FI87666B - Maskinbeklaednad foer arkformningsdelen av en pappersmaskin - Google Patents

Description

87666

KUDONNAISVARUSTEET PAPERIKONEEN ARKINMUODOSTUSOSAA VARTEN -MASKINBEKLÄDNAD FÖR ARKFORMNINGSDELEN AV EN PAPPERSMASKIN

Keksinnön kohteena ovat kudonnaisvarusteet paperikoneen arkinmuodostusosaa varten, jossa kudonnaisvarusteessa on poikittaisten lankojen muodostama ylempi ja alempi kerros, jotka poikittaiset langat on kudottu yhteen pitkittäisten lankojen kanssa, jolloin yhden sidoskaavan sisällä kukin pitkittäinen lanka on kudottu kaksi kertaa poikittaisten lankojen ylempään kerrokseen, ja ylemmän kerroksen poikittaiset langat ja pitkittäiset langat muodostavat taivutukset, jotka ovat yhdessä tasossa, paperitasossa, ja ylemmän kerroksen ensimmäisten poikittaisten lankojen taivutukset paperitasoa sivuavat taivutukset on tuettu pitkittäisen langan taivutussatulaan, ja ylemmän kerroksen toisten poikittaisten lankojen paperitasoa sivuavat taivutukset on tuettu kahdella vierekkäisellä pitkittäisellä langalla, joista yksi kohoaa kankaan sisältä paperitasoon, kun taas toinen laskeutuu paperitasosta kankaan sisälle.

Tällaisia kaksikerroksisia arkinmuodostuskankaita tunnetaan julkaisuista DE-A-22 63 476, 25 40 490 ja 27 06 235 sekä EP-A-30 490. Myös julkaisussa DE-A-27 06 235 esitetyssä kankaassa on poikittaisten lankojen tiheys ylemmässä kerroksessa kaksi kertaa niin suuri kuin alemmassa kerroksessa. Vaikka tällaiset arkinmuodostusviirat ovat yksikerroksisiin arkinmuodostusviiroihin verrattuna markkeerausominaisuuksil-taan parempia, eivät ne kuitenkaan sovellu äärimmäisen markkeerausherkkiin paperilaatuihin.

Julkaisun DE-A-27 06 235 mukaisesti markkeerausominaisuuksia parannetaan äärimmäisen pitkillä kudelankajuoksuilla, eli poikkilankajuoksuilla. Julkaisun EP-A-30 490 samoin kuin julkaisun US-A-4 333 502 mukaisesti yritetään samaan päämäärään päästä pitkillä loimilankajuoksuilla.

Lähtien julkaisun DE-A 27 06 235 kuviosta 2F on tämän kek-: sinnön tarkoituksena aikaansaada paperikoneen arkinmuodos- 2 8^*66 tusosaa varten kudonnaisvarusteet, joilla markkeerausta ei tapahdu.

Tarkoitus on toteutettu keksinnöllä, jolle on tunnusomaista se, että ensimmäiset poikittaislangat ja toiset poikittais-langat on järjestetty vuorottelevasti, ja että pitkittäiset langat on ohjattu välittömästi ennen ja jälkeen kunkin taivutussatulan ylemmän kerroksen kahden poikittaisen langan yli ja että vierekkäiset pitkittäiset langat on pituussuunnassa siirretty toistensa suhteen ylemmän kerroksen kuuden poikittaisen langan verran.

Kun poikittainen lanka tuetaan pitkittäisen langan taivutus-satulalla, kulkevat pitkittäiset langat kyseisen poikittaisen langan alapuolelta, mutta edellisen ja seuraavan poikittaisen langan yli. Poikittaiseen lankaan vaikuttaa siten resultanttivoima, joka suuntautuu ylöspäin. Keksinnön mukaisissa kudonnaisvarusteissa on ylemmän kerroksen ensimmäiset poikittaiset langat tuettu tällä tavalla.

