FI90174B - Hoegspaenningsstabiliseringskrets foer en videodisplayapparat - Google Patents

Description

1 90174

Suurjännitteen stabilointipiiri videonäyttölaitetta varten

Esillä oleva keksintö koskee virtalähdettä tele-5 visiolaitetta varten, jossa on suurjännitteen stabilointi.

Televisiovastaanottimen tai monitorin piireissä kuvaputken anodin kiihdytysjännite kehitetään tyypillisesti tasasuuntaamalla paluupulssijännite, joka kehitetään vaa-10 kapoikkeutuksen paluumuuntajän suurjännitekäämissä. Paluupulssi jännite kehitetään vaakapoikkeutuspiirin lähtö-portaassa, joka on kytketty suurjännitekäämiin paluumuuntajän ensiön kautta. Vaakapoikkeutuspiirin läh-töporras käsittää vaakapoikkeutuskäämin, paluukondensaat-15 torin ja juovakytkimen, joka muodostuu vaimennusdiodista ja vaakapoikkeutuksen lähtötransistorista.

Tyypillisissä televisiovastaanottimen piireissä rasterin koko on kääntäen verrannollinen anojännitteen neliöjuureen. Koska suurjännitepiirissä on tietty lähdeim-20 pedanssi, johtaa anodiliitännästä otetun virran kasvattaminen pienempään anodin kiihdytysjännitteeseen . Anodijännitteen vaihteluja, jotka johtuvat säteen virran vaihteluista, esiintyy pääasiassa johtuen suurjännitemuun-tajan ja paluumuuntajän ensiökäämin välisestä vuotoinduk-25 tanssista. Anodi jännitteen vaihtelut johtavat heikentyneeseen suorituskykyyn. Heikentynyt suorituskyky ilmenee epätoivottuna rasterikoon vaihteluna, heikentyneenä huip-puvaloisuutena ja heikkona kohdistumisena suurilla säde-virroilla .

30 Eräässä tekniikan tason järjestelyssä rasterin ko- kovaihtelut kompensoidaan syöttämällä pitojännite sen vastuksen kautta, jonka yli sädevirrasta johtuva jännitehäviö syntyy. Vastus on kytketty paluumuuntajän ensiökäämiin. Kompensointi on mahdollinen, koska rasterin leveysvaihte-35 lut ovat suoraan verrannolliset ensiökäämin yli tuodun syöttöjännitteen muutoksiin joka määrittelee poikkeutus- 2 90174 virran amplitudin, mutta ne ovat suurjännitteen paluupuls-sin osalta verrannollisia vain muutoksen neliöjuureen.

Sellaisessa järjestelyssä vastuksen yli vaikuttava jännitehäviö edelleen pienenentää suurjännitettä suurilla sädevirroilla, tuottaen fokusointijännitteen ja anodijän-5 nitteen, jotka eivät ole optimitasolla.

Koska käyttöön on tullut, esimerkiksi, hyvin suuria kuvaputkia, joilla on suurempi erottelukyky ja suuri piirtokyky, saattaa olla toivottavaa aikaansaada paremmin stabiloitu eli säädetty anodijännite niin, että saataisiin 10 parempi näyttötulos koko sädevirran eli valoisuuden alueella. Lisäksi saatetaan toivoa, että anodijännite olisi säädettävissä suurimpaan sallittuun arvoon, röntgensätei-lyrajoituksen huomioon ottaen, suuremman valoisuuden aikaansaamiseksi pienemmällä sädevirralla ja siten paremman 15 pistekoon aikaansaamiseksi.

Videolaitteen suurjännitteinen virtalähde, jossa käytetään esillä olevan keksinnön erästä suoritusmuotoa, sisältää poikkeutustaajuuteen liittyvällä taajuudella olevan tulosignaalin lähteen ja ensimmäisen paluuresonanssi-20 piirin. Ensimmäinen kytkentäjärjestely, joka reagoi tu-losignaaliin ja joka on kytketty ensimmäiseen paluuresonanssipiiriin kehittää jaksollisen, resonoivan ensimmäisen paluujännitteen, joka syntyy paluumuuntajan suurjännitekäämin yli. Toinen kytkentäjärjestely, joka 25 reagoi ohjaussignaaliin ja joka on kytketty toiseen paluuresonanssipiiriin, kehittää suurjännitekäämin ensimmäisessä liitännässä jaksollisen resonoivan toisen paluujännitteen säädettävällä vaihesuhteella ensimmäiseen paluujännitteeseen nähden, joka kytketään sarjaan ensim-30 mäisen paluujännitteen kanssa. Suurjännitepulssilla, joka syntyy suurjännitekäämin toisessa liitännässä, on amplitudi, joka vaihtelee vaiheen mukaan. Ohjauspiiri kehittää ohjaussignaalin toisen paluujännitteen vaiheen muuttamiseksi suhteessa ensimmäisen paluujännitteen vaiheeseen.

