FI79804B - Laminatavsnitt med taeckskikt och avdragningshjaelpmedel foer avdragning av taeckskiktet. - Google Patents

Description

1 79804

Peitteellä varustetut laminaattikappaleet ja irrotusapu-väline peitteen poistamiseksi

Keksintö kohdistuu sellaisiin laminaattikappaleisiin, jotka muodostuvat substraatista ja sen peitteestä sekä irrotuksen apuvälineestä peitteen tai sen osien poistamiseksi.

Käytännössä on usein välttämätöntä, että pinnan kaltaisen kerroksen yksi tai sen molemmat puolet, tai pinnan kaltaisen laminaatin yksi tai sen molemmat avoimet puolet on suojattava peitteellä ennen lopullista käyttöä. Välttämättömän suojauksen syynä voi olla esim. kyseessä olevien pintojen itseliimautuvuus, herkkyys mekaanisille vaurioille, tai helposti haihtuvien yhdisteiden pitoisuus. Peite ja substraatti ovat tällöin adheesiovoi-min kiinni toisissaan. Nämä voimat voidaan kumota mekaanisia vetovoimia käyttämällä. Tällöin vaikeudeksi muodostuu se, että substraatin ja peitteen yhdistelmä on suunniteltava siten, että peitteen tai sen osien poistaminen voidaan suorittaa yksinkertaisesti ja vaivattomasti.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi on jo aiemmin tehty ehdotuksia. Laminaatin repiminen tuottaa sellaisen hyvän tilanteen, että kynttä käyttämällä saadaan osa peitteestä irtoamaan substraatista ja tätä osaa voidaan käyttää kiinniottopintana, jonka avulla koko peitepinta saadaan vedetyksi irti. Mikäli peite alunpitäen tehdään useampiosaiseksi, jolloin yksittäiset osat peittävät osittain toisensa, niin tällöin saadaan sellaisia kiinniottopintoja, joiden avulla yksittäiset osat saadaan poistetuiksi.

; Myös sellaisille osille, jotka eivät ole muiden osien kanssa osittain päällekkäin, voidaan aikaansaada kiinniottopintoja niiden reunoja taittelemalla. Lisämahdollisuutena kiinniotto-pintojen muodostamiseen on se, että peitteen pinnan alasta tehdään suurempi kuin substraatin pinnan alasta. Edelleen 2 79804 peitteen vetämistä irti helpottaa peitteeseen tehdyt suoraviivaiset leikkuuviivat tai murtoviivat, jolloin laminaattia vetämällä tai taivuttamalla syntyy sellaisia linjoja, joista alkaen irtivetäminen voidaan aloittaa. Nauhojen tai lankojen laittaminen peitteen ja substraatin väliin, jolloin nauhat tai langat tulevat laminaatin reunojen ulkopuolelle, tarjoaa myös mahdollisuuden peitteen irtivetämiseen.

Mikään näistä mahdollisuuksista ei ole täysin tyydyttävä, koska niihin liittyy joko lisämateriaalin käyttöä, tai ne edellyttävät monimutkaista teknologiaa, tai niiden avulla ei riittävää kiinniottopintaa saada syntymään.

Tämän keksinnön tehtävänä oli siis löytää peitteen tai sen osien irrottamisen apuväline, jolla edellä mainitut haitat vältetään.

Keksinnön mukaisesti tämän tehtävän ratkaisu löydettiin siten, että substraatista ja peitteestä muodostuva pinnan kaltainen laminaattikappale, jolloin laminaattikappaleiden käyttöä ajatellen peitteen ja substraatin liitos pitää nämä molemmat osat riittävän tiukasti yhdessä, mutta peitteen mekaaninen irrottaminen vetämällä on mahdollista, on varustettu peitteen tai peitteen osien irrottamisen apuvälineellä, jolloin peitteessä on leikkuuta! murtoviivoja, jolloin leikkuu- tai murtoviivojen asema peitteessä on suunniteltu geometrisesti siten, että jokaiseen pois-vedettävään, leikkaus- tai murtoviivojen muodostamaan peitteen osa-alueeseen muodostuu vähintään yksi kiinniottopinta, joka saadaan irti tasaista laminaattikappaletta taivuttamalla, jolloin vapaalle substraattipinnalle muodostuu kovera kohouma ja jolloin vähintään kaksi taivutuksen aikaansaavan voiman vaikutuspistet-tä ovat jakautuneet peitteen osa-alueille siten, että tällöin pystysuorat substraatista käsin kiinniottopintoihin vaikuttavat voimat aiheuttavat kiinniottopinnan irtoamisen substraatista.

