FI104775B - Tahdistettu vaakapyyhkäisy vaakataajuuden monikerroilla - Google Patents

Description

1 104775 i

Tahdistettu vaakapyyhkäisy vaakataajuuden monikerroilla Tämä keksintö liittyy yleisesti televisiolaitteissa käytettävien vaaka-poikkeutusjärjestelmien alaan. Erityisesti tämä keksintö liittyy sellaisissa 5 järjestelmissä hyödylliseen juovantahdistussignaalien kehittämiseen, jotka näyttävät videosignaaleja perustaajuutta eli normin mukaista juovataajuutta suuremmilla juovataajuuksilla.

Televisiolaite edellyttää, että rasteripyyhkäisyn kehittävät piirit tahdistetaan näytettävään videosignaaliin. Esimerkiksi normin mukaiset NTSC-10 videosignaalit näytetään lomittamalla toisiaan seuraavat kentät, missä kukin kenttä kehitetään rasteripyyhkäisytoiminnolla perusjuovataajuudella eli normin mukaisella juovataajuudella noin 15 734 Hz.

Videosignaaleilla käytettävää perusjuovataajuutta merkitään eri tavoin, kuten fH, 1fH ja 1H. Tietyn 1fH-signaalin todellinen taajuus vaihtelee eri 15 videonormien mukaan. Televisiolaitteen kuvan laadun parantamiseksi tehtyjen ponnistelujen myötä on kehitetty järjestelmiä, jotka näyttävät videosignaalit progressiivisesti, lomittamattomalla tavalla. Progressiivinen pyyhkäisy vaatii, että kukin näytettävä kehys täytyy pyyhkäistä samana aikajaksona, joka on varattu lomitetun muodon kahdesta kentästä toisen pyyhkäisemiselle. Näin ollen ' 20 juovataajuuden täytyy olla kaksi kertaa lomitettujen videosignaalien taajuus. Tällaisten progressiivisesti pyyhkäistyjen näyttöjen juovataajuutta merkitään eri tavoin, kuten 2fH ja 2H. Yhdysvalloissa 2fH-juovataajuus on normien mukaan noin 31 468 Hz. Samanlainen tilanne esiintyy, kun suuremman juovataajuuden omaava videosignaali, esimerkiksi 2fH, radioteitse tai kaapeliteitse lähetettynä 25 näytetään taajuudella 4fH tai muilla moninkertataajuuksilla.

Eräs videosignaalin ongelma, joka voi esiintyä toisen juovantah-distussignaalin, esimerkiksi taajuudella 2fH olevan, kehittämisessä ensimmäisestä, esimerkiksi taajuudella 1fH olevasta juovatahdistussignaalista, on toisen tahtisignaalin riittävän tarkan symmetrian varmistaminen ensimmäisen ' > :,: 30 tahtisignaalin jakson aikana. Toisen signaalin jakso voi vaihdella johtuen " ensimmäisen signaalin pulssien reunojen värinästä. Jos 2fH-tahtisignaalin “ • symmetria ei esimerkiksi ole kovin tarkka esimerkiksi minä tahansa 1fH-jakson

aikana, niin 2fH-piirto aloitetaan eri ajahetkenä rasterin joka toisella juovalla. Tämä L

voi aiheuttaa kaksiosaisen rasterin esiintymisen, kuten esimerkiksi kuviossa 8 on ? 35 esitetty. Rasterissa 2 on ensimmäinen joukko vuorottaisia juovia, jotka ~ : muodostavat kuvan osan R, joka on siirtynyt oikealle, ja toinen joukko vuorottaisia “ 2 104775 juovia, jotka muodostavat kuvan osan L, joka on siirtynyt vasemmalle. Perättäisillä paluupulsseilla on eri amplitudi, koska perättäisten juovanpaluujaksojen aikana poikkeutuskelassa kulkevan virran huipusta huippuun -arvot ovat erisuuret. Erisuuret poikkeutuskelan huipusta huippuun -virrat kulkevat perättäisten 5 pyyhkäisyjaksojen aikana, koska perättäiset pyyhkäisyjaksot ovat eripituiset. Perättäisten juovien välisen pyyhkäisyeron määrä riippuu jaksojen erotuksen suuruudesta ja poikkeutuspiirin energiantalteenottokyvystä yleensä. Rasterin hajautumisen vaikutusta on liioiteltu kuviossa 8, jossa osan L pyyhkäisyjuovat alkavat aikaisemmin kuin osan R pyyhkäisyjuovat. Perättäisten juovajaksojen 10 vain noin 100 nanosekunnin suuruusluokkaa olevat aikaerot voivat aiheuttaa rasterin hajautumista sellaisessa määrässä, joka ei ole hyväksyttävissä.

Televisiolaitteissa tunnetaan ja käytetään yleisesti vaihelukittuja silmukkajärjestelmiä. Tarkkojen 1fH-tahtisignaaiien aikaansaamiseksi on todellakin kehitetty kaksinkertaisia vaihelukittuja silmukkajärjestelmiä. Tällaisessa 15 kokoonpanossa ensimmäinen vaihelukittu silmukka on tavanomainen vaihelukittu silmukka, jossa jänniteohjatun oskillaattorin, tai laskurilla jaotetun digitaalisen oskillaattorin, ulostuloa verrataan tulevaan, käsiteltävästä ja katodisädeputkella näytettävästä videosignaalista erotettuun juovantahdistuspulssiin. Toinen vaihelukittu silmukka, joka myös toimii taajuudella 1fH, vertaa ensimmäisen silmukan 20 saman oskillaattorin ulostuloa 1fH-taajuiseen pulssiin, joka edustaa 1fH-poikkeutusvirran kehittämiseen käytettävän poikkeutuskelan yli vaikuttavaa paluujännitettä. Toisesta vaihevertailusta saatavaa virhejännitettä käytetään kehitettäessä pulssinleveysmoduloitu signaali, joka määrää 1fH-ulostulolaitteen johtamishetken alkamisen ja seuraavaksi juovanpaluun alkamisen eli kunkin 25 juovan vaiheen pystykentässä. Monostabiili ajoitinlaite voi aikaansaada pulssinleveysmoduloidun lähtösignaalin ja 1fH-lähdön kytkintransistorin välisen vakiosuuruisen pulssivälisuhteen.

