FI79326C - Nya n-alk(en)yl-n-(o,o-disubstituerade -tiofosforyl)-n',n'-disubstituerade glycinamider, foerfarande foer framstaellning av dessa samt kvalstergifter, insektgifter och svampgifter vilka innehaoller dessa som aktiv bestaondsdel. - Google Patents

Nya n-alk(en)yl-n-(o,o-disubstituerade -tiofosforyl)-n',n'-disubstituerade glycinamider, foerfarande foer framstaellning av dessa samt kvalstergifter, insektgifter och svampgifter vilka innehaoller dessa som aktiv bestaondsdel. Download PDF

Info

Publication number
FI79326C
FI79326C FI853685A FI853685A FI79326C FI 79326 C FI79326 C FI 79326C FI 853685 A FI853685 A FI 853685A FI 853685 A FI853685 A FI 853685A FI 79326 C FI79326 C FI 79326C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
carbon atoms
alkyl
phenyl
alkenyl
ethyl
Prior art date
Application number
FI853685A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI853685A0 (fi
FI79326B (fi
FI853685L (fi
Inventor
Karoly Pasztor
Istvan Toth
Karoly Balogh
Zsolt Dombay
Karoly Fodor
Ernoe Loerik
Jozsef Nagy
Pal Santha
Gyula Tarpai
Nee Toth Erzsebet Grega
Nee Toemoerkenyi Magdol Magyar
Nee Simon Eszter Urszin
Original Assignee
Eszakmagyar Vegyimuevek
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from HU843631A external-priority patent/HU194258B/hu
Application filed by Eszakmagyar Vegyimuevek filed Critical Eszakmagyar Vegyimuevek
Publication of FI853685A0 publication Critical patent/FI853685A0/fi
Publication of FI853685L publication Critical patent/FI853685L/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI79326B publication Critical patent/FI79326B/fi
Publication of FI79326C publication Critical patent/FI79326C/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/547—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom
    • C07F9/6527—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom having nitrogen and oxygen atoms as the only ring hetero atoms
    • C07F9/6533—Six-membered rings
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01N—PRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
    • A01N57/00—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic phosphorus compounds
    • A01N57/26—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic phosphorus compounds having phosphorus-to-nitrogen bonds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/06—Phosphorus compounds without P—C bonds
    • C07F9/22—Amides of acids of phosphorus
    • C07F9/24—Esteramides
    • C07F9/2454—Esteramides the amide moiety containing a substituent or a structure which is considered as characteristic
    • C07F9/2458—Esteramides the amide moiety containing a substituent or a structure which is considered as characteristic of aliphatic amines
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/547—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom
    • C07F9/553—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom having one nitrogen atom as the only ring hetero atom
    • C07F9/5532—Seven-(or more) membered rings
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/547—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom
    • C07F9/553—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom having one nitrogen atom as the only ring hetero atom
    • C07F9/564—Three-membered rings
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/547—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom
    • C07F9/553—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom having one nitrogen atom as the only ring hetero atom
    • C07F9/572—Five-membered rings
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/547—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom
    • C07F9/553—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom having one nitrogen atom as the only ring hetero atom
    • C07F9/576—Six-membered rings
    • C07F9/58—Pyridine rings
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/547—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom
    • C07F9/553—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom having one nitrogen atom as the only ring hetero atom
    • C07F9/576—Six-membered rings
    • C07F9/59—Hydrogenated pyridine rings
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/547—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom
    • C07F9/645—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom having two nitrogen atoms as the only ring hetero atoms
    • C07F9/6503—Five-membered rings
    • C07F9/6506—Five-membered rings having the nitrogen atoms in positions 1 and 3
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/547—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom
    • C07F9/6515—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom having three nitrogen atoms as the only ring hetero atoms
    • C07F9/6521—Six-membered rings
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07F—ACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00—Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02—Phosphorus compounds
    • C07F9/547—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom
    • C07F9/6527—Heterocyclic compounds, e.g. containing phosphorus as a ring hetero atom having nitrogen and oxygen atoms as the only ring hetero atoms
    • C07F9/653—Five-membered rings

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Pest Control & Pesticides (AREA)
  • Agronomy & Crop Science (AREA)
  • Plant Pathology (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Dentistry (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Environmental Sciences (AREA)
  • Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Plural Heterocyclic Compounds (AREA)

