FI76463B - Belastningskompenseringskrets foer en televisionsmottagare. - Google Patents

Description

1 76463

Televisiovastaanottimen kuormituksenkompensointipiiri Tämä keksintö liittyy säädettyyn teholähde- ja poik-keutuspiiriin, ja käsittää poikkeutuskäämin; poikkeutuspii-5 rin, joka on kytketty poikkeutuskäämiin pyyhkäisyvirran kehittämiseksi siihen; paluumuuntajän, joka on kytketty poik-keutuspiiriin; paluuresonanssipiirin muuntajan paluupulssi-jännitteiden kehittämiseksi paluumuuntajän käämien yli pa-luuintervallin aikana; syöttöenergian lähteen; kuormituspii-10 rin, joka on kytketty paluumuuntajän yhteen käämiin ja vir-roitettu tämän käämin yli kehitetyllä jännitteellä kuorma-virran ottamiseksi siitä; ensimmäisen induktanssin, joka on kytketty paluumuuntajaan; kytkentävälineet, jotka kytkevät syöttöenergialähteen ensimmäiseen induktanssiin, kytkentä-15 välineiden johtavuuden vaihdelleessa sen energian säätämiseksi, joka on varastoitu ensimmäiseen induktanssiin ja siirretty kuormituspiiriin.

Tehonsyöttöjärjestelmissä, kuten "SICOS", jota on kuvattu US-patenttihakemuksessa 333610, jätetty 221.12.1981 20 P.E. Haferlen toimesta otsikoltaan "Regulated Deflection

Circuit" vastaten EP-julkaisua 0058552, julkaistu 25.8.1982, säätöpiiri voi reagoida vaakapaluupulssin huippujännittee-seen vaakapyyhkäisyamplitudin ja suurjännitteen hyvän säädön saavuttamiseksi. Paluumuuntajän suuret kuormituksen 25 vaihtelut vaakajuovaintervallin aikana voivat aiheuttaa pa-luuaikamodulaatiota johtaen häiritsevään kuvanleveysmodulaa-tioon. Yleisesti vaakapaluuaika pyrkii kasvamaan juovakuor-mituksen kasvaessa. Kun kuormitus johtuu suuritehoisten ääni-päätevahvistimien kuluttamasta tehosta, häiritsevä kuvanle-30 veysmodulaatio tulee havaittavaksi tehotasoilla, joilla vaihtelevat keskimääräisen 10 W tasavirtaa ympärillä, kun käytetään itä-länsi korjauspiiriä, jollaista on kuvattu US-patenttijulkaisussa 4 429 257, myönnetty 31.1.1984 P.E. Ha-ferlelle otsikoltaan "Variable Horizontal Deflection Circuit 35 Capable of Providing East-West Pincushion Correction". Kun 2 76463 tällaista itä-länsi korjauspiiriä ei käytetä, häiritsevä kuvauslevys tulee havaittavaksi jopa alhaisemmilla tehota-soilla.

Eräs keksinnön piirre on säädetty teholähde- ja poik-5 keutuspiiri, joka on kompensoitu paluumuuntajän äänikuormi-tuksen suhteen suhteellisen stabiilin rasterinleveyden säilyttämiseksi. Piiri on tunnettu toisesta induktanssista, joka on toiminnallisesti kytketty paluumuuntajaan, ja välineistä virtavaihtelun tuottamiseksi mainittuun toiseen in-10 duktanssiin, joka ilmaisee kuormituspiirin ottaman kuorma-virran vaihtelun, paluumuuntajän kytkiessä toisen induktanssin paluuresonanssipiiriin paluuajan ohjaamiseksi toisen induktanssin virran vaihtelun mukaisesti.

Piirustuksessa: 15 kuvio 1 esittää hakkuriteholähde- ja poikkeutuspii- rin, joka sisältää keksinnön mukaisen kuormituksen kompen- sointipiirin, ja kuvio 2 esittää aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä kuvion 1 piirin toimintaa selitettäessä.

20 Kuviossa 1 esitetyssä säädetyssä teholähde- ja poik- keutuspiirissä syöttöenergialähde 19 käsittää säätämättömän vaihtojännitelähteen 21, joka on kytketty kokoaaltotasa- suuntaussillan 22 sisääntuloliittimiin 23 ja 24 ja pääsuo- tokondensaattorin C^,, joka on kytketty ulostuloliittimen 25 25 ja tasasuuntaimen 22 paluuvirtaliittimen 26 väliin. Sää- tämätön tasajännite U. kehitetään kondensaattorin C. yli.

in 1

Hakkuriteholähde 27 on sijoitettu syöttöenergialäh-teen 19 ja vaakapaluumuuntajän väliin energian siirron säätämiseksi lähteen ja useiden kuormituspiirien välillä, 30 jotka on kytketty paluumuuntajän käämeihin w2-w4* Yksi kuormituspiireistä, jotka on kytketty paluumuuntajaan T^, on vaakapoikkeutuspiiri 39, joka on kytketty käämiin w2.