Il 3 90174

Piirustuksessa:

Kuvio 1 esittää vaakapoikeutuspiiriä anodijännit- teen stabiloinnilla, joka havainnollistaa keksinnön erästä suoritusmuotoa;

Kuviot 2a - 2f ja 3a - 3i esittävät aaltomuotoja, joita 5 käytetään selitettäessä kuvion 1 piirin toimintaa; ja

Kuvio 4 esittää keksinnön toista suoritusmuotoa, jo ka sisältää suojauspiirin.

Kuvio 1 havainnollistaa vaakapoikkeutuspiiriä 100 10 ja suur jännitteen stabilointipiiriä 102, joka kehittää stabiloidun anodijännitteen U, soveltaen erästä keksinnön näkökohtaa. Kuvion 1 piirejä voidaan käyttää esim. 110*, 27" 45AX värinäyttöjärjestelmässä, jota ei ole esitetty. Yksinkertaisuuden vuoksi itä-länsi rasterikorjaus, vaa-15 kasuuntaisen lineaarisuuden korjaus ja komponenttien arvot, jotka eivät ole oleellisia keksinnön selitykselle, on jätetty pois kuviosta 1.

Suurjännitteen stabilointipiiri 102 sisältää Darlington- kytkentätransistorin Q2, stabiloivan paluukonden-20 saattorin C3 ja muuntajan T2 ensiökäämin Wa. Muuntajalla T2 on toisiokäämi Wb, jolla kehitetään stabiloiva paluu-jännite V3 litäntöjen A ja B välillä. Käämi Wb on liitännässä B kytketty sarjaan paluumuuntajän Tl suurjännitekää-min kanssa.

25 Poikkeutuspiirin 100 kytkentärtransistori Ql, joka reagoi vaakapoikkeutusoskillaattorin ja vahvistimen 90 vaakapoikkeutuksen ohjaussignaaliin, kehittää vaakapoik-keutuksen paluujännitteen VI poikkeutuksen paluuresonans-sipiirissä 79, joka on kytketty muuntajan Tl ensiökäämin 30 Wl kautta toisioon W2 vaakapoikkeutuksen paluujännitteen V2 muodostamiseksi käämissä W2. Käämi W2 on kytketty tavanomaiseen jännitteen kertojaan 101, joka kertoo jännitteen kolmella ja joka kehittää anodijännitteen U palujän-nitteiden V2 ja V3 summan mukaisesti.

35 Piiriä 102 syötetään syöttöjännitteellä V+, joka saadaan esimerkiksi teholähdejärjestelystä 77. Järjestely 4 9G174 77 sisältää muuntajan Tl käämin W3, vastuksen R4 ja diodin D3. Diodi D3 johtaa juovan aikana. Jännitettä V+ voidaan myös käyttää, esimerkiksi, syöttämään pystypoikkeu-tuspiiriä, jota ei ole esitetty.

Sädevirran näytteenottovastus R2 ja rinnalla oleva 5 kondensaattori C2 on kytketty käämin Wb liitännän A ja maan välille. Vastaavasti kehitetään sädevirrasta riippuva negatiivinen jännite Vbc vastuksen R2 yli liitännässä A, joka toimii tulona sädevirran rajoitukselle, jota ei ole esitetty. Jännitteen Vbc vaihtelut liitännässä A ovat, 10 esimerkiksi, välillä 0 - 15 V. Vastaavasti liitännässä A olevalla jännitteellä Vbc ei ole merkittävää vaikutusta stabilointipiiriin 102, ja siksi siihen ei viitata seuraa-vassa selityksessä.