Description

1 79326
Uusia N-alk(en)yyli-N-(o,o-disubstituoitu-tiofosforyyli)-N',N'-disubstituoituja glysiiniamideja, niiden valmistusmenetelmä ja näitä aktiivisena aineosana sisältäviä punkkimyrkkyjä, hyönteismyrkkyjä ja sienimyrkkyjä 5 Tämä keksintö koskee yhdisteitä, jotka ovat aktiivisia punkkeja, hyönteisiä ja sieniä vastustavina aineina, niiden valmistusmenetelmää, kyseisiä yhdisteitä aktiivisena aineosana sisältäviä koostumuksia ja niiden käyttöä 10 maanviljelyskäytössä.
Keksinnön mukaiset yhdisteet ovat käyttökelpoisia punkkeja, hyönteisiä ja sieniä vastaan viinirypäleissä, hedelmätarhoissa, vihanneksissa, istutuksissa ja pelloilla.
15 Keksinnön mukaisesti aikaansaadaan uusia
N-alk(en)yyli-N-(0,O-disubstituoitu-tiofosforyyli)-N',N'-disubstituoituglysiiniamideja, joilla on kaava I
20 RjO
NSsn‘P-n-ch0-c-n. (i) /11 I 2 II \ R20 S R3 ° R5 Λ 25 jossa R^ ja R2 ovat samoja tai erilaisia ja ovat alkyyli, jossa on 1-4 hiiliatomia, ja joka on mahdollisesti substituoitu 30 yhdellä tai useammalla halogeeniatomilla, alkenyyli, jossa on 2-6 hiiliatomia, sykloalkyyli, jossa on 3-6 hiili-atomia, fenyyli tai C1<_3-alkoksi-C1_3-alkyyliryhmä, R3 on alkyyli, jossa on 1-6 hiiliatomia, tai alkenyyli, jossa on 2-6 hiiliatomia, 35 R^ ja Rj- ovat samoja tai erilaisia ja ovat vety, alkyyli, jossa on 1-6 hiiliatomia, alkenyyli, jossa on 2-6 hiili-atomia, sykloalkyyli, jossa on 3-6 hiiliatomia, fenyyli, 2 79326 bentsyyli, yhdellä tai useammalla alkyyIillä, jossa on 1-3 hiiliatomia, ja/tai yhdellä tai useammalla halogeeni-atomilla substituoitu fenyyli, alempi alkoksialkyyli tai kaavan ”(CH2^n-R6 mukainen ryhmä, jossa n on 0 tai 1 ja Rg 5 on 5- tai 6-jäseninen tyydyttymätön rengas, jossa on 1-3 heteroatomia, tai 3-6-jäseninen tyydyttynyt rengas, jossa on 1-3 heteroatomia, jolloin heteroatomeina voi olla typpi ja/tai happi ja/tai rikki, tai ja voivat yhdessä viereisen typpiatomin kanssa muodostaa heksametyleeni-imino-10 ryhmän.
Tiedetään hyvin, että hedelmätarhoissa (esim. omena, kirsikka, luumu) ja tiettyjen vihannesten (esim. paprika, tomaatti) kohdalla aiheuttavat merkittävää vahinkoa vihannespunkki (Tetranychus Telarius) ja muut 15 erilaiset hyönteiset esim. kirvat, kasvinsyöjät, kärpäset, koit. Suurta vahinkoa aiheuttavat myös erilaiset sienet esim. harmaahome ja leväsienet.
Kasvit ruiskutetaan tavallisesti erilaisilla koostumuksilla punkkeja vastaan. Esimerkiksi Omite 57E, 20 joka sisältää 57 % propargiittia [2-(p-tert.butyyli-fenoyyli)sykloheksyyli-2-propinyylisulfiitti7 aktiivisena aineosana (viitattu BE-patenttijulkaisussa 511 234 tai DE-patenttijulkaisussa 705 037) tai Rospin 25EC, jossa on 25 % kloropropylaattia (4,4'-diklooribentsyyli-25 happoisopropyyliesteriä) aktiivisena aineosana (viitattu US-patenttijulkaisuissa 3 272 854 ja 3 463 859), ovat yleisesti tunnettuja ja laajalti käytettyjä koostumuksia. Omitea voidaan käyttää suojaamaan talviomenaa, kivi-hedelmää ja viinirypälettä täydellisesti kukinnan jälkeen 30 annoksena 1-2 1/ha, paprikalla vihannespunkkia vastaan annoksena 1-1,5 1/ha, punkkia (Polyphagotarsonemus latus) vastaan annoksena 1,8-2 1/ha. Rospin on tehokas vihannes-punkin liikkuvia muotoja vastaan hedelmätarhoissa ja viinirypäleillä annoksena 2,5-4,5 1/ha.
3 79326
Molemmat koostumukset voivat kontrolloida vihan-nespunkkia, joka on vastustuskykyinen fosforiesteri-tyyppisiä yhdisteitä vastaan tehokkuuden ollessa 70-100 %. Niiden käytön haittapuolena ovat tarvittavat suhteellisen 5 suuret annokset ja se, että ne eivät pysty kontrolloimaan muita puutarhan tuhohyönteisiä ja sieniä.
Hedelmien ja marjojen, viinirypäleiden, vihannesten ja peltojen tuholaishyönteisiä kontrolloidaan fosfo-rihappoesterijohdannaisilla. Esimerkiksi käytetään koos-10 tumusta (Anthio 33EC), joka sisältää 33 % formotionia /0,O-dimetyy1i-S-(N-metyy1i-N-f ormyy1ikärbamoyy1ime tyyli)-ditiofosfaatti7, joka on kuvattu US-patenttijulkaisuissa 3 176 035 ja 3 178 337, tai käytetään Phosphothion 50 EC:tä, joka sisältää 50 % malationia /0,O-dimetyyli-s-15 (1,2-dikarbetoksietyyli)ditiofosfaatti7, joka on esitetty US-patenttijulkaisussa 2 578 652, aktiivisena aineosana. Molempia koostumuksia käytetään kirvoja, kasvimatoja, kärpäsiä ja vihannespunkkeja vastaan annoksen ollessa 2,8-3,2 1/ha ja vastaavasti 1,2-1,5 1/ha. Näiden yhdis-20 teiden haittapuolena on se, että täytyy käyttää suhteel-: I j lisen suuria annoksia, aineet ovat myrkyllisiä mehiläi- ; - - sille ja kaloille, vihannespunkit ovat aineille vastus- : : : tuskykyisiä ja esimerkiksi tomaattia ja luumua ei voi : käsitellä näillä aineilla.
: 25 Harmaahometta, joka on vahingollinen erilaisille pelloille, voidaan hyvin kontrolloida Sumilex 50 WP:lla, joka sisältää 50 % prosymidonia ,/N-(3,5-dikloorif enyyli) - 1,2-dimetyylisyklopropaani-1,2-dikarboksi-imidi7, johon viitataan GB-patenttijulkaisussa 1 298 261 ja US-patent-30 tijulkaisussa 3 903 090 annoksen ollessa 1,2-1,5 kg/ha.
Yllättävästi on havaittu, että osalla edellä määritellyistä uusista kaavan I mukaisista N-alk (en) yyli-N-(0,0-disubstituoitu-tiofosforyyli)-N’,N'-disubstitu-oitu-glysiiniamideista on merkittävää punkkeja vastus-35 tavaa vaikutusta, kun taas osalla niistä on heikompaa punkkeja vastustavaa vaikutusta, mutta niillä on merkittävää hyönteisiä ja sieniä vastustavaa vaikutusta.
4 79326
Keksinnön mukaisten yhdisteiden etuna aikaisempiin yhdisteisiin verrattuna on se, että niitä voidaan käyttää useammille viljelmille, ne ovat tehokkaita pienempinä annoksina, ne kontrolloivat erinomaisesti vihannespunkkia ja 5 muita tuhohyönteisiä esim. puuvillakovakuoriaista, kärpäsiä, perhosia, jotka ovat vastustuskykyisiä fosforihappo-esterityyppisille yhdisteille, ja lisäksi yhdisteillä on erinomainen sieniä vastustava aktiivisuus.
Keksinnön mukaisesti voidaan edellä määriteltyjä 10 uusia kaavan I mukaisia yhdisteitä valmistaa antamalla
N-substituoitu-N',N'-disubstituoitu-glysiiniamidin, jolla on kaava II
V
15 ^N-C-CH--NHR (II) /11 2 3 R5 o jossa R3, R4 ja R5 ovat samat kuin edellä määriteltiin,
20 reagoida dialkoksitiofosforihappohalidin kanssa, jolla on ; : kaava III
·: Rl°\ /i~Hal {III)
25 R20 S
jossa R^ ja R2 ovat samat kuin edellä määriteltiin, ja Hai on kloori- tai bromiatomi, mahdollisesti liuottimessa, 30 edullisesti bentseenissä, tolueenissa tai kloroformissa, mahdollisesti happoa sitovan aineen, edullisesti trietyyli-amiinin tai kuivan pyridiinin, läsnäollessa, lämpötilassa 20 - 110°C, edullisesti 40 - 50°C:ssa, jatkuvatoimisesti tai panosprosessina ja lopputuote otetaan talteen reaktio-35 väliaineesta sinänsä tunnetulla tavalla.
5 79326
Keksinnön mukaisesti esitetään myös punkkeja, hyönteisiä ja/tai sieniä vastustavia koostumuksia, jotka sisältävät edellä määriteltyä kaavan I mukaista yhdistettä yhdessä vähintään yhden kantaja-aineen kanssa. Keksinnön 5 mukaiset koostumukset sisältävät yhtä tai useampaa kaavan I mukaista yhdistettä määränä 5-95 paino-%.
Keksinnön mukaisen koostumuksen kantaja-aineena voi olla mikä tahansa aine, jonka kanssa aktiivinen aineosa on muotoiltu sopivaksi käyttökohdetta ajatellen, joka voi 10 olla esimerkiksi kasvi, siemen tai maa, tai sopivaksi varastointia, siirtoa tai käsittelyä varten. Kantaja voi olla kiinteä aine tai neste mukaanlukien myös aineet, jotka tavallisesti ovat kaasumaisia, mutta jotka on puristettu nesteeksi, ja voidaan käyttää kaikkia tavalli-15 sesti tuhohyönteisten ja sienien torjunta-aineissa käytettyjä kantajia.
Sopivia kiinteitä kantajia ovat esim. synteettiset silikaatit, piimää, talkki.
Sopivia nestemäisiä kantajia ovat esim. mahdolli-20 sesti halogenoidut hiilivedyt, aromaattiset hiilivedyt, dimetyyliformamidi.
Punkkeja tuhoavat koostumukset valmistetaan ja : : : kuljetetaan usein konsentroidussa muodossa, joka lopuksi laimennetaan ennen käyttöä. Tälle prosessille on edul- 25 lista käyttää pientä määrää kantaja-ainetta, joka on pinta-aktiivinen aine.
Pinta-aktiivinen aine voi olla emulgointiaine, dispergointiaine tai kostutin, se voi olla ioniton tai ioninen aine.
30 Keksinnön mukaiset koostumukset voidaan valmistaa esimerkiksi kostuviksi jauheiksi, puutereiksi, granu-laateiksi, liuoksiksi, emulgoitaviksi konsentraateiksi, emulsioiksi, suspensioiksi, suspensiokonsentraateiksi. Edullisia ovat emulgoitävät konsentraatit, kostuvat 35 jauheet ja puuterit.
6 79326
Keksinnön mukaisesti esitetään edelleen tuhohyönteisten ja sienien kontrollointimenetelmä, jossa käytetään keksinnön mukaista yhdistettä tai koostumusta riittävänä määränä kasville.
5 Keksinnön mukaisten glysiiniamidien biologista tehokkuutta verrattiin kaupallisten punkkeja vastustavien koostumusten (Omite 57E, Rospin 25EC), hyönteisiä vastustavien koostumusten (anthio 33EC, Phosphothion 50 EC) ja sieniä vastustavien koostumusten (Sumilex 50WP) tehok-10 kuuksiin erilaisilla viljelmillä ja erilaisia tuhohyönteisiä, punkkeja ja sieniä vastaan. Havaittiin, että uusia keksinnön mukaisia glysiiniamideja voidaan menestyksekkäästi käyttää kaikilla kolmella alueella, niiden tehokkuus on sama kuin kaupallisilla tuotteilla ja li-15 säksi useissa tapauksissa tehokkuus on parempi kuin kaupallisilla tuotteilla.
Keksinnön mukaisia uusia yhdisteitä, niiden valmistusta ja biologista aktiivisuutta havainnollistetaan seuraavissa, ei-rajoittavissa esimerkeissä.
20 Esimerkki 1 ; 500 ml:n pyöröpohjapulloon, johon on liitetty sekoitin, lämpömittari ja tiputussuppilo, pannaan 20,6 g N-etyyli-N'-etyyli-N'-fenyyliglysiiniamidia ja liuotetaan 200 ml:aan bentseeniä samalla sekoittaen.
25 Lisätään samalla sekoittaen 11,0 g trietyyli- amiinia, sen jälkeen 18,85 g 0,0-dietyylitiofosfori-kloridia. Lisäyksen jälkeen seosta sekoitetaan 2 tuntia lämpötilassa 40-50°C. Reaktion päättymisen jälkeen pestään orgaaninen faasi vedellä, kuivataan vedettömällä 30 natriumsulfaatilla ja tislataan pois bentseeni.
Saadaan 28,5 g N-etyyli-N-(0,0-dietyylitio- fosforyyli)-N'-etyyli-N'-fenyyliglysiiniamidia.
20 n^ = 1,5200. Saanto: 80 %.
Puhtaus kaasukromatografia-analyysin mukaan: 98,4 % 35 Alkuaineanalyysi: Laskettu: N, 7,82 %; S, 8,94 %;
Havaittu: N, 7,68 %; S, 9,06 %.
7 79326
Esimerkki 2 500 ml:n pyöröpohjapulloon, joka on varustettu sekoittimellä, lämpömittarilla ja tiputussuppilolla, pannaan 18,2 g N-etyyli-N',N'-diallyyliglysiiniamidia ja 5 se liuotetaan seokseen, jossa on 200 ml kloroformia ja 9 g kuivaa pyridiiniä. Lisätään 18,9 g 0,0-dietyylitio-fosforihappokloridia huoneenlämpötilassa samalla sekoittaen, jonka jälkeen reaktioseosta sekoitetaan lämpötilassa 40-50°C 3 tuntia.
10 Reaktion tapahduttua liuos uutetaan vedellä, orgaa ninen faasi kuivataan vedettömällä natriumsulfaatilla ja liuotin haihdutetaan.
Saadaan 26,8 g N-etyyli-N-(0,0-dietyylitiofosfo- ryyli)-Ν',N'-diallyyliglysiiniamidia.
20 15 = 1,4964. Saanto: 78 %.
Puhtaus (kaasukromatografia-analyysin mukaan): 96,8 % Alkuaineanalyysi: Laskettu: N, 8,38 %; S, 9,58 %?
Havaittu: N, 8,64 %; S, 10,01 %.
Esimerkki 3 20 500 ml:n pyöröpohjapulloon, joka on varustettu sekoittimellä, lämpömittarilla ja tiputussuppilolla, pannaan 18,6 g N-etyyli-N1,N'-di-n-propyyliglysiini-amidia ja se liuotetaan seokseen, jossa on 150 ml toluee-nia ja 10,0 g trietyyliamiinia. Tämän jälkeen lisätään 25 tipoittain 18,9 g 0,0-dietyylitiofosforikloridia samalla sekoittaen.
Lisäämisen loputtua seosta sekoitetaan 2 tuntia lämpötilassa 40-50°C, reaktion lopussa orgaaninen faasi pestään vedellä, kuivataan vedettömällä natriumsulfaa- 30 tiliä ja liuotin haihdutetaan.
Saadaan 29,2 g N-etyyli-N-(0,0-dietyylitiofosfo-ryyli)-N',N'-di-n-propyyliglysiiniamidia. Sulamis-·-' piste: 34-35°C. Saanto: 88 %.
Puhtaus (kaasukromatografia-analyysin mukaisesti): 99,8 %. " 35 Alkuaineanalyysi: Laskettu: N, 8,28 %; S, 9,46 %; ...* Havaittu: N, 8,34 %; S, 9,51 %.
Esimerkki 4
Seurattiin esimerkkien 1-3 menetelmää ja valmistettiin taulukkoon I kootut kaavan I mukaiset yhdisteet.
8 79326
Taulukko I
Substituentit Fysikaalinen vakio n:° Ri R? R-i R„ Rc , o 123 45 (Sp. °C; tai 20
___nD
1. etyyli etyyli etyyli fenyyli metyyli 1,5254 2 etyyli etyyli etyyli fenyyli etyyli 1,5200 3 etyyli etyyli etyyli fenyyli i-propyyli 1,5212 4 etyyli etyyli allyyli allyvli vety 1,5273 5 metyyli metyyli allyyli allyyli vety 1,5198 6 kloori- kloori- allyyli allyyli vety 1,5228 etyyli etyyli 7 i-pro- i-pro- allyyli allyyli vety 1,5317 pyyli pyyli 8 etyyli etyyli etyyli 2,6-di- vety 1,5250 etyyli- fenyyli 9 etyyli etyyli etyyli 2,6-di- vety 1,5264 metyyli- fenyyli 10 etyyli etyyli etyyli 2-metyy- vety 1,5280 li-6-etyy- lifenyyli 11 etyyli etyyli etyyli allyyli allyyli 1,4964 12 etyyli etyyli metyyli n-pro- n-propyyli 1,4838 pyyli 13 etyyli etyyli n-pro- n-pro- n-propyyli 1,4852 pyyli pyyli 14 etyyli etyyli i-pro- n-pro- n-propyyli 1,4844 pyyli pyyli 15 etyyli etyyli n-bu- n-pro- n-propyyli 1,4865 tyyli pyyli 16 etyyli etyyli i-bu- n-pro- n-propyyli 1,4868 tyyli pyyli 17 etyyli etyyli etyyli n-pro- n-propyyli 34-35 pyyli 18 metyyli metyyli etyyli n-pro- n-propyyli 1,5340 pyyli 7070^ 9 / s L\j
Taulukko I (jatkoa)
Substituentit Fysikaalinen vakio n:° R1 R2 R3 R4 R5 (Sp. °C; tai 20
nD
19 kloori- kloori- etyyli n-pro- n-pro- 1,5298 etyyli etyyli pyyli pyyli 20 i-pro- i-pro- etyyli n-pro- n-pro- 1,5380 pyyli pyyli pyyli pyyli 21 etyyli etyyli allyyli n-pro- n-pro- 1,4952 pyyli pyyli 22 etyyli etyyli etyyli syklo- vety 1,5120 heksyyli 23 etyyli etyyli etyyli heksa- 1,5335 metyleeni 24 etyyli etyyli etyyli 3-kloo- vety 1,5410 rifenyyli 25 n-bu- n-bu- etyyli allyyli allyyli 1,5128 tyyli tyyli 26 i-bu- i-bu- allyyli allyyli allyyli 1,4632 tyyli tyyli 27 n-pro- n-pro- etyyli allyyli allyyli 1,5294 pyyli pyyli 28 etyyli etyyli etyyli 3,4-di- vety 1,5482 kloori- .: fenyyli 29 etyyli etyyli etyyli syklo- metyyli 1,5224 heksyyli 30 etyyli etyyli etyyli bentsyyli vety 1,5612 31 etyyli etyyli etyyli n-butyyli n-butyyli 1,5545 32 etyyli etyyli etyyli 4-tri- vety 1,5335 fluorimetyyli-fenyyli 33 etyyli etyyli etyyli 4-bromi- vety 1,4948 fenyyli 34 etyyli etyyli etyyli 4-fluo- vety 1,4712 rifenyyli 10 79326
