FI78548B - Luftfoerdelningssystem. - Google Patents

Description

1 Ilmanjakojärjestelmä n o tr a o

/ O j 4 O

Luftfördelningssystem 5

Keksinnön kohteena on ilmanjakojärjestelmä ilman jakamiseksi ylhäältä alas hyvin pienellä nopeudella. Keksinnön mukaisessa ilmanjakojärjestel-mässä ilma sovitetaan jakautumaan työpaikkakohtaisesti huonetilan käsit-10 täessä yhden tai useamman työpaikkakohtaisen ilmanjaon päätelaitteen.

Ennestään on tunnettua työpaikkakohtainen ilmanvaihto. Ilma ohjataan ilmakanavan päätelaitteesta työpistekohtaisestl siten., että pääte-elimestä purkautuva ilma kohtaa oleskeluvyöhykkeellä olevan henkilön 15 hyvin pienellä nopeudella. Kyseinen ilma saattaa aiheuttaa kuitenkin vedon tunnetta ja tekee siten ilmanvaihdosta ei-toivotun, koska työntekijä ei pääse itse säätämään oleskeluvyöhykkeelle tulevaa ilmaa.

Keksinnön päämääränä on aivan uudenlainen ilmanjakojärjestelmä, jossa 20 on pystytty välttämään tavanomaisen huonetilan syrjäytysilmanvaihdon haitat ja jossa on pystytty toteuttamaan työpistekohtainen ilmanjako, jolloin työpisteessä työskentelevän henkilön toimesta on ilmanjako-tapahtuma myös säädettävissä. Keksinnön päämääränä on nimenomaan parannus työpistekohtaiseen llmanjakoon.

25

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että ilmanjakojärjestelmä käsittää sellaisen ilmanjaon päätelaitteen, josta ilma on sovitettu laskeutumaan olennaisesti pelkästään painovoiman vaikutuksesta hyvin pienellä nopeudella ja että Ilmanjaon päätelaittees-30 ta laskeutuvan ilman haluttu laskeutumisnopeus on aikaansaatu tuottamalla lämpötilaero huoneilman ja ilmanjaon päätelaitteesta johdettavan ilman välille.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla piirustusten 35 kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus kuitenkaan yksinomaan rajoittaa.

2 78548 1 Kuviossa 1 on esitetty kaaviomaisesti keksinnön mukaista ilmanjakojär-jestelmää eräällä keksinnönmukaisella ilmanjakolaitteen rakenteella.

Kuviossa 2A on esitetty eräs toinen keksinnön mukaisen ilmanjakolaitteen 5 rakennemuoto aksonometrisenä kuvantona.

Kuviossa 2B on esitetty ilman purkautumispinnan eräs edullinen suoritusmuoto.

Ίq Kuviossa 3 on esitetty edelleen kaaviomaisesti keksinnön mukaisen ilman-jakojärjestelmän eräs periaatteellinen suoritusmuoto.

Kuviossa 4 on esitetty huoneen pohjapiirustusta ja kuvioon on tuotu työpaikkakohtaisten ilmanjakolaitteiden asemat. Keksinnön mukaisesti voi-15 daan kutakin työpistekohtaista piennopeusilmanvaihtolaitetta säätää.

Kuviossa on esitetty kuhunkin ilmanjakopäätelaitteeseen liittyvät ilman-laskeumakuviot.

Kuviossa 5 on esitetty kaaviomaisesti eräs keksinnönmukaisen ilmanvaih-20 don suoritusmuoto, jossa ilmanjakolaite on sovitettu tuottamaan laskeutuva ilmamassa hitsaustyöpaikan yhteydessä.

Kuviossa 6 on esitetty kaaviomaisesti erästä keksinnön mukaisen ilman-jakojärjestelmän säätöperiaatetta.

25

Kuviossa 7A on esitetty eräs toinen keksinnön mukaisen ilmanjakojärjestelmän säätömenetelmä.

Kuviossa 7B on esitetty poikkileikkauskuvantona kuvion 7A mukainen levy 30 sovitettuna ilmanjaon päätelaitteen kotelorakenteeseen.

Kuviossa 8 on esitetty eräs toinen keksinnön mukainen ilmanjaon pääte-laite. Kuvannossa laite on esitetty osittain aukileikattuna laitteen sisällä olevien säätövälineiden esittämiseksi.

II

35 3 78548 1 Kuviossa 9 on esitetty aksonometrisenä kuvantona ilmanjaon pääte-elimeen liittyvän reikälevyn eräs toinen edullinen suoritusmuoto. Suoritusmuodossa on esitetty kaaviomaisesti verhovirtausaukkojen merkitys ilman-jakotapahtumassa.

5

Kuviossa 10A on esitetty poikkileikkauksena kuvion 1 ilmanjaon pääte-elin otettuna pitkin kuvion 1 leikkauslinjaa I-I ja esitettynä on eräs säätö.