Stabilointipiiri 102 toimii energian vauhtipyörä-15 nä. Kun transistori Q2 johtaa, virtaa tasaisesti kasvava virta ii käämin Wa läpi ja varastoi energiaa käämiin Wa. Kun transistori Q2 kytketään johtamattomaksi, varastoitu energia siirtyy stabiloivaan paluukondensaattoriin C3 ja kehittää paluujännitteen V4 kondensaattorin C3 yli ja kää-20 min Wa yli, joka yhdessä kondensaattorin C3 kanssa muodostaa stabiloivan paluuresonanssipiirin 78. Jännite V4 on muuntajan kautta kytketty käämiin Wb ja esiintyy jännitteen V3 käämin Wb yli, joka on sarjassa jännitteen V2 kanssa.

25 Ohjauspiiri 103 stabilointipiirissä 102 antaa pe- rusohjauksen, joka ohjaa transistorin Q2 poiskytkemisen ajoitusta vaakapyyhkäisytaajuudella fH, jolla on muuttuva vaihe transistorin Ql perusohjaukseen nähden. Vaihe vaih-telee virran 12 mukaiesti, joka virtaa vuotovastuksessa 30 R3, ja joka edustaa anodijännitteen U tasoa. Vuotovastus R3 aikaansaa kohdistusjännitteen ja hilan 2 jännitteen kuvaputkelle, jota ei ole esitetty. Anodijännitteen U kehittävän jännitteen kertojan 101 tulossa 101a oleva huippu-jännite on oleellisesti yhtä suuri kuin paluujännitteiden 35 V2 ja V3 summan huippuarvo. Stabilointijännitteen huippu-arvoa säätää ohjauspiiri 103.

Il 5 90174

Keksinnön toisen näkökohdan mukaisesti pidetään anodijännite U vakiona negatiivisellä ohjauspiirin 103 ta-kaisinkytkentäsilmukalla. Ohjauspiiri 103 muuttaa jännitteen V4 vaihetta, ja siten stabiloivan paluujännitteen V3 vaihetta suhteessa vaakapoikkeutuksen paluujännitteeseen 5 VI ja siten myös suhteessa paluujännitteeseen V2.

Kuviot 2a - 2f ja 3a - 3i havainnollistavat aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 1 piirin toimintaa. Samanlaiset symbolit ja viitenumerot kuvioissa 1, 2a - 2f ja 3a - 3i osoittavat samanlaisia osia 10 tai toimintoja.

Kuvio 2c havainnollistaa jännitteiden V2 ja V3 vai-hesuhteita sädevirran funktiona. Jännitteen V3 vaihe on edellä jännitteen V2 vaihetta ta:11a merkityn aikavälin verran pienellä sädevirralla. Pieni sädevirta on, havain-15 nollisuuden vuoksi keskimäärin 0,2 mA. Stabiloivan paluu-jännitteen V3 vaihe-ennakko tb on pienempi suurella säde-virralla, s.o. havainnollisuuden vuoksi 1,2 mA, keskimäärin.

Kuvio 2d havainnollistaa aaltomuotoa, joka edustaa 20 paluujännitteiden V2 ja V3 hetekellisten arvojen summaa. Jännite V3 lisää jännitettä V2 vain 0,36 kV pienellä sädevirralla jännitteen Vsum muodostamiseksi, joka johdetaan kertojan 101 tuloon 101a. Tähän verrattuna suurella sädevirralla oleva pienempi vaihe-ennakko aikaansaa paluu-25 jännitteen V3 muodostaman 0,96 kV suuruisen lisäyksen jännitteeseen V2. Jännitteen V3 vaihe kuviossa 2c on moduloitu alueella ti - t2, ts. esimerkin vuoksi 8 ms.

Toteutettaessa keksinnön erästä piirrettä ohjaus-piiri 103 siirtää kuvion 2 paluujännitteen V3 vaihetta si-30 ten, että virta Ϊ2 kuvion 1 vastuksessa R3 pysyy oleellisesti vakiona kun sädevirta muuttuu.

On ymmärrettävä, että keksintöä voidaan soveltaa ohjauspiirissä, joka on samantapainen kuin ohjauspiiri 103, mutta joka tuottaa stabiloivan paluujännitteen V3, jolla 35 on vaiheviive vaihe-ennakon sijasta suhteessa jännitteeseen V2.

