FI75640C - Cylinderlaos, nyckel till laoset samt metod foer framstaellning av nyckeln. - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU „ [B3 (11> utläggningsskrift '^640 ! (51) Kv.lk.Vlnt.CI4 E 05 B 27/04, 19/08

SUOMI-FINLAND

(Fl) (21) Patenttihakemus-Patentansökning 802177 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 07.07.80

Patentti- ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä - Giltighetsdag g^ g^ g g

Patent- och registeratyrelaen (41} Tullut julkjseksi _ Bllvit offentlig 1 K 01' 81 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - n? ro

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad >' ·«3·οο (86) Kv hakemus - Int ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 10.07.79 Ruotsi-Sverige(SE) 7906022-4 (71) GKN-Stenman AB, Box 371, Eskilstuna, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Bo Widen, Torshälla, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (54) Sylinterilukko, avain lukkoa varten sekä menetelmä avaimen valmistamiseksi - Cylinderläs, nyckel tili läset samt metod for framställning av nyckeln Tämä keksintö koskee sen tyyppistä sylinterilukkoa, joka on esitetty patenttivaatimuksen 1 johdannossa.

US-patenttijulkaisussa 2 070 333 on esitetty oleellisesti edellämainittua tyyppiä oleva lukko, jossa on kaksi sivutankoa, jotka on sovitettu toimimaan yhdessä keskelle sijoitetun, kavennettujen nastojen muodostaman rivin kanssa, jotka nastat on sovitettu siirtymään aksiaalisuunnassa hammastetulla pinnalla varustetun avaimen avulla.

Sivutanko on suhteellisen ohut ja se on varustettu osilla, jotka oikean avaimen ollessa työnnettynä sisäsylinteriin eli tulppaan ja kun sisäsylinteriä on kierretty, tarttuvat nastojen kavennettuihin osiin, jotka kavennetut osat sijaitsevat eri kohdissa eri nastoja pitkin ja joiden nastojen alapäät ovat kartiomaisesti kaarevat toimimaan yhdessä avaimenlehden kanssa.

Tällaisen sylinterilukon valmistaminen on monimutkaista useista eri syistä, mm. koska nastat on valmistettava hyvin tarkasti. Teräväkärkiset nastat ovat myös alttiina kulutukselle toimiessaan yhdessä avaimen kanssa, johtuen nastojen ja avaimen välisestä piste- 2 75640 kosketuksesta kun avain työnnetään lukkoon ja poistetaan siitä.

Eräs toinen epäkohta ilmenee silloin jos lukko pyritään avaamaan väärän avaimen avulla, koska tunnetussa lukossa nastojen kaarevia kartiomaisia pintoja vastaan tulevat pinnat ovat tasaiset; kun si-vutangot tällöin painuvat sisään sylinterin keskiosaa päin, ei niiden aiheuttamia voimia voida pidättää tyydyttävällä tavalla.

US-patenttijulkaisussa 3 080 744 on esitetty toisen tyyppinen sylinterilukko, jossa sivutanko toimii yhdessä litteiden vipuhaitta-levyjen kanssa, joissa on ulkoneva elin, joka työntyy syvennyksiin, jotka sijaitsevat eri kohdissa sivutankoa pitkin. Tämäntyyppiset vi-puhaittalevyt ovat kuitenkin erittäin alttiita kulumiselle ollessaan kosketuksessa avaimen kanssa, josta syystä tällaisten lukkojen rakenne on epätyydyttävä. Lukossa on myös se epäkohta, että sen sisäsy-linterissä olevaa käyttötilaa ei käytetä täysin hyväksi, josta syystä mahdollisten lukkoyhdistelmien lukumäärä on suhteellisen pieni.

Tämä pätee myös US-patentin 2 070 233 mukaisiin lukkoihin samoista syistä.

Eräs toinen lukkorakenne on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 035 433. Tämä sylinterilukko on varustettu sivutangolla, joka toimii yhdessä vipuhaittalevyjen kanssa, jotka ovat varustetut eri kohdissa olevilla hammastuksilla. Tämä lukko vaatii useiden keskenään erilaisten vipuhaittalevyjen käyttämistä eli yhtä jokaista hammastus-kohtaa varten, mikä monimutkaistaa lukon valmistamista. Tästä huolimatta tämän lukon lukkoyhdistelmien lukumäärä on pieni. Ne olosuhteet, joissa sivutanko ja haittavipu tarttuvat toisiinsa, aiheuttavat helposti sivutangon juuttumisen kiinni tai lukkiutumisen.