Taulukko I (jatkoa)
Substituentit Fysikaalinen vakio 11:0 Ri Ro Ro R„ Rc , o 1 2 3 4 5 (sp. °C; tai 20
nD
35 etyyli etyyli etyyli 4-me- vety 1,4832 tyyli- fenyyli 36 allyyli allyyli etyyli allyyli allyyli 1,6012 37 fenyyli fenyyli etyyli n-pro- n-pro- 1,5535 pyyli pyyli 38 syklo- syklo- etyyli allyyli allyyli 1,5612 heksyyli heksyyli 39 metok- metok- etyyli allyyli allyyli 1,5382 sietyyli sietyyli 40 etoksi- etoksi- etyyli n-pro- n-propyyli 1,5410 etyyli etyyli pyyli 41 etyyli etyyli etyyli 2,6-di- etoksi- 1,5317 etyyli- metyyli fenyyli 42 etyyli etyyli etyyli 2,6-di- metoksi- 1,5408 etyyli- metyyli fenyyli 43 etyyli etyyli etyyli 2-metyy- etoksi- 1,5322 ^ · metyyli etyyli- fenyyli 44 etyyli etyyli etyyli 2,6-di- 1,2,4- 1,5802 ^ , . triatso- metyyli- lyyli_ fenyyli metyyli 45 c-pro- c-pro- metyyli c-pro- 3-furyyli 1,5324 pyyli pyyli pyyli 46 dikloo- dikloo- etyyli H 2-furfu- 1,5296 rime- rimetyyli ryyli tyyli 47 n-pro- n-pro- metyyli bentsyyli 2-tienvyli 1,5304 pyyli pyyli 48 bromi- bromi- allyyli allyyli 2-tienyyli- 1,5172 etyyli etyyli metyyli 11 79326
Taulukko I (jatkoa)
Substituentit Fysikaalinen vakio n:o R, R0 R, R. Rc , 0 123 45 (sP. °C; tai 20
nD
49 allyyli allyyli n-hek- metyyli 2-pyrro- 1,6103 syyli lyyli 50 etylee- etylee- allyyli allyyli 4-pyranyyli 1,6182 ni ni 51 metoksi- metoksi- metyyli bent- 2-pyridyyli 1,5407 metyyli metyyli syyli 52 metyyli metyyli n-pen- metyyli 2-imidatso- 1,5148 tyyli lyyli 53 allyyli allyyli etyyli etyyli 2-imidatso- 1,5193 lin-4-yyli 54 fenyyli fenyyli metyyli metyyli 2-yyliSatSOl~ 1/5521 55 etyyli etyyli etyleeni H tia-3,4-diatsol- 1,5119 vv li 56 metyyli metyyli n-pen- bent- 2-piperidyyli 1'5026 tyyli syyli 57 etoksi- etoksi- metyyli etyyli 3-morfolin- 1,5607
Wli metyyli metyyli 58 c-hek- c-hek- metyyli n-bu- NlfJ~ 1,6057 syyli syyli tyyli 59 etyyli etyyli n-pen- n-pen- ^ 1,4875
tyyli tyyli S
/— O
6 0 n-pen- n-pen- etyyli etyyli / \ 1,5132 tyyli tyyli ®
Esimerkki 5
Emulgoituva konsentraatti (10EC)
Sekoittimella varustettuun pulloon pannaan 10 paino-osaa N-etyyli-N-(0,0-dietyylitiofosforyyli)-N’-etyyli-N1-fenyyliglysiiniamidia, 60 paino-osaa ksyleeniä, 22 paino-osaa dimetyyliformamidia, 5 paino-osaa oktyylifenoyy-lipolyglykolieetteriä (Tensiofix AS) ja 3 paino-osaa nonyylifenolipolyglykolieetteriä (Tensiofix IS). Liuosta sekoitetaan kunnes siitä tulee kirkasta, homogenisoidaan ja suodatetaan.
i2 79326
Saadaan koostumus, joka sisältää 10 % aktiivista aineosaa.
Emulsion stabiilisuus (vedessä, jonka °dH = 19,2, ja konsentraationa 1 %): stabiili kahden tunnin kuluttua.
5 24 tunnin kuluttua esiintyi ohimenevää sedimen toitumista.
Esimerkki 6
Emulgoituva konsentraatti (80EC)
Esimerkin 5 mukaiseen laitteistoon pannaan 80 10 paino-osaa N-etyyli-N-(0,O-dietyylitiofosforyyli)-N 1,N'-diallyyliglysiiniamidia aktiivisena aineosana, 12 paino-osaa dikloorimetaania, 4 paino-osaa oktyylifenolipoly-glykolieetteriä (Tensiofix AS) ja 4 paino-osaa nonyyli-fenyylipolyglykolieetteriä (Tensiofix IS). Tämän jälkeen 15 on seurattu esimerkin 5 menetelmää.
Saadaan EC-koostumus, jossa on 80 % aktiivista aineosaa.
Emulsion stabiilisuus (vedessä, jonka °dH = 19,2, ja konsentraationa 1 %): kahden tunnin kuluttua: ohimenevä 20 sedimentoituminen, 24 tunnin kuluttua: ohimenevä sedimentoituminen.
Esimerkki 7
Emulgoituva konsentraatti (50EC)
Esimerkin 5 mukaiseen laitteistoon pannaan 50 pai-25 no-osaa N-etyyli-N-(O,O-dietyylitiofosforyyli)-N’,N*-di-n-propyyliglysiiniamidia aktiivisena aineosana, 42 paino-osaa ksyleeniä, 5,6 paino-osaa alkyylifenolipolyglykoli-eetteriä (Emulsogen IP-400) ja 2,4 paino-osaa aryylifeno-lipolyglykolieetteriä (Emulsogen EC-400). Tämän jälkeen 30 seurataan esimerkin 5 menetelmää. Saadaan EC-koostumus, jossa on 50 % aktiivista aineosaa.
Emulsion stabiilisuus (vedessä, jonka °dH = 19,2, ja konsentraationa 1 %): 2 tunnin kuluttua stabiili, 24 tunnin kuluttua hyvin vähäistä ohimenevää sedimentoi-35 tumista.
13 79326
Esimerkki 8
Jauhe (5D) 20 paino-osaan synteettistä silikaattikantajaa, jonka hiukkaskoko < 40^u (Zeolex 444), ruiskutetaan 5 5 paino-osaa N-allyyli-N-(0,O-di-i-propyylitiofosforyyli)-N'-allyyliglysiiniamidia aktiivisena aineosana sekoitti-messa. Tämän jälkeen lisätään 55 paino-osaa jauhettua dolomiittia ja 20 paino-osaa jauhettua talkkia ja jauhe-seos homogenisoidaan.
10 Saadaan jauhetta, jossa on 5 % aktiivista aineosaa.
Seulajäännös seulalla DIN 100: 1,2' S.
Esimerkki 9
Jauhe (10D) 20 paino-osaa synteettistä silikaattikantajaa, 15 jolla on suuri ominaispinta (Wessalon S), ruiskutetaan 10 paino-osaa N-metyyli-N-(0,0-dietyylitiofosforyyli)-Nr,N'-di-n-propyyliglysiiniamidia aktiivisena aineosana samalla sekoittaen sekoittimessa. Tämän jälkeen lisätään 50 paino-osaa jauhettua piimaata ja 20 paino-osaa jauhet-20 tua talkkia ja jauhe homogenisoidaan.
Saadaan jauhe, jossa on 10 S aktiivista aineosaa.
Seulajäännös seulalla DIN 100: 0,95 %.
Esimerkki 10
Kostuva jauhe (25 WP) 25 25 paino-osaan synteettistä silikaattikantajaa, jolla on suuri ominaispinta, ruiskutetaan 25 paino-osaa N-allyyli-N-(O,O-dietyylitiofosforyyli)-N'-allyyliglysiiniamidia aktiivisena aineosana samalla sekoittaen sekoittimessa.
30 Homogenisoidaan 37 paino-osaa piimaata 2 paino- osan kanssa alifaattista sulfonihapon natriumsuolaa (Netzer IS), joka toimii kostuttimena, tämän jälkeen tämä jauheseos jauhetaan hienoksi Alpine 100 LN-myllyllä, joka on Ultraplex-tyyppiä. Näin saatu jauhettu seos 35 homogenisoidaan aikaisemmin valmistetun, homogenisoidun, adsorboidun aktiivisen aineosan kanssa.
i4 79326
Saadaan kostuva jauhe, jossa on 25 % aktiivista aineosaa.
Vaahtoavuus (konsentraationa 1 %, vedessä, jonka °dH = 19,2, 30 minuutin kuluttua): 82,7 %.
5 Esimerkki 11
Kostuva jauhe (50 WP) 45 paino-osaan synteettistä silikaattikantajaa, jolla on suuri ominaispinta (Wessalon 50), ruiskutetaan 50 paino-osaa N-allyyli-N-(O,O-dietyylitiofosforyyli)-10 N',N1-di-n-propyyliglysiiniamidia aktiivisena aineosana sekoittimessa. Tämän jälkeen lisätään 2 paino-osaa oleiinimetyylitauridinatriumsuolaa kostuttimeksi (Arkopon T) ja 3 paino-osaa kresoliformaldehydikonden-saattia (Dispergmittel 1494) dispergoivaksi aineeksi ja 15 seos homogenisoidaan sekoittimessa.
Saadaan kostuva jauhekoostumus, jossa on 50 % aktiivista aineosaa.
Vaahtoavuus (konsentraationa 1 % vedessä, jonka °dH = 19,2, 30 minuutin kuluttua): 84,2 %.
20 Esimerkki 12
Emulgoituva konsentraatti, jolla on majoneesi- rakenne (5ME)
Sekoittamalla homogenisoidaan 73 paino-osaa vase-liiniöljyä ja 5 paino-osaa N-etyyli-N-^Ö,O-di-(kloori-25 etyyli)-tiofosforyyli7“N',N*-di-n-propyyliglysiiniamidia aktiivisena aineena.
Liuotetaan 20 paino-osaan vettä 2 paino-osaa rasva-alkoholipolyglykolieetteriemulgointiainetta (Gemopol X-080) ja aktiivinen aineosa lisätään tipoittain laimen-30 nettuna öljyllä hyvin hitaasti ja samalla tehokkaasti sekoittaen.
Saadaan majoneesityyppinen konsentraatti, joka on laimennettavissa vedellä, ja jossa on aktiivista aineosaa 5 %.
35 Tiheys: 0,942 g/ml.
is 79326
Esimerkki 13
Punkkeja vastustava vaikutus vihannespunkkia (Tetranychus urticae) vastaan
Papukasvien, jotka oli infektoitu vihannespunkilla, 5 annettiin kuivua ja pantiin tuoreita papukasveja kuivuvien kasvien lähelle. Elävät punkit siirtyivät tuoreisiin papuihin yhden päivän aikana. Näitä punkkeja käytettiin kokeessa.
Infektio: Leikattiin 4 viikkoa vanhoilta papu- 10 kasveilta kuudes ja seitsemäs lehti ja vähän lehtiruotia, 2 tämän jälkeen 4 x 4 cm :n alue lehden takapintaa ympäröitiin lampaanrasvavoide-lisäaineella.
Eristettyihin lehtipintoihin käytettiin 40-50 punkkia vasta-infektoituneilta papukasveilta.
15 Kokeen järjestelyt; Halkaisijaltaan 10 cm:n Petri- maljat vuorattiin keinotekoisilla puuvillakiekoilla ja ne kyllästettiin vedellä.
Ruiskutus: Esimerkeissä 5-7 esitetyillä tavoilla valmistetut koostumukset laimennettiin aktiivisen aineen 20 konsentraatioon 0,5-0,1 % ja lehdet ruiskutettiin näillä liuoksilla neljä kertaa.
Ruiskuttaminen suoritettiin käyttäen apuna labora-torioruiskutinta, joka toimi paineilmalla.
Käsitellyt lehdet siirrettiin välittömästi edellä 25 mainittuihin Petri-maljoihin, jotka oli vuorattu kostutetulla keinotekoisella puuvillalla.
Arviointi: Laskettiin prosentuaalinen kuolleisuus 48 tunnin kuluttua käsittelystä. Käsittelemättömien kontrollien prosentuaalinen kuolleisuus otettiin myös huo-30 mioon korjauksena.
Käsittelyaika: helmikuun 14, 1983
Arviointiaika: helmikuun 16, 1983
Ilman keskimääräinen lämpötila oli 20°C ja keskimääräinen kosteus oli 75 %.
35 Tulokset: Neljä-neljä testin keskimääräiset tulok set on koottu taulukkoon II, jossa yhdisteiden numero on sama kuin taulukossa I.
Taulukko II
16 79326
Prosentuaalinen kuolleisuus (%)
Yhdisteen 1000 ppm:n kon- 5000 ppm:n kon- numero_sentraat iona_sentraationa 5 Käsittelemätön q 0 vertailu 1. 17 30 2. 27 36 3. 100 100 10 4. 31 65 5. 100 100 6. 29 34 15 7· 53 8. 95 100 9. 88 100 10. 100 100 20 11. 100 100 12. 81 98 13. 100 100 14. 100 100 25 15> 100 100 ;· 16. 38 85 17. 100 100 18. 20 57 30 19. 100 100 20. 17 24 21. 100 1°° 22. 100 100 35 23. 100 100 24. 100 100 i7 79326
Taulukko II (jatkoa)
Prosentuaalinen kuolleisuus (%) Yhdisteen 1000 ppm:n kon- 5000 ppm:n kon- numero_ sentraationa_sentraationa_ 5 25. 100 100 26. 55 75 27. 20 32 28. 90 100 10 29- 100 100 30. 100 100 31. 100 100 32. 100 100 1 3 33. 100 100 34. 100 100 35. 95 100 20 36 · 60 83 37. 100 100 ·'; 38. 100 100 Λ 39. 100 100 :·; 25 40. 50 70 41. 92 98 42. 95 100 43. 100 100 30 , , 44. 87 91 45. 33 70 46. 50 80 47. 73 100 35 48. 100 100 49. 100 100 18 79326
Taulukko II (jatkoa)
Prosentuaalinen kuolleisuus (%) Yhdisteen 1000 ppm:n kon- 5000 ppm:n kon- numero_sentraationa_sentraationa_ 5 50. 98 100 51. 90 95 52. 100 100 53. 100 100 10 54. 97 100 55. 62 93 56. 80 98 15 57. 100 100 58. 85 97 59. 95 100 60. 100 100 20 Rospin 25EC 100 100
Edellä esitetyn taulukon tiedoista voidaan havaita, että 44:stä 60:een glysiiniamidijohdannaiset ovat yhtä 25 tehokkaita kuin paljon käytetty ja tunnettu Rospin 25EC molempina annoksina, 9 on lähes yhtä tehokas kuin Rospin 25EC, kun taas ainoastaan 7 on tehottomampi kuin Rospin 25 EC. Kuitenkin näillä viimeksi mainituilla on merkittävää hyönteisiä ja sieniä vastustavaa vaikutusta (katso esi-30 merkit 18, 19 ja 20), kun taas vertailukoostumuksella Rospin 25EC:llä ei ole tällaista vaikutusta.
Esimerkki 14
Annoksesta riippuva punkkeja vastustava aktiivisuus Esimerkin 13 menetelmä toistettiin, mutta käyte-35 tyt liuokset laimennettiin 1000 ppm:sta 25 ppm:ään. Käsittelyaika: tammikuun 26, 1984 Arviointiaika: tammikuun 28, 1984 19 79326
Keskimääräinen ilmanlämpötila oli 22°C ja keskimääräinen kosteus oli 75 % kokeen aikana.
Tulokset: Taulukkoon III on koottu tutkittujen aktiivisten aineosien järjestysnumerot, niiden konsentraa-5 tio ruiskutuksissa ja vihannespunkin prosentuaalinen kuolleisuus. Yhdisteiden järjestysnumero on sama kuin taulukossa I.
Taulukko III
Prosentuaalinen kuolleisuus 10 Yhdisteen 10oo 500 150 125 100 50 25 numero PPm PPm PPm PPm ppm ppm ppm 3. 100 100 100 100 100 96 92 13. 100 100 98 98 96 95 94 15 14. 100 100 100 100 100 100 96 15. 100 100 100 100 100 98 98 17. 100 100 100 100 100 100 100 21. 100 100 100 99 98 95 71 20 22. 100 100 98 96 93 90 85 23. 100 100 100 93 92 90 90 24. 100 100 96 94 88 85 70 29. 100 100 99 97 94 92 90 25 30. 100 100 98 95 93 90 88 31. 100 100 100 100 100 100 98 32. 100 100 97 95 90 87 80 3Q 33. 100 100 96 93 89 86 75 34. 100 100 98 96 92 90 87 37. 100 100 100 96 90 85 80 38. 100 100 100 100 100 100 100 35 39. 100 100 100 100 100 100 100 43. 100 100 97 95 93 90 90 2o 79326
Taulukko III (jatkoa)
Rospin 25EC 100 100 100 100 100 96 68
Omite 5 57E 100 100 100 100 100 15 12
Edellä esitetyn taulukon III luvuista voidaan havaita, että laajalti tunnetun ja käytetyn Omite 57E-10 koostumuksen pienin tehokas konsentraatio on 100 ppm, jolla saavutetaan vihannespunkin 100 %:nen kontrolli; pitoisuuksina 50 ja 25 ppm se on käytännöllisesti katsoen tehoton. Keksinnön yhdisteillä sitävastoin voidaan saavuttaa 70-100 %:nen kuolleisuus myös tällaisilla matalilla 15 konsentraatioilla. Keksinnön yhdisteiden punkkien vastustuksen aktiivisuus on sama tai vähän parempi kuin laajalti tunnetulla ja käytetyllä Rospin 25EC:lla.
Esimerkki 15
Punkkeja vastustava aktiivisuus omenaviljelmillä 20 vihannespunkkia (Panonychus ulmi KOCH) vastaan
Kokeet suoritettiin Jonathan omenaviljelmissä, jotka oli istutettu 1963, alueella 6 x 4 m, jotta voitaisiin määrittää kuinka tehokkaita keksinnön koostumukset ovat punkkeja vastaan omenapuissa.
25 Kokeet suoritettiin neljään kertaan ja käsittely- päivä oli heinäkuun 29, 1983. Käytettiin ruiskutusta 1660 1/ha ja konsentraatio oli 0,1 tai 0,2 %.
Käsittelyaikana mitattiin lämpötila 25°C, tuulen-voima OB°, kosteus 55 % ja 0 % pilvisyys. Arviointi suori-30 tettiin elokuun 1, 1983. Arviointi suoritettiin laskemalla punkit kussakin 5 x 20 lehden erässä, joilla oli lähes sama pinta-ala. Tehokkuus laskettiin käyttämällä Henderson-Tilton kaavaa (tehokkuus = prosentuaalinen kuolleisuus) : 35 % kuolleisuus = 100· (1- Ta--C^ )
Tb-Ca 21 79326 jossa
Ta = arviointihetkellä elävien punkkien lukumäärä (käsittelyn jälkeen)
Tb = elävien punkkien lukumäärä ennen käsittelyä 5 Ca = arviointihetkellä käsittelemättömissä vertailu-erissä elävien punkkien lukumäärä Cb = käsittelemättömissä vertailulehdissä olevien elävien punkkien lukumäärä kokeen alussa.
Koostumukset ja koetulokset on koottu taulukkoon 10 IV. Yhdisteiden järjestysluvut ovat samat kuin taulukossa I.
Taulukko IV
Yhdisteen numero Elävien punkkien luku- Λ..______ 15 määrä 5x20 lehdellä Kuolleisuus 3a käytetty annos ennen käsittelyn * käsittelyä jälkeen
11. 35EC
0,1 % konsentraation ruiskutus H06 699 29,8 20
; ; 11. 35EC
0,2 % konsentraation ruiskutus 1234 242 78 , 2
17- 35EC
0,1 % konsentraation 25 ruiskutus 1172 70 93,4
17. 35EC
0,2 % konsentraation ruiskutus 1093 45 95,4
25. 35EC