6 90174

Kuviossa 2d anodijännitteen U taso on esitetty suhteessa jännitteiden V2 ja V3 summan huippuarvoon. Ylempänä olevan säteen kuvion 2d jännitteiden V2 ja V3 summan verhokäyrä on suurempi kuin anodijännite U. Jännitteiden summa on suurempi, kuvion 1 kertojan 101 esittämättä ole-5 vien diodien yli vaikuttavan jännitehäviön johdosta, aiheuttaen tasoittavan vaikutuksen huippujännitteeseen paluun aikana. Kuvion 2f myötävirran il huippu, joka on kytketty kuvion 1 käämiin Wa on suurempi kuin suurilla sä-devirroilla, koska tarvitaan enemmän energiaa anodijännit-10 teen U säätämiseksi.

Energia kiertää aina piirissä 102. Kun esitetty rasteri äkkiä muuttuu tummasta täysin valkeaksi, jo kiertävä energia siirretään siksi edullisesti nopeasti käämille Wb viivästämällä transistorin Q2 kytkentähetkeä. Samaten 15 energian virta voidaan katkaista hyvin nopeasti ominaisuudella, jolla välittömästi voidaan siirtää transistorin Q2 katkaisuhetkeä aiemmaksi. Tämä ominaisuus parantaa merkittävästi näytön valkoisen ikkunan tai valkoisen palkin toistoa, mitä ei ole esitetty kuvioissa.

20 Anodijännitteen U vaihtelun suhdetta vastaavaan sä- devirran vaihteluun kutsutaan tavallisesti suurjännitteen lähtöimpedanssiksi. Lähtöimpedanssin mittaamiseksi muutetaan sädevirtaa esimerkiksi arvosta 0,2 mA arvoon 1,2 mA. Mitattu anodijännitteen U pieneneminen jaetaan sädevirto-25 jen erotuksella, ts. 1 mA:lla tässä esimerkissä.

Tavanomaisessa poikkeutuspiirissä, käyttäen samaa paluumuuntajaa Tl, joka ei sisällä piirin 102 tapaista järjestelyä, mitattiin jännitteen pienemiseksi 2 kV, mikä vastaa lähtöimpedanssia 2 ΜΩ. Vertailun vuoksi kuvion 1 pii-30 rissä käytettäessä samaa paluumuuntajaa Tl pieneni anodijännitteen U muutos edullisesti 200 V:iin, vastaten lähtöimpedanssia 0,2 ΜΩ.

Tämä pienempi lähdeimpedanssi johti edullisesti näkyvään esitetyn rasterin paranemiseen. Parannus esiintyy 35 erityisesti kohdistuksessa, pisteen koossa ja resoluutio-ominaisuudessa suurilla sädevirroilla.

7 90174

Piiri 102 kuviossa 1 voidaan myös sovittaa toimimaan sellaisen paluumuuntajän kanssa, jota käytetään dio-de-split -järjestelyssä. Silloin jännitteen, joka on samanlainen kuin V2, on mahdollisesti oltava kolme kertaa suurempi ja vastaava paluumuuntaja saattaa silloin tarvi-5 ta käämin, jossa on kolme kertaa enemmän kierroksia vaaditun huippujännitteen aikaansaamiseksi.

Jännitteen V4 paluujakso, esimerkiksi ajankohtien ti ja t3 välillä kuviossa 3, on suunniteltu pidemmäksi kuin kuviossa 2a olevan jännitteen VI, tai kuviossa 3a olevan 10 jännitteen V12, poikkeutuksen paluujakso tr. Poikkeutuk-sen paluuaika tr voi olla esimerkiksi 11,6 μβ, vastaten paluun resonanssitaajuutta 44 kHz. Sitävastoin kuviossa 3g olevan jännitteen V4 paluuaika ti - t3 voi olla 16 ps, vastaten paluun resonanssitaajuutta 31 kHz. Tällä aikaansaa-15 daan kuvion 1 käämin Wb pienempi lähtöimpedanssi, joka syöttää jännitteen V3; siten säätö on tasaisempi ja enemmän vaiheittainen, koska jännitteen V3 muutosnopeus on pienempi kuin jännitteen V2 muutosnopeus.

Ohjauspiirissä 103 vuotovastus R3 on kytketty tran-20 sistorin Q10 emitteriin, joka on kytketty yhteiskantavah-vistimeen. Transistorin Q10 kannalle syötetään esijännit-teenä tasa jännite, joka on noin + 12 V, diodin D10 kautta. Diodi D10 aikaansaa lämpötilakompensaation transistorin Q10 emitteri-kantaliitoksen jännitevaihteluille.