Tasajännitetason lukituskondensaattori 38 on kytketty käämin w2 pilkuttoman liittimen ja runkomaan väliin, joka on 35 sähköisesti eristetty verkkoväliin, joka on sähköisesti li 3 76463 eristetty verkkosyötöstä 21.

Vaakapoikkeutuspiiri 39 käsittää vaakaoskillaattori-ja ohjauspiirin 29, joka on kytketty vaakapäätetransistorin 31 kannalla transistorin kytkennän aikaansaamiseksi vaaka-5 taajuudella. Vaakapäätetransistori 31 yhdessä vaimennus-diodin 32 kanssa toimii vaakapyyhkäisyvirran i kehittämiseksi vaakapoikkeutuskäämiin L^., joka on sarjassa s-muotoilu-kondensaattorin Cg kanssa. Kun vaakapäätetransistori 31 tulee johtamattomaksi vaakajuovaintervallin lopussa, vaaka-10 poikkeutuskäämi muodostaa poikkeutuspaluuresonanssipiirin yhdessä poikkeutuspaluukondensaattorin Cr kanssa poikkeutus-paluupulssijännitteen kehittämiseksi poikkeutuskäämityksen yli.

Poikkeutuspaluuresonanssipiiri syöttää poikkeutus-15 paluupulssijännitteen paluumuuntajan käämiin paluu- pulssi jännitteen kehittämiseksi paluumuuntajan muiden käämien yli. Käämin yli kehitettyä paluupulssijännitetä nostetaan suurjännitekäämillä suurjännitepiirin 33 varoittamiseksi äärianodijännitteen kehittämiseksi liittimelle U tele-20 visiovastaanottimen kuvaputkea varten, jota ei ole kuvattu kuviossa 1.

Jännitelähteessä 50 käämin yli kehitetty jännite juovatasasuunnataan eli tasasuunnataan vaakajuovaintervallin aikana diodilla 34 ja suodatetaan kondensaattorilla 35 mata-25 lan tasajännitteen V kehittämiseksi. Jännite V toimii syöttö- 3 cl jännitteenä sellaisia kuormituspiirejä varten, kuten vaakapoikkeutuspiiri, jota ei myöskään ole esitetty kuviossa 1 ja suuritehoinen äänipiiri, joka käsittää suuritehoisen ääni-asteen 36, joka ohjaa kaiutinjärjestelyä 37.

30 Paluupulssijännite, joka on kehitetty käämin yli, on muuntajakytketty paluumuuntajan käämiin vuorovaikut-tamaan hakkuriteholähteen 27 kanssa energian suorassa ja säädetyssä siirrossa lähteestä 19 ilman välissä olevaa tasavirta-muuntoa. Hakkuriteholähde 27 voi olla samanlainen kuin mitä 35 on kuvattu yllä mainitussa Haferlen patenttihakemuksessa.

4 76463

Teholähde 27 sisältää ohjattavia kaksisuuntaisesti johtavia kytkimiä ja Sjotka on kytketty yhteen ulostuloliitti-mellä 40. Kytkimen yli on kytketty kondensaattorin C2» muuntajan T^ induktanssin ja muuntajan induktanssin 5 w1 sarjaankytkentä. Kytkimet ja S^ muodostavat siten vuoro-vaiherakenteen yhdessä yllä mainitun sarjakytkennän kanssa.

Normaalin toiminnan aikana vaakapoikkeutuspiiri 39 tuottaa vaakapaluuintervallin aikana pulssijännitteen paluu-muuntajan toisiokäämin yli, joka muuntaja on siten 10 muuntajakytketty magneettisesti tiiviisti kytketylle käämille . Jännite käämin yli on esitetty kuviossa 2A kiinteäviivaisena jännitekäyränä Vr· Käämin väliottoliit-timellä ilmenevä pulssijännite syötetään hakkuriteholähteen 27 pulssinleveysmodulaattoriohjauspiiriin 28. Ohjauspiiri 28 15 pulssinleveysmoduloi vuorovaihekytkemien ja S2 toiminnan vaakapäätemuuntajän käämien yli kehitettyjen paluupulssi- jännitteiden amplitudin säätämiseksi säätämättömän sisääntu-lojännitteen V^n vaihteluita vastaan ja muuntajaan kytkettyjen kuormituspiirien aiheuttamia kuormitusmuutoksia vastaan.

