FI75961B - Avlaenkningskrets. - Google Patents

Description

75961

Poikkeutuspiiri

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen säädettyyn poikkeutuspiiriin.

5 Tunnetuissa vaihtovirtatehojohdosta tai verkosta eristetyissä televisiovastaanottimissa voidaan havaita teholähteen kytkennän suhteen useita suunnitteluratkaisuja. Yhdessä ratkaisussa käytetään 50 tai 60 hertzin verkkomuun-tajaa sähköisen eristyksen aikaansaamiseksi. Verkkomuuntaja 10 on kuitenkin suhteellisen painava ja kömpelö. Muuntajan aikaansaama magneettinen hajakenttä voi aiheuttaa väritelevi-siovastaanottimessa puhtauskohdistusvirheitä. Lisäksi, koska verkkomuuntajalla aikaansaadaan vain sähköinen eristys, saatetaan tarvita ylimääräinen jännitteensäätöpiiri.

15 Suuren kuvapinnan omaavissa televisiovastaanottimis sa käytetään usein kytkentäteholähdettä. Kyseinen teholähde on suhteellisen kallis ja vaatii erityiskomponentteja, kuten kytkentämuuntajän, kytkentätransistorin ja tasasuuntaa-via diodeja. Ohjauspiiri voi sisältää ylikuormituksen ja oi-20 kosulun suojauksen ja voi siten olla monimutkainen ja vaikea korjata ja altis lisääntyneelle vika taajuudelle. Käytettäessä suurjännite- tai paluumuuntajaa, verkon eristykseen synkronisesti kytketyssä teholähteessä tarvitaan monimutkainen ohjauspiiri sekä erillinen teholähde televisiovas-25 taanottimen kytkemiseksi päälle.

Keksinnölle on tunnusomaista vaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa esitetyt seikat. Keksinnön mukainen kytkentä-teholähde ei vaadi erityiskomponentteja ja siinä käytetään yksinkertaistettua ohjauspiiriä. Teholähde aikaansaa sisäi-30 sen suojan ylikuormituksia ja oikosulkuja vastaan eikä vaadi erillistä käynnistysmuuntajaa.

Poikkeutusgeneraattori on kytketty poikkeutuskäämiin pyyhkäisyvirran luomiseksi poikkeutusjakson aikana. Poikkeutusgeneraattori sisältää poikkeutuskäämiin kytketyn pa-35 luukapasitanssin sarjaresonanssipaluupiirin muodostamiseksi paluupulssijännitteen kehittämistä varten poikkeutusjakson paluuajan aikana. Induktanssin sisältävä toinen sarjareso-nanssipiiri on kytketty sarjaresonanssipaluupiiriin, jotta 2 75961 energia voisi siirtyä niiden välillä. Kytkentäjärjestely on kytketty energialähteeseen ja toiseen sarjaresonanssi-piiriin ja vastaa poikkeutustaajuuden kytkentäsignaaliin varastoimalla ohjattavissa olevan määrän energiaa lähtees-5 tä toiseen sarjaresonanssipiiriin.

Tarkasteltaessa yhtä keksinnöllistä näkökulmaa, kytkentäjärjestely muodostaa toisen sarjaresonanssipiirin kanssa itsevärähtelevän järjestelyn vapaavärähtelyn aikaansaamiseksi poikkeutustaajuuden kytkentäsignaalin ollessa pois-10 sa. Kyseinen järjestely sallii pienen päällekytkentävirran ja aikaansaa rajoitetun energiansiirron oikosulkutilantei-den aikana.

Toisessa keksinnöllisessä näkökulmassa tarkastellen, kytkentäjärjestely käsittää toiseen sarjaresonanssi-15 piiriin kytketyt ensimmäisen ja toisen ohjattavan kytkimen. Kukin kytkin tulee johtavaksi toisen kytkimen tultua ei-johtavaksi. Ensimmäinen kytkin ollessaan johtava kytkee energialähteen toiseen sarjaresonanssipiiriin energian siirron mahdollistamiseksi niiden välillä. Ensimmäinen kyt-20 kin ollessaan ei-johtava erottaa lähteen toisesta sarja-resonanssipiiristä. Toinen kytkin ollessaan johtava, mahdollistaa energian siirron toisen sarjaresonanssipiirin ja sarjaresonanssipaluupiirin välillä.

Piirustuksissa: 25 Kuviot la ja Ib esittävät keksinnön mukaisen sääde tyn poikkeutuspiirin kahta suoritusmuotoa yksinkertaistetussa kaaviollisessa muodossa;

Kuviot 2a ja 2b esittävät keksinnön mukaisen säädetyn poikkeutuspiirin yksityiskohtaista suoritusmuotoa; 30 Kuvio 3 esittää säätöohjauspiirin suoritusmuotoa kuvioiden 2a ja 2b piirejä varten;

Kuvio 4 esittää kuvion 3 säätöohjauspiirin toimintaan liittyviä aaltomuotoja;

Kuviot 5-12 esittävät kuvioiden la, Ib, 2a ja 2b pii-35 rien toimintaan liittyviä aaltomuotoja;

Kuvio 13 esittää säätöohjauspiirin toista suoritusmuotoa kuvioiden 2a ja 2b piirejä varten; ja 3 75961

Kuviot 14 ja 15 esittävät kuvion 13 piirin toimintaan liittyviä aaltomuotoja.

Kuvioissa on valittu kahden navan välisen jännite-nuolen suunta sellaiseksi, että negatiivista napaa pidetään 5 vertailunapana, jota lähimpänä nuolen häntäpää sijaitsee.

Kuviot la ja Ib esittävät, yksinkertaistetussa kaaviollisessa muodossa, keksinnön mukaista säädettyä televi-siovastaanottimen poikkeutuspiiriä ja teholähdettä. Kuvio la esittää versiota, joka ei ole johtavasti eristetty vaih-10 tovirtaverkkolähteestä, ja kuvio Ib esittää eristettyä versiota. Kytkentälaitteet tai kytkimet SI ja S2 muodostavat sulkuoskillaattorijärjestelyn 30 kelan LI ja kondensaattorin C5 kanssa. Molemman kytkimen vaihtuvaa johtavuutta ohjataan positiivisella takaisinkytkentäsignaalilla, 15 jota ei ole esitetty kuvioissa la ja Ib, joka johdetaan kelan LI yli muodostuneesta ja säätöohjauspiiriin 26 aikaansaadusta jännitteestä. Kuvioissa la ja Ib on esitetty verk-kosyöttötasasuuntaajaa 24 suodatinkondensaattorinsa Cl kanssa, vaakapoikkeutuspiiri 60, ja paluumuuntaja Tl. Kuvioissa 20 la ja Ib ei ole esitetty televisiovastaanottimen useita kuormapiirejä, jotka on kytketty paluumuuntajän käämeihin.

Kuvion la sulkuoskillaattorin 30 vapaavärähtelytoiminnan selittämiseksi oletetaan esimerkiksi, että vaakapoik-keutuspiirin 60 vaakajuovakytkin 35 on oikosuljettu maahan.

25 Sulkuoskillaattori 30 vapaavärähtelee taajuudella, jonka määräävät induktanssin LI ja kondensaattorin C5 arvot. Tämä taajuus voidaan valita noin puoleksi vaakapoikkeutuksen taajuudesta f„ tai pienemmäksi. Vapaavärähtelytaajuus va-Iitaan pienemmäksi kuin vaakapoikkeutustaajuus, jotta aikaan-30 saataisiin sulkuoskillaattorin toiminnan sopiva tahdistus vaakapyyhkäisyvirran kehittymisen kanssa sulkuoskillaattorin toimiessa poikkeutustahdistetussa tilassa. Kuitenkin, jos vapaavärähtelytaajuus valitaan liian pieneksi, kehittyy kelassa LI tarpeettoman suuria huippuvirtoja vapaavärähte-35 lytoiminnan aikana.

Kelan LI ja kondensaattorin Cr induktanssin ja kapasitanssin suhteen valinta määrää syöttöhuippuvirran tai 4 75961 kelan virran iL, joka virtaa vapaavärähtelytoiminnan aikana ja siten määrää suurimman saatavissa olevan tehon, joka voidaan kuluttaa. Vapaavärähtelytoiminta esiintyy myös siinä tapauksessa, jos oikosuljettu kuorma ilmestyy paluumuun-5 tajän Tl minkä tahansa käämin yli.