Kuviossa 10B on esitetty kuvion 1 ilmanjaon säätölaitteeseen liittyvän jQ säätöelimen toinen asento ja vastaava ilmanjakotapahtuma.

Kuviossa 11 on esitetty keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytettyä säätöperiaatetta. Esitys on graafinen ja kaaviomainen.

J5 Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen menetelmä sen eräässä edullisessa suoritusmuodossa kaaviomaisena esityksenä. Kuviossa on esitetty keksinnön mukainen pääte-elinkohtainen eli työpaikka- tai työpistekohtainen ilmanjakojärjestelmä.

20 Huonetila, jota on merkitty A:11a käsittää useita työpistekohtaisia ilmanjakolaitteita 10. Kuhunkin ilmanjakolaitteeseen 10 liittyy tulo-kanava 13, ilmanjakolaitteen runkovaippa 11, ilmanpurkausaukot 12 ja säätölaite 20. Kuvion 1 suoritusmuodossa on esitetty kolme ilmanjako-laitetta 10a, 10b,10c sovitettuna huonetilaan A.

25

Kuviossa on esitetty kaksi henkilöä ja B^, jotka työskentelevät kukin työpisteessään. Kolmas ilmanjakolaite on suljettuna henkilön ollessa pois työkohteelta.

30Keksinnön menetelmässä ilma on sovitettu olemaan siirrettynä henkilön hengitysvyöhykkeelle olennaisesti ilman impulssia ja olennaisesti painovoimaa hyvöksikäyttäen (termisiä voimia hyväksikäyttäen). Keksinnön mukaisesti ilma on sovitettu tulemaan työpaikkakohteessa työskentelevän henkilön hengitysvyöhykkeelle edullisimmin 0,1-0,6 m/s nopeudella. Kek-35sinnön mukaisesti vältetään kyseisellä painovoimaperustaisella ilman-jaolla epämiellyttävä vedon tunne.

4 78548 1 Kuviossa on esitetty yhden ilmanjaon pääte-elimen yhteyteen sovitettu huonetilan jakautuminen lähivyöhykkeeseen n^, välivyöhykkeeseen ja oleskeluvyöhykkeeseen n^, joka jaetaan edelleen hengitysvyöhykkeeseen n^, jonka katsotaan olennaisesti rajoittuvan henkilön kehon ja vartalon 5 yläosaan.

Keksinnön mukaisesti on ilma sovitettu jakautumaan pääte-elimestä edullisimmin ja keksinnön edullisimmassa suoritusmuodossa reikälevyn kautta. Reikälevy käsittää useita ilmanpurkuaukkoja 12. Kuvion 1 10 suoritusmuodossa on ilma sovitettu tulemaan ensimmäiseen työpisteeseen ilmanjakolaitteesta 10a siten, että ilma on sovitettu säätölaitteen 20 avulla poikkeutumaan olennaisesti ennen hengitysvyöhykettä siten, että saadaan haluttu ilman heittokuvio ja kyseisen ilman heittokuvion ääri-alueiden mukainen ilmanlaskeuma henkilön hengitysvyöhykkeelle. Keksin-15 nön mukaisesti olennaista on, että säätöelimillä 20 ilma jaetaan jo olennaisesti pääte-elimen tuntumassa niin, että saadaan haluttu ilman-laskeumaprofiili.

Kuviossa 1 on esitetty ensimmäisen ilmanjaon päätelaitteen 10a yhteyteen 20 säätötapahtuma, jossa ilma on sovitettu jakautumaan ensimmäisen ilman-jakolaitteen 10a yhdeltä kaarevalta sivupinnalta olennaisesti ilman-jakolaitteen yhdelle sivulle. Saadaan haluttu heittokuvio ja ilma (g^) laskeutuu painovoiman vaikutuksesta ilmanjaon päätelaitteen 10a sivulta halutussa profiilissa henkilön oleskeluvyöhykkeen hengitysalueelle.

25

Kuvion 1 työpaikkakohtaisen ilmanjaon päätelaitteita 10a voidaan säätää paitsi säätölaitteilla 20 niin myös siten, että päätelaite 10a,10b ja 10c ovat pyöritettävissä keskeisakselinsa x ympäri (nuoli D^), jolloin ilman tulokanavassa 13 on nivellätte 14 kyseisen pyörityksen mahdollistamiseksi.