20 Ohjatulla hetkellä kunkin vaakajuovaintervallin aika na esimerkiksi kuvion 2 hetkellä t^ kytkin tehdään johtamattomaksi ja kytkin tulee johtavaksi. Kuten on esitetty kuviossa 2d, virta i, muuntajan T« käämissä w ja muuntajan käämissä on nouseva pengeraaltomuoto hetkien t^ ja t'^ 25 välillä. Vaakajuovaintervallin lopussa lähellä hetkiä t'^ virta i^ on saavuttanut positiivisen huippuarvon varastoiden tietyn määrän energiaa käämin induktanssiin.

Vaakapaluuintervallin alussa lähellä hetkeä t’-|, kun vaakapäätetransistori 31 tulee johtamattomaksi ja kun poikkeu-30 tuspaluuresonanssipiiri on muodostettu, ohjauskytkin tehdään johtamattomaksi ohjauspiirillä 28 ja kytkin S2 tulee johtavaksi. Energian siirto aloitetaan kelasta paluumuuntajan T1 avulla poikkeutuspaluuresonanssipiiriin ja paluuohjattuihin kuormituspiireihin, jotka on kytketty paluumuuntajaan, kuten 35 äärianodin jännitepiiri 33, joka on kytketty suurjännitekäämiin n 5 76463 - Vaakapaluuintervallin aikana hetkien t'^ ja t'^ välillä virta i^ pengertyy alaspäin paluupulssijännitteen ohjaamana negatiivisen tason saavuttamiseksi lähellä hetkeä t'^, joka on pienempi kuin virran positiivinen huipputaso lähellä 5 hetkeä Tämä tulos ilmaisee energian siirtoa käämin w induktanssista paluumuuntajän T^ kuormituspiireihin.

Vaakajuovaintervallin alussa lähellä hetkeä t'4 tai vastaavaa hetkeä t^ virta i^ jatkaa pengertymistä alaspäin vaikkakin loivempaa käyrää kuin vaakapaluuintervallin aikana 10 johtuen jännitteen syötöstä käämiin w , joka koostuu konden- 3.

saattorin C0 ja paluumuuntajän T yli kehitettyjen jännittei- 2 3 den algebrallisesta summasta. Alkaen hetkestä t^ energiaa siirretään juovatasasuunnattuun jännitelähteeseen 50 paluu-muuntajan käämien ja w2 avulla. Tämä siirretty energia 15 saadaan aiemmin ohjauskytkimen johtaessa kondensaattoriin varastoidusta energiasta. Lähellä hetkeä t^ kytkin S2 tehdään johtamattomaksi ja kytkin tulee johtavaksi ener-giansiirtokierron toistamiseksi, joka esiintyy kunkin vaaka-poikkeutusintervallin aikana.

20 Mikä tahansa kuormitus- tai verkkojännitevaihtelu, joka pyrkii aikaansaamaan muutoksen paluupulssijännitteen V amplitudiin, saa ohjauspiirin 28 muuttamaan kytkimen S2 sammu-tusaikaa tavalla, joka säilyttää paluupulssiamplitudin suhteellisen muuttumattomana. Kuvion 2 katkoviivakäyrät esittävät 25 paluumuuntajän T^ keskimääräisen kuormitustilanteen. Kytkimen S2 sammutus aloitetaan aikaisemmin vaakajuovaintervallin sisällä hetkellä tc. Kytkimen S_ aikaisempi sammutus tarvitaan o 2 sallimaan käämin w induktanssin virran i1 huipputason lasku vaakapaluuintervallin alussa lähellä hetkeä t'^ niin, että 30 sopeudutaan energiansiirron laskeneeseen tarpeeseen kuormitus-piirille. Samanlainen tilanne pätee muutoksille verkkosyöttö-jännitteessä, jossa kytkin sammutetaan aikaisemmin vaaka-juovaintervallin sisällä verkkojännitteen ollessa korkea.