Kuvioissa 5a ja 5b on esitetty kytkimen S2 yli vaikuttava kytkentäjännite ja kelan virta iL, joka virtaa vapaavärähtelytoiminnan aikana. Kytkimen SI yli vaikuttava kytkentäjännitteen aaltomuoto, jota ei ole esitetty, on 10 vaiheeltaan kuvion 5a aaltomuodosta 180° jäljessä. Suurin osa kyseisten kahden kytkimen kautta kulkevasta tehosta on luonteeltaan reaktiivista ja siten todellinen tehonkulutus on hyvin pieni. Tehonkulutus on yhtä suuri kuin kytkimien SI ja S2 häviöt ja kelan LI ja kondensaattorin C5 resis-15 tiiviset komponentit.

Tahdistetun oskillaattoritoiminnan selittämiseksi oletetaan, että kuvion la juovapäätetransistori Q10 on kytketty vaakataajuudelle pyyhkäisyvirran kehittämiseksi vaaka-poikkeutuskäämiin L„ ja että paluupulssijännite V. joka on 20 esitetty kuviossa 6, on kehitetty päätetransistorin Q10 kollektorielektrodissa. Kuvioiden 6a-6c vaakasuoja-ajan ajanhetkestä myöhäisempään ajanhetkeen tg, seuraavan vaakapaluuajan alkuun, kytkin S2 avataan ja kytkin SI suljetaan. Kelan virta i^ virtaa kytkimen SI, kelan LI, konden- 25 saattorin C5 ja juovakytkimen 35 kautta maahan. Ajanhetke- 2 nä tQ energia Ip^L/2 varastoituu kelaan LI, L on kelan LI induktanssi ja I ^ on kelassa Li ajanhetkellä tQ virtaava huippuvirta.

Kuvioiden 6a-6c ajanhetkenä tg juovapäätetransisto-30 ri Q10 aukeaa. Muodostunut paluupulssijännite Vr syötetään säätöohjauspiiriin 26 signaalijohtoa s pitkin tahdistamaan kytkimen SI avautuminen ja kytkimen S2 sulkeutuminen vaaka-paluun alussa. Kytkimen S2 ollessa suljettu aikavälillä t0-t2 virtat*e kelan virtaa iL varten on nyt kytketty sar-35 jaresonanssipaluupiiriin 50, joka käsittää kondensaattorin CR, S-muokkainkondensaattorin Cg ja vaakapoikkeutus-kelan LH· Tämän tuloksena kelaan Li ajanhetkenä tg 5 75961 varastoitunut energia siirtyy nopeasti resonanssipaluupii-riin 50, kuten voidaan havaita kuviossa 6c esitetystä ajan-hetken tg jälkeen nopeasti laskevasta virrasta. Virta iL laskee nopeasti ja sen saavuttaessa nollatason on kaikki 5 kelaan LI varastoitunut energia siirtynyt. Kelan virran i^ paluun aikana tapahtuvan nollan ylityshetken jälkeen pieni osa siirtyneestä energiasta palaa kelaan Li, kuten negatiivinen virta i^ ennen ajanhetkeä t^ osoittaa. Ajanhetkenä t^, vaakapaluuajan lopussa, vaimennusdiodi Dd ja pääte-10 transistorin Q10 kanta-kollektori-liitos tulevat myötäsuun-taisesti biasoiduiksi, kytkien jälleen kondensaattorin C5 tehokkaasti maahan. Kunkin vaakapoikkeutusjakson aikana siirtynyt energia on oleellisesti yhtä suuri kuin kelaan ajanhetkinä tg ja t^ varastoituneiden energioiden välinen 15 erotus.

Ajanhetkien t^ ja t-2 välillä virta iL kiertää kytkimen S2, kelan LI, kondensaattorin C5 ja nyt suljetun juo-vakytkimen 35 kautta. Tämän aikavälin aikana kondensaattoriin C5 varastoitunut energia purkautuu takaisin kelaan LI. 20 Ajanhetkenä t2 säätöohjauspiiri 26 avaa kytkimen S2 ja sulkee kytkimen SI. Kelaan LI varastoitunut energia siirtyy nyt takaisin suodatinkondensaattoriin Cl kelan virran iL nollan ylityshetkeen t^ saakka. Ajanhetkestä t^ seuraavan paluuajan alkuun saakka energiaa varastoituu jälleen kelaan 25 LI seuraavaa siirtymistä varten sarjaresonanssipaluupiiriin 50 ja paluumuuntajän Tl useisiin käämeihin kytkettyihin kuormapiireihin.

Kuvioiden 6a-6c oikeanpuoleiset aaltomuodot esittävät sulkuoskillaattorin 30 poikkeutustahdistettua toimin-30 taa paluumuuntajän Tl useisiin käämeihin kytkettyjen kuor-mituspiirien matalammalla kuormitustasolla vasemmanpuoleisten aaltomuotojen kuormitustasoon verrattuna. Säätötoimin-nan tarkoituksena on ylläpitää paluupulssin Vr huippuampli-tudi vakiona. Matalammalla kuormitustasolla, verrattaessa 35 aikaisemmin selostettuun tilanteeseen, on enemmän energiaa palannut kelaan LI vaakapoikkeutusajan lopussa, ajanhetkenä t^, ja enemmän energiaa palautuu verkkosuodatinkondensaatto- 6 75961 riin Cl ajanhetkestä t^ lähtien, johtuen televisiovastaan-ottimen kuormapiirien pienemmästä tehonkulutuksesta.

On huomattava, että kelaan LI varastoitunut energia kuvioiden 6a-6c vasemmanpuoleisten aaltomuotojen ajanhetke-5 nä t^ ja oikeanpuoleisten aaltomuotojen ajanhetkenä t^ on oleellisesti yhtä suuri, kuormituksen asteesta riippumatta. Varastoituneen energian huippuarvo riippuu vain tasasuun-natun verkkojännitteen amplitudista. Suurin mahdollinen teho, joka voidaan siirtää sulkuoskillaattorilla 30, on si-10 ten rajoitettu. Maksimikuormituksella tai oikosuljetun kuorman aikana, kondensaattorin C5 yli vaikuttava keskimääräinen jännite on suunnilleen puolet syöttöjännitteen Vin suuruudesta. Kuormituksen laskiessa kondensaattorin C5 yli vaikuttava keskimääräinen jännite kasvaa.

15 Kuvion Ib piirin toiminta on samanlainen kuin ku vion la piirin toiminta, koska sähköisesti ne ovat oleellisesti ekvivalenttisia, johtuen muuntajan Tl käämien W1 ja W2 välisestä tiukasta kytkennästä kuviossa Ib. Paluumuun-tajan Tl käämi W6 muodostaa paluupulssijännitteen, joka syö-20 tetään säätöohjauspiiriin 26 signaalijohtoa s pitkin.

Kuviot 2a ja 2b esittävät keksinnön mukaisen tele-visiovastaanottimen säädetyn poikkeutuspiirin yksityiskohtaista suoritusmuotoa. 220 voltin vaihtojännitteinen 50 hertzin taajuinen teholinja tai verkkosyöttöjännite asete-25 taan napojen 21 ja 22 yli, tasasuuntaaja 24 kokoaaltota-sasuuntaa ja kondensaattori Cl suodattaa säätämättömän suoran syöttöjännitteen muodostamiseksi, esimerkiksi 290 volttisena, napaan 28. On/off-kytkin 23 kytketään navan 21 ja siltatasasuuntaajän 24 syöttönavan välille. Siltatasa-30 suuntaajan virran paluunapa on kytketty maahan 25, joka ei ole johtavasti eristetty verkkosyöttönavoista 21 ja 22. Virranrajoitusvastus Rl on kytketty siltatasasuuntaajän 24 antonavan ja syöttönavan 28 välille.

Säätämätön syöttöjännite Vin syötetään sulkuoskil-35 laattoriin, joka käsittää ohjattavien kytkimien SI ja S2 kytkentäjärjestelyn kytkettynä vuorovaiheeseen sarjareso-nanssipiirin 40 kanssa. Sarjaresonanssipiiri 40 muodostuu 7 75961 kelan Li pääkäämistä WA ja kondensaattorista C5. Kytkin SI käsittää transistorin Q1 ja vaimennusdiodin Dl kytkettynä transistorin kollektori- ja emitterielektrodien välille. Kytkin S2 käsittää transistorin Q2 ja transistorin kollek-5 tori- ja emitterielektrodien välille kytketyn vaimennusdio-din D2. Kytkimien SI ja S2 päävirtatiet ovat siten kaksisuuntaisesti johtavia ja kytkettyjä sarjaan syöttöjännitelähteen yli napojen 28 ja maan 25 välille. Kytkimien SI ja S2 päävirtatiet on kytketty myös sarjaresonanssipiiriin 40 10 kytkimien SI ja S2 yhteiseen antoliitosnapaan 31 ja kelan Li pääkäämiin WA.