30

Kuvion 1 suoritusmuodossa on ilma sovitettu jakautumaan laitteen 10a toiselta kaarevalta sivulta b^ siinä olevien purkuaukkojen 12 kautta säätö-elimen 20 ohjaamana. Säätöelin 20 on piirretty kuvioon 1 sen työpaikkakohtaisen säätölaitteen 10a aukileikkaukseen. Säätölaite 20 on edulli-35 sesti yhtenäinen levy tai toisessa suoritusmuodossa se on vasteosa, joka käsittää poikkeutuspinnan sekä tietyn määrän reikiä ilman poikkeuttami-seksi sekä sivulle että ilman jakamiseksi osittain myös säätöelimen 20 5 78548 1 läpi ja alaspäin. Kuvion 1 esittämässä suoritusmuodossa säätölaite 20 jakaa vaiheessa a) siten ilman ilmanpurkuaukkojen 12 kautta sivulle päin. Sivulle päin tapahtuneen jaon jälkeen ilma putoaa vaiheessa b) painovoiman (termisten voimien) vaikutuksesta oleskeluvyöhykkeelle n^. Kuviossa on 5 esitetty kaaviomaisesti kyseistä tapahtumaa ja ilmapatsas on sovitettu putoamaan painovoiman vaikutuksesta ja kohtaamaan henkilön päänseudun edullisimmin 0,1-0,6 m/s nopeudella. Kyseisellä ilman alhaisella kohtaamisnopeudella ei henkilö tunne epämiellyttävää vetoa.

jQ Kuviossa 1 on esitetty myös toinen ilmanjaon pääte-elin 10b henkilön työpisteen yläpuolella. Henkilö B^ on suunnannut ja säätänyt ilman tulon omalle oleskeluvyöhykkeelleen itselleen sopivaksi. Ilmanjakotapah-tuma on siten täysin erilainen kuin henkilön tapauksessa ollen riippuvainen sekä henkilön B^ työskentelykohteesta että hänen henkilökohtai-15 sista vaatimuksistaan.

Ilman nopeus noin 10 cm:n lähivyöhykkeen jälkeen on 0,1 m/s:sta 0,3 m/s:iin. Näin olleen välivyöhykkeellä ei ilmalla ole olennaisesti enää merkittävää impulssia. Välivyöhykkeen korkeus on edullisimmillaan 20 0,2-2 m.

Kuvion 1 esitysmuodossa on ilmanjaon pääte-elin 10b säädetty säätöelimen säätölaitteella 20 siten, että ilmapatsas on sovitettu putoamaan työpisteessä työskentelevän henkilön B^ haluamaan paikkaan ja kuviossa 25 alaspäin. Jos työpisteessä tehdään esimerkiksi hitsaustyötä on edullista sovittaa ilmapatsas gj putoamaan siten, että sillä on riittävä massa pakottamaan esimerkiksi hitsauksen savukaasut esim. lattiarajassa tai pöydässä sijaitsevan poistokanavan kautta pois työpisteestä. Kyseinen ilmanpoisto tapahtuu siten, että pääte-elimistä tuotu ilmapatsas g^ 30 omalla massallaan pakottaa savukaasut pois työpisteestä.

Keksinnön mukaisesti säädetään oleskeluvyöhykkeen hengitysvyöhykkeellä suuntautuvan ilman nopeus halutuksi ja edullisesti halutun pieneksi säätämällä lämpötilaero Δ T oikeaksi pääte-elimestä 10 purkautuvan ilman ja 35 huoneilman välillä. on kuviossa 6 lämpötilaero pääte-elimestä 10 purkautuvan ilman lämpötilan ja ympäröivän huoneilman lämpötilan välillä (&T = - T2). Vastaavasti tapahtuu ilman tulon säätö myös 6 78548 1 muiden huonetilan työpaikkakohtaisten ilmanjakolaitteiden kohdalla. Jos ΔΤ < 0 pyrkii ilma termisten voimien vaikutuksesta liikkumaan alaspäin kohti hengitysvyöhykettä n^ ja jos ΔΤ > 0 on termisten voimien vaikutus päinvastainen.

5

Kuviossa 1 esitetysti voi huonetila A käsittää lisäksi syrjäytysilman-vaihdon, jolloin huonetilaan sovitetaan tulemaan huonetilan alaosaan nuolella merkitysti ilmaa ja ilmaa poistetaan huonetilasta huonetilan yläosasta nuolella merkitysti.

10

Kuviossa 2A on esitetty eräs toinen keksinnön mukaista järjestelmää tai menetelmää soveltavan laitteen suoritusmuoto. Kyseisessä keksinnön pääte-elimen suoritusmuodossa ilma on sovitettu jakautumaan nyt tasomaiselta purkauspinnalta b. Purkauspinta b käsittää useita ilman tuloaukkoja 12.

Ί5 Keksinnön mukainen ilmanjaon päätelaite käsittää lisäksi kotelorakenteen sisässä olevan säätölaitteen, jota kuviossa ei ole esitetty. Kyseisellä säätölaitteella voidaan ohjata ilma purkautumaan, halutulta purkauspinnan b alueelta.