Tähän asti kuvattu piiristö voi pyrkiä epäsuotavasti 35 muuttamaan paluupulssijännitteiden paluuaikaa juovatasasuunna- 6 76463 tun jännitelähteen 50 kuormitusten muutosten mukana siten, että esimerkiksi suuritehoisen ääniasteen 36 kuormituksen kasvaessa paluuaika pyrkii kasvamaan merkittävästi. Paluu-aika kasvaa juovakuormituksen kasvaessa johtuen poikkeutus-5 piirin 39, muuntajan käämin w2 ja kondensaattorin 38 tuottaman energian vauhtipyöräilmiön vaikutuksesta. Juova-jännitteet muuntajan käämien yli määräytyvät jännitteestä kondensaattorin 38 yli. Korkea juovakuorma missä tahansa kämissä laskee jännitettä kondensaattorin 38 yli. Tämän mu-10 kaisesti paluujännite ja erityisesti dV^/dt paluujuovan ensimmäisen puoliskon aikana myös laskee. Tämä laskee virran i^ -di/dt:tä hetkien t1^ ja t'^ välillä ja viivästää käämin w2 läpi kulkevan virran nollakohdan ohitusta ja viivästää myös mutta pienemmällä määrällä paluuajon keskikohtaa. Kokonais-15 tuloksena on kasvanut paluuaika. Kokonaisvaikutus kuvan koon suhteen on pyrkimys kasvaa kuormituksen kasvaessa.

Kuvion 1 hakkuriteholähde sisältää keksinnön mukaisen kuormankompensointipiirin 30, joka säilyttää paluupuls-sin vakiokeston kuormitusolosuhteiden vaihdellessa. Kuorman 20 kompensointipiiri 30 käsittää muuntajan toisen käämin ylimääräisen kompensointikelan L^r diodin ja kondensaattorin C^. Kondensaattori on kytketty kokoaaltotasasuunta-sillan 22 virtapaluuliittimen 26 ja paluumuuntajän käämin pisteellä merkitsemättömän liittimen väliin. Samalla tavoin on 25 kytketty käämin w^, kelan ja diodin sarjajärjestely.

Kuvio 2b esittää jännitteen V2, joka on kehitetty kuormankompensointipiirin käämin yli. Tämä jännite on kytkimellä ja S2 katkotun tasajännitteen ja paluupulssi- jännitteen V yhdistelmä. Käämin w, , kelan L„ ja diodin D 30 r d 2 1 sarjajärjestelyssä kulkeva virta i2 on esitetty kuviossa 2c.

Virta i2 varaa kondensaattorin C3 positiiviseen jännitteeseen kondensaattorin pohjalevyn suhteen. Jännite on vahvistus- jännite, joka summautuu kondensaattorin yli kehittyneeseen tasasuunnattuun verkkojännitteeseen V. . Hakkuriteholähde 27 35 in toimii siten korkeammasta tasajännitteestä likimain 10 % kor- li 7 76463 korkeammasta ja kykenee siten siirtämään 20 % enemmän tehoa televisiovastaanottimen kuormituspiireille, jotka on kytketty paluumuuntajaan .

Keskimääräisten kuormitusolosuhteiden vallitessa, jotka 5 on esitetty kuvion 2 katkoviivakäyrillä, jännite V2 kasvaa positiiviseen jännitetasoon hetkenä tg ja virta i2 alkaa ylöspäin nousevan pengerosansa tänä hetkenä. Lähellä hetkeä t'^, kun kytkin sammutetaan ohjainpiirillä 28, jännite V2 vaihtaa napaisuutta kun paluupulssijännite V syötetään käämin 10 w pisteellä merkitsemättömään liittimeen. Virta i~ saavutet-a 2 tuaan huippuarvon lähellä hetkeä t'^ kasvaa tasoltaan jännitteen V2 paluupulssijänniteosan vaikutuksen alaisena ja saavuttaa nollan lähellä hetkeä t'2·

Paluun alkuosan aikana intervallin t'^-t'^ aikana kela 15 muuntajavaikutuksen johdosta on kytkettynä rinnan käämin w kanssa. Käämin w resultoiva induktiivisuus on siten alhai-a a sempi intervallin t'^-t'^ aikana kuin paluuintervallin muun osan t'2“t'4 aikana.

Koska käämi w on kytketty paluumuuntajän T. kää-

α I

20 miin , se on piirissä vaakapoikkeutuspiirin 39 resonanssi-paluupiirin kanssa. Käämin w matalampi induktiivisuus in- a tervailin t'^-t'2 aikana johtaa lyhentyneeseen paluuaikaan verrattuna paluuaikaan, joka vaikuttaisi, jos hakkuriteholähde 27 olisi ilman kuormankompensointipiiriä 30. Tämä ly-25 hennetty paluuaika vaihtelee paluumuuntajän kuormanvaihte-luiden myötä sillä tavoin, että se kompensoi paluuajan muut-tumispyrkimyksen näiden vaihteluiden mukana.

