FI73185C - Behaollarfoerslutning. - Google Patents

Description

λ kuulutusjulkaisu •^Ιΐίδ fB] (11> UTLÄGGN,NGSSKR,FT 7318 5 C (45) Patentti myönnetty (51) Kv.ik*/Int.ci/ B 65 D 53/04

SUOMI-FIN LAND

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 792604 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 2 1.08.79

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 21.08.79

Patent- och registerstyrelsen (41) Tullut julkiseksi-Biivit offentiig 23.02.80 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvmoq ne 87 Ansökan utlagd och utl.sknften publicerad ^ J ' ' (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 22.08.78 Japani-Japan(JP) 101463/78 (71) Japan Crown Cork Co., Ltd., 31“5 4-chome, Shinbashi, Minato-ku, Tokyo,

Japan i-Japan(JP) (72) Kouichi Doi , Aichi-ken, Fumio Mori, Kanagawa-ken,

Isao lehinose, Kanagawa-ken, Tetuomi Ogimoto, Aichi-ken,

Katsuhiko Kitagawa, Aichi-ken, Japani-Japan(JP) (74) Berggren Oy Ab (54) Astiansuljin - Behä11 arförs1utning

Esillä oleva keksintö koskee astiansuljinta, johon sisältyy irti kuorittava vuoraus. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee astian-suljinta, jonka rakenteessa vuoraus (tiiviste), joka on muodostettu ahtopuristamalla jotakin lämpöplastista hartsia, on kiinnitetty sulkimen kuoren sisäpintaan siinä määrin, että vuoraus ei kuoriudu irti sulkimen kuoresta astiaa tavalliseen tapaan käsiteltäessä, mutta kun astian ostaja haluaa kuoria vuorauksen irti, se on helposti irti kuorittavissa sormin, käyttämättä erityistä työkalua.

Astiansulkimia, joihin kuuluu sulkimen kuori ja vuoraus, joka on kiinnitetty kuoreen siinä määrin, että se voidaan kuoria irti, on tätä ennenkin käytetty pullotettujen juomien ja ruokien palkin-tomyynnissä.

Tiivistävinä sulkimina kuten kruunusulkimina ynnä muina astiansulki-mina on laajalti käytetty tuotteita, jotka on valmistettu kerrostamalla pintaa suojaava maali metallilevylle, muovaamalla päällystetty metallilevy kruunusulkimeksi, hattusulkimeksi tai sen tapaiseksi, ja kiinnittämällä valmiin esineen sisäpintaan tiiviste. Pullotettujen 2 73185 juomien palkintomyynnissä on omaksuttu järjestelmä, jonka mukaan vähittäismyyjälle postitetaan tai annetaan voitto eli palkinto, jos hänelle on postitettu ennaltamäärätty lukumäärä tiivisteitä tai voittomerkillä varustettu tiiviste, tai jos hän on saanut kruunu-sulkimen tai hatun kuoren, jonka sisäpintaan on painettu palkintomerk-ki. Tällaisessa palkintomyynnissä käytettävien kruunusulkimien tai hattujen tuotannossa vaaditaan ennenkaikkea, että tiivisteet voidaan helposti kuoria irti kruunusulkimen tai hatun kuoresta. Vaaditaan kuitenkin myös, että tiivisteet on kiinnitettävä kruunun tai hatun kuoreen sen verran lujasti, että tiivisteet eivät kuoriudu irti kruunu-suljinten tai hattujen valmistusvaiheessa, kujetusvaiheessa tai pullojen suljentavaiheessa, ja että kruunusulkimilla tai hatuilla on oltava tarpeeksi syövytysvastusta sisältämiinsä juomiin nähden, jotka tavallisesti ovat varsin syövyttäviä, ja että niiden on pystyttävä kestämään sellaista käsittelyä kuin leikkausta tai valssausta. Hygieeniseltä kannalta ei lainkaan voida sallia sisällysjuoman kanssa välittömässä kosketuksessa olevan tiivistepinnan painamista. Yleensä itse tiiviste sovitetaan kruunusulkimen tai hatun sisäpintaa vasten siinä tilassa, että sillä on tiettyä viruvuutta. Näin ollen on toivottavaa, että kun tiiviste kuoritaan irti, kruunukuoren tai hatun sisäpintaan tehty painomustekerros siirtyy tässä tilassa tiivisteeseen, siihen tarttuneena tai jää sellaisenaan kuoreen.

Kruunusulkimeksi palkintomyyntiä varten on ehdotettu kruunusuljintä, joka käsittää kuoren ja vuorauksen, joka on kiinnitetty kuoreen irtikuoriutuvan maali/maali-rajapinnan tai maali/vuoraus-rajapinnan välityksellä. Kaikissa tavanomaisissa tämän tyyppisissä kruunusulki-missa kuori ja vuoraus on liimattu toisiinsa huomattavin liimaus-lujuuksin vuorauksen estämiseksi putoamasta kuljetuksen aikaisen tärinän johdosta tai korkkausvaiheessa ja riittämättömän tiivistyksen välttämiseksi. Näin ollen irti kuoriminen on usein vaikeata, varsinkin silloin kun vuoraus kuoritaan irti sormen kynnellä. Kun vuorausta kohotetaan irtikuorimista varten terävällä työkalulla, kuori-mistoimi on vaarallinen lapsille, ja on tapahtunut, että lapset ovat loukkaantuneet yrittäessään kuoria vuorauksia irti palkinto-kruunusulkimista terävillä työkaluilla.

Näin ollen tällä alalla on varsin toivottavaa saada kehitetyksi astiansuljin, joka on varustettu vuorauksella, joka on liimattu sulkimen kuoreen sen verran lujasti, että vuorauksen irtoamista tai riittämätöntä tiivistystä ei aiheudu tavanomaisesta käsittelys tä, mutta että vuoraus voidaan kuoria irti sormin hyvin helposti,, käyttämättä kuorimiseen erityistä terävää työkalua.

3 73185

Niinpä esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan vuorauksella varustettu astiansuljin, joka käsittää sulkimen kuoren sekä vuorauksen, joka on muodostettu in situ ahtopuristamalla jostär kin hartsista, ja jossa tahaton vuorauksen kuoriutuminen irti sulkimen kuoresta on estetty ja vuoraus on helposti kuorittavissa irti sulkimen kuoresta sormin, käyttämättä kuorimiseen erityistä työkalua.

Esillä olevan keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan irti-kuorittavalla vuorauksella varustettu astiansuljin, jossa on uudenlainen vuorauksen rakenne ja uudenlainen liimausrakenne.

Edelleen esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan as-tiansuljin, johon kuuluu vuoraus, jonka rakenne on sellainen, että vuorauksen irtikuoriutuminen saatetaan alkuun verraten kapean, vuorauksen keskiosaan muodostetun liuskan toisesta reunasta ja sen jälkeen kun liuskaa on kuorittu niin pitkälti, että siihen voidaan sormin tarttua, niin jos liuskaa vedetään sormin, vuorauksen kehä-reunan kuoriutuminen käynnistyy jälleen ei-tarttuvaa tai heikosti tarttuvaa rajapintaa myöten, ja vuorauksen koko pinta saadaan täten tehokkaasti irti kuorituksi.

Esillä olevan keksinnön mukaan saadaan aikaan astiansuljin, joka käsittää sulkimen kuoren ja tämän ylälevyyn kiinnitetyn irti kuorittavissa olevan vuorauksen, jossa vuorauksessa on verraten ohut keskiosa ja verraten paksu kehäosa, jotka on muodostettu ahtopuristamalla jotakin lämpöplastista hartsia mainittuun kuoreen, kuorintaliuskan, joka on erotettu läpileikatulla viivalla tai murrettavissa olevalla, heikennetyllä viivalla ja joka on yhdistetty vuorauksen verraten paksuun kehäosaan, joka on muodostettu vuorauksen keskiosan ympärille samaksi kappaleeksi sen kanssa, ja sulkimen kuoren ylälevyn ja vuorauksen väliin on muodostettu ainakin yksi kuoriutuva rajapinta, johon kuoriutuvaan rajapintaan kuuluu liimaamaton tai heikosti liimattu alue irtikuoriutuvan vuorauksen uloimmassa kehäosassa sekä mainitun uloimman kehäosan sisäpuolella alue, joka on liimattu vuoraukseen suuremmalla liimauslujuudella kuin mainittu ei-liimattu tai heikosti liimattu alue.

Keksinnön tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksista.

73185

Kuvio 1 on tasokuvanto, joka esittää esillä olevan keksinnön mukaisen kruunutyyppisen astiansulkimen erästä sovellutusmuotoa.

Kuvio 2 on suurennettu leikkauskuvanto, joka esittää kuvion 1 mukaisen astiansulkimen leikkausrakennetta.

Kuviot 3A, 3B ja 3C ovat perspektiivikuvantoja, jotka esittävät keksinnön mukaisessa astiansulkimessa olevan vuorauksen perättäisiä kuorimismenettelyjä.

Kuviot 4A-4N ovat kuvantoja, jotka havainnollistavat erilaisia lii-mauslujuuden jakaantumisen modifikaatioita esillä olevan keksinnön mukaisen astiansulkimen vuorauksessa.

Kuvio 5 on osaleikkauskuvanto, joka esittää erästä kuvion 2 mukaisen astiansulkimen sovellutusmuotoa, jossa liimauslujuus on jaettu peittämällä.

Kuvio 6 on leikkauskuvanto, joka havainnollistaa uudelleensuljetta-vaa tyyppiä olevaa hattusuljinta vielä eräänä keksinnön sovellu-tusmuotona, jossa painomustekerros siirretään vuoraukseen.

Kuviot 7 ja 8 ovat kaaviokuvia, jotka havainnollistavat eräitä esimerkkejä esillä olevan keksinnön mukaisen astiansulkimen päällysteen rakenteesta.

Niin kuin näkyy kuvioista 1 ja 2, jotka havainnollistavat erästä esillä olevan keksinnön mukaisen astiansulkimen sovellutusmuotoa, astiansulkimeen kuuluu sulkimen kuori, jota kokonaisuudessaan on merkitty viitenumerolla 1, ja vuoraus, jota kokonaisuudessaan on merkitty viitenumerolla 2. Sulkimen kuoressa 1 on ylälevyosa 3 ja helmaosa 4, joka on taivutettu ja jatkuu ylälevyosan 3 kehältä. Helmaosaan 4 on muodostettu ennestään tunnettuja aallotuksia. Kuori 1 on jotakin ennestään tunnettua metalliainetta, ja ainakin kuoren sisäpintaan on muodostettu pöhjamaalikerros jotakin syövytystä kestävää suojamaalia. Tarpeen mukaan voidaan tehdä painovärikerros, joka muodostaa palkintomerkin tai sentapaisen. Liima-ainekerros 7 on kerrostettu suojamaalikerrokselle 5 ja painovärikerrokselle 6 ahtopuristamalla in situ muodostetun vuorauksen sitomista varten.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa astiansulkimessa vuoraus 2 muodostetaan yhdentyneesti kuoren 1 kanssa ahtopuristamalla jotakin lämpöplastista hartsia kuoren 1 sisään. Vuoraus 2 sidotaan kuoreen 1 liima-ainekerroksen 7 avulla. Tässä vuorauksessa 2 on verraten ohut keskiosa 8 ja verraten paksu kehäosa 9. Suositeltavaa on, että ainakin osalle paksua kehäosaa 9 on muodostettu tiivistävä, 5 73185 renkaanmuotoinen ulkonema kosketusta varten astian suun S, kuten pullon suun kanssa. Tässä sovellutusmuodossa paksuun kehäosaan 9 kuuluu sisäinen ulkonema 10, joka on tarkoitettu joutumaan kosketukseen astian suun sisäisen kehäreunan kanssa, ja ulkoinen ulkonema 11 kosketusta varten astian suun ulkoisen, kehänmyötäisen reunan kanssa sekä kovera uurre 12 kosketusta varten astian suun yläpinnan kanssa.

Esillä olevan keksinnön mukaan vuorauksen 2 keskiosaan 8 on muodostettu kuorintaliuska 14, joka on erotettu läpileikatulla viivalla tai murtuvaksi heikennetyllä viivalla 13 ja on yhteydessä paksun kehäosan 9 kanssa. Tässä selityksessä ja oheisissa patenttivaatimuksissa sanonta "läpileikattu viiva" tarkoittaa viivaa, joka on leikattu läpi sideainekerrokseen 7 tai maalikerrokseen 5 saakka liuskan 14 erottamiseksi keskiosasta 8, ja sanonnalla "heikennetty viiva" tarkoitetaan erotusviivaa, joka on muodostettu uurtamalla tai rei'ittämällä niin, että liuska 14 voidaan helposti erottaa tätä viivaa myöten.

Kuorintaliuskan 14 muoto ei ole erityisen kriittinen, kunhan se voidaan kuoria irti pitkin pienempää leveyttä kuin vuorauksen keskiosa, ja kunhan sen koko on riittävän suuri sormin tartuttavaksi, kun vuoraus kuoritaan kokonaan irti. Toisin sanoen, kuorintaliuskan 14 erotusviiva 13 voi olla V-, u-,_7-, S, Z- ym. muotoinen.

Jotta esillä olevan keksinnön mukaisessa astiansulkimessa liuskan 14 alkukuorinta saataisiin käynnistymään tehokkaasti ja sujuvasti, on suositeltavaa, että liuskan 14 kärkipääosaan on muodostettu nuppi 15, joka ulkonee ylälevystä siihen nähden kohtisuoraan suuntaan. Tarkemmin sanottuna jos tätä nuppia 15 työnnetään liuskan 14 kuorin-tasuuntaan (jota kuviossa 1 on merkitty nuolella 16) sormen päällä tai kynnellä, kuoriutuminen liimausrajapintaa myöten, joka selitetään jäljempänä, saadaan etenemään hyvin sujuvasti, koska tämä nuppi 15 toimii eräänlaisena vipuna. Nupin 15 muoto ei ole erityisen kriittinen. Nuppi 15 voi esimerkiksi olla muodoltaan pilaria, puoliympyrän tai neliön muotoista pilaria muistuttava. Kuorinta-toimen helppouden (kuoriutuvuuden) kannalta nuppi 15 mieluimmin on katkaistun kartion muotoinen.

Jotta liuskan 14 kuoriminen kävisi tehokkaasti liuskaa repimättä, verraten paksu lujitusripa voi olla muodostettu mainitun erotusviivan 6 731 85 13 sisäpuolelle, niin että lujitusripa ulottuu paksua kehäosaa kohti. Piirustuksessa esitetyssä sovellutusmuodossa edellä mainittu nuppi 15, tai nuoli 16, toimii lujitusripana. Silloin kun erotusviivana 13 on edellä mainitunlainen heikennetty viiva, on toivottavaa, että liuskaa 14 irti kuorittaessa vuoraus murtuu ainoastaan heikennetyn viivan kohdalta eikä heikennetystä viivasta erillään olevasta liuskan osasta. Tämän ominaisuuden saavuttamiseksi heikennetyn viivan sisäpuolelle voi olla muodostettu verraten paksu lujitusripa 17 heikennettyä viivaa pitkin. Lisäksi paksu lujitusripa 18 voi olla muodostettu heikennetyn viivan ulkopuolelle heikennettyä viivaa pitkin, niin että lujitusripa 18 toimii yhdessä sisäpuolisen lujitus-rivan 17 kanssa heikennetyn viivan suojaamiseksi tapaturmaiselta murtumiselta ja murtumisen varmistamiseksi heikennetyn viivan kohdalta kuorimisen aikana.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa astiansulkimessa käytetään juuri edellä selitettyä uutta muotoa ja rakennetta olevaa vuorausta ja tämä vuoraus 2 on kiinnitetty kuoreen 1 vähintään yhdellä irtautuvalla rajapinnalla, johon kuuluu liimautumaton tai heikosti liimautunut alue, joka vastaa irti kuorittavan vuorauksen kehäosaa, ja lujasti liimautunut alue, joka sijaitsee uloimman kehäosan sisäpuolella ja jonka liimauslujuus on suurempi kuin mainitun liimautumattoman tai heikosti liimautuvan alueen.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä sovellutusmuodossa tämä irtautuva rajapinta on muodostettu vuorauksen 2 ja liima-ainekerroksen 7 välille, ja tässä irtautuvassa rajapinnassa, joka on esimerkiksi jäljempänä selitettävän kuvion 5 mukainen, liimautumaton tai heikosti liimautunut alue 19 on muodostettu uloimpaan kehäosaan ja alue 20, joka on liimautunut suuremmalla liimauslujuudella kuin liimautumaton tai heikosti liimattu alue 19, on muodostettu mainitun liimautumattoman tai heikosti liimatun alueen 19 sisäpuolelle.

Syy siihen, että liimaamaton tai heikosti liimattu alue on muodostettu irtikuorittavan rajapinnan uloimpaan kehäosaan ja alue 20, jonka liimauslujuus on suurempi, on muodostettu sisäpuolelle, selitetään seuraavassa.

On välttämätöntä, että vuoraus 2 on kaikista kohdistaan liimattu kuoreen 1 niin lujasti, että tapaturmaista vuorauksen kuoriutumista tl 7 73185 irti kuoresta ei aiheudu kuljetuksen aikana tai korkkausvaiheessa, eikä myöskään astiaa suljettaessa. Kun vuoraus kuoritaan irti kuoresta, niin sulkemistoimen helppouden kannalta on tärkeätä, että vuorauksen ja kuoren väliseen rajapintaan ensiksi muodostuu lohkea-ma eli halkeama. Esillä olevan keksinnön mukaan, koska vuorauksen keskiseen osaan on läpileikatulla tai heikennetyllä viivalla muodostettu kuorintaliuska, jonka leveys on pieni, niin, joskin vuoraus 2 on kiinnitetty kuoreen 1 suurella liimauslujuude11a vuorauksen keskiosassa tai tämän läheisyydessä, vuorauksen irtikuoriutumi-nen saadaan helposti alkuun liuskan siitä reunasta, jonka leveys on pieni, ja liuskaa kuoritaan ensiksi kohdalta, jossa sen koko on riittävä sormin tarttumista varten. Kun liuskaa sitten vedetään sormin, niin, koska rajapinnan uloinpaan kehäosaan on muodostettu heikosti liimattu alue, vuorauksen kuoriutuminen saadaan helposti alkuun vuorauksen koko kehäreunasta, ja tämän johdosta vuorauksen koko pinta kuoriutuu irti varsin helposti ja sujuvasti. Tässä tapauksessa, koska vuorauksen kehäreuna on muodostettu paksuksi lujitus-osaksi, voidaan saavuttaa etu sikäli, että vaikka liuskaa vedetään voimakkaasti, liuskan repeytyminen on tehokkaasti estetty, ja vuorauksen kuoriutuminen irti voidaan saada alkuun sen kehäreunasta varsin helposti.

Esillä olevan keksinnön mukaisen astiansulkimen vuorauksen irti kuorimisen työvaiheet selitetään nyt kuvioiden 3A, 3B ja 3C yhteydessä .

Jos nuppia 15 työnnetään liuskan 14 kuorintasuuntaan (piirustuksessa vasemmalle) sormen päällä, tämä nuppi toimii eräänlaisena vipuna, ja kuoriutuminen saadaan helposti aikaan liimakerroksen ja vuorauksen välipinnassa (kts. kuviota 3A) .

Sitten, niin kuin kuviosta 3B näkyy, nupin 15 tai liuskan 14 yläpäähän tartutaan sormenpäillä ja vedetään kuorintasuuntaan tai ylöspäin, jolloin murtuminen heikennettyä viivaa 13 myöten ja liuskan 14 kuoriutuminen etenevät kunnes murtuminen ja kuoriutuminen saavuttavat vuorauksen 2 paksun kehäosan 9.

Vihdoin, niin kuin kuviosta 3C näkyy, liuskaa 14 vedetään ylöspäin eli vastakkaiseen suuntaan siihen suuntaan nähden mihin liuskaa 14 kuorittiin, puristaen liuskaa 14 sormenpäillä, ja kuoriutuminen aiheutuu ensiksi vuorauksen 2 kehäosan ja kuoren 1 välistä, ja täten 8 73185 koko vuoraus saadaan varsin helposti kuorituksi irti. Esillä olevan keksinnön mukaisessa vuorauksella varustetussa astian-sulkimessa on liuskan irtikuorimissuunta vuorauksen keskeltä sen kehälle päinvastainen kuin koko vuorauksen kuorimissuun-ta, niin kuin edellä on huomautettu, ja vuorauksen irtikuori-minen voidaan suorittaa käyttämättä mitään erityistä työkalua.

Lisäksi paksu kehäosa toimii sekä tiivistystyynynä että kuorin ta luj itteenä.

Esillä olevan keksinnön mukaan kuoriutumisrajapinta voidaan muodostaa vuorauksen ja liimakerroksen väliin, niin kuin kuvioissa 1 ja 2 on esitetty, tai se voidaan muodostaa liimakerroksen ja maali-kerroksen väliin tai kahden erilaisen maalikerroksen väliin. Edelleen voidaan käyttää modifikaatiota, jonka mukaan muodostetaan vähintään kaksi edellä mainitunlaista kuoriutumisrajapintaa ja liimaa-mattoman tai heikosti liimatun alueen kuoriutuminen aiheutetaan yhtä rajapintaa myöten, kun taas lujemmin liimatun alueen kuoriutuminen aiheutetaan toista rajapintaa myöten.

Silloin kun kuoriutumisrajapinta muodostetaan vuorauksen ja liima-kerroksen väliin, liimauslujuuden asettelu asianomaisessa osassa voidaan suorittaa eri tavoin. Esimerkiksi silloin kun liimaa ei kerrosteta sille kuoren sisäpinnan osalle, joka vastaa vuorauksen ulointa kehäosaa ja kun liimaa kerrostetaan sisemmälle osalle, lii-maamaton alue ja lujasti liimattu alue voidaan muodostaa yksinkertaisimmin. Tietenkin käytetyn liiman on oltava sellaista, että se antaa nk. kuoriutuvan liimauksen, so. liimauksen, jonka kokonaiskuo- 2 2 riutumislujuus on 0,02-5 kg/cm , varsinkin 0,05-3 kg/cm . Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää menetelmää, jossa liimaa kerrostetaan kuoren koko sisäpinnalle ja peitekerros, jolla ei ole mitään liimautu-vuutta vuoraukseen nähden, muodostetaan vain sille osalle, joka vastaa vuorauksen ulointa kehäosaa.

Joukko alueita, joilla on valinnainen liimauslujuus, voidaan muodostaa yhdistämällä edellä mainitut ajatukset. Esimerkiksi liimakerros-täpliä voidaan muodostaa painamalla tms, niin että täplien tiheys on suurempi lujasti liimautuvalla alueella kuin heikosti liimautuvalla alueella, ja että näiden kahden alueen liimauslujuuden erotus on asianmukaisesti aseteltu. Edelleen voidaan käyttää modifikaatiota, jonka mukaan liimakerros kerrostetaan yhdenmukaisesti ja peitekerros- I! 9 731 85 täpliä muodostetaan liimakerrokselle liimauslujuuden erotuksen aset-telemiseksi. Liimakerrostäplien tiheyttä, so. liimapinta-alan suhdetta koko pinta-alaan voidaan vaihdella O %:sta liimautumattomalla alueella 100 %:iin lujasti liimautuvalla alueella. Liimatäplien tiheys valitaan asianmukaisesti halutusta liimauslujuudesta riippuen. Esimerkiksi liimautuvan alueen pinta-alan suhteeksi valitaan vähintään 80 % lujasti liimautuvaa aluetta varten, 30-80 % kohtuullisesti liimautuvaa aluetta varten ja enintään 30 % valitaan heikosti liimautuvaa aluetta varten.

Esillä olevan keksinnön se sovellutusmuoto, jossa liimakerros jaetaan täplien muotoon, on edullisempi kuin se sovellutusmuoto, jossa vuoraus on liimattu yhdenmukaisella liimakerroksella, koska kuorimisen vaatima voima tällöin voidaan helposti säätää ennalta määrätylle tasolle ja kuorimistoimi siten helpottuu.

Kun esillä olevan keksinnön mukaan tiivistävä, rengasmainen kohouma kosketusta varten astian suun kanssa muodostetaan vuorauksen paksuun kehäosaan, niin tiivistysvaikutuksen kestävyyden kannalta on parempi, että vuoraus on lujasti liimattu kuoriutumisrajapintaan ulkoista kehäosaa vastaavalla alueella tai sen läheisyydessä. Tämän toivottavan tunnusmerkin saavuttamiseksi vuorauksen uloimman kehäosan liimau-tumattoman tai heikosti liimautuvan alueen sisäinen ääriviiva sijoitetaan mieluimmin mainitun rengasmaisen kohouman sisäpuolisen kehänmyötäisen reunan ulkopuolelle.

Kun vuorauksen uloimpaan kehäosaan muodostetaan liimautumaton alue erittäin kestävän tiivistysvaikutuksen saavuttamiseksi, niin on parempi, että alue, jonka liimauslujuus on suurempi kuin keskiosan, muodostetaan liimautumattoman alueen sisäpuolelle sen viereen.

Useita esimerkkejä täplien muodossa olevan liimakerroksen jakautuma-kuvioista on esitetty kuvioissa 4A-4N. Seuraavat symbolit näissä kuvioissa tarkoittavat seuraavia alueita, jotka ovat suhteelliselta liimauslujuudeltaan erilaisia: A: liimautumaton alue B: heikosti liimautunut alue C: kohtuullisesti liimautunut alue D: lujasti liimautunut alue.

10 731 85

Lyhyesti sanottuna liimakerrosalue voi olla sommiteltu millä tahansa valinnaisella tavalla, kunhan täytetään se vaatimus, että liimaton tai heikosti liimattu alue on oltava uloimmalla kehäosalla ja lujemmin liimattu alue on oltava tämän liimattoman tai heikosti liimatun alueen sisäpuolella. Kuvioissa 4A-4N esitetyissä sommitelmissa pidetään kruunusulkimen tai muun astiansulkimen tiivistyskyvyn kestävyyden kannalta parempana, että liimattoman tai heikosti liimatun alueen sisäläpimitta uloimmalla kehäosalla on suurempi kuin tai olennaisesti yhtä suuri kuin vuorauksen uloimman kehänmyötäisen paksun osan sisäläpimitta. Liimattoman tai heikosti liimatun alueen sisäpuolelle muodostettu lujasti liimattu alue voi olla ympyränmuotoinen kuten kuvioissa 4D ja 4E tai renkaan muotoinen kuten kuvioissa 4A, 4B, 4C, 4F, 4G, 4H, 41, 4J ja 4K. Viimeksimainitussa tapauksessa irtikuorinnan helpottamiseksi liimaton alue tai heikosti liimattu alue. voi lisäksi olla sovitettu sen alueen sisäpuolelle, jonka liimaus lujuus on suurempi kuin ulkoisen kehäosan, niin kuin kuvioista 4A, 4B, 4G ja 41 näkyy. Jos nuppia 15 vastaavalle koskiselle osalle muodostetaan liimaton tai heikosti liimattu alue niin kuin kuvioissa 4C 4J, 4F ja 4K, irtikuorintaa työntämällä nuppia 15 voidaan helpottaa. Lisäksi jos keskiosaan muodostetaan lujasti liimattu alue, niin kuin kuviossa 4B, alkusitoutumista kuoreen ahdettuun vuorauksen muo-dostushartsiin voidaan parantaa. Tässä tapauksessa liuskan irtikuo-rimisen helpottamiseksi lujasti liimatun alueen kehälle voidaan muodostaa pieniläpimittainen liimaamaton alue.

Uloimman, kehänmyötäisen liimattoman tai heikosti liimatun alueen sisäpuolelle muodostetun lujasti liimatun alueen ei tarvitse olla ympyränmuotoinen eikä renkaan muotoinen, vaan se voi olla tehty hajallaan olevien täplien muotoon niin kuin kuvioissa 4L, 4M ja 4N on esitetty.

Metallialusta kuorta varten

Mitä keksinnön mukaisen astiansulkimen kuoren muodostamiseen käytettävään metallialustaan tulee, voidaan mainita teräslevy, jonka pinta on käsitelty fosforihapolla tai kromihapolla tai elektrolyyttisesti kromihapolla, teräslevy, jonka pinta on elektrolyyttisesti tai sulattamalla päällystetty tinalla, sinkillä tai sentapaisella sekä alumii-nilevy tai -folio.

li 11 73185

Syövytyksen kestävyyden saavuttamiseksi tämän metallialustan pinta voidaan päällystää vähintään yhdellä pöhjaamaalilla, joka on valittu ryhmästä, jonka muodostavat fenoli-epoksimaalit, epoksi-ureamaalit, epoksi-melamiinimaalit, fenoli-epoksi-vinyylimaalit, epoksi-vinyyli-maalit, vinyylikloridi-vinyyliasetaatti-kopolymeerimaalit, vinyyli -kloridi-vinyyliasetaatti-maleiinianhydridi-kopolymeerimaalit, akryy-limaalit, tyydyttämättömät polyesterimaalit ja tyydytetyt polyesteri-maalit.

Vuoraus

Keksinnön mukaisen vuorauksen muodostamiseen voidaan käyttää mitä tahansa niistä lämpöplastisista hartseista, joita voidaan ahtopuris-taa ja joilla on vuoraukselle välttämätön pehmustuskyky. Sopivimpina esimerkkeinä tällaisista lämpöplastisista hartseista voidaan mainita olefiinihartsit, varsinkin polyolefiinit kuten tiheydeltään alhaiset etyleeni-, tiheydeltään kohtalaiset etvleeni-, etyleeni-buteeni-1-kopolymeerit, etyleeni-hekseeni-kopolymeerit, etyleeni-propyleeni-kopolymeerit ja etyleeni-propyleeni- ei-konjugoidut dieeni-terpoly-meerit ja olefiini-kopolymeerit tai modifioidut polyolefiinit, jotka koostuvat pääasiassa olefiineista ja sisältävät pienempiä määriä ety-leenisesti tyydyttämättömiä muita monomeereja kuin olefiineja. Tällaisina olefiini-kopolymeereinä tai modifioituina polyolefiineina voidaan mainita esimerkiksi etyleeni-vinyyliasetaatti-kopolymeerit (EVA), saippuoidut etyleeni-vinyyliasetaatti-kopolymeerit (EVAL), etyleeni-akryylihappo-kopolymeerit, etyleeni-metyylimetakrylaatti-kopolymeerit, tyydyttämättömällä karboksyylihapolla modifioidut poly-etyleenit, (tyydyttämättömänä karboksyylihappona voidaan mainita esimerkiksi maleiinihappo, akryylihappo, metakryylihappo ja näiden esterit), tyydyttämättömällä karboksyylihapolla modifioidut poly-propyleenit (tyydyttämättömänä karboksyylihappona voidaan mainita esimerkiksi maleiinihappo, akryylihappo ja näiden esterit), ionomeerit ja kloorisulfonoidut polyetyleenit.

Näitä olefiinihartseja voidaan käyttää yksinään tai seoksina kahdesta tai useammasta niitä. Edelleen vuoraukselta, so. tiivisteeltä vaadittavia jousto-ominaisuuksia voidaan parantaa sekoittamalla poly-etyleeniin, polypropyleeniin tai EVA:aan esimerkiksi 1-60 paino-% vähintään yhtä elastomeeria, joka on valittu joukosta jonka muodostavat etyleeni-propyleeni-kumit (EPR), etyleeni-propyleeni-dieeni-kumit (EPDM) , polyisobutyleenit (PIB) , butyylikumit (IIR) , poly- i...

12 731 85 butadieenit (PB), luonnon kumit (NR), stereospesifiset isopreenit, nitriilikumit (NBR) (kuten styreeni-butadieeni-kopolymeerit, styreeni-butadieeni-lohkopolymeerit, styreeni-isopreeni-kopolymeerit ja styreeni-isopreeni-lohkokopolymeerit) ja polykloropreenit (CR).

Näihin polyolefiineihin voidaan sekoittaa hapetuksen estoaineita tai lämpöstabilointiaineita fenolityyppiä, orgaanista rikkityyppiä, orgaanista typpi-tyyppiä tai orgaanista fosforityyppiä, voiteluaineita kuten metallisaippuoita tai muita rasvahappojohdoksia, täyteaineita kuten kalsiumkarbonaattia, valkeaa hiiltä, titaanivalkoista, magnesiumkarbonaattia, magnesiumsilikaattia, hiilimustaa ynnä erilaisia savia, muita väritysaineita ja muita lisäaineita tunnettujen reseptien mukaan.

Edelleen, jotakin ristikytkyagenssia, jotakin paisutusagenssia tai näiden molempien agenssien seosta voidaan sisällyttää keksinnön mukaisesti käytettävään olefiinihartsiin ristikytketyn, paisutetun tai ristikytketyn ja paisutetun olefiinihartsikerroksen muodostamiseksi. Esimerkiksi metallialustalle kerrostettaessa olefiinihart-sia, jonka lämmönkestokyky ja pitkäikäisyys tai mekaaniset ominaisuudet kuten joustavuus ovat erinomaiset, hartsiin mieluimmin sisällytetään jotakin ristikytkyagenssia. Kun muodostetaan päällyste, jolla on tiivistettä tai sentapaista varten vaadittava pehmustuskyky, hartsiin mieluimmin sisällytetään jotakin paisutusagenssia, tarpeen vaatiessa ristikytkyagenssin kanssa.

Tällaisena ristikytkyagenssina ja paisutusagenssina voidaan käyttää ristikytkyagensseja, jotka hajaantuvat käytetyn hartsin käsittely-lämpötilaa (pehmenemislämpötilaa) lähentelevissä lämpötiloissa, kuten dikumyyliperoksidia, di-t-butyyli-peroksidia, kurayyli-hydroksidia ja 2,5-dimetyyli-2,5-di(t-butyyliperoksi)heksaani-3:a ja paisutus-agensseja, jotka hajaantuvat käytetyn hartsin käsittelylämpötilaa lähentelevissä lämpötiloissa, kuten 2,2'-atso-bis-isobutyronitriiliä, atso-dikarbonamideja ja 4,4-dihydroksi-bis-bentseeni-sulfonyyli-hydratsidia. Ristikytkyagenssia käytetään 0,1-5 paino-% hartsista laskettuna, paisutusagenssia käytetään 0,2-10 paino-% hartsista laskettuna.

Toisena esimerkkinä vuorauksessa käyttökelpoisesta lämpöplastisesta hartsista voidaan mainita pehmeä, vinyylikloridi-tyyppinen hartsiseos.

13 731 85

Liimakerros

Mitä tahansa liima-ainetta, joka pystyy kiinnittämään edellä mainitun vuorauksen astiansulkimeen voidaan valinnaisesti käyttää esillä olevassa keksinnössä.

Esimerkiksi kun vuorauksen hartsina on jokin olefiinihartsi, voidaan käyttää jotakin maalia, joka on muodostettu dispergoimalla jotakin hapetettua polyetyleeniä tai hapolla modifioitua olefiinihartsia johonkin kalvoamuodostavaan perushartsiin. Kun vuorauksen hartsina on jokin vinyylikloridihartsi, voidaan käyttää jotakin maalia, joka on muodostettu yhdistämällä johonkin vinyylikloridihartsiin jotakin lämmössä kovettuvaa hartsia kuten jotakin epoksihartsia, fenoli-hartsia tai alkydihartsia.

Olefiinihartsisen vuorauksen liimamaaliin on mieluimmin tehokkaasti jakautuneena jotakin hapetettua polyetyleeniä tai hapolla modifioitua olefiinihartsia, joka tehokkaasti pystyy sitomaan olefiini-hartsin, vuorauksen ja maalin rajapintaan, edellä mainitunlaisen kuoriutuvan sidonnan muodostamiseksi. Tätä tarkoitusta varten käytetään mieluimmin jotakin hapetettua polyetyleeniä tai hapolla modifioitua olefiinihartsia, joka sisältää karbonyyliryhmiä (-C-) Ö suhteessa 0,01-200 mek, etenkin 0,1-70 mek, polymeerin 100 g kohti ja jonka kiteytymisaste lisäksi on vähintään 50 %, etenkin vähintään 70 %. Modifioituna olefiinihartsina esillä olevassa keksinnössä voidaan käyttää mitä tahansa niistä tuotteista, jotka on muodostettu sisällyttämällä tunnettuja, karbonyyliryhmiä sisältäviä, etyleenisesti tyydyttämättömiä monomeereja olefiinihartsien pää-tai sivuketjuihin tunnetuilla menetelmillä kuten oksas-kopolymeri-saatiolla, lohko-kopolymerisaatiolla, hajapolymerisaatiolla ja lämpökäsittelyllä, kunhan edellä mainitut vaatimukset on tyydytetty.

Tällaisena etyleenisesti tyydyttämättömänä, karbonyyliryhmiä sisältävänä monomeerina voidaan käyttää esimerkiksi akryylihappoa, metakryylihappoa, maleiinihappoa, kumariinihappoa, krotonihappoa, itakonihappoa, sitrakonihappoa, 5-norborneeni-2,3-dikarboksyyli-happoa, maleiinianhydridiä, sitrakonianhydridiä, 5-norborneeni-2,3-dikarboksyylianhydridiä ja tetrahydroftaalianhydridiä.

Hapetettuna polyetyleeninä, jota käytetään esillä olevassa keksinnössä, edellä mainitut vaatimukset tyydyttäviä valittuja polymeerejä 14 7 318 5 όη olemassa nk. hapetettujen polyetyleenien joukossa, jotka on valmistettu hapettamalla polyetyleeniä tai jotakin kopolymeeria, joka koostuu pääasiassa etyleenistä, haluttaessa sulassa tilassa tai liuos-tilassa.

Mitä tahansa syövytystä kestävien pöhjamaalikerroksen muodostukseen tunnetusti kelpaavia perushartseja voidaan käyttää päällysteen kalvoa muodostavana perushartsina esillä olevassa keksinnössä. Yleensä edellä mainitun hapetetun polyolefiinin tai modifioidun olefiinihart-sin jakaantumisen säätämiseksi käytetään mieluimmin kerrostuvaa, kalvoa muodostavaa perushartsia, jonka tiheys on vähintään 0,1 verran suurempi kuin hapetetun polyolefiinin tai modifioidun olefiini-hartsin tiheys, siis yleensä välillä 1,2-1,3 oleva tiheys, ja joka sisältää funktionaalisia ryhmiä, jotka on valittu ryhmästä, jonka muodostavat hydroksyyliryhmät ja karbonyyliryhmät, vähintään yhden milliekvivalentin polymeerin grammaa kohti, etenkin 3-20 milli-ekvivalenttia polymeerin grammaa kohti.

Kun käytetään perushartsia, jonka tiheys on vähintään 0,1 verran suurempi kuin modifioidun olefiinihartsin (A) tiheys, käy paljon helpommaksi vakiinnuttaa pohjamaalikerrokseen se nimenomainen, monikerroksinen jakaumarakenne, jossa on esillä olevassa keksinnössä yksilöidyt mitoitusgradientit. Edelleen, jos funktionaalisten ryhmien kuten hydroksyyli- tai karbonyyliryhmien pitoisuus perushartsis-sa on vähintään yksi milliekvivalentti polymeerin grammaa kohti, pöhjamaalikerroksen tartuntaa metallialustaan ja syövytyksen kestävyyttä voidaan edelleen parantaa.

Jokin hartsi, joka täyttää edellä luetellut vaatimukset, valitaan maalialalla tavanomaisesti käytettyjen, lämmössä kovettuvien ja lämpöplastisten hartsi-kalvonmuodostusaineiden joukosta. Voidaan käyttää esimerkiksi sellaisia lämmössä kovettuvia aineita kuin feno-liformaldehydihartseja, ureaformaldehydihartseja, melamiini-formaldehydihartseja, ksyleeni-formaldehydihartseja, epoksihartseja, alkydihartseja, polyesterihartseja, lämmössä kovettuvia akryyli-hartseja, uretaanihartseja ja näiden seoksia, sekä lämpöplasti-sia hartseja kuten akryylihartseja, vinyylikloridi-vinyyliasetaatti-kopolymeereja, vinyylikloridi-vinyyliasetaatti-maleiinihappo-kopoly-meereja, vinyyli-butyraalihartseja, muita vinyylihartseja, styreeni- butadieeni-akryylihappoesteri-kopolyraeerejä, polyamidihartseja ja maaöljyhartseja, sikäli kuin ne tyydyttävät edellä mainitut vaati mukset.

15 731 85

Esillä olevan keksinnön mukaan hapetettuun polyolefiiniin tai modifioituun olefiinihartsiin (A) yhdistetään päällysteen kalvoa muodostavaa perushartsia (B) niin, että painosuhde (A)/(B) tulee olemaan välillä 0,2/99,8-70/30, etenkin välillä 1/99-30/70.

Kun vuorauksen hartsina on jokin vinyylikloridihartsi, niin irtikuo-riutuvan liimauksen tarjoavana maalina voidaan käyttää tuotetta, joka on valmistettu sekoittamalla tai esikondensoimalla jotakin vinyy likloridihartsia tai akryylihartsia (A), kuten vinyylikloridi-hartsia, vinyylikloridi-vinyyliasetaatti-kopolymeeria, osittain saippuoitua vinyylikloridi-vinyyliasetaatti-kopolymeeria tai tämän asetaalisoimistuotetta, tai vinyylikloridi-vinyyliasetaatti-maleiini-anhydridi-kopolymeeria jonkin lämmössä kovettuvan hartsin (B) kuten jonkin epoksihartsin, fenolihartsin, aminohartsin tai alkydihartsin kanssa niin, että painosuhde (A)/(B) on välillä 30/70-98/2, etenkin välillä 50/50-90/10. Tämän liimamaalin liimauslujuutta vinyyliklori-dihartsivuoraukseen nähden voidaan pienentää suurentamalla sen läm-mössäkovettuvan hartsin pitoisuutta.

Liimakerros voidaan kerrostaa maalin muodossa tunnetuilla kerros-tuskeinoilla kuten upottamalla, ruiskuttamalla, pinnoitustelalla, tankokerrostimella, sähköstaattisesti päällystämällä tai sähköstaattisesta kerrostamalla tai se voidaan kerrostaa painomusteen muodossa kuten kohopainolla, syväpainolla, viirapainolla, kivipainolla tai offset-painolla.

Tällaisten liima-aineiden liuottamiseen tai dispergoimiseen käytettävistä liuottimista voidaan mainita esimerkiksi ketonit kuten asetoni, metyylietyyliketoni, metyyli-isobutyyliketoni, sykloheksanoni, isoforoni, alkoholit kuten diasetonialkoholi, n-butanoli, metyyli-sellosolve ja butyylisellosolve, aromaattiset liuottimet kuten tolueeni, ksyleeni ja dekaliini, ja seokset kahdesta tai useammasta näistä liuottimista. Hartsin kiintoaineen pitoisuus maalissa tai musteessa olkoon mieluimmin 5-50 %.

16 731 85 2 2

Kerrostettu liimamäärä on 1-500 mg/dm , etenkin 10-100 mg/dm hartsin kiintoainetta. Sellaisen liima-aineen tapauksessa, joka sisältää hapetettua polyetyleeniä tai modifioitua olefiinihartsia, hapetetun etyleenin tai modifioidun olefiinihartsin kerrostettu mää- 2 2 rä olkoon mieluimmin 0,1-100 mg/dm , etenkin 0,1-10 mg/dm .

Esillä olevan keksinnön mukaan kuoriutumisrajapinnan muodostava lii-makerros voidaan muodostaa useista liimakerroksista, liimauslujuuden muuttamiseksi asianmukaisesti. Esimerkiksi liimakerroksen ja olefii-nihartsisen vuorauksen välisen liimauslujuuden muuttamiseksi, lii-mamaalia, jonka hapetetun polyetyleenin tai hapolla modifioidun olefiinihartsin pitoisuus on verraten alhainen, kerrostetaan irtikuorit-tavan vuorauksen ulointa kehäosaa vastaavalle osalle, ja liimamaalia, jonka hapetetun polyetyleenin tai hapolla modifioidun olefiinihartsin pitoisuus on verraten korkea, kerrostetaan mainitun, ulointa kehäosaa vastaavan osan sisäpuolelle. Tällä tavoin muuttamalla hapetetun polyetyleenin tai modifioidun olefiinihartsin jakaumaa liimakerroksen pinnalla, voidaan muodostaa liimautumaton tai heikosti liimautunut alue sille osalle, joka vastaa ulointa kehäosaa, ja lujasti liimautunut alue mainitun ulointa kehäosaa vastaavan osan sisäpuolelle. Lisäksi jotakin verraten runsaasti lämmössäkovettuvaa hartsia sisältävää vinyylimaalia voidaan kerrostaa vuorauksen ulointa kehäosaa vastaavalle alueelle ja jotakin verraten niukasti lämmössäkovettuvaa hartsia sisältävää vinyylimaalia voidaan kerrostaa tämän vuorauksen ulointa kehäosaa vastaavan alueen sisäpuoliselle alueelle, millä keinolla viimemainittu ominaisuus samoin voidaan saavuttaa.

Astiansulkimen valmistuksen helpottamismielessä tämän keksinnön mukaan sen komponentin jakauma, joka myötävaikuttaa liima-aineen sitoutumiseen vuoraukseen, esimerkiksi hapetettuun polyetyleeniin tai hapolla modifioituun olefiinihartsiin, tehdään erilaiseksi liimau-tumattomalla tai heikosti liimautuvalla alueella kuin lujemmin liimautuvalla alueella, niin että hapetettua polyetyleeniä tai hapolla modifioitua olefiinihartsia on runsaammin jakautuneena lujemmin liimautuvalle alueelle kuin liimautumattomalle tai heikosti liimautuvalle alueelle.

Tällainen hapetetun polyetyleenin tai hapolla modifioidun olefiinihartsin jakauman säätö voidaan helposti saada aikaan muodostamalla

II

ainakin yksi peitekerros, joka sisältää jotakin jakauman säätöagens- sia kuten jotakin oleohartsia, liima-ainekerroksen ja astiansulkimen kuoren väliin.

17 73185 Tämä esillä olevan keksinnön sovellutusmuoto selitetään nyt kuvion 5 yhteydessä. Metallikuoren 1 sisäpinnalla olevalle suojamaaliker-rokselle 5 muodostetaan painokerros 6, ja lisäksi muodostetaan peitekerros 21, joka sisältää jotakin jakauman säätöagenssia kuten jotakin oleohartsia. Liimamaalikerros 7, joka sisältää mainittua hapetettua polyetyleeniä tai hapolla modifioitua olefiinihartsia, muodostetaan kerrostamalla peitekerroksen 21 päälle. Olefiinihart-sinen vuoraus, jota kokonaisuudessaan on merkitty viitenumerolla 2, lämpösidotaan liima-ainekerroksen 7 välityksellä.

Vuorauksen 2 paksua kehäosaa 9 vastaavassa osassa peitekerros 21 on muodostettu yhdenmukaiseksi kerrokseksi, mutta vuorauksen 2 paksua kehäosaa 9 vastaavan mainitun osan sisäpuoliselle osalle peite-kerros 21 kerrostetaan täplinä. Peitekerroksen 21 sisältämä jakauman säätöagenssi, kuten jokin oleohartsi, estää liimakerroksen sisältämää hapetettua polyolefiinia tai hapolla modifioitua olefiini-hartsia jakautumasta liima-ainekerroksen pintaan, joskin tämän syy on tuntematon. Tässä sovellutusmuodossa, koska hapetettu polyetylee-ni tai hapolla modifioitu olefiinihartsi on tiheämmin jakautuneena liima-ainekerroksen 7 pintaan sillä osalla, joka vastaa vuorauksen 2 kehäosaa, tälle osalle on muodostunut liimautumaton tai heikosti liimautuva alue 19 vuorauksen 2 ja liima-ainekerroksen 7 väliin, mutta koska tämän osan sisäpuolisella osalla hapetettu polyetyleeni tai hapolla modifioitu olefiinihartsi on jakautuneena pääasiassa liima-ainekerroksen pintaan käänteisen kuvan muotoon täplinä esiintyvään peitekerrokseen 21 nähden, vuorauksen 2 ja liima-ainekerroksen 7 väliin on muodostunut lujasti liimautuva alue.

Peitekerros Tässä peitekerroksen muodostamisen sovellutusmuodossa voidaan modifioidun olefiinihartsin jakautumisen säätöagenssina käyttää mitä tahansa sellaista ainetta, jolla on se ominaisuus, että se estää pohjamaalin sisältämää modifioitua olefiinihartsia jakautumasta pääasiassa pöhjamaalikerroksen pintaosaan. Yleensä tällaisella aineella on kemiallinen tai fysikaalinen keskinäinen vaikutus modifioidun olefiinihartsin kanssa. Esimerkkejä tällaisista jakautumisen säätöagensseista ovat seuraavat:

____ - TT

18 731 85 (1) Oleohartsit ja öljyllä modifioidut hartsit, jotka sisältävät ainakin osana ainesosistaan öljyjä kuten kuivuvia öljyjä, esim. pellavansiemenöljyä, kiinanpuuöljyä, perilla-öljyä, vedetöntä risiiniöljyä, puoliksi-kuivuvia öljyjä, esimerkiksi seesamöljyä, soija-öljyä, naurisöljyä ja puuvillansiemenöljyä sekä kuivumattomia öljyjä, esimerkiksi pellavanvierasöljyä, oliiviöljyä, risiiniöljyä ja kookosöljyä, sekä näillä öljyillä modifioidut hartsit.

Esimerkiksi öljyllä modifioituja alkydihartseja, öljyllä modifioituja epoksihartseja, öljyllä modifioituja fenolihartseja, öljyllä modifioituja aminohartseja, oleohartsimaaleja, öljyllä modifioituja polyamidihartseja, öljyllä modifioituja akryylihartseja ja öljyllä modifioituja vinyylihartseja voidaan käyttää yksinään tai seoksena yhdestä tai useammasta niitä.

Öljyllä modifioimisen aste ei ole erityisen kriittinen, mutta yleensä mieluimmin käytetään öljyllä modifioituja hartseja, jotka sisältävät 15-85 paino-% jotakin edellä mainittua kuivuvaa öljyä, puoli-kuivuvaa öljyä tai kuivumatonta öljyä hartsin kokonaismäärästä laskettuna.

(2) Hartsit, jotka sisältävät ainesosanaan jotakin rasvahappoa tai polymeroitua rasvahappoa, kuten polyamidihartsit, jotka happokompo-nenttinaan sisältävät jotakin polymeroitua rasvahappoa ja hartsit, jotka on modifioitu linolihapolla, linoleiinihapolla tai vedettömän risiiniöljyn rasvahapolla.

(3) Polyalkyleenipolyolit kuten polyetyleeniglykoli, polypropylee-niglykoli ja etyleenioksidin adduktit polyhydrisiin alkoholeihin, alifaattiset amiinit ja rasvahappoamidit.

(4) Rasvahappo-metallisaippuat kuten kalsiumstearaatti.

(5) Organosiloksaanit kuten dimetyylipolysiloksaani.

(6) Butadieenityyppiset maalit kuten keitetty modifioitu polybuta-dieeniglykoli.

Jakauman säätöagenssit, joita esillä olevassa keksinnössä voidaan käyttää, eivät rajoitu edellä mainittuihin. Esimerkiksi on kokeilla 19 731 8 5 vahvistettu, että kun peitekerrokseen jakauman säätöagenssina sisällytetään jotakin epoksityyppistä pehmennintä, kuten epoksi-doitua soijaöljyä, jotakin ftaalihappoesterityyppistä pehmennintä kuten DOP tai jotakin polyesterityyppistä pehmennintä, voidaan saavuttaa se vaikutus, että monikerroksisen jakaumarakenteen muodostuminen pohjamaalikerrokseen estyy. Tämän todennäköisimpänä syynä pidetään sitä, että peitekerroksessa oleva pehmennin vaeltaa pohjamaalikerrokseen ja vaikuttaa modifioidun olefiinihartsin yhdenmukaisen jakautumisen suuntaan pohjamaalikerroksessa.

Näin ollen on todettava, että niihin jakauman säätöagensseihin, joita esillä olevassa keksinnössä voidaan käyttää, sisältyy paitsi aineita, jotka estävät olefiinihartsin monikerrosjakautumisen kemiallisen affiniteettinsa eli reaktiviteettinsa avulla modifioituun ole-fiinihartsiin nähden tai sähköstaattisen vetovoiman avulla vaan myös aineita, jotka muuttavat modifioidun olefiinihartsin dispergoitu-vuutta perushartsiin.

Silloin kun jakauman säätöagenssilla on päällysteenmuodostusominai-suus, sitä voidaan kerrostaa metallialustalle yksinään peitekerrok-seksi tai se voidaan kerrostaa metallipäällysteelle yhdessä jonkin päällystettä muodostavan perushartsin kanssa. Ellei jakauman säätöagenssilla ole päällysteenmuodostusominaisuutta, se kerrostetaan metallialustalle päällystettä muodostavaan perushartsiin sisällytettynä, peitekerrokseksi.

Esillä olevan keksinnön tarkoitusten saavuttamiseksi edullisesti, jakauman säätöagenssin kerrostettu määrä olkoon mieluimmin 1-300 2 o mg/dm , etenkin 2-150 mg/dm , joskin sopivin kerrostusmäärä vaihtelee jossakin määrin aineen lajista riippuen. Silloin kun jakauman säätö- agenssia kerrostetaan päällystettä muodostavan perushartsin yhtey- dessä, kokonaiskerrostusmäärä olkoon mieluimmin 10-500 mg/dm , 2 etenkin 20-200 mg/dm .

Peitekerros kerrostetaan tavallisesti metallialustalle maalin tai musteen muodossa sopivassa orgaanisessa liuottimessa, päällystimen tai painokoneen avulla.

Peitekerros voidaan kerrostaa metallialustalle verkkokuviona, täplä-kuviona, nauhamaisessa muodossa, säteettäisessä muodossa, samankes- 20 7 3 1 85 kisten ympyröiden muodostamana kuviona, geometrisena, ympyröistä, neliöistä tai kolmioista koostuvana kuviona tai näiden kuvioiden tai muotojen yhdistelmänä.

Peitekerroksen vielä ollessa kerrostamisen tai painamisen jälkeisessä märässä tilassaan tai sen jälkeen kun se on kuivatettu tai paahdettu, kerrostetaan seuraava, liimamaali.

Kuvioissa 1, 2 ja 5 esitetyssä sovellutusmuodossa painettu kerros 6, jossa on palkintomerkkejä tai sentapaisia, muodostetaan astiansulki-men kuoren ja irtautuvan liimakerroksen väliin niin,että kun vuoraus 2 kuoritaan irti, painokerros 6 jää astiansulkimen kuoreen.

Edelleen voidaan käyttää modifikaatiota, jossa palkintomerkeillä tai sentapaisilla varustettu painokerros 6 muodostetaan irtautuvan liimakerroksen 7 ja vuorauksen 2 väliin tunnetuilla menetelmillä, ja painokerroksena 6 käytetään kerrosta, jolla on suuri affiniteetti liimakerrokseen 7 nähden, niin että kun vuoraus otetaan irti, paino-kerros 6 jää astiansulkimen kuoreen kiinni, ja toista modifikaatiota, jolla on suurempi affiniteetti vuoraukseen 2 nähden kuin liimakerrokseen nähden, käytetään painokerroksena 6, niin että painokerros 6 jää vuoraukselle kun vuoraus kuoritaan irti.

Kun irtautuva rajapinta on muodostettu liimakerroksen 7 ja pohja-maalikerroksen 5 väliin, tai kun irtautuva rajapinta on muodostettu kahden maalikerroksen väliin, niin, jos painokerros 6 muodostetaan irtautuvan rajapinnan yläpuolelle tai alapuolelle, painokerros voidaan saada jäämään joko vuoraukselle tai astiansulkimen kuorelle kun vuoraus kuoritaan irti.

Esillä olevan keksinnön mukainen astiansuljin voidaan sovelluttaa myös hattusulkimeen sitä tyyppiä, jossa kerran avattu suljin sovitetaan astian suulle ja käytetään uudelleen. Tämän astiansulkimen vuorauksessa sen paksuun kehänmyötäiseen osaan sisältyy tiivistävä, renkaanmuotoinen ulkonema kosketusta varten astian suun S kanssa, ja ympyränmuotoinen lujitusripa muodostettuna renkaanmuotoisen ulkoneman sisäpuolelle täysin läpileikatun viivan tai murtuvan, heikennetyn viivan avulla. Vuorauksen kuorinta suoritetaan ainoastaan siltä osalta, joka on ympyränmuotoisen, läpileikatun tai heikennetyn viivan sisäpuolella, ja tiivistävä, renkaanmuotoinen 21 73185 ulkonema, joka on kosketuksessa astian suun kanssa, jätetään siihen tilaansa, jossa se on tiukasti tarttuneena astiansulkimen kuoreen.

Niin kuin näkyy kuviosta 6, joka esittää erästä tällaisen hattu-sulkimen sovellutusmuotoa, pehmeästä vinyylikloridihartsista koostuvan vuorauksen 2 kehänmyötäiseen osaan sisältyy tiivistävät, rengasmaiset ulkonemat 10 ja 11 kosketusta varten astian suun kanssa, kovera uurre 12 ja ympyränmuotoinen lujitusripa 23, joka on muodostettu rengasmaisen ulkoneman sisäpuolelle ympyränmuotoisen heikennetyn viivan 22 avulla.

Vuorauksen tiivistävät rengasmaiset ulkonemat 10 ja 11 ja kovera uurre 12 ovat tiukasti sidottuina liimakerrokseen 7 (esimerkiksi vinyylikloridihartsimaaliin), joka on muodostettu hatun kuoren 1 sisäpintaan, niin että sitä ei voida kuoria irti. Liimakerroksen 7 sille osalle, joka vastaa vuorauksen 2 kuoriutuvaa ulointa kehäosaa, so. sille osalle, joka vastaa ympyränmuotoista lujitusripaa 23, on kiinteästi kerrostettu peitekerros 24 (esimerkiksi alkydihartsiker-ros), jolla ei ole mitään tarttuvuutta tai alhainen tarttuvuus vuoraukseen 2 nähden, liimautumattoman tai heikosti liimautuvan alueen 19 muodostamiseksi. Peitekerros 24 on kerrostettu täplien muodossa liimakerrokselle 7. Maalikerros 6, jossa on palkintomerk^eiä, on kerrostettu peitekerrokselle. Tällä maalikerroksella 6 on se ominaisuus, että se ei voi sitoutua peitekerrokseen 24, mutta sitoutuu helposti vuoraukseen 2. Lujitusripa 23 voi olla muodostettu rengasmaiseksi pitkin tiivistävän paksun osan koko kehää sen sisäpuolella tai se voi olla muodostettu rengasmaiseksi ainoastaan revintä-liuskan tyven läheisyyteen.

Vuoraus 2 kuoritaan irti niillä menettelyillä, jotka on esitetty kuvioissa 3A-3C. Liuskan 14 kuoriminen saatetaan ensiksi alkuun työntämällä alas nuppi 15 ja vetämällä liuskan 14 keskusta ylös, jolloin ympyränmuotoinen heikennetty viiva 22 osaksi murtuu ja vuorauksen 2 kuoriutuminen pääsee alkuun liimautumattomalta tai heikosti liimatulta alueelta 19, ja vuorauksen tiivistävät, rengasmaiset ulkonemat 10 ja 11 ja kovera uurre 12 jäävät kiinni hatun kuoreen 1.

Niin kuin näkyy kuviosta 7, joka esittää vielä erästä esillä olevan keksinnön mukaisen astiansulkimen sovellutusmuotoa, pöhjamaalikerros 5 jotakin edellä selitetynlaista suojaavaa maalia, on muodostettu 22 731 85 astiansulkimen kuoren 1 sisäpintaan- Ensimmäinen päällystekerros 25 jonkin hapetetun polyetyleenin tai hapolla modifioidun olefiini-hartsin dispersiota päällystettä muodostavassa perushartsissa muodostetaan pohjamaalikerrokselle 5. Tämä ensimmäinen päällystekerros muodostetaan kuoren olefiinihartsivuorausta 2 vastaavalle koko sisäpinnalle paitsi osaa 20, jolle vuoraus 2 tulee sidottavaksi tiukasti. Peitekerros 21, joka sisältää edellä mainittua jakauman säätöagenssia kuten jotakin oleohartsia, muodostetaan ensimmäisen päällystekerrok-sen 25 sille osalle, joka vastaa vuorauksen nuppia 15, ja painokerros 6, jossa on palkintomerkki, muodostetaan sitten. Kun tämä ensimmäinen päällystekerros on päällystetty ja paahdettu, maaliin sisältyvä polyetyleeni tai modifioitu polyetyleenihartsi on ensisijaisesti jakautuneena tämän ensimmäisen päällystekerroksen pintaosaan.

Toinen päällystekerros jonkin hapetetun ^polyetyleenin tai hapolla modifioidun olefiinihartsin dispersiota päällystettä muodostavassa pohjahartsissa, so. liimakerros 7, kerrostetaan edellä mainitulle päällysterakenteelle ja paahdetaan sitten. Sitten tälle liimakerrok-selle 7 suulakepuristetaan jotakin olefiinihartsisulaa ja vuoraus 2 muodostetaan ahtopuristamalla.

Vuorauksella varustetussa astiansulkimessa, jonka rakenne on edellä mainittu, koska hapetettu polyetyleeni tai hapolla modifioitu olefii-nihartsi on ensisijaisesti jakautuneena ensimmäisen päällystekerroksen 25 ja toisen päällystekerroksen 7 (liimakerroksen) pintaosiin, ensimmäisen päällystekerroksen 25 ja toisen päällystekerroksen 7 (liimakerroksen) välille muodostuu irtoava heikko sidonta, ja melkoinen luja sidonta muodostuu toisen päällystekerroksen 7 (liimakerroksen) ja olefiinihartsivuorauksen 2 välille. Koska hapetettua poly-etyleeniä tai hapolla modifioitua polyolefiinihartsia ei ole läsnä toisen päällystekerroksen 7 ja pohjamaalikerroksen 5 välisessä rajapinnassa kehänmyötäisen, heikosti liimautuvan alueen 19 sisäpuolisella osalla, tähän osaan muodostuu irtikuoriutuva, lujasti liimautunut alue 20. Edelleen, koska toisen päällystekerroksen 7 (liimakerroksen) siinä osassa, joka vastaa vuorauksen nuppia 15, hapetetun polyetyleenin tai happoa muodostavan olefiinihartsin jakautumaa toisen päällystekerroksen 7 pintaosaan säätää peitekerroksen 21 läsnäolo, liimautumaton tai heikosti liimautuva alue muodostuu olefiini-hartsivuorauksen 2 ja päällystekerroksen 7 välille tällä osalla.

«I

23 7 31 8 5

Kun nuppi 15 käännetään alas sivusuuntaan astiansulkimen vuorauksen irtikuorimista varten, kuoriutuminen tapahtuu vuorauksen 2 ja liima-päällystekerroksen 7 väliltä, ja jos nuppia 15 sitten vedetään säteen suunnassa kehää kohti, liimapäällystekerros 7 murtuu, ja tapahtuu kerrosten välinen kuoriutuminen liimakerroksen 7 ja ensimmäisen päällystekerroksen 25 väliltä, niin että liuska 14 kuoriutuu pois.

Kun liuskaan 14 tartutaan ja koko vuorausta vedetään, kerrosten välinen kuoriutuminen aiheutuu kerrosten 7 ja 25 välillä liimautu-mattomalla tai heikoisti liimatulla alueella 19, ja koko vuoraus kuoriutuu liimakerroksen 7 ja pöhjamaalikerroksen 5 rajapinnan kuoriutumisen eli murtumisen johdosta lujasti liimautuvalla alueella 20. Painokerros 6 siirtyy vuoraukseen yhdessä toisen päällystekerroksen 7 (liimakerroksen) kanssa.

Kuvion 7 mukaisessa sovellutusmuodossa toinen päällystekerros (liima-kerros) kerrostetaan jatkuvassa muodossa, kun taas ensimmäinen pääl-lystekerros (pöhjamaalikerros) kerrostetaan epäjatkuvassa muodossa. Voidaan käyttää modifikaatiota, jonka mukaan ensimmäinen päällyste-kerros (pöhjamaalikerros) kerrostetaan jatkuvassa muodossa ja toinen päällystekerros (liimakerros) kerrostetaan epäjatkuvassa muodossa niin kuin kuviossa 8 on esitetty.

Tämän modifikaation mukaan toista päällystekerrosta 7 ei ole läsnä siinä osassa, joka vastaa lujasti liimautuvaa aluetta 20, ja vuorauksen muodostava olefiinihartsi on välittömästi sitoutuneena ensimmäiseen päällystekerrokseen 25, jossa hapetettu polyetyleeni tai modifioitu olefiinihappo on jakautuneena pääasiallisesti pintaosaan, lujasti liimautuvan alueen muodostamiseksi, kun taas liimautumaton tai heikosti liimautuva alue 19 muodostuu ensimmäisen päällysteker-roksen 25 ja toisen päällystekerroksen 7 väliin samalla tavoin kuin kuvion 7 mukaisessa sovellutusmuodossa.

Esillä olevassa keksinnössä voidaan käyttää tunnettuja keinoja, esimerkiksi US-patenttijulkaisun 4 062 997 mukaisia keinoja hapetetun polyetyleenin tai hapolla modifioidun olefiinihartsin saattamiseksi jakautumaan pääasiallisesti päällystekerroksen pintaosaan.

Astiansulkimen kuoren muodostaminen käy helposti suorittamalla levyl le, jolla on pohjamaalikerros, painokerros, ja liimakerros, puris- tusmuovaus, vetokäsittely, uurtoprosessi tms.

24 731 8 5

Vuorauksen muovaus käy helposti syöttämällä sulaa massaa jotakin olefiinihartsia tai vinyylikloridihartsia kuoren sisäpinnalle ja ah-topuristamalla sula hartsimassa, jäähdyttäen, meistillä tai sentapaisella. Kylmää hartsia voidaan syöttää kuoren sisäpintaan sulan hartsimassan sijasta. Tässä tapauksessa kylmä hartsi kuumennetaan ja sulatetaan kuoren sisäpintaan. Edelleen voidaan käyttää menetelmää, jonka mukaan jotakin vinyylikloridihartsia tuodaan kuoren sisäpintaan nk. plastisolin muodossa ja plastisoli puristetaan kuumennetulla meistillä geelin muodostuksen aikaansaamiseksi yhtäaikaa muovauksen kanssa.

Esillä olevaa keksintöä havainnollistetaan nyt yksityiskohtaiesti seu-raavien esimerkkien avulla, jotka eivät millään tavoin rajoita keksintöä .

Esimerkki 1

Pohjamaalikerros (epoksi-amino-tyyppistä maalia), painokerros ja peitekerros (epoksi-esteri-tyyppistä maalia) muodostettiin kemiallisesti pintakäsitellyn teräslevyn yhdelle pinnalle (joka oli tarkoitettu muodostuvan kruunusulkimen ulkopinnaksi), jonka levyn paksuus oli 0,25 mm (HI-TO^^, jota valmistaa Toyo Kohan), ja maalia, jossa oli 70 paino-osaa erästä vinyylikloridi-vinyyliasetaatti-kopolymeeria, 25 paino-osaa bisfenoli-tyyppistä epoksihartsia, jonka molekyylipaino oli 370, ja 5 paino-osaa aminohartsia (butyloitua ureahartsia) orgaanisessa liuottimessa, kerrostettiin pinnoitustelalla levyn toiselle pinnalle (joka oli tarkoitettu muodostettavaksi kruunusulkimen sisäpinnaksi) syövytystä kestävänä pohjalakkana, niin että sen paksuus kovettamisen ja kuivatuksen jälkeen tuli olemaan 3 yU, ja päällystettyä teräslevyä lämmitettiin 190°C:ssa, 10 minuuttia. Sitten peittoagenssiseosta, jossa oli 80 paino-osaa pellavan-siemenöljyllä modifioitua alkydihartsia, 2 paino-osaa mangaaninafte-naattia, 30 paino-osaa alumiinioksidia ja 10 paino-osaa kerosiinia, kerrostettiin täplinä, yhtenä kerroksena, tai ei lainkaan, peiteker-rokseksi syövytystä kestävälle pohjalakkakerrokselle, joka jaettiin 6 samankeskiseksi alueeksi, so. ensimmäiseksi alueeksi, jota rajoitti 25 mm ulkoläpimitta ja 20 mm sisäläpimitta, toiseksi alueeksi, jota 25 731 85 rajoitti 20 mm ulkoläpimitta ja 15 mm sisäläpimitta, kolmanneksi alueeksi jota rajoitti 15 mm ulkoläpimitta ja 10 mm sisäläpimitta, neljänneksi alueeksi, jota rajoitti 10 mm ulkoläpimitta ja 5 mm sisäläpimitta, viidenneksi alueeksi, jota rajoitti 5 mm ulkoläpimitta ja 2 mm sisäläpimitta, ja kuudenneksi ympyränmuotoiseksi alueeksi, jonka läpimitta oli 2 mm. Peitekerroksen paksuus aseteltiin 2 ^u:ksi. Täpläkerrostuksen tapauksessa kunkin vierekkäisen täplän keskipisteiden välimatka aseteltiin 0,5 mm:ksi ja peittotiheys, so. täplien peittämän pinta-alan suhde koko pinta-alaan aseteltiin niin kuin taulukossa I on esitetty. Täten muodostettiin peitekerrokset, jotka sommiteltiin niin kuin taulukossa I on esitetty.

Pohjamaalla, jossa oli 40 paino-osaa fenolihartsia, joka oli muodostettu saattamalla 1,0 moolia p-kresolia reagoimaan 1,2 moolin kanssa formaldehydiä ja 0,2 moolin kanssa ammoniakkia, 60 paino-osaa fenoli-A-tyyppistä epoksihartsia (Epikote^ 1007, jota valmistaa Shell Chemical) ja 8 paino-osaa maleiinianhydridillä modifioitua polyety-leeniä (kiteytymisaste =74,9 %, karboksyyliryhmäpitoisuus = 30,5 mek/100 g) orgaanisessa liuottimessa (sekaliuottimessa, jossa oli metyylietyyliketonia, metyyli-isobutyyliketonia ja ksyleeniä) ja jonka kokonais-kiintoainepitoisuus oli 30 paino-%, kerrostettiin pinnoitustelalla pöhjamaalikerroksena mainitulle syövytystä kestävälle pohjalakkakerrokselle ja peitekerrokselle, niin että paksuus kovettamisen ja kuivatuksen jälkeen tuli olemaan 6 ^u, ja kerrostettua pohjamaalla kuumennettiin 190°C:ssa 10 minuuttia.

Näin saadut päällystetyt levyt muodostettiin kruunukuoriksi (joiden sisäläpimitta oli 26 mm), joissa oli erilaisia peitekerrossovituk-sia, jotka on esitetty taulukossa I, Kruununmuodostuspuristimella niin, että pöhjamaalikerrospinta jäi kruunun sisäpuolelle ja samankeskisessä muodossa kerrostetun peitekerroksen keskipiste oli kruunun keskipisteen kohdalla. Tiheydeltään alhaista polyetyleeniä (jonka sulaindeksi oli 7 ja tiheys 0,92) suulakepuristettiin suulakepuristimessa, jonka läpimitta oli 40 mm ja joka oli varustettu 5 mm:n läpimittaisella suulakkeella, ja sula puriste leikattiin suulakkeen yläosassa olevalla leikkausterällä ja 250 mg leikattua suulakepuris-tetta pantiin kunkin kruunukuoren sisäpinnalle, jotka oli etukäteen lämmitetty. Heti tämän jälkeen suoritettiin ahtopuristus jäähdytetyllä meistillä, vuorauksella varustettujen kruunujen saamiseksi. Kunkin kruunun polyetyleenivuorauksen ulkoläpimitta oli 24 mm ja 26 7 3 1 85 kaksi vuoren kaltaista rengasmaista, tiivistävää, jatkuvaa ulkone-maa (joiden korkeus oli 1,5 mm) muodostettiin läpimittojen 24 mm ja 19 mm välille. Näiden kahden rengasmaisen ulkoneman välisen laakso-osan paksuus oli 0,3 mm. 19 mm läpimitan sisäpuolinen osa oli ohut osa, jonka paksuus oli 0,2 mm. Muodostettiin yksi liuska, jota rajoitti heikennetty viiva (jonka leveys oli 0,5 mm ja paksuus 0,01 mm) ja joka ulottui tämän ohuen osan keskiosasta sisempään rengasmaiseen ulkonemaan saakka. Tässä liuskassa oli katkaistun kartion muotoinen nuppi samankeskisenä ohuen osan kanssa, jonka nupin pohjaläpimitta oli 3 mm, korkeus 4 mm ja huipun läpimitta 2 mm.

Nuppi oli sovitettu niin, että nupin pohjapinnan kehän tangentit ulottuivat sisemmän rengasmaisen ulkoneman kehällä olevan 6 mm välin molempiin päihin. Lujitusripa, jonka leveys oli 0,5 mm ja korkeus 1 mm, muodostettiin heikennetyn viivan molemmille puolille.

Nämä kruunut testattiin tuotantokelpoisuuteen nähden (tarkistamalla häiriöiden esiintyminen meistovaiheessa), vuorauksen liimaukseen ja liimauksen kestävyyteen nähden (tarkistamalla vuorausten putoamisen esiintyminen varastosäiliössä 1 kuukauden seisonnan jälkeen huoneen lämpötilassa), tiivistyskykyyn nähden (jatkuvan paineen kestotes-tillä JIS S-9017) ja vuorauksen kuoriutuvuuteen nähden (helppouteen kuoria vuoraus irti korkatun lasipullon avatusta kruunusta). Nämä tulokset on esitetty taulukossa I.

il 27 731 85 si ||g χ χ Ο® χ 0@000®0® ill m x?

OOxx^OOOOOOOO

•H >1 (ΰ s 7¾ III- oo* «ooooooooo

Sh Q QJ Ο +J

3 -Η -H

> m u> _ |1 ooo*<]®o®®oo®o o il

Ai * §

AS

3 r—\ 3 Π3

^ 'g Q

5 T OOOOQOQOOQOOO cn moooOLnOLniriOcococo

I—I I—I I—I rH

4-> -4-1 ! Ϊ °888888888888

IfO rH p—I r~H (-H I—H rH rH rH iH

rH

0

1=5 Λ °OQQQOQOQOQOQ

O LnoooounOLoOLnOoDO

••rH I—I r—I r—I rH rH r—I

3

rH

^|i? °888888888888 E LO r-H r-H r-H rH r-H r-H rH rH r—(

df> " I—I

03

<D -P

C-HM OOOOQOOOOOOOO 3 E | ld co O Ö ld LO LD lTilTilTi

ID ·Η O '—I I—I

<ΰ djCN r-H

(ΐ3 r-H I :tö nj w o i-'s!7 °SS 8 8 88888888

*H LO rH rH rH rH rH rH rH

(¾ I <N

$

>1 O

:k5 ·· rHcNn^rLnxoi^ootTiOr-HcHn

SS in rH r-H rH r-H

28 731 85

Huomautus

Peitekerroksen pinta-alasuhde ilmaisee peittotiheyden. "0 %" pinta- alasuhde tarkoittaa nimittäin, että peitekerrosta ei ole kerrostettu lainkaan ja pinta-alasuhde "100 I" tarkoittaa että peitekerros oli kerrostettu koko pinnalle.

Esillä olevan keksinnön mukaisissa kruunuissa (näytteet n:o 6 -n:o 13), koska vuorauksen uloin kehäosa oli heikosti liimautunut, niin vaikka tämän heikosti liimautuneen osan sisäpuolinen osa oli lujasti liimautunut, koko vuoraus pystyttiin helposti kuorimaan irti kruunukuoresta pelkästään kääntämällä nuppi sormin alas, tarttumalla liuskaan ja vetämällä se sormin ylös. Tavanomaisten kruunujen tapauksessa (näytteet n:o 1 - n:o 5), kun vuorauksen uloin kehäosa oli lujasti liimattu, oli vaikeata kuoria irti koko vuorausta kruunukuoresta, ja jos vuorauksen uloin kehäosa oli liimattu niin heikosti, että vuoraus voitiin helposti kuoria irti, tiivistyskyky oli riittämätön .

Esimerkki 2

Syövytystä kestävä pohjalakkakerros muodostettiin pintakäsitellylle teräslevylle, jonka paksuus oli 0,25 mm, samalla tavoin kuin esimerkissä 1 on esitetty. Maaliseosta (jonka kokonais-kiintoainepitoisuus oli 30 paino-%) , jossa oli 70 paino-osaa epoksihartsia (Epikot^^ 1007) 20 paino-osaa fenolihartsia (Hitanol® 2080, jota valmistaa Hitachi Chemical) ja 10 paino-osaa hapetettua polyetyleeniä, jonka tiheys oli 1,0, pehmenemispiste 135°C ja kokonaishappipitoisuus 4,3 %, orgaanisessa liuottimessa (yhtä suuret määrät ksyleeniä ja butyylisello-solvea käsittävä sekaliuotin), kerrostettiin ensimmäisenä päällyste-kerroksena syövytystä kestävälle pöhjalakkakerrokselle, ympyränmuotoiselle osalle, jonka läpimitta oli 26 mm, niin että paksuudeksi kovettamisen ja kuivatuksen jälkeen tuli 5 ^u. Sitten kerrostettua päällystettä lämmitettiin 200°C:ssa 10 minuuttia. Kuitenkin jätettiin päällystämättä kolme ympyränmuotoista osaa, joiden läpimitta oli 1 mm ja jotka sijaitsivat yhtä pitkien matkojen päässä toisistaan 10 mm:n säteen päässä edellä mainitun ympyränmuotoisen, 26 mm läpimittaisen osan keskipisteestä olevalla ympyränkehällä.

Sitten ensimmäiselle päällystekerrokselle, paitsi sen keskiselle ympyränmuotoiselle osalle, jonka läpimitta oli 6 mm, painettiin palkintomerkkikuvio käyttäen metalli-painomustetta, joka sisälsi il 29 7 31 8 5 hartsilla modifioitua alkydihartsia (kantajana), Phtalocyanide Blue (pigmenttinä) mangaanikloridia (kuivattimena) ja kerosiinia (liuottimena) ja painettavaa kerrosta lämmitettiin 150°C:ssa 10 minuuttia. Samaa peiteseosta, jota käytettiin esimerkissä 1, kerrostettiin 3 ^u paksuudelta ympyränmuotoiselle osalle, jonka läpimitta oli 5 mm ja joka oli samankeskinen ensimmäisen päällystekerroksen kanssa. Samaa maaliseosta, jota käytettiin ensimmäisen päällystekerroksen muodostamiseen, kerrostettiin telapäällystimellä toisena päällystekerrok-sena syövytystä kestävän pöhjalakkakerroksen, ensimmäisen päällyste-kerroksen, palkintomerkin ja peitekerroksen koko pinnalle,niin että paksuudeksi kovettamisen ja kuivatuksen jälkeen tuli 2 ^u. Sitten kerrostettua päällystettä lämmitettiin 200°C:ssa 10 minuuttia, painetun, päällystetyn teräslevyn muodostamiseksi.

Painettu, päällystetty teräslevy muodostettiin kruunukuoriksi, joiden sisäläpimitta oli 26 mm, niin että se pinta, jolle palkintomerkki oli painettu, tuli sisäpuolelle ja että ensimmäisen päällystekerroksen kehä osui yhteen kruunun sisäpinnan kehäreunan kanssa. Samalla tavoin kuin esimerkissä 1 selitettiin, tiheydeltään alhaista poly-etyleeniä (jonka sulaindeksi oli 3,5 ja tiheys 0,92), joka oli väritetty titaanioksidilla ja hiilimustalla, niin että palkintomerkkiä ei voitu nähdä, suulakepuristettiin ja meistettiin jokaisen kruunu-kuoren sisäpintaan sellaisen kruunun muodostamiseksi, joka oli varustettu vuorauksella ja joka oli muodoltaan samanlainen kuin esimerkissä 1 valmistettu vuoraus.

Kun vuoraus kuorittiin irti näin valmistetusta kruunusta, nähtiin, että koska vuoraus oli peitekerroksen läsnäolon johdosta heikosti liimautunut toiseen päällystekerrokseen vuorauksen keskiosassa sijaitsevan nupin tyven kohdalla, nuppi voitiin helposti kuoria irti. Tarttumalla nuppiin ja vetämällä liuskasta peitekerroksettomalla osalla, kuoriutuminen saatiin helposti aikaan heikosti liimautuneessa ensimmäisen päällystekerroksen ja toisen päällystekerroksen eli palkintomerkin rajapinnassa koska vuoraus oli lujasti liimattuna toiseen päällystekerrokseen ja toinen päällystekerros oli lujasti liimattuna palkintomerkkiin. Niillä kolmella ympyränmuotoisella osalla, joille ensimmäistä päällystekerrosta ei ollut kerrostettu, vaikka vuoraus oli lujasti liimattuna toiseen päällystekerrokseen ja toinen päällystekerros oli lujasti liimattuna syövytystä kestävään pöhjamaalikerrok-seen, niin koska liimattu alue oli pieni, toisen päällystekerroksen 30 731 85 ja vuorauksen välinen liimattu rajapinta saatiin helposti murtumaan ja niin ollen vuoraus voitiin helposti kuoria irti kruunusta.

Palkintomerkki siirtyi vuorauksen takasivulle.

Esimerkki 3

Syövytystä kestävä pohjalakkakerros muodostettiin pintakäsitellylle teräslevylle, jonka paksuus oli 0,25 mm samalla tavoin kuin esimerkissä 1 on selitetty, ja samaa maaliseosta, jota käytettiin ensimmäisen päällystekerroksen muodostamiseen esimerkissä 2, kerrostettiin päällystystelalla koko syövytystä kestävän pöhjalakkakerroksen pinnalle niin, että sen paksuudeksi kovettamisen ja kuivatuksen jälkeen tuli 5 ^,u, ja sitten päällystettyä levyä kuumennettiin 200° C:ssa 10 minuuttia. Palkintomerkkikuvio painettiin rengasmaiselle alueelle, jonka ulkoläpimitta oli 9 mm ja sisäläpimitta 6 mm, näin muodostuneelle ensimmäiselle päällystekerrokselle, käyttämällä samaa metalli-painomustetta kuin esimerkissä 1 ja painettua levyä lämmitettiin 150°C:ssa 10 minuuttia.

Samaa peiteagenssiseosta kuin esimerkissä 1 käytettiin, kerrostettiin 3 yU paksuudelle ensimmäiselle päällystekerrokselle, ympyränmuotoiselle osalle, jonka läpimitta oli 5 mm ja joka oli samankeskinen mainitun rengasmaisen alueen kanssa. Samaa päällysteseosta, jota käytettiin edellä mainitun ensimmäisen päällystekerroksen muodostamiseen, kerrostettiin toiseksi päällystekerrokseksi ensimmäiselle päällystekerrokselle, palkintomerkille ja peitekerrokselle, ympyrän muotoiselle osalle, jonka läpimitta oli 26 mm ja joka oli samankeskinen peitekerroksen kanssa, niin että paksuudeksi kovettamisen ja kuivattamisen jälkeen tuli 2 ^,u. Päällystämättä jätettiin kuitenkin kolme ympyränmuotoista osaa, joiden läpimitta oli 1 mm ja jotka sijaitsivat yhtä pitkien matkojen päässä toisistaan ympyrän kehällä, jonka säde oli 10 mm 26 mm:n läpimittaisen ympyränmuotoisen osan keskipisteestä. Sitten päällystettyä levyä lämmitettiin 200°C:ssa 10 minuuttia painetun ja päällystetyn levyn muodostamiseksi.

Painettu ja päällystetty levy muodostettiin kruunukuoriksi, joiden sisäläpimitta oli 26 mm, kruununmuodostuspuristimella, niin että se pinta, jolle palkintomerkki oli painettu, sijaitsi sisäpuolella ja ympyränmuotoisen toisen päällystekerroksen kehä sopi yhteen kruunun sisäpinnan kehäreunan kanssa. Samalla tavoin kuin esimerkissä I! 31 7 318 5 2 on selitetty, jokaisen näin valmistetun kruunun sisäpinnalle muo dostettiin läpinäkymätön polyetyleenivuoraus.

Kun vuoraus kuorittiin irti näin valmistetusta kruunusta, nähtiin, että vuorauksen keskiosassa sijaitsevan nupin alta vuoraus oli heikosti liimautuneena toiseen päällystekerrokseen peitekerroksen läsnäolon johdosta, ja nuppi saatiin helposti kuorituksi irti, ja tarttumalla nuppiin ja vetämällä liuska ylös, niin peitekerroksettomalla osalla, koska vuoraus oli lujasti liimautuneena toiseen päällyste-kerrokseen ja toinen päällystekerros oli lujasti liimautuneena pal-kintomerkkiin, kuoriutuminen saatiin helposti aikaan ensimmäisen päällystekerroksen ja toisen päällystekerroksen tai palkintomerkin