Ensimmäisen vaihelukitun silmukan silmukkavaste on tavallisesti suhteellisen hidas. Näin ollen ensimmäisellä vaihelukitulla silmukalla on i ', 30 normaalisti pieni kaistanleveys vaihevärinän pienenemisen optimoimiseksi tulevan RF-signaalin pienentyneellä voimakkuudella, jollaista ilmenee vastaanotossa reuna-alueilla. Toisella vaihelukitulla silmukalla yleensä on nopeampi silmukkavaste. Näin ollen toisella vaihelukitulla silmukalla on suurempi kaistanleveys, joka sallii toisen vaihelukitun silmukan hyvin tarkasti seurata 35 rasteripyyhkäisyvirran vaihteluita, jotka aiheutuvat vaakalähtötransistorin . . varastointiaikavaihteluista ja suurjännitemuuntajan viritysvaikutuksista, mistä 3 104775 seuraa suora taipumaton rasteri kaikissa suihkuvirran kuormitustilanteissa. Ainoa merkittävä poikkeus tähän toimintatapaan liittyy niihin kompromisseihin, jotka ovat välttämättömiä, jotta ensimmäinen vaihelukittu silmukka mukautuisi videokasettinauhureista ja muista sellaisista saataviin signaaleihin, joissa joskus 5 esiintyy jopa 10 mikrosekunnin suuruisia vaiheen askelmuutoksia. Vastaavissa silmukkavasteissa voidaan tehdä kompromisseja riittävän suorituskyvyn aikaansaamiseksi heikoilla signaaleilla ilman vastaanottimen kokonaissuoritus-kyvyn merkittävää huononemista.

Ensimmäisen tahtisignaalin, esimerkiksi taajuuden 1fH omaavan, epä-10 symmetria voi aiheutua tahdistusjäijestelmässä käytettävän vaihelukitun silmukan luonteesta, joka silmukka edellyttää, että ensimmäistä eli 1fH-signaalia käytetään takaisinkytkentäsignaalina vaihelukitun silmukan vaihevertaimelle. Ennen epäsymmetria on korjattu esimerkiksi erityisillä signaalinkäsittelypiireillä, jotka liittyvät ensimmäisen vaihelukitun silmukan toimintaan jaflai 1fH-signaalin 2fH-15 ajoitus- eli tahtisignaaliksi muuntamiseen. Nämä voivat olla kalliita ja voivat aiheuttaa epätoivottavia viiveitä tahdistusinformaation siirtämisessä poikkeutus-piirin läpi.

Keksinnön päämääränä on välttää edellä mainitut ongelmat. Tämä päämäärä saavutetaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella vaaka-20 poikkeutusjärjestelmällä.

Tämän keksinnön eräs näkökohta on aikaansaada vaakapoikkeutus-järjestelmä, jossa on tarkat tahdistuspiirit, joita käytetään näytettäessä moninkertaisella pyyhkäisytaajuudella olevia videosignaaleja, missä epäsymmetria aiheutuu tahtisignaalin jaksollisesta häiriöstä. Keksinnön tämän piirteen 25 mukaan ensimmäinen vaihelukittu silmukka kehittää ensimmäisen ajoitussignaalin ensimmäisellä juovantahdistustaajuudella, joka vastaa videosignaalissa olevaan juovantahdistuskomponenttia. Muunninpiiri johtaa ensimmäisestä ajoitussignaalista toisen ajoitussignaalin, jolla on toinen taajuus, joka I

on ensimmäisen taajuuden moninkerta ja joka taajuus pyrkii vaihtelemaan - : : 30 ensimmäistä taajuutta vastaavalla nopeudella. Toinen vaihelukittu silmukka ** vastaanottaa toisen ajoitussignaalin ja toisen taajuuden mukaisen takaisin- kytkentäsignaalin ja sisältää jänniteohjatun oskillaattorin, joka kehittää tasaisen " juovantahdistussignaalin toisella taajuudella. Toisella vaihelukitulla silmukalla on sellainen silmukkaominaisvaste, joka estää jänniteohjatun oskillaattorin muutta-35 masta taajuuttaan yhtä nopeasti kuin toinen ajoitussignaali vaihtelee.

; . Vaakapoikkeutuslähtöaste voidaan kytkeä toiseen vaihelukittuun silmukkaan 4 104775 toisen taajuuden mukaista tahdistettua vaakapyyhkäisyä varten. Nämä kaksi vaihelukittua silmukkaa on kytketty kaksikoksi yhdessä signaalintaajuus-muuntimen eli kertojaelimen kanssa. Mitään muita signaalinkäsittelypiirejä ei tarvita ensimmäisen vaihelukitun silmukan kehittämän ajoitussignaalin symmet-5 lian tai muuntimen johtaman, moninkertaisella taajuudella olevan ajoitussignaalin symmetrian korjaamiseksi.

Kuvaavassa suoritusmuodossa ensimmäinen vaihelukittu silmukka toimii ensimmäisellä vaakapyyhkäisytaajuudella, esimerkiksi 1fH, ja toinen vaihelukittu silmukka, joka sisältää jänniteohjatun oskillaattorin, toimii toisella 10 vaakapyyhkäisytaajuudella 2fH, joka on ensimmäisen taajuuden moninkerta. Ensimmäinen vaihelukittu silmukka tahdistaa 1fH-taajuisen jänniteohjatun oskillaattorin ulostulon tai laskurilla jaotetun oskillaattorin ulostulon tulevan 1fH-videosignaalin tahtisignaaliin. Toinen vaihelukittu silmukka tahdistaa rasteri-pyyhkäisyn nopeutetusta 2fH-videon käsittelyjärjestelmästä tulevaan 2fH-videosig-15 naaliin.

Toisen ajoitussignaalin symmetrian ei tarvitse olla tarkka ensimmäisen ajoitussignaalin jakson aikana. Sen sijaan toiselle vaihelukitulle silmukalle on tunnusomaista sellainen silmukkatoiminta, joka keskiarvoittaa epäsymmet-risyysvirheet, jotka aiheutuvat ensimmäisen ajoitussignaalin poikkeamisista 20 viidenkymmenen prosentin toimintajaksosta. Tästä syystä toinen vaihelukittu silmukka suorittaa automaattisesti epäsymmetrian korjauksen ja lukitsee samalla vaakapoikkeutuslähtöasteen kehitettyyn toiseen tahtisignaaliin. Toisella tahti-signaalilla ja vaakapoikkeutuspiirillä on sama taajuus ja kiinteä vaihesuhde.