0,1 % konsentraation 30 ruiskutus 1025 646 30
25.35 EC
0,2 % konsentraation , ruiskutus 1086 195 80
28. 35 EC
35 0,1 S konsentraation , ruiskutus 1100 69 93
Taulukko IV (jatkoa) 22 7 9 3 2 6
Yhdisteen numero Elävien punkkien lukuja käytetty annos määrä 5x20 lehdellä ° ®isuus ennen käsittelyn " käsittelyä jälkeen 5 --- -___________
28. 35EC
0,2 % konsentraation ruiskutus 1027 46 95
35. 35EC
10 0,1 % konsentraation ruiskutus 1053 47 95
35. 35EC
0,2 % konsentraation ruiskutus 1108 - 100
39- 35EC
0,1 % konsentraation ruiskutus 1201 «9 h0
39- 35EC
0,2 % konsentraation , n_ ruiskutus 1075 174 82
20 41. 35EC
0,1 % konsentraation „ „, _ ruiskutus ' 1°98 «2 35
: 41. 35EC
0,2 % konsentraation ruiskutus 1113 150 85
25 42. 35EC
0,1 % konsentraation ruiskutus 1250 34 97
42. 35EC
0,2 % konsentraation , ruiskutus 1236 - 100 30
Anthio 33EC
0,2 % konsentraation __ _ ruiskutus 1098 225 77,2 Käsittelemätön vertailu 1131 1019 23 79326
Edellä esitetyn taulukon IV tiedot osoittavat selvästi, että samalla kun yhdisteiden 11, 25, 39 ja 41 punkkeja vastustava aktiivisuus on sama tai parempi konsentraa-tiossa 0,2 % kuin laajalti tunnetun ja käytetyn Anthio 5 33EC:n aktiivisuus samassa konsentraatiossa, on yhdisteillä 17, 18, 35 ja 42 parempi punkkeja vastustava aktiivisuus (yli 93 %) pienemmällä konsentraatiolla.
Esimerkki 16
Punkkeja vastustava vaikutus luumuilla vihannes-10 punkkia vastaan
Suoritettiin samanlainen koe kuin esimerkissä 16 käyttämällä luumupuita, jotka oli istutettu 1963 alueen ollessa 9 x 5 m, jotta voitiin tutkia keksinnön mukaisia yhdisteitä aktiivisena aineosana sisältävän ruiskutuksen 15 tehokkuus vihannespunkkia vastaan.
35EC-koostumukset laimennettiin siten, että aktiivisen aineosan pitoisuus oli 0,2 %. Anthio 33EC-koostu-musta ruiskutettiin annoksena 890 1/ha. Koe suoritettiin 30. elokuuta, 1983. Sääolosuhteet olivat seuraavat:
20 lämpötila: 21°C
kosteus: 67 % tuulen nopeus: 0°B pilvisyys: 0 %.
Arvioinnit suoritettiin 30. elokuuta (ennen käsit-25 telyä), 2. syyskuuta (kolmas päivä käsittelyn jälkeen) ja 6. syyskuuta (seitsemäs päivä käsittelyn jälkeen).
Arvioinnit suoritettiin laskemalla elävät punkit kussakin 5 x 20 lehden joukossa, joilla oli lähes sama pinta-ala. Koostumusten tehokkuus laskettiin käyttämällä 30 Henderson-Tilton kaavaa.
Tulokset: Kokeen tulokset on koottu taulukkoon V. Yhdisteiden järjestysnumero vastaa taulukkoa I.
Taulukko V
24 79326
Elävien punkkien lukumäärä Tehokkuus (%)
Yhdisteen 5 x 20 Yhdessä__ ennen 3.päivänä 7. päivänä kolman- seitse- kasit- kasitte- käsittelyn tena mantena 5 telyä lyn jälkeen jälkeen päivänä päivänä
17. 1190 30 26 96,3 96,S
19. 1254 0 0 100 ICO
10 24. 1097 10 0 100 ICO
28. 1125 92 63 88,3 92,0 32. 1200 57 42 93,0 55,0 33. 1086 0 0 100 100 1 5 34. 1138 0 0 100 100 44. 1179 81 49 90,0 94,0
Anthio 33EC 1160 133 111 83,2 86,2 20 Käsittelemätön vertailu 1259 862 880 -
Edellä esitetyn taulukon V tiedoista käy selvästi 25 ilmi, että keksinnön glysiiniamidijohdannaisilla on parempi punkkeja vastustava aktiivisuus kuin hyvin tunnetulla ja paljon käytetyllä tehokkaalla Anthio 33EC-koostumuk-sella.
Esimerkki 17 30 Punkkien vastustamiskyky aprikoosilla Vasates sp.
punkkia vastaan
Suoritettiin samanlainen koe kuin esimerkissä 15 sillä erotuksella, että keksinnön yhdistettä aktiivisena aineosana sisältävää koostumusta ei ruiskutettu puihin 35 vaan liuos kaadettiin maahan puun ympärille. Hyvin tunnettua koostumusta Rosoin 25EC:tä käytettiin samalla tavalla.
Kokeet suoritettiin neljään kertaan. Aktiivisia aineosia käytettiin erilaisina konsentraatioina. Tehok kuus laskettiin käyttäen Abbot kaavaa, joka on seuraavana: 25 79326 5 tehokkuus, % = —-— x 100
C
jossa C = elävien punkkien lukumäärä arviointihetkellä käsittämättömissä puissa T = elävien punkkien lukumäärä arviointihetkellä käsitel-10 lyissä puissa
Keksinnön mukaisista yhdisteistä käytettiin N-etyyli-N-(0,0-dietyylitiofosforyyli)-N1,N'-di-n-propyyli-glysiiniamidia (No. 17) erilaisina annoksina. Kokeen tulokset on taulukoitu taulukkoon VI.
15 Keksinnön yhdisteistä käytettiin N-etyyli-N-(0,0- dietyylitiofosforyyli) -N',N'-di-n-propyyliglysiiniamidia (No. 17) erilaisina annoksina. Kokeen tulokset on taulukoitu taulukkoon VI.
Taulukko VI
20
Yhdisteen Yhdisteen Infektio Tehokkuus numero konsentraatio 0, o/ ... 17. 25EC 50 ppm 5,4 82,6 : 25 17. 25EC 100 ppm 0,4 98,7 : Y 17. 25EC 500 ppm 0,4 98,7
Rospin 25EC 50 ppm 13,6 56,1
Rospin 25EC 100 ppm 1,8 94,2 30 Käsittelemätön vertailu _ 31 Y_: Edellä esitetyn taulukon VI tiedoista voidaan 35 havaita, että keksinnön mukaisilla koostumuksilla on pääosin parempi punkkeja vastustava aktiivisuus jopa 50 ppm:n konsentraatioilla kuin hyvin tunnetulla ja laajalti käytetyllä Rospin 25EC:llä. Näistä tiedoista käy ilmi myös, että keksinnön mukaisilla koostumuksilla ei ole ainoastaan erinomaista kontaktivaikutusta vaan myös erinomainen systemaattinen vaikutus.
26 7 9 3 2 6
Esimerkki 18
Tuhohyönteisiä vastustava vaikutus luumupuun tuholaisia vastaan
Keksinnön mukaisten yhdisteiden tuhohyönteisiä 5 vastustavaa aktiivisuutta luumupuun tuholaisia vastaan testattiin luumuviljelmillä vuodelta 1963 alueiden ollessa 8 x 4 m. Kullakin alueella oli 3 puuta. Puut ruiskutettiin aktiivisen aineosan pitoisuuden ruiskutettavassa aineessa ollessa 0,2 % annoksena 780 1/ha. Aika- ja sääolosuhteet 10 olivat seuraavat:
Aika Lämpötila Kosteus Tuulen voi- Pilvisyys °C % makkuus B° % 1983.
15 Toukokuun 17. 24 56 0-1 0
Kesäkuun 8. 24 67 0 20
Heinäkuun 6. 23 65 0 0
Heinäkuun 27. 25 45 0 0 20 Elokuun 9. 22 55 0 0 r ___ _ ___ ____
Parveilupäivä valittiin käsittelypäiväksi.
·. Arviointipäivä: 26. elokuuta, 1983.
·. 25 Keksinnön mukaisten koostumusten tehokkuudet las kettiin Abbot'n kaavan mukaisesti.
Tulokset; Taulukkoon VII on koottu tutkittujen aktiivisten aineosien numerot ja konsentraatiot, prosentuaalinen luumupuiden infektio ja käsittelyjen prosen-30 tuaalinen tehokkuus. Yhdisteiden numerointi vastaa taulukon I numerointia.
27 79326
Taulukko VII
Yhdisteen Infektio Tehokkuus numero <v /0 /0 4. 35EC 0,8 95,0 11. 35EC 3,0 81,5 17. 35EC 1,5 90,7 18. 35EC 2,4 85,1 19. 35EC 1,4 91,4 20. 35EC 1,0 93,8 26. 35EC 0 100,0 27. 35EC 2,1 88,3 40. 35EC 0,5 96,5 41. 35EC 1,2 92,8 44. 35EC 0 100,0
Anthio 33EC 2,7 83,3 ';V Käsittelemätön - : vertailu 16,2
Taulukon tiedot tuovat esille sen, että samana annoksena käytettyinä keksinnön mukaisilla yhdisteillä on parempi hyönteisiä vastustava aktiivisuus kuin hyvin tunnetuilla ja laajalti käytetyillä Anthio 33EC-koostu- 30 muksella.
Esimerkki 19
Tuhohyönteisiä vastustava aktiivisuus kärpästä ja puuvillatuholaista vastaan
Keksinnön mukaisten koostumusten tuhohyönteisiä 35 vastustavaa aktiivisuutta kärpästä (Musca domestica) ja puuvillatuholaista (Dysdercus cyngutatus) vastaan tutkittiin laboratorio-olosuhteissa.
28 79326
Keksinnön mukaisia yhdisteitä, joita käytettiin konsentraatioina 0,1 % ja 0,2 ml, ruiskutettiin lasikie-koille, joiden halkaisija oli 85 mm. Vertailuna käytettiin Phosphotion 50EC:tä.
5 Kun lasikiekot olivat kuivuneet, ne pantiin Petri- maljoihin, jonka jälkeen koe-eläimet pantiin kiekoille (10 eläintä kullekin kiekolle).
Kuolleisuus mitattiin 24 tunnin kuluttua käsittelystä.
10 Ilman keskimääräinen lämpötila oli 20°C ja keski määräinen kosteus oli 75 %.
Tulokset: Taulukkoon VIII on koottu tutkittujen aktiivisten aineiden numerot ja prosentuaalinen kuolleisuus (neljän kokeen tuloksena laskettu keskiarvo).
15 Yhdisteiden numerot vastaavat taulukon I numerointia.
Taulukko VIII
. Kuolleisuus %
Yhdisteen _£- numero puuvillan tuholainen kärpänen 2. 26 62 8. 100 100 11. 35 64 ·. 16. 100 100 : 17. 40 100 26. 100 100 27. 30 65 35. 100 100 36. 90 100 42. 60 87 44. 100 100
Phosphotion 50EC 100 100 29 79326
Taulukon tiedoista voidaan havaita, että keksinnön mukaisten yhdisteiden tuhohyönteisiä vastustava aktiivisuus on samankaltainen tai sama kuin yleisesti käytetyn Phosphotion 50EC:n, jota käytettiin samanlaisissa olosuh-5 teissä.
Esimerkki 20
Aktiivisuus sieniä vastaan
Keksinnön mukaisten yhdisteiden sieniä vastustava aktiivisuus testattiin kasvihuoneessa. Kokeet suoritettiin 10 käyttämällä seuraavia sieniä ja kasveja:
Phytophtora infestans tomaatti
Botritis cynerea härkäpapu
Podosphera leucotricha omenansiemen
Uromyces appendiculatus papu 15 Colletotrichum leguminosarum kurkku
Erwinia caraptuvora perunaviipale
Erysiphe graminis kevätohra
Kokeet suoritettiin 26. tammikuuta, 1984. Edellä mainitut kasvit käsiteltiin keksinnön mukaisilla koostu-20 mukeilla, joissa oli 1000 ppm aktiivista aineosaa, jonka jälkeen niihin siirrettiin edellä mainittuja sieniä.
Sieniä vastustava aktiivisuus arvioitiin 5-9 päivän kuluttua siirtämisestä. Arviointi suoritettiin käyttämällä seuraavaa asteikkoa: 25 0 = 0-25 % sieniä vastustavaa aktiivisuutta . 1 = 25-50 % 2 = 50-75 % 3 = 75-90 % 4 = 90-100 % 30 Asteikko säädettiin ottaen huomioon lehtien kuivu minen, lehtien lahoaminen, lehtien prosentuaalinen peittyminen sienellä ja thallusien muodostumisen suhde.
Taulukkoon IX on koottu käytettyjen koostumusten tyyppi, aktiivisen aineosan numero ja sieniä vastustavaa 35 aktiivisuutta kuvastava numero. Yhdisteiden järjestysnumerot vastaavat taulukossa I käytettyä numerointia.
3o 79326 x cu rH O-,
•H S Ο'ί'ΉΟ CO i—I ,—C
E O 3 in 00
CJ
• ω
OO O CM CM r-C CM O O
<r co o • Cd
vO UO i-H CM CM CM CO M CM
tn co c— 3 3 tn cu H · 3
> C— O O 'X CO CO O Ή CM
•H CM in
•H
4-» Ou Λί · 3 (ö voin CM CM CO O CM Ό Ή CM CM rt > Pu rt · 3 P ι-i O CM CO CO CO -4---H00 to cm in 3 +J CL, CO · s
<0 C—O «H CO CO -X CO CM CO
> <—i in :rt
•H · Q
; CCMOOCM<T<MCMr-t<r
- <U i—I i—I
Ή : ui • a r— in cm cm co o co O <r o- 3 • in 'TCM O <r <r cm O cm co rt co tn x: p C op rt ·η nj P t, r-Η cg co p 3 ία} rt o o O co
X tn CU υ -H S > -H
H C t< 3 Ό 3 3 e
•H 0> QJ C E t, P -H O CiHCUOrtO-E
• M rt >1 Oujccortrt X tiomo-oojut,
3 O tiO-HCrtbO
(H P CO CU t, ‘i-l U
3 x: p x: co p e <u nj Q.pQ.<u03rtx: E-( -H O ·Η CO υ P 60 ·Η Q.
3 P t, O >> <U (U C*H
Λ) ίΟΡΌΕι—CiH'HCO
-H XIOOOrH 3 >> CO Ou CQ O, t O tt.
x) υ ω ω 3i 79326
Taulukon tiedot osoittavat, että keksinnön mukaisilla koostumuksilla on merkittävää sieniä vastustavaa aktiivisuutta ja niiden aktiivisuus on suurempi kuin laajalti tunnetun ja käytetyn Sumilex 50WP:n sieniä vastus-5 tava aktiivisuus.
Esimerkki 21
Punkkeja vastustava vaikutus hedelmäpuilla vihanne spunkkia vastaan
Toistettiin kokeet 15 ja 17 hedelmäpuille, jotka 10 oli istutettu 1963, Jonathan omenapuille, päärynäpuille ja persikkapuille. Puolet puista ruiskutettiin, toinen puoli puista siveltiin keksinnön mukaisilla koostumuksilla aktiivisen aineosan pitoisuuden ollessa 0,2 % ja 150 ppm vastaavasti.
15 Tehokkuus laskettiin käyttämällä Abbot-kaavaa.
Taulukkoon X on koottu käytetyt koostumukset, prosentuaalinen infektio ja prosentuaalinen tehokkuus.
32 79326 tn 3 3 coo ΉΟ ΙΓ1 2νΟ Π\ΰ <το ΟΟ χ cr\ o cr» o σ\ cr> σ\ οί σ>ο οο
^ dp t-\ <—I <—t .—I I—I
0
to x λ: <d λ; E-t •H
in o
-H
<U 4-) -3- <r voinnoof- (¾ ~~ ·- 1> ^ 0) dP OO HO OO rHO oo oo
MH
c
H
tn 3 3 ^ coo nm <r oo m co r- o me cr> o CT. CT> CT> CT> O'» CT» σ'» o ct» o
O'-1 '—I I—I
X:
<U
(0 Eh
G
Φ
E O
O -H _ +j <r oco σ>>ί h(m >i t'- jj ^ ^ ·"« ^ 1» <u df> O o 1—1 O OO rHO oo o o
MH G H
tn 3 3 v
AJdP CMvO O CT» M3 t>- COO LT» O
n 1^0 WCN ONCii COO\ ^O WO
X ^ Ή -H
:ro <u C Eh . i>1 : >-t ao
:<Ö O
£ "3" inn inn (\j<r ^ vo ‘ ^dp OO OO OO rHO oo o~o
Mh c
H
o
£ B E E E E E
o 2 >> a- >> a >, a >, a >> a >, M £ a.cTj ex aj o- m am am am . M 5-. 5-. Q Em Em £_.
3 e OaOQ.OQ.OQ.OQ.OQ.
rH m intomwLQMLnwiowincn
3 i«<-HrHi-HMi-H^H
nj cc ^¾¾¾¾¾¾¾¾¾¾
Eh ggoooooo 2 y ω ΓΜ dj cg dj c\j DJ oj CJ CM DJ eg it» — tn-in^in1Mir» — in ·~ •Jj £J eg O ego ego cm o eg o ego •Η φ Π3 E ......
ί 3 c-- ιτ» σ'» cg r- n 2 u rHCMOMnmvr 33 79326
Taulukon tiedoista voidaan havaita, että keksinnön mukaisilla koostumuksilla on merkittävää kontaktivaiku-tusta ja systemaattista punkkeja vastustavaa vaikutusta kaikilla kolmella erilaisella hedelmäpuulla.
5 Esimerkki 22
Punkkeja vastustava vaikutus viinirypälepunkkia vastaan (Calepitrimerus vitis)
Kokeessa käytettiin Oporto viinirypälettä. Kasvit käsiteltiin niiden ollessa silmuillaan (18. huhtikuuta, 10 1985) ja kun puissa oli 2-5 lehteä (9. toukokuuta, 1985).
Keksinnön mukaisia koostumuksia käytettiin kasveihin 1000 1/ha kanssa vettä annosten ollessa 1,2 1/ha ja 1,8 1/ha.
Vertailevana koostumuksena käytettiin Plictran 15 25WP:tä, jossa oli 25 % siheksatiinia (trisykloheksyylitinä (IV)hydroksidi) annoksena 1,8 kg/ha.
Arviointi suoritettiin ennen viinirypäleen kukkimista (27. toukokuuta, 1985) 4x5 versoista. Versojen kukin lehti arvosteltiin seuraavan numeerisen asteikon 20 mukaisesti: · 0 = ei infektiota 1 = 0-20 % infektio (1-5 täplää lehdissä) : : 2 = 21-40 % (5-15 täplää lehdissä, alkava lehtien vääris- tyminen) 25 3 = 41-60 % (15-25 täplää lehdissä, kasvanutta lehtien vääristymää) 4 = 61-80 % (25-50 täplää lehdissä, lehtien suuri vääris tyminen, alkavaa kasvun hidastumista) 5 = 81-100 % (enemmän kuin 50 täplää lehdissä, versojen 30 kasvu on suuresti hidastunut).
Infektioindeksi (F^) laskettiin edellä esitettyjen arvojen perusteella käyttäen seuraavaa kaavaa: _ ai x fi
Fi - n 34 79326 jossa = edellisen arvoasteikon mukainen arvo = kaikkien testattujen lehtien lukumäärä
Saadut tulokset esitetään taulukossa XI.
5 Samanaikaisesti kun tehtiin arviointi viljelmillä, kerättiin näytteet laboratoriokokeita varten. Viisi lehteä leikattiin kasvin latvasta laskien. Punkit huuhdeltiin kerätyistä 25 lehdestä käyttämällä 0,1 % Nonite-liuosta laboratoriossa, tämän jälkeen liuos suodatettiin 10 suodatinpaperin läpi ja punkit laskettiin mikroskoopin avulla.
Tehokkuus laskettiin käyttämällä Abbot'n kaavaa ja tulokset sekä punkkien lukumäärä on esitetty taulukossa XI.
15 Yhdisteiden järjestysnumero vastaa numerointia taulukossa I.
Taulukko XI