25 Vastuksen R3 virta 12, joka on verrannollinen ano di jännitteeseen U, erotetaan ensimmäiseen osaan, johon anodi jännitteen U vaihtelut eivät oleellisesti vaikuta. Ensimmäinen osa virtaa vastuksien R5, R6 ja R13 kautta, sekä käämin W4 kautta maahan. Virran 12 toinen osa, joka vaih-30 telee anodijännitteen U mukaisesti, virtaa transistorin Q10 läpi ja tuottaa komparaattorin U1A invertoivaan tuloon jännitteen VI1 vastuksen R12 yli.

Edullisesti, ohjaamalla transistorin Q10 kannalle noin +12 V jännite, virran 12 osa, joka virtaa vastuksen 35 R12 kautta, ja joka ei vaihtele jännitteen U muutosten tah dissa, voidaan pienentää pienentämättä virhejännitteen 8 90174 amplitudia. Siten vastus R12 voi arvoltaan olla suuri suuren virhejännitteen amplitudin aikaansaamiseksi pienellä keskimääräisellä tasajännitearvolla. Pieni keskimääräinen tasajännitearvo on toivottava toimittaessa komparaattorin UlA tulojännitteen alueella.

5 Vastuksen R6 säätäminen, joka ohjaa anodijännitet tä U, muuttaa jännitteitä V10 ja Vll komparaattorin UlA vastaavissa tuloissa vastakkaisesti eli differentiaalises-ti. Mitä enemmän virtaa kulkee vastuksien R5, R6 ja Rl3 läpi, sitä vähemmän virtaa vastuksen R12 läpi, ja päinvas-10 toin. Virran 12 kaksi reittiä muodostavat impedanssin, joka on sarjassa vuotovastuksen R3 kanssa. Vastusta R6 säädetään kuvion 3b jännitteiden V10 ja Vll vaadittavien tasajännitetasojen aikaansaamiseksi.

Muuntajan Tl käämin W4 yli kehitetty kuvion 1 mo-15 duloimaton paluujännite V12 tuottaa jännitteen V10 saha-aaltoisen vaakakomponentin kondensaattorin CIO yli vakio-amplitudilla, joka kytketään komparaattorin UlA ei-invertoivaan tuloon. Komparaattori UlA aikaansaa kuviossa 1 olevan moduloidun jännitteen V13 kuviossa 3c esi-20 tetyn laskevan reunan 55. Kuvion 3c laskeva reuna 55, joka esiintyy jännitteiden Vll ja V10 leikkauspisteessä, määrittelee kuvion 1 transistorin Q2 katkaisuhetken, joka voi vaihdella kuviossa 3c esitetyllä aikavälillä ti - t2. Jännitteen V13 reunan 55 ajankohta tai vaihemodulaatio mää-25 ritellään kuvion 3b virhejännitteen Vll perusteella, joka vaihtelee jännitelueella noin 100 mV, anodijännitteen U ja sädevirran vaihtelualueella.

Kuvion 1 komparaattorin U1B, joka ragoi moduloimattomaan jännitteeseen V12, pitää jännitettä V13 nollassa, 30 aivan ajankohdan t4 loppuun saakka kuvion 3c vaakapoikkeu-tuksen paluujuovaan saakka. Kuvion 1 komparaattoria U1B ohjataan myös paluujännitteellä V4, joka kytketään vastuksen R16 kautta. Komparaattori UlB estää transistorin Q2 kytkemisen ennen kuvion 3g paluujännitteen V4 jälkireunaa. 35 Kuvion 1 komparaattoria U1C ohjataan vaakasuuntai sella saha- aallolla, joka kehitetään kondensaattorin C13 9 90174 yli. Vastaavasti kuvion 3d jännite V14 tuotetaan kuvion 1 komparaattorilla U1C, ja joka summataan jännitteeseen V13 jännitteen V15 tuottamiseksi. Jännite V15 rajoittaa modulaatiolauetta estäen sitä esiintymästä ennen kuvioiden 3c, 3d ja 3e aijankohtaa ts- Jännitettä V15 ver-5 rataan vakioarvoiseen tasajännitekynnyksen muodostavaan jännitteeseen V16 komparaattorissa UlD. Komparaattori UlD ohjaa ohjaustransistorin Qll toimintaa.