Toisen vaihelukitun silmukan vaste on riittävän hidas, jotta se hylkää 25 ensimmäisen ajoitussignaalikomponentin, mutta on riittävän nopea seuratakseen videokasettinauhurille tyypillisiä signaaleja, koska tämäntyyppiset signaalit tuottavat vasteen ensiksi ensimmäisestä silmukasta ja toiseksi toisesta silmukasta. Toisessa vaihelukitussa silmukassa on alipäästösuodin, joka estää sen jänniteohjattua oskillaattoria muuttamasta taajuuttaan yhtä nopeasti kuin : : 30 virhesignaali muuttuu korjaamattoman toisen ajoitussignaalin epäsymmetriasta “ johtuen. Virhesignaali muuttuu ensimmäisen ajoitussignaalin nopeudella. Esimer kiksi 1fH/2fH-järjestelmässä taajuuden 2fH jänniteohjattu oskillaattori ei vastaa nopeasti muuntimesta tulevan korjaamattoman 2fH-ajoitussignaalin vaihteluun, joka ajoitussignaali vaihtelee taajuudella 1fH. Sillä hetkellä kun taajuuden 2fH 35 jänniteohjattu oskillaattori suurentaa taajuutta vähän reagoidessaan esimerkiksi : virheenkorjauksen säätösignaaliin, virheensäätösignaali yrittää pienentää taa- 5 104775 juutta. Tämän vaikutuksesta virhesignaali ohjautuu lähemmäksi keskiarvoa, mistä seuraa tasainen 2fH-taajuus. Rasterin vääristymät korjautuvat toiselle vaihe-lukitulle silmukalle ominaisen nopeuden ansiosta.

Tämän keksinnön toinen näkökohta on aikaansaada tasoituspiiri, joka 5 korjaa tahti- ei ajoitusignaalissa jaksollisista häiriöistä aiheutuvat epäsymmetria-virheet moninkertaisella taajuudella toimivissa tahdistusjäijestelmissä. Keksinnön tämän piirteen mukaan signaalinlähde kehittää ensimmäisen ajoitussignaalin ensimmäisellä taajuudella, joka taajuus vaihtelee jaksollisesti toisen, pienemmän taajuuden mukaisella nopeudella. Vaihelukittu silmukka, joka vastaanottaa 10 ensimmäisen ajoitussignaalin ja ensimmäisen ajoitussignaalin mukaisen takaisin-kytkentäsignaalin, sisältää ohjattavan oskillaattorin, joka kehittää tasaisen juovantahdistussignaalin ensimmäisellä taajuudella. Vaihelukitulla silmukalla on sellainen silmukkaominaisvaste, että se estää ohjattavan oskillaattorin muuttamasta taajuuttaan yhtä nopeasti kuin mitä ensimmäisen ajoitussignaalin vaihtelu 15 on. Vaakapoikkeutuslähtöaste voidaan kytkeä vaihelukittuun silmukkaan ensimmäisen taajuuden mukaan tahdistettua vaakapyyhkäisyä varten. Vaihe-lukitussa silmukassa olevan alipäästösuotimen toiminta korjaa virheet, joka silmukka on sovitettu hylkäämään toisen taajuuden mukaiset signaali-komponentit. Toinen vaihelukittu silmukka voi kehittää toisen ajoitussignaalin toi-20 sen taajuuden mukaisesti tahdistettuna videosignaalin juovantahdistus-komponenttiin. Alipäästösuodin estää oskillaattorin muuttamasta taajuuttaan yhtä nopeasti kuin virhesignaali muuttuu ensimmäisen ajoitussignaalin epäsymmetriasta johtuen toisen ajoitussignaalin jakson aikana. Tästä johtuen virhesignaali I

pyrkii kohti keskiarvoa, mikä tasoittaa oskillaattorin ulostulon. Ensimmäinen 25 taajuus on mainitun toisen taajuuden moninkerta, esimerkiksi sen parillinen moninkerta.

Piirustuksessa:

Kuvio 1 on tämän keksinnön mukaisen vaakapoikkeutusjärjestelmän lohkokaavio, jossa järjestelmässä on tahdistuspiirit, jotka kehittävät ajoitus-” J 30 signaalit 1 ^-videosignaalien näyttämiseksi 2fH-vaakapyyhkäisytaajuudella. 1

Kuviot 2(a), 2(b), 2(c), 2(d) ja 2(e) ovat aaltomuotoja, jotka ovat ’ hyödyllisiä selitettäessä kuviossa 1 esitetylle piirille ominaista epäsymmetriaa. :

Kuvio 3 on sellaisen analogisen 1fn/2fH -signaalinmuuntimen piirikaavio, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa 1 esitetyssä tahdistusjärjestelmässä. - 35 Kuvio 4 on tämän keksinnön mukaisen vaakapoikkeutusjärjestelmän : · lohkokaavio, jossa järjestelmässä on tahdistuspiirit, jotka kehittävät ajoitus- 6 104775 signaalit progressiivisesti pyyhkäistyn videoulostulon kehittämiseksi ja joka sisältää 1f„/2fH -signaalinmuuntimen.

Kuviot 5(a), 5(b), 5(c), 5(d), 5(e) ja 5(f) ovat aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuviossa 4 esitetylle digitaaliselle piirille ominaista 5 epäsymmetriaa.

Kuviot 6(a), 6(b), 6(c) ja 6(d) ovat aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä manuaalista vaiheensäätöä 1fH- ja 2fH-tahtisignaalien välillä kuvioissa 4 ja 7 esitetyillä piireillä.

Kuvio 7 on piirikaavio, joka esittää kuvion 4 vaihelukittua silmukkaa 10 yksityiskohtaisemmin.

Kuvio 8 on diagramma, joka esittää 2fH-tahtisignaalin epäsymmetriasta aiheutuvaa rasterin hajautumista 1fH-tahtisignaalin jakson aikana.