Kuviossa 2b vaakapoikkeutuspiiri 60 sisältää vaaka-poikkeutuskäämin L„ kytkettynä sarjaan S-muokkain- tai juo-vakondensaattorin C14 kanssa juovakytkimen 35 yli. Juova-15 kytkin 35 käsittää juovapäätetransistorin Q10 ja vaimennus-diodin D^, transistorin Q10 emitterielektrodin ollessa kytketty runkoon 29, joka on johtavasti eristetty maasta 25. Paluukondensaattori C13 on kytketty poikkeutuskäämiin LH ja muodostaa sarjaresonanssipaluupiirin 50 juovakytkimen 35 20 ollessa ei-johtava.

Vaakapoikkeutusoskillaattori 34 syöttää suorakaide-aallon muotoista kytkentäjännitettä, jota ei ole esitetty kuviossa 2b, ohjaintransistorin Qll kantaan vastuksen R34 ja vastuksen R33 käsittävän jännitteenjakajan vastuksen 25 R34 kautta. Vaakanopeuden kytkentäsignaalin muodostaa oh- jaintransistori Qll ja ohjainmuuntaja T2 kytkee sen juova-päätetransistoriin Q10, ohjainmuunt^jan T2 toisiokäämin ollessa kytketty transistorin Q10 kantaan vastuksen R29 ja vastuksen R30 käsittävän jännitteenjakajan vastuksen R29 30 kautta. Kollektorin syöttöjännite ohjaintransistoriin Qll saadaan +25 voltin linjasta vastuksen R31 ja muuntajan T2 ensiökäämin kautta. Kondensaattori C15 on kytketty vastuksen R31 ja muuntajan T2 ensiökäämin liitoskohtaan. Kanta-virran muokkainpiiri, joka käsittää diodin D15 ja vastuk-35 sen R32, on kytketty muuntajan T2 ensiökäämin yli.

Ennen vaakapoikkeutusjakson juova-ajan keskiväliä ohjaintransistori Qll saatetaan off-tilaan, minkä tuloksena β 75961 juovapäätetransistorille Q10 saadaan myötäsuuntaisesti bia-soitu jännite. Välittömästi ennen vaakajuova-ajän loppua, ohjaintransistori Qll saatetaan on-tilaan, minkä tuloksena juovapäätetransistorille Q10 asettuu estosuuntainen bia-5 sointijännite. Pian tämän jälkeen juovapäätetransistorin Q10 kollektorivirta lakkaa, aloittaen siten vaakapaluuajan. Vaakapaluujännite Vr muodostuu paluukondensaattorin C13 yli paluuajan aikana.

Kuvion 2b paluupulssijännite Vr syötetään paluumuun-10 tajan Tl käämiin W2 paluupulssijännitteiden muodostamiseksi paluumuuntajän Tl käämien W3-W5 yli. Tasavirtasulkukon-densaattori C12 kytketään paluumuuntajän käämin W2 ja eristetyn rungon 29 välille.

Vaakapoikkeutusgeneraattorin 60 toiminnan tahdista-15 miseksi televisiovastaanottimen yhdistettyjen videosignaalien kuvasisällön kanssa syötetään paluumuuntajän käämin W3 muodostama paluupulssi 37 vaakapoikkeutusoskillaattoriin 34 johdinlinjaa 38 pitkin, ja vaakatahtipulssi (ei esitetty) syötetään oskillaattorin napaan 36. Vaakapoikkeutusoskil-20 laattoria 34 varten saadaan 12 voltin syöttöjännite säätimen 33 avulla +25 voltin syöttölinjaan muodostuneesta jännitteestä.

Jännitelähde +25 voltin syöttölinjaan saadaan paluu-muuntajan käämin W4 yli muodostuneen jännitteen juovaosas-25 ta, diodin D17 tasasuuntaamana ja kondensaattorin C16 suodattamana. Vastus R36 aikaansaa virran rajoituksen. Syöt-töjännitteet muihin televisiovastaanottimen piireihin 32, kuten pystypoikkeutukseen, videoon, ääneen ja äärianodi-jännitteeseen kehitetään jännitteistä, jotka ovat muodos-30 tuneet useiden muiden paluumuuntajän käämien yli, jotka on kuviossa Ib kollektiivisesti esitetty kääminä W5.

Vaakapoikkeutuspiirissä 60 ja useissa televisiovastaanottimen kuormapiireissä 32 tapahtuvien häviöiden korvaamiseksi paluumuuntajän Tl käämi W1 kytketään sulku-35 oskillaattorin sarjaresonanssipiiriin 40 ja energiaa siirtyy kunkin poikkeutusjakson vaakapaluuaikana sarjareso-nanssipiiristä 40 sarjaresonanssipaluupiiriin 50 ja 9 75961 televisiovastaanottimen kuormapiireihin 32 äärianodijännitteen kuormapiiri mukaan lukien.

Oletetaan nyt, että sulkuoskillaattori 30 on toimintansa poikkeustahdistetussa tilassa. Kuten on esitetty 5 kuviossa 6, johon on aikaisemmin viitattu kuvioiden la ja Ib yksinkertaistettujen piirien toiminnan suhteen, vaaka-poikkeutusjakson juova-ajan aikana, ohjattavalla hetkellä t2, SI tulee johtavaksi ja S2 tulee ei-johtavaksi, yhdistäen säätämättömän jännitteen Vin lähteen sarjaresonanssi-10 piiriin 40. Kelan LI käämissä WA virtaava virta i^ alkaa kasvaa. Aikavälillä t^-t^, kelan virran iL ollessa negatiivinen, energia palaa syöttöjännitteen Vin lähteeseen 70. Ajan t^ kuluttua, kelan virran iL nollan ylityshetkenä, energia siirtyy syöttöjännitteen lähteestä 70 sarjareso-15 nanssipiiriin 40, pääasiallisesti kelan LI magneettikenttään. Ajanhetkellä t^, vaakapaluuajän alussa, tg-t^, sar-jaresonanssipiirin 40 induktanssiin varautunut energia on maksimissaan.

Vaakapaluuajän alussa juovapäätetransistori Q10 20 saatetaan ei-johtavaksi, mistä on seurauksena sarjareso- nanssipaluupiirin 50 kytkeytyminen muuntajan Tl kautta sar-jaresonanssipiiriin 40. Kelaan LI varastoitunut energia purkautuu nopeasti siitä ja siirtyy paluukondensaattoriin C13. Vaakapaluuajän aikana, paluukondensaattorin C13 ol-25 lessa muuntajakytketty sarjaresonanssipiiriin 40, piirin 40 sarjaresonanssitaajuus kasvaa energian nopean purkauksen aikaansaamiseksi kelassa LI.

Nouseva paluujännite Vr saattaa ohjattavan kytkimen SI ei-johtavaksi syöttöjännitteen lähteen erottamiseksi 30 sarjaresonanssipiiristä 40. Pian tämän jälkeen ohjattava kytkin S2 tulee johtavaksi kytkien kelan Li ja kondensaattorin C5 sarjassa paluumuuntajan käämin W1 yli. Tämän tuloksena paluupulssijännite Vr syötetään paluumuuntajan käämien W2 ja W1 kautta sarjaresonanssipiiriin 40. Energia 35 siirtyy siten sarjaresonanssipiiristä 40 sarjaresonanssi-paluupiiriin 50.

10 75961

Aikavälillä tg-t^ kelan virta iL pienenee suhteellisen nopealla vauhdilla, kunnes oleellisesti kaikki kelan Li energia on siirtynyt paluukondensaattoriin C13 virran iL nollan ylityshetkellä, jonain hetkenä aikavälillä tg-t^.

5 Nollan ylityshetken ja ajanhetken t^ välillä, vaakapaluu-ajan lopussa, pieni osa energiaa palaa kelaan LI, kuten kelan huippuvirta Ι^2 ajanhetkellä t^ osoittaa. Tämä palaava energia tarvitaan pitämään sulkuoskillaattori 30 toiminnassa. Kunkin vaakapoikkeutusjakson aikana siirtynyt energia 10 on oleellisesti ajanhetkillä tQ ja t^ kelaan LI varastoituneiden energioiden välinen erotus.