Ensimmäiset poikittaiset langat on järjestetty vuorottelevasti ylemmän kerroksen toisten poikittaisten lankojen kanssa. Toiset poikittaiset langat on tuettu viereisillä, saksimaisesti kulkevilla pitkittäisillä langoilla, eli yksi kahdesta pitkittäisestä langasta kohoaa kankaan sisältä paperitasoon, kun taas toinen laskeutuu paperitasosta kankaan sisään. Pitkittäinen lanka on tällöin esitetty kankaan sisällä kulkevaksi, jos se kulkee ylemmän kerroksen vähintään kahden peräkkäisen poikittaisen langan ali. Tällaisella tuennalla poikittaiseen lankaan ei vaikuta ainoastaan ylöspäin, paperitasoa kohti suuntautuva voima, vaan samalla vääntömomentti, joka vääntää sitä paperitasossa poikittaiseen suuntaan.

Näillä poikittaisten lankojen kahdella erilaisella tuennoil-la aikaansaadaan se, että poikittaisten lankojen juoksut eivät kaikki ole yhdensuuntaisia, vaan esiintyy kahdenlaisia 3 8n<66 poikittaisten lankojen juoksuja, jotka on järjestetty kulmaan toistensa suhteen. Paperimarkkeerauksen säännöllisyys hajaantuu tällöin, niin että paperimarkkeeraus hieman häviää ja pistää vähemmän silmään.

Keksinnön avulla saavutetaan useita lyhyitä pitkittäisiä ja poikittaisia lankajuoksuja ja siten suuri määrä tukipisteitä paperirainalle. On osoittautunut, että lyhyet pitkittäiset ja poikittaiset lanka juoksut parantavat markkeeraamattomuut-ta edelleen.

Pitkittäiset ja poikittaiset langat muodostuvat sopivimmin muovimonofiileista, erityisesti polyesterimonofiileista. Alemman kerroksen poikittaiset langat ovat tällöin kulutuskestävyyden parantamiseksi vahvempia kuin ylemmän kerroksen vastaavat. Kulutuskestävyyttä voidaan edelleen parantaa siten, että osa alemman kerroksen poikittaisista langoista muodostuu erityisen kulutuskestävästä materiaalista, kuten polyamidista.

Paperipinnan yksitasoisuutta ei saavuteta vielä kudonta-prosessilla. Vasta pitkittäiskiristyksen aikana tapahtuvalla kudonnaisvarusteiden lämpöfiksaatiolla saavutetaan se, että pitkittäisten ja poikittaisten lankojen taivutusten ylimmät ... kohdat ovat paperipinnassa samassa tasossa, kuten yleisesti on tunnettua. Yksitasoisuus saavutetaan nopeammin avoimeksi kudotuissa kudonnaisvarusteissa kuin päättömissä kudonnais-tyypeissä.

Seuraavassa keksinnön edullisia sovellutusmuotoja selitetään viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa *

Kuvio 1 esittää pituussuuntaista leikkausta, jos sa on esitetty kahden pitkittäisen langan kulku 7-vartisessa sidoksessa.

- · 4 8Π**6

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista kudosta ylhääl tä katsottuna.

Kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 mukaisten kudos ten sidosmallia.

Kuviot 4-6 esittävät analogisesti kuvioihin 1-3 nähden 8-vartista sidosta.

Kuviot 7 ja 8 esittävät pitkittäissuuntaista leikkausta tai kulkusuuntaan nähden alhaalta katsottuna paperikoneen kudonnaisvarusteiden erästä sovellutusmuotoa, jossa yksi osa pitkittäisistä langoista on yhdistetty vain ylempään kerrokseen.

Kuviot 9 ja 10 esittävät kuvioiden 7 ja 8 mukaista sovellutusmuotoa kuitenkin useampivartises-ta sidoksesta.

Kuvio 11 esittää ylhäältä katsottuna paperikoneen kudonnaisvarusteita, joiden kangaspuolis-koilla on peilisymmetriset sidosmallit.

.. Kuvio 12 esittää pitkittäisleikkausta paperikoneen kudonnaisvarusteista, joissa on kolme kerrosta poikittaisia lankoja.

