suoritetaan ei-toivottuja 20 säätöjä tai työtoimenpiteitä. Tällainen "virheellinen" määritys vältetään kuitenkin esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että mainitut ohjausmerkinnät kukin koostuvat ainakin kahdesta mer-kintäryhmästä käsittäen joukon kenttiä tai viivoja, jol-25 loin toisen ryhmän merkinnät on sovitettu luettaviksi ensimmäisellä ilmaisinelimellä, joka merkintäkentän ilmaistessaan on sovitettu aktivoimaan toisen ilmaisinelimen, joka on sovitettu ilmaisemaan ja lukemaan mainitun toisen merkintäryhmän, jota ilmaisutulosta verrataan muistiin 30 tallennettuun arvoon tai pulssisekvenssiin, sekä että riippuvaisesti mainitun vertailun tuloksesta annetaan signaali tai pulssi työtoimintojen ohjaamiseksi tai käynnistämiseksi, jotka on tarkoitettu suoritettaviksi mainitulle rainalle.

35 Esillä olevan keksinnön erittäin edullista sovellu- 3 81457 tusmuotoa kuvataan seuraavassa viitaten oheiseen kaavio-maiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista ohjausmerkintää sekä 5 kuvio 2 esittää ohjauslaitteen lohkokaaviota.

Kuviossa 1 esitetty ohjausmerkintä koostuu kahdesta ryhmästä merkintöjä, nimittäin ryhmistä 1 ja 2. Esitetyssä tapauksessa muodostuu ryhmä 1 neljästä yhdensuuntaisesta ja keskenään yhtä kaukana toisistaan olevasta 10 kentästä 5, jotka on painettu tummemmalla värillä. Kenttien lukumäärä ja niiden keskinäinen sijainti voivat vaihdella käytännöllisesti katsoen mielivaltaisesti, mutta on osoittautunut käytännössä sopivaksi järjestää viivamerkin-täkentät 5 ryhmässä 1 sillä tavalla, kuin on esitetty ku-15 viossa 1. Kuvatussa tapauksessa on kenttien 5 leveys ja kenttien 5 välisten aukkojen 9 leveys yhtä suuri. Tämä merkitsee sitä, että kenttien 5 etureunat 3 ja vastaavasti takareunat 4 tulevat synnyttämään joukon vakioaikavä-lein lähteviä signaaleja tai pulsseja 13 pulssijonon muo-20 dossa havaitsinlaitteella I, mikäli rainaa kuljetetaan havaitsinlaitteen I ohitse vakionopeudella. Havaitsinlaite I havaitsee siirtymiset vaaleasta tummaan väriin (ja päinvastoin) ja joka kerta, kun tällainen siirtyminen havaitaan, lähettää havaitsinlaite I ulostulosignaalin. Havait-25 sinlaitteen I lähettämällä pulssijonolla 13 on, kuten edellä mainittiin, tässä kuvatussa tapauksessa vakiotaa-juus, mikäli ohjausmerkeillä varustettua rainaa kuljetetaan havaitsinlaitteen I ohitse vakionopeudella. Näin ei asianlaita suinkaan tarvitse olla, kuten aikaisemmin mai-30 nittiin, vaan laite toimii yhtä hyvin, mikäli havaitsinlaitteen I lähettämillä pulsseilla 13 on keskenään mielivaltainen taajuus.

Kuviossa 2 oletetaan, että pulssijonon 13 pulsseilla on arvo 0 tai 1, jolloin arvo 0 saadaan, kun "vaalea 35 tausta-alue" rekisteröidään, kun taas arvo 1 saadaan, kun 4 8Ί457 havaitaan "tumma tausta-alue". Operaatiovahvistimessa 10 vahvistetaan pulssit 13 ja ne voidaan myös muuttaa pulssi-jonoksi 14, jossa jokainen siirtyminen arvojen 0 ja 1 välillä pulssijonossa 13 muutetaan pulssiksi, jolla on tätä 5 erityistapausta varten valittu pulssinpituus, jonka tulee olla riittävän pitkä, jotta havaitsinlaitteen II päälle-kytkentä, kuten myös tämän laitteen suorittama merkintä-ryhmän 2 luenta voi tapahtua varmalla tavalla.