Ajanhetkien t^ ja t2 välillä virta iL kiertää kytkimen S2, kelan LI ja kondensaattorin C5 kautta. Tämän aikavälin aikana kondensaattoriin C5 varastoitunut energia pur-15 kautuu kelaan LI. Ajanhetkenä t2 kytkin S2 tulee ei-johtavaksi ja kytkin SI tulee johtavaksi. Kelaan LI varastoitunut energia alkaa välittömästi ajanhetken t2 jälkeen siirtyä takaisin syöttöjännitteen Vin säätämättömän lähteen 70 suodatinkondensaattoriin Cl kelan virran iL nollan ylitys-20 hetkeen t^ saakka. Ajanhetkestä t^ seuraavan paluuajan alkuun saakka energia varastoituu jälleen kelaan Li seuraa-vaa siirtymistä varten sarjaresonanssipaluupiiriin 50. Vaihtuvan kuormituksen aiheuttama paluuaikamodulaatio on merkityksetön, koska sulkuoskillaattori 30 ilmaantuu teholäh-25 teenä sarjaresonanssipaluupiiriin 50 paluuajan aikana.

Poikkeutuspiirin energiatason, jota edustaa paluu-pulssijännite V , säätämiseksi pienijännitteinen paluumuun-tajan käämin W1 väliottopiste yhdistetään säätöohjauspiiriin 26 näytteen V syöttämiseksi siihen paluupulssijännitteestä 30 Vr. Säätöohjauspiiri 26 vastaa jännitteen Vg vaihteluihin pulssileveysmoduloimalla ohjausjännitteen suorakaideaalto-muotoa 27, joka on syötetty sulkuoskillaattorisäätimeen 30.

Paluupulssijännitteiden Vr ja Vs säätö saavutetaan muuttamalla sulkuoskillaattorisäätimen 30 toimintajaksoa 35 muuttamalla ohjattavan kytkimen S2 off-tilaan saattamisen ajanhetkeä t2· Kytkimen SI off-tilaan saattamisen ajanhet- 11 75961 ki on kiinnitetty kunkin poikkeutusjakson puitteissa lähelle ajanhetkeä tQ juuri vaakapaluuajän alkamisen jälkeen.

Kuviossa 2a kelan LI ohjauskäämit WB ja WC aikaansaavat positiivisen takaisinkytkentävirran kytkentätransis-5 toreille Q1 ja Q2. Kantavirrat on kytketty kapasitiivises-ti kondensaattorien C2 ja C3 kautta, niin että vastusten R2 ja R8 kautta kulkevat alkukäynnistyksen kantavirrat eivät tule ohjauskäämien WB ja WC oikosulkemiksi. Kondensaattorit C2 ja C3 aikaansaavat myös negatiiviset sulkujännitteet, 10 joita käytetään aloittamaan transistorien Q1 ja Q2 esto-suuntainen biasoiminen. Diodit D3 ja D4 ovat kondensaattorien C2 ja C3 purkautumisteitä.

Transistorit Q3 ja Q4 ohjaavat kantavirran virtausta kytkentätransistoreissa Q1 ja Q2. Ohjaustransistorien Q3 ja 15 Q4 johtuminen toisiinsa nähden, on sellainen, että se estää kytkentätransistorin Q1 tai Q2 johtumisen ennen kuin toinen kytkentätransistoriaste lakkaa johtamasta. Kun kyt-kentätransistorien Q1 ja Q2 yli vaikuttava jännite kasvaa, ohjaustransistorit Q3 ja Q4 kyllästyvät jännitteen jakajan 20 vastuksien R3-R9 vastuksen R3 ja R9 kantavirran kautta ohjaten siten vastaavan kytkentätransistorin sulkeutumaan.

Juuri ennen ajanhetkeä t kuviossa 7, ajanhetkeä tg vastaava aika, kuvion 6 vaakapaluuajän alku, kytkentätran-sistori Q1 on kyllästyneessä johtotilassa. Niin muodoin oh-25 jaustransistori Q3 on sulkutilassa, koska vastuksen R5 yli ei muodostu oleellisesti minkäänlaista jännitettä. Ohjaus-transistori Q4 on kuitenkin kyllästyneessä johtotilassa johtuen siihen vastuksen R9 kautta syötetystä kantavirras-ta, ylläpitäen siten kytkentätransistoria Q2 sulkutilassa. 30 Kytkimen S2 ja rinnakkaisen kondensaattorin C4 yli vaikuttava jännite on suuruudeltaan yhtä suuri kuin syöttöjännite Vin.

Kuvion 7 ajanhetken t alussa paluupulssijännite V kytketään paluumuuntajän Tl kautta kelaan LI, minkä seu-35 rauksena negatiivinen pulssi muodostuu kelan LI ohjauskää-min WB yli ja positiivinen pulssi muodostuu ohjauskäämin W yli, kuten kuvion 8 aaltomuotojen avulla on esitetty.

12 75961 Käämien WB ja WC yli muodostuneet paluupulssijännitteet ovat superponoineet kytkimien SI ja S2 toiminnan tuottaman kytkentäaaltomuodon. Ohjauskäämin WB yli kuvion 8 ajanhet-ken t alussa muodostunut negatiivinen pulssijännite saat- cl 5 taa ohjauskäämin pisteettömän navan positiiviseksi saattaen siten ohjaustransistorin Q3 on-tilaan kondensaattorin C2 purkamiseksi ja negatiivisen kantavirran muodostamiseksi kytkentätransistoriin Q1 aloittaen siten tämän transistorin saattamisen off-tilaan.

10 Kuvion 7 ajanhetkestä t ajanhetkeen t^ kelan LI

pääkäämissä WA virtaava virta iT, joka on aikaisemmin vir-rannut transistorissa Q1, virtaa nyt virtana i^ varaus-kondensaattorissa C4 purkaen siten kondensaattoria, kuten kuvioissa 7c ja 7d on esitetty. Ajanhetkenä t^ kondensaat-15 torin C4 yli vaikuttava jännite on saavuttanut nollatason ja lukittuu maahan kytkimen S2 diodin D2 kautta. Virta iL virtaa nyt diodin D2 kautta.

Kuvion 7b aaltomuoto esittää C4:n purkauksen aiheuttaman kytkentäjännitteen hitaan laskuajan ja kuvioiden 20 7c ja 7d aaltomuodot esittävät, että koko virta i^ virtaa kondensaattorissa C4 kytkimien SI ja S2 kytkentäaikavälin t -t^ aikana. Kondensaattorin C4 toiminta estää kytkentä-jännitteen muuttumisen liian nopeasti induktiivisen virtakuorman i vaikuttaessa. Tämä toiminta estää sekundää-Li 25 ristä läpilyöntiä tuhoamasta kytkimiä SI ja S2 ja myös pienentää merkittävästi tehonkulutusta kytkentälaitteissa SI ja S2.

Jännitteen hidas nousu- ja laskuaika osoittavat, että kytkentäaikavälien t -t^ ja t -t^ aikana molemmat kyt-30 kentätransistorit Q1 ja Q2 pidetään sulkutilassa transistorien Q3 ja Q4 avulla, joita puolestaan ohjataan vastusten R3 ja R9 kautta kulkevilla virroilla. Tämä järjestely estää ei-toivotun transistorien Q1 ja Q2 yhtäaikaisen johtumisen, mikä muuten tapahtuisi johtuen kytkentätransistorien pi-35 demmästä sulkeutumisaikakarakteriikasta kytkentäaikakarak-teristiikkaan verrattuna.

13 75961

Kuvion 7c ajanhetkenä tc kelan virta iL tulee negatiiviseksi. Ajanhetken tc jälkeen ajanhetkeen t saakka negatiivinen kelan virta iL virtaa positiivisena kollek-torivirtana myötäsuuntaan biasoidussa kytkentätransisto-5 rissa Q2. Kuten kuviossa 8 on esitetty, aikavälillä t -t a 6 ohjauskäämin WC yli vaikuttava jännite on positiivinen aikaansaaden tarvittavan myötäsuuntaisen biasoinnin kytkentä-transistorille Q2.

Kuvion 7 ohjattavalla hetkellä t kuvion 2a ohjaus-10 jännitteen aaltomuoto 27, jonka on muodostanut kuvion 2a säätöohjauspiiri 26, kytkee matalasta tilasta korkeaan tilaan. Ohjausjännitteen 27 positiivinen osa syötetään diodin D7 kautta saattamaan ohjaustransistori Q4 on-tilaan. Transistorin Q4 ollessa johtava kondensaattorin C3 muodostama 15 estosuuntainen biasointijännite, syötetään saattamaan kyt-kentätransistori Q2 off-tilaan lähellä kuvion 7b ajanhetkeä t . Kuten kuviossa 7c ja 7d on esitetty, virta iT kelasta LI virtaa kondensaattoriin C4 aloittamaan kondensaattorin päällyslevyn varaamisen positiiviseen jännitteeseen pohja-20 levyn suhteen. Ajanhetkenä t^ kondensaattorin C4 yli oleva jännite on yhtä suuri suuruudeltaan kuin syöttöjännite Vin, myötäbiasoiden kytkimen SI diodin Dl.