20 Kuviossa 2B esitetysti muodostuu säätölaite 20 purkauspintaa b seuraa-vasta peittolevystä 15. Peittolevyä 15b voidaan siirtää pinnalla b niin, että saadaan haluttu purkausala, jolloin peitetään ei-haluttu purkaus-alue. Peittolevyä voidaan kuviossa 2B siirtää säätönupin 15b avulla ja peittolevyn muotoa ja paikkaa voidaan siirtää alueella b. Tällöin on 25 edullista muodostaa peittolevy 15 esimerkiksi lamellimaisesta rakenteesta, jota saadaan levitettyä ja supistettua peittoalaltaan. Keksinnön tässä suoritusmuodossa voidaan myös koko lamellilevyä 15 siirtää paikasta toiseen purkauspinnan b yläpuolella ja välittömästi sen tuntumassa. Peittolevy 15 voi olla nivelöity liikkumaan pääte-elimen 10 kote- 30 lorakenteen suhteen kotelorakenteen vastaanottourissa tai vastaavissa.

Kuviossa 3 on esitetty kaaviomaisesti eräs keksinnön mukaisen ilmanjako-järjestelmän toinen toteutusmuoto periaatteellisesti. Purkausputkea 13 pitkin tuodaan ilma keruutilaan K. Olennaista on, ettei ilman purkautu- 35miseen keruutilasta K vaikuteta puhaltimella N. Ilma purkautuu tilasta K kotelon 11 purkuaukkojen 12 kautta olennaisesti painovoiman vaikutuksesta (termisten lämpötilaeroista johtuvien voimien vaikutuksesta).

n ^ 78548 1 Kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukaisen ilmanjakojärjestelmän toteutusmuoto eräässä huonetilassa. Kuviossa on esitetty huonetilan pohjapiirros ja esitys on kaaviomainen. Huonetilan pohjapinta-alaa on merkitty A^:llä. Huonetila käsittää työpistekohtaiset ilmanjakolaitteet 10a,10b,10c. Kul-5 lekin työpisteelle on edullisesti oma ilmanjakolaite.

Kuviossa on merkitty kunkin ilmanjakolaitteen ilmanjaon laskeumakuvion katvealue kirjaimilla e^>e2 Ja e^· kunkin ilmanjakolaitteen kohdalla voidaan niiden omilla katvealueilla kyseisten ympyröiden e sisällä suo-10 rittaa haluttu ilmanjakotapahtuma säätämällä kunkin ilmanjakolaitteen säätölaitteen avulla. Keksinnön mukaisesti tapahtuu tämä säätö työpaikkakohtaisesti henkilön voidessa työpaikalta säätää laskeutuvan ilmamassan paikka. Kuviossa nähdään, että keksinnön mukaisella järjestelmällä voidaan kattaa tehokkaasti koko huoneen työtila.

15

Eräässä keksinnön toisessa suoritusmuodossa (ei esitetyssä) palvelee yksi ilmanjakolaite kahta tai kolmea työpistettä, jotka työpisteet ovat vain osa-aikaisesti miehitettyinä. Näin ollen voidaan yhdellä ilmanjako-laitteella tuoda laskeutuva ilmapatsas kullekin ja halutulle työalueelle. 20 Näin voidaan hyödyntää tässä suoritusmuodossa yhtä työpistekohtaista ilmanjakolaitetta laajasti.