Tahdistusjäijestelmä 1 ^-videosignaalien näyttämiseksi 1fH-juova-taajuudella on esitetty lohkokaavion muodossa kuviossa 1 ja merkitty yleisesti 15 viitenumerolla 10. Analogiapiiri 12 käsittää esimerkiksi tahdistuspulssien erottimen 14, vaihevertaimen 16 ja jänniteohjatun oskillaattorin (VCO, voltage controlled oscillator) 18, jolla on 1fH-taajuinen lähtösignaali. Jänniteohjattu oskillaattori on merkitty 1fH VCO. 1fH-videosignaali on tahtipulssien erottimen 14 sisäänmeno johtimessa 11. Tämä 1fH-videosignaali voi olla NTSC-normin 20 mukainen lomitettu videosignaali. Tahtipulssien erotin 14 antaa juovantahdistus-pulssit johtimeen 13 yhtenä sisäänmenona vaihevertaimelle 16 ja pystytahdistuspulssit toiseen ulostulojohtimeen, ei esitetty. Vaihevertaimen 16 ulostulo johtimessa 15 on sisäänmeno alipäästösuotimelle 20, joka on merkitty APS:llä. Alipäästösuodin 20 integroi vaihevertaimen 16 kehittämän, johtimessa 25 15 vaikuttavan virheensäätösignaalin ja kehittää virheensäätösignaalin jännite-ohjatulle oskillaattorille 18. Jänniteohjatun oskillaattorin 18 ulostulo johtimessa 17 on taajuuden 1fH omaava ajoitussignaali. Johtimessa 17 vaikuttava 1fH-ajoitus-signaali on If^H-muuntimen 22 sisäänmeno. Johtimessa 17 vaikuttava 1fH-ajoitus-signaali on takaisinkytketty johtimella 19 vaihevertaimen 16 toiseksi 30 sisäänmenoksi. Vaihevertain 16, jänniteohjattu oskillaattori 18 ja johdin 19 " muodostavat ensimmäisen vaihelukitun silmukan, joka kehittää 1fH-taajuisen ulostulosignaalin. Johtimessa 17 vaikuttava 1fH-ajoitussignaali on vaihelukittu johtimessa 11 vaikuttavan 1fH-videosisäänmenon tahtisignaaleihin.

1fH/2fH-muunnin 22 kehittää 2fH-taajuisen ajoitussignaalin johtimeen 23 35 johtimessa 17 vaikuttavasta 1fH-ajoitussignaalista. Johtimessa 23 vaikuttava 2fH-. . ajoitussignaali on korjaamaton ajoitussignaali, jota on merkitty 2fH-REF.

m i i 7 104775 | muuntimen 22 toiminta on selitetty yksityiskohtaisemmin kuvion 3 yhteydessä.

Johtimessa 23 vaikuttava 2fH-ajoitussignaali on symmetrinen vain sikäli kuin johtimessa 17 vaikuttavalla 1 fH-ajoitussignalilla on täydellinen tai lähes täydellinen viidenkymmenen prosentin toimintajakso ja jos 1fH/2fH-muuntimessa 5 22 käytetään pienet toleranssit omaavia osia. Käytännössä 1fH-signaalin toimintajaksossa voi esiintyä epätoivottava poikkeama viidenkymmenen prosentin toimintajaksosta johtuen 1fH-värinästä.

Nimitystä 1fH-värinä käytetään tässä viittaamaan 1fH:n jaksolliseen vaiheluun alipäästösuotimen 20 ulostulossa, joka on virheenkoijaussignaali 10 jänniteohjatulle oskillaattorille 18. 1fH-värinä aiheuttaa jänniteohjatun oskillaattorin 18 ulostulon jaksollisen vaihtelun taajuudella 1fH. Kuviossa 2(a) esitetyt 1fH-tahdistuspulssit erotetaan 1 ^-videosignaalista tahtipulssien erottimella 14.

Kuviossa 2(b) esitetty virhesignaali eli ohjausjännite on tyyppiesimerkki siitä, miten 1fH-värinä voi esiintyä. Värinä voi aiheutua 1fH-ajoitussignaalin takaisin-15 kytkeytymisestä vaihevertaimeen. Virheensäätösignaali pienenee vähitellen suurimman osan jakson 1/fH ajasta, mikä saa 1fHVCO:n taajuuden vähitellen pienenemään kunkin 1/f„ jakson aikana. Kuviossa 2(c) esitetty jänniteohjatun oskillaattorin 18 tuottama 1fH-signaali on vaihelukittu tahtipulsseihin. ’ Jänniteohjatun oskillaattorin taajuus vaihtelee siten, että se seuraa 1fH-20 tahtipulsseja. 2fH-ajoitussignaalilla, joka on johdettu 1fH-signaalista, on kaksi pulssia kutakin 1fH-signaalin jaksoa kohti, kuten kuviossa 2(d) on esitetty.

Ensimmäisen esitetyn 2fH-pulssin jakso on tA ja sitä seuraavan 2fH-pulssin jakso on tB. Johtuen tyypillisestä vaihtelusta 1fH VCO:n ohjaussignaalissa jaksojen tA ja tB ei tarvitse olla yhtäsuuret. Kuten kuviossa 2(c) on esimerkkinä esitetty tA on 25 lyhyempi kuin tB. Tästä syystä niillä paluupulsseilla, jotka aiheutuisivat korjaamattomasta 2fH-REF-signaalista, on suuremmat amplitudit vuorottaisten jakson tB aikana kuin vuorottaisten jaksojen tA aikana, kuten kuviossa 2(e) on esitetty. Eri amplitudin Y1 ja Y2 omaavien vuorottaisten paluupulssien esiintyminen perättäin ~ aikaansaa kaksi vuorottaisten pyyhkäisyjuovien joukkoa, joilla on eri alkamis- : 30 kohdat, kuten kuviossa 8 on esitetty. Johtimessa 23 vaikuttavassa korjaamatto-** massa ajoitussignaalissa 2fH-REF voi esiintyä sellainen epäsymmetria, jota ei ~ , voida hyväksyä ja joka voi aiheuttaa rasterin hajautumista.

Toisen vaihelukitun silmukan muodostaa television vaakasuoritinpiiri 24, joka voidaan toteuttaa teollisella tyypillä CA1391. CA1391:n toiminnot 35 käsittävät vaihevertaimen, oskillaattorin, Vcc-jännitteen säätimen ja esiohjaimen.

; . Johtimessa 23 vaikuttava ajoitussignaali 2fH-REF, johon johtimessa 17 " e 104775 vaikuttavan 1fH-ajoitussignaalin värinä voi vaikuttaa haitallisesti, kuten todettiin, on suoritinpiirin 24 vaihevertaimen 26 sisäänmeno. Vaihevertaimen 26 ulostolo johtimessa 25 on alipäästösuotimen 30 sisäänmeno. Jänniteohjattu oskillaattori 28 kehittää 2fH-taajuisen lähtösignaalin. Alipäästösuodin 30 integroi vaihe-5 vertaimen 28 kehittämän virheensäätösignaalin. Jänniteohjatun oskillaattorin 28 ulostulo johtimessa 27 muodostaa vaakapoikkeutuslähtöpiirille 32 KORJATTU 2fH -signaalin. Vaakapoikkeutuslähtöpiiri 32 kehittää vaakapyyhkäisyvirran ja kehittää 2fh PALUU -pulssit johtimeen 33. Paluupulssit ovat sisäänmenona viivepiirille 34, joka säätää KORJATTU 2fH -signaalin vaiheen suhteessa korjaamattomaan 2fH-10 REF-ajoitussignaaliin. Korjaamattomalla 2fH-REF-ajoitussignaalilla on kiinteä vaihesuhde 1fH-ajoitussignaalin kanssa 1fH/2fH-muuntimen 22 ansiosta. Viivepiirin 34 ulostulo johtimessa 35 on vaihevertaimen 26 toinen sisäänmeno.