Ajanhetkestä t^ lähtien seuraavan vaakapaluuajän t' alkuun kytkin SI on johtava ja yhdistää syöttönavan 28 cl 25 sarjaresonanssipiirin 40 kelaan Li, syöttövirran i^ virtauksen sallimiseksi navasta 28 kytkimeen SI, kuten on esitetty kuviossa 7e.

Ajanhetkestä t^ ajanhetkeen t^, sekä syöttövirran ίφ että kelan virran iL nollan ylityshetkenä diodi Dl joh-30 taa paluuvirran takaisin syöttöjännitteen napaan 28. Ajanhetkestä tQ ajanhetkeen t' kytkentätransistori Q1 johtaa y a myötäsuuntaista virtaa syöttöjännitteen navasta 28 sarja-resonanssipiiriin 40. Kytkentätransistori Q1 on myötäbia-soitu johtamista varten aikavälillä t -t' kelan Li ohjaus-35 käämin WB yli muodostuneen jännitteen positiivisen osan avulla, kuten kuviossa 8 on esitetty. Ajanhetkenä t' sul- cl kuoskilaattorisäätimen 30 toimintajärjestys toistuu.

14 75961

Kelan LI pääkäämin WA yli vaikuttava jännite suhteessa käämin pisteettömään napaan on yhtä suuri kuin toisaalta antonapaan 31 muodostuneen kytkentäjännitteen ja toisaalta paluupulssijännitteen V ^ ja sarjaresonanssipiirin 5 40 kondensaattorin C5 yli vaikuttavan jännitteen summan välinen erotus. Siten sen varmistamiseksi, että sopivat transistorin ohjausjännitteet muodostuvat sekä ohjauskäämin WB että ohjauskäämin WC yli, toisessa ohjauskäämissä on enemmän johdinkierroksia kuin toisessa.

10 Kuviossa 3 on esitetty säätöohjauspiirin 26 suori

tusmuoto. Säätöohjauspiiriä varten tarvittava +45 voltin tasasähkösyöttöjännite muodostetaan kuvion 2a paluumuunta-jan käämin W1 väliottonavasta saatujen paluupulssien V

S

tasasuuntauksella. Zenerdiodi Z15 aikaansaa vertailujännit-15 teen vref» joka toimii myös säädettynä 15 voltin syöttölin-jajännitteenä. Vertailujännite Vre£ syötetään vertailija-transistorin Q5 emitteriin. Tasasuunnatun paluujännitteen Vg osa syötetään transistorin kantaan vastusten R14 ja R18 kautta. Vertailu tuottaa erojännitteen VE vertailijatran-20 sistorin Q5 kollektoriin kytketyn jännitteenjakajan vastusten R20 ja R26 liitokseen. Tämä erojännite edustaa vaaka-paluupulssin V amplitudin poikkeamaa halutusta amplitudista .

Erojännite V„ syötetään transistorin Q6 ja transis- L· 25 torin Q7 käsittävän differentiaalisen vahvistimen transistorin Q6 kantaan. Transistorin Q7 kanta kytketään vaaka-pengerpulssin kehittävään kondensaattoriin CIO. Kondensaattori CIO varautuu vastusten R23 ja R16 kautta kunkin vaakajuovan aikana. Vaakapaluupulssijännite V syötetään 30 tahdistavan transistorin Q8 kantaan, joka transistori, pitää kondensaattorin C8 purkautuneena paluuajan aikana.

Pulssileveysmoduloitu ohjausjännite 27 on muodostunut differentiaalisen vahvistimen transistorin Q6 kollek-torissa ja ohjaa kuvion 2a transistorin Q4 avulla sulku-35 oskillaattorisäätimen 30 kytkentätransistorin johtumista.

Erojännitteen V£ muutos johtaa differentiaalisen vahvistimen transistorin Q6 johtavuusajän muutokseen ja is 75961

niin muodoin kytkentätransistorin Q2 ja sulkuoskillaattorin 30 toimintajakson muuttumiseen. Paluupulssijännitteen V

S

amplitudin kasvu, kuten on esitetty suuremmalla amplitudin katkoviivallisena aaltomuotona kuviossa 4a, johtuen esimer-5 kiksi kuvion 2b kuormapiirien 32 vähentyneestä kuormituksesta tai lisäyksestä verkossa muodostuneessa syöttöjännitteessä, tuottaa pienentyneen erojännitteen, kuten on esitetty katkoviivallisella aaltomuodolla kuviossa 4b. Kondensaattorin CIO muodostama vaakapengerjännite V^g leikkaa 10 erojännitteen V£ aikaisemmin saattaen transistorin Q6 on-tilaan aikaisemmin, kuten katkoviivoitetulla aaltomuodolla on esitetty kuviossa 4c. Transistorin Q6 aikaisempi on-tilaan saattaminen tuottaa transistorin Q2 aikaisemman off-tilaan saattamisen ja vuorostaan suuremman keskimääräisen 15 jännitteen kondensaattorin C5 yli ja suuremman määrän paluu-virtaa diodin Dl kautta. Ohjattava kytkin SI tulee siten johtavaksi aikaisemmin juova-ajan puitteissa, mutta kondensaattorin C5 yli vaikuttavasta suuremmasta keskimääräisestä jännitteestä johtuen virta iT kasvaa hitaammalla nopeudella ij 20 kuormitustason pienentyessä tai syöttöjännitteen Vin kasvaessa .

Ohjauspiiri 26 kehittää ohjausaaltomuodon 27, jolla on negatiivissuuntainen reuna paluun alussa transistorin Q8 alkaessa pengerkondensaattorin CIO purkamisen ja positii-25 vissuuntainen reuna juuri paluun loppumisen jälkeen piirien 32 hyvin pienillä kuormitustasoilla. Kuormituksen kasvaessa positiivissuuntainen reuna liikkuu kohti juovan keskustaa, maksimi tehonsiirto saataessa muuntajan Tl en-siön ja toisioiden väliltä. Tämä piste saavutetaan kytki-30 mien SI ja S2 johtavuusaikojen ollessa oleellisesti yhtä suuria.

Kytkimen S2 johtaessa pitempään kuin kytkin SI, tulee sulkuoskillaattorin 30 toiminta epästabiiliksi. Siksi säätöpiirissä 26 vaikuttaa toiminta-alueen rajoitin kuor-35 mapiirien 32 tuodessa liiallisia virtoja. Erojännite V£ ei voi kasvaa enempää kuin mitä 15 voltin syöttöjännite ja vastusten R20 ja R26 jännitteenjakotoiminta määräävät.

16 75961

Erojännite VE leikkaa siten pengerjännitteen juuri ennen juovan keskustaa. Rajoitetusta ohjausalueesta johtuen mikä tahansa edelleen tuleva liiallinen kuormitus pienentää +45 voltin syöttöjännitettä. Tämä suuruuden pieneneminen on 5 kytketty rajoitintransistorin Q9 kantaan vastusten R14 ja R19 avulla. Transistori Q9 ohjataan kyllästyneeseen johta-vuustilaan tuomalla ylimääräinen varausvirta pengerkonden-saattorille CIO. Kuten on esitetty kuviossa 4b pistekatko-viivalla piirretyllä aaltomuodolla, pengerjännite VC1Q nou-10 see nyt paljon nopeammin kuin normaalin säätöohjauspiirin toiminnan aikana johtaen differentiaalisen vahvistimen transistorin Q6 paljon aikaisempaan on-tilaan joutumiseen, kuten on esitetty kuviossa 4c pistekatkoviivalla piirretyllä aaltomuodolla. Transistorin Q6 oleellisesti lyhenty-15 nyt johtavuusaika aikaansaa vastaavasti kytkentätransisto-rin Q2 samalla tavoin lyhentyneen johtavuusajan ja niin muodoin oleellisesti vähennyksen tehon nettosiirrossa sää-tämättömästä syöttöjännitteen lähteestä sarjaresonanssi-paluupiiriin 50.