Keksintöä selvennetään tarkemmin oheisten piirustusten avulla, kuitenkaan sitä täten rajoittamatta.

3 79804

Kuva 1 esittää keksinnön mukaisen neliömäisen laminaattikappa-leen peitepinnan yleiskuvaa, kuva 2 esittää kuvan 1 mukaisen taivutetun laminaattikappaleen perspektiivikuvausta; kuvat 3-6 esittävät keksinnön lisätoteutusmuotojen peitepinnan yleiskuvia.

Kuvassa 1 numero 1 tarkoittaa neliömäistä laminaattikappaletta sinänsä, ja jonka peite on ositettu kahteen osa-alueeseen 2 ja 3 leikkaus- tai murtoviivalla 4. Leikkaus- tai murtoviiva 4 kulkee kappaleen yhdeltä reunalta vastapäätä olevalle reunalle, ja muistuttaa tällöin osaltaan sinikäyrää, joka määrittää viivoitetun pinnan 6 peitteen osa-alueen 2 kiinniottopinnaksi ja viivoitetun pinnan 7 peitteen osa-alueen 3 kiinniottopinnaksi. Viitenumerolla 5 merkityt ristit kuvaavat niitä alueita, joihin laminaatin taivutukseen vaadittavat voimat kohdistuvat ja jotka aiheuttavat kiinniottopintojen 6 ja 7 irtoamisen.

Neliömäisen laminaattikappaleen perspektiiviesitys taivutetussa muodossa näkyy kuvasta 2, jolloin tunnusnumeroilla on sama merkitys kuin kuvassa 1. Irronneet kiinniottokohdat 6 ja 7 voi-dään nähdä hyvin, ja ne ovat selvä osoitus siitä, että osa-alueiden 2 ja 3 käsin tai koneen avulla tapahtuva irtivetäminen on vaikeuksitta mahdollista.

Kuva 3 esittää keksinnön mukaisen laminaattikappaleen soikeata toteutusmuotoa 8, jossa peite on jaettu epäsymmetrisesti eri kokoisiin osa-alueisiin 9 ja 10 leikkaus- tai murtoviivalla 11. Leikkaus- tai murtoviiva yhdistää kaksi soikion kehällä toisiaan vastapäätä olevaa pistettä, ja sen kulku peitteellä on siksakin muotoista, jolloin viivoitetut alueet 12 muodostuvat osa-alueen 9 kiinniottopinnaksi ja viivoitetut alueet 13 osa-alueen 10 kiinniottopinnaksi. Luonnollisesti siksakin muotoinen kulku-ura voi myös olla tässä esitetyn peilikuva, mikä päteekin useille keksinnössä käytetyille leikkaus- tai murto-viivojen toteutusmuodoille. Mikäli kuvassa 3 taivuttavat voimat 4 79804 kohdistuvat risteillä 5 merkittyihin alueisiin, niin tällöin kiinniottokohdat 12 ja 13 vapautuvat, jolloin peitteen osittainen tai täydellinen poisvetäminen tulee mahdolliseksi.

Kuvassa 4 esitetään keksinnön mukaisen laminaatin kolmiomaista toteutusmuotoa 14. Tällöin leikkaus- tai murtoviiva 17 kulkee kolmion yhdeltä sivulta toiselle, jolloin peite tulee jaetuksi erilaisiksi osa-alueiksi 15 ja 16. Tällöin ennalta suunnitellut kiinniottopinnat 18 ja 19 ovat muodoltaan suorakulmaisia, ja ne voidaan aktivoida, ts. vapauttaa alueisiin 5 vaikuttavilla taivuttavilla voimilla. Tämän jälkeen peitteen osittainen tai täydellinen poisvetäminen riippuu vain käyttäjästä.

Keksinnön käyttöä laajentava toteutusmuoto on esitetty kuvassa 5. Tässä kaksi leikkaus- tai murtoviivaa jakaa laminaatti-kappaleen peitteen 20 kolmeen osa-alueeseen 21, 22 ja 23. Tällöin leikkaus- tai murtoviivat kulkevat kappaleen yhdeltä pitkältä sivulta toiselle. Viivat kulkevat kulmia muodostaen siten, että uloimmalle osa-alueelle 21 muodostuu kolmikulmainen kiinniottopinta 26, keskellä olevalle osa-alueelle 22 muodostuu : kolmikulmainen kiinniottopinta 27 ja jäljelle jäävälle osa- alueelle 23 muodostuu kolmikulmainen kiinniottopinta 28. Näiden vapauttaminen tapahtuu kohdistamalla taivuttavat voimat 5:llä merkittyihin alueisiin. Tämän jälkeen vapautuneet kiinniotto-pinnat 26, 27 ja 28 sallivat peitteen vaivattoman osittaisen tai täydellisen poistamisen.