Jokaisen havaitun "värisävysiirtymän" yhteydessä 10 kytketään havaitsinlaite II lyhyeksi ajaksi päälle ja tällöin luetaan se toisen ryhmän 2 merkinnöistä 6, joka sijaitsee kytkentähetkellä havaitsinlaitteen II alapuolella. Tämä luenta tapahtuu siten, että havaitsinlaite II lähettää signaalin, mikäli havaitaan tumma kenttä, mutta ei 15 mitään signaalia, mikäli havaitaan vaalea kenttä. (Päinvastoin osoitusmenetelmää on myös mahdollista käyttää). Tämä merkitsee sitä, että havaitsinlaitteen II luentaa ohjataan ensimmäisen ryhmän 1 merkintöjen avulla, joita on tapana luonnehtia kytkentäpulssin antajiksi tai "kellok-20 si", ja että havaitsinlaite II synnyttää vahvistimen, esim. operaatiovahvistimen, välityksellä pulssijonon 15 eli ryhmän pulsseja, jotka katkeavat niitä osia vastaavasti, joissa havaitaan ainoastaan vaaleata väriä. Jos oletetaan, että tumman värin havaitseminen aiheuttaa pulssin, 25 jota voidaan merkitä numerolla 1 ja vaalean värin havaitseminen aiheuttaa pulssin poisjäämisen, jota voidaan merkitä numerolla 0, syntyy pulssijono 15 (esim. 11 01 00 11), joka kyseessä olevassa tapauksessa sisältää kahdeksan pulssiosaa, koska ensimmäisen ryhmän merkinnät, jotka toi-30 mivat "kellona", koostuvat neljästä väritetystä kentästä, jotka saavat aikaan kahdeksan värisiirtymää tummasta kentästä vaaleaan kenttään ja päinvastoin. Tämä pulssijono, jota kuviossa 2 on merkitty numerolla 15, voidaan tallentaa muistiin tai vaihtorekisteriin 11 ja verrata toiseen 35 muistiin tai ns. vertailuelimeen syötettyyn arvoon tai 5 81457 pulssikoodiin 16. Havaitsinlaitteella II synnytettyä pulssijonoa 15 verrataan vertailuelimen avulla jatkuvasti re-ferenssipulssijonoon tai pulssikoodiin 16, joka on syötetty muistilaitteeseen 11, ja siinä tapauksessa, että ne 5 käyvät täydellisesti yksiin, lähetetään signaali 17 käytännöllisesti katsoen samalla hetkellä, kuin viimeinen värisiirtymä rekisteröidään merkintäryhmässä 1. Lähetettyä signaalia 17 voidaan käyttää kytkemään päälle laite, joka suorittaa työtoimenpiteitä rainalla, esim. painamis-10 ta, rei'itystä tai rainan asemansäätöä.

Varman havaitsemisen takaamiseksi tulee toisen mer-kintäryhmän 2 olla siten sijoitettu, että se ei koskaan osu "reunakkain" ensimmäisen ryhmän 1 merkintöjen kanssa, ja tulee pyrkiä siihen, että reunavyöhykkeitä ensimmäisen 15 ryhmän 1 merkinnöissä vastaa "reunavyöhykkeetön" kenttä 6 toisen ryhmän 2 merkinnöissä. Muuten voidaan toisen ryhmän 2 merkinnät järjestää mielivaltaisesti ja sillä tavalla, että mielivaltaisesti valittu joukko rekisteröintejä saadaan havaitsinlaitteesta II. Tietysti tällä asetetulla tai 20 valitulla joukolla rekisteröintejä eli pulssijonolla 15 tulee olla tallennettu vastine vertailuelimen 11 muistiyk-sikössä, jotta oikean merkinnän havaitseminen ja hyväksyminen voi tapahtua.

Mikäli syntyy vaikeuksia esim. sen johdosta, että 25 havaitsinlaite 2 saadessaan aktivointipulssin sijaitsee merkintäryhmän 2 kentän 6 reunavyöhykkeen lähellä, esim. siitä syystä, että ohjausmerkintä on painamisen yhteydessä siirtynyt jonkin verran paikaltaan sen kumilaattojen kokoonpuristumisen vuoksi, joka aina tapahtuu kumilaatta-30 painossa, voidaan kompensaatio suorittaa siten, että havaitsinlaite II on järjestetty liikuteltavaksi rainan pituussuunnassa esim. ruuvin avulla.