20 Kuten aikaisemmin on mainittu, sulkuoskillaattorin 30 vapaavärähtelytoiminnan jatkamiseksi, käynnistys- ja oi-kosulkuolosuhteiden aikana, kelan LI ohjauskäämit WB ja WC tarjoavat regeneratiiviset, myötäbiasoidut jännitteet kytkentätransistorien Q1 ja Q2 kannoille. Kuviot 5a ja 5b, 25 joihin on aikaisemmin viitattu, esittävät kytkentäaaltomuo-toa Vg2 ja virran aaltomuotoa i^ vapaavärähtelytoiminnan aikana. Kuvioissa 5a ja 5b välittömästi ennen ajanhetkeä Τχ ohjauskäämin jännite v^, ei esitetty, on positiivinen tarjoten myötäbiasointijännitteen, jota tarvitaan pitämään 30 transistori Q1 johtavana. Toinen ohjauskäämin jännite VwC, jota ei myös ole esitetty, on negatiivinen ja ylläpitää kytkentätransistoria Q2 sulkutilassa.

Aikavälillä T^-T^ ohjausjännite VWfi on negatiivinen ja ohjausjännite V on positiivinen aikaansaaden kytkentä-35 transistorin Q2 sulkutilan. Aikavälillä T^-T2 kelan virta iL ensin virtaa kondensaattorissa C4 ja sitten diodissa C2 ja aikavälillä T2-T3 ^e^-an virta iL virtaa kytkentätransis-torissa Q2.

17 75961

Aikavälillä T^-T^ ohjausjännite VWfi on positiivinen ja ohjausjännite Vwc on negatiivinen aikaansaaden kytken-tätransistorille Q1 myötä biasoidun tilan ja kytkentätran-sistorille Q2 sulkutilan. Aikavälillä T^-T^ kelan virta 5 i^ ensin virtaa kondensaattorissa C4 ja sitten diodissa Dl f ja aikavälillä T4“T| virta virtaa kytkentätransistorissa Ql. Vapaavärähtelyn toimintajärjestys toistuu ajan alussa.

Tahdistetussa toiminnassa kytkin SI on saatettu off-10 tilaan vain paluupulssijännitteen ilmestyessä ja kytkin S2 on saatettu off-tilaan vain ohjausjännitteen 27 positiivis-suuntaisen reunan ilmestyessä. Siten kytkimien SI ja S2 vapaavärähtelyn johtavuusaikojen täytyy kunkin olla yhtä suuri tai pitempi kuin vaakajuova-aika virheellisen kytkennän 15 estämiseksi tahdistetun toiminnan aikana.

Kuten aikaisemmin on mainittu, alkaa sulkuoskillaat-tori 30 on/off-kytkimen alkusulkemisen jälkeen värähdellä vapaavärähtelytilassa. Kytkentätransistorin Ql johtavuus-ajan aikana energiaa siirtyy sarjaresonanssipaluupiiriin 20 50, joka alkaa siten värähdellä vaakapaluutaajuudella. Vä rähtely jännite paluupiirissä 50 lukittuu maahan vaimennus-diodin Dd ja juovapäätetransistorin Q10 kantakollektori-liitoksen muodostaman diodin samanaikaisen johtamisen avulla. Tämä lukitustoiminta johtaa kondensaattorien C12 ja 25 C14 varautumiseen ja energian varastottumiseen niihin.

Käynnistysaikajakson päättyessä sarjaresonanssipii-rin 50 värähtelyjännite kasvaa suuruudeltaan. Värähtely-jännite on muuntajakytketty säätöohjauspiiriin 26 paluu-muuntajan käämin Wl väliottonavan avulla. Tämä jännite on 30 tasasuunnattu diodilla D8 kuviossa 3. Värähtelyjännite on kytketty myös +25 voltin syöttölinjaan paluumuuntajan käämin W4 ja tasasuuntaajadiodin D17 avulla. Kun +45 voltin ja +25 voltin syöttölinjajännitteet kasvavat noin kolmanneksella normaaleista jatkuvan tilan toiminta-arvoistaan, 35 vaakapoikkeutusoskillaattori 34 ja säätöohjauspiiri 26 alkavat toimia tuottaen vaakataajuuskytkentäsignaaleja poik- is 75961 keutusgeneraattorin 60 juovapäätetransistorille ja ohjaus-pulsseja sulkuoskillaattorin 30 kytkentätransistorille Q2.

Kuviot 9-12 esittävät valikoituja jännitteen ja virran aaltomuotoja kuvioiden 2a ja 2b säädetylle poikkeutus-5 piirille valikoituina peräkkäisinä hetkinä käynnistysaika-jakson aikana alkaen hetkestä, jolloin syöttöjännite Vin on saavuttanut 50 % nimellisestä jatkuvan tilan arvostaan kuviossa 9 hetkeen, jolloin syöttöjännite Vin on saavuttanut 100 % jatkuvan tilan arvostaan kuviossa 12.

10 Jännitteen Vin ollessa vähemmän kuin 50 % jatkuvan tilan arvostaan sulkuoskillaattorin 30 toiminnan vapaavä-rähtelytilaan ei ole vaikuttanut sarjaresonanssipaluupiirin 50 värähtely. Syöttöjännitteen Vin ollessa 50 % nimellisestä arvostaan paluupiirin värähtelyjännite sallii säätökyt-15 kentätransistorin Q1 sulkuajan tahdistamisen toiseen värähtelyjänne tepulssiin, kuten kuviossa 9c on esitetty johtaen sulkuoskillaattorin toimimaan taajuudella, joka on suurempi kuin vapaavärähtely- tai oikosulkutaajuus.

Syöttöjännitteen Vin ollessa noin 55 % nimellisestä 20 arvostaan, sulkuoskillaattori on täysin tahdistunut vaaka-poikkeutuksen kanssa, kuten on esitetty kuvioissa 10a ja 10c. Yhä matalasta syöttöjännitteestä Vin johtuen sopivaa tehoa ei voida vielä siirtää sarjaresonanssipiiristä 40 sarjaresonanssipaluupiiriin 50 ja kuormapiireihin 32. Pie-25 niamplitudisen paluupulssijännitteen V muodostumisesta johtuen säätöohjauspiiri 26 toimii osittaisessa ylikuormi-tustilassa kuvion 9 tehon rajoituksen ohjaustransistorin Q9 ollessa kyllästyneessä johtavuustilassa. Transistorin Q9 johtuminen aikaansaa terävästi ylöspäin kaltevan tah-30 distuspengerjännitteen V^q, kuten kuviossa lOd on esitetty ja kytkentätransistorin Q2 aikaisen sulkeutumisen.

Syöttöjännitteen Vin ollessa 60 % nimellisarvostaan, tehoa rajoittava ohjaustransistori Q9 on toimintakyvytön, kuten on esitetty vähemmän kaltevalla pengerjännitteellä 35 Vc^q kuviossa lld. Paluupulssijännite Vr on kasvanut lähelle nimellisarvoa, kuten on esitetty kuviossa 11a. Siirtynyt teho on lähellä maksimia, kuten kytkentätransistorien w 75961 Q1 ja Q2 lähes yhtä suuret johtavuusajät osoittavat, kuten osoittaa kuvion 11c jännitteen Vg2 lähes 50 % toimintajakso.

Kuviossa 12 on esitetty nimellinen tai 100 % syöt-töjännite Vin 60 watin verkkotehon syötölle esimerkin luon-5 teisesti. Verrattuna kuvioiden 9 ja 11 tilanteisiin, on kuvion 12d erojännite Vg pienempi 100 % syöttöjännitteellä Vin johtaen kytkentätransistorin Q1 pitempään johtamiseen ja kytkentätransistorin Q2 lyhyempään johtamiseen.

Kuten aikaisemmin on mainittu, käynnistyksen aikana 10 sarjaresonanssipaluupiiri 50 muodostaa värähtelyjännitteen. Tämän aikavälin aikana juovapäätetransistori Q10 saattaa vahingoittua, jos se ohjataan kyllästyneeseen johtavuusti-laan hetkellä, jolloin värähtelyjännite ilmestyy transistorin kollektorielektrodiin. Kyseisen tilanteen ilmaantumi-15 sen estämiseksi paluumuuntajan käämi W3 on kytketty vastuksen R35 ja diodin D16 kautta vaakaohjaustransistorin Qll kantaan. Mikä tahansa käämin W3 yli muodostunut positiivinen jännite, kuten käynnistysvärähtelyn aikana muodostunut jännite, myötäbiasoi vaakaohjaustransistorin Qll kyllästy-20 neeseen johtavuustilaan pitäen juovapäätetransistorin Q10 sulkutilassa. Käämi W3, vastus R35 ja diodi D16 suojaavat myös juovapäätetransistorin Q10 vikatilanteiden aikana, kuten vaakapoikkeutusoskillaattorin 34 toimintahäiriön aikana ja kuvaputkessa tapahtuvan valokaaripurkauksen aikana.