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukainen ilmanvaihto hitsaustyöpaikan kohdalla. Keksinnön mukaisesti tuotetaan niin suuri laskeutuva ilma-25 massa, että se omalla painollaan työntää työpaikalla syntyneet hitsaus-kaasut lattiatasolla olevaan poistoon ja edelleen imettäväksi pois huonetilasta tai kyseinen ilmanpoisto voi tapahtua siten, että laskeutuva ilmamassa pelkästään omalla painollaan työntää kaasut ja muut epäpuhtaudet pois työpisteestä. Kuviossa on merkitty laskeutuvaa ilma-30massaa, joka tulee työpistekohtaisesta ilmanjaonpäätelaitteesta viitenumerolla g^. Se aiheuttaa voiman F^, jota on kuviossa merkitty nuolella työpisteessä syntyneeseen hitsauskaasuun, jota on merkitty viitenumerolla Sp Suurempimassainen tuloilmapatsas painaa voimalla F^ epä-puhtauskaasun alaspäin niin, että epäpuhtauskaasupilvi puristuu 35v°iman Fj vaikutuksesta huonetilan alaosassa olevan poistokanavan 19 kautta nuolella P£ esitetysti ulos ja pois työpisteestä. Keksinnön mukaisesti säädetään työpaikkakohtaisesti tuloilmalaitteesta purkautuvaa 8 78548 ^ ilmamäärää niin, että saadaan laskeutuvalla ilmamassalla vaikutus, että se puristaa epäpuhtauskaasupllven nuolella esitetysti pois huonetilasta. Kyseistä poistokaasujen ulospuhallusta voidaan edesauttaa kanavaan 19 tuodun puhaltimen aikaansaaman imun avulla, mutta keksinnön edulli-5 sitranassa suoritusmuodossa muodostetaan säätämällä sen painoinen ilma-patsas g^i että se riittää puristamaan epäpuhtaudet pois työpisteestä.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukaisen ilmanjakojärjestelmän säätölaite ja säätöratkaisu osittain kaaviomaisesti. Keksinnön mukaisesti 10 tapahtuu ilman kuljetus henkilön B oleskeluvyöhykkeelle olennaisesti pelkästään gravitaation (termisten voimien) vaikutuksesta. Keksinnön mukaisesti suoritetaan menetelmässä ilmannopeuden hienoviritys säätämällä pääte-elimestä 10 purkautuvan ilman lämpötilaa riippuvaisesti mitatusta huonetilan A lämpötilasta. Tällöin keksinnön mukaisesti sijaitsee 15 lämpötila-anturi sekä ympäröivässä huonetilassa päätelaitteesta laskeutuvan Ilmapatsaan kulkutien ulkopuolella että tuloilmassa ja edullisimmin pääte-elimen purkautumispinnan b tuntumassa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä säädetään kullakin työalueella huonetilassa A ilmanjaon päätelaitteesta 10 purkautuvan ilman (nuoli L^) lämpötila. Säätölaite 30 20 käsittää keksinnön edullisessa suoritusmuodossa purkausreikäpinnan b läheisyydessä sijaitsevan mitta-anturin 31, joka mittaa välittömästi työpaikkakohtaisesta ilmanjaon päätelaitteesta 10 purkautuvan ilman lämpötilaa ja säätölaite 30 käsittää toisen anturin 32, joka on edullisimmin sovitettu sijaitsemaan ympäröivässä huoneilmassa pääte-25 laitteesta laskeutuvan ilmavirran ulkopuolella. Lämpötila-anturi 32 mittaa lämpötilaa T^. Anturilta 32 viedään mittatleto slgnaalitietä 33 pitkin lämpötilaeron laskevalle laitteelle 35. Slgnaalitietä 34 tulee anturilta 31 anturin 31 tuottama lämpötilan mittatleto. Lämpötilaerosta AT siirtyy laitteelta 35 mittatleto slgnaalitietä 36 pitkin säätölait-30 teelle 37, johon on ennalta asetettu säädettävissä oleva työpistekohtainen pienilmannopeus. Säätimestä 37a säädetään haluttu pienilmannopeus henkilön oleskeluvyöhykkeelle ja säätölaite 37 ottaa slgnaalitietä 36 pitkin mitatun erosuureen AT ja sen perusteella säätää joko lämmitys-laitetta 38 tai jäähdytyslaitetta 39 niin, että saadaan haluttu lämpö-35 tilaero AT hengitysvyöhykkeen ja laitteesta 10 purkautuvan ilman välille. Edullista on, että sekä lämmityslaite 38 että ilmanjäähdytin 39 molemmat sijaitsevat ilmanjaon päätelaitteen 10 kotelorakenteen 11 el- 9 78548 1 säilä ja edullisesti välittömästi ennen purkausplntaa b. Edullisinta on myös, että purkauspinta b muodostuu reikälevystä ja/tal suodatinlait-teesta. Säätönupista 37a säätämällä saa henkilö valittua kussakin työpisteessä purkautuvan plenilmannopeuden halutuksi. Keksinnön mukaisella 5 säätölaitteella voidaan toteuttaa henkilön kohtaaman ilman nopeuden säätö tarkkuudella, joka on jopa alle 0,1 m/s.

Kuviossa 7A on esitetty eräs edullinen ilman säätöperiaate ja vastaava laite. Purkauspinta 40a käsittää useita ilman purkausaukkoja 12a. Enslm-10 mälnen ilman purkauspinta-alue 40a, ollen edullisesti keskeinen alue, käsittää ilman purkuaukot 12a. Reunoille on sovitettu verhoilmavirtauk-sen tuottavat toiset ilman purkauspinta-alueet ns. verhoalueet 40b ja/tal 40c. Verhoalueella 40b ja 40c sijaitsevat verhollman purkausaukot 12b. Verhosulhkulevyt 42 ja 43 on saranoitu keskeiseen levyyn 41 nähden 15 saranalaltteella 44. Näin ollen voidaan keksinnön mukaisesti muuttaa verholevyjen 42,43 asemaa keskeiseen purkauspintaan 40a ja keskeiseen levyosuuteen 41 nähden. Keksinnön mukaisesti voidaan muuttaa purkaus-aukkojen 12b purkaustasojen suuntaa purkausaukkojen 12a ilman purkaus-tasoihin nähden.