Sädevirran vaihtelut aiheuttavat anodijännitteen U muuttumisen siten, että se vuorostaan saattaa vastaavasti 10 transistorin Q10 kollektorivirran muuttumaan. Tuloksena on kuvion 3c jännitteen V13 reunan 55 aikamodulaatio. Vastaavasti kuvion 1 transistorin Qll kytkemisaika on myös vai-hemoduloitu. Kun transistori Qll kytketään johtavaksi tulee vaihemoduloitu jännite V17 transistorin Qll 15 kollektorilla nollaksi ohjattavalla vaiheella, joka esiintyy kuvion 3f aikavälillä ti - t2. Kuvion 1 transistorin Qll kytkentähetki aiheuttaa transistorin Q2 johtamattomaksi kytkemisen.

Keksinnön toisen näkökohdan mukaisesti transisto-20 rin Q2 johtamattomaksi kytkemisen hetki ohjaa kuvion 2c paluu jännitteen V3 ajoitusta eli stabilointivaihetta suhteessa kuvion 2b paluuresonanssijännitteeseen V2. Sädevirran muutos aiheuttaa kuvion 2d paluujännitteiden V2 ja V3 summan muutoksen vaihemuutoksen seurauksena negatiivisen 25 takaisinkytkennän tapaan stabiloiden anodijännitettä U.

Kuvion 3f jännitteellä V17 kuvion 1 ohjaintransi-torin Qll kollektorilla on kuvion 3f nouseva osa 56, jonka aiheuttaa kuvion 1 kondensaattori C15, joka varautuu transistorin Q2 johtaessa. Kondensaattori C15puretaan tran-30 sistorin Q2 ollessa johtamattomana diodin Dll ja transistorin Qll kautta.

Oletetaan, hypoteettisesti, erittäin suuri sädevirran kuorma, joka sitten viivästää tai siirtää kuviossa 3g oikealle paluujännitteen V4 jälkereunaa siten että se li-35 mittyy kuvion 3a jännitteen V12 juovajaksoon. Siinä tapauksessa kuvion 3g jännitteen V4 huippu voi esiintyä lä- 10 901 74 hes samanaikaisesti kuin kuvion 3a jännitteen V12 huippu tai kuvion 2b jännitteen V2 huippu. Vastaavasti kuvion 1 ohjauspiiri, joka tavallisesti toimii negatiivisena ta-kaisinkytkentäpiirinä, voi sellaisella erittäin suurella sädevirran kuormalla toimia positiivisena takaisinkytken-5 tänä, joka voi aiheuttaa sen lukittumisen. Sellaisen lu-kittumisen estämiseksi kytketään transistori Q13 johtamattomaksi transistorin Q12 kytkeytyessä johtavaksi kuvion 3i aikavälillä tio - tn.

Kuvion 3h vaakasuora saha-aaltoinen jännite V18, 10 joka ohjaa transistorin Q12 johtavaksi kytkeytymisen ajankohtaa, tuotetaan viiveverkolla, joka käsittää vstuksen R22 ja kondensaattorin C14 kuviossa 1, ja joka reagoi jännitteeseen V12. Aikaväli tio - tn määritellään jännitteen V18 osan esiintymiseajan perusteella, joka osa on positii-15 visempi kuin transistorin Q12 kanta-emitteriliitoksen myötä jännite.

Jos jännitteen V4 jälkireuna sattuu esiintymään ajanjakson tio - tn puitteissa, on transistori Q13 esto-tilassa sallien jännitteen V4 varata kondensaattoria C12 20 vastuksen R30 kautta, joka on kytketty transistorin Q2 kol-lektorille diodin D13 kautta. Siten kondensaattorin C12 jännite, joka on kytketty komparaattorin U1A vastuksen Rll kautta, aiheuttaa virhejännitteen Vll nousun, ja vuorostaan kuvion 3g paluujännitteen V4 edistämisen eli taakse-25 päin vasemmalle siirtymisen. Tällä tavalla estetään edellä mainitun lukitustilan esiintyminen. Siten transistorit Q12 ja Q13 toimivat modulaatioalueen rajoittajana.

Kuvio 4 havainnollistaa keksinnön toista suoritusmuotoa. Selmat numerot ja symbolit kuvioissa 1 ja 4 esit-30 tävät samoja osia tai toimintoja. Kuviossa 4 diodi D10 on kytketty zener- diodiin, joka muodostaa jännitteen 6,8 V diodin D10 anodilla. Transistorilla Q10' on emitterielekt-rodi, joka on kytketty transistorin Q10 kannalle. Transistorin Q10' kanta on kytketty transistorin Q10 emitteril-35 le. Transistorin Q10' kollektori on kytketty transistorin Q10 kollektoriin.