25 Kuvio 13 esittää säätöohjauspiirin 26 toista suori tusmuotoa, joka käyttää nelivertailijän käsittävää integroitua piiriä U1A - UlD, kuten tyyppiä "RCA CA339", jonka on valmistanut RCA Corporation, New Jersey, USA. Kuvioiden 3 ja 13 säätöohjauspiirien välinen ero on siinä, että kuvion 3 30 piiri vastaa paluupulssijännitteen V huippuamplitudin muu-toksiin, kun taas kuvion 13 piiri vastaa keskimääräiseen paluujännitteen amplitudiin.

Säätöohjauspiirin 26 toiminta on esitetty kuviossa 13 seuraavasti. Kuviossa 14a esitetyt vaakapaluupulssit on 35 integroitu diodin D3, vastusten R2-R6 ja kondensaattorin C2 avulla. Kondensaattorin C2 yli ilmaantuu eropengerjännite 81. Eropengerjännitettä 81 verrataan vertailujännitetasoon 20 75 9 61 V_.__ erojännitevertaili jassa U1A. Vertailu jännitetaso ΚΕιΓ ΚΕγ saadaan integroimalla vastuksen R8 ja kondensaattorin C4 avulla vertailupengerjännite 83, jonka aikaansaavat vastus R7, kondensaattori C3 ja pengerkytkentävertailija U1B kon- 5 densaattorin C3 purkamiseksi.

Kuvio 14b esittää signaalin aaltomuotoja erojänni-tevahvistimen U1A liittimissä 6 ja 7 kuvioiden 2a ja 2b pa-luumuuntajan Tl suurelle ja pienelle tehokuormitukselle. Kuvio 14c esittää antopulssia vahvistimen U1A liittimessä 1 10 sekä suurella että pienellä kuormalla.

Vahvistettu erojännite VE saadaan integroimalla ero-jännitevahvistimen UlA antopulsseja vastuksen R12 ja kondensaattorin C6 avulla. Vahvistettua ero jännitettä VE vertaillaan sen jälkeen vertailupengerjännitteeseen 83 anto-15 pulssigeneraattorivertailijassa U1C, kuten on esitetty kuviossa 14d. Tämä vertailu tuottaa kuvion 13 pulssileveys-moduloidun ohjauspulssin 27' tai kuvion 2a pulssin 27 kyt-kentätransistorin Q2 johtavuustilan ohjaamiseksi.

Sulkuoskillaattorin 30 epästabiilin toiminnan vält-20 tämiseksi kuvion 13 säätöohjauspiiri 26 aikaansaa sellaisen ohjausalueen rajoituksen, että ohjauspulssin 27' positiivis-suuntaisen reunan ilmaantumista ei voida viivyttää vaaka-poikkeutusjakson juova-ajan keskustan yli. Kuvion 13 vertaili ja suorittaa tämän rajoitustoiminnon. Vertailija U1D 25 vertaa eropengerjännitettä 81 vahvistettuun erojännittee-seen Vg. Normaalin toiminnan aikana vahvistetun erojännitteen V„ toiminta-alue on eropengerjännitteen 81 toiminta-1!« alueen alapuolella, kuten on esitetty kuviossa 14b, minkä seurauksena vertailija U1D on sulkutilassa koko tällä toi-30 minta-alueella.

Ylikuormitustilanteen aikana, jolloin paluupulssi-jännitteiden Vr ja Vg amplitudit ovat oleellisesti pienentyneet, mutta eivät kokonaan eliminoituneet, eropengerjän-nite 81 yhä leikkaa vertailujännitetason V^p, kuten on 35 esitetty kuviossa 15b. Kuitenkin, jos toiminta-alueen rajol-tinvertailijaa ei olisi sisällytetty kuvion 13 piiriin, erojännitevahvistimen UlA liittimeen 1 muodostunut antojän- 21 75961 nite olisi noudattanut kuviossa 15c katkoviivalla esitettyä aaltomuotoa. Tämä pulssi olisi ollut korkeassa tilassa suhteellisen pitkän ajan poikkeutusjakson puitteissa ja olisi aikaansaanut suhteellisen suuren erojännitteen VE^.

5 Kuviossa 15d esitetty antopulssigeneraattorin U1C

suorittama jännitteen VE^ ja vertailupengerjännitteen 83 välinen vertailu olisi tuottanut kuvion 15e katkoviivoin piirretyn ohjauspulssin 27'. Katkoviivoin esitetyn pulssin 27' positiivissuuntainen reuna olisi viivästynyt vaakajuo-10 van keskikohdan yli/ mistä olisi ollut seurauksena liiallisen tehon siirtyminen sarjaresonanssipaluupiiriin 50 ja kuvion 2b kuormapiireihin ylikuormitustilanteessa.

Kyseisen tilanteen ilmaantumisen estämiseksi erojännite V_ syötetään toiminta-alueen rajoittimen UlD negatii-15 viseen ottonapaan, kun taas eropengerjännite 81 syötetään positiiviseen ottonapaan. Ylikuormitustilanteen aikana ero-jännite VE^ on suuruudeltaan riittävä, kuvio 15b, leikatak-seen eropengerjännitteen 81 aikaansaaden rajoittimen UlD piikkiin 14 matalan antotason aina, kun erojännite VE^ on 20 eropengerjännitteen 81 yläpuolella.

UlA:n ja UlD:n annot on loogisesti yhdistetty kuvion 15c yhtenäisellä viivalla piirretyn pulssijännitteen aikaansaamiseksi. Tällä jännitteellä on keskimääräinen arvo VJ, joka on paljon pienempi kuin kuvion 14c katkoviival-25 la piirretyn pulssin keskimääräinen arvo tuottaen suuruudeltaan pienemmän erojännitteen V^, kuten aikaisemmin mainittiin.

Kun pienempää erojännitettä VE^ verrataan vertailu-penger jännitteeseen 83, esitetty kuviossa 15d, aikaansaa-30 daan kuvion 15e yhtenäisellä viivalla piirretty ohjauspulssin aaltomuoto 27', jolla on positiivissuuntainen reuna, joka esiintyy juuri ennen juovan keskustaa, kuten vaaditaan ohjausalueen rajoittamiseksi ylikuormitustilanteen aikana. Vielä suurempi lisäys kuormituksessa aikaansaa UlA:n liit-35 timessä 1 jännitepulssin aaltomuodon matalan tilan pidemmän kestoajan. Tuloksena on, että aaltomuodon 27' positiivissuuntainen reuna siirtyy kauemmaksi takaisin kohti juova-ajan alkua.

22 75961

Toiminta-alueen rajoittimen U1D toiminnan lievä hystereesi aikaansaadaan liittämällä erojännitevahvistimen U1A liitin 7 toiminta-alueen rajoittimen U1D liittimeen 8 vastuksen R9 kautta. Tämä hystereesi stabilisoi toiminta-alueen 5 rajoittimen U1D toimintaa.

Jos paluupulssijännitteet laskevat äkillisesti, kuten voi tapahtua oikosulun aikana tai hyvin raskaassa ylikuormitustilanteessa tai televisiovastaanottimen sulkuti-lassa, kun kuvion 2a on/off-kytkin avataan, kuvion 13 ra-10 joitindiodi D4 johtaa integroidun vertailujännitteen ν^,ρ tason pikaiseksi laskemiseksi. Jännitetason V^p laskeminen suojaa televisiovastaanotinta jännitten ylityksen aiheuttamilta rasituksilta.

Erojännitevahvistimen U1A vahvistus riippuu eropen-15 gerjännitteen 81 amplitudista - mitä pienempi amplitudi, sitä suurempi vahvistus. Muuttuva vastus R5 siirtää eropen-gerjännitteen 81 tasasähkötasoa ja siten aikaansaa paluu-pulssi jännitteen Vr amplitudin ohjauksen säädön.

Selostus valituista magneettisista komponenteista, 20 joita voidaan käyttää kuvioiden 2a ja 2b piireissä:

Li: Sydän, Philips U-U 25/20/13, materiaali 3 C 8 tai vas taava ;

Ilmaväli 1 mm kussakin haarassa; WA 168 kierrosta, 3 mH; 25 WB 7 kierrosta; WC 10 kierrosta;

Kaikki käämit halkaisijaltaan 0,6 mm vahvuista kuparilankaa .

Tl: Sydän, Siemens U 47, materiaali N 27 tai vastaava; 30 Ilmaväli 0,1 mm kussakin haarassa; 10 volttia/kierros; W1 120 kierrosta, väliotto 6. kierroksella; W2 92 kierrosta; W3 6 kierrosta; 35 W4 21 kierrosta;

Kaikki käämit halkaisijaltaan 0,5 mm vahvuista kuparilankaa .