Käytettäessä laitetta käytännön tapauksessa pidetään lähtökohtana etukäteen painettua pakkausmateriaali-35 rainaa, joka osaltaan sisältää joukon mainostyyppistä ja 6 81 457 informatiivista tekstiä, joka muodostaa joukon enemmän tai vähemmän selviä siirtymiä vaaleiden ja tummien alueiden välillä. Pakkausmateriaalirainassa on kuitenkin myös oh-jausmerkintä, joka keksinnön mukaan koostuu kahdesta ryh-5 mästä 1 ja 2 merkintäkenttiä 5 ja 6, jotka kentät painoteknisistä syistä on liitetty yhteen rainan pituussuuntaisilla, kapeilla kentillä 8. Näillä kentillä 8 ei ole mitään muuta tehtävää, kuin että ne kuvalaatan osat, jotka saavat aikaan kentät, vaikuttavat jäykistävästä kenttiin 5 10 ja 6, varsinkin kun painaminen tapahtuu kumilaatoilla, jotka kuten aiemmin mainittiin pyrkivät deformoitumaan, kun niitä painetaan painoalustaa vasten. Tämä deformoitu-mispyrkimys pienenee kuitenkin yhdistävien osien 8 ansiosta, jotka pitävät kenttien 5 ja 6 väliset etäisyydet va-15 kiona.

Kun painettu ja ohjausmerkinnöillä 1 ja 2 varustettu pakkausmateriaaliraina levitetään pakkauskoneeseen ja ajetaan tämän lävitse, tulee kapea alue reunasta jatkuvasti tunnustelluksi eli siitä etsitään vaaleita ja tummia 20 osia keksinnön mukaisella laitteella, johon kuuluu kaksi havaitsinlaitetta I, II, jotka voivat sijaita vierekkäin tai peräkkäin tietyllä etäisyydellä. (Siinä tapauksessa tulee myös merkintäryhmien 1 ja 2 sijaita peräkkäin etäisyydellä, joka vastaa havaitsinlaitteiden I ja II välistä 25 etäisyyttä).

Kun materiaaliraina johdetaan havaitsinlaitteen I ohitse, syntyy pulsseja 13 havaittaessa siirtymiä tummemman tai vaaleamman värisävyn omaavilta alueilta ja edellä esitetyllä tavalla vahvistetaan nämä pulssit 13, jotta 30 saadaan aikaan pulssijono 14, joka ohjaa havaitsinlaitteen II päällekytkentää. Havaitsinlaite II tunnustelee jokaisella päällekytkentähetkellä, jonka on aiheuttanut havait-sinlaitteelta I tuleva pulssi, onko tuntoelimen tai vastaavan alapuolella olevalla materiaalirainan osalla tumma 35 vai vaalea värisävy ja synnyttää tunnustelun tuloksesta ^ 81457 riippuen pulsseja 15, jotka syötetään ns. vaihtorekiste-riin 11. Vaihtorekisteri sisältää myös ns. vertailuelimen eli muistiyksikön pulsseille, jotka muodostavat tietyn sisäänohjelmoidun pulssisarjan. Yleistajuisesti ilmais-5 tuna voidaan vaihtorekisterin ja vertailuelimen 11 toiminta kuvata sillä tavalla, että pulssijono 15 syötetään jatkuvasti sisään aina sitä mukaa kuin pakkausmateriaalin kuviointia luetaan. Mikäli pulssijärjestys jossakin pulssijonon 15 osassa tulee samaksi kuin vertailuelimeen 11 10 tallennettu pulssijärjestys, lähetetään ulostulosignaali 17 samanaikaisesti kuin yhtäpitävyys oikean pulssisarjan viimeisen pulssin kanssa on rekisteröity. Tämä signaali 17 vahvistetaan mahdollisesti vahvistimessa 12, minkä jälkeen se ohjaa työvaiheiden kulkua.