Il n 90174

Transistori Q10' aikaansaa suojan viallista tai irronnutta vuotovastusta R3 varten, jolloin transistori Q10' normaalitoiminnassa on johtamattomassa tilassa. Kun vastuksen R3 läpi kulkeva virta putoaa alle arvon 2/3 nimel-lisvirrasta, transistori Q10 siirtyy estotilaan ja tran-5 sistori Q10' kytketään johtavaksi. Transistorin Q10' läpi kulkeva virta varaa kondensaattoria Cll aiheuttaen nopean nousun virhejännitteessä Vll. Tämä siirtää jännitteen V4 etureunaa ajankohtaan, joka vastaa kuvion 3g ajankohtaa ts, joka on säätöalueen ulkopuolella.

Claims (10)

1. Videolaitteen suurjännitevirtalähde, joka käsittää: 5 sisäänmenosignaalin lähteen, jonka signaalin taa juus on suhteessa poikkeutustaajuuteen; juovanpaluun resonanssipiirin; ensimmäiset kytkentäelimet, jotka reagoivat mainittuun sisäänmenosignaaliin ja jotka on kytketty mainittuun 10 juovanpaluun resonanssipiiriin jaksollisen, resonoivan ensimmäisen paluujännitteen kehittämiseksi, joka muodostuu paluumuuntajän suurjännitekäämin yli; tunnettu siitä, että siihen kuuluu: toinen resonanssipiiri (78); 15 toiset kytkentäelimet (Q2), jotka reagoivat ohjaus signaaliin (V17) ja jotka on kytketty mainittuun toiseen resonanssipiiriin (78) jaksollisen, resonoivan toisen paluu jännitteen (V3) muodostamiseksi mainitun suurjännite-käämin (W2) ensimmäisessä liitännässä (B), jolla jännit-20 teellä on säädettävissä oleva vaihe mainittuun ensimmäiseen paluu jännitteeseen (V2) nähden, joka yhdistetään sarjassa mainittuun ensimmäiseen paluujännitteeseen (V2) siten, että mainitun suurjännitekäämin (W2) toisessa liitännässä (101a) muodostuu suurjännitepulssi (VSUM), jonka amp-25 litudi muuttuu mainitun vaiheen mukaisesti; ja ohjauspiiri (103) mainitun ohjaussignaalin (V17) kehittämiseksi mainitun toisen paluujännitteen (V3) vaiheen muuttamiseksi suhteessa mainitun ensimmäisen paluu-jännitteen (V2) vaiheeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu ohjauspiiri käsittää elimet (R13, CIO), jotka reagoivat mainittuun ensimmäiseen signaaliin saha-aaltosignaalin (V10) kehittämiseksi, jolla on tasaisesti kalteva osuus (V10), sekä elimen (U1A), joka 35 reagoi mainittuun tasaisesti kaltevaan osaan (V10) ja maili 13 90 1 74 nittuun suurjännitepulssiin mainitun ohjaussignaalin ensimmäisen muutosreunan muodostamiseksi, kun esiintyy mainitun tasaisesti muuttuvan osan (V10) ja mainittua suur-jännitepulssia (VS0K) edustavan signaalin (Vll) leikkaus, 5 joka ohjaa mainitun ensimmäisen (V2) ja toisen (V3) paluu-jännitteen välistä suhteellista vaihetta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainitut toiset kytkentäeli-met käsittävät transistorikytkimen (Q2), jolla on mainit- 10 tuun ohjaussignaaliin kytketty ohjauselektrodi (kanta) ja päävirtaa johtava elektrodi (emitteri), joka on kytketty mainittuun toiseen resonanssipiiriin (78), jolloin mainittu muutosreuna saattaa mainitun transistorikytkimen (Q2) johtamattomaksi aikaansaaden paluujakson esiintymisen toi-15 sessa paluujännitteessä (V3).