Ensiön ja toisioiden välinen eristys: 4 000 volttia.

Claims (14)

23 7 5 9 61

1. Säädetty poikkeutuspiiri, joka käsittää: poikkeu-tuskäämin (LH); poikkeutusgeneraattorin (60), joka sisältää 5 juovakytkimen (35), joka on vasteellinen poikkeutustaajui-selle signaalille ja kytketty poikkeutuskäämiin pyyhkäisy-virran kehittämiseksi poikkeutuskäämiin poikkeutusjakson aikana, poikkeutusgeneraattorin edelleen sisältäessä paluuka-pasitanssin (CR), joka on kytketty poikkeutuskäämiin muodos-10 tamaan paluuresonanssipiirin (50) sen kanssa; toisen reso-nanssipiirin (30); jännitelähteen (24); kytkentävälineen (SI, S2) toisen resonanssipiirin (30) kytkemiseksi jännitelähteeseen (24) jokaisen poikkeutusjakson ensimmäisen aikavälin aikana energian tallentamiseksi toiseen resonanspii-15 riin (30) sekä toisen resonansspiirin (30) kytkemiseksi pa-luuresonanssipiiriin (50) jokaisen poikkeutusjakson toisen aikavälin aikana energian siirron suorittamiseksi niiden välillä; ohjausvälineen (26), joka on kytketty poikkeutusgene-raattoriin (60) ja kytkehtävälineeseen (SI, S2) kytkentävä-20 lineen johtavuushetkien säätämiseksi; tunnettu siitä, että ohjausväline (26) sisältää välineen (kuvio 3) myös kytkentävälineen (SI, S2) johtavuusjaksojen kestoajan säätämiseksi vasteena poikkeutusgeneraattorin (60) energiatasolle, niin että säädetään energian siirtoa toisen resonans-25 sipiirin (30) ja paluuresonanssipiirin (50) välillä, ja että kytkentäväline on järjestetty vapaasti värähtelemään näiden kahden kytkentätilan välillä, kun mainittu poikkeutustaa juinen signali puuttuu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säädetty poikkeu-30 tuspiiri, tunnettu siitä, että kytkentälaite käsittää mainittuun toiseen resonanssipiiriin (LI, C5) kytketyn ensimmäisen (SI) ja toisen (S2) ohjattavan kytkimen, jolloin ensimmäinen kytkin (SI) ollessaan johtavassa tilassa, kytkee jännitelähteen (24) toiseen resonanssipiiriin (30) 35 ja ollessaan ei-johtavassa tilassa erottaa jännitelähteen (24) toisesta resonanssipiiristä, ja jolloin toinen kytkin 24 7 5 9 61 (S2) ollessaan johtavassa tilassa sallii toisen resonanssi-piirin (30) paluuresonanssipiirin (50) välisen energian siirron.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen poikkeutuspiiri, 5 tunnettu siitä, että ensimmäinen (SI) ja toinen (S 2) ohjattava kytkentäelin sisältävät vastaavasti ensimmäisen ja toisen kaksisuuntaisesti johtavan päävirtatien, näiden kahden päävirtatien ollessa kytketty sarjaan mainitun energialähteen (24) yli, mainitun toisen resonanssipiirin (30) 10 ollessa kytketty sarjaan mainituista kahdesta päävirtaties-tä toisen yli.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että toinen resonanssipii-ri käsittää induktanssin (Li), joka sisältää kummankin mai- 15 nitun kahden ohjattavan kytkimen (SI, S2) päävirtatiehen kytketyn pääkäämin (WA) ja kaksi ohjauskäämiä (WB, WC), joista kumpikin on vastaavasti kytketty vastaavan kytkimen ohjausnapaan (transistorien Ql ja Q2 kannat).

5. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen poikkeu-20 tuspiiri, tunnettu siitä, että kukin mainituista ohjattavista kytkimistä (SI ja S2) tulee johtavaksi sen jälkeen, kun toinen kytkin on tullut oleellisesti ei-johtavaksi .

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 25 poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että toinen reso-nanssipiiri (30) käsittää kytkentävälineeseen (SI, S2) ja lähteeseen (24) kytketyn induktanssin (LI) itsevärähtele-vässä konfiguraatiossa, jolloin paluuresonanssipiiristä (50) saatava paluupulssijännite syötetään toiseen resonans-30 sipiiriin (30) toisen resonanssipiirin (30) ja paluuresonanssipiirin (50) välisen energian siirron aikaansaamiseksi .

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että kytkentäväline (SI, S2) on 35 kytketty jännitelähteeseen (24) ja toiseen resonanssipii- 25 759 61 riin (30) sulkuoskillaattorikonfiguraatiossa.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen poikkeutus-piiri, tunnettu siitä, että mainitun vapaavärähte-lyn taajuus on pienempi kuin mainitun poikkeutusjakson taa- 5 juus.

9. Patenttivaatimuksen 6, 7 tai 8 mukainen poikkeu-tuspiiri, jossa kytkentäväline käsittää patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukaisen ensimmäisen ja toisen kytkimen, tunnettu siitä, että vapaavärähtelyn taajuus on sellainen, 10 että mainitun vapaavärähtelyn aikana kumpikin mainituista ensimmäisestä (SI) ja toisesta (S2) kytkentäelimestä johtaa aikajakson, joka on pitempi kuin poikkeutuksen paluuaikavä-lin kesto.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 15 poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että toiseen re- sonanssipiiriin paluuaikavälin lopussa varastoitunut energiamäärä pysyy oleellisesti muuttumattomana mainitun johtavuuden kestoajan vaihdellessa.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 20 poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että toinen reso-nanssipiiri (30) on kytketty poikkeutusgeneraattoriin (60) muuntajan (Tl) avulla, jonka ensimmäinen käämi (Wl) on kytketty toiseen resonanssipiiriin (30) ja jonka toinen käämi (W2) on kytketty paluuresonanssipiiriin (50).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen poikkeutuspiiri, jossa kytkentäväline käsittää patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukaisen ensimmäisen ja toisen kytkimen, tunnet-t u siitä, että muuntaja on paluumuuntaja (Tl), jonka ensimmäinen käämi (Wl) on kytketty sarjaan toisen resonanssi-30 piirin (30) kanssa toisen ohjattavan kytkimen (S2) yli.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että ohjauslaite (26) sisältää laitteen (Q9) ylikuormitustilanteen havaitsemiseksi ja mainitun johtavuuden keston aikaansaamiseksi sii-35 hen pisteeseen saakka poikkeutusjakson puitteissa, jossa toisen resonanssipiirin (30) siirtämän energian määrä on 26 75961 oleellisesti pienentynyt.

14. Säädetty poikkeutuspiiri, joka käsittää poikkeu-tuskäämin (LH); poikkeutusgeneraattorin (60), joka sisältää juovakytkimen (35), joka on vasteellinen poikkeutustaajui-5 selle signaalille ja kytketty poikkeutuskäämiin pyyhkäisy-virran kehittämiseksi poikkeutuskäämiin poikkeutusjakson aikana, poikkeutusgeneraattorin edelleen sisältäessä paluuka-pasitanssin (CR), joka on kytketty poikkeutuskäämiin muodostamaan paluuresonanssipiirin (50); paluumuuntajän (Tl); jän-10 nitelähteen (24); kytkentävälineen (SI, S2) paluumuuntajän ensimmäisen käämin kytkemiseksi jännitelähteeseen (24) kunkin poikkeutusjakson ensimmäisen aikavälin aikana; paluu-muuntajan toisen käämin, joka on kytketty paluuresonanssi-piiriin (50) paluupulssijännitteen kehittämiseksi sen poik-15 ki kunkin poikkeutusjakson toisen aikavälin aikana; ja ohjausvälineen (26), joka on kytketty poikkeutusgeneraatto-riin (60) ja kytkentävälineeseen (SI, S2) mainitun kytkentävälineen johtavuusaikojen ohjaamiseksi jännitelähteen ja paluuresonanssipiirin (50) välisen energiansiirron säätämi-20 seksi, tunnettu siitä, että kytkentäväline (SI, S2) on järjestetty värähtelemään vapaasti käynnistysjakson aikana käynnistysenergian siirtämiseksi jännitelähteen (24) ja paluuresonanssipiirin (50) välillä tavalla, joka saattaa juovakytkimen (35) alttiiksi värähtelevälle pulssijännit-25 teelle, joka synnytetään paluuresonanssipiirillä (50), ja että se edelleen sisältää välineet (W3, D16) normaalin juovakytkimen ohjauksen estämiseksi värähtelevän pulssijännitteen läsnäollessa. 27 75961 Patentkravs