15 Käytännön kokeet ovat osoittaneet, että useimmissa tapauksissa on täysin riittävää, kun käytetään neljää tum-manväristä kenttää 5 ensimmäisen ryhmän merkinnöissä 1, mikä aikaansaa kahdeksan päällekytkentää havaitsinlait-teessa II ja siis tietyn yhdistelmän omaavan pulssijonon 20 15 joka kerran, kun ohjausmerkintäryhmät 1 ja 2 ohittavat havaitsinlaitteet I ja II. Ohjausmerkintöjen 1 ja 2 rekisteröintien välillä syntyy tietysti myös pulsseja, jotka aiheutuvat siirtymistä tummempien ja vaaleampien alueiden välillä pakkausmateriaalirainan kuvioinnissa ja nämä syn-25 nytetyt pulssit syötetään vaihtorekisteriin 11 ja niitä verrataan vertailuelimeen tallennettuun yhdistelmään, mutta todennäköisyys sille, että esiintyvät kuviot antaisivat pulssijonon 15, jolla on oikea yhdistelmä, on hyvin pieni ja voidaan jättää huomioonottamatta. Mikäli eri syistä 30 halutaan saada parempi luentavarmuus, on mahdollista käyttää neljän sijasta viittä värikenttää 5 ohjausmerkkiryh-mässä 1, mikä aikaansaa kymmenen päällekytkentää eli "kel-lopulssia" ja kymmenen luentaa havaitsinlaitteessa II (ja siten oikeata pulssijonoa, jossa on kymmenen pulssiyksik-35 köä kahdeksan sijasta). Samoin voidaan haluttaessa käyttää 8 81 457 vähempää kuin neljää värikenttää ohjausmerkkiryhmässä 1 siinä tapauksessa, että kuviointi on yksinkertaisempi eikä sisällä monia ja monimutkaisia värielementtejä.

Käytännön syistä on osoittautunut edulliseksi, et-5 tä pulssijono 15 aloitetaan tummanvärisen kentän luennalla, mutta tämä ei ole ehdottoman välttämätöntä. Toisen merkkiryhmän 2 viivamerkintöjen 6 lukumäärä voi olla sama tai pienempi kuin ensimmäisen ohjausmerkkiryhmän viivamerkintöjen lukumäärä. Yleensä on väritettyjen kenttien 6 10 lukumäärä toisessa ohjausmerkkiryhmässä 2 pienempi kuin ohjausmerkkiryhmässä 1 johtuen siitä, että valittu puls-siyhdistelmä havaitussa pulssijonossa sisältää usein kaksi tai useampia "nollapulsseja tai ykköspulsseja" vierekkäin, mikä merkitsee sitä, että näitä pulsseja edustaa 15 merkintäryhmässä 2 leveämpi väritetty tai värittämätön kenttä.

9 81457 Sätt och anordning att med fotoelektriska medel detektera gjorda markeringar pä en med tryck dekorerad löpande ma-terialbana 5 Föreliggande uppfinning avser ett sätt att med fotoelektriska medel detektera gjorda markeringar pä en med tryck dekorerad löpande materialbana samt en anordning för sättets utförande.

Inom t ex tryckeri- och förpackningstekniken är det 10 vanligt att styra arbetsoperationer pä en löpande materialbana genom att pä banan medelst tryckning anordna styr-märken, vilka kan avkännas av fotoceller eller andra op-tiska anordningar.

Dessa markeringar eller styrmärken är oftast tryck-15 ta i en färgton som kontrasterar mot omgivningen, företrä-desvis svart, och appliceras pä sädana fält av material-banan där inga andra tryckta markeringar eller mönster finns. Markeringarna kan ocksä göras med raangnetiskt av-kännbart material eller med hjälp av pä mekanisk väg av-20 kännbara märken, t ex häl, biglinjer, slitsar etc.

Dessa styrmärken användes t ex för att vid tryckning av flerfärgstryck anpassa läget av de med olika fär-ger tryckta mönstren tili varandra sä att de olika färg-mönstren kommer att ligga exakt ovanpä värandra. En annan 25 liknande användning finns dä man pä en i förväg färdig-tryckt materialbana vill tillfoga tryck pä en bestämt plats i tryckmönstret, t ex en datummarkering eller liknande eller dä man vill anordna ett tryckt mönster och ett vikformning underlättande biglinjemönster i register med 30 varandra. Ytterligare användningsomräden finns t ex i de fall dä man i en förpackningsmaskin eller liknande vill mata fram en förpackningsmaterialbana exakt en mönster-längd för att dels fä det tryckta mönstret i samma läge pä alla förpackningar, och dels fä det nämnda biglinjemönst-35 ret att överensstämma med förpackningsmaskinens formnings- 10 81 457 organ sä att vikningen av materialet sker utefter de till sitt läge förutbestämda biglinjerna.