Kuten kuvion 1 mukaisesta pitkittäisleikkauksesta havaitaan, kuuluu kaksikerroksiseen kankaaseen ensimmäisten poikittaisten lankojen 3 ja toisten poikittaisten lankojen 4 muodos- 5 87666 tama ylempi kerros 1, jotka poikittaiset langat 3, 4 seu-raavat vuorottelevasti toisiaan, ja poikittaisten lankojen 5 muodostama alempi kerros 2. Pitkittäiset langat 6 on kudottu ylemmän kerroksen poikittaisiin lankoihin 3, 4 ja alempaan kerrokseen 2 ja yhdistävät nämä kerrokset.

Poikittaisten lankojen tiheys on ylemmässä kerroksessa 1 kaksi kertaa niin suuri kuin alemmassa kerroksessa 2, ja kudonnaisvaruste kudotaan siten, että ylemmän kerroksen 1 toiset poikittaiset langat 4 tulevat mahdollisimman tarkasti alemman kerroksen 2 poikittaisten lankojen yläpuolelle.

Kunkin sidoskaavan sisällä kukin pitkittäinen lanka 6 on yhdistetty kaksi kertaa ylempään kerrokseen 1, jossa ne on järjestyksessä ohjattu kahden poikittaisen langan 3, 4 yli, ensimmäisen poikittaisen langan 3 ali ja jälleen kahden poikittaisen langan 4, 3 yli. Ylemmässä kerroksessa pitkittäiset langat 6 muodostavat siten satulan, johon ensimmäinen poikittainen lanka 3 tukeutuu, jolloin poikittaiseen lankaan 3 vaikuttaa olennaisesti vain ylöspäin suuntautuva voima. Sen jälkeen pitkittäinen lanka 6 kulkee etäisyyden päässä ylemmän kerroksen poikittaisista langoista 3, 4 ja alemman kerroksen 2 kahdesta poikittaisesta langasta 5 kahden kerroksen 1, 2 välissä ja ohjataan sen jälkeen alemman kerroksen 2 poikittaisen langan ali, niin että se kudotaan myös alempaan kerrokseen 2. Tämän jälkeen pitkittäinen lanka 6 kulkee jälleen kahden kerroksen 1, 2 väliin, kunnes se seu-raavassa sidoskaavassa jälleen nousee yläpuolelle.

Kudonnaisvarusteiden lämpöfiksaatiolla pitkittäisjännityksen aikana saavutetaan se, että ensimmäisten poikittaisten lankojen 3 taivutusten 7, toisten poikittaisten lankojen 4 tai-vutusten 8 ja pitkittäisten lankojen 6 taivutusten 9 ylimmät pisteet ovat keskenään samassa tasossa, paperitasossa 10. Kudonnaisvarusteiden lämpöfiksaation yhteydessä kohdistetun pitkittäisjännityksen johdosta kohoaa edelleen hieman alem- 8 π * 6 6 6 man kerroksen 2 poikittainen lanka 5, jonka alta pitkittäinen lanka 6 on ohjattu, niin että alemmassa kerroksessa 2 pitkittäisen langan 6 taivutuksen alin kohta sijaitsee hieman alemman kerroksen muiden poikittaisten lankojen 5 muodostaman juoksupinnan yläpuolella, jolloin kulutus vähenee edelleen. Kudonnaisvaruste on siis n.k. poikittaislanka-juoksuineen (avoimessa kudosrakenteessa kudejuoksuineen).

Kuvion 2 mukaisesti on vierekkäiset pitkittäiset langat 6 siirretty toistensa suhteen ylemmän kerroksen 1 kuuden poikittaisen langan 3, 4 verran. Kuten kuviosta 1 havaitaan, risteävät vierekkäiset pitkittäiset langat 6 ylemmän kerroksen 1 toisen poikittaisen langan 4 alapuolella. Tämä johtaa mainitun toisen poikittaisen langan 4 saksimaiseen tuentaan, joka tuenta ei paina toista poikittaista lankaa 4 ainoastaan ylöspäin vaan kiertää sitä myös samalla kankaan tasossa hieman pois poikittaisesta suunnasta. Toisten poikittaisten lankojen taivutukset 8 eivät siten ole yhdensuuntaisia ylemmän kerroksen 1 ensimmäisten poikittaisten lankojen 3 taivutusten 7 kanssa.