Yhdis- Yhdisteen Infektio- Elävien punk- Tehokkuus teen annos indeksi kien lukumäärä n:o „ 25 lehdessä "° 20 17. 1,2 1/ha 0,95 22 92 17. 1,8 1/ha 0,43 0 100 25 22. 1,2 1/ha 0,12 15 95 22. 1,8 1/ha 0,08 0 100 51. 1,2 1/ha 0,2 0 100 51. 1,8 1/ha 0,05 0 100 30 56. 1,2 1/ha 0,73 21 93 56. 1,8 1/ha 0,4 6 98
Plictran 25WP 1,8 kg/ha 1,14 42 85 Käsittelemätön : vertailu 2,4 291 fr 35 79326
Taulukon tiedoista voidaan havaita, että keksinnön mukaisilla yhdisteillä on parempi punkkeja vastustava aktiivisuus molempina annoksina kuin laajalti tunnetulla ja käytetyllä Plictran 25WP-koostumuksella.
5 Esimerkki 23
Punkkeja vastustava vaikutus kaksitäpläistä vihannespunkkia vastaan
Oporto-viinirypälekasveja käsiteltiin keksinnön mukaisilla yhdisteillä 14. toukokuuta, 1985. 700 l/ha:n 10 ruiskutusta käytettiin annoksen ollessa 1,8 1/ha. Vertailevana koostumuksena käytettiin Plictran 25WP:tä samana annoksena.
Koostumusten biologista vaikutusta arvioitiin kolmantena ja seitsemäntenä päivänä käsittelyn jälkeen 15 käsiteltyjen lehtien ja vertailulehtien infektion perusteella. Kerättyjen 5 x 20 lehtien punkki-infektio määritettiin punkkiharjakoneen avulla ennen käsittelyä ja käsittelyn jälkeen kolmantena ja seitsemäntenä päivänä. Prosentuaalinen tehokkuus laskettiin Henderson-20 Tilton kaavan avulla ja tulokset on koottu taulukkoon XII.
: Taulukko XII
. Tehokkuus %
Yhdisteen ______________ numero kolmantena päivänä seitsemäntenä päivänä 25 ; 17. loo 100 - 22. 93 95 29. 96 100 30. 100 100 30 38. 99 98 51. 100 97 56. 100 100 35 Plictran 88,4 91,9 36 79326
Edellä esitetyn taulukon tiedoista käy ilmi, että keksinnön mukaiset koostumukset eivät ole huomattavasti tehokkaampia vain lehtipunkkeja vaan myös kaksitäpläisiä vihannespunkkeja vastaan verrattuna laajalti tunnettuun 5 ja käytettyyn Plictran 25WP:n.
Esimerkki 24
Punkkeja vastustava vaikutus paprikalla punkkia (Polyphagotarsonemus latus) vastaan
Kyseinen punkki tuhoaa paprikaa ennen kaikkea 10 siten, että sen kukat putoavat, lehdet ja versot vääristyvät, sato vähenee ja joskus halkeilee, pinta kovettuu ja satoa ei voida viedä kauppaan. Siksi on tärkeää taistella tämän punkin vaikutusta vastaan.
"H9" hyödetyt paprikakasvit (istutettu kasvihuonee- Δ 2 15 seen 10 marraskuuta, 1984, 6,6 kasvia/m ) käsiteltiin keksinnön mukaisilla yhdisteillä 8. maaliskuuta, 1985.
Ruiskutus suoritettiin käyttämällä 1000 1/ha vettä. Aktiivisen aineosan konsentraatio ruiskutuksissa oli 0,2 %. Vertailukoostumuksena käytettiin Danitol 10E-20 koostumusta, jossa oli 10 % fenpropatriinia (-syano-3-fenoksibentsyyli-2,2,3,3-tetrametyylisyklopropaani-karboksylaatti) aktiivisena aineosana. Ruiskutuksissa käytetty liuosten konsentraatio oli 0,05 %, samalla kun : annos oli sama.
25 Ilman lämpötila oli 27°C ja kosteus oli 60 % kokeen aikana.
Ennen käsittelyä ja kolmantena päivänä ja seitsemäntenä päivänä käsittelyn jälkeen laskettiin elävät punkit 3x25 lehdestä ja tehokkuus laskettiin Henderson-Tilton 30 kaavan avulla.
Taulukkoon XIII on koottu aktiivisen aineosan järjestysnumero, elävien punkkien lukumäärä (kolmen kokeen keskiarvo) ja prosentuaalinen tehokkuus.
37 79326 :<0 e tu μ
C
κο I
ε κο - <0 c >- O O O O o O D o 30 in KO — — — —
kp +J> oiOOOinonoooiM I
-H -H ooOOcoc'C'Cr.cno·^·'
W 0) KO r_* r—1 r~i rH
3 w a 3 λ: x m o c ^ nj o o o <D -PkO -3- gi O O <M -3" —< O C— O ci ^ 5 :5 a>c7NOOOcot^-OcoOLn i ck, a>cr^ooocNC^o c\ o co rH -H t-i r-i r-i r-i O :n3 λ; a :rti
C
•S CO C^- LH <M C\J C\| *£ c\j oj n t- m \o o 'ss
ooooru<rco<\i-rocN^H
<u a ^ ™ <U -r-i ·-*
X · 4J
:i0 <—* r- jC
μ KO a) :i0 -n r—i KO -- S C KO (0
3 >, 3 -H
. X rH :nj X
,3 .2 e c— co co -r on μ ko 3 ^ ° o-rco σ\ (Mci jjj a oo"~oocMOOO<-To<rci H KO · 04 . - ‘ . λ; Λ! n
- - .V
c - - 3
a M
c .H
Q) <D Ή
•H -p -P
> -P x: :id -h φ Γϊ -äC* CT'crvoocrvcrvcric^ocr-cr'Crx W *[3^· ΙΓΝίηΐηΐηΐηΐΛΐΛίΛΙΛίηΐΛ^ "Γί cocooocococococococococo ~~ mroronnroennrororon c c ,. C 3 m ma
H
X
O :§ X o 3 3 1 H g 2 o3 d <u . o -o
Iti -μ o ^ -μ -H
F-t in μ 2 *j u
^ ·μ ω *i -h 4J
O E .........."3 m μ £2 t- O <M CO O l- —I O CO CT> (O :'2 S! 38 79326
Kuten edellä esitetyn taulukon tiedoista voidaan havaita, on keksinnön mukaisten yhdisteiden punkkeja vastustava aktiivisuus merkittävästi parempi kuin laajalti tunnetun ja käytetyn Danitol 10E:n. Seitsemäntenä päivänä 5 suoritetun arvioinnin tulokset osoittavat, että yhdisteiden vaikutuksen kesto on myös erinomainen, koska punkkien elinikä on hyvin lyhyt (4-5 päivää).
Suurin osa punkeista on lehtien takapinnoilla, jotka voidaan ohuesti pinnoittaa ruiskeella jokaisessa 10 käyttömuodossa. Hyvät tehokkuusarvot indikoivat myös aktiivisen aineosan sopivaa absorptiota.
Esimerkki 25
Punkkeja vastustava aktiivisuus tomaattilehtipunkkia (Aculops lycopersici) vastaan tomaattikasveilla 15 Tomaattilehtipunkki tuhoaa kasveja, jotka kuuluvat solanaceae-heimoon. Se tuhoaa lehdet, rungon ja tomaatti-sadon. Vaurioitunut lehti on keltaruskea, lehden takapinnasta tulee aluksi kiiltävä kuin hopea ja sen jälkeen lehdet kuivavat kokonaan. Tällainen punkki on uusi tuho-20 lainen, eikä ole ollut olemassa mitään keinoa sen tuhojen ehkäisemiseksi.
"Belcanto" hyödetyt tomaattikasvit (istutettu kas- 2 vihuoneeseen 20. tammikuuta, 1985, 3,5 kasvia/m ) käsiteltiin keksinnön mukaisilla koostumuksilla 11. maalis-25 kuuta, 1985. Ruiskuttaminen suoritettiin käsiruiskulla käyttäen 1000 1/ha vettä ja 0,2 % keksinnön mukaisten koostumusten vesiliuosta. Vertailukoostumuksena käytettiin Danitol 10E (katso esim. 24) konsentraationa 0,05 % ja samana annoksena. Lämpötila oli 25°C käsittelyn aikana. 30 Ennen käsittelyä ja 24 tuntia ja 3 päivää käsit telyn jälkeen laskettiin elävien punkkien lukumäärä 5-5 lehteä kussakin otoksessa ja tehokkuus laskettiin Henderson-Tilton kaavan perusteella.
Taulukkoon XIV on koottu järjestysluku, elävien 35 punkkien lukumäärä (3 toistetun kokeen keskiarvona) ja prosentuaaliset tehokkuudet.
39 7 9 3 2 6 C ra
:2 R c* o O
rj rHO-^-omoc'-OCT'O'-Ht'- ^ v “· "v ^ ^ ^
Jr JO O-OcoOLncOvOOL-OCOLTi I
►** Γ: CrvOCT'OCOCTiCTiO^OONCT' # co.3 tn
G
R R CO UO UO vOO
h 'μ2 OO-’HOinr-nO'-HOO'cr 76 Ja Η y Stl cr>o<rocr>t--iX)Ocr>ocrir^ i 't; R "J" cr»oa>ococr>criOcr>OCTicn ω -P3 ^
o· G
(N p
P
:rö Ή G ·Η
Cl W φ P
:<0 :nj φ P
:ea X X Φ
B I—I I—I
R :2 :(C co -T co co co *5 J ° ITl liO rH C— ld co co P P* **s. «V. *v »V s. ·*. ·*». —- ·*.
1-1 "2 5 ^ oocooc\ji>-i-ioc— OvOlti vo ;ra>sX^H eg lh rH r-ι in c a ή c γί
φ Φ G
H CO p CL, .-. λ:
XI G P
3 -H
ft B C Ή
:r0 φ P
G P Φ X
φ p φ
-H (0 rH H
> -H :ro \ vo co in co ·~ο r-ι co vo :id +i -n ic <· la co vo in <r vo m o •”H G *Γ>' ·ν ·** »\ s. Mk ·**. *». ·*. »s,
W G G P COOOJOOCOvOOCOOCO CT» vO
4J ^ Λ C\J ~T t— r-H G n
'Τ Φ G
<N P Oj Ή
I P
P Λ •H Φ
> w P COCOCOCOCOCOrOCOCOCOCOCO CO
Pr :rU n, »« >« X X ra CT'O^CT'CT'CTiCT'CriCTiCT'CTiONCr» en Ή CnCncnmmCTvCTNCncncnCriO'' σ'» O G :ta P c\j<\jc\jc\jc\jc\jc\ic\jc\jc\jc\jc\i m P Φ >i p
P G <H G
G G Φ G G
ή ω p a :o
G LO P
r0 O ;G
.H rH e G φ
φ <H G
φ r-H 5) H
P O O P Ή
M Cl j-> P G
•H φ ·η Ή P
a e c«p PS [^σχθΓθίπι^-'-Η'3·νθί-οο(α:^Φ >i G <—inj-j-^r^T-j-intnmininQ^^ 4o 79326
Taulukon tietojen perusteella käy ilmi, että keksinnön mukaisten koostumusten punkkeja vastustava vaikutus on yhtä hyvä tai parempi tomaattilehtipunkkia vastaan kuin vertailukoostumuksen Danitol 10E:n. Vaikutusaikana 5 voidaan tarkastella kolmannen päivän tuloksia (ja ne ovat erittäin hyviä), koska tämän punkin elinsykli on hyvin lyhyt (2-3 päivää).
Esimerkki 26
Punkkeja vastustava vaikutus kurkulla kaksitäpläis-10 tä hedelmäpunkkia (Tetranychus telarius) vastaan "Tosca 69" kurkkukasvit, jotka oli istutettu kasvihuoneeseen 15. helmikuuta, 1985, käsiteltiin kukkimisen alussa 12. maaliskuuta, 1985, jolloin kasvien 2 pituus oli 1 m. 1,2 kasvia oli istutettu 1 m :n alueelle, 2 15 kasvien kokonaisalueen suuruus oli 10 m . Ruiskutus suoritettin käyttämällä keksinnön mukaisen yhdisteen n:o 17 0,025-0,4 -prosenttisia vesiliuoksia 1000 1/ha. Vertailevina koostumuksina käytettiin Pilictran 25WP:tä (katso esimerkki 22) ja Danitol 10E:tä (katso esimerk-20 ki 24) erilaisina annoksina. Kokeen aikana oli lämpötila 22°C ja kosteus oli 75 %.
Ennen käsittelyä ja kolmantena, seitsemäntenä, 14. ja 21. päivänä käsittelyn jälkeen tutkittiin 5x1 lehteä kussakin otoksessa kaksiokulaarisella mikros-25 koopilla. Elävien punkkien lukumäärä laskettiin ja tehokkuus-% laskettiin Henderson-Tilton kaavan mukaisesti.
Taulukkoon XV on koottu käytetyt koostumukset ja niiden annokset, punkkien lukumäärä ja prosentuaalinen tehokkuus.
41 79326
® ΙΛ σ\ a N 2 ΙΛ (V H
.¾ rH s^· σ\ νΛ VT O f\J r-
Ä O'^NO'O'TSvOHfM
• vOc^--jNONOcOfnco>-co CN ^ § ’£> co O c\j nj ό lt> m co
φ *H C— ro CO
<*> x ^ ^ ^
rH *v O ή r*- O O O ή Is- ro c\j I
w:iC^. cooooo-a-^vooo
3 *fO r- »H <—I
J^C‘5 \£> C*- LO vOO> j* >, .¾ O m ^ Ό co o <r _n
OiHjfrt ** — *- » ^ Φ q, c\jcoro00<rc--0 >-(M i
Oi+J * co^c^oocoooco
gn Is** pH rH pH
tO:§ COvT-T.HC^C'-.-HC'-^Oaj :ra vO UH O LT» *q* CO O m ro X :Q5 - — — — — — — — -v-^
Cl OjrHOOt^COCOOJOrj I
. (Μ(\ί(\ιιηΐτ\ρΗ<-ο^θΓοη
m •H
4J :rd „c > <n .h tnvooorHomoomcM c\j rH ·ίΟ m C\J CO CN i—t i—t OJ i—-1 >y
-—I CO pH OJ CO <r ON
:tö · M
M r-
ad C «N
:<d <D
6 O « 3 .* > ^3 *(Ö *3 m ^ O O O ΟΊ O'* 3\ r-t LTl .γί, "n, ^ 'Τ cr> 'Tryn^Ho r— .f- ro in <TrHcr>
C C 'T
Q> >i V-
*H »H
x u •Ϊ Jj j H^rr-oomc— oom o h -h -fd in rvj O CTi ro CO r-, Q.Cfia'0 00 ^ --trH<^ :id fi X Γ-
<D
•H :n3 > > *5 !JJcoosjrococ*-*T<rinrHf\jo 71 n ro tn O <r ή <M on o ^h w T ro ro ro rH Cvj ^ ro :/0 :rd Λί ><.
wTj! N-cnvOfHCMcrvrH-Tt—oj m r. r; mNDON^-i-xm<r.—icOph r-,
<r Ί O H Ή Ή ro i-H
C *H
Q) tO
G
ni ^ S c\i lTi tn O O m n m 3 o o. O. *1 "7. ® Ί °L o ~ ►> ^ cTcToOOOOOcTo'
X Ä G Cn C
>1 3 Λ :0 O .ti * * t O C ^
3 fj Π) H HD
I-H *i P i. O O <-1
r-i W M *_) w 4-> *H
2 2 g u -p * ! pj 5 3 ^ 'H C * f
cP i* 2 ^ rH cg tn i-ι I
^ g o,* t*\ *>d o 1 ^ > * 42 79326
Edellä esitetyn taulukon tiedoista voidaan havaita, että keksinnön mukaista yhdistettä n:o 17 aktiivisena aineosana sisältävillä koostumuksilla voi olla sellainen hyvä ja kestävä punkkeja vastustava aktiivisuus jopa 5 annoksena 0,05 kg/ha, joka hyvin tunnetuilla ja laajalti käytetyillä muilla koostumuksilla on annoksena 0,1-0,4 kg/ha.
Mikäli keksinnön mukaista yhdistettä n:o 17 aktiivisena aineosana sisältävää koostumusta käytetään suurem-10 pina annoksina, ovat sen aktiivisuus ja vaikutuksen kestoaika selvästi parempia kuin sekä Plictron 25WP:llä että Danitol 10E:llä.
Esimerkki 27
Punkkeja vastustava aktiivisuus soijapavulla vihan-15 nespunkkia (Tetranychus urticae KOCH) vastaan eri laisissa kehitysvaiheissa
Kokeet suoritettiin käyttämällä punkkilajia, joka saatiin puutarhaneHikasta. Meidän aikaisempien kokei-demme perusteella tämä laji on vastustuskykyinen dimetoaat-20 tia ja kloropropylaattia vastaan ja on herkkä amitrotsel-le, dienokloorille ja siheksatinille. Havaintojen aikana tutkittiin 3566 liikkuvaa punkkia, 2234 naarasta, 251 deutonymfia, 390 toukkaa ja 4031 munaa.
Yksinkertaisen vihannespunkin annettiin levitä 25 soijapapuviljelmään.
Tutkitulla punkkilajilla infektoituneita lehden palasia pantiin infektoitumattomiin kasveihin. Punkit siirtyivät nopeasti tuoreisiin soijapapujen lehtiin.
Näin infektoidut soijapavun lehdet pidettiin kam-30 miossa 24 tuntia. Pidettiin vakio valaistus, lämpötila 25 + 2°C ja kosteus 90-95 %, jotta edistettiin munimista ja munien kypsymistä.
Munimisajan jälkeen leikattiin lehdet kasvista ja kaikki punkin muodot paitsi munat poistettiin harjalla.
35 Lehdillä olevien munien ikä on sama. Petri-maljat pantiin kammioon, jonka jälkeen lehdet, joissa protonymfit olivat, « 79326 pantiin tuoreille lehdille. Kunnes punkit saavuttivat seksuaalisen kypsyytensä, niitä ruokittiin elävillä kasveilla. Ensimmäisen munan munimispäivää pidettiin ensimmäisenä päivänä ja kokeissa käytettiin sukukypsiä 3-5 5 päivää vanhoja naaraspunkkeja.
Munimisen jälkeen käsiteltiin keksinnön mukaista aktiivista aineosaa n:o 17 sisältävällä koostumuksella deutonymfejä kymmenentenä, protonymfejä kahdeksantena, toukkia kuudentena ja munia ensimmäisenä ja viidentenä 10 päivänä.
Liikkuvien muotojen tapauksessa asetettiin infektoituneiden lehtien palasia jälleen tuoreille lehdille ja käsittely punkkeja vastustavalla koostumuksella suoritettiin 2-3 tuntia punkkien liikkumisen jälkeen.
15 Tutkittaessa munia poistettiin naaraat ennen käsit- telyä.
Lehden upotusmenetelmää käytettiin menetelmistä, joita ehdottaa FAO(BUSVINE,1980) vastustuskyvyn arvioimista varten. Kyseisen menetelmän mukaisesti valmistet-20 tiin kuusi liuosta (C.28 %, 0,14 %, 0,07 %, 0,035 %, 0,017 % ja 0,00875 %) punkkeja vastustavasta aktiivisesta aineosasta. Käsittelyn aikana oli aina ensimmäisenä liuos, jossa oli vain tislattua vettä, seuraavana laimein liuos ja viimeisenä oli väkevin liuos. Käsittelyt suoritettiin 25 huoneessa, jonka lämpötila oli noin 25°C. Infektoidut ja leikatut lehdet upotettiin 10 sekunniksi 22°C:een lämpötilassa olevaan liuokseen samalla huolellisesti sekoittaen. Tämän jälkeen lehtiä ravistettiin varovaisesti suurten pisaroiden poistamista varten, tämän jälkeen ne pantiin 30 Petri-maljoihin kostutetulle keinotekoiselle puuvillalle ja lehtien reunat voideltiin villarasvalla punkkien poistumisen estämiseksi. Sen jälkeen kun aktiivinen aineosa oli kuivunut lehtien pinnalle, pantiin Petri-maljät kammioon, joka lämmitettiin lämpötilaan 24 _+ 2°C. Maljoja 35 valaistiin 16 tuntia päivässä valontehokkuudella 800 luksia. Kammion suhteellinen kosteus oli 90-95 %.
44 79326
Arviointi suoritettiin stereomikroskoopilla ja laskettiin elävät ja kuolleet punkit. Testattiin 3-5 päivää vanhat naaraspunkit ensimmäisenä, kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, deutonymfit, protonymfit ja toukat ensimmäisenä 5 ja kolmantena päivänä käsittelyn jälkeen.
Arvioitaessa munia vastustavaa vaikutusta, arvioitiin erikseen munista kypsyneiden toukkien (elävät ja kuolleet) suhde, ja proto- ja deutonymfien suhde.
Tutkittaessa yhdisteiden vastustusaktiivisuutta 10 käytettäessä kontaktia, upotettiin soijapavun lehdet 0,28 %:een keksinnön mukaisen yhdisteen n:o 17 liuosta.