20

Verholevyjen 42 ja 43 tarkoituksena on estää ulkoapäin tulevan ilman sekoittuminen pääte-elimestä 10 purkautuvaan ilmaan. Toisaalta kyseisellä verholevyllä voidaan säätää kyseistä sekoittumistapahtumaa suuntaamalla verholevyt 42, 43 halutusti keskeiseen purkauspintaan 40a ja keskeiseen 25 levyyn 41 nähden. Mahdollista on myös suoritusmuoto, että säädetään purkausaukkojen purkauspinta-alaa verholevyjen 42 ja 43 purkausaukkojen 12b kohdalla. Kukin purkausaukko 12b voi edullisesti käsittää peitto-levyn 45. Kyseinen peittolevy voi sulkea joko kokonaan tai osittain verhovirtausten purkausaukot 12b.

30

Mahdollista on myös ei-esltetty suoritusmuoto, jossa säätämällä verho-virtausten purkausaukkojen purkautumlspinta-alaa vaikutetaan saman aikaisesti ilman pääpurkautumlspinnan 40a purkautumlsaukkojen 12b pur-kautumispinta-alolhin ja edullisesti kyseinen vaikuttaminen voi tapahtua 35 siten, että suurennettaessa verholevyjen 42,43 purkautumlsaukkojen 12b pinta-alaa vastaavasti pienennetään keskeisen purkausmispInnan 40b aukkojen 12a purkautusmispinta-alaa ja päinvastoin.

10 78548 1 Kuviossa 78 on esitetty keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto, jossa on kuvion 7A esittämä levy sovitettu kotelorakenteeseen 50. Kuvio on poikki-leikkauskuvlo ja osittain periaatteellinen. Kuvion 7A mukainen saranoitu ilmanjaon päätelevy on sovitettu kotelorakenteeseen 50, joka käsittää 5 suoran runko-osuuden 51 ja siihen liittyvän kaarevan päätyosuuden 52, jonka muoto on valittu siten, että kuvion 7A mukaisia verholevyjä 42,43 voidaan liikuttaa kaarevan levyn 52 sisäpintojen myötäisesti. Edullisimmin on tällöin levyn 52 kaarevuus sama kuin on etäisyys verholevyn 42,43 ulkopäädystä saranalaitteen 44 keskeisakselille xVerholevyjä 42 10 ja/tai 43 nuolella esitetysti liikuttamalla säädetään verholevyjen asemaa pääpurkauspintaan 40a nähden ja näin suunnataan verhovlrtaukset joko suoraan alaspäin keskeisakselin x suuntaisesti tai keskeisakseliin x nähden vinosti. Kuviossa on merkitty verholevyjen 42 kulmaa pääpurkau-tumispintaan 40a nähden oclla. Kulma o< on kuvion 7B suoritusmuodossa 15 edullisesti 0-80°.

Kuviossa 8 on esitetty eräs toinen päätelaiterakenne aksonometrisenä kuvantona ja osittain poikkileikkauksena. Kuviossa käsittää pääte-elin 10 pallopurkauspinnan b, jossa on useita reikäaukkoja 12 tiheästi ja 20 edullisesti tasajaolla. Pallopinnan myötäisesti on pääte-elimen sisäiseen tilaan sovitettu säätölaite 20, joka tässä suoritusmuodossa on edullisesti kaihdin. Säätölaite 20, ollen kaihdin, on sovitettu liikkumaan pallomaisen pinnan b sisäpinnan myötäisesti ja peittämään aina osan purkuaukoista 12. Kaihdin 20 on sovitettu olemaan siirrettävissä pallo-25 maisen purkupinnan b myötäisesti aina haluttuun asemaan. Kaihtimen tehollista peittopinta-alaa A^ voidaan muuttaa kaihdlnta levittämällä ja supistamalla. Kyseistä säätötapahtumaa on merkitty kuviossa 8 nuolella Paitsi että voidaan muuttaa kaihtimen tehollista peittopinta-alaa A^, voidaan kaihdinta siirtää asemaltaan niin, että se saadaan peittä-30 mään haluttu sektori pallopinnan b reikäalueesta. Kuvion 8 mukaisessa keksinnön suoritusmuodossa kaihdin voidaan siirtää reikäplnnan läheisyyteen sovitettujen johteiden tai vastaavien avulla ja kaihdin on sovitettu säätymään siten, että reikäplnnan b läpi on sovitettu ohjausura kaihtimen säätönapin läpivientiä varten.

Kuviossa 9 on esitetty keksinnön suoritusmuoto, jossa ilman ilmanpurku-levy 60 käsittää keskeisen pääpurkualueen 61, joka käsittää useita edul- 35 il 78548 1 lisesti ympyräpoikkilelkkauksen ja/tai suorakaidepoikkileikkauksen omaa-via purkuaukkoja 61a. Tässä suoritusmuodossa on purkuplnta b tasomainen ja purkulevy 60 on muodostettu levyn kullekin reunalle sovitetuista verho-virtausaukoista 62» jotka edullisimmin ovat suorakaiteen muotoisia.