Som tidigare nämnts har man hitintills värit tvin-gad att antingen förse banan med ett längsgäende otryckt 5 band, vilket endast fär innehälla styrmarkeringar eller ocksä i varje fall värit tvingad att placera styrmarke-ringarna i ett relativt stort otryckt fält, varvid foto-celldonet endast inkopplas dä man är säker pä att omrädet med nämnda fält eller "fönster" uppnätts.

10 Sädana otryckta band eller fält stör givetvis hel- hetsintrycket av dekoren, och man önskar därför placera styrmarkeringarna i den befintliga dekoren eller pä mycket smä otryckta ytor som i princip endast omfattar styrmarkeringarna. Detta har emellertid lett till Stora problem 15 eftersom de markeringsavkännande organen ibland uppfattar och registrerar delar av dekoren som styrmärken, vilket har till följd att icke önskade justeringar eller arbets-operationer utföres efter detektering av "falska signaler". En sadan "falsk" generering undvikes emellertid 20 med metoden i enlighet med den föreliggande uppfinningen, vilket kännetecknas av nämnda styrmarkeringar vardera be-stär av minst tvä grupper av markeringar innefattande ett antal fält eller streck, varvid den ena gruppen markeringar är anordnad att avläsas av det första detektororgan, 25 som vid detektering av ett markeringsfält är anordnat att aktivera ett andra detektororgan, som är inrättat att de-tektera och avläsa nämnda andra grupp av markeringar, vilket detekteringsresultat jämföres med ett i ett minne in-lagrat värde eller sekvens av pulser, samt att i beroende 30 av den nämnda jämförelsens utfall en signal eller en puls avgives för styrning eller initiering av arbetsoperation-er, som är avsedda att utföras pä eller med den nämnda banan.

En särskilt fördelaktig utföringsform av den före-35 liggande uppfinningen kommer i det följande att beskrivas

II

11 81457 med hänvisning till bifogade schematiska ritning, i vilken

Fig. 1 visar en styrmarkering i enlighet med upp-finningen samt,

Fig. 2 visar ett blockschema för en styranordning.

5 Den i fig. 1 visade styrmarkeringen bestär av tvä grupper markeringar, nämligen grupperna 1 och 2. I det här visade fallet bestär gruppen 1 av fyra parallella och pa inbördes lika avständ frän varandra anordnade fält 5 tryckta i mörk färg. Antalet fält och deras inbördes pla-10 cering kan varieras praktiskt taget godtyckligt, men det har visat sig praktiskt lämpligt att anordna streckmarke-ringsfälten 5 i gruppen 1 pä sätt som visas i fig. 1.

I det här beskrivna fallet är bredden av fälten 5 och luckorna 9 mellan fälten 5 inbördes lika. Detta innebär 15 att fältens 5 framkant 3 respektive bakkant 4 kommer att generera en rad med likformigt intervall avgivna signaler eller pulser 13 i form av ett pulstäg tili detektororganet I om banan föres förbi detektororganet I med likformig hastighet. Detektororganet I detekterar övergängar frän 20 ljus tili mörk färg (och vice versa) och varje gäng en • - sädan övergäng detekteras avgives en utsignal frän detek tororganet I. Det av detektororganet I avgivna pulstäget 13 blir som ovan nämnts i det här beskrivna fallet av en jämn frekvens om den med styrmärken försedda banan föres 25 förbi detektororganet 1 med konstant hastighet. Sä behöver som tidigare nämnts inte alls vara fallet utan anordningen fungerar lika bra om de frän detektororganet I avgivna pulserna 13 har en inbördes godtycklig frekvensföljd.

I fig. 2 antages pulserna i pulstäget 13 har värdet 30 0 eller 1, varvid värdet 0 erhälles dä "ljust bakgrundsom- räde" registreras medan värdet 1 erhälles dä "mörkt bak-grundsomräde detekteras". I en operationsförstärkare 10 förstärkes pulserna 13, och de kan även omvandlas tili ett pulstäg 14, i vilket varje övergäng mellan värdena 0 och 1 35 i pulstäget 13 omvandlas tili en puis med en för det spe- i2 81 457 della fallet vald pulslängd som skall vara tillräckligt läng för att säker inkoppling av detektororganet II liksoin detta organs avläsning av markeringsgruppen 2 skall kunna ske pä ett säkert sätt.