Kuvioiden 1-3 mukainen kangassidos on 7-vartinen sidos, koska se toistuu alemman kerroksen 2 seitsemän poikittaisen langan 5 ja seitsemän pitkittäisen langan 6 jälkeen. Sidos-.. kaava käsittää siis seitsemän alemman kerroksen 2 poikittaista lankaa 5 ja seitsemän pitkittäistä lankaa 6 sekä ylemmän kerroksen 1 neljätoista poikittaista lankaa 3, 4. Ensimmäiset poikittaiset langat 3 ja toiset poikittaiset langat 4 voivat tällöin olla samaa materiaalia ja niillä voi olla samat mitat. Toisia poikittaisia lankoja 4 varten on tarkoituksenmukaista valita heikko materiaali, jonka halkaisija on suuri, jolloin näiden poikittaisten lankojen 4 taivutukset 8 kulkevat suuressa kulmassa poikittaiseen suuntaan nähden, mikä voi markkeeraamattomuutta ajatellen olla hyväksi.

7 S " ·< 6 6

Kuvioissa 4 - 6 on esitetty kuvioihin 1 - 3 nähden analoginen sovellusmuotoesimerkki, kuitenkin sillä poikkeuksella, että sidos on 8-vartinen. Kukin pitkittäinen lanka muodostaa jälleen kaksi taivutusta 9 ylemmässä kerroksessa 1, jotka taivutukset on erotettu toisistaan niiden välissä olevalla ensimmäisellä poikittaisella langalla 3, jolla on tässä kohdassa poikittaissuuntainen taivutus 7.

Toisten poikittaisten lankojen 4 taivutukset 8 kulkevat jälleen tietyssä kulmassa poikittaiseen suuntaan nähden, koska toiset poikittaiset langat 4 on tuettu saksimaisesti vierekkäisillä pitkittäisillä langoilla 6, jotka on siirretty toistensa suhteen kuuden poikittaisen langan verran.

Kuten vertailemalla kuvioita 2 ja 5 huomataan, on pitkittäisten lankojen 6 taivutukset 9 jaettu erittäin tasaisesti. Vinosti toisiinsa nähden kulkevien taivutusten ansiosta ei synny monotonisuutta eikä varsinkaan diagonaalisesti kulkevia uria, jotka tekevät paperiin merkittäviä jälkiä.

On olemassa myös mahdollisuus, että kunkin pitkittäisen langan 6 molempia taivutuksia ei eroteta toisistaan ainoastaan yhdellä poikittaisella langalla 3, vaan kaikkiaan kolmella tai viidellä ylemmän kerroksen 1 poikittaisella langalla. Erotettaessa kolmella poikittaisella langalla muodostuu jokaiseen ylemmän kerroksen poikittaiseen lankaan kahdenlaisia taivutuksia, jotka kulkevat toistensa suhteen vinoon. Erotettaessa taivutukset 9 viidellä ylemmän kerroksen poikittaisella langalla kulkevat poikittaiset langat neljän pitkittäisen langan yli ja käsittävät tällöin vain yhdenlaisia taivutuksia, niin että markkeeraamattomuuden suhteen ei parannusta saavuteta.

Kuviot 3 ja 6 esittävät kudontamalleja kuvioiden 1 ja 2 sekä 3 ja 4 mukaisille sovellutusmuodoille. Kuvion 3 luvut 1-7 ja kuvion 6 luvut 1-8 alarivillä tarkoittavat pitkittäisten β 87666 lankojen lukumäärää, ja sivureunalla annetut luvut 1-21 sekä 1-24 tarkoittavat poikittaisten lankojen lukumäärää kaavassa.