Toisen vaihelukitun silmukan toiminta tapahtuu siten, että se keski-arvoittaa 1fH-ajoitussignaalin värinän aiheuttamat 2fH-REF-ajoitussignaalin 15 pulssien jakson ja taajuuden vaihtelut. Erityisesti kummankin vaihelukitun silmukan alipäästösuotimien aikavakiot asetetaan siten, että 1fH-vaihelukitulle silmukalle saadaan hitaampi silmukkavaste kuin mitä 2fH-vaihelukitulla silmukalla on. 1fH-silmukka on suhteellisen hidas, toisin sanoen sillä on pieni kaistanleveys, vaihevärinän estämisen optimoimiseksi pienentyneellä RF-signaalin voimak-20 kuudella, jota ilmenee vastaanotossa reuna-alueilla. 2fH-silmukka on tyypillisesti nopeampi, toisin sanoen sillä on suurempi kaistanleveys, vaakapoikkeutus-lähtötransistorin varastoimisaikavaihteluiden ja suurjännitemuuntajan virityvaiku-tusten aiheuttamien rasteripyyhkäisyvirran seurantavaihteluiden optimoimiseksi. Tulokseksi saadaan suora vääristymätön rasteri kaikissa suihkuvirran kuormitus-25 tilanteissa. Poikkeus tähän toimintatapaan koskee kompromisseja, jotka ovat välttämättömiä 1fH-silmukassa videokasettinauhureista ja muista sellaisista tuleviin signaaleihin mukautumiseksi, joissa signaaleissa joskus esiintyy jopa 10 mikrosekunnin askelmuutoksia. Kompromisseja voidaan tehdä suorituskyvyn parantamiseksi heikoilla signaaleilla ilman vastaanottimen suorituskyvyn 30 merkittävää yleistä huononemista.

Jos 2fH-pulssien epäsymmetria tietyllä 1fH-jaksolla on sellainen, että ensimmäisellä kahdesta pulssista tietyllä 1fH-jaksolla on liian suuri taajuus, niin seuraavalla pulssilla on liian pieni taajuus ja kääntäen. Kuviossa 2(b) tA + tB on vakio ja yhtäsuuri kuin 1fH:n jakso. Signaalin 2fH-REF vaihelut aiheuttavat aina 35 perättäiset virhesignaalit, jotka vaikuttavat päinvastaisiin suuntiin kullakin 1fH:n jaksolla. Näin on asian laita lukuunottamatta niitä tapauksia, joissa ei satu 9 104775 olemaan epäsymmetrisyysvirhettä eikä virhejännitettä tietyllä 1fH:n jaksolla. 2fH-silmukan alipäästösuodin ei salli 2fH-jänniteohjatun oskillaattorin muuttavan taajuuttaan yhtä nopeasti kuin korjaamattoman 2fH-REF-ajoitussignaalin vaihteluista aiheutuvat muutokset, jotka tapahtuvat taajuudella 1fH, esiintyvät 5 virheensäätösignaalissa. Sillä hetkellä, jolloin 2fH taajuuden jänniteohjattu oskillaattori pienentää taajuutta vähän, esimerkiksi vastauksena 2fH-REF-ajoitus-signaalin taajuuden suurenemiselle jaksolla tA, virhesignaali vaihtaa merkkiään ja aiheuttaa taajuuden suurenemisen vastauksena seuraavaksi tapahtuvalle 2fH-REF-signaalin taajuuden pienenemiselle saman 1fH-jakson seuraavan jakson tB 10 aikana. Tällä on se vaikutus, että se ohjaa virheensäätösignaalin lähemmäksi keskiarvoa, mistä seuraa tasainen 2fH OHJAUS -signaali. Näin ollen KORJATTU 2fH -tahtisignaalit johtimessa 27 ovat 1fH-ajoitussignaalin aikana riittävän symmetrisiä estääkseen rasterin hajautumisen. Yleisemmin sanottuna, sen lisäksi että toinen vaihelukittu silmukka aikaansaa KORJATTU 2fH -signaalin 15 lukittumisen 1fH-tahtisignaaliin, toinen vaihelukittu silmukka aikaansaa 1fH- värinästä aiheutuvien, korjaamattoman 2fH-REF-signaalin ajoitusvirheiden pois- = tamisen keskiarvoittamisen avulla. Ajoitusvirheitä ei voida korjata käyttämällä * sellaista vaiheensäätösilmukkaa, joka ei sisällä oskillaattoria.

Kuvio 3 esittää sopivaa iy2fH-muunninpiiriä 22, jota voidaan käyttää 20 kuviossa 1 esitetyssä piirissä. Piiri 22 kehittää 2fH-ajoitussignaalin johtimeen 23 vastauksena 1fH-ajoitussignaaliin johtimessa 17. Johtimessa 23 vaikuttavan 2fH- ^ REF-lähtösignaalin positiiviset pulssit kehittyvät, kun transistori Q14 johtaa.

Invertoitu lähtösignaali on käytettävissä transistorin Q15 kollektorilla. Transistorin Q14 johtamista ohjaa kaksi transistorikytkinparia Q10 ja Q11 toisaalta ja Q12 ja 25 Q13 toisaalta.

1fH-ajoitussignaali on kapasitiivisesti kytketty muunninpiiriin 22 kondensaattorin C2 välityksellä. Kondensaattorin C2 tehtävänä on muuntaa 1fH-ajoitus-signaalin kukin nouseva reuna positiiviseksi pulssiksi ja sen kukin laskeva reuna ^ negatiiviseksi pulssiksi, kuten johtimessa 21 vaikuttava aaltomuoto esittää.

' :'· 30 Tällaisten pulssien poissaollessa transistorin Q12 kannalla oleva jännitetaso on : • _

Vcc/2 vastusten R12 ja R13 muodostavan jännitteenjakajan vaikutuksesta. Vcc I

voi olla esimerkiksi +16 volttia. Lepojännite transistorien Q12 ja Q13 kannalla ~ tulee olemaan Vcc/2 - Vbe johtuen transistorin Q12 emitteriseuraajakytkennästä.