5 Vid varje detekterad "färgtonsövergäng" inkopplas detektororganet II för ett kort ögonblick och därvid avlä-ses den av den andra gruppens 2 markeringar 6 som befinner sig under detektororganet II i inkopplingsögonblicket. Denna avläsning sker pä sä sätt att detektororganet 11. 10 avger en signal om att mörkt fält detekterats men ingen signal om ljust fält detekterats. (Det omvända indike-ringsförfarandet är ocksä möjligt att använda.) Detta in-nebär att avläsningen med detektororganet II styres med hjälp av den första gruppens 1 markeringar, vilka brukar 15 karaktäriseras som inkopplingsinpulsgivare eller "klocka", och att detektororganet II via en förstärkare, t ex en operationsförstärkare, genererar ett "pulstäg" 15, d v s en rad pulser med avbrott motsvarande de partier där en-dast ljus färg detekterats. Om man antar att detekte-20 ringen av mörk färg resulterar i en puis som kan betecknas med 1 och detekteringen av ljus färg resulterar i en ute-bliven puis som kan betecknas med 0 uppstär ett pulstäg 15 (t ex 11 01 00 11) som i det här aktuella fallet omfattar 8 pulsdelar, eftersom den första gruppens markeringar som 25 fungerar som "klocka" bestär av fyra färgade fält, vilket ger ätta färgövergängar frän mörkt fält tili ljust fält och vice verse. Detta pulstäg, som i fig. 2 är indikerat med 15, kan registreras i ett minne eller skiftregister 11 och jämföras med ett i ett annat minne eller en s k kom-30 parator inmatat värde eller pulskod 16. Det med hjälp av detektororganet II genererade pulstäget 15 jämföres med hjälp av komparatorn kontinuerligt med det i minnesorganet 11 inmatade referenspulstäget eller pulskoden 16, och i händelse av total överensstämmelse utlöses en signal 17 35 praktiskt taget i samman ögonblick som sista färgöver- 13 81 457 gängen registreras i markeringsgruppen I. Den utlösta sig-nalen 17 kan användas för att inkoppla organ för utförande av arbetsoperationer pä banan, t ex tryckning, hälslagning eller lägesjustering av banan.

5 För säker detektering bör den andra markeringsgrup pen 2 vara lokaliserad sä att den aldrig sammanfaller "kant i kant" med den första gruppens 1 markeringar utan man bör eftersträva att kantzonerna hos den första gruppens 1 markeringar motsvaras av ett "kantzonsiöst" fält 6 10 hos den andra gruppens 2 markeringar. I övrigt kan den andra gruppens 2 markeringar 6 anordnas godtyckligt ooh pä ett sädant sätt att en godtyckligt valbar rad av registre-ringar erhälles frän detektororganet II. Givetvis mäste denna inställda eller valda rad av registreringar, d v s 15 pulstäget 15, ha en registrerad motsvarighet i kompara-torns 11 minnesenhet för att en detektering av och "god-kännande av legitim markering" skall kunna ske.

Om svärigheter skulle uppstä, t ex genom att detektororganet 2 dä det erhäller aktiveringspuls befinner sig 20 i närheten av kantzonen hos det av fälten 6 i markeringsgruppen 2, t ex p g a att styrmarkeringen vid tryckningen kömmit att nägot lägesförskjutas p g a den komprimering av gummiklicheerna sora alltid sker vid gummiklichetryckning kan en kompensation göras genom att detektororganet II är 25 förskjutbart anordnat i banans längsriktning, t ex med hjälp av en skruv.

Vid anordningens användning i det praktiska fallet utgär man frän en i förväg tryckt förpackningsmaterialbana som dels innehäller en mängd reklamartad och informativ 30 text, som bildar en mängd mer eller midre distinkta Över-gängar mellan ljusa och mörka partier. Förpackningsmate-rialbanan har emellertid även en styrmarkering som i en-lighet med uppfinningen bestär av tvä grupper 1 och 2 av markeringsfält 5 och 6, vilka fält av tryckeritekniska 35 skäl är sammanbundna med varandra i banans längsriktning i4 81 457 anordnade smala fält 8. Dessa fält 8 har ingen annan funktion än att de delar av klichen som ästadkommer fälten verkar förstyvande pä fälten 5 och 6, speciellt dä tryck-ningen sker med gummiklicheer, vilka som tidigare nämnts 5 har en tendens att deformeras dä de anpressas mot tryck-underlaget. Denna deformeringstendens minskar emellertid genom de förbindande elementen 8, vilka häller de inbördes avständen mellan fälten 5 och 6 konstant.