3-5 päivää vanhoja naaraspunkkeja pantiin lehdille 4, 12, 24 ja 48 tuntia käsittelyn jälkeen. Arviointi suoritettiin joka päivä seitsemän päivän ajan.
15 Laskettiin myös tislatulla vedellä käsiteltyjen vertailupunkkien kuolleisuus. Kuolleisuus laskettiin Henderson-Tilton kaavalla. Taulukoihin XVI, XVII ja XVIII on koottu aktiivisuudet erilaisia punkkeja kohtaan.
45 79326 il I1*1 BO OO 30000030
‘2 r-ιιιη O' O O O OOOOOOOO
(B O -H a ^ ^ ^ Γ-,—. —I—I —1—1 f-j 3 0 3
. J8 Ji Ι-l M --t O n O OO OO OOOOOO
H λ LO IA
O) ·* I
3 »aa 2 ™ £ 1010 ό40 01^ OO in in o o O o C ‘ρφ'>λ> ioir> 3 00 vT<r in in im cm in in n n
Π3 I
(O 1-) l w 2^2 »o oo oo oo oo oo co 2 ,2 £ e* o oo oooooooo ^ ' ‘ <“H i-H r~1 *-H r—1 i—H r"H r~4 i—-4 <—4
> M-t SO
ε·ζ[ C— in OM O OO OO O O O O O O
(O ί ; Ό Ό -I—I C ·3 r-l r-l L1 o -· O +>0
O in in -HrH in in r-t r-, -j- <r tn in o O
0 £ fA 0^0^ COCO f— C— rH r-i ΙΓ» LPl O O Lf\ LT»
3 rHr-4 ΓΟΓΟ C\| C\J rH
1 3 to fÖ Ή •h ϋ > 2 *« I-, .. „ f- O oo oooooooo O J! ° O' o oo oo oo oo oo 7" r-tr-ί r-irtr—»Hr».—Ir-tr—4 jj ·Η
3 Π3 -H
> IM ‘MS
“H W £ *H
^ £ co co no oo oo oooooö -M C :rn r-\ «—i
^ Ή O i-H
*“· .C 4-> <U
" 0) s
<J KO
(O Ό ϋ O' o» f- c— Loin OO Ο O O O in in •H 2 r-i ι-t σ\σ> c— c— ό ό oo sr· coo il w 3 J-* <a o M ^ w IO 10 -h 10 0 co e 2*
O »H CMr-lin-a-COOCOOOCrOOOOOOOO
... o la O vot^vO θ'mo οισιο ΟΌΌΟΟΟΟΟΟ “ »C 3 rH r-t »—I r—H i—H ι—i »—4 *—i
U c K
>· > G :nj
<Ö ·Π3 *H <T-4-vO CO Γ-— O N tn O C— r—Η «—< OJi-lOOOOOOO
Li ffd JfO > (\iNt- OMTin H
. +* 3 -2: 3 w ra aa o : E-ι -h a ra JH ^
f—# ^ i truntnooocooocoo'o'O'r-ir-i.HHr-iHvovoO
I. s ·Η o 1*1 -tj’-t cococo σ' σ' ct> αιαΌ nonooou'OO' ο (¾ VN CM CM (M CM CM CM CMCMCM CMCMCM 'T'T'JnnrOC'lnn 5 >
2 m I
2 >1 '1 +j £
•H -rj C
2 .....................
v oi OM nns n r- ^nc~-rHnc^^cnc--^Hnf^ t; i) ·η >
<0 ^ > *H
M M
H r> < Q< > r- -H .2
km ~ *H
X M ^ _ C β ia O (1) m ia ** λ; a) a *1 3 54 yy Jj — +* rH IA 5« r-i tn CS in ^ >4 5« J2“<oa> laoor-L-i >2 -H ω M -O O Ή n f- .3· 3
- - ^OrnC U O O OO-HIM
(0 r 2 o a) - -- - ~ ^ E-i ^5 « > o o o o o o 46 79326
Taulukko XVII
Yhdisteen 17 aktiivisuus Tetranychus Urticae'n munia vastaan
Konsentraa- Käsittely- Yksilöiden Kypsynei- Elävien Kypsy- Eläviä 5 tio allia lukumäärä den touk- liikku- ne isyys % kien luku- vien yksi- % määrä löicten_ _lukumäärä_ vertailu 1. päivä munimisen jälkeen 542 502 487 1Q --- päivä ennen _kypsymistä 414_408 406__ 0; 00875 1 · päivä 0. munimisen /o jälkeen_235_89 73_41_35 päivä ennen 1 5 _kypsymistä_820_200_0_25_0 0.0175 Päivä f munimisen % jälkeen_115_16 11_15_11 päivä ennen _kypsymistä 905_205_0_23_0 ^ 1. päivä 0j035 % munimisen JälJteen 326 19 8 6 3 päivä ennen __kypsymistä 400_80_0_20_0 25 0 07 7 uru' munimisen jälkeen_277_8_0_3_0_ päivä ennen _kypsymistä_230_32_0_15_0_ o 14 % 1 munimisen jälkeen m u 0 3_g_ päivä ennen _ kypsymistä_150_6_0_4_0_ 0.28 % 1· päivä munimisen jälkeen_326_3_0__J_0_ päivä ennen i96 o 0 0 0 kypsymistä 47 7 9 3 2 6
Taulukko XVIII
Yhdisteen n:o 17 kontaktista jäävä aktiivisuus Tetranychus Urticae naaraita vastaan 0,28 %:na liuoksena 5
Sijoitettu Arviointi- Yksilöiden Elävät Kuolleisuus käsitellyil- aika lukumäärä yksilöt % le lehdille (päivä) 10 4 tuntia 1 100 8 92 käsittelyn 2 100 3 97 jälkeen 3 100 0 100 4 100 0 100 5 100 0 100 6 100 0 100 7 100 0 100 15-- 12 tuntia 1 100 28 72 käsittelyn 2 100 10 90 jälkeen 3 100 5 95 4 100 2 98 5 100 1 99 6 100 1 99 20 7 100 1 99 24 tuntia 1 100 60 40 käsittelyn 2 100 39 61 • - jälkeen 3 100 28 72 4 100 15 85 5 100 15 85 ^ 6 100 15 85 7 100 15 85 48 tuntia 1 100 88 12 käsittelyn ? 100 69 31 jälkeen 3 100 46 54 30 4 100 34 66 5 100 34 66 6 100 34 66 7 100 34 66 48 79326
Edellä esitettyjen taulukoiden tiedoista käy esille, että keksinnön mukainen yhdiste n:o 17 on erittäin nopea ja tehokas aktiivinen aine kontrolloitaessa erilaisia Tetranychus urticae-muotoja ja myös sen kon-5 taktivaikutus on erinomainen.
Esimerkki 28
Punkkeja vastustava aktiivisuus mansikkapunkkia (Tarsonemus pallidus BANKS) vastaan koristekasveilla 10 Mansikkapunkki havaittiin ensimmäisen kerran Unka rissa 1968, tällä hetkellä se on mansikan hankalin tuholainen. 1970-luvun puolen välin jälkeen se on tuhonnut myös koristekasveja ja vahingot kasvavat vuosi vuodelta. Siksi tämän tuholaisen kontrolloinnilla on suurta 15 merkitystä.
Kokeet suoritettiin Municipal Botanic Garden'n kasvihuoneessa. Keksinnön mukaisia yhdisteitä aktiivisina aineosina sisältäviä koostumuksia ruiskutettiin Prskalica K-12 -tyypin ruiskulla annoksena 2,8 1/ha. Kasvihuoneen 20 lämpötila oli käsittelyhetkellä 21°C. Käsiteltiin seu-raavia kasveja:
Saintpaulia ionantha (mansikkapunkin varhaiset oireet havaittiin kasvissa)
Saxifraga sarmentosa (nuoret lehdet olivat erittäin 25 vääristyneitä)
Fittonia verschaffeltii (lehdet hieman vääristyneitä).
Arviointi suoritettiin kolmantena ja seitsemäntenä päivänä käsittelyn jälkeen. Molemmissa tapauksissa leikattiin 5-5 nuorinta lehteä koekasveista ja laskettiin 30 elävät ja kuolleet liikkuvat punkit (naaraat, koiraat, toukat) stereomikroskoopin avulla laboratoriossa. Mansikkapunkki vahingoittaa aina vain kasvin nuoria lehtiä, se ei voi syödä vanhempia lehtiä.
Prosentuaalinen kuolleisuus laskettiin elävien ja 35 kuolleiden punkkien perusteella. Tulokset on koottu taulukkoon XIX. Yhdisteiden järjestysluvut vastaavat taulukon I numerointia.
49 79326 ui 3 ω n n o •H vQ <r co r~- C'- Φ ·« " ,-ι c#> σ' o σ' OOO r— m vo ,_ι o σ> OOO σ> σ' σι Q r—( rH rH i—( 3 ΛΙ :3 > •H (0 :3 +> O, nH Λ O O co O Ό m <Hf\jr-i (Pfl LO t— CT\ f— θ' \Ω O'— i—( LT* . ,η Ό cMcxjr-t ro m m c\j rH n ["· h ·
O
3 :3 :3 O Ή :π3 ί>Λ ΉΟΉ OOO »ΰ Ό (\j :3 :3 πΟ 'Ή
ε i—I
3 0) 3
rH
G
Φ •h ra Λ! 3 λ: 3 C ω
3 -H
n, m (M cr> vO cvj r-
r-l ö(3 C*— O O -U" Ό C^- OJ
*0 cocno CT« O 00 ITi >40 t^- r-i σο cr> o σ> o cr> σι cr> cr>
X r-H rH
:3 > 3 -H 4-1 :3 -Ή n. m n m n O O nr \Q στ cr> <-
Jj 33 CO O O' CU C— in OlTlrH
. rH-ο ro <r m co ro <r n c\j co o 3 Λ :rö Ή ---- in '-r 1-1 : : 3
C
3 <ΰ +J n ... ... ...
msj c- <r ro c- σ> <r c- <r αο -p| qj r4f\jnrHrHnrH^-lTl
X Ό S
Μ Λ 3
X tn C ,H
5 3
$ 3 rH
q -H 3-3
z, rH <i-( 3 W
7J 3 3 3 <W hO O
3 3 X: -H 3 3 J->
pi Ο,-U C sz t- C
^ , .-> C O U Cm 0) T c 3 h> w ή e ,n -H c *> Ο X i.
3 0 -H 0) co 3 ^ on -n ti- > co n so 79326
Taulukon tietojen perusteella voidaan havaita, että keksinnön mukaiset koostumukset ovat käyttökelpoisia myös mansikkapunkkia vastaan.
Esimerkki 29 5 Yhdisteen n:o 17 fytotoksisuus koristekasveille
Sieniä ja tuholaisia vastustavien aineiden fyto-toksisuuden tutkiminen on tärkeää kasvatettaessa koristekasveja. Syynä on toisaalta se, että koristekasveja on monia eri lajeja ja muunnelmia ja niiden herkkyys kemi-10 kaaleille on hyvin erilaista ja toisaalta se, että kasvihuoneen olosuhteet ovat hyvin edullisia myös tuholaisille ja siten ne lisääntyvät paljon nopeammin ja niiden aiheuttamat vahingot voivat olla paljon suurempia kuin avoimilla pelloilla. Näiden tuhojen välttämiseksi käsi-15 tellään kasvihuonekasvit useammin kuin avoimella pellolla kasvavat kasvit. Tunnetaan sellaisia koristekasveja, esim. puutarhaneilikka ja gerbera, joita tavallisesti käsitellään kaksi kertaa viikossa punkkeja tai hyönteisiä tuhoavilla koostumuksilla. Koristekasviviljelmät ovat 20 usein hyvin arvokkaita ja siksi käytetään hyvin suuria määriä tuholaismyrkkyjä suhteellisen pienellä alueella. Kemiallinen käsittely saattaa vaurioittaa kasvia ja siksi vaikutti tarpeelliselta tutkia keksinnön yhdisteiden fytotoksista aktiivisuutta (yhdiste n:o 17). Kokeet 25 suoritettiin "Eötvös Löränd" University of Sciences'n kasvitieteellisessä puutarhassa Municipal Gardening Company'n Räkosvölgy-viljelmällä.
Kasvipuutarhassa yhdisteen 17 fytotoksisuutta tutkittiin 90 erilaisella kasvilla kahdessa kasvihuoneessa, 30 joissa oli suuri ilmatila ja jotka oli varustettu katoksella. Suoritettiin kaksi käsittelyä.
Ensimmäinen käsittely suoritettiin 31. toukokuuta, jolloin valittujen kasvien merkityt lehdet käsiteltiin yhdisteen 17 0,3-prosenttisella 50EC-emulsiolla. Ruis-35 kutus suoritettiin käsiruiskulla ja käytettiin suurta vesimäärää. Se osa kasvia, jota ei tarvinnut käsitellä, si 79326 peitettiin. Käsittelyn aikana ilman lämpötila kasvihuoneessa oli 23°C, kosteus oli 80 % ja ruiskutuksessa käytetyn veden lämpötila oli 20,5°C.
Käsittelyn vaikutus arvioitiin kahden päivän kulut-5 tua ja sen jälkeen joka päivä. Käsiteltyjä lehtiä verrattiin kasvin muihin osiin ja saman lajin käsittelemättömiin yksilöihin.
Toinen käsittely suoritettiin 5. kesäkuuta, jolloin valitut kasvit ruiskutettiin käyttämällä suurta määrää 10 ruiskutettavaa ainetta ja ympäröivät kasvit peitettiin, jotta niitä ei ruiskutettaisi. Lämpötila oli 29°C ja kosteus 63 % kasvihuoneessa ruiskutuksen aikana. Käsittelyn vaikutus havaittiin tarkastelemalla kasveja joka toinen päivä. Taulukkoon XX on koottu testatut kasvilajit 15 ja fytotoksisuuden tiedot.
Municipal Gardening Company'n kasvihuoneissa kokeet suoritettiin kasveille, jotka ovat herkkiä vihannes-punkin (Tetranychus urticae) vaikutukselle esim. amerikan puutarhaneilikka, gerbera ja cala {Zantadechia etiopica) 20 ja syklaami vaurioituvat usein syklaamipunkin (Tarsonemus pallidus) vaikutuksesta.
Amerikan puutarhaneilikka ja gerbera kukkivat 2 käsittelyn aikana. 5 m :n alueella käsiteltiin kolme amerikan puutarhaneilikan muunnelmaa (Scania - punainen, 25 Vanessa - violetti, Pallas - keltainen). Kokeessa oli noin 200 kasvia.
Käsittelyt suoritettiin lämpötilassa 30°C kasvihuoneen ollessa ilman katosta, auringon valossa.
Käsiteltiin kaksi gerberan muunnelmaa (B-6, Ele-30 gans - keltainen, E-10 - punainen ja Symphonii - valkoinen) .
Käsittelyt suoritettiin kasvihuoneessa, jossa oli 2 katos alueella 4 m , ja käsiteltiin 80 kasvia kummastakin muunnelmasta. Nuppuja, nuoria ja vanhoja kukkia oli 35 samanaikaisesti käsitellyissä kasveissa.
Ilman lämpötila oli 31°C ja suhteellinen kosteus oli 52 % käsittelyn aikana.
52 79326
Syklaamit ja cala-kasvit käsiteltiin alueilla 2 1-1 m , vastaavasti. Lämpötila ja kosteus olivat samoja kuin gerberalla kasvihuoneessa.
Valitut kasvit käsiteltiin 4. kesäkuuta 0,3 %:lla 5 yhdisteen 17 liuoksella (50EC-koostumus). Kokeissa käytetyn veden lämpötila oli 17°C.
Käsittelyn vaikutus tarkastettiin seitsemäntenä päivänä käsittelyn jälkeen. Valittuja kasveja verrattiin naapurissa käsittelemättömissä alueissa oleviin kasvei-10 hin. Kukkivista kasveista leikattiin kukat kokeen aikana, jotta voitaisiin havaita mahdolliset fytotoksiset oireet myös terälehdissä.
Taulukkoon XX on koottu tutkitut kasvilajit ja fytotoksisuutta koskevat tiedot. Merkki tarkoittaa, 15 että fytotoksista oiretta ei ole esiintynyt ja "+" tarkoittaa, että on havaittu fytotoksisia oireita.
Taulukko XX
Kasvi Lehtien Lehtien ---- käsitte- käsitte- 20 TT . , . . lyn tulos lyn tulos eimo aj!f 4. päivänä 7. päivänä muunnelma ^ c
Araceae 23 erilaista
Bromeliaceae 6 erilaista 25
Polypodiaceae 4 erilaista + + 2 erilaista
Aspidiaceae Dryopteris sp. + + 30 Urticaceae Pilea cadieri
Nytaginaceae Pisonia brunoniana
Maranthaceae 6 erilaista
Acanthacea 5 erilaista 35 Euphorbiaceae 4 erilaista
Aralicaeae 5 erilaista 53 7 9 3 2 6
Taulukko XX (jatkoa) _Kasvi_ Lehtien Lehtien käsitte- käsitte-
Heimo laji, *ul?s.. tulos _ 5 _muunnelma_« päivänä 7. päivänä
Rubiaceae Hoffmannia gies- brechtii
Verbenaceae Lantana Camara 10 Compcsitae 2 erilaista
Passifloraceae Passitlora warmingii -
Moraceae 4 erilaista
Gesneriaceae Streptocarpus sp.
^^ Piperacaea Pepercmia feli
Oxalidaceae Oxalis sp. - +
Caricaceae Carica papaya + +
Palmae 3 erilaista 20
Liliaceae 4 erilaista - ”
Amaryllidaceae Alstroemeria aurantiaca
Agavaceae A
25 Zingiberaceae Hedychium gardnerianum
Lauraceae Persea americana
Malvaceae 2
Balsaminaceae Impatiens
Valeriana
Pandanaceae 2 54 79326 90 erilaisesta kasvilajista, jotka kuuluvat 28:aan kasviheimoon, on 7 lajia osoittanut fytotoksisia oireita. Suurimmat oireet havaittiin muutamilla saniaislajeilla esim. Nephrolepis, Dryopteris lajit ja Asplenium nidus.
5 Näillä kasveilla lehden reuna tuli kirkkaaksi alussa ja se kuivui pian.
Pian käsittelyn jälkeen voitiin fytotoksisia oireita havaita Carica papaya*n lehtien reunoissa ja päissä. Se muuttui turvonneesti läpikuultavaksi, tämän jälkeen 10 nämä turvonneet kohdat tulivat valkoisiksi ja kuivuivat.
Kun käsiteltiin kokonainen kasvi, voitiin myös havaita nämä oireet. Oxalis'n tapauksessa lehtien ruiskuttaminen ei aiheuttanut fytotoksisia oireita, kun taas seitsemän päivän kuluttua kokonaisen kasvin käsittelyn 15 jälkeen tulivat lehtien reunat turvonneesti läpikuultaviksi ja kuivuivat.
Fytotoksisten oireiden määrä ei ollut niin suuri, että se vaarantaisi niiden kehittymisen edelleen, ei myöskään herkkien kasvien kohdalla.
20 Mikäli lehtiä ruiskutettiin, voitiin vaurioita - mikäli niitä oli - havaita vain käsitellyissä lehdissä. Fytotoksinen vaikutus ei levinnyt vanhempiin eikä nuorempiin lehtiin.
Taulukossa olevat kasvit, joilla oli havaittavissa 25 fytotoksisia oireita, eivät ole vihannespunkin (Tetra-nychus urticae) isäntäkasveja.
Municipal Gardening Company*n viljelmillä suoritettujen kokeiden aikana ei tutkituilla amerikan puu-tarhaneilikalla ilmennyt mitään fytotoksuuden oireita 30 ei lehdissä eikä kukissa. Näin oli tilanne myös cala- kasvilla (Zantadeschia etiopica) ja syklaamilla (Cyclamen persicum). Neljän erilaisen gerbera-lajin lehdet eivät osoittaneet fytotoksisia oireita. Kuitenkin vanhoissa, ylikehittyneissä muunnelman E-10 (punainen kukka) ja 35 Symphonii (valkoinen kukka) kukissa voitiin havaita lieviä fytotoksisia oireita. Tämä tarkoittaa sitä, että 55 79326 terälehden reuna tai pinta värjäytyi hieman kellertäväksi.
Värinmuutosta ei seurannut kuoliovammojen muodostuminen. Nuorilla kukilla ei tätä ilmiötä ollut havait-5 tavissa.
Voidaan olettaa, että koostumuksilla, jotka sisältävät keksinnön mukaista yhdistettä n:o 17, voidaan menestyksekkäästi käyttää koristekasveilla erilaisia vahingollisia punkkeja vastaan.