Diodin D11 anodilla jännite on myös Vcc/2, ja diodin D11 katodilla jännite tulee “ 35 tästä syystä olemaan Vcc/2 - Vbe, joka jännite esiintyy transistorin Q13 kannalla.

Näin ollen tässä lepotilassa transistori Q12 kääntyy johtavaksi ja transistori Q13 ~ 10 104775 kääntyy johtamattomaksi. Transistorin Q11 kannalla jännite on Vcc/2-Vbe johtuen jännitehäviöstä diodissa D10. Transistorin Q10 kannalla, joka on myös johdin 21, jännite on Vcc/2. Transistorien Q10 ja Q11 emitterillä jännite on Vcc/2 - Vbe. Näin ollen, samassa lepotilassa, transistori Q10 on kääntynyt johta-5 vaksi ja ja transistori Q11 on kääntynyt johtamattomaksi. Positiivisen jännitepiikin nostaessa jännitetason diodin D11 anodilla arvoon Vcc/2 + Vbe jännite transistorin Q13 kannalla nousee arvoon Vcc/2 ja on suuruudeltaan riittävä ohjaamaan transistorin Q13 johtavaksi. Samanaikaisesti transistori Q12 kääntyy johtamattomaksi. Transistorin Q13 kääntyessä johtavaksi transistorin Q14 kanta kytkeytyy 10 maahan ja transistori Q14 kääntyy johtavaksi. Transistorin Q14 kääntyessä johtavaksi transistorin Q14 kollektorilla alkaa positiivinen toistotaajuuden 2fH omaava pulssi. Kun positiivinen jännitepiikki johtimessa 17 päättyy, kondensaattorin C2 yli vaikuttava lisäjännite häviää aikavakiolla, jonka määräävät vastuksen R14 ja kondensaattorin C2 arvot. Kun kondensaattori C2 on riittävästi purkautunut, 15 transistori Q13 kääntyy johtamattomaksi ja transistori Q12 kääntyy johtavaksi. Transistorin Q13 kääntyessä johtamattomaksi, transistori Q14 kääntyy johtavaksi ja 2fH-pulssi päättyy. Kun negatiivinen jännitepiikki alentaa jännitteen johtimessa 21 arvoon Vcc/2- Vbe, transistori Q11 kääntyy johtavaksi ja transistori Q10 kääntyy johtamattomaksi. Transistorin Q11 kääntyessä johtavaksi transistori Q10 20 kääntyy johtamattomaksi. Transistorin Q11 kääntyessä johtavaksi transistori Q14 kääntyy johtavaksi ja tuottaa toisen positiivisen 2fH-pulssin. Kun negatiivinen jännitepiikki päättyy ja kondensaattorissa C2 oleva varaus purkautuu, transistori Q11 kääntyy johtamattomaksi ja transistori Q10 kääntyy johtavaksi. Transistorin Q11 kääntyessä johtamattomaksi transistori Q14 kääntyy johtamattomaksi ja 25 päättää positiivisen pulssin. Vaikka johtimessa 23 vaikuttavissa 2fH-REF-pulsseissa esiintyykin jonkin verran vaihtelua, tällä vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta, koska vaihevertain, tyyppiä 1391 oleva integroitu piiri, on pulssin reunan tunnistava. On vain tarpeen, että 2fH-REF-puIssien leveys on suurempi kuin noin puolet juovanpaluusta johdetusta pulssista, joka on vaihevertaimen ·*: 30 toinen sisäänmeno. Tämä minimileveys voidaan varmistaa kondensaattorin C2 ja vastuksen R14 sopivalla valinnalla. Samanaikaisesti pulssin leveys tulisi pitää niin pienenä kuin on tarpeen muunninpiirin kytkentävasteen pitämiseksi nopeana.

Koko 2fH-vaakapoikkeutuksen tahdistusjärjestelmä on esitetty lohkokaavion muodossa kuviossa 4 ja on yleisesti merkitty viitenumerolla 40. 35 Kuviossa 1 esitetty yksipalainen piiri (analogiapiiri) 12 on toteutettu yksipalaisella .·. teollisuustyyppiä olevalla piirillä TA8360. Johtimessa 11 esiintyvä 1fH-video- 1

J

„ 104775 signaali on tahtipulssien erottimen 14 sisäänmeno. Tahtipulssien erotin 14 antaa pystytahdistuspulssit johtimeen 43 ja 1fH-juovantahdistuspulssit johtimeen 13.

Johtimessa 13 vaikuttavat, kuviossa 5(b) esitetyt, 1fH-juovantahdistussignaalit ovat vaihevertaimen 16 sisäänmenoja. Kuviossa 5(b) esitetty vaihevertaimen 16 5 ulostulo johtimessa 15 on alipäästösuotimen 20' virheensäätösignaali-sisään-meno. Alipäästösuotimen taajuusominaiskäyrän esimerkiksi TA8360:ssä määräävät pääasiallisesti ulkoiset ajoituskomponentit. Näin ollen lohko 20' on esitetty katkoviivoin. Ulkoiset elementit voivat käsittää sarjaankytketyn R-C-piirin, jossa on 10 mikrofaradin kondensaattori ja 3 k vastus kytkettynä kondensaattorin ja 10 maan välille. Jänniteohjattu oskillaattori 48 toimii toistotaajuudella 32fH, ja sitä ohjaa keraaminen resonanssipiiri 50. Kuviossa 5(c) esitetty nimellinen 32fH-ajoitussignaali johtimessa 49 on 32:lla jaottavan piirin 52 sisäänmeno. 32:lla jaottavan piirin ulostulo johtimessa 17 on kuviossa 5(d) esitetty 1fH-ohjaussignaali.

Tämä 1fH-signaali on johtimessa 55 vaikuttava sisäänmeno vaihevertaimen 16 15 toiseen sisäänmenoon, joka signaali voi aiheuttaa sen, että 1fH-värinä muuntaa haitallisesti kuviossa 6(b) esitettyä virheensäätöjännitettä, kuten on esitetty. Siinä tapauksessa että vaihevertaimeen 16 takaisinkytkettyjen 1fH-pulssien leveys on liian suuri, pulssinleveyttä voidaan pienentää esimerkiksi saijaankytketyllä kondensaattorilla 54. Resonanssipiirin 50 32fH-ulostulo on käytettävissä myös 20 yksipalaisen piirin ulkopuolella johtimessa 51.