Dä den tryckta och med styrmarkeringar 1 och 2 för-10 sedda förpackningsmaterialbanan appliceras i förpacknings-maskinen och köres genom denna kommer ett smalt omräde av banan att kontinuerligt avkännas eller avsökas med av-seende pä förekomsten av ljusa och mörka partier med hjälp av en anordning enlig uppfinningen som innefattar tvä de-15 tektororgan I, II som kan vara anordnade bredvid varandra eller efter varandra pä bestämt avständ (I det fallet mäs-te även markeringsgrupperna 1 och 2 vara anordnade efter varandra pä ett avständ som korresponderar med avständet mellan detektororganen I och II.) 20 Dä materialbanan föres förbi detektororganet I ge- nereras pulser 13 vid detekteringen av övergängarna frän partier med mörkare eller ljusare färgton, och pä sätt som tidigare beskrivits förstärkes dessa pulser 13 tili bil-dande av ett pulstäg 14 som styr inkopplingen av detek-25 tororganet II. Detektororganet II avkänner vid varje in-kopplingstillfälle förorsakat av en puis frän detektororganet I om den del av materialbanan som befinner sig under avkänningsenheten eller fotocellen har mörk eller ljus färgton och genererar i beroende av avkänningens resultat 30 pulser 15, som mätäs in i ett s k skiftregister 11. Skift-registret 11 innehäller ocksä en s k komparator, d v s en minnesenhet för pulser med en viss inprogrammerbar puls-föld. Populärt uttryckt kan funktionen av skiftregistret -komparatorn 11 beskrivas pä sä sätt att ett pulstäg 15 35 kontinuerligt mätäs in allt efter som förpackningsmateria- is 81457 lets dekor avläses. Om pulsföljden i nägon del av pulstä-get 15 blir den sannna som den i komparatorn 11 inlagrade pulsföljden avges en utsignal 17 samtidigt som överens-stämmelse med sista puisen i den korrekta pulsföljden re-5 gistreras. Denna signal 17 förstärkes eventuellt i för-stärkaren 12 för att sedan styra ett operationsförlopp.

Praktiska prov har visat att det i de fiesta fall är helt tillräckligt att ha fyra mörkfärgade fält 5 i den första gruppens markeringar 1, vilket ger ätta inkopp-10 lingar av detektororganet II och alltsä ett pulstäg 15 av viss kombination varje gäng styrmarkeringsgrupperna 1 och 2 passerar detektororganen I och II. Mellan registre-ringen av styrmarkeringarna 1 och 2 genereras givetvis även pulser som emanerar frän övergängar mellan mörkare 15 och ljusare partier i förpackningsmaterialbanans dekor, och dessa genererade pulser inmatas i skiftregistret 11 och jämföres med den i komparatorn inlagrade kombina-tionen, men sannolikheten för att förekommande dekorer skall ge ett pulstäg 15 med den "rätta" kombinationen är 20 mycket litet och praktiskt försumbar. Om man av olika skäl vill ha större avläsningssäkerhet är det möjligt att i stället för fyra ha fem färgade fält 5 i styrmärkesgruppen 1, vilket ger tio inkopplingar eller "klockpulser" och tio avläsningar av detektororganet II, (och säledes ett kor-25 rekt pulstäg med tio pulsenheter i stället för ätta). Pä samma sätt kan man om man sä önskar använda färre än fyra färgade fält i styrmärkesgruppen 1 i de fall dä dekoren är enklare och inte innehäller mänga och komplicerade färg-element.

30 Av praktiska skäl har det visat sig fördelaktigt att pulstäget 15 inledes med avläsningen av ett mörkfärgat fält, men detta är inte oundvikligen nödvändigt. Den andra markeringsgruppens 2 streckmarkeringar 6 kan tili sitt antal vara lika med eller färre än streckmarkeringarna hos 35 den första styrmarkeringsgruppen 1. I allmänhet är antalet 16 81 457 färgade fält 6 i den andra styrmarkeringsgruppen 2 färre än i styrmarkeringsgruppen 1 beroende pä att den valda kombinationen av pulser i det detekterade pulstäget ofta innehäller tvä eller flera "nollpulser eller ettpulser" 5 bredvid varandra, vilket innebär att dessa pulser i marke-ringsgruppen 2 representeras av ett bredare färgat eller ofärgat fält.