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu ohjauspiiri (103) sisältää mainittuun juovan paluuresonanssipiiriin (79) kytketyt elimet (R22, C14) sellaisen signaalin kehittämi- 20 seksi, joka on ajallisesti siirretty suhteessa ensimmäiseen paluujännitteeseen (V2), sekä elimet (Q12, Q13), jotka reagoivat mainittuun ajallisesti siirrettyyn signaaliin ja mainittuun toiseen paluujännitteeseen kolmannen signaalin kehittämiseksi kun ainakin osa mainitusta toisesta 25 paluujännitteestä esiintyy mainitun ajallisesti siirretyn signaalin esiintymisaikana, jolloin mainittu kolmas signaali on kytketty mainittuun ensimmäiseen muutosreunan kehittävään elimeen (U1A) mainitun ensimmäisen muutosreunan ajoituksen muuttamiseksi estäen mainittua toista oh-30 jauspiiriä (103) toimimasta positiivisessa takaisinkytken- tätilassa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen (V2) ja toinen (V3) paluujännite tuotetaan käämeissä (Wz, Wb), 35 jotka on magneettisesti erotettu, mainitun suurjännite- 14 901 74 pulssin (VSUM) tuottamiseksi mainitun ensimmäisen (V2) ja toisen (V3) paluujännitteen summan mukaisesti.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainitun juovanpaluumuuntajän 5 (Tl) mainittu suurjännitekäämi (W2) on magneettisesti kytketty mainittuun juovan paluuresonanssipiiriin (79), että mainitun toisen juovanpaluumuuntajän (T2) yksi käämi (Wb) on magneettisesti kytketty mainittuun toiseen resonanssi-piiriin (78), ja että mainitun ensimmäisen (Tl) ja toisen 10 (T2) paluumuuntajan mainitut käämit (Wz, Wb) on kytketty sarjaan mainittujen käämien erään liitännän (101a) kanssa, joka on kytketty suurjännitetasasuuntaajan (101) sisään-menoliitäntään, tasasuunnatun suurjännitteen tuottamiseksi mainitun tasasuuntaajan (101) ulostuloliitännässä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu juovanpaluun reso-nanssipiiri (79) käsittää poikkeutuskäämin (LH), että mainitun paluumuuntajan (Tl) toinen käämi (W3) on kytketty toiseen tasasuuntaajaan (D3), joka kehittää syöttöjännit-20 teen (V+), jolloin mainittu syöttöjännite on kytketty mainitun toisen paluumuuntajan (T2) käämin (Wa) kautta mainittuun toisiin kytkentäelimiin sisältyvän kytkentätran-sistorin (Q2) päävirtaa johtavaan elektrodiin (kollekto-ri).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu ohjauspiiri (103) käsittää elimet (Q12, Q13), jotka reagoivat mainittuun toiseen paluujännitteeseen (V3) ja mainittuun sisään-menosignaaliin sellaisen signaalin (V19) kehittämiseksi, 30 joka rajoittaa mainitun säädettävän vaiheen aluetta sen estämiseksi, että mainittu negatiivinen takaisinkytkentä muuttuu positiiviseksi takaisinkytkennäksi.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että siinä on tasasuuntaaja (101), 35 joka on kytketty mainittuun suurjännitepulssiin (VSUM) ta- II 15 901 74 sasuunnatun suurjännitteen (U) kehittämiseksi, ja kolmannet elimet (DIO, Q10), joilla on ensimmäinen liitäntä (emitteri) joka on kytketty mainittuun tasasuunnattuun suurjännitteeseen (U) impedanssin (R3) kautta siten, että 5 mainitun impedanssin (R3) kautta mainittuun liitäntään kulkeva virta (i2) edustaa mainittua suurjännitettä mainitun kolmansien elimien toisessa liitännässä (kollektori) olevan signaalin (VI1) kehittämiseksi, joka edustaa mainittua tasasuunnattua suurjännitettä, jonka keskiarvon ta-10 soa siirretään mainittujen kolmansien elimien (DIO, Q10) avulla suhteessa mainittujen kolmansien elimien ensimmäisessä liitännässä (emitteri) kehitettyyn jännitteeseen (V„).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen virtalähde, 15 tunnettu siitä, että mainitut kolmannet elimet käsittävät transistorin (Q10), jolla on emitterielektrodi, joka on vuotoresistanssin (R3) kautta kytketty mainittuun tasasuunnattuun suurjännitteeseen (U), ja jolla on kanta-elektrodi vakiojännitetasolla sen emitterielektrodilla ke-20 hitetyn jännitteen ylläpitämiseksi oleellisesti vakiona mainitun tasasuunnatun suurjännitteen muuttuessa, ja jolloin mainittu tasosiirretty signaali kehitetään sen kol-lektorielektrodilla. 16 901 74