FI77487B - Pappersmaskinsvira i ett skikt. - Google Patents

Description

1 77487

Yksikerroksinen paperikoneviira - Pappersmaskinsvira i ett skikt

Keksinnön kohteena on yksikerroksinen paperikoneviira, joka on kudottu pitkittäisistä ja poikittaisista muovisäikeistä, jolloin on järjestetty kaksi ryhmää poikittaissäikeitä , joilla ensimmäisessä poikittaissäikeiden ryhmässä on lyhyempi sidos-mallikerta kuin toisessa poikittaissäikeiden ryhmässä ja jolloin pitkittäissäikeiden suunnassa tarkasteltuna tietty määrä ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeitä vaihtelee toisen ryhmän poikittaissäikeiden tietyn määrän kanssa, jolloin toisella poikittaissäikeiden ryhmällä on sidosmallikerta tai sidosmal-likerrat, jotka ulottuvat kaikkiaan ainakin yhden pitkittäis-säikeen ylitse enemmän kuin poikittaissäikeiden ensimmäisen ryhmän sidosmallikerta tai sidosmallikerrat ja toisen ryhmän poikittaissäikeet menevät ristikkäin yhdessä sidosmalliker-rassa olevien pitkittäissäikeiden enemmistön kanssa niiden alapuolella.

Yksikerroksinen paperikoneviira kudotaan paperikoneen liikesuunnan suuntaisista pitkittäissäikeistä ja liikesuuntaan nähden poikittain olevista poikittaissäikeistä. Tavallisesti kutomisprosessista johtuen pitkittäissäikeet ovat myös loimi-lankoja ja poikittaissäikeet kudelankoja.

Pitkittäissäikeet on yleensä kudottu poikittaissäikeiden kanssa siten, että sidosmalli toistuu määrätyin välein, ts. pitkittäissäikeiden sidosmalli tietyn poikittaissäikeiden lukumäärän jälkeen ja poikittaissäikeiden sidosmalli tietyn pitkittäissäikeiden lukumäärän jälkeen. Tällöin puhutaan pitkittäis- ja poikittaissäikeiden sidosmallikerroista.

Sidosmallikerrassa esimerkiksi poikittaissäie menee aluksi paperikoneviiran toisella puolella, menee sitten tämän lävitse ja jatkaa paperikoneviiran toisella puolella. Tällöin poikit- 2 77487 taissäie voi mennä toisella tai molemmilla puolilla peräkkäin useamman pitkittäissäikeen ylitse, ennen kuin se muuttaa puolta. Tässä tapauksessa ei sidota ainoastaan yhtä pitkit-täissäiettä vaan useita. Paperikoneviiran molemmilla puolilla sidosmallikerran sisässä risteilevien pitkittäissäikeiden summa määrää poikittaissäikeiden sidosmallikerran pituuden.

Paperikoneviiran sitä puolta, jolla paperiraina muodostuu, nimitetään yläpuoleksi, ja sitä puolta, jonka päällä viira liikkuu valssien ja imulaitteiden ylitse, nimitetään alapuoleksi.

Useimmat paperikoneviirat on kudottu suhteellisen pienillä sekä pitkittäis- että myös poikittaissäikeiden sidosmalli-kerroilla. Ne eivät tavallisesti ulotu viiden säikeen ylitse. Näiden hyvin tiukkojen sidosten etuna on, että paperirainaan syntyy viirasta ainoastaan pieniä jälkiä, rainan poisottami-nen tapahtuu hyvin helposti ja hyvin vähän kuituja tunkeutuu viiraan, kuitujen pidätys on siten hyvä.

Haittapuolena tässä paperikoneviirassa on, että sillä on vain suhteellisen alhainen kulutuskestävyys, koska erityisesti poikittaissäikeet ovat niiden lukuisten puoltenvaihtojen vuoksi suhteellisen voimakkaasti taipuneet, joten viira lepää ainoastaan näiden mutkien varassa. Ne kuluvat siten hyvin nopeasti. Sitä paitsi paperikoneviiran sisätilavuus on suhteellisen pieni, mikä estää vedenpoistoa.

Keksinnön pohjana on siten tehtävä valmistaa sellainen pape-rikoneviira, että toisaalta syntyy vähän jälkiä, eli se soveltuu korkealaatuisen paperin valmistukseen ja sillä on hyvä kuitujen pidätys, toisaalta sillä kuitenkin myös on korkea kulumiskestävyys ja hyvät vedenpoisto-ominaisuudet.

Tämä tehtävä ratkaisteen keksinnön mukaisesti siten, että ensimmäisellä poikittaissäikeiden ryhmällä on sidosmallikerta il 3 77487 tai sidosmallikerrat, jotka ulottuvat kaikkiaan korkeintaan viiden pitkittäissäikeen ylitse, että toisen ryhmän poikit-taissäikeiden poikittaisleikkaus on suurempi kuin ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeiden, ja että paperikoneviiran vapaa sisätilavuus on vähintään 50 % viiran tilavuudesta.

Keksinnön mukaisessa paperikoneviirassa on siis kaksi ryhmää poikittaissäikeitä, jolloin toisessa ryhmässä on suhteellisen lyhyt sidosmallikerta tai sidosmallikerrat ja toisessa ryhmässä sitä vastoin on pitkä sidosmallikerta tai sidosmallikerrat, jolloin viimeksi mainitussa tapauksessa poikittais-säikeet kulkevat paperikoneviiran alapuolella kauemmin kuin sen yläpuolella. Tällä tavoin paperikoneviira sisältää suhteellisen suuren määrän poikittaissäikeiden mutkia yläpuolella, mistä on seurauksena vähäiset jäljet ja hyvä kuitujen pidätys. Toisaalta viira liikkuu toisen ryhmän pitkittäissäi-keiden pitkiksi vedettyjen mutkien varassa valssien, imuke-hysten ja vastaavien ylitse, jolloin saadaan oleellisesti parantuneet kulumisominaisuudet. Viira soveltuu siten korkealuokkaisten papereiden valmistukseen ja sillä on tästä huolimatta suhteellisen pitkä kestoikä. Tämän ohella voidaan pitkiksi venytettyjen mutkien kaapimisvaikutuksen avulla välttää paperikuitujen kerääntymistä imukehyksiin, viira-elementteihin ja vastaaviin ja parantaa veden poisvirtausta. Kaiken kaikkiaan keksinnön mukaisessa paperikoneviirassa on ominaisuuksia, joita tähän saakka tunnetuissa viiroissa ei samanaikaisesti ole esiintynyt.

Keksinnön eräs rakenne on sellainen, että toisen ryhmän poikittaissäikeillä on sidosmallikerta tai sidosmallikerrat, jotka ulottuvat kaikkiaan ainakin kuuden pitkittäissäikeen ylitse, jolloin nämä poikittaissäikeet risteilevät sidosmalli-kerran sisällä etupäässä vain yhden pitkittäissäikeen kanssa sen yläpuolella. Tämän ryhmän poikittaissäikeet risteilevät pitkittäissäikeiden suuren enemmistön kanssa tämän mukaisesti 4 77487 alapuolella, jotta saadaan aikaan mahdollisimman suuret kosketuspinnat paperikoneviiran tuessa ohjauslaitteissa ja vastaavissa. Ainakin tämän poikittaissäikeiden ryhmän tulee risteillä peräkkäin viiden pitkittäissäikeen kanssa alapuolella.

Jotta rainan muodostuksessa syntyisi erityisen vähän jälkiä, on suositeltavaa, että ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeillä on kaikkiaan kahden pitkittäissäikeen yli ulottuva sidosmalli-kerta, koska tällöin yläpuolella on erityisen paljon poikittaissäikeiden mutkia. Sitä vastoin toisen ryhmän poikittaissäikeillä on oltava kaikkiaan kahdeksasta kahteentoista pitkittäissäikeen ylitse menevä sidosmallikerta.

Keksinnön erään tunnusmerkin mukaisesti niissä kohdissa, joissa toisen ryhmän poikittaissäie risteilee pitkittäissäikeen kanssa yläpuolella, ainakin viereinen ensimmäisen ryhmän poikittaissäie, jonka sidosmallikerran mukaisesti sinänsä tulisi risteillä myös yläpuolella tämän pitkittäissäikeen kanssa, ohjautuu tämän pitkittäissäikeen alapuolella. Tällä tavoin vältetään, ettei kaksi vierekkäin olevaa poikittaissäiettä sido samaa pitkittäissäiettä sen yläpuolelta, mikä johtaisi epätoivottaviin jälkiin.

Jotta kaikkialle saadaan samanlainen pinta, on keksinnössä esitetty, että pitkittäissäikeiden suuntaan tarkastettuna tietty määrä ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeitä vuorottelee toisen ryhmän tietyn poikittaissäiemäärän kanssa. Sopivimmin tulee tällöin korkeintaan kahden ensimmäisen ryhmän poikit-taissäikeen vuorotella korkeintaan kahden toisen ryhmän poiki ttaissäikeen kanssa, jotta saataisiin hyvä tasalaatuisuus.

Koska yksistään keksinnön mukaisen sidoksen ansiosta toisen ryhmän poikittaissäikeet ovat vähentäneet kulumista, on suositeltavaa antaa niile suurempi poikkileikkaus kuin ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeille, koska tällä tavoin paperikone-viiran kestoikä pitenee.

11 5 77487

Keksinnön mukaisesti voidaan edelleen järjestää siten, että toisen ryhmän poikittaissäikeet - kuviteltaessa muut poikit-täissäikeet poisjätetyiksi - muodostavat toimikas- tai atlas-sidoksen pikittäissäikeiden kanssa, jolloin joka toinen tämän ryhmän poikittaissäie on siirtynyt toimikas- tai atlassidoksen sidoskohtien suhteen pitkittäissäikeiden yläpuolella poikit-taissäikeen suuntaan. Tällä toimikas- tai atlassidoksen muunnoksella saadaan aikaan, että erityisesti pitkissä toisen ryhmän poikittaissäikeiden sidosmallikerroissa muodostuu tasaisempi risteyskohtien jakautuminen pitkittäissäikeiden yläpuolella.

Poikittaissäikeiden ensimmäinen ryhmä voi - kuviteltaessa muut poikittaissäikeet poisjätetyksi - muodostaa palttina-sidoksen pitkittäissäikeiden kanssa. Myös toimikas- tai atalssidos on mahdollinen. Lisäksi molempien sidoslajien kombinaatio voi olla tarkoituksenmukainen, jolloin ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeistä joka toinen kudotaan paltekoukkusidoksella ja välissä olevat tämän ryhmän poikittaissäikeet toimikas- tai atlassidoksella - kuviteltaessa kulloinkin kaikki muut poikittaissäikeet poisjätetyiksi -pitkittäissäikeiden kanssa.

Piirroksissa on keksintöä sovellutusesimerkein valotettu tarkemmin.

Kuvio 1 esittää päälikuvantoa paperikoneviiran yläpuolen osasta.

Kuvio 2 esittää alapintaa, joka on saatu kääntämällä kuviossa 1 oleva paperikoneviira vaakasuoran akselin ympäri.

Kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 mukaisen paperikoneviiran poikkileikkauksen osaa.

6 77487

Kuvio A esittää kuvioiden 1-3 mukaisen paperikoneviiran pitkittäisleikkauksen osaa.

Kuvio 3 esittää kuvioiden 1 - A mukaista paperikoneviiraa kaavapiirroksen avulla.

Kuviot 6 ja 7 esittävät paperikoneviiran sovellutusmuotoja kaavapiirustuksen avulla esitettynä.

Kuviot 1 - A esittävät paperikoneviiraa 1, joka on kudottu pitkittäiskuiduista 2 ja poikittaiskuiduista 3. Nuoli A ilmoittaa tällöin paperikoneviiran 1 kulloisenkin liikesuunnan ja siten myös pitkittäissäikeiden 2 suunnan.

Kuten erityisesti kuviot 1 ja 2 osoittavat, on pitkittäis-säikeet 2 kudottu kahdella tavalla poikittaissäikeiden 3 kanssa. Toisessa sidontatavassa poikittaissäikeiden 3' sidosmallikerta ulottuu kulloinkin vain kahden pitkittäis-säikeen 2 ylitse, ts. poikittaissäikeet 3' risteilevät kulloinkin vain yhden pitkittäissäikeen 2 kanssa, ennenkuin ne menevät paperikoneviiran 1 toiselle puolelle ja siellä risteilevät toisen pitkittäissäikeen 2 kanssa. Tällä tavoin yläpinnalla syntyy lukuisasti lyhyitä mutkia, jotka suosivat vähäjälkistä rainan muodostusta, pidätystä’ ja rainan poistoa.

Poikittaissäikeet 3' vuorottelevat toisten poikittaissäikeiden 3,( kanssa, joiden sidosmallikerta ulottuu kahdentoista pitkittäissäikeen 2 ylitse, jolloin poikittaissäikeet 3'1 ensin risteilevät pitkittäissäikeen 2 kanssa yläpinnalla ja - viiran puolenvaihdon jälkeen - sitten peräkkäin yhdentoista pitkittäissäikeen 2 kanssa alapuolella.

Kuvio 3 esittää vielä selvemmin poikittaissäikeiden 3' lyhyen sidosmallikerran kanssa ja poikittaissäikeiden 3'' pitkän sidosmallikerran kanssa tapahtuvan sitoutumisen eroja. On huomattava, että ensin mainitut poikittaissäikeet 3' muodostavat pitkittäissäikeiden 2 kanssa pääasiallisesti paperikoneviiran 1 pinnan, ts. rainanmuodostuspuolen, kun I! 7 77487 taas toiset poikittaissäikeet 3'' muodostavat pitkänomaisen kannatuspinnan alapuolelle, jolloin saadaan aikaan hyvä kulumiskestävyys.

Tämä tilanne ilmenee myös kuviosta 4, jossa on selvästi esitetty, että poikittaissäikeet 3 *' muodostavat pitkän sidosmallikerran kanssa käytännöllisesti katsoen paperikone-viiran 1 alareunan ja jolloin muihin poikittaissäikeisiin 3' ja erityisesti myös pitkittäissäikeisiin 2, joiden on otettava vetovoimat vastaan, ei kohdistu kulumista.

Kuviot 5-7 esittävät paperikone viiran sovellutusmuotoja kudosesityksissä tavanomaisten kaavapiirrosten muodossa, joissa ylhäällä ja sivulla on numerot, joilla pitkittäis-ja poikittaisrivit on merkitty. Tällöin kukin vaakasuorassa oleva ruudukkorivi esittää yhtä poikittaissäiettä ja kukin pystysuora ruudukkorivi yhtä pitkittäissäiettä. Kukin yksittäinen ruudukko muodostaa siten pitkittäis- ja poikittais-säikeen risteyskohdan. Jos ruutu on mustattu kokonaan tai varustettu pisteellä, niin kyseinen pitkittäissäie kulkee risteävän poikittaissäikeen alapuolella. Jos ruutu on jätetty täysin vapaaksi, niin pitkittäissäie risteilee siinä olevan poikittaissäikeen kanssa paperikoneviiran yläpuolella.

Kuvio 5 esittää kuvioiden 1-4 mukaista paperikoneviiraa 1 ja voidaan ilman muuta havaita, että pitkittäissäikeillä 2 on parittomien poikittaissäikeiden 3' kanssa vain kahden poikittaissäikeen 2 ylitse ulottuva sidosmallikerta ja siten ne muodostavat palttinasidoksen, mikä on esitetty mustilla ja valkoisilla ruuduilla. Sitä vastoin parilliset poikittaissäikeet 3'' kudotaan pitkittäissäikeiden 2 kanssa toimikassidoksella, kuten mustista pisteistä voidaan havaita. Tämä pätee luonnollisesti täsmällisesti vain silloin, kun kulloinkin toinen poikittaissäikeiden ryhmä 3' tai 3'' kuvitellaan poi s j ät e t yksi .

Parillisilla poikittaissäikeillä 3'' on kahdentoista pitkit- i 8 77487 täissäikeen ylitse ulottuva sidosmallikerta, jolloin sidosmalli-kerran sisässä poikittaissäikeet 3 * * risteilevät vain yhden pitkittäissäikeen kanssa yläpuolella ja muiden kanssa alapuolella. Poikittaissäikeet 3'* ovat tällöin siirtyneet niiden risteyskohdan suhteen pitkittäissäikeiden 2 yläpuolella siten toisiaan vasten, että muodostuu vasemmalta ylhäältä oikealle alas kulkevia diagonaa1irivejä. Diagonaalirivien etäisyys poikittaissäikeen suunnassa on tällöin neljä pitkit-täissäiettä 2, kun taas kahden risteyskohdan etäisyys diago-naalirivissä poikittaissäikeen suunnassa on yksi pitkittäissäie 2. Voidaan myös puhua - jättämällä parittomat poikittaissäikeet 3* pois - muunnetusta toimikassidoksesta, jolloin muunnos syntyy siten, että joka toinen poikittaissäie 3'' siirtyy toimikassidoksesta muodostuvan risteyskohdan suhteen pitkittäissäikeen 2 yläpuolella viisi pitkittäissäiettä 2 oikealle.

Kuviossa 6 esitetyssä sovellutusesimerkissä on ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeillä, nimittäin parittomilla, kolmen pitkittäissäikeen ylitse ulottuva sidosmallikerta, jolloin ne risteilevät kahden tällaisen pitkittäissäikeen kanssa yläpuolella. Parilliset poikittaissäikeet muodostavat kulloinkin kahdentoista pitkittäissäikeen ylitse ulottuvan sidosmalli-kerran, jolloin ne risteilevät yhdentoista pitkittäissäikeen kanssa siivilän alapuolella. Molemmat poikittaissäikeiden ryhmät muodostavat - kuviteltaessa kulloinkin muut poisjäte-tyiksi - pitkittäissäikeiden kanssa toimikassidokeia. Tällöin toisen ryhmän poikittaissäikeiden sidos on identtinen vastaavien kuviossa 5 olevien poikittaissäikeiden kanssa, erityisesti mitä tulee kulloinkin joka toisen tämän ryhmän poikittaissäikeen siirtoon.

Kuvio 7 esittää paperikoneviiran kudoskaavaa, joka vastaa yhtä ainoata eroa lukuunottamatta kuviossa 5 esitettyä.

Tämä ero on siinä, että ensimmäisen ryhmän parillisten poikittaissäikeiden palttinasidos ei ole täysin muotoutunut. Siten näitä poikitaissäikeitä ei ole mallisäännön mukaisesti ohjattu pitkittäissäikeen ylitse sinne, missä kulloinkin viereinen parillinen poikittaissäie kulkee tämän pitkittäis- 11 i 9 77487 säikeen ylitse. Viimeksi mainittu poikittaissäie täydentää siten käytännössä palttinasidosta tässä kohdassa. Tällä tavoin vältetään, ettei kaksi vierekkäistä poikittaissäiettä kulje saman pitkittäissäikeen ylitse, mikä johtaisi epäsuota- i viin jälkiin.

Muuten sidos vastaa täsmälleen kuvion 5 mukaista, joten voidaan ottaa huomioon, mitä sen yhteydessä on selostettu.

Luonnollisesti keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa myös muilla sidoslajeilla. Näin syntyy mahdollisuus, että vasta kahden ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeen jälkeen seuraa toisen ryhmän poikittaissäie. Tämä järjestys on myös kääntäen mahdollinen.

Claims (13)

1. Yksikerroksinen paperikoneviira, joka on kudottu pitkittäisistä ja poikittaisista muovisäikeistä, jolloin on järjestetty kaksi ryhmää poikittaissäikeitä , joilla ensimmäisessä poikit-taissäikeiden (3') ryhmässä on lyhyempi sidosmallikerta kuin toisessa poikittaissäikeiden (3") ryhmässä ja jolloin pitkit-täissäikeiden (2) suunnassa tarkasteltuna tietty määrä ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeitä (31) vaihtelee toisen ryhmän poikittaissäikeiden (3") tietyn määrän kanssa, jolloin toisella poikittaissäikeiden (3") ryhmällä on sidosmallikerta tai sidos-mallikerrat, jotka ulottuvat kaikkiaan ainakin yhden pitkit-täissäikeen (2) ylitse enemmän kuin poikittaissäikeiden (3') ensimmäisen ryhmän sidosmallikerta tai sidosmallikerrat ja toisen ryhmän poikittaissäikeet (3") menevät ristikkäin yhdessä sidosmallikerrassa olevien pitkittäissäikeiden (2) enemmistön kanssa niiden alapuolella, tunnettu siitä, että ensimmäisellä poikittaissäikeiden (3') ryhmällä on sidosmallikerta tai sidosmallikerrat, jotka ulottuvat kaikkiaan korkeintaan viiden pitkittäissäikeen (2) ylitse, että toisen ryhmän poikittaissäikeiden (3") poikittaisleikkaus on suurempi kuin ensimmäisen ryhmän poikittaissäikeiden (3'), ja että paperikone-viiran (1) vapaa sisätilavuus on vähintään 50 % viiran tilavuudesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että poikittaissäikeiden toisella ryhmällä (3") on sidosmallikerta tai sidosmallikerrat, jotka ulottuvat kaikkiaan vähintään kuuden pitkittäissäikeen (2) ylitse.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että toisen ryhmän poikittaissäikeet (3") risteilevät sidosmallikerran sisässä ainoastaan yhden pitkittäissäikeen (2) kanssa sen yläpuolella. Il 77487

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että toisen ryhmän poikittaissäikeet (3") risteilevät sidosmallikerran sisässä vähintään viiden pitkittäissäikeen (2) kanssa peräkkäin alapuolella.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että ensimmäisen ryhmän poikittais-säikeillä (3') on ainoastaan kaikkiaan kahden pitkittäissäikeen (2) ylitse ulottuva sidosmal1ikerta.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että toisen ryhmän poikittaissäikeillä (3") on kaikkiaan kahdeksasta kahteentoista pitkittäissäikeen (2) ylitse ulottuva sidosmallikerta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että niissä kohdissa, joissa toisen ryhmän poikittaissäie risteilee pitkittäissäikeen kanssa yläpuolella, ainakin viereinen ensimmäisen ryhmän poikittaissäie, jonka sinänsä tulisi sidosmallikerran mukaan risteillä pitkittäissäikeen kanssa yläpuolella, ohjautuu tämän pitkittäissäikeen alapuolella.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että pitkittäissäikeiden suunnassa tarkasteltuna tietty määrä ensimmäisen ryhmän poikittaissäi-keitä (3') vuorottelee tietyn määrän toisen ryhmän poikittais-säikeitä (3") kanssa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että toisen ryhmän poikittaissäikeet (3") - kuviteltaessa muut poikittaissäikeet (3) poisjätetyiksi - muodostavat toimikas- tai atlassidoksen pitkittäissäikeiden (2) kanssa, jolloin joka toinen tämän ryhmän poikit- 12 774 8 7 taissäie (3") on siirtynyt toimikas- tai atlassidoksesta syntyneiden risteyskohtien suhteen pitkittäissäikeiden (2) yläpuolelle poikittaissäikeen suuntaan.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että ensimmäinen poikittaissäikeiden (3') ryhmä - kuviteltaessa muut poikittaissäikeet (3") pois-jätetyiksi - muodostaa pitkittäissäikeiden (2) kanssa paltti-nasidoksen.

10 77487

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että ensimmäinen poikittaissäikeiden (3') ryhmä - kuviteltaessa muut poikittaissäikeet (3") poisjä-tetyiksi - muodostaa pitkittäissäikeiden (2) kanssa toimikas-tai atlassidoksen.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen paperikoneviira, tunnettu siitä, että ensimmäisen ryhmän poikittais-säikeistä joka toinen poikittaissäie on kudottu palttinasi-doksella ja väliin jäävät tämän ryhmän poikittaissäikeet toimikas- tai atlassidoksella - kulloinkin kuviteltaessa kaikki muut poikittaissäikeet poisjätetyiksi - pitkittäissäikeiden kanssa. Il

13 Patentkrav 77487