5

Kuviossa 9 on esitetty myös verhovirtausten toiminta. Verhovlrtausten tehtävänä on keksinnön mukaisessa menetelmässä ja laitteessa estää levyn 60 läheisyydessä olevalla vyöhykkeellä tapahtuvaa huoneilman sekoittumista laitteesta purkautuvaan tuloilmaan. Keksinnön mukaisesti on verho- 1Q virtausaukot 62 sovitettu levyn reunoille siten, että niistä purkautuvat virtauskeilat minimoivat keilojen väliin jäävän vapaan välialueen J^. Kyseisen välialueen kautta voi jonkin verran ilmaa sekoittua ympäröivästä ilmasta ilmavirtaan , mutta kyseinen sekoittuminen on keksinnön mukaisin virtausjärjestelyin minimoitu. Olennaista keksinnön mukaili sessa verhovirtauskäytössä on, että verhovirtausaukot 62 on sovitettu ympäröimään koko pääpurkauspintaa 61 ja että verhovirtaukset estävät nimenomaan aivan purkauslevyn 60 tuntumassa lählvyöhykkeellä n^ tapahtuvan huoneilman sekoittumisen aukoista 61a purkautuvaan tuloilmaan.

20 Kuviossa 10A on esitetty kuviota 1 vastaavan ilmanjaon purkauslaitteen toteutusmuoto. Esitettynä on poikkileikkaus ilmanjaon päätyelimestä 10 otettuna kuvion 1 leikkauslinjaa I-I pitkin. Kuviossa 10A on esitetty keksinnön suoritusmuoto, jossa säätölaite 20 on sovitettu ripustimien 220 ja 230 avulla laitteen keskeisakselilta x poikkeutettuun asemaan.

25 Peittopinta 210 suuntaa kanavasta 13 tulevan ilman reikäpintaa b kohti ja purkautumaan alueelta b^. Näin synnytetään laskeutuva ilmapatsas keskeisakselin x toiselle puolelle ja toinen puoli laitteesta 10 ei laske nimeksikään ilmaa.

30Kuviossa 10B on esitetty toinen suoritusmuoto erilaisella säätölaitteen 20 säädöllä. Säätölaite 20 on nyt ripustettu keskeisesti keskeisakseliin x nähden. Ilmapatsaat syntyvät nyt tässä suoritusmuodossa molemmilta kaarevilta pinnoilta b^ ja keskeisakselin molemmille puolille. Kuvion 10A ja 10B keksinnön mukaisen ilmanjaon päätelaitteen suoritusmuodossa 35voidaan laitetta pyörittää myös keskeisakselin x ympäri. Peittopinta 210 säätölaitteessa 20 voi edullisimmin olla kaareva pinta ja vastata pintojen b^ ja b2 kaarevuutta. Peittopinta 210 voi käsittää myös tietyllä 12 785 4 8 1 jaolla ja/tai säädettävällä jaolla olevia reikiä ja kyseiset reiät voivat olla myös purkauspinta-alaltaan säädettävissä.

Kuviossa 11 on esitetty keksinnön mukainen säätömenetelmä periaatteel-5 lisesti. Kuvien yläreunassa esitetty säätölaite 10 on sovitettu tuottamaan laskeutuva ilmapatsas g. Ainakin yhdellä ensimmäisellä anturilla 31 mitataan ilmanjaon pääte-elimestä 10 tulevan ilman lämpötila T^. Ainakin yhdellä toisella anturilla 32 mitataan huonetilan lämpötila ja kyseinen lämpötila mitataan laskeutuvan ilmapatsaan g kulkualueen i 10 ulkopuolelta. Kyseistä ilmapatsaan g laskeumaprojektiota on merkitty i:llä. Graafisesta esityksestä nähdään, että ilmapatsaaseen g kohdistuu tietty noste riippuen ilmapatsaan lämpötilasta ja sitä ympäröivän huonetilan lämpötilasta T^. Kyseisestä lämpötilaerosta riippuen voidaan säätää laskeutuvan ilmapatsaan piennopeutta. Kuviossa on graafisesti 15 esitetty vaaka-akselilla etäisyys ilmanjaon päätelaitteesta 10 ja kyseistä etäisyyttä on merkitty t:llä. Etäisyys t voi olla metreinä. Pystyakselilla on merkitty lämpötilaerolla toteutettu laskeutuvan piennopeuksisen ilmapatsaan g piennopeuden säätö. Keksinnön mukaisella laitejärjestelyllä saavutetaan erittäin tarkka laskeutuvan ilmapatsaan 20 nopeuden säätö ja henkilö voi työpaikkakohtaisesti itse säätää lämpötilaeron mukaisesti laskeutuvan ilmapatsaan piennopeuden.