Esimerkiksi, kun kuorma on oleellisesti kasvanut, esimerkiksi ääniasteen 36 lisäjuovakuormituksen kautta, pätevät 30 kuvion 2 kiinteäviivaiset aaltomuodot. Paluupulssiamplitudin V pyrkimys kasvaa on kompensoitu ohjauspiirillä 28 muuttamalla kytkimen sammutusaikaa kuvion 2 ajaksi t^. Jännitteen V2 positiivinen taso, joka otetaan hetkien t^ ja t' ^ välillä kasvaneissa kuormitusolosuhteissa on suurempi kuin aiemmin 35 kuvattujen keskimääräisten kuormitusolosuhteiden aikana, kuten 76463 8 on. esitetty kuviossa 2b. Virralla i^ kompensoivassa kelassa L2 on siten jyrkempi kaltevuus, kuten on esitetty kuviossa 2c, ja se saavuttaa suuremman huippuamplitudin paluun alun lähellä, lähellä hetkeä Paluun aikana virralta i2 vie 5 pidemmän ajan pengertyä alaspäin nollaan saavuttaen nollan myöhempänä hetkenä t'^·

Kela L2 on kytketty rinnan käämin w tehollisen induktanssin kanssa pidemmäksi ajanjaksoksi paluuintervallin sisälle kuin keskimääräisten kuormitusolosuhteiden vallites-10 sa.Tämän seurauksena paluuaika pyrkii lyhenemään kasvaneiden kuormitusolosuhteiden aikana kompensoiden paluuajan pyrkimyksen kasvaa kuorman myötä. Siten eri induktanssit on kytketty rinnan poikkeutuspaluuresonanssipiirin kanssa eri osia varten paluuintervallin sisällä paluumuuntajan kuormituksen vaih-15 teluiden mukaisesti. Verrattaessa kuvion 2c kiinteäviivaisia aaltomuotoja kuvion 2c katkoviivaisiin aaltomuotoihin havaitaan, että eri induktanssien kytkeminen paluun aikana eri kestoja varten toteutetaan automaattisesti riippuvaisesti ohjauspiiristä 28, joka muuttaa kytkimen S2 sammutusaikaa 20 hetkien t ja t7 välillä.

O ’

Kaikki kuormitus- tai verkkojännitevaihtelut muuttavat ohjauspiirin 28 kautta kytkimen $2 sammutusaikaa ja virran i2 käynnistymistä. Suurella kuormalla virta i2 alkaa myöhempänä hetkenä nimittäin t^. Tämän seurauksena amplitudi juovan 25 lopussa lähellä hetkeä t' on korkeampi ja virta palaa nollaan myöhemmin paluuintervallin aikana palaten nollaan hetkellä t'^· Siten virtavaihtelut kompensoivassa kelassa L2 ilmaisevat virtavaihtelut paluumuuntajan T^ kuormituksessa. Kuormankom-pensointipiirin 30 toiminnan tulos on paluuaika, joka ei 30 vaihtele eri kuormitusolosuhteiden myötä. Toisin sanoen paluu-ajan keston pyrkimys muuttua kuormitusvirran vaihtelun myötä on eliminoitu.

Yleisenä havaintona havaitaan, että virta i2 on tasa-paluuvirta sisääntulolähteen 19 varastokondensaattoriin 35 Kelaan L2 vaakajuovan lopussa varastoitu energia siirretään li 9 76463 poikkeutuspiiriin seuraavan vaakapaluuintervailin aikana. Ohjainpiirin 28 silmukkavahvistusta lisätään käyttämällä kuormankompensointipiiriä 30 mikä sallii säätöalueen tg-t^ olevan pienempi aikaväli. Edelleen virran i^ amplitudi 5 juovan lopussa on korkeampi käytettäessä kuormankompensointipiiriä 30 muodostaen siten ylimääräisen kuormanohjaus-kyvyn. Paluupulssijännitteen huippuamplitudi on paremmin säädetty kuormitusvaihteluiden suhteen, kun käytetään kompensointipiiriä 30 johtuen tällä piirillä aikaansaadusta 10 lisäsäätökyvystä.