Claims (8)

56 79326
1. N-alk(en)yyli-N-(0,0-disubstituoitu-tiofosfo-ryyli)-N',N'-disubstituoitu-glysiiniamidit, joilla on 5 kaava I Rl° XR4 \ / ^ P-N-CH„-C-N. (I) / I! I II \
10 R2o' S R3 0 X jossa R1 ja R2 ovat samoja tai erilaisia ja ovat alkyyli, jossa on 1-4 hiiliatomia, ja joka on mahdollisesti substitu-15 oitu yhdellä tai useammalla halogeeniatomilla, alkenyyli, jossa on 2-6 hiiliatomia, sykloalkyyli, jossa on 3-6 hiiliatomia, fenyyli tai C^^-alkoksi-C^^-alkyyliryhmä, on alkyyli, jossa on 1-6 hiiliatomia, tai alkenyyli, jossa on 2-6 hiiliatomia, 20 ja Rg ovat samoja tai erilaisia ja ovat vety, alkyyli, jossa on 1-6 hiiliatomia, alkenyyli, jossa on 2-6 hiili-atomia, sykloalkyyli, jossa on 3-6 hiiliatomia, fenyyli, bentsyyli, yhdellä tai useammalla alkyylillä, jossa on 1-3 hiiliatomia ja/tai yhdellä tai useammalla halogeeni-25 atomilla substituoitu fenyyli, alempi alkoksialkyyli tai kaavan -(CH2^n-R6 mukainen ryhmä, jossa on n on 0 tai 1 ja Rg on 5- tai 6-jäseninen tyydyttymätön rengas, jossa on 1-3 heteroatomia, tai 3-6-jäseninen tyydyttynyt rengas, jossa on 1-3 heteroatomia, jolloin heteroatomeina voi olla 30 typpi ja/tai happi ja/tai rikki, tai R^ ja R<- voivat yhdessä viereisen typpiatomin kanssa muodostaa heksamety-leeni-iminoryhmän.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset N-alk(en)yyli-N-(Ο,Ο-disubstituoitu-tiofosforyyli)-N1,N'-disubstitu-35 oitu-glysiiniamidit, tunnetut siitä, että R^ ja R2 ovat samoja tai erilaisia ja ovat alkyyli, jossa on 1-4 hiiliatomia ja joka on mahdollisesti substituoitu 57 79326 yhdellä tai useammalla halogeeniatomilla, on alkyyli, jossa on 1-6 hiiliatomia, tai alkenyyli, jossa on 2-6 hiiliatomia, ja R^ ovat samoja tai erilaisia ja ovat vety, alkyyli, 5 jossa on 1-6 hiiliatomia, alkenyyli, jossa on 2-6 hiiliatomia, sykloalkyyli, jossa on 3-6 hiili-atomia, fenyyli, bentsyyli tai yhdellä tai useammalla alkyylillä, jossa on 1-3 hiiliatomia, ja/tai yhdellä tai useammalla halogeeniatomilla substituoitu fenyyli, tai 10 ja R,- voivat yhdessä viereisen typpiatomin kanssa muodostaa heksametyleeni-iminoryhmän.
3. Menetelmä uusien N-alk(en)yyli-N-(O,O-disubsti-tuoitu-tiofosforyyli)-N*,N'-disubstituoitu-glysiini-amidien valmistamiseksi, joilla on kaava I 15 Rl\ /* P-N-CH0-C-MV (I) y\\ i 2 il \ R20 s R3 0 R5 20 jossa R.j ja R2 ovat samoja tai erilaisia ja ovat alkyyli, jossa on 1-4 hiiliatomia ja joka on mahdollisesti substituoitu yhdellä tai useammalla halogeeniatomilla, alkenyyli, 25 jossa on 2-6 hiiliatomia, sykloalkyyli, jossa on 3-6 hiiliatomia, fenyyli tai C^_2-alkoksi-C-L_3-alkyyliryhmä, R^ on alkyyli, jossa on 1-6 hiiliatomia, tai alkenyyli, jossa on 2-6 hiiliatomia, R4 ja R^ ovat samoja tai erilaisia ja ovat vety, alkyyli, 30 jossa on 1-6 hiiliatomia, alkenyyli, jossa on 2-6 hiili-atomia, sykloalkyyli, jossa on 3-6 hiiliatomia, fenyyli, bentsyyli, yhdellä tai useammalla alkyylillä, jossa on 1-3 hiiliatomia, ja/tai yhdellä tai useammalla halogeeni-atomilla substituoitu fenyyli, alempi alkoksialkyyli tai 35 kaavan mukainen ryhmä, jossa n on 0 tai 1 ja Rg on 5- tai 6-jäseninen tyydyttymätön rengas, jossa on 1-3 heteroatomia, tai 3-6-jäseninen tyydyttynyt rengas, 58 79326 jossa on 1-3 heteroatomia, jolloin heteroatomeina voi olla typpi ja/tai happi ja/tai rikki, tai ja voivat yhdessä viereisen typpiatomin kanssa muodostaa heksamety-leeni-iminoryhmän? tunnettu siitä, että saatetaan 5 N-substituoitu-N',N'-disubstituoitu glysiiniamidi, jolla on kaava II V ^N-C-CH,-NHR. 111 /· Il 2 3 io r5 o jossa R^, R^ ja Rj. ovat edellä määritellyt, reagoimaan dialkoksitiofosforihappohalogenidin kanssa, jolla on kaava III
15 Ri\ /J-Hal (III) R20 s 20 jossa R^ ja R2 ovat edellä määritellyt ja Hai on kloori tai bromi, ja reaktio suoritetaan mahdollisesti liuotti-messa ja happoa sitovan aineen läsnäollessa lämpötilassa 20 - 110°C, edullisesti 40 - 50°C:ssa.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että R.j ja R2 ovat samoja tai erilaisia ja ovat alkyyli, jossa on 1-4 hiiliatomia ja joka on mahdollisesti substituoitu yhdellä tai useammalla halogeeniatomilla, R^ on alkyyli, jossa on 1-6 hiiliatomia, tai alkenyyli, 30 jossa on 2-6 hiiliatomia, ja R^ ja R(. ovat samoja tai erilaisia ja ovat vety, alkyyli, jossa on 1-6 hiiliatomia, alkenyyli, jossa on 2-6 hiili-atomia, sykloalkyyli, jossa on 3-6 hiiliatomia, fenyyli, bentsyyli tai yhdellä tai useammalla alkyylillä, joissa 59 7 9 3 2 6 on 1-3 hiiliatomia, ja/tai yhdellä tai useammalla halo-geeniatomilla substituoitu fenyyli, tai ja yhdessä viereisen typpiatomin kanssa muodostavat heksametyleeni-iminoryhmän.
5. Punkkeja, hyönteisiä ja sieniä vastustava koos tumus, tunnettu siitä, että se sisältää patenttivaatimuksessa 1 tai 2 määriteltyä yhdistettä yhdessä vähintään yhden kantaja-aineen kanssa.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää vähintään kaksi kantaja-ainetta, joista vähintään toinen on pinta-aktii-vinen aine.
7. Tuholaisten torjuntamenetelmä, tunnettu siitä, että kyseisiin tuholaisiin käytetään tuholaisten 15 vastustamiseen tehokas määrä patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukaista koostumusta tai patenttivaatimuksessa 1 tai 2 määriteltyä yhdistettä.
8. Sienien torjuntamenetelmä, tunnettu siitä, että kasviin käytetään patenttivaatimuksen 1 tai 2 20 mukaista yhdistettä tai patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukaista koostumusta määränä, joka on tehokas vastustamaan sieniä. 60 79326
FI853685A 1984-09-26 1985-09-25 Nya n-alk(en)yl-n-(o,o-disubstituerade -tiofosforyl)-n',n'-disubstituerade glycinamider, foerfarande foer framstaellning av dessa samt kvalstergifter, insektgifter och svampgifter vilka innehaoller dessa som aktiv bestaondsdel. FI79326C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
HU843631A HU194258B (en) 1984-09-26 1984-09-26 Acaricide, insecticide, fungicide compositions and process for producing new n-alkyl-/ene/-n-/0,0-disubstituted-thiophosphoryl/-n-comma above-n-comma above-disubstituted-glycin-amides as active components
HU363184 1984-09-26
HU1509285 1985-07-24
HU1509285 1985-07-24