Kuvassa 6 esitetty keksinnön mukaisen laminaattikappaleen pyöreä toteutusmuoto 29 havainnollistaa sitä erityispiirrettä, että leikkaus- tai murtoviiva 32 on sulkeutuva viiva, joka ei kosketa kappaleen reunoja. Tällöin ratkaistaan se vaikeus, että leikkaus tai murtoviivan sisään jäävä osa-alue 31 on poistettava peitteestä osa-alueen 30 jäädessä peitteeseen. Tämän vuoksi neliskulmaisessa leikkaus- tai murtoviivassa on ulkonemia 33 kahdella vastakkaisella reunalla, ja nämä ulkonemat työntyvät osa-alueen 30 sisäpuolelle. Kiinniottopinnat muodostuvat 5 79804 näistä ulkonemista, ja ne saadaan aktivoitua kohdistamalla taivuttavat voimat numerolla 5 merkittyihin alueisiin. Täten osa-alueessa 31 on kaksi kiinniottopintaa, joten se voidaan vetää pois vaivattomasti. Kuvissa esitetyt esimerkit tekevät selväksi sen, että keksintöä voidaan soveltaa käytäntöön usealla eri tavalla, ja että keksintöä rajoittavatvain patenttivaatimukset. Keksintö edellyttää, että peite on jaettu vähintään kahteen osa-alueeseen leikkaus- tai murtoviivalla.

Tällöin leikkaus- tai murtoviivat yhdistävät laminaattikappa-leen kehällä olevia pisteitä toisiinsa, tai ne muodostavat sulkeutuvia geometrisiä kuvioita, jotka eivät kosketa laminaat-tikappaleen reunoja. Viimeksimainittu toteutusmuoto soveltuu erityisesti peitepinnalla olevien osa-alueiden irrottamiseen.

Peite ja substraatti voivat muodostua uaseammasta kuin yhdestä kerroksesta. Substraattina käytettävien materiaalien on oltava taipuisia ja peitteenä käytettävien materiaalien on oltava taipuisista jäykkiin. Peitekerroksen täydellinen tai osittainen poisvetäminen paljastaa substraatin toisen pintakerroksen tai sen osan, jotta substraatti voisi edelleen toimia pintakerroksen tai sen osan kautta. Edullisimmassa toteutusmuodossa tämä substraatin pintakerros on tehty kosketusliimautuvaksi,niin että substraatin kiinnittäminen sopivalle alustalle tulee mahdolliseksi sen jälkeen kun peitekerros tai sen osa on vedetty pois. Laminaattikappaleiden ääriviivat ovat erilaisia ja ne riippuvat kulloisenkin käyttötarkoitusten vaatimuksista. Substraatin molemmat pinnat voivat olla varustetut peitteellä. Keksinnön mukaisesti tässä tapauksessa molemmissa peitteissä on leikkausta! murtoviivat, joiden avulla jommankumman peitteen tai molempien peitteiden eri aikaan tapahtuva poisvetäminen tulee mahdolliseksi. Leikkaus- tai murtoviivojen valmistaminen peitteeseen voidaan suorittaa ammattimiehelle tutuilla menetelmillä. Leikkausviivojen aikaansaamiseen käytetään mieluiten meistämistä, leikkaamista, puristusta tai pistämistä, kun taas murtoviivat on parhaiten saatavissa aikaan lävistämällä, rei'ittämällä, paikallisella kemiallisella käsittelyllä tai repäisylankoja laittamalla .

Claims (3)