25 30 35

Claims (10)

1 Patenttivaatimukset

1. Ilmanjekojärjestelmä ilman jakamiseksi ylhäältä alas hyvin pienellä nopeudella ja joka ilmanjakojärjestelmä käsittää llmanjaon päätelaitteen 5 (10), tunnettu siitä, että ilmanjakojärjestelmä käsittää sel laisen llmanjaon päätelaitteen (10), josta ilma on sovitettu laskeutumaan olennaisesti pelkästään painovoiman vaikutuksesta hyvin pienellä nopeudella ja että llmanjaon päätelaitteesta (10) laskeutuvan ilman haluttu laskeutumisnopeus on aikaansaatu tuottamalla lämpötilaero huone-10 ilman ja llmanjaon päätelaitteesta (10) johdettavan ilman välille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmanjakojärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää säätölaitteet llmanjaon päätelaitteesta (10) tulevan raittiin ilman laskeutumisnopeuden säätämiseksi, joilla 15 säätölaitteilla vaikutetaan huoneilman ja llmanjaon päätelaitteesta (10) purkautuvan ilman väliseen lämpötilaeroon (Δ T).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ilmanjakojärjestelmä, tunnettu siltä, että järjestelmä käsittää ainakin kaksi lämpötilan 20 mittaavaa anturia (31,32), joista toinen anturi (31) on sovitettu sijaitsemaan olennaisesti llmanjaon päätelaitteesta purkautuvan ilman tuloilmavirtaukseesa ja joista toinen anturi (32) on sovitettu sijaitsemaan olennaisesti kyseistä tulollmavirtausta ympäröivässä huoneilmassa ja olennaisesti llmanjaon päätelaitteesta (10) laskeutuvan ilmapatsaan 25 ulkopuolella, jolloin anturien (31,32) avulla mitataan huonetilaan työpaikkakohtaisesta llmanjaon päätelaitteesta (10) purkautuvan raittiin tuloilman lämpötilan ja ympäröivän huoneilman lämpötilan välinen lämpötilaero (AT) ja kyseisen lämpötilaeron (AT) avulla säädetään llmanjaon päätelaitteesta (10) laskeutuvan ilman nopeus. 30 A. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen Ilmanjekojärjestelmä, tunnettu siltä, että Ilmanjakojärjestelmä käsittää säätölaitteen (20), jonka avulla säädetään llmanjaon päätelaitteesta (10) laskeutuvan liman laskeumaprofiili.

5. Patenttivaatimuksen A mukainen ilmanjakojärjestelmä, tunnettu siltä, että järjestelmä käsittää sellaisen llmanjaon päätelaitteen (10), 35 u 78548 1 jossa Ilman purkupinta (b) käsittää lukuisia liman purkuaukkoja (12) ja että ilmanjaon päätelaite (10) käsittää verhovirtausalueet (12b), joiden kautta purkautuva Ilma estää huoneilman sekoittumisen ilmanjaon päätelaitteesta sen purkupinnalta (b) tulevaan ilmaan. 5

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ilmanjekojärjestelmä, tunnettu siitä, että llmanjakojärjestelmä käsittää sellaiset verhovirtausalueet (26), että ne ovat asemaltaan säädettävissä ilman purkupintaan nähden.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen ilmanjako- järjestelmä, tunnettu siitä, että llmanjakojärjestelmä käsittää sellaiset verhovirtausalueet, että niiden virtauspoikkipinta-ala on säädettävissä.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen llmanjakojärjestel mä, tunnettu siitä, että säätölaite (20) ilman laskeutumispro-fiilin säätämiseksi käsittää peittolevyn, jonka peittopinta (210) on sovitettu peittämään ilmanjaon päätelaitteen (10) reikäpinnan (b) ainakin osittain, jolloin säätölaitteen (20) peittolevyn peittopinnan (210) 20 avulla voidaan säätää putoavan ilmapatsaan palkka huonetilassa.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen llmanjakojärjestelmä, tunnettu siitä, että llmanjakojärjestelmä käsittää samassa huonetilassa tai vastaavassa ainakin kaksi työpaikkakohtaista ilmanjaon 25 päätelaitetta (10) ja että ilmanjekojärjestelmässä järjestelmä käsittää erikseen säätölaitteen (20) kullekin työpaikkakohtaiselle ilmanjaon päätelaitteelle (10), jolloin työpaikalla työskentelevä henkilö voi säätää säätölaitteella (20) laskeutuvan ilmapatsaan laskeutumiskohdan työpisteeseen haluamallaan tavalla. 30

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen llmanjakojärjestelmä, tunnettu siitä, että llmanjakojärjestelmä käsittää säätölaitteet, joiden avulla voidaan säätää kullekin työpisteelle haluttu ilman laskeumanopeus. 35 15 78548