Il

Claims (7)

1. Menetelmä painamalla kuvioituun juoksevaan mate-riaalirainaan tehtyjen ohjausmerkintöjen ilmaisemiseksi ja 5 niiden asiaan kuuluvuuden tarkistamiseksi valosähköisillä välineillä, tunnettu siitä, että mainitut ohjaus-merkinnät kukin koostuvat ainakin kahdesta merkintäryhmäs-tä (1, 2) käsittäen joukon kenttiä tai viivoja (5, 6), jolloin toisen ryhmän (1) merkinnät on sovitettu luetta-10 viksi ensimmäisellä ilmaisinelimellä (I), joka merkintä-kentän (5) ilmaistessaan on sovitettu aktivoimaan toisen ilmaisinelimen (II), joka on sovitettu ilmaisemaan ja lukemaan mainitun toisen merkintäryhmän (2), jota ilmaisu-tulosta verrataan muistiin tallennettuun arvoon tai puls-15 sisekvenssiin, sekä että riippuvaisesti mainitun vertailun tuloksesta annetaan signaali tai pulssi työtoimintojen ohjaamiseksi tai käynnistämiseksi, jotka on tarkoitettu suoritettaviksi mainitulle rainalle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-20 n e t t u siitä, että mainittu ensimmäinen ilmaisinelin (I), joka käsittää valoon reagoivan tunnustelulaitteen, niin kutsutun valokennon tai vastaavan, on tunnustelueli-meltään sijoitettu lähelle kulkevaa materiaalirainaa ja sovitettu antamaan ulostulosignaalin kutakin ilmaistua eri 25 koristeosien siirtymää varten, edullisesti materiaalirai-nan koristeiden vaaleammasta tummempaan värisävyyn (ja päinvastoin), sekä että mainittu toinen ilmaisinelin (II) on sovitettu tultuaan aktivoiduksi ensimmäisellä ilmaisin-elimellä (I) ilmaisemaan mainitun toisen ryhmän (2) mer-30 kinnät ja antamaan ulostulosignaalin riippuvaisesti ilmaisun tuloksesta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen ryhmän (1) merkinnät (5) on sovitettu keskenään yhtä suurille etäisyyksille 35 toisistaan sekä että merkintöjen (5) leveys ja merkintöjen is 81457 (5) välinen etäisyys ovat keskenään samanlaiset.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että molempien ryhmien (1, 2) merkinnät koostuvat joukosta keskenään yhdensuuntaisia kenttiä tai 5 viivoja (5, 6), joilla on ympäröivistä osista poikkeava, edullisesti tumma värisävy.

5. Laite pakkausmateriaalirainalle sovitettujen ohjausmerkintöjen ilmaisemiseksi ja rainaa koskevien työ-toimenpiteiden ohjaamiseksi saadusta ilmaisutuloksesta 10 riippuvaisesti, tunnettu kahdesta ilmaisinelimestä (I, II) käsittäen valoon reagoivat elimet, niin sanotut valokennot tai vastaavat, jolloin toinen ilmaisinelin (I) on sovitettu ilmaisutuloksesta riippuvaisesti antamaan sarjan pulsseja (13) ilmaisinelimen (II) päälle kytkentää 15 varten, joka puolestaan on liitetty rekisteröivään ja ver-taavaan elimeen (11), jossa ilmaisinelimen (II) antamat pulssit (15) rekisteröidään ja niitä verrataan tunnettuun, merkintäryhmää (2) vastaavaan pulssijonoon (16) sekä että riippuvaisesti pulssien (15, 16) välisestä yhtäpitävyydes- 20 tä on sovitettu annettavaksi signaali (17) mainittujen työtoimenpiteiden ohjausta varten.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittujen ryhmien (1, 2) viiva-merkinnät (5, 6) päätyalueitaan pitkin yhdistetään keske- 25 nään kapeilla suorakulmaisilla kentillä (8), jotka on sovitettu kohtisuoraan viivamerkintöjä tai kenttiä (5, 6).

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viivaelementtien tai kenttien (5) lukumäärä ensimmäisessä merkintäryhmässä (1) on lukumää- 30 rältään suurempi tai yhtä suuri kuin kenttien (6) lukumäärä toisessa merkintäryhmässä (2). i9 81 457