Kuvion 1 ohjauspiiri 28 ohjaa huippupaluujännitettä. Ilman kompensointipiiriä 30 kuormituksen kasvu aikaansaa paluuajan kasvun ja myös juovajännitteen kasvun,siten juovajännite riippuu paluuajasta. Hyvä kuvan stabiilisuus 15 saadaan, kun sekä juova- että paluujännitteet pidetään vakioina. Tämä saavutetaan kompensaatiopiirin 30 avulla, joka säilyttää vakiopaluuajän kuormitusten vaihdellessa.

Claims (9)

10 7 6 4 6 3

1. Säädetty teholähde- ja poikkeutuspiiri, joka käsittää: 5 poikkeutuskäämin (Ly); poikkeutuspiirin (39), joka on kytketty poikkeutus-käämiin pyyhkäisyvirran kehittämiseksi siihen? paluumuuntajän (Ti), joka on kytketty poikkeutus-piiriin? 10 paluuresonanssipiirin (Cr) muuntajan paluupulssi- jännitteiden kehittämiseksi paluumuuntajän (Ti) käämien yli paluuintervallin aikana; syöttöenergian lähteen (19)? kuormituspiirin, joka on kytketty paluumuuntajän 15 (Tl) yhteen käämiin ja virroitettu tämän käämin yli kehitetyllä jännitteellä kuormavirran ottamiseksi siitä; ensimmäisen induktanssin (Wa), joka on kytketty paluumuuntajaan (Ti); kytkentävälineet (Si, S2)/ jotka kytkevät syöttö-20 energialähteen (19) ensimmäiseen induktanssiin, kytkentä-välineiden johtavuuden vaihdellessa sen energian säätämiseksi, joka on varastoitu ensimmäiseen induktanssiin ja siirretty kuormituspiiriin, tunnettu toisesta induktanssista (L2), joka on toiminnallisesti kytketty pa-25 luumuuntajaan (Ti), ja välineistä (Wfc, Dj., C3) virtavaih- telun tuottamiseksi mainittuun toiseen induktanssiin (L2), joka ilmaisee kuormituspiirin (36) ottaman kuormavirran vaihtelun, paluumuuntajän (Ti) kytkiessä toisen induktanssin (L2) paluuresonanssipiiriin (Cr) paluuajan ohjaamisek-30 si toisen induktanssin (L2) virran vaihtelun mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että paluumuuntaja (Ti) kytkee toisen induktanssin (L2) paluuresonanssipiiriin (Cr) tavalla, joka oleellisesti eliminoi paluuajan keston pyrkimyksen 35 muuttua kuormavirran vaihtelun myötä. Il n 76463

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tunnettu säätäjän ohjauspiiristä (28) kytkentävälineiden (Si, S2) toiminnan ohjaamiseksi paluumuuntajän (Ti) käämin (Wi) yli vaikuttavan jännitteen amplitudin säilyttämiseksi 5 vakiona paluuintervallin aikana.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että virtavaihtelun kehittävät välineet sisältävät toisen muuntajan (T2), jonka ensimmäinen käämi (Wfc,) on kytketty toiseen induktanssiin ja jonka toinen 10 käämi (Wa) on kytketty paluumuuntajaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen piiri, tunnettu siitä, että syöttöenergialähde (19) on kytketty paluumuuntajän (Ti) ensimmäiseen käämiin (Wi) ja poikkeu-tuspiiri (39) on kytketty paluumuuntajän toiseen käämiin 15 (W2), joka on erotettu ensimmäisestä käämistä (Wi).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen piiri, tunnettu siitä, että kytkentäväline käsittää ensimmäisen (Si) ja toisen (S2) kytkimen, jotka on kytketty paluumuunta jaan (Ti) vuorovaihejärjestelynä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen piiri, tun nettu kondensaattorin (C2)» ensimmäisen induktanssin (Wa) ja paluumuuntajän (Ti) käämin (Wi) sarjajärjestelystä, joka muuntaja on kytketty kytkentävälineiden kahdesta kytkimestä toisen (S2) yli.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen piiri, tun nettu tasasuuntaajasta (Di), joka on kytketty induktanssiin (L2) ja kondensaattorista (C3), joka on kytketty tasasuuntaajaan (Di) ensimmäisen tasajännitteen kehittämiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen piiri, tun nettu siitä, että syöttöenergialähde (19) käsittää toisen tasajännitelähteen ja että kondensaattori (C3) on kytketty toiseen tasa jännitelähteeseen vahvistus jännitelähteen muodostamiseksi paluumuuntajalle (Ti). 35 12 7 6463