FI80091B - Flerskiktig pappersmaskinsvira. - Google Patents

Description

1 80091

Monikerroksinen paperikoneen viira

Keksinnön kohteena on paperikoneen viira, joka muodostuu kankaasta, jossa on kaksi tai useampia kudoskerrok-5 siä, jotka kaikki ovat täydellisiä yhteenkudotuista rakenteellisista pitkittäis- ja poikittaislangoista muodostuvia kankaita. Yksittäiset kudoskerrokset on liitetty toisiinsa ylimääräisillä poikittaissidelangoilla. Viiroja, joista tässä on kysymys, käytetään varsinkin paperikoneen rainan-10 muodostusalueella.

Tällaisia paperikoneen viiroja, erityisesti niiden rainanmuodostusaluetta varten, tunnetaan US-patenteista 3 885 602 ja 3 885 603 ja CA-patentista 1 115 177. Poikit-taissidelangoista aiheutuu käytännössä vaikeuksia. Mikäli 15 poikittaislangat kudotaan suurella kireydellä, jolloin ne siis sitovat molemmat kudoskerrokset tiukasti yhteen, muodostuu ylemmän kudoskerroksen sidekohtiin eli paperin puolelle syviä notkelmia. Mikäli poikittaissidelangat sitä vastoin kudotaan löysästi, ne hankautuvat suhteellisen no-20 peasti poikki sekä juoksupuolelta että kudoskerrosten välistä.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan alussa määriteltyä tyyppiä oleva paperikoneen raina, jossa poikit-taissidelanka ei ensinnäkään aiheuta paperin puolelle not-25 kelmiä eikä toisaalta hankaudu ennenaikaisesti poikki juoksupuolelta tai kudoskerrosten välistä.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että ainakin ne alimman kudoskerroksen rakenteelliset poikittaislangat, jotka muodostavat sidoksen yhdessä poikit-30 taissidelankojen kanssa, on tehty kahdesta langasta, ja poikittaissidelangat on lukittu alimmassa kudoskerroksessa kahdesta langasta tehtyjen rakenteellisten poikittaislan-kojen ja asianomaisessa kohdassa sidotun rakenteellisen pitkittäislangan väliin.

35 Poikittaissidelankojen lukkiutumista kahdesta lan gasta tehtyjen rakenteellisten poikittaislankojen ja kul- 2 80091 loistenkin pitkittäislankojen väliin voidaan vielä parantaa siten, että poikittaissidelangoilla on pienempi halkaisija kuin kahdesta langasta tehdyillä rakenteellisilla poikittaislangoilla.

5 Poikittaissidelankojen lukituksen ansiosta on nämä langat mahdollista kutoa merkittävästi pienemmällä veto-jännityksellä, tapahtuu se sitten poikittaissidelankojen tasaisemman kulun johdosta tai valitsemalla helpommin venyvä valmistusmateriaali. Koska notkelmien muodostuminen 10 paperin puolelle aiheutuu kohtisuorista voimakomponenteis-ta, johtaa tämä poikittaissidelangan tasaisempi kulku paperikoneen viiran parempiin paino-ominaisuuksiin.

Erittäin edullista on, että myös ylemmässä kerroksessa ainakin osa rakenteellisista poikittaislangoista on 15 tehty kahdesta langasta ja sidoskohdissa kulloinkin sidos-lankaparin yksi poikittaislanka, joka toimii poikittais-sidelankana, muodostaa sidoksen alemman kudoskerroksen pitkittäislangan kanssa.

Keksinnön mukainen viira on yleensä vain kaksiker-20 roksinen, jolloin ylempi kudoskerros on kudottu hienommaksi kuin alempi kudoskerros. Normaalisti alemman kudoskerroksen, joka muodostaa juoksupuolen, loimiluku ja kudeluku ovat vain puolet ylemmän kudoskerroksen vastaavista arvoista.

25 Keksinnön mukainen viira muodostuu normaalisti muo- vilangoista, jotka ovat paperikoneen viirojen tavanomaista materiaalia, esim. polyesteriä ja polyamidia. Viira voi olla avoimena tai päättymättömänä kudottu. Avoimessa kudonnassa ovat poikittaislangat kudelankoja, kun ne puoles-30 taan päättymättömässä kudonnassa ovat loimilankoja.

Keksinnön perusajatusta voidaan soveltaa myös pit-kittäissidelangoille, jolloin kulloinkin yhdessä niiden kanssa sidoksen muodostavat pitkittäislangat on tehty kahdesta langasta.