Progressiivisen pyyhkäisyn ohjauspiiri 56 suorittaa myös joukon muita toimintoja. Resonanssipiirin 50 32fH-ulostulo johtimessa 51 ja 1fH-ulostulo johtimessa 17 ovat 16:lla jaottavan piirin 58 sisäänmenoja. 32fH-signaali muodostaa piirin 58 KELLO-sisäänmenon. 16:lla jaottavan piirin ulostulo on 25 ajoitussignaali, jonka taajuus on 2f„, kaksi kertaa 32:lla jaottavan piirin

toistotaajuus 1fH. Johtimessa 17 vaikuttava 1fH-ajoitussignaali muodostaa I

ASETUS-tahtisignaalin 16:lla jaottavan piirin 58 initialisoimista varten ja piirin 58 I

tahdistamiseksi johtimessa 17 vaikuttavalla 1fH-signaalilla. 16:lla jaottavan piirin = 58 ulostulo johtimessa 59 on pulssinleveyspiirin 60 sisäänmeno. Pulssin-- : 30 leveyspiiri 60 varmistaa, että johtimessa 61 vaikuttavan koijaamattoman 2fH-REF- “ "1 signaalin pulssien leveys on riittävän suuri, jotta se takaa vaihevertaimen 64 oi- kean toiminnan CA1391-tyyppisessä integroidussa vaihelukitussa silmukka- ' piirissä 62.

Samoin kuin kuviossa 1 esitetyn piirin tapauksessa 2fH-REF-signaali on 1 35 symmetrinen vain siinä määrin, että alussa 1fH-signaalin toimintajakso on ~

viisikymmentä prosenttia. 1fH-värinän vaikutus 32fHVCO:n virheensäätöjän- I

« 104775 nitteeseen näkyy kuvion 5(b) aaltomuodossa. Virheensäätöjännite laskee jaksollisesti kunkin 1fH-jakson aikana. Näin ollen 32fHVCO:n lähtöjännite f\^0 laskee jaksollisesti kunkin 1fH-jakson aikana. Taajuuden laskiessa pulssin leveys 1/fvco suurenee. Jaotinpiiri 58 kahdentaa 1fH-signaalin taajuuden, jonka jakso on 5 32fHVCO:n 32 lähtöpulssia, jakamalla jakson kahteen osaan, toisin sanoen kahdeksi kuudentoista pulssin jaksoksi. Johtuen kuitenkin 1fH VCO.n alenevasta taajuudesta ja johtuen jaksollisesti suurenevista pulssinleveyksistä ensimmäisten kuudentoista pulssin yhdistelmän leveys tA on pienempi kuin seuraavien kuudentoista pulssin yhdistelmän leveys tB. Jos kestoaika tA ei ole yhtäsuuri kuin 10 kestoaika t* 2fH-REF-ajoitussignaali ei ole symmetrinen 1fH-signaalin jakson aikana huolimatta digitaalisen jaottimen tarkkuudesta. Tämä epäsymmetria voi aiheuttaa vaihtelevan amplitudin Y1 ja Y2 omaavat paluupulssit, kuten kuviossa 5(f) on esitetty, jotka pulssit ovat analogiset kuviossa 2(e) esitettyjen paluupulssien kanssa ja jotka voivat aiheuttaa rasterin hajautumista. Digitaalipiirin 15 kehittämää 2fH-REF-signaalia täytyy tästä syystä käsitellä korjaamattomana signaalina, joka tarvitsee lisäkäsittelyn.

Vaihevertaimen 64 virheensäätösignaali johtimessa 65 on sisäänmeno alipäästösuotimelle 63. Alipäästösuotimen 63 ulostulo on ohjaussisäänmeno jänniteohjatulle oskillaattorille 66, joka toimii taajuudella 2fH ja joka on merkitty 20 2fHVCO. Tyypppiä 1391 olevan oskillaattorin toimintataajuuden ja alipäästösuotimen taajuusvasteen määräävät ulkoiset ajoituskomponentit, kuten kuviossa 7 on yksityiskohtaisemmin esitetty. Näin ollen lohko 63 on esitetty katkoviivoin. Alipäästösuotimen 63 taajuusominaiskäyrän määrää sarjaankytketty R-C-piiri, jonka muodostavat esimerkiksi 1,5 mikrofaradin kondensaattori C53 ja 2 k vastus 25 R68. Jänniteohjatun oskillaattorin 66 lähtöjännite johtimessa 69 muodostaa 2fH-signaalin 2fH PALUU-pulssien muodossa. Nämä 2fH PALUU -pulssit ovat sisäänmenona saha-aaltogeneraattorille 70, jolle voidaan manuaalisesti aikaansaada vaiheviive manuaalisen viivepiirin 72 avulla. Saha-aaltogeneraattorin 70 ulostulo johtimessa 71 on kondensaattorin C56 kautta vaihtovirtakytketty johti-30 mella 73 vaihevertaimen 64 toiseen sisäänmenoon.

Kuvioiden 6(a) - 6(d) aaltomuodot esittävät kuviossa 4 kehitettyjen 1fH-ja 2fH-REF-ajoitussignaalien keskinäisiä vaihesuhteita. Kuvio 6(a) esittää tahdistuspulssien erottimen 14 kehittämiä ja vaihevertaimeen 16 syötettyjä 1fH TAHTI -pulsseja johtimessa 13. Kuvio 6(b) esittää 32:lla jaottavan piirin 52 1fH-35 ulostuloa johtimessa 53. Ensimmäinen vaihelukittu silmukka huolehtii siis 1fH-pulssien nousevan reunan ja esimerkiksi 1fH TAHTI -pulssien keskikohdan 13 104775 ! vaiheesta toistensa suhteen. Tätä vaihelukitusta voidaan säätää viive- tai suodinpiirin avulla, joka on esitetty kondensaattorina 54. Kuten kuvioissa 6(a) ja 6(b) on esitetty, viivepiiri 54 ei siinä aiheuta mitään viivettä. Kuvio 6(c) esittää pulssileveyspiirin 60 kehittämää 2fH-REF-signaalia johtimessa 61, joka signaali on 5 toisen vaihelukitun silmukan 62 vaihevertaimen 64 toinen sisäänmeno. Kuten kuvion 1 piirin tapauksessa, kuvion 4 toinen vaihelukittu silmukka 62 vaikuttaa siten, että se lukitsee KORJATTU 2fH -signaalin 1fH-tahtisignaaliin ja poistaa keskiarvoittamalla 1fH-värinästä johtuvat korjaamattoman 2fH-REF-signaalin epäsymmetriset ajoitusvirheet. Kuvio 6(d) esittää johtimessa 69 vaikuttavat 10 2fH PALUU-pulssit, jotka ovat saha-aaltogeneraattorin 70 sisäänmenona. Saha-aaltogeneraattorin 70 manuaalinen säätöpiiri 72 mahdollistaa KORJATTU 2fH- ja 2fH-REF-pulssien välisen vaihe-eron säädön.