6 79804

1. Substraatista <1, Θ, 14, 20, 29) ja peitteestä muodostuva pinnan kaltainen laminaattikappale, jossa substraatin ja peitteen välisen liiman koostumus on sellainen, että se pitää molemmat kerrokset varmasti yhdessä, mutta että peitteen irti vetäminen substraatista käsin tai mekaanisesti on helposti mahdollista, ja jossa pinnan kaltaisen laminaattikappaleen peitteessä on lisäksi irrottamisen apuvälineenä toimiva tart-turoisosa mainitun peitteen osien irrottamiseksi käsin tai mekaanisesti peitekerroksen pinnassa valmiiksi olevaa leikkausta tai murtoviivaa pitkin, jolloin mainittu tarttumisosa paljastetaan taivuttamalla lammaatti oleellisesti pitkin mainittua valmista leikkausta peitteen kerroksen pinnan kuperan käyristymisen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että a) peitteessä oleva valmis leikkaus tai murtoviiva (4, 11, 17, 24, 25, 32) ulottuu jatkuvasti peitteen toisesta reunasta sen toiseen reunaan ja erottaa siten peitteen kahteen osaan (2, 3; 9, 10; 15, 16 ) ; b) ainakin osa leikkauksesta tai murtoviivois ta poikkeaa oleellisesti leikkauksen tai murtoviivojen peitteen reunoissa olevien päätepisteiden välisestä suorasta yhteysviivasta tämän peitteen kumpaankin osaan; ja c) peitteen taipuvuus sekä substraatin ja peitteen välinen adheesio on järjestetty siten, että pinnan kaltaista lami-naattikappaletta taivutettaessa oleellisesti pitkin mainitun leikkauksen peitteen reunoissa olevien päätepisteiden välistä suoraa yhteysviivaa suuntaan, joka aikaansaa peitteen yläpintaan kuperan kaarteen, leikkausviivan kumpaankin peitteen osaan poikkeava osa <6, 7; 12, 13; 18, 19; 27, 28) irrottuu substraatista ja kohoaa muodostamaan kummankin peitteen osan tarttumisosan.

2. Laminatavenitt enligt patentkravet 1, kännetecknat av att höljet har mänga anitt eller brutna linjer (24, 25) och att höljet tack väre deeea enitt eller brutna linjer är delat i itminetone tre delar.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pinnan kaltainen lami naattikappale, tunnettu siitä, että peitteessä on useita leikkauksia tai murtoviivoja <24, 25) ja että peite näiden leikkausten tai murtoviivojen ansiosta jakautuu ainakin kolmeen osaan. 7 79804

3· Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pinnan kaltainen lamxnaattikappale, tunnettu siitä, että eiinä on toinenkin peite pinnalla, joka on vastapäätä ensimmäisen peitteen peittämää pintaa, jolloin substraatin ja toisen peitteen välisen liiman koostumus on sellainen, että se on sama kuin adheesio substraatin ja ensimmäisen peitteen välillä, ja että molem-missa peitteissä on leikkaus tai murtoviivat. Ytformigt laminatavsnitt, bestäende av ett substrat <1, 8, 14, 20, 29) och ett hölje, varvid sammansättningen hoe limmet mellan substratet och höljet är av sädan art, att bäda skikten säkert sammanhällee, men att avdragandet av höljet frän substratet lätt gär för sig manuellt eller mekaniskt, och där det ytformiga laminatavsnittet deesutom som avdrag-ningshjälpmedel uppvisar en gripdel pä höljet för avdragning manuellt eller mekaniskt av delar av nämnda hölje längs ett färdigt snitt eller bruten linje i höljskiktets yta, varvid nämnda gripdel frilägges genom böjning av laminatet väsentli-gen längs nämnda färdiga snitt för ästadkommande av en konvex böjning av höljskiktets yta, kännetecknat av att a) höljets färdiga snitt eller brutna linje (4, 11, 17, 24, 25, 32) sträcker sig kontinuerligt frän höljets ena kant tili dess andra kant och sälunda uppdelar höljet i tvenne delar <2, 3; 9, 10; 15, 16); b) ätminstone en del av snittet eller den brutna linjen avvi-ker väsentligt in i höljets bäda delar frän en rak förenings-linje mellan snittets eller den brutna linjens ändpunkter vid höljets kanter; och c) höljets flexibilitet och adhesionen mellan substratet och höljet är av sädan art, att vid böjning av det ytformiga laminatet väsent1igen längs denna raka förenings1 inje mellan snittets ändpunkter vid höljets kanter och i en riktning, som 8 äetadkommer den konvexa böjningen av hoi jets ovanyta, de in i de bägge höljdelarna frin enittet avvikande delarna löegör sig (6, 7; 12, 13; 18, 19; 27, 28) frän eubetratet och höjer eig under bildande av en gripdel för bägge höljdelarna.

3. Laminatavenitt enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat av att det har ett annat hölje pä den yta, eom är belägen mittemot den yta eom täckee av det företa höljet, varvid limmet mellan eubetratet och det andra höljet är eä beekaffat, att adheeionen är eamma eom mellan eubetratet och det företa höljet, och att bäda höljena har ett enitt eller en bruten linje.