Kuviossa 3 tarkoittavat numeroilla 1, 4, 7, 10 jne. merkityt poikittaiset langat pitkittäisen langan taivutussatulalla tuettuja ensimmäisiä poikittaisia lankoja 3, kun taas numeroilla 2, 5, 8 jne. merkityt poikittaiset langat tarkoittavat saksimaisesti ohjatuilla loimilangoilla tuettuja toisia poikittaisia lankoja 4. Numeroilla 3, 6, 9 jne. merkityt poikittaiset langat tarkoittavat alemman kerroksen 2 poikittaisia lankoja 5. Kuviossa 6 kuuluvat numeroilla 2, 5, 8, 11 merkityt poikittaiset langat alempaan kerrokseen, kun taas taivutussatulalla tuetut, ensimmäiset poikittaiset langat 3 on merkitty numeroilla 1, 4, 7 jne. ja saksimaisesti tuetut, toiset poikittaiset langat 4 on merkitty numeroilla 3, 6, 9 jne.

Kudontamallin kukin yksittäinen neliö esittää pitkittäisen ja poikittaisen langan risteyskohtaa. Tummennetut neliöt merkitsevät tällöin, että pitkittäinen lanka on poikittaisen langan yläpuolella, kun taas vaaleat neliöt tarkoittavat, että ylemmän kerroksen 1 poikittaiset langat kulkevat pitkittäisten lankojen 6 yläpuolella. Mustalla pisteellä varustetut neliöt tarkoittavat, että alemman kerroksen 2 poikittaiset langat ovat paperipintaan nähden pitkittäisten lankojen 6 yläpuolella. Nämä ovat alemman kerroksen 2 sidos-kohtia pitkittäisiin lankoihin 6.

Keksinnön mukainen kudonnaisvaruste kudotaan ja lämpöfiksa-taan yleensä siten, että pitkittäisten lankojen tiheys on 90-110 %. Tyypillinen arvo on 100-105 %. Silkkipaperia ·.' varten valitaan kuitenkin tarkoituksenmukaisesti pienempiä arvoja. Tässä esitetty paperikoneen kudonnaisvaruste voidaan EP-A-0 048 962 vastaavasti toteuttaa siten, että vain osa pitkittäisistä langoista 6 yhdistetään alemmassa kerroksessa • · 9 87666 2 poikittaisiin lankoihin 5, kun taas muut pitkittäiset langat 16 kudotaan vain ylemmän kerroksen kudelankoihin 3, 4, niin että niihin ei kohdistu kulkupinnalla kulutusta. Keksinnön mukaisten paperikoneen kudonnaisvarusteiden tämän kaltaisia sovellutusmuotoja on esitetty leikattuina kuvioissa 7 ja 9. Kuviossa 7 esitetty sovellutusmuoto täsmää pitkälle kuvion 1 kanssa, ja ainoa ero on, että joka toinen pitkittäinen lanka 16 ei ole kudottu alempaan kerrokseen 2. Voidaan valita myös muunlainen pitkittäisten lankojen 6 ja pitkittäisten lankojen 16 välinen suhde. Pitkittäiset langat 6 yhdistetään kunkin sidoskaavan sisällä kaksi kertaa ylempään kerrokseen 1 ja kerran alempaan kerrokseen 2. Pitkittäiset langat 16 yhdistetään kunkin sidoskaavan sisällä kaksi kertaa ylempään kerrokseen 1, mutta ei yhtään kertaa alempaan kerrokseen 2. Näin syntyy kulkupinnalle erittäin pitkiä poikittaisia lankajuoksuja, nimittäin yli 13 pitkittäisen langan, kuten kuviossa 8 on esitetty. Paperipuolelle ei synny eroa verrattuna kuvioiden 1 ja 2 sovellutusmuotoi-hin.

Kuviot 9 ja 10 esittävät paperikoneen kudonnaisvarusteiden erään sovellutusmuodon, jossa yhdet loimilangat 6 on kunkin sidoskaavan sisällä yhdistetty kaksi kertaa ylempään kerrokseen 1 ja kaksi kertaa alempaan kerrokseen 2. Muut pitkittäiset langat 16 on kunkin sidoskaavan sisällä yhdistetty kaksi kertaa ylempään kerrokseen 1, ei kuitenkaan yhtään . kertaa alempaan kerrokseen 2. Kulkupuolelle syntyy tällöin lyhyempiä poikittaisia lankajuoksuja, nimittäin yli 7 pitkittäisen langan, kuviossa 10 esitetyssä esimerkissä. Tämän sovellutusmuodon paperipuoli vastaa kuvioiden 4 ja 5 vastaavaa, koska ylemmän kerroksen sidoksissa ei ole mitään eroa.

: * Keksinnön mukaiset paperikoneen kudonnaisvarusteet voidaan EP-A-0 120 337 mukaisesti muodostaa siten, että sidosmalli on molemmissa, pitkittäissuunnassa kulkevalla keskiviivalla erotetuissa kangaspuoliskoissa peilasymmetrinen ja sidospis- < 10 87 666 teet muodostavat V-mallin yhdessä kankaan keskustan kautta kulkevan sidosdiagonaalin kanssa. Tällöin paperikoneen liikkuvien kudonnaisvarusteiden sivupoikkeama estyy. Kankaan keskelle sijoitetuilla lisä-pitkittäislangoilla 26 estetään poikittaisten lankojen ylipitkät juoksut, niin että myöskään kummankin kangaspuoliskon rajaviivalla ei esiinny poikittaisten lankojen olennaisesti pitempiä juoksuja kuin kankaan muussa osassa. Kuviossa 1 on esitetty ylhäältä katsottuna leikkaus tällaisesta paperikoneen kudonnaisvarusteesta, johon liittyy muutamia lisä-pitkittäislankoja 26.

Kuviossa 12 on esitetty pitkittäisleikkauksena sovellutus-muoto, jossa on järjestetty kolme kerrosta poikittaisia lankoja. Poikittaisten lankojen ylempi kerros 21 ja välittömästi sen alapuolella oleva, n.k. keskikerros 22 on tällöin kudottu pitkittäisiin lankoihin niin kuin kuviossa 1 on ylempään kerrokseen 1 ja alempaan kerrokseen 2 liittyen esitetty.

Vielä alempi eli poikittaisten lankojen alin kerros 23 (kuv.12) on ylimääräinen kerros poikittaisille langoille 25, jotka on kudottu lisä-pitkittäislangoilla 27 poikittaisten lankojen 5 keskikerrokseen 22. Kaiken kaikkiaan on tällöin kukin pitkittäislanka kudottu vain poikittaisten lankojen kahteen päällekkäiseen kerrokseen. Tarkoituksenmukaisesti vastaavat tällöin alemman kerroksen 23 poikittaiset langat 25 paksuudeltaan keskikerroksen 22 poikittaisia lankoja 5. Tällainen kangas on esitetty yksityiskohtaisesti julkaisussa DE-A-32 25 599. Tämän sovellutusmuodon paperipuoli on samanlainen kuin kuvion 2 yhteydessä esitettiin.

• ·

Esimerkki 1:

Valmistetaan avoimella kudontatavalla kudonnaisvaruste, jossa on 7-vartinen, kuv.1-3 mukainen sidos. Pitkittäiset langat koostuvat polyesteri-monofiileista, joiden kimmomoduli 11 87666 on korkea ja halkaisija 0.15 mm. Lämpöfiksaation jälkeen on pitkittäislankojen tiheys 71 lankaa/cm.

Ylemmän kerroksen 1 ensimmäiset poikittaiset langat 3 ovat polyesterimonofiileja, joiden halkaisija on 0.17 mm ja joilla on keskiverto kimmomoduli (venymä 19 % kuormituksella 27 cN/tex). Toiset poikittaiset langat 4 ovat polyesteri-mono-fiileja, joiden halkaisija on 0.185 mm ja joiden kimmomoduli on suhteellisen pieni (venymä 23.4 % kuormituksella 27 cN/tex). Lämpöfiksaation jälkeen poikittaisten lankojen tiheys ylemmässä kerroksessa 1 on 36/cm. Alemman kerroksen 2 poikittaiset langat 5, jotka muodostavat kulkupuolen, ovat vaihtelevasti erityisen heikkoja polyesteri-monofiileja (venymä 23.4 % kuormituksella 27 cN/tex), joiden halkaisija on 0.20 mm ja heikkoja polyamidi-6-mpnofiileja, joiden halkaisija on 0.21 mm, ja lämpöfiksaation jälkeen poikittaisten lankojen tiheys alemmassa kerroksessa 2 on 18/cm.

Kangas lämpöfiksataan siten, että paperipuolella ensimmäisten poikittaisten lankojen 3 ja toisten poikittaisten lankojen 4 taivutukset 7 ja 8 ja pitkittäisten lankojen 6 taivutukset 9 ovat samassa tasossa, niin että kangas on yksitasoinen. Kulkupuolella syntyi tällöin poikittaisten lankojen 5 ja pitkittäisten lankojen 6 välillä tasoero 7.5/100 mm, niin että kudonnaisvaruste on kudejuoksuinen. Kudottaessa ja fiksattaessa otetaan huomioon, että ylemmän kerroksen 1 ensimmäiset poikittaiset langat 3 sijaitsevat tarkasti alemman kerroksen 2 poikittaisten lankojen 5 yläpuolella.

Esimerkki 2: • ·

Valmistetaan avoimella kudontatavalla kudonnaisvaruste, jossa on kuv.4-6 mukainen 8-vartinen sidos ja fiksaamisen jälkeen tehdään se kudeliitoksella päättömäksi. Kangas kudotaan pitkittäisten lankojen tiheydellä 54/cm. Lämpöfiksattaessa 12 87666 kohoaa mainittu tiheys poikittaiskutistumisen johdosta kankaassa lukemaan 60/cm. Pitkittäiset langat koostuvat polyes-teri-monofiileista, joiden halkaisija on 0.17 mm ja jotka ovat pitkittäissuunnassa stabiileja korkean kimmomodulin ansiosta.

Ylemmän kerroksen poikittaiset langat 3 koostuvat polyes-teri-monofiileista, joiden halkaisija on 0.17 mm ja kude-laatu suhteellisen kova (tyyppiä Trevira 902, jossa kude-langoilla on suhteellisen korkea kimmomoduli vastaten 8.5 % venymää kuormituksella 27 cN/tex). Ylemmän kerroksen toiset kudelangat 4 ovat samoin polyesteri-monofiileja, kuitenkin heikompaa laatua Trevira 900, joka vastaa 23.4 % venymää kuormituksella 27 cN/tex ja jonka halkaisija on 0.20 mm. Tämä kangas kudotaan poikkilankatiheydellä 35/cm, jolloin lämpofiksaatiolla poikkilankatiheys laskee ylemmässä kerroksessa 1 lukemaan 32/cm ja alemmassa kerroksessa 2 lukemaan 16/cm. Alemman kerroksen 2 poikittaiset langat 5 ovat vaihtelevasti polyesteri-monofiileja, joiden halkaisija on 0.22 mm (heikkolaatuista Trevira 900, joka vastaa venymää 23.5 % kuormituksella 27 cN/tex) ja polyamidi-monofiileja, joiden halkaisija on 0.24 mm. Kangas fiksataan lämpötilassa 195°C, jolloin saavutetaan maksimi-pituusjännitys 95 N/cm. Fiksausprosessin aikana tapahtuu pitkittäisten ja poikittaisten lankojen kääntyminen: alunperin kudotun viiran ulkopuolella olleet pitkittäiset langat joutuvat fiksaatiojännityksen ja lämmön vaikutuksen alaisiksi ja tulevat kääntymisen seurauksena upotetuiksi kankaan sisälle. Valmiissa kudonnaisvarusteessa pitkittäiset lankajuoksut kuten myös ensimmäisten poikittaisten lankojen 3 ja toisten poikittais- . ten lankojen 4 juoksut yhdessä tasossa. Kulkupuolella pakot- • « tavat pitkittäiset langat 6 poikittaiset langat 5 taipumaan voimakkaasti, niin että valmiissa kudonnaisvarusteessa yksin poikittaisten lankojen 5 juoksut muodostavat alemmassa kerroksessa 2 kankaan ulkopuolen, eli kulkupuolen. Kulkupinnas-sa on tällöin poikittaisten ja pitkittäisten lankojen välil- tl 13 87666 15 korkeusero 8.5/100 mm, eli vasta sen jälkeen kun poikki-lankamateriaali on hioutunut 8.5/100 mm, tulevat pitkittäiset langat 6 ensimmäisen kerran kosketukseen paperikoneen viiraosan elementtien kanssa.

Claims (1)

1. i4 8 n 6 6 6 PATENTTIVAATIMUS Kudonnaisvarusteet paperikoneen arkinmuodostusosaa varten, jossa kudonnaisvarusteessa on poikittaisten lankojen (3, 4, 5. muodostama ylempi ja alempi kerros (1, 2), jotka poikittaiset langat on kudottu yhteen pitkittäisten lankojen (6) kanssa, jolloin yhden sidoskaavan sisällä kukin pitkittäinen lanka (6) on kudottu kaksi kertaa poikittaisten lankojen (3, 4. ylempään kerrokseen (1), ja ylemmän kerroksen (1) poikittaiset langat (3, 4) ja pitkittäiset langat (6) muodostavat taivutukset (7, 8, 9), jotka ovat yhdessä tasossa, paperi-tasossa (10), ja ylemmän kerroksen (1) ensimmäisten poikittaisten lankojen (3) paperitasoa (10) sivuavat taivutukset (7) on tuettu pitkittäisen langan (6) taivutussatulaan, ja ylemmän kerroksen (1) toisten poikittaisten lankojen (4) paperitasoa (10) sivuavat taivutukset (8) on tuettu kahdella vierekkäisellä pitkittäisellä langalla (6) , joista yksi kohoaa kankaan sisältä paperitasoon (10), kun taas toinen laskeutuu paperitasosta (10) kankaan sisälle tunnettu siitä, että ensimmäiset poikittaislangat (3) ja toiset poikittais-langat (4) on järjestetty vuorottelevasti, ja että pitkittäiset langat (6) on ohjattu välittömästi ennen ja jälkeen kunkin taivutussatulan ylemmän kerroksen (1) kahden poikittaisen langan (3, 4) yli ja että vierekkäiset pitkittäiset langat (6) on pituussuunnassa siirretty toistensa suhteen ylemmän kerroksen (1) kuuden poikittaisen langan (3, 4) verran. • ·« 8° *6 6 15 Masklnbeklädnad för arkformningsdelen vid en pappersmaskin, i vilken det f inns ett av tvärliggande trädar (3, 4, 5) bildat övre och nedre skikt (1, 2), vilka tvärliggande trädar är sammanvävda med längsgäende trädar (6), varvid i bindemönstret varje längsgäende träd (6) är invävd tvä gänger i det av de tvärliggande trädarna (3, 4) bildade övre skiktet (l), och de tvärliggande trädarna (3, 4) i det övre skiktet (l) och de längsgäende trädarna (6) bildar i ett pian, dvs. i pappersplanet (10) liggande böjningar (7, 8, 9), och vid det övre skiktets (1) första tvärliggande trädar (3) finns böjningar (7) som tangerar pappersplanet (10) , vilka är stödda mot den längsgäende trädens (6) böjningssa-del, och i det övre skiktets (1) andra tvärgäende trädar (4) f inns böjningar (8) , vilka är stödda medelst tvä längsgäende trädar (6), av vilka den ena stiger inifän väven tili pappersplanet (10) , när igen den andra sänker sig frän pappersplanet (10) in i väven, känneteckn&d därav, att de första tvärgäende trädarna (3) och de andra tvärgäende trädarna (4) är turvis anordnade, och att de längsgäende trädarna (6) är omedelbart före och efter styrda över vardera böjningssadels övre skikts (1) tvä tvärgäende trädar (3, 4) och att de intill varandra liggande längsgäende trädar (6) är i längsgäende riktning förflyttad avseende pä varandra med belopp av det övre skiktets (1) sex tvärgäende trädar (3, 4). • ·