Kuviossa 4 esitetyn lohkokaavion osan piirikaavio on esitetty kuviossa 7. Vaihelukittu piiri 62 on toteutettu teollisuustyyppiä olevalla integroidulla piirillä 15 CA1391. Piiri 62 sisältää oskillaattorin 66, vaiheilmaisimen 64, esiohjaimen 84, vaiheilmaisimen lähtöasteen 86 ja Vcc-jännitteen säätimen 87. Oskillaattori 66 on RC-tyyppinen, ja sen napaa 7 käytetään taajuuden säätämiseksi. Ulkoinen kondensaattori C51 on kytketty navasta 7 maahan ja se varautuu napojen 6 ja 7 välille kytketyn ulkoisen vastuksen R62 kautta. Kun jännite navassa 7 ylittää 20 sisäisen esijännitteen, kondensaattori C51 purkautuu sisäisen vastuksen kautta.

Tämä johtaminen aiheuttaa ohjauspulssin kehittymisen, joka ohjauspulssi " päättyy, kun kondensaattori on riittävästi purkautunut. Purkausjakso riipuu l navassa 4 vaikuttavasta saha-aaltosignaalista. Navassa 3 vaikuttavien negatiiviseen suuntaan muuttuvien tahtipulssien vaihetta verrataan navassa 4 25 vaikuttavaan saha-aaltomuotoon, joka on johdettu vaakapoikkeutuksen juovanpaluu- eli paluupulsseista. Jos tahdistussignaalin ja saha-aaltomuodon ^

välillä ei ole vaihe-eroa, ei navassa 5 kulje mitään nettovirtaa. Vaihesiirtymän I

esiintyessä virta kulkee joko napaan 5 päin tai navasta 5 poispäin taajuuden korjaamiseksi. Esiohjaimen 84 toimintajakso eli pulssivälisuhde voidaan säätää 30 asettelemalla navassa 8 vaikuttava jännite. Kuvion 7 piirissä tämän määrää “ vastusten R63 ja R64 muodostava jännitteenjakaja. Potentiometriä R37, joka on Ϊ kytketty napaan 7 vastuksen R72 kautta, voidaan käyttää oskillaattorin 66 taajuuden manuaaliseen säätämiseen.

Saha-aallon kehittävä piiri 70 käsittää transistorin Q4, vastuksen R55 ja " 35 kondensaattorin C50. Kondensaattorin C50 yli kehittynyt saha-aaltosignaali on vaihtovirtakytketty napaan 4 kondensaattorin C56 kautta. Transistori Q2 ja “ 104775 14 potentiometri R20 muodostavat manuaalisesti säädettävän viivepiirin 72, joka muuttaa saha-aaltokondensaattorin C50 varaamiseen tarvittavaa virtaa. Kondensaattorin C50 varaamiseen tarvittavan ajan muutos aiheuttaa noin 0 - 2 mikro-sekunnin muuttuvan viiveen 2fH-REF- ja KORJATTU 2fH -pulssien vaihe-5 suhteessa.

Esiohjaimen 84 KORJATTU 2fH -ulostulo johtimessa 67 on transistorit Q5 ja Q6 käsittävän vuorovaiheohjaimen sisäänmenona, joka vuorovaiheohjain antaa 2fH OHJAUS-lähtösignaalin vaakapoikkeutuslähtöpiirille.

•.

• « • « « • « i .»

I

i

Claims (6)

1. Vaakapoikkeutusjärjestelmä, joka käsittää: 5 ensimmäisen (12) ja toisen (62) vaihelukitun silmukan, joka ensimmäi nen vaihelukittu silmukka (12) kehittää ensimmäisen ajoitussignaalin (17) ensimmäisellä juovantahdistustaajuudella ja joka toinen vaihelukittu silmukka (62) kehittää juovantahdistussignaa-lin (67), ja vaakapoikkeutuslähtöasteen (68), joka on kytketty toiseen vaihelukit-10 tuun silmukkaan (62) tahdistetun vaakapyyhkäisyn muodostamista varten, tunnettu siitä, että järjestelmä lisäksi käsittää välineet (56), jotka johtavat ensimmäisestä ajoitussignaalista toisen ajoitussignaalin (61), jolla on toinen taajuus, joka on ensimmäisen taajuuden kokonaiskerrannainen, joka on suurempi kuin yksi, ja joka taajuus vaihtelee 15 ensimmäistä taajuutta vastaavalla nopeudella; ja että toinen vaihelukittu silmukka (62) vastaanottaa toisen ajoitussignaalin (61) ja toisen vaihelukitun silmukan (62) mainitulla toisella taajuudella tuottaman signaalin (73) ja sisältää jänniteohjatun oskillaattorin (66), joka kehittää tasaisen juovantahdistussignaalin (67) mainitulla toisella taajuudella, ja että toisella vaihe-20 lukitulla silmukalla (62) on silmukkaominaisvaste aika, joka on suurempi kuin toisen ajoitussignaalin vaihtelunopeuden jakso; ja että vaakapoikkeutuslähtöaste (68) muodostaa tahdistetun vaakapyyhkäisyn mainitun toisen taajuuden mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että 25 ensimmäisen vaihelukitun silmukan (12) takaisinkytkentäsignaali (55) johdetaan ensimmäisestä ajoitussignaalista (17).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toinen vaihelukittu silmukka (62) käsittää alipäästösuotimen (63), joka ohjaa jänniteohjattua oskillaattoria (66), ja että alipäästösuotimella on silmukkavasteen - *< 30 määräävä taajuusominaiskäyrä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu takaisinkytkentäsignaali (73) johdetaan vaakapoikkeutuslähtöasteesta (68) saatavista paluupulsseista (69).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu saha- : 35 aaltosignaalipiiristä (70), joka kehittää mainitun takaisinkytkentäsignaalin (73), ,·. joka on vasteelleen mainituille paluupulsseille (69). 16 104775

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toisen ajoitussignaalin (61) perättäisten pulssijaksojen summa ensimmäisen ajoi-tussignaalin (17) kullakin pulssijaksolla on vakio. 5 » « 104775 ! 17