Ruotsalainen patenttijulkaisu 385 228 ja US-patenttijulkaisu 3 499 302 esittävät sylinterilukkoa, jossa sivutanko tarttuu keskeisesti oleviin nastoihin, jotka nousevat ylös ja kiertyvät muodoltaan erikoisen avaimenlehden ansiosta. Tässä tapauksessa sivutanko työntyy nastan kehäpinnassa olevaan syvennykseen. Tämän lukon eräs epäkohta on että se on valmistettava erittäin tarkasti, mikä suuresti lisää lukon kustannuksia.

Nyt ko. keksinnön eräänä tarkoituksena on saada aikaan edelläesitetyn tyyppinen sylinterilukko, jossa ei ole tunnettujen lukkojen 3 75640 edelläesitettyjä epäkohtia ja jossa sivutanko ja lukkonastat voivat toimia yhdessä tehokkaammalla tavalla samalla kun lukon toimintatapa paranee ja se on vaikeampi murtaa.

Keksinnön mukainen sylinterilukko tunnetaan siitä, että salpatangossa on useita ulokkeita, jotka sallivat mainitun sal-patangon palautuksen sisäsylinteriin lomittumalla nastojen uuma-osiin, jotka uumaosat rivissä tai kussakin rivissä olevissa nastoissa sijaitsevat yhdenmukaisesti lukitusnastan mainittuun päähän nähden, ja jotka ulokkeet sijaitsevat siten, että ne lomittuvat kyseisiin uumaosiin kun rivissä olevat nastat on saatettu avaimella ennaltamäärättyyn asemaan avaimen ollessa toiminta-asennossa, ja että salpatangossa tai kussakin salpatangossa on ohjausosat, jotka lomittuvat rivissä olevien nastojen väliin ainakin silloin kun salpatanko on sisäänpainettuna sisäsylinteriin ja toimimalla yhdessä sisäsylinterissä olevien pintojen kanssa estävät salpatangon vinoonasettumisen.

Tämän keksinnön avulla on mahdollista yksinkertaistaa nastojen valmistusta ja parantaa kosketusta sivutangon ja nastan välillä, jolloin lukon valmistus kokonaisuutena yksinkertaistuu huomattavasti ja lukon toimintavarmuus paranee.

Sen sijaan että nastat varustetaan terävillä päillä, jotka toimivat yhdessä avaimen kanssa, voidaan nastan kummatkin päät tehdä tasaisiksi, jolloin segmentti- tai reunaosa nastan toisessa päätypin-nassa on sovitettu toimimaan yhdessä avaimen hammastuksen vastaavien ··: pintojen kanssa, jolloin saadaan aikaan kosketus nauhan- tai segmen- /: tin muotoista aluetta pitkin nastan ja avaimen välillä tavanomaisten lukkojen pistekosketuksen sijasta. Tämän avulla on mahdollista käyt-tää hyväksi sisäsylinterissä olevaa tilaa täydellisemmin, koska nastoja ei tarvitse sijoittaa keskeisesti lukkoon, vaan ne voidaan sijoittaa poikkisuunnassa lähemmäksi sivutankoja ja sovittaa toimimaan yhdessä avaimen hammastetun sivuosan kanssa. Tämä sivuosa voidaan sijoittaa alemmalle tasolle kuin avaimenlehden hammastus, jolloin - huolimatta siitä, että nastat on sijoitettu sivulle sivutangoja päin - tilaa on riittävästi kaikkien nastojen sijoittamiseksi kokonaisuudessaan sisäsylinteriin. Tällä tavalla on myöskin olemassa mahdollisuus sijoittaa haluttaessa toinen nastarivi sisäsylinterin vastakkaiselle puolelle, joka toimii yhdessä siihen liittyvän sivu-tangon kanssa sekä avaimen hammastetun sivuosan kanssa, joka sijait- 4 75640 see avaimen vastakkaisella puolella ensin mainitun sivuosan suhteen. On selvää, että lukon yhdistelmämahdollisuuksia voidaan tällä tavalla lisätä huomattavasti.

Avaimenlehti voidaan myös sovittaa toimimaan yhdessä tavanomaiseen tapaan keskellä olevan nastarivin kanssa, joka esimerkiksi voi käsittää tavanomaisia ylä- ja alanastoja.

Erään sopivan rakennemuodon mukaan voi nastojen kavennettuihin osiin tunkeutuvien ulokeosien sisäreunojen muoto vastata vastaavan nastan kaarevaa pintaa niin, että sivutangon ollessa lukkoasennossa nämä sisäreunat koskettavat oleellista osaa nastojen kehäpinnasta, jolloin kosketus sivutangon ja nastojen välillä paranee niin, että jos pyritään avaamaan lukko väärän avaimen avulla, jakautuu siten syntyvän voiman vaikutus suuremmalle pinnalle, mikä parantaa lukon turvallisuutta murtoa vastaan.

