FI91174B - Kaksikerroksinen kudonnaisvaruste paperikoneen arkinmuodostusosaa varten - Google Patents

Description

5 91174

KAKSIKERROKSINEN KUDONNAISVARUSTE PAPERIKONEEN ARKINMUODOS-TUSOSAA VARTEN - DUBBELBEKLÄDNAD FÖR EN ARKFORMNINGSDEL AV EN PAPPERSHASKIN

Tämän keksinnön kohteena on kaksikerroksinen kudonnaisva-ruste, nk. arkinmuodostusviira tai suotautusviira, paperikoneen arkinmuodostusosaa varten. Kaksikerroksisella kudon-naisvarusteella ymmärretään kankaasta tehtyä kudonnaisva-10 rustetta, jossa poikittaislangat on järjestetty alempaan ja ylempään kerrokseen ja ovat yleensä parittain päällekkäin. Poikittaislangat on kudottu yhteen pitkittäislankojen järjestelmän kanssa.

15 Paperikoneen arkinmuodostusosassa poistetaan suotautusvii-ralla vesipitoisesta kuitususpensiosta vettä, kunnes suo-tautusviiralle muodostuu kuituraina, joka on riittävän luja poistettavaksi viiralta ja vietäväksi puristinosaan.

20 Suotautusviiran tulee täyttää erilaisia vaatimuksia, nimit täin sillä tulee olla hyvä suotautuskyky, hieno ja tasainen yläpintarakenne paperia kannattavalla puolella, hyvä kuitu-retentio, korkea pituus- ja poikittaisstabiliteetti ja korkea kulutuslujuus.

25

Lisäksi suotautusviiralla tulee olla hyvä kulkustabiliteet-ti, eli se ei saa kiertyä ja sen on myös nopeuksilla 1000-1500m/min kuljettava tarkasti suorassa ilman sivuttaisia poikkeamia tai liikkeitä.

30

Suotautusviiran poikkeamat tai liikkeet koneen sivuille eivät tapahdu kaikilla kangassidoksilla. Tämä riippuu ennen kaikkea juoksupuolen poikittaislankajuoksujen symmetriasta. Erityisesti kaksikerroksisissa viiroissa juoksupuoli muo-35 dostuu poikittaislankajuoksuista, koska tällä tavoin kulutuslujuus paranee ja kestoaika pitenee.

2

Eräs patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen kudon-naisvaruste paperikoneen arkinmuodostusosaa varten tunnetaan julkaisusta EP-A-0 245 851. Tämä suotautusviira on kaksikerroksinen ja juoksupuolen poikittaislankajuoksut 5 ovat epäsymmetrisiä, eli poikittaislankajuoksujen syvin kohta on siirtynyt keskeltä toista sivua kohti. Epäsymmetriset poikittaislankajuoksut johtavat suotautusviiran epäsymmetriseen tukeen paperikoneessa, mistä on suurilla nopeuksilla seurauksena, että suotautusviira poikkeaa sivu-10 suunnassa. Sivuttaispoikkeama on voimakkaimmillaan, kun imulaatikoihin kytketään imu jäljellä olevan veden poistamiseksi kuiturainasta. Imun johdosta suurenee voima, jolla suotautusviira painuu alaspäin paperikonetta vasten, jolloin jälleen poikittaislankajuoksujen epäsymmetrisyys vai-15 kuttaa voimakkaammin. Suotautusviiran pitämiseksi paperikoneessa asetetaan viirankulkusäätimen tela vinoon. Kun tämä ei riitä, tulee paperikoneeseen asentaa lisäteloja vinoon, jolloin syntyy poikittaissuuntaisia voimia, jotka vaikuttavat suotautusviiran sivuttaispoikkeamia vastaan. Jos käyt-20 tösyistä imulaatikon imu pienenee tai lakkaa, siirtyy suotautusviira edelleen vinojen telojen vaikutuksesta vastakkaiseen suuntaan ja vahingoittuu usein iskeytyessään paperikoneen runkoon. Nämä vaikeudet korostuvat selvästi suotautusviiran ensimmäisten käyttöpäivien aikana, koska täl-25 löin poikittaislankajuoksujen epäsymmetria on vielä kokonaan olemassa. Koska suotautusviiran juoksupuolen hankaus alkaa poikittaislankajuoksujen syvimmistä kohdista, tulee poikittaislankajuoksujen epäsymmetria sitä pienemmäksi mitä pitempään suotautusviiraa käytetään.

30

Sivuttaispoikkeamaongelmat voitaisiin kyllä ratkaista siten, että käytettäisiin suotautusviiraa varten sidoksia, joissa on symmetriset polkittaislankajuoksut. Näissä sidoksissa on kuitenkin yleensä se epäkohta, että tasoerot pit-35 kittäislankajuoksujen ja poikittaislankajuoksujen välillä ovat juoksupuolella pienet. Suuret tasoerot ovat juoksupuo-lella tarkoituksenmukaisia, koska siten suotautusviiran 91174 3 kestoikää voidaan pidentää. Suuret tasoerot mahdollistavat paksumpien poikittaislankojen käytön ja poikittaislanka-juoksujen täydellisen kulumisen hankauksen johdosta, ennen kuin pitkittäislankoihin kohdistuu hankausta.

5

Epäsymmetriset polkittaislankajuoksut aiheutetaan siten, että useat pitkittäislangat vaikuttavat yhdessä poikittais-lankajuoksun yhteen kohtaan. Näin saavutetaan yhtäältä suuremmat tasoerot, toisaalta poikittaislankajuoksu tulee 10 epäsymmetriseksi, kun nämä kohdat eivät ole poikittaislanka juoksun keskellä.

Julkaisusta DE-A-33 07 144 on tunnettua muodostaa kangassi-dos suotautusviiran molempiin puoliskoihin peilikuvamaises-15 ti vasemmalle ja oikealle pituussuuntaisesta keskilinjasta, niin että sidosdiagonaali on V-muotoinen. Tällöin on kuitenkin olemassa epäkohta, että suotautusviiran keskellä pitkittäislangat on kudottava toisella tavalla kuin muu osa, jotta vältetään ylipitkät poikittaislankajuoksut juok-20 supuolella.

Keksinnön tehtävänä on estää kaksikerroksissa kudonnaisvarusteissa, joissa on juoksupuolella epäsymmetriset poikittaislanka juoksut, kudonna is varus te iden sivuttaispoikkeamat.

25 Tämä tehtävä on ratkaistu siten, että pitkittäislankojen sitominen poikittaislankojen alempaan kerrokseen on suoritettu niin, että alemman kerroksen peräkkäiset poikittais-langat muodostavat pareja, jolloin yhden parin sisällä 30 poikittaislankajuoksujen syvimmät kohdat ovat pituussuun nassa samassa linjassa ja yhden parin yhden poikittaislan-gan juoksun syvin kohta on juoksun keskikohdasta sivussa päinvastaisessa suunnassa kuin tämän parin toisen poikit-taislangan juoksun syvin kohta.

35

Keksinnön mukaisessa kudonnaisvarusteessa vältetään poikittaislankajuoksujen epäsymmetrian aiheuttama sivuttaissiir- 4 tymä yhden poikittaislankaparin sisällä. Yhden poikittais-lankaparin poikittaislankajuoksujen vastakkainen epäsymmetria on mahdollista aikaansaada esimerkiksi siten, että jokainen pitkittäislanka yhden sidoskaavion sisällä on 5 kudottu kaksi kertaa alempaan kerrokseen siten, että juok-supuolen sidosdiagonaali katkeaa.

Tarkoituksenmukaisesti jokainen pitkittäislanka on kudottu alempaan kerrokseen siten, että ylhäältä tullessaan se 10 kiertää poikittaislangan alakautta, kulkee kahden poikit-taislangan yli, kiertää jälleen poikittaislangan alakautta ja kulkee sen jälkeen kahden kerroksen välistä tai on yhdistetty ylempään kerrokseen.

15 Kaksikerroksisessa suotautusviirassa jokainen pitkittäislanka vuorottelee poikittaislankojen ylemmän ja alemman kerroksen välillä. Esimerkiksi se voidaan kutoa viisi poi-kittaislankaa käsittävän matkan verran ylempään kerrokseen, kulkee sen jälkeen kolmen poikittaislangan matkan kerrosten 20 välissä, on sen jälkeen kudottu neljän poikittaislangan matkan alempaan kerrokseen ja kulkee lopuksi kahden poikittaislangan matkan verran jälleen kerrosten välissä, jonka jälkeen pitkittäislangan kulku toistuu ja on siten kudottu viiden poikittaislangan matkan ylempään kerrokseen jne.

2Π Matkaa, jonka yksi pitkittäislanka on kudottu ylempään kerrokseen, kutsutaan seuraavassa ylemmäksi sidosmatkaksi, ja matkaa, jonka pitkittäislanka on kudottu alempaan kerrokseen, kutsutaan vastaavasti alemmaksi sidosmatkaksi. Matkoja, jonka pitkittäislanka kulkee kerrosten välissä, 30 kutsutaan välimatkoiksi. Keksinnön mukaisessa suotautusviirassa on yleensä siten, että ylemmät sidosmatkat on jaettu säännöllisesti paperipuolelle ja alemmat sidosmatkat juok-supuolelle. 7-vartisessa sidoksessa voidaan vierekkäisten pitkittäislankojen kulkua siirtää aina kuudella poikittais-35 langalla yhteen suuntaan, eli nk. lukumäärä on 6. Sauna pätee kaksinkertaistettuun 3/4-Atlas:iin. Jokainen sidos-matka koostuu tällöin yleensä useista sidospisteistä. Mikä-

II

91174 5 li huomioidaan yksittäiset sidospisteet, on kangassidos yleensä kuitenkin epäsäännöllinen, eli sidospisteet eivät edisty pitkittäis- ja poikittaissuunnassa säännöllisesti. Sidosmatkojen säännöllinen järjestely yksittäisten sidos-5 pisteiden järjestelyn ollessa epäsäännöllinen koskee niin paperi- kuin juoksupuolta. Jos keksinnön mukaiseen suotau-tusviiraan valitaan 7-vartinen sidos, pätee yleensä edelleen, että pitkittäislangat kulkevat epäsymmetrisesti, eli peräkkäiset välimatkat, kuten edellä määriteltiin, ovat 10 eripituisia. Pitkittäislangan kulussa ei saa siis esiintyä suotautusviiraan nähden kohtisuoraan kulkevia suoria, joihin nähden pitkittäislangan kulku on symmetrinen.

Useimmille paperilaaduille on tärkeätä, että suotautusviira 15 ei jätä jälkiä paperiin. Eräs olennainen edellytys sille, että suotautusviiraan ei jää jälkiä, on sen paperipuolen yksitasoisuus. Yksitasoiset suotautusviirat kudotaan yleensä tasokudontana. Siihen liittyen tapahtuu lämpökiinnitys, jossa pitkittäislankoihin kohdistetaan suuri jännitys, mikä 20 johtaa taivutusvaihteluun, eli aluksi voimakkaasti taipuneet ja paperipuolella sijaitsevat pitkittäislangat suoristuvat jonkin verran, kun taas tähän saakka suorina kankaassa olleet poikittaislangat taipuvat sidoskohdissa. Yksitasoisuus saavutetaan silloin kun pitkittäislankojen ja 25 poikittaislankojen korkeimmat kohdat ovat yhdessä tasossa.

Pitkittäislankoihin on tällöin kohdistettava erittäin suuri jännitys, jotta ne tulisivat juoksupuolella vedetyiksi niin pitkälle kankaan sisälle, että niihin ei kohdistu kulumista. Sen välttämiseksi, etteivät pitkittäislangat myös pape-30 ripuolella lämpökiinnityksen yhteydessä kohdistetun pitkittäis jännityksen johdosta menisi kankaan sisään, on pitkit-täislangoissa myös paperipuolella juoksut, jotka ulottuvat kahden poikittaislangan yli.

35 Suotautusviiroissa silkkipaperin valmistamiseksi paperipuo-li ei saa olla yksitasoinen, vaan sillä tulee olla selväpiirteinen poikittaisrakenne. Tämä aikaansaadaan siten, 6 että paperipuolella pitkittäislangoilla on vain yhden poi-kittaislangan mittaisia juoksuja. Valmistettaessa silkkipaperia parannetaan paperipuolen selväpiirteisellä poikit-taisprofiililla arkinpoistoa.

5

Epäsymmetriset poikittaislankajuoksut ovat yleensä saavutettavissa vain suotautusviiroissa, joissa pitkittäislanko-jen paksuus on yli 90 %. Kaksikerroksisissa suotautusviiroissa on yleensä näin. Vain tällaisilla pitkittäislankojen 10 suurilla paksuuksilla on nimittäin mahdollista, että useammat pitkittäislangat vaikuttavat poikittaislankajuoksun yhteen kohtaan ja painavat poikittaislankaa tässä kohdassa juoksupuolella alaspäin.

15 Pitkittäis- ja poikittaislangat koostuvat edullisesti muo-vimonofiileistä. Alemman kerroksen poikittaislangoilla on tällöin sama tai pienempi paksuus kuin ylemmän kerroksen poikittaislangoilla. Kulutusvolyymin suurentamiseksi käytetään yleensä alemmassa kerroksessa suuremmalla halkaisijal-20 la varustettu poikittaislankoja kuin ylemmässä kerroksessa.

Kulutuskestävyyden parantamiseksi voivat lisäksi kaikki tai osa poikittaislangoista koostua polyamidista, kun taas muut langat ovat yleensä polyesteri-monofiilejä.

25 Keksinnön edullisia sovellutusmuotoja selitetään seuraavas- sa viittaamalla piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää alhaalta katsottuna suotautusviiran juoksu-puolta, jossa poikittaislankajuoksujen epäsymmetria vaihte-30 lee.

Kuvio 2 esittää poikkileikkauksena alemman kerroksen yhden poikittaislangan kulkua kuvion l mukaisessa suotautusvii-rassa.

35 91174 7

Kuvio 3 esittää poikkileikkauksena toisen poikittaislangan kulkua, jolla on vastakkainen epäsymmetria kuviossa 2 esitettyyn poikittaislankaan nähden.

5 Kuvio 4 esittää suotautusviiran pituusleikkauksessa pitkit-täislangan kulkua.

Kuvio 5 esittää ylhäältä katsottuna kaaviomaisesti sidos-kohtien järjestelyä, jossa mustalla peitetty ruutu tarkoit-10 taa, että pitkittäislanka kulkee ylemmän kerroksen poikittaislangan yli, risti tarkoittaa, että pitkittäislanka kulkee alemman kerroksen poikittaislangan alta, ja tyhjät ruudut tarkoittavat, että tässä kohdassa pitkittäislanka kulkee molempien kerrosten välissä, mikä tarkoittaa samaa 15 kuin se, että tässä kohdassa paperipuolella ja juoksupuo-lella poikittaislangat ovat näkyvissä.

Kuviot 6-10 esittävät vastaavanlaisia kuvantoja kuin kuviot 1-5, mutta erilaisesta kangassidoksesta.

20

Kuten selvimmin kuviosta 4 on havaittavissa, kuvioiden 1-5 mukainen suotautusviira koostuu poikittaislankojen 3, 4 ja 8 muodostamasta ylemmästä kerroksesta 1 ja alemmasta kerroksesta 2, jotka poikittaislangat on kudottu yhdeksi koko-25 naisuudeksi pitkittäislangoilla 5. Sidos toistuu poikit-taissuunnassa seitsemän pitkittäislangan 5 jälkeen ja pituussuunnassa neljäntoista ylemmän kerroksen 1 poikittaislangan 3 jälkeen. Ylemmän kerroksen 1 jokainen poikittais-lanka 3 on tällöin alemman kerroksen 2 poikittaislangan 4, 30 8 yläpuolella, niin että poikittaislankatiheys on ylemmässä ja alemmassa kerroksessa 1, 2 sama.

Jokainen pitkittäislanka 5 on sidoskaavaa kohti kudottu kaksi kertaa ylempään kerrokseen 1 siten, että se kulkee 35 kahden poikittaislangan 3 yli, yhden poikittaislangan 3 alta, jälleen kahden poikittaislangan 3 yli ja on sen jälkeen ohjattu alempaan kerrokseen 2. Ylemmän kerroksen 1 8 sidos ja siten paperipuolen rakenne on toteutettu julkaisua DE-A-36 15 304 vastaavasti. Sen mukaan ylemmässä kerroksessa 1 on poikittaislankojen 3 heterogeeninen tuki, jolloin yhtä poikittaislankaa 3 tukee jatkuvasti yksi ainoa pitkit-5 täislanka 5, kuten satulassa, jolloin poikittaislanka kul kee tarkasti poikittaissuunnassa. Vierekkäisiä poikittais-lankoja 3 tukee kaksi peräkkäistä pitkittäislankaa 5 saksi-maisesti, jolloin yksi pitkittäislanka 5 laskeutuu juoksun päätyttyä alempaan kerrokseen 2 ja toinen pitkittäislanka 5 10 nousee suoraan alemmasta kerroksesta 2, juoksujen muodostamiseksi paperipuolelle. Nämä poikittaislankojen 3 tuentata-vat vuorottelevat paperipuolella. Paperipuolella peräkkäiset poikittaislangat 3 eivät siten muodosta yhdensuuntaisia juoksuja, vaan juoksut ovat tietyssä kulmassa toisiinsa 15 nähden, jolloin tämän suotautusviiran markkeerausominaisuu-det paranevat. Lämpökiinnityksen jälkeen kaikki pitkittäis-lankojen 5 ja poikittaislankojen 3 juoksut ovat paperipuolella yhdessä tasossa.

20 Ylemmässä kerroksessa 1 tapahtuvan sidonnan jälkeen pitkittäislanka 5 kulkee kolmen poikittaislangan mittaisen välimatkan kerrosten 1, 2 välissä ja kudotaan kaksi kertaa alemman kerroksen poikittaislankoihin 4, 8, jolloin pitkittäislanka 5 kulkee näiden kahden sidoskohdan välissä kan-25 kaan sisällä kahden poikittaislangan 4, 8 yli. Alemmassa kerroksessa 2 pitkittäislanka 5 kiertää siten yhden poikittaislangan 8 alapuolelta, kulkee kahden poikittaislangan 4, 8 yli ja kiertää jälleen alapuolelta yhden poikittaislangan 4. Tämän jälkeen seuraa kahden poikittaislangan pituinen 30 välimatka seuraavaan ylemmässä kerroksessa 1 tapahtuvaan sidontaan.

Pitkittäislankojen 5 kulku on epäsymmetristä. Sidosmalli on alemmassa kerroksessa 2 epäsäännöllinen, niin että sidos-35 kaavan ensimmäisen poikittaislangan 8a (kuviot 1 ja 5) sitoo toinen pitkittäislanka 5b, toisen poikittaislangan 4b sitoo neljäs pitkittäislanka 5d, kolmatta poikittaislankaa 91174 9 8c ei sido kuudes 5f, vaan seitsemäs pitkittäislanka 5g, neljännen poikittaislangan 4d sitoo yhdeksäs pitkittäislanka 5b (»oikeanpuolisen sidoskaavan toinen pitkittäislanka) ja viidettä poikittaislankaa 8e ei sido yhdestoista (»nel-5 jäs), vaan kahdestoista (»viides) pitkittäislanka 5e. Näin aikaansaadaan juoksupuolen haluttu rakenne, kuten kuviossa 1 on esitetty, jolloin peräkkäisissä poikittaislangoissa 4, 8 on poikkileikkausta katsottaessa (kuviot 2 ja 3) epäsymmetriset juoksut.

10

Pitkittäislankojen 5 halkaisija on 0.15 mm ja ne koostuvat venytystä kestävästä polyesteristä (Hoechst:in tyyppi 940). Niiden lankatiheys oli 63/cm. Lämpökiinnityksen jälkeen pitkittäislankatiheys kohosi lukuun 72/cm. Ylempään kerrok-15 seen 1 kudottiin poikittaislankoja 3, joiden halkaisija samoin 0.15 mm ja jotka koostuvat heikosta polyesteristä (Hoechst:in tyyppi 900), lankatiheydellä 34/cm. Alempaan kerrokseen 2 on kudottu poikittaislankoja 4, 8, joiden halkaisija on 0.18 mm. Poikittaislangat 4 koostuvat heikos-20 ta polyesteristä (Hoechst: in tyyppi 900), ja poikittaislangat 8 polyamidista PA 6. Lämpökiinnityksen johdosta poikit-taislankojen lankatiheys pieneni ylemmässä kerroksessa ja alemmassa kerroksessa lukuun 32/cm. Lämpökiinnityksen jälkeen suotautusviiran paperipuolella kaikkien lankojen ylim-25 mät kohdat yhdessä tasossa. Juoksupuolella poikittaislanko-jen 4, 8 ja pitkittäislankojen 5 välillä on korkeusero 9,5/100 mm, niin että käytettäessä suotautusviiraa poikit-taislankojen 4, 8 on kuluttava täysin ennen kuin pitkit-täislangat 5 alkavat kulua.

30

Kuvioissa €-10 esitetyssä sovellutusmuotoesimerkissä pitkittäislanka 5 kulkee ylemmässä kerroksessa 1 kolmen poikittaislangan 3 yli. Poikittaislankojen halkaisija on vuorotellen 0.18 ja 0.12 mm, nimittäin siten, että paperipuo-35 lella pitkittäislankajuoksun sisällä keskimmäisen poikittaislangan 3 halkaisija on pienempi. Eripaksuisilla poikit-taislangoilla 3 on tällöin myös erilainen kulkureitti, ja 10 hienommat poikittaislangat 3 sijaitsevat kokonaan suotau-tusviiran paperipuolella, eli niitä ei yläpuolelta ympäröi tai muulla tavalla paina yksikään pitkittäislanka 5, loimi' langat 5 eivät kulje kertaakaan hienon poikittaislangan 3 5 yli ja siihen liittyen tämän poikittaislangan 3 ja sitä seuraavan paksumman poikittaislangan 3 välistä (EP-A-0 085 363) .

Alemmassa kerroksessa 2 pitkittäislanka 5 sitoo poikittais-10 langat 4, 8 samalla tavalla kuin kuvioiden 1 ja 5 sovellu-tusmuotoesimerkissä. Myös alemmassa kerroksessa 2 poikit-taislangoilla 4, 8 on 0.20 mm halkaisija ja koostuvat vuorotellen polyesteristä ja polyamidista, kuten kuvioiden 1-5 mukaisessa sovellutusmuotoesimerkissä.

15

II

Claims (5)

91174

1. Kaksikerroksinen kudonnaisvaruste paperikoneen arkinmuo-5 dostusosaa varten, johon kudonnaisvarusteeseen kuuluu ylempi ja alempi kerros (1, 2) poikittaislankoja (3, 4, 8), jotka on kudottu pitkittäislankojen (5) muodostamaan järjestelmään, jolloin alemman kerroksen (2) poikittaislangat (4, 8) muodostavat poikittaislankajuoksuja (6), joiden syvin kohta 10 (7) sijoittuu keskikohdan jommalle kummalle puolelle, tunnettu siitä, että alemman kerroksen (2) peräkkäiset poikittaislangat (4, 8) muodostavat pareja ja yhden parin sisällä poikittaislankajuoksujen syvimmät kohdat (7) ovat pituussuunnassa samassa linjassa ja parin yhden poikit-15 taislangan (4) juoksun syvin kohta (7) sijoittuu juoksun (6) keskikohtaan nähden vastakkaiseen suuntaan kuin parin toisen polkittaislangan (8) juoksun (6) syvin kohta (7).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kudonnaisvaruste, 20 tunnettu siitä, että kangassidoksen kunkin sidoskaa-van sisällä pitkittäislangat (5) on kudottu kaksi kertaa alempaan kerrokseen (2), jolloin jokainen pitkittäislanka (5) kulkee ylhäältä tullessaan alemman kerroksen (2) yhden poikittaislangan (8) alta, kahden poikittaislangan (4, 8) 25 yli ja jälleen yhden poikittaislangan (4) alta ja nousee sen jälkeen jälleen ylös, ja että sidoskohtien jako niin paperi-puolella kuin juoksupuolella on Atlas-jako.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kudonnaisvaruste, 30 tunnettu siitä, että sidoskaava on 7-vartinen ja käsittää neljätoista ylemmän kerroksen (1) poikittaislankaa ja neljätoista alemman kerroksen (2) poikittaislankaa (4, 8).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen kudonnaisva-35 ruste, tunnettu siitä, että alemman kerroksen (2) molemmat poikittaislangat (4, 8), joiden yli pitkittäislan- gat (5) molempien sidosten välillä kulkevat, muodostavat osan parista.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen kudonnaisva-5 ruste, tunnettu siitä, että pitkittäislangoilla (5) on ylemmässä kerroksessa (1) juoksut, jotka ulottuvat kahden poikittaislangan (3) yli, ja että pitkittäislangat (5) kulkevat epäsymmetrisesti. Il 91174