35 Kun keksinnön mukaan tietyt rakenteelliset poikit- taislangat on tehty kahdesta langasta, merkitsee se sitä, että yhden yksittäisen poikittaislangan sijasta on asetettu kaksi yhdensuuntaisesti kulkevaa poikittaislankaa. Kah-

II

3 80091 desta langasta tehtyjen rakenteellisten polkittalslankojen kokonalspoikkiplnta-ala vastaa tällöin summilleen tekniikan tason mukaisen yhden yksittäisen rakenteellisen poi-kittaislangan poikkipinta-alaa muutoin vertailukelpoisessa 5 paperikoneen viirassa.

Tekniikan tasoa ja keksinnön sovellutusmuotoja selostetaan seuraavassa piirustuksen avulla, jossa kuvio 1 esittää poikittaissidelangan ja rakenteellisen poikittaislangan sijoitusta alemmassa kudoskerrok-10 sessa tekniikan tason mukaan, kuvio 2 esittää poikittaissidelangan ja rakenteellisten poikittalslankojen sijoitusta alemmassa kudosker-roksessa kolmitoimikassidonnassa, ja kuvio 3 esittää keksinnön mukaista yhden poikit-15 taissidelangan ja kahdesta langasta tehtyjen rakenteellisten poikittaislankojen sijoitusta.

Piirustuksessa on esitetty kulloinkin ainoastaan alempi kudoskerros kokonaisuudessaan kaksikerroksisesta kankaasta. Ylemmässä kudoskerroksessa on lankojen kulku 20 tekniikan tason mukainen, mutta markkeerausominaisuudet ovat kuitenkin paremmat.

Kuvio 1 esittää yksittäissidelangan 2 sidosta pit-kittäislangan 1 kanssa. Samassa kohdassa on pitkittäislan-kaan 1 sidottu myös poikittaissidelanka 3. Kuten yleensä-25 kin, poikittaissidelangalla 3 on olennaisesti pienempi halkaisija kuin rakenteellisella poikittaislangalla 2. Poikittaissidelangan 3 ja rakenteellisen poikittaislangan 2 keskiakselit ovat suunnilleen samalla korkeudella eli suhteellisen lyhyen käyttöajan jälkeen myös poikittaissi-30 delanka 3 joutuu hankaukselle alttiiksi. Pienemmän halkaisijansa vuoksi se turmeltuu tällöin ennen rakenteellista poikittaislankaa 2. Kutomalla poikittaislanka kireämmäksi voidaan sitä tosin kohottaa jonkin verran eli siirtää paperin suuntaan, mutta se kohdistaa tällöin kuitenkin pit-35 kittäislankoihin, joiden kanssa se on sidottu ylemmässä 4 80091 kudoskerroksessa, liian suuren alaspäin, eli juoksupuolta kohti suunnatun voiman siten, että ylempään kudoskerrok-seen muodostuu notkelmia ja viiran markkeerausominaisuudet heikkenevät.

5 Joillakin sidontatavoilla, esim. kolmitoimikassi- donta ja drapeesidonta, on mahdollista sijoittaa poikit-taissidelanka juoksupuolella alemman kudoskerroksen kahden rakenteellisen poikittaislangan väliin, kuten kuviossa 2 on esitetty. Poikittaissidelanka on tällöin tosin pääosin 10 suojassa hankaukselta, mutta sillä ei ole mitään sivut-taista tukea. Sen liikkuvuus poikittain pituussuuntaan nähden tekee mahdolliseksi kudoskerrosten liikkumisen toistensa suhteen, mikä johtaa kudoskerrosten toisiinsa rajoittuvien pintojen tarpeettomaan kulumiseen.

15 Kuvio 3 esittää keksinnön yhtä sovellutusmuotoa.

Rakenteelliset poikittaislangat 2 on järjestetty kulloinkin parittain ja poikittaissidelanka 3 painautuu rakenteellisen pitkittäislangan 1 kaaren korkeimpaan kohtaan ilman, että siihen kohdistuu erityistä jännitystä. Se on 20 tässä kohdassa suojattuna hankaukselta. Tämä merkitsee paperikoneen viiran käyttöajan pitenemistä, koska alemman kudoskerroksen rakenteelliset pitkittäis- ja poikittaislangat tulevat kulutetuiksi täydellisesti ilman, että ku-doskerrokset irtoavat.

25 Poikittaissidelangassa 3 esiintyvän vähäisen veto- jännityksen johdosta ja tasaisemman kulun johdosta kohdistaa poikittaissidelanka 3 rakenteellisiin pitkittäislan-koihin, joiden kanssa se on kudottu yhteen ylemmässä kudoskerroksessa, pienemmän alaspäin suunnatun voiman siten, 30 että paperin puolelle ei muodostu ollenkaan tai ainoastaan vähäisiä notkelmia.

Esimerkki:

Paperikoneen viira koostuu kahdesta kudoskerrokses-ta, jotka kumpikin ovat täydellisiä kudoksia ja jotka on 35 liitetty toisiinsa sidoskudelangoilla.

Il 5 80091

Molemmat kudoskerrokset on kudottu avoimina siten, että lolmilangat ovat pltklttäislankoja ja kudelangat ovat polkittalslankoj a.

Ylemmässä kudoskerroksessa on palttinasldonta ja 5 siinä on 28 lolmllankaa/cm. Loimilankojen halkaisija on 0,17 mm ja ne ovat yksikuituista polyesteriä. Ylemmän ku-doskerroksen kudeluku nousee 24 kudelankaan/cm. Kudelanko-jen halkaisija on 0,20 mm ja ne ovat yksikuituista polyesteriä.

10 Myös alemmassa kudoskerroksessa on palttinasldonta ja siinä on 14 loimilankaa/cm. Loimilankojen halkaisija on 0,30 mm ja ne ovat yksikuituista polyesteriä. Alemman kudoskerroksen kaikki kudelangat on tehty kahdesta langasta ja kudetiheys on 12 lankaparia/cm eli 24 yksittäislan-15 kaa/cm. Kudelankojen halkaisija on 0,25 mm. Kudelankapa-rien molempien yksittäisten lankojen materiaali on erilainen ja yksi kudelanka muodostuu yksikuituisesta polyesteristä, ja toinen materiaalista Polyamidi-6.6-Monifil.

Sidoskudelankojen, jotka liittävät kudoskerrokset 20 yhteen, halkaisija on 0,17 mm ja ne muodostuvat yksikuituisesta polyesteristä. Sidoskudelangat kudotaan ylempään kerrokseen joka neljännen kudelangan jälkeen. Sidoskohdat sijaitsevat kulkusuunnassa lävistäjän suuntaan lomittain siten, että vasta 12 ylemmän kerroksen kudelangan jälkeen 25 sidoskude liittyy samaan ylemmän kudoskerroksen loimilan-kaan.

Kun käytetään kahdesta langasta muodostuvia kude-lankoja alemmassa kudoskerroksessa, tulee sidoskudelanka lukituksi kudelankaparin molempien kudelankojen väliin, 30 kuten kuviossa 3 on esitetty. Parin molemmat kudelangat painavat alemmassa kudoskerroksessa sidoskudelankaa loimi-lankaa vasten siten, että kaikki kolme kudelankaa osallistuvat loimilangan taivutukseen. Tällöin sidoskudelanka tulee upotetuksi suhteellisen etäälle hankaustasosta loi-35 milangan sisään. Paperikoneen viiran kuluessa hankautuvat 6 80091 ensin alemman kudoskerroksen molemmat rakenteelliset ku-delangat. Tämän jälkeen hankautuvat alemman kudoskerroksen loimilangat. Sidoskudelangat pystyvät tällöin pitämään alemman kudoskerroksen kudelankojen jäännökset loppuun 5 asti yhdessä, joka vielä sittenkin, kun paperikoneen viiran juoksupuoli on kulunut loppuun.

Claims (3)

1. Paperikoneen viira, joka muodostuu kankaasta, jossa on kaksi tai useampia kudoskerroksia, jotka muodos- 5 tuvat yhteen kudotuista rakenteellisista pitkittäis- ja poikittaislangoista, jolloin kudoskerrokset on liitetty toisiinsa ylimääräisillä poikittaissidelangoilla, tunnettu siitä, että ainakin ne alimman kudosker-roksen rakenteelliset poikittaislangat (2), jotka muodosta-10 vat sidoksen yhdessä poikittaissidelankojen (3) kanssa, on tehty kahdesta langasta, ja poikittaisidelangat (3) on lukittu alimmassa kudoskerroksessa kahdesta langasta tehtyjen rakenteellisten poikittaislankojen (2) ja asianomaisessa kohdassa sidotun rakenteellisen pitkittäislangan 15 (1) väliin.

1 80091

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viira, tunnettu siitä, että poikittaissidelangat (3) ovat halkaisijaltaan pienempiä kuin alimman kudoskerroksen rakenteelliset poikkittaislangat (2).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen viira, tunnettu siitä, että myös ylemmässä kudoskerroksessa ainakin osa rakenteellisista poikittaislangoista on tehty kahdesta langasta ja sidoskohdissa kulloinkin poi-kittaislankaparin yksi poikittaislanka, joka toimii poikit-25 taissidelankana, muodostaa sidoksen alemman kudoskerroksen pitkittäislangan kanssa. 8 80091