Sivutanko on sopivimmin ulokkeiden välissä varustettu osilla, jotka asettuvat nastojen väliin ja auttavat sivutangon ohjaamista si-säsylinterissä olevaan syvennykseen, kun sivutanko siirtyy irroitus-asentoon tai siitä pois.

Siitä huolimatta, että sivutanko on suhteellisen paksu - mikä parantaa lukon turvallisuutta murtoa vastaan - on sivutanko tällä tavalla ohjattu niin tarkasti ja turvallisesti ettei ole mitään vaaraa siitä, että sivutanko takertuisi kiinni.

Lukon murtamisen vaikeuttamiseksi voidaan yksi tai useampi lu-kitusnastoista varustaa kavennetuilla lisäosilla, jotka voivat olla matalampia kuin ensinmainitut kavennukset.

Tämän lisäksi voi ainakin yksi nasta olla varustettu useilla syvemmillä kavennetuilla osilla, jotka sijaitsevat eri kohdissa nastaa pitkin siten, että lukko voidaan avata yleisavaimella.

Tämä keksintö koskee myös edellisentyyppistä sylinterilukko-avain-yhdistelmää sekä avainta tällaista yhdistelmää varten.

Keksinnön mukainen avain tarjoaa edellämainitut edut mitä tulee kosketukseen avaimen hammastuksen ja nastojen välillä ja tarjoaa myös sen tärkeän edun, että on vaikeata kopioida avain normaalin avaimen valmistukseen käytettävän laitteiston avulla. Avaimenlehti voidaan tehdä suhteellisen ohueksi koska sivuosa tai -osat antavat tarvittavan lujuuden avaimenlehdelle. Erityisen menetelmän mukaan muodostettu avaimen hammastus helpottaa suhteellista liikettä avaimen 5 75640 ja nastojen välillä ja varmistaa sen, että nastat sijoittuvat tarkasti pystyasentoon toimimaan oikealla tavalla yhdessä sivutangon kanssa.

Tämä keksintö koskee myös menetelmää avaimen valmistamiseksi edellämainituntyyppistä yhdistelmää varten.

Seuraavassa selitetään keksinnön mukaisia rakenne-esimerkkejä viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1a esittää osittain leikattua perspektiivikuvaa keksinnön mukaisesta sylinterilukosta, kuviot 1b ja 1c esittävät tasokuvia siitä kuinka kuvion 1 mukaisen sylinterilukon sivutanko toimii yhdessä kavennettujen nastojen muodostaman rivin kanssa, kuvio 2a esittää perspektiivikuvaa avaimesta kuvion 1a mukaista sylinterilukkoa varten, kuvio 2b perspektiivikuvaa suuremmassa mittakaavassa lukkoon kuuluvista nastoista, jotka nastat on sovitettu toimimaan yhdessä avaimen hammastetun sivuosan kanssa, kuvio 3 leikkausta kuviossa 1a esitetystä sylinterilukosta, ja kuvio 4 kuviota 3 vastaavaa leikkausta kuviossa 1a esitetystä sylinterilukosta sen jälkeen, kun avain on työnnetty siihen ja sisä-sylinteriä on kierretty.

Kuviot 5 ja 6 esittävät kuviota 3 ja 4 vastaavalla tavalla vaihtoehtoista rakennemuotoa, joka on varustettu kahdella nastarivil-lä, jotka toimivat yhdessä sivutangon kanssa, ja jossa käytetään avainta, joka on varustettu kahdella hammastetulla sivuosalla.

Kuviot 7 ja 8 esittävät vastaavalla tavalla erästä toista rakennemuotoa, jossa nastarivien läpi kulkevat tasot muodostavat keskenään terävän kulman.

Kuviot 9 ja 10 esittävät perspektiivisesti erästä avainaihiota kuvion 2a mukaisten avaimien valmistamiseksi.

Kuvio 11 esittää menetelmää avaimen valmistamiseksi kuvion 9 ja 10 mukaisesta avainaihiosta sivulta katsoen, ja kuvio 12 leikkausta kuvion 11 viivaa XII-XII pitkin.

Kuvioissa 1a-4 on esitetty sylinterilukko, joka käsittää pesän 3 ja sisäsylinterin 4, joka kiertyy pesässä. Sisäsylinterissä 4 on rako 5 avainta 2 varten, joka rako on sisäsylinterin pyörimisakselin suuntainen.

Sisäsylinterissä 4 on rivi porauksia 6, jotka poikkisuunnassa eivät ole kohdakkain sisäsylinterin 4 pyörimisakselin kanssa. Jokaisessa porauksessa 6 on lukitusnasta 7 ja jokaisessa nastassa 7 on kavennettu osa 7a, jonka halkaisija on pienempi kuin nastan muun osan 6 75640 halkaisija. Kaikki kavennetut osat 7a sijaitsevat samassa kohdassa vastaavissa nastoissa. Jokaisessa porauksessa 6 on jousi 15, joka painaa nastaa alaspäin kuviossa 1a ja nastat voivat siirtyä jousia vastaan kun seuraavassa esitettävä avain 2 työnnetään rakoon 5.

Sisäsylinterin 4 kehäosassa on pitkittäissuunnassa kulkeva syvennys 20, johon sivutanko 10 on sijoitettu. Sivutangoissa 10 on poikkileikkaukseltaan V:n muotoinen ulko-osa 10a, joka voi asettua vastaavalla tavalla V:n muotoiseen syvennykseen 21, joka on pesän 1 sisätilassa, kun sisäsylinteri on oikeassa kulma-asennossa pesässä. Sivutangon päiden ja syvennyksen 20 takapintojen välissä on jouset 17, jotka painavat sivutankoa ulospäin ja sivutanko voi siirtyä sisäänpäin jousien voimaa vastaan sisäsylinteriä 4 kierrettäessä, edellyttäen että oikea avain on työnnetty sisään kuten jäljempänä on esitetty.

Sivutanko 10 on sisäpuoleltaan varustettu useilla kaarimaisil-la korvakkeilla tai ulokkeilla 10b, kuten kuvioissa 1b ja 1c on esitetty. Nämä ulokkeet 10b sijaitsevat pystysuunnassa eri kohdissa tai korkeuksilla sivutangoissa ja jotta sivutanko voisi painua takaisin kun sisäsylinteriä yritetään kiertää, on niiden sovittava vastaavien nastojen kavennettuihin osiin 7a. Koska nastat 7 ovat identtisiä on niiden oltava eri korkeuksilla porauksissaan sisäsylinterissä niin, että sivutanko voi siirtyä takaisin. Nämä nastojen pystyasennot määrittyvät hammastetun pinnan mukaan, joka on avaimenlehden 2b sivuosassa.

Koska ulokkeet 10b ovat kaarimaiset, ne tulevat olemaan kosketuksessa nastojen kehän suhteellisen suuren osan kanssa, jolleivat nastat ole oikeassa asennossa sivutangon takaisinpainumisen mahdollistamiseksi. Tämä on edullista siinä mielessä, että nastojen ja sivutangon kuluminen vähenee. Sivutangon 10 ulokkeiden 10b välissä on ohjausosia 10c. Nämä ovat nastojen 7 välissä kun sivutanko on painunut takaisin ja ne ovat kosketuksessa syvennyksen 20 ylä- ja alaohjauspintojen kanssa syvennyksen ja porausten 6 keskinäisten leikkauskohtien välissä. Tämä auttaa sivutangon ohjautumista syvennyksessä ja estää siten sivutankoa juuttumasta kiinni.

Avain 2 on esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 2a ja siinä on kantaosa 2a, josta avaimesta voi saada otteen ja terä eli lehti 2b. Avaimenlehdessä 2b on reunahammastus, joka joutuu kosketukseen tavanomaisen nastahaittarivin kanssa, jotka sijaitsevat sisäsylinterin 7 75640 keskellä. Kuviossa 1a on esitetty useita tämäntyyppisiä nastahaitta-elimiä, joiden alanastat 8 ja ylänastat 9 sopivat porauksiin 18 vast. 19 ja joihin jouset 16 vaikuttavat.

Avaimenlehden 2b toisella puolella olevassa sivuosassa 2c on hammastus, joka toimii yhdessä nastojen 7 kanssa. Hammastus käsittää hammasosat 2c', jotka muodostuvat tasanteista, joita vastaan nastojen alapäätypinnat asettuvat kun avain on työnnetty täysin sisäsylinterin sisään, nastojen asennon määrittämiseksi, sekä kaltevat väliosat 2c" hammasosien välissä nastojen siirtämiseksi kun avain on työnnetty sisäsylinteriin ja vedetty siitä pois.

Kun nasta lepää avaimen hammastetun pinnan 2c' yhtä hammasosaa vastaan, on avaimen ja nastan välillä tasainen kosketuspinta nastan alapäätypinnan 7d segmentin alueella. Hammastetun pinnan väliosat 2c" ovat, näitä osia pitkin katsottuna, poikkileikkaukseltaan kaarevan koverat niin, että kun nasta lepää väliosaa vastaan, on nastan ja avaimen välillä kaareva kosketusalue. Tästä seuraa, että kun avaimenlehti työnnetään sisäsylinteriin ja vedetään siitä ulos, siirtyvät nastat helposti ylös ja alas vastaavissa porauksissaan ja sijoittuvat lopuksi niissä tarkasti määritettyihin asentoihin. Tämän lisäksi kuluminen on vähäistä koska avaimenlehden ja nastojen välillä on aina suhteellisen suuri kosketuspinta-ala.

Geometrisesti muodostaa avaimen hammastettu pinta osan pinnasta, joka muodostuu kun piste pyörii kiinteällä etäisyydellä akselin ympäri liikkuen sen suunnassa, joka akseli on nastojen 7 akseleiden suuntainen, ja joka akseli siirtyy pituussuunnassa avaimenlehden suhteen samanaikaisesti kun se pysyy vakioetäisyydellä lehdestä. Se kiinteä etäisyys, jolla piste pyörii on sopivimmin oleellisesti sama kuin nastojen 7 säde tai tätä suurempi, ja paras kosketus nastojen ja avaimen välillä saadaan kun etäisyys on sama kuin nastojen säde. Tässä tapauksessa akseli siirtyy sopivimmin tasossa, joka on samassa suhteessa avaimeen etäisyyden ja suhteellisen sijainnin osalta kuin se taso, joka sisältää nastojen 7 akselit.

Toisin sanoen on avaimen hammastetun pinnan määrittävän pisteen liike avaimen suhteen oleellisesti sama kuin nastojen ja avaimen välinen suhteellinen liike kun avain työnnetään sisäsylinteriin ja poistetaan siitä.

Hammasosat 2c' ja väliosat 2c" ovat avoimet avaimenlehden toiselle puolelle ja ne ovat matkan päässä avaimenlehden toiselta puo- 8 75640 lelta niin, että näiden osien ja toisen puolen välille jää tietty ainepaksuus.

Kun avain työnnetään sisäsylinteriin ja poistetaan siitä, vaikuttaa nastoihin vääntövoima nastojen pohjapintojen ja avaimenlehden välisen segmenttikosketuksen ja nastojen ja hammastetun avaimenlehden väliosien välisen kaarevan kosketuksen takia. Tämä aiheuttaa nastojen kiertymisen niin, ettei kuluminen keskity nastojen tiettyihin yksittäisiin kohtiin.

Kuten on esitetty, on kunkin nastan päätypinta 7d tasainen, joka toimii yhdessä avaimen hammastetun pinnan kanssa. Tämä yksinkertaistaa nastojen valmistusta. Pinta voi kuitenkin olla katkaistun kartion muotoinen tai kaareva. Näitä nastojen muotovaihtoehtoja varten voidaan avaimen hammastettu pinta määrittää geometrisesti oleellisesti samalla tavalla kuin edellä.

Kuviossa 2b esitetty nasta 7 on varustettu kavennetuilla lisäosilla 7b, jotka eivät ole yhtä syviä kuin kavennettu osa 7a. Näiden kavennettujen lisäosien 7b ansiosta on vaikeata murtaa lukko, koska sivutangossa olevat ulokkeet 10b voivat osittain työntyä näihin kavennettuihin osiin mutta eivät riittävästi sallimaan sivutangon siirtymistä takaisin. Jos murtovaras yrittää murtaa lukkoa, antavat nämä matalammat osat väärän osoituksen nastan asettumisesta oikeaan asentoonsa. Ainakin yksi nastoista 7 voi myös olla varutettu riittävän syvillä kavennetuilla lisäosilla sivutangon takaisinpainumisen mahdollistamiseksi. Nämä on sijoitettu keskenään eri kohtiin vastaavia nastojen pitkin ja mahdollistavat lukon avaamisen yleisavaimen avulla tunnetulla tavalla.

Piirustuksen kuvioissa 5 ja 6 on esitetty lukko, jossa on kaksi nastariviä 7, jotka toimivat yhdessä vastaavan sivutangon kanssa, jotka sijaitsevat sisäsylinterin 4 vastakkaisilla puolilla. Tässä tapauksessa on sisäsylinterissä olevassa avaimen raossa keskiosa 5b avaimen lehteä varten (jossa on hammastettu pinta, joka toimii yhdessä tavanomaisten nastahaittasarjän kanssa) ja kaksi sivuosaa 5c avaimen sivuosien 2c hammastettuja pintoja 2c' varten. Nastasarjat 7 ja sivutanko-osat toimivat samalla tavalla kuin edellä on esitetty kuvioiden 1-4 yhteydessä ja samoja viitenumerointa on käytetty samoista osista.

Tämä rakenne saa aikaan sylinterilukon, jossa on erityisen suuri määrä lukkoyhdistelmiä sisäsylinterin pienestä koosta huolimatta. Kahta nastasarjaa 7 ohjaavat hammastukset voivat erota toisistaan.

9 75640

Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty muunnelma kuvioiden 5 ja 6 mukaisesta lukosta, jossa nastarivien 7 keskiakseleiden tasot muodostavat terävän kulman keskenään sen sijaan että ne ovat yhdensuuntaiset.

Tämän takia on mahdollista käyttää paremmin hyväksi käytettävissä olevaa tilaa sisäsylinterissä. Kulma kunkin tason ja raon pitkittäis-keskitason välillä ei ole suurempi kuin noin 30-35°.

Kuvioissa 9 ja 10 on esitetty esimerkkejä avainaihioista, joita voidaan käyttää avaimien valmistamiseksi sylinterilukkoja varten. Kuvioiden 5-8 mukaan kussakin avainaihiossa on kantaosa 2a, avaimen-lehti 2b, ja lehden kummallakin puolella sivuosa 2c ja lehden ja sivuosan hammastetut pinnat työstetään aihioon. On kuitenkin mahdollista valmistaa avaimia aihioista, joissa ei ole erityisesti tunnistettavia sivuosia, jolloin sivuosat muodostetaan samalla kun sen hammastetut pinnat työstetään aihioon. Sopivan avaimen valmistamiseksi kuvioiden 1-4 mukaista lukkoa varten käytetään sopivimmin aihiota, jossa on lehti ja yksi ainoa sivuosa.

Kuviossa 11 on esitetty käytetty menetelmä avaimen valmistamiseksi avaimen aihiosta. Kuten aikaisemmin on esitetty, on avaimen sivuosassa 2c oleva hammastettu pinta geometrisestä osa pinnasta, joka määrittyy kun piste pyörii kiinteällä etäisyydellä akselista, joka avaimen suhteen on nastojen akseleiden suuntainen, jolloin piste liikkuu akselin suuntaisesti, jonka ympäri se pyörii ja akselit siirtyvät avaimen suhteen sen pitkittäissuunnassa. Tämä saadaan käytännössä aikaan jyrsin- tai poraustyökalun 25 avulla, joka on kosketuksessa aihion reunaosan kanssa, jolloin työkalun pyörimisakselin asento avaimeen nähden etäisyyden ja sijainnin suhteen on sama kuin nastojen asento avaimen suhteen kun avain on sisäsylinterissä. Kun työkalua 25 pyöritetään, se ja avaimen aihio siirtyvät toistensa suhteen työkalun pyörimissuunnassa ja avaimen aihion pitkittäissuunnassa reunaosaa pitkin. Nämä liikkeet on esitetty nuolien avulla kuviossa 11. Kuviossa 12 tämä toimenpide on esitetty tasossa.

Avaimen lehdessä oleva hammastus 2b' voidaan muodostaa tavanomaiseen tapaan joko ennen avaimen sivuosassa olevan hammastuksen 2c' muodostamista tai sen jälkeen. Jos lukossa ei ole tavanomaisia nas-tahaittaelimiä, voidaan hammastettu pinta 2b' tietysti jättää pois. Kuten on esitetty, on hammastettu pinta 2b' korkeammalla kuin sivuosan hammastettu pinta 2c' ja tämä on yleensä tapana. Näissä hammastetuissa pinnoissa voi kuitenkin olla osia, jotka yhtyvät toisiinsa.

\ · 10 75640

Edelläolevässä esityksessä on avaimen sivuosassa oleva hammastettu pinta muodostettu leikkurin avulla, joka on nastojen suuntainen avaimen suhteen. Tietty eroavuus täsmällisestä samansuuntaisuudesta on kuitenkin sallittavissa ilman että se haittaa toiminnallista suhdetta nastojen ja hammastetun pinnan välillä.

Claims (10)

75640 11

1. Sylinterilukko, joka käsittää a) pesän (3), b) pesään kierrettävästi tai pyöritettävästä sijoitetun sisäsylintyerin (4), c) sisäsylinterin akselin kanssa yhdensuuntaisena kulkevan uran (5) avainta (2) varten, d) ainakin yhden lukitusnastojen (7) rivin, jotka nastat on ohjattu sisäsylinterissä olevissa rei'issä tai porauksissa (6) ja ovat varustetut yhdellä tai useammalla uumaosalla (7a), jonka halkaisija on pienempi kuin nastan muut osat, ja jotka lukitusnastat (7) ovat jousivaikutus-ta vastaan liikkuvia niihin avaimella (2) vaikutettaessa, joka tulee kosketukseen lukitusnastojen (7) päiden (7d) kanssa kun avain työnnetään uraan (5), e) ainakin yhden salpatangon (10), joka sijaitsee sisäsylinterin (4) kehäosassa aksiaalisuunnassa kulkevassa urassa (20), joka salpatanko jousivaikutuksen alaisena työntyy ulospäin sisäsylinteriin nähden ja tarttuu sylin-teripesässä (3) olevaan vastaavaan uraan (21), joka ura ·.. on muotoiltu palauttamaan salpatangon sisäsylinteriin tätä oikealla avaimella kierrettäessä, tunnettu siitä, f) että salpatangossa (10) on useita ulokkeita (10b), jotka sallivat mainitun salpatangon palautuksen sisäsylinteriin (4) lomittumalla nastojen uumaosiin (7a), *' jotka uumaosat rivissä tai kussakin rivissä olevissa nas toissa sijaitsevat yhdenmukaisesti lukitusnastan mainittuun päähän (7d) nähden, ja jotka ulokkeet (10b) sijaitsevat siten, että ne lomittuvat kyseisiin uumaosiin (7a) kun rivissä olevat nastat on saatettu avaimella ennalta-määrättyyn asemaan avaimen ollessa toiminta-asennossa, ja g) että salpatangossa tai kussakin salpatangossa on ohjausosat (10c), jotka lomittuvat rivissä olevien nastojen (7) väliin ainakin silloin kun salpatanko on sisään- 12 75640 painettuna sisäsylinteriin ja toimimalla yhdessä sisäsy-linterissä olevien pintojen kanssa estävät salpatangon vinoonasettumisen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että salpatangossa tai kussakin salpatangossa (10) olevat ulokkeet (10b) sijaitsevat mainittujen ohjausosien (10c) välillä ja ovat kaarevia kosketuksen aikaansaarniseksi nastojen (7) kehäpinnan oleellisen osan kanssa muulloin kuin avaimen ollessa mainitussa toiminta-asennossa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että yhdessä tai useammassa lukitusnastassa (7) on vielä muita uumaosia (7b), joihin uloke (10b) voi tunkeutua, jotka muut uumaosat (7b) ovat vähemmän syviä kuin mainitut toiminnalliset uumaosat (7a).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että ainakin yhdessä nastassa (7) on useita eri korkeudella olevia uumaosia (7a) lukon avaamisen mahdollistamiseksi yleisavaimella.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että siinä on ensimmäinen ja toinen lukitusnastojen (7) rivi sekä ensimmäinen ja toinen salpatanko (10), jolloin ensimmäinen luki tusnastarivi toimii yhdessä ensimmäisen salpatangon kanssa ja toinen lukitusnastarivi toimii yhdessä toisen salpatangon kanssa, ja lisäksi ensimmäisessä rivissä olevien nastojen päihin vaikutetaan koodatulla pinnalla (2c', 2c"), joka on muodostettu avaimen (2) lehti- tai teräosan (2b) toista sivua kulkevaan osaan (2c), sekä toisessa rivissä oleviin nastoihin (7) vaikutetaan toisella koodatulla pinnalla (2c', 2c"), joka on muodostet 13 75640 tu avainlehden (2b) toisella puolella olevaan pitkittäiseen reuna- tai sivuosaan (2c).

6. Avain jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaiseen sylinteri lukkoon, joka avain käsittää lehti- tai teräosan (2b), tunnettu siitä, että avaimen pituussuunnassa kulkevassa, lehtiosan toisella puolella olevassa reuna- tai sivuosassa (2c) on koodattu pinta nastojen (7) toisen päätypinnan (7d) reunaosaan vaikuttamiseksi, joka koodattu pinta sisältää koodiosia tai -syvennyksiä (2c1), jotka on sovitettu pitämään nastat (7) ennalta-määrätyssä asemassa silloin kun avainlehti on työnnettynä uraan (5), ja yhdysosia (2c''), jotka kulkevat pituussuunnassa vierekkäisten koodiosien välillä, ja jotka on järjestetty vaikuttamaan nastoihin ja ohjaamaan niitä oleellisesti koko vierekkäisten koodiosien välisen matkan silloin kun avainta liikutetaan lukossa toiminta-asentoonsa tai pois toiminta-asennostaan, jolloin yhdysosilla (2c'1) on kove-rasti kaareva poikkileikkausmuoto poikittain pituussuuntaan nähden, joka muoto on oleellisesti vakioinen yhdysosien koko pituudella niin, että näillä on kaareva koske-: tusalue nastojen (7) päätypinnan reunan kanssa, nastoja : ohjattaessa koodiosien (2c') välillä, ja lisäksi koodiosat (2c') ja yhdysosat (2c'') ovat avoimia ! lehtiosan toisesta sivupinnasta ulospäin oleellisesti kohtisuorassa suunnassa nastojen ja avaimen pituus-akseleihin nähden, ja sijaisevät tietyllä etäisyydellä tämän toisesta sivupinnasta niin, että mainittujen osien (2c', 2c'') ja lehden toisen sivupinnan välillä on tietty, lehteen kuuluva ainesalue.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen avain, tunnet-t u siitä, että yhdysosat (2c'1) käsittävät pinnanosia, jotka määrittää piste tai päätepisteellä varustettu suora tai kaari, joka pyörii pisteen tai päätepisteen kanssa 14 75640 määrätyllä etäisyydellä nastojen (7) akseleiden kanssa pääasiassa yhdensuuntaisella akselilla olevasta pisteestä, joka suorittaa jatkuvaa tai jaksottaista liikettä nastojen akseleiden kautta kulkevassa tasossa tai tämän kanssa pääasiassa yhdensuuntaisessa tasossa.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen avain, tunnettu siitä, että lehti- tai teräosan (2b) toisella puolella olevan reuna- tai sivuosan (2c) pituussuunnassa kulkeva osa muodostaa toisen koodipinnan, joka muistuttaa ensimmäistä koodipintaa ja on järjestetty vaikuttamaan toisessa rivissä oleviin nastoihin (7), jolloin toiseen koodipintaan pintaan kuuluvat koodiosat (2c') ja yhdysosat (2c'') ovat avoimia lehden toisesta sivupinnasta ulospäin niin, että mainittujen osien (2c‘, 2c'1) ja lehden. ensimmäisen sivupinnan välillä on lehteen kuuluva ainesalue.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen avain, tunnettu siitä, että lehdessä (2b) on mainitussa reunaosassa (2c) tai reunaosien välillä erilainen koodaus (2b1) kuin mainitulla reunaosalla tai -osilla (kuva 11).

10. Menetelmä avaimen valmistamiseksi sylinterilukkoon, joka lukko käsittää pesän (3), sisäsylinterin (4), joka on järjestetty pesässä kierrettäväksi tai pyöritettäväksi, uran (5), joka ulottuu sisäsylinteriin yhdensuuntaisesti sen akselin kanssa ja on järjestetty vastaanottamaan avaimen, ja lukitusnastojen (7) rivin, joilla nastoilla on pyöreä poikkileikkaus ja ovat sisäsylinterissä olevissa rei'issä tai porauksissa (6) ohjattuja, jotka poraukset osalta pituuttaan yhtyvät uraan (5), ja jotka nastat (7) ovat jousien (15) vaikutusta vastaan liikkuvia silloin kun avain työnnetään uraan (5), ja jolloin nastojen (7) keskilinja on tasossa, tunnettu siitä, is 75640 että lehtiosalla (2b) varustettu avainaihio kiinnitetään siten suhteessa pyörivään leikkuutyökaluun (25), että työkalun pyörimisakseli on oleellisesti yhdensuuntainen tämän tason kanssa, ja että aikaansaadaan suhteellinen siirtymä työkalun (25) ja avainaihion välillä työkalun pyörimisakselia pitkin sekä lehden pituussuunnassa, ja että työkalu saatetaan hetkellisesti kosketukseen osalla leikkuupintaansa lehden sivu- tai reunaosaa (2c) vasten muodostamaan tällä koodipinnan, joka on järjestetty vaikuttamaan nastan toisen päätypinnan reunaosaan, joka pinta käsittää koodiosia (2c') mainittujen nastojen pitämiseksi ennaltamäärätyissä asemissa silloin kun valmis avain on toiminta-asennossa urassa (5), sekä yhdysosia (2c''), jotka ulottuvat avaimen pituussuunnassa vierekkäisten koodiosien (2c11) välillä nastoihin vaikuttamiseksi ja niiden ohjaamiseksi oleellisesti koko vierekkäisten koodiosien välisellä alueella silloin kun avain työnnetään toiminta-asentoonsa ja vedetään siitä pois, jolloin kullekin yhdysosalle aikaansaadaan koverasti kaareva poikkileikkausmuoto pituusakse-1 linsa poikki, joka muoto aikaansaadaan vakioisena yhdyso saa pitkin kaarevan vaikutusalueen muodostamiseksi nastan päätypintareunan kanssa, kun nasta on yhdysosan ohjaamana. 16 75640