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI853685A0 FI853685A0 (fi) 1985-09-25
FI853685L FI853685L (fi) 1986-03-27
FI79326B FI79326B (fi) 1989-08-31
FI79326C true FI79326C (fi) 1989-12-11

Family

ID=26317665

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI853685A FI79326C (fi) 1984-09-26 1985-09-25 Nya n-alk(en)yl-n-(o,o-disubstituerade -tiofosforyl)-n',n'-disubstituerade glycinamider, foerfarande foer framstaellning av dessa samt kvalstergifter, insektgifter och svampgifter vilka innehaoller dessa som aktiv bestaondsdel.

Country Status (23)

Country Link
US (1) US4870065A (fi)
JP (1) JPS61171492A (fi)
CN (1) CN85108113A (fi)
AR (1) AR242796A1 (fi)
AT (1) AT387577B (fi)
AU (1) AU573036B2 (fi)
BE (1) BE903304A (fi)
CA (1) CA1240992A (fi)
CH (1) CH662814A5 (fi)
DK (1) DK434285A (fi)
FI (1) FI79326C (fi)
FR (1) FR2570704B1 (fi)
IL (1) IL76415A0 (fi)
IT (1) IT1214632B (fi)
LU (1) LU86096A1 (fi)
NL (1) NL8502605A (fi)
NO (1) NO167575C (fi)
PL (2) PL147098B1 (fi)
PT (1) PT81202B (fi)
RO (1) RO93594B (fi)
SE (1) SE464029B (fi)
SU (1) SU1588266A3 (fi)
TR (1) TR22719A (fi)

Families Citing this family (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
AT387577B (de) * 1984-09-26 1989-02-10 Eszakmagyar Vegyimuevek Verfahren zur herstellung von n-alkyl/en/-n-/o,o- disubstituierten thiophosphoryl/-n'n'disubstituierten-glycinamiden und diese verbindungen enthaltende akarizide, insektizide und fungizide mittel
HU202728B (en) * 1988-01-14 1991-04-29 Eszakmagyar Vegyimuevek Synergetic fungicide and acaricide compositions containing two or three active components
US5714439A (en) * 1990-10-31 1998-02-03 Rohm And Haas Company Propanil dispersible granule
CA2054054C (en) * 1990-10-31 2002-11-26 Richard David Houghton Propanil dispersible granule formulation
DE4342621A1 (de) * 1993-12-14 1995-06-22 Bayer Ag Phosphorsäure-Derivate
JP2014508841A (ja) * 2011-03-23 2014-04-10 ダウ グローバル テクノロジーズ エルエルシー ポリウレタンフォームのためのリン含有難燃剤

Family Cites Families (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3280226A (en) * 1964-02-05 1966-10-18 Velsicol Chemical Corp Bis-(carbamyl) alkyl amides of phorphorus acid esters
DD95374A1 (fi) * 1971-07-05 1973-02-12
AT387577B (de) * 1984-09-26 1989-02-10 Eszakmagyar Vegyimuevek Verfahren zur herstellung von n-alkyl/en/-n-/o,o- disubstituierten thiophosphoryl/-n'n'disubstituierten-glycinamiden und diese verbindungen enthaltende akarizide, insektizide und fungizide mittel
US4691500A (en) * 1986-07-18 1987-09-08 Packaging Systems International, Inc. Lid sealing machine

Also Published As

Publication number Publication date
SE8504346L (sv) 1986-03-27
CH662814A5 (de) 1987-10-30
PT81202B (pt) 1987-09-30
BE903304A (fr) 1986-01-16
CA1240992A (en) 1988-08-23
RO93594B (ro) 1988-01-31
AR242796A1 (es) 1993-05-31
JPS61171492A (ja) 1986-08-02
LU86096A1 (fr) 1986-03-11
DK434285D0 (da) 1985-09-25
PL255529A1 (en) 1987-04-06
US4870065A (en) 1989-09-26
PL147098B1 (en) 1989-04-29
AT387577B (de) 1989-02-10
FI853685A0 (fi) 1985-09-25
NO853760L (no) 1986-04-01
TR22719A (tr) 1988-05-03
JPH0450318B2 (fi) 1992-08-13
FR2570704A1 (fr) 1986-03-28
NO167575C (no) 1991-11-20
NO167575B (no) 1991-08-12
SU1588266A3 (ru) 1990-08-23
ATA271985A (de) 1988-07-15
SE8504346D0 (sv) 1985-09-19
IT8522273A0 (it) 1985-09-25
PT81202A (en) 1985-10-01
FR2570704B1 (fr) 1989-03-03
IL76415A0 (en) 1986-01-31
DK434285A (da) 1986-03-27
RO93594A (ro) 1988-01-30
FI79326B (fi) 1989-08-31
FI853685L (fi) 1986-03-27
SE464029B (sv) 1991-02-25
NL8502605A (nl) 1986-04-16
IT1214632B (it) 1990-01-18
PL262520A1 (en) 1988-01-07
AU4790785A (en) 1986-04-10
PL146597B1 (en) 1989-02-28
CN85108113A (zh) 1987-02-11
AU573036B2 (en) 1988-05-26

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI79326C (fi) Nya n-alk(en)yl-n-(o,o-disubstituerade -tiofosforyl)-n&#39;,n&#39;-disubstituerade glycinamider, foerfarande foer framstaellning av dessa samt kvalstergifter, insektgifter och svampgifter vilka innehaoller dessa som aktiv bestaondsdel.
Lall et al. The biology and control of brinjal (eggplant) fruit and shoot borer, Leucinodes orbonalis
Harries et al. Insecticide resistance in the pear psylla
US4889944A (en) Novel N-alkyl or N-alkenyl-N-(O,O-disubstituted-thio-phosphoryl)-N&#39;,N&#39;-disubstituted glycin amides, process for the preparation thereof and acaricide, insecticide and fungicide containing these compounds as active ingredient
EP0086826A1 (en) ALPHA BRANCHED ALKYLTHIOPHOSPHATE PESTICIDES.
US4226615A (en) Plant growth regulators
DK164171B (da) Hidtil ukendte phosphonamidothioatforbindelser; fremgangsmaade til fremstilling af saadanne forbindelser; et plantebeskyttelsespraeparat indeholdende en saadan forb.; en fremg. til bekaempelse af insekter,mider og/eller nematoder paa et sted ved behandling af stedet med en saadan forb. eller et saadant praep.; og anven.af en saadan for. eller et saadant praep. som insekticid, miticid og/eller nematicid
US4535077A (en) O-ethyl S,S-dialkyl phosphorodithioates for use as pesticides
US4103007A (en) Pesticidal synergistic mixture of a dioxathiepin and a formamidine
US4241083A (en) Germicidal composition for agriculture and horticulture
US4450158A (en) S-Tertiary alkyl phosphoroamidodithioate pesticides
US4532235A (en) O-Ethyl S-propyl S-s-butyl phosphorodithioate
US4686209A (en) Certain N-(substituted-aminosulfinyl)phosphonamidothioate and dithioate pesticides
US3522292A (en) Propargylaminophenyl carbamates and related compounds
Wellhouse Wild hawthorns as hosts of apple, pear, and quince pests
Williams Laboratory and field evaluation of insecticides to protect grape clusters from adult rose chafer
Kurihara et al. Artificial diet for the large cabbage-heart caterpillar, Crocidolomia binotalis (Zell.)(Lepidoptera: Pyralidae)
Childers 1.6. 6 Toxicological test methods for eriophyoid mites
Munger Investigations in the control of the cyclamen mite (Tarsonemus pallidus Banks)
Mailloux the Comparative Action of Acaricides on the Two-Spotted Spider Mite, Tetranychus Telarius (L.),(Acarina: Tetranychidae).
JPS58150503A (ja) 植物病害防除剤
Cox Toxicity of Insecticide Residues on Grape Foliage to Red-Banded Leaf Roller
EP0198687A2 (en) Alpha-polyhaloketoximes
PL150680B1 (en) Method for manufacturing pyretroids
Pacheco Studies with new insecticides against the Mexican Bean Beetle.

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: ESZAKMAGYARORSZAGI VEGYIMUEVEK