FI72164B

FI72164B - Pappersmaskinvaev

Info

Publication number: FI72164B
Application number: FI824376A
Authority: FI
Inventors: Charles E Thompson
Original assignee: Huyck Corp
Priority date: 1982-01-22
Filing date: 1982-12-20
Publication date: 1986-12-31
Also published as: CA1184054A; EP0085363A1; ATE21944T1; FI72164C; AU9159182A; DE3365749D1; US4423755A; JPS58169593A; FI824376A0; EP0085363B2; EP0085363B1; JPH0121276B2; FI824376L; AU548840B2

Description

η O i A

PAPERIKONEKANGAS - PAPPERSMASKINVÄV ( c. \ Ό H

Tämä keksintö koskee kudottuja paperikonekankaita ja erikoisesti muotoi1ukankaita , mukaan luettuna fourdrinier-nauhat tai fourdrinier-viirat.

Tavanomaisessa fourdrinier-paperinvalmistusprosessissa massaliete eli se 11u1oosakuitususpensio, jota kutsutaan 0 paperimassaksi (sulpuksi) syötetään liikkuvan, päättömän nauhamaisen muotoilukankaan yläpinnalle. Nauha muodostaa paperinvalmistuspinnan ja toimii vedenerotussuotimena sellu-1oosakuiduista niin, että muodostuu märkä paperiraina. Muodostaessaan märkää rainaa muotoilukangas toimii suodatin-5 yksikkönä, joka erottaa veden selluloosakuiduista siten, että aikaansaadaan veden valuminen sen verkon silmien; valumisaukkojen läpi. Tavanomaisessa fourdrinier-koneessa toimii muotoilukangas myös kujetusnauhana. Tästä johtuen koneensuuntaisiin lankoihin kohdistuu huomattava vetorasitus G ja sen vuoksi niitä joskus sanotaan kuormitettaviksi lan goiksi .

Tehokas arkin tuenta ilman langoista jääviä jälkiä on tärkeä asia paperinvalmistuksessa, erikoisesti märän rainan muotoi-3 luvaiheessa. Lankakuvioituminen on erityisen vaikea ongelma hienojen paperilaatujen valmistamisessa, jolloin muotoilu-kankaan sileys rainanpuoleisella pinnalla on kriittinen, koska se vaikuttaa sellaisiin paperin ominaisuuksiin kuten arkkikuvio, huokoisuus, läpikuultavuus, mikrohuokoisuus jne.

) Tästä johtuen paperilaadut, jotka on tarkoitettu hiiletyk- seen, savukkeisiin, sähkökondensaattoreihin, laatupainan-taan, yms. hienot paperilaadut on aikaisemmin valmistettu hyvin ohutkankaisi1la, kudotuilla muotoilukankai11 a tai ohutlankaisilla metal1iverkkokudoksi1la. Tällaiset muotoilu-> kankaat ovat kuitenkin hauraita, niiden tukevuus on huono sekä pituus- että poikkisuunnassa ja niille on ominaista suhteellisen lyhyt käyttöikä.

721 64 2

Aikaisemmin on kokeiltu hieman karkeampien ja lujempien kankaiden käyttöä ja pinnan sileyttä on koetettu parantaa erilaisin keinoin kuten tasoittamalla arkin puoleisen pinnan nystykohtia hiomalla tai ka 1 anteroima11a, esim. US-patentti-5 julkaisu 4.239.065, käyttämällä litteitä koneensuuntaisia lankoja sekä tekemällä koneensuuntaisten ja koneen poikki-suuntaisten lankojen mutkat yhtä laajoiksi.

Aikaisempi tekniikka on niin ikään kehittänyt joukon mene-10 telmiä arkin tuennan parantamiseksi. Kankaita on käännetty usein koneen poikkisuuntaisten lankojen (CMD) kuituja tukevan orientaation hyödyntämiseksi. Arkin muodostuessa CMD-lankojen päällä eivät pienimmät vaiumisreiät, koneensuuntaisten lankojen väleissä, tukkeudu välittömästi, minkä 15 vuoksi kangas kuivattaa paremmin ja suorituskyky kasvaa.

Pahaksi onneksi CMD-lankojen väliset etäisyydet ovat suurimmat, jolloin langat jättävät enemmän jälkiä. Pyrittäessä parantamaan arkin tuentaa, kuitenkin lankakuvioitumista välttäen, yhtenä tunnettuna ratkaisuna on lisätä kudelanko-20 jen määrää tavanomaisessa kudontakuviossa arkin tuentaa parantaen. Tämä vähentää kuitenkin kankaan valutuskykyä ja suorituskykyä. Toisena ratkaisuna on ollut käyttää kaksiosaista kangasta valutuskyvyn ylläpitämiseksi. Tällä jälkimmäisellä ratkaisulla on heikkoutena se, että paksummalla 25 kaksiosaisella kankaalla on heikompi hydraulinen suorituskyky ja että vähemmän kuin puolet langoista on alttiina kulutukselle tai osallistuu arkin tuentaan.

US-patenttijulkaisun 4.182.381 mukaan kankaan kulutuspinta 3° varustetaan ylimääräisillä kudelangoilla ("floating"), minkä lisäksi julkaisussa esitetään, että ylimääräisiä kudelankoja voidaan käyttää kuivauskankaissa paperinpuoleisella pinnalla. Ensinmainitut langat ("floating") on kuitenkin punottu loimiin tavalla, joka pyrkii pakottamaan niitä kankaan 3 5 keskustaan siinä määrin, että kankaan pinta tulee epätasaiseksi ja huonommin soveltuvaksi muotoilukankaaksi. US-patentti julkaisun 4.182.381 kuvasta 3 nähdään, että loimi No. 1 ylittää kudelangan No. 3 ja palaa välittömästi vastakkais 721 64 3 ta pintaa kohti kuteiden No. 3 ja 4 välitse. Siten loimelle 1 on ominaista, että se punoutuu kuteen 4 kanssa. Tällaisella punouturnise 11 a on taipumus pakottaa kuteita kankaan keskustaan.

Täten esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada sellainen paperikonekangas, nimenomaan muotoilukangas, jossa on parannettu arkin tuentaa ja tukipinnan sileyttä. Esillä olevaa keksintöä voidaan hyödyntää myös koneen kuljetus-, ) puristus- ja kuivausosissa.

Esillä olevan keksinnön toinen tavoite on aikaansaada sellainen paperikonekangas, jolla on hyvä koneensuuntainen ja koneen poikkisuuntainen tukevuus sekä pitkä käyttöikä.

) Nämä ja muut esillä olevan keksinnön tavoitteet selviävät amma11i-ihmisi11 e seuraavasta keksinnön kuvauksesta ja oheisista piirustuksista. Keksinnön olennaiset tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Esillä oleva keksintö perustuu osittain sen tiedostamiseen, että fourdrinier-paperikoneen suorituskyky paranee, kun arkki muodostuu löysästi kiinnitettynä muotoitukankaan kantopinnalle. Arkin muodostuessa löysästi muotoitukankaan pinnalle arkki irtoaa paremmin takertumatta kankaaseen sallien siten suurempia koneen nopeuksia ja tehoja. Tämän lisäksi arkin muodostuessa irtonaisena kankaalle lankakuvi-oituminen vähenee ja valuminen paranee. (Katso Kufferath; "Viirojen vertailu valutustehokkuuden suhteen", Pulp & Paper Canada, Voi. 80 No. 8, elokuu 1979, sivut 72-78).

Keksinnön mukaan on havaittu, että tavoite muodostaa raina irtonaisena kankaan muodostuspinnalle ja siitä seuraava parantunut arkin tuenta ja lankakuvioitumisen väheneminen voidaan saavuttaa käyttämällä kannatinlankoja, joiden halkaisija on pieni, asetettuina tavanomaisten suurempihalkai-sijaisten koneensuuntaisten (MD) tai koneen poikittaissuuntaisten (CMD) lankojen väleihin. Näitä kannatinlankoja 4 721 64 voidaan sijoittaa vuorotellen joko MD- tai CMD-lankojen väleihin.

Ilmaisu "punoutumattomuus" tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, 5 että mikään lanka, joka ylittää tietyn kannatin 1angan, ei kulje tämän kannatinlangan ja tätä seuraavan ja sen kanssa samansuuntaisen kannatinlangan välistä. Täten kannatinlangat keksinnön mukaan todella kelluvat paperinkannatuspinna11a siinä mielessä, että niitä eivät pakota kankaan keskustaan 10 mitkään niiden ohi kulkevat langat, niin kuin tapahtuu kaikkien muiden kankaan (punottujen) kude- ja loimilankojen suhteen.

Keksinnön mukaan kannatinlangat ovat edullisesti suhteelli-15 sen pienihalkaisi jäisiä lankoja, jotka sijaitsevat koneen- suunnassa (MD) yhdensuuntaisina ja vuorottelemalla isompi-halkaisi jai s ten MD-lankojen kanssa. Tällaisessa kudoksessa kannatinlangat muodostavat siltoja CMD-lankojen jättämien aukkojen yli ja ovat "lukittuina" kankaan pinnalle niiden 20 kohtien, missä CMD-langat risteävät rinnakkaisten MD-lanko jen välissä, ja samat MD-langat ylittävien CMD-lankojen väleihin. MD-kannatinlangoilla saavutetaan parantumista venymislujuudessa ja arkin tuentaan.

25 Keksinnön sovellutuksissa, joihin kuuluu MD-kannatinlankoja, tulee kankaan pinnalla olemaan yksi kannatinlanka jokaista MD-lankaa kohti yksikerroksisessa kankaassa tai yksi kannatinlanka jokaista rinnakkaislankaa kohti monikerroksisessa kankaassa.

30

Ylläesitetyssä sovellutuksessa kannatinlangat sijaitsevat koko pituudeltaan tasossa, joka muodostaa jatkuvan tasopin-nan yksikerroksisen kankaan keskitason yläpuolella sen kanssa samansuuntaisena ja pintakannattimien muodostaman

O C

tason alapuolella sen kanssa samansuuntaisena.

Esillä oleva keksintö koskee, vaikkakin taloudellisista syistä toissijaisena, monikerroksista paperikonekangasta,

II

72164 jossa kudelangat määräävät ylemmän kerroksen keskitason ja jossa kannatinlangat on asetettu niin, että ne muodostavat paperin kannatuspinnan, joka on samansuuntaisena paperinkan-natuskerroksen kanssa sen yläpuolella, aivan pintakannatin-> tason alapuolella. Sekä yksi- että monikerroksisissa vaihto ehdoissa MD-kannatinlangat ovat oleellisilta osiltaan suorina ja ne kulkevat koko pituudeltaan jatkuvana yhden tason läpi. Molemmissa malleissa kannatinlangat on lukittu yksikerroksisen kankaan keskitasossa ja monikerroksisen kankaan 0 yläkerroksen keskitasossa niiden kohtien väliin, missä CMD-langat risteävät, ts. taso kulkee vierekkäisten isohal-kaisijaisten MD-lankojen ja CMD-pintakannattimien keskeltä.

Kangas, jossa on MD-kannatinlankoja, voidaan kutoa päättömä-5 nä (MD=kude) tai levynä (MD=loimi). Levykydontaa pidetään kutomakoneen tuottavuuden näkökannalta parempana mutta toisaalta saumaukseen kuluva aika kasvaa suhteessa kannatin-kudelankojen määrään. Toisaalta käyttämällä päättymätöntä kudontaa vältytään aikaavi evältä saumanmuodostusprosessilta, 0 mutta silloin huonontuu koneen tuottavuus, koska tietyn kokoisen kankaan tarvitsemien kudelankojen määrä kasvaa.

Esillä olevaan keksintöön sisältyy myös mahdollisuus käyttää CMD-kannatinlankoja MD-kannatinlankojen ohella tai asemesta. ^ CMD-kannatinlangat eivät tosin lisää venymisvastusta mutta niiden etuna on, että (1) päättymätöntä kudontaa voidaan suorittaa ilman uhrauksia koneen tuottavuudessa ja että (2) arkin tuenta paranee. Jälkimmäisen edun kannalta katsottuna yksi CMD-pintalanka ja kaksi MD-pintalankaa antavat likimain 0 yhtä hyvän arkin tuennan, kun lankojen halkaisijat ovat samat. Tämän vuoksi siis pelkästään arkin tuennan kannalta edustaa CMD-kannatinlangoista tehty kangas tämän keksinnön edullisinta toteutustapaa. Kankaat, joissa käytetään CMD-kannatinlankoja, ovat pääasiassa monikerroksisia veny-5 misvastuksen kohottamiseksi. Näissä sovellutuksissa käyte tään koneen tuottavuuden vuoksi mieluimmin päättymätöntä kudontaa (CMD=loimi).

721 64 6

Oheisissa piirustuksissa:

Kuva 1 on koneen poikkisuuntainen leikkaus tavanomaisesta 2/1-toimikas-paperikonekankaasta muunnettuna pinta-kanna t inl ango i 1 la tämän keksinnön mukaisesti.

5

Kuva 2 on koneen poikkisuuntainen leikkaus tavanomaisesta 2/2-toimikas-paperikonekankaasta muunnettuna pinta-kanna t i n 1 ango i 1 la tämän keksinnön mukaisesti.

Kuva 3 on koneen poikkisuuntainen leikkaus tavanomaisesta 4-niisisestä satiinikudotusta paperikonekankaasta samoin muunnettuna pintakannatinlangoilla tämän keksinnön mukaisesti.

15 Kuva 4 on koneen poikkisuuntainen leikkus tavanomaisesta 3/2-toimikas-paperikonekankaasta, jälleen muunnettuna pintakannatinlangoilla tämän keksinnön mukaisesti.

Kuva 5 on koneen poikkisuuntainen leikkaus 2-tasoisesta 20 paperikonekankaasta, myöskin muunnettuna pintakanna tinlangoilla tämän keksinnön mukaisesti.

Kuva 6 on koneen poikkisuuntainen leikkaus tavanomaisesta 2/2-toimikas-paperikonekankaasta muunnettuna CMD-pin- 25 takannatinlangoilla.

Kuva 7 on tasokuva tavanomaisen 2/3-toimikas-paperikonekan-kaan arkin kannatuspinnasta muunnettuna CMD-pintakan-natinlangoilla.

30

Kuva 8 on topografinen tasokuva tavanomaisesta monikerroksisesta paperikonekankaasta muunnettuna CMD-pintakanna-tinlangoi1la.

Il 72164

Kuva 8A on leikkaus pitkin linjaa A-A kuvasta 8.

Kuva 8B on leikkaus pitkin linjaa B-B kuvasta 8.

Keksintö voidaan yleisesti kuvata paperikonekankaaksi tai huovaksi, jolle on ominaista se, että sen paperinkannatus-pinnalla on toistuva kannatinkuvio, että MD-langat on kudottu CMD-lankoihin ja että kannatinlankoja on asetettu rinnakkaisten MD- ja/tai CMD-lankojen väleihin tunnusomaisesti ^ siten, että kannatinlangat eivät ole punoutuneet niiden suhteen poikittaisiin lankoihin. Kannatinlankojen halkaisija on oleellisesti pienempi kuin niiden väleihin kudottujen samansuuntaisten lankojen.

5 Niissä esitetyissä sovellutuksissa, joissa kannatinlangat ovat MD-lankoja päättymättömässä kudonnassa, kannatinlangat on asetettu kudelankoina jokaiseen tyhjään tilaan tai lokeroon, jonka muodostavat poikittaiset CMD (loimi)-1angat (seinämät) ja rinnakkaiset loimilankakannattimet (=katto).

) MD-kannatinlankatyyppisen huovan kaikki pienempihalkaisijäiset, paperia kannattavat langat ovat pääasiassa suoria tämän keksinnön mukaisesti. Edelleen, koska jokainen kannatinlan-galle poikittainen lanka muodostaa kannattimen usean kanna-5 tinlangan yli, yksikään poikittainen lanka (CMD-lanka) ei kierry kannatinlangan ympäri eli punoudu kannatinlankaan siten, että se vetäisi kannatinlankaa huovan keskelle päin. Kun kannatinlangat ovat MD-lankoja, kannatinlangat juoksevat koko pituudeltaan suoraan läpi tason, joka muodostuu "keski-1 tason", ts. kannattimien kanssa vuorottelevien suurihalkai- sijaisten MD-lankojen keskikohtien kautta kulkevan tason ja CMD-pintalankojen muodostaman tason väliin. Näiden kannatin-lankojen tehtävänä on toimia siltana em. CMD-lanka-aukkojen välillä ja kannattaa paperirainaa huovan pinnalle.

>

Termillä "pinta" tarkoitetaan tässä yhteydessä paperiarkkia kannattavaa pintaa.

72164

Loimi- ja kudelangat ovat tämän keksinnön mukaisesti pääasiassa synteettisiä, yleisesti huovissa käytettyjä materiaaleja, kuten polyamideja (nailon) polyestereitä (dacron), akryy1ikuituja (orlon, dinel ja acrilan), tai kopolymeerejä 5 (saran). Suosituimmat polyesterit ovat Kevlar ja Kevlar 29, jotka ovat E.I. DuPont de Nemours & Co:n kauppamerkke j ä synteettisille kuiduille, jotka sisältävät poly(parapheny-lene teraphtha1 amide) . Loimi- ja kudelangat voivat olla yksisäikeisiä, monisäikeisiä eli säielankoja eli kuitulanko-10 ja eli kierrettyjä lankoja. Kannatinlangoi1la, joita käyte tään tämän keksinnön mukaan MD-lankoina, voi olla korkea moduli ja vetolujuus, jos tarvitaan suurta venynis1ujuutta. Lankoja, joilla on matala moduli, mutta suuri venyvyys, voidaan käyttää kannattimia, jos ne ovat CMD-lankoja, paranin tanaan arkin tuentaa.

Tämän keksinnön mukaisessa huovassa käytettävien kannatin-lankojen halkaisija on mieluiten pienempi kuin kudottujen samansuuntaisten lankojen, joiden kanssa kannatinlangat 20 vuorottelevat niin, että kannatinlanka sijaitsee välisijois sa eli välitiloissa, joita luonnollisesti muodostuu rinnakkaisten lankojen välille tavanomaisessa paperinvalmistuskan-kaassa. Mieluiten kannatinlangan halkaisijan tulee olla oleellisesti pienempi kuin kudotussa samansuuntaisessa 25 langassa, esim. 80 % tai alle tämän halkaisijasta. Kaikkein mieluiten kannatinlangan halkaisija on 50-75 % kudotun samansuuntaisen langan halkaisijasta. Keksijä on havainnut, että tätä pienemmät langat heikkenevät pingoittumisen (nauhan yläpäässä) ja löystymisen (alapäässä) vuorotellessa ja 30 ovat niin liikkuvia, että huovasta tulee mittapysyvyydeltään epävakaa.

Itse asiassa mikä tahansa paperinvalmistuskankaan sidos, paitsi palttinasidos, voidaan muuntaa asettamalla niihin 35 tämän keksinnön mukaisia kannatinlankoja. Kaikki kudontamal- lit, joille ovat ominaisia pintakannattimet, sisältävät välitiloja tämän keksinnön mukaisille kannatinlangoille niiden kannattimien ja kohtien välissä, missä nämä langat li 72164 muodostaessaan kannatinpintoja kulkevat yksikerroshuovan keskitason tai monikerroshuovan ylemmän kerroksen keskitason poikki. Kudokset, joita piirustuksissa kuvataan, esittävät kudontamal1 eja, joihin kuuluvat yksikerroksinen 1/2-toimi-kas, 2/2-toimikas, 4-niisinen satiini ja erikoisesti 2/3-toimikas.

Tämän keksinnön mukaisessa mallissa, jossa käytetään MD-kan-natinlankoja päättymättömässä kudonnassa, yksi pintakannatin 0 muodostuu jokaista yksikerroshuovan kudelankaa ja moniker roshuovan pintakudelankaa kohti. täten kudelankojen määrä tuumaa kohti on esillä olevassa keksinnössä kaksinkertainen verrattuna niiden määrään tavanomaisessa huovassa, josta se on kehitetty. Sellaista esillä olevan keksinnön mallia 5 käytettäessä heikkenee kutomakoneen tuottavuus oleellisesti, jos pyritään parantamaan arkin kannatusta paremman paperin laadun saavuttamiseksi. Siten, koska kaksi tai useampia pintakannattimia pitäisi teoriassa muodostua jokaista kude-lankaa kohti, kutomakoneen tuottavuus vaatii suhdetta 1:1 0 kannatinlankojen ja rinnakkaislankojen välille. Sama näkö kohta johtaa yksikerroksisen huovan paremmuuteen.

Viitaten piirustuksiin kuvat 1-3 kolme erilaista neljänii-sistä kudontama11ia muunnettuna kannatinlangoi1le tämän 5 keksinnön mukaisesti. Ne voidaan kutoa tavanomaisella kaksi- sukkulaisella kutomakoneella, jossa on nejä niisilankaa. Kuvien 1-3 mallissa kudelangat 1, 3, 5 ja 7 on kudottu loimiin, joista A, B ja D on kuvattu. Täten kudelangat 1, 3, 5 ja 7, jotka on heitetty yhdellä sukkulan heitolla, vuorot-0 televat toisella heitolla tehtyjen kannatinlankojen 2, 4, 6 ja 8 kanssa.

Piirustuksien tehtävä on kuvata sitä, mitä (tässä) tarkoittaa termi "ei-punoutunut". Kuvassa 1 nähdään, että loimi A, 5 joka kulkee kannatinlangan 2 yli, ei kulje kannatinlangan 2 ja kummankaan viereisen rinnakkaislangan 1 ja 3 välistä. Siten loimi A ja kannatin 2 eivät ole punoutuneet toisiinsa.

10 721 64

Niinikään mikään piirroksessa esitetyistä kannatinlangoista ei ole punoutunut poikittaislankojen kanssa.

Kuvassa 4 esitetty 3/2-toimikas tarvitsee viisi niisilankaa 5 laattakudonnassa ja kymmenen niisilankaa päättymättömässä kudonnassa. Kudelankojen 1, 3, 5, 7 ja 9 näytetään kudotun 1oimi1ankojen A, B, C, D ja E kanssa. Jälleen tavanomaista kaksisukkulaista kutomakonetta on käytetty, jolloin kudelan-gat 1, 3, 5, 7 ja 9 vuorottelevat kannat inlankojen 2, 4, 6, 10 8 ja 10 kanssa. Kuvassa 4 on esitetty huovan kudonta viidel le niisi1anga1le, jolloin ensimmäiselle kudelangalle loimia 1 ja 5 on nostettu. Toiselle kudelangalle (kannatin) vain loimi 1 on nostettu. Kudelangalle 3 loimia 1 ja 2 on nostettu ja kudelangalle 4 (kannatin) loimi 2 on nostettu. Kude-15 langalle 5 loimia 2 ja 3 on nostettu ja kudelangalle 6 (kannatin) loimi 3 on nostettu. Kudelangalle 7 loimet 3 ja 4 on nostettu ja kudelangalle 8 (kannatin) loimi 4 on nostettu. Kudelangalle 9 loimet 4 ja 5 on nostettu ja kudelangalle 10 (kannatin) loimi 5 on nostettu.

20

Kuvassa 5 esitetään kaksoishuovan rakenne kudottuna tämän keksinnön mukaisesti. Huopa on kaksikerroksinen muodostettuna loimista A, B, C ja D, jotka on kudottu lankojen 1, 2, 3 ja 4 kanssa tavalla, joka on esitetty US-patenttijulkais ussa 25 4.086.941. Tämä keksintö poikkeaa siitä niin, että on lisät ty kannatinlankoja, joista kaksi on merkitty 2'.11a ja 4' :11a. US-patenttiju1kai sun 4.086.941 huovan perusraken teessa kudelankoihin 1, 2, 3 ja 4 kohdistuu keskittävä voima eli siten muodostuva voima, että loimi, joka kulkee kudelan-30 kojen yli ja sitten heti huovan keskustaan, painaa kudelan- koja mukanaan keskustaan. Sama voima vaikuttaa kudelankoihin 1, 2, 3 ja 4 kuvan 5 rakenteessa. Kannatinlangat 2' ja 4' eivät kuitenkaan punoudu loimiin ja siksi niihin ei kohdistu tällaisia voimia.

Kuvien 1-4 tehtävänä on kuvata sekä päättymätöntä että laattana kudottua huopaa tämän keksinnön valossa. Kuten aikaisemmin on ilmoitettu, laattakudotussa huovassa loimi- 35

II

11 72164 langat ovat koneensuuntaisina lankoina. Tämän mukaisesti, jos sana "kudelanka" muutetaan "loimilangaksi" tai päinvastoin, kuvien 1-4 edellä esitetyssä selityksessä huopa tulee kuvatuksi laattakudottuna. Tietynlaisen yksikerroksisen 3 kudontarakenteen kyseessä ollen 1aattakudottu ja päättymät tömänä kudottu versio tästä kudontarakenteesta ovat identtisiä huovan poikittaisessa (CMD) leikkauksessa.

Kuva 6 esittää 2/2-toimikasta tämän keksinnön mukaisena, 0 jolloin kannatinlangat 2, 4, 6 ja 8 (joista vain 8 ja 2 näkyvät) ja loimilangat 1, 3, 5 ja 7 ovat CMD-lankoina.

Langat A, B, C ja D ovat MD-lankoja. Käytettäessä kannatin-lankoja tällä tavalla CMD-lankoina, niillä syntyy paras arkin tuenta. Vaikka huopa kuvataan tässä päättymättömästi 5 kudottuna kuten MD-kannatinlankatapauksessa tällainen huopa voidaan kutoa myös laattana.

Kuva 7 esittää 2/3-toimikasta tämän keksinnön mukaisena, jolloin kannatinlangat 2, 4, 6, 8 ja 10 vuorottelevät Ό CMD-lankojen 1, 3, 5, 7 ja 9 kanssa. A, B, C, D ja E tar koittavat MD-lankoja.

Kuva 8 esittää monikerroksista (kaksois-) huopaa tämän keksinnön mukaisena, jolloin kannatinlankaryhmä 1A-7A on 5 samansuuntainen ja vuorotteleva kude 1ankaryhmän 1-7B kanssa, joka kude 1ankaryhmä muodostaa huovan yläkerroksen ja on kudottu loimien a-g kanssa ja näin muodostuu toistuva kuvio koneensuuntaisia kannattimia paperin kannatuspinnalle.

0 Kuva 8 esittää toistuvan kuvion kudelankakannattimista 2 ja 3 langan pituisena ja 1 oimi1ankakanna11imista 2 langan pituisina. Kannatinlankojen halkaisija on noin 70 % yläkerroksen kudelankojen halkaisijasta. Huomattakoon, kuten edellisessä mallissa, että kannatinlangat eivät punoudu 5 niiden ylikulkevien loimi lankojen kanssa. Kannatinlangat kulkevat koko pituudeltaan läpi kerroksen, jonka keskitaso on monikerroshuovan keskitason yläpuolella sekä ylemmän 72164 kudelankakerroksen keskitason yläpuolella. Kuvissa 8A ja 8B alemman kerroksen kudelangat on merkitty 1', 2' ja 3' jne.

Keksintö voi ilmetä muinakin erityisinä muotoina poikkeamat-5 ta sen hengestä oleellisista piirteistä. Esitettyä muotoa tulee pitää sen vuoksi kaikissa suhteissa kuvaavana, ei rajoittavana ja keksinnön alue käy esiin oheisista vaatimuksista paremmin kuin edellä tehdyistä kuvauksista ja kaikki muutokset, jotka ovat vaatimusten kanssa vastaavia, on sen 10 vuoksi tarkoitettu sisältyväksi niihin.

Il

Claims

72164
1. Paperikonekangas, joka käsittää· toisiinsa kudottuja loimi- ja kudelankoja, jotka määräävät kankaan keskitason, ja jossa loi mi-j langat muodostavat toistuvan kannatinkuvion paperia kannattavalle pinnalle, tunnettu siitä, että kangas käsittää mainittujen loimi- ja kudelankojen lisäksi läpimitaltaan pienempiä kanna-tinlankoja (2, 4, 6, 8, 10), jotka on järjestetty kudelankojen (1, 3, 5, 7, 9) suuntaisina niiden väleihin niin, että ne sijait- 0 sevat mainitun keskitason suuntaisessa, sen yläpuolella olevassa tasossa, ja että kukin kannatinlangan yli kulkeva loimilanka (a, b, c, d, e) kulkee myös kyseisen kannatinlangan molemmin puolin sijaitsevien lähimpien kudelankojen yli.
2. Useampikerroksinen paperikonekangas, jonka päälikerros muodos tuu määrätyssä tasossa sijaitsevista kudelangoista ja jossa mainitut kudelangat on kudottu yhteen loimi lankojen kanssa niin, että loimilangat muodostavat toistuvan kannatinkuvion paperia kannattavalle pinnalle, tunnettu siitä, että kangas kä-0 sittää loimi- ja kudelankojen lisäksi läpimitaltaan pienempiä kannatinlankoja (2*, 4'), jotka on järjestetty päälikerroksen kudelankojen (1, 3) suuntaisina niiden väleihin niin, että ne si jaitsevat mainitun tason suuntaisessa, sen yläpuolella olevassa tasossa, ja että kukin kannatinlangan yli kulkeva loimilanka 5 (a, b, c, d) kulkee myös kyseisen kannatinlangan molemmin puolin sijaitsevien lähimpien kudelankojen yli.
3. Paperikonekangas, joka käsittää toisiinsa kudottuja loimi- ja kudelankoja, jotka määräävät kankaan keskitason, ja jossa kude-^ langat muodostavat toistuvan kannatinkuvion paperia kannattavalle pinnalle, tunnettu siitä, että kangas käsittää mainittujen loimi- ja kudelankojen lisäksi läpimitaltaan pienempiä kanna-tinlankoja, jotka on järjestetty loimilankojen suuntaisina niiden väleihin niin, että ne sijaitsevat mainitun keskitason suuntai-5 sessa, sen yläpuolella olevassa tasossa, ja että kukin kannatinlangan yli kulkeva kudelanka kulkee myös kyseisen kannatinlangan molemmin puolin sijaitsevien lähimpien loimilankojen yli- “ 72164
4. Useampikerroksinen paperikonekangas, jonka päälikerros muodostuu määrätyssä tasossa sijaitsevista kude1angoista ja jossa mainitut kudelangat on kudottu yhteen loimi1ankojen kanssa niin, * että kudelangat muodostavat toistuvan kannatinkuvion paperia kan- 5 naitavalle pinnalle, tunnettu siitä, että kangas käsittää loimi- ja kudelankojen lisäksi läpimitaltaan pienempiä kannatin-lankoja, jotka on järjestetty loimilankojen suuntaisina niiden väleihin nin, että ne sijaitsevat mainitun tason suuntaisessa, sen yläpuolella olevassa tasossa, ja että kukin kannatinlangan 10 yli kulkeva kudelanka kulkee myös kyseisen kannatinlangan molemmin puolin sijaitsevien lähimpien loimilankojen yli.
5. Paperikonekangas, joka käsittää toisiinsa kudottuja koneen-suuntaisia ja koneen pokittaissuuntaisia lankoja, jotka määräävät 15 kankaan keskitason, ja jossa koneen poikittaissuuntaiset langat muodostavat toistuvan kannatinkuvion paperia kannattavalle pinnalle, tunnettu siitä, että kangas käsittää lisäksi oleellisesti suoria kannatinlankoja, jotka ovat läpimitaltaan oleellisesti pienempiä kuin mainitut koneensuuntaiset langat 20 ja jotka on järjestetty koneensuuntaisten lankojen suuntaisina niiden väleihin niin, että ne sijaitsevat koko pituudeltaan tasossa, joka on mainitun keskitason suuntainen ja sen yläpuolella, mutta mainitun koneen poikittaissuuntaisen kannatinkuvion määräämän samansuuntaisen tason alapuolella, ja että kukin kannatinlan-25 gan yli kulkeva koneen poikittaissuuntainen lanka kulkee myös kyseisen kannatinlangan molemmin puolin sijaitsevien lähimpien koneensuuntaisten lankojen yli.
6. Useampikerroksinen paperikonekangas, jonka päälikerros muodos-30 tuu määrätyssä tasossa sijaitsevista kudelangois ta, jotka on kudottu yhteen loimilankojen kanssa niin, että kankaan paperia kannattavalle pinnalle on muodostunut toistuva koneensuuntainen kannatinkuvio, tunnettu siitä, että mainitussa pääliker-roksessa on koneen poikittaissuuntaisten lankojen väleihin kudot-35 tu niiden suuntaisia mutta läpimitaltaan niitä oleellisesti pienempiä kannatinlankoja, jotka sijatisevat tasossa, joka on mainitun päälikerroksen yläpuolella, ja että kukin kannatinlangan II 15 721 64 yli kulkeva koneensuuntainen lanka kulkee myös kyseisen kannatin-langan molemmin puolin sijaitsevien lähimpien koneen poikittaissuuntaisten lankojen yli. ) 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen paperikonekangas, tunnet- t u siitä, että päälikerrokseen kudotut koneen poikittaissuuntaiset langat ovat kudelankoja.
8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen paperikonekangas, tunnet-0 t u siitä, että päälikerrokseen kudotut koneen poikittaissuuntaiset langat ovat loimi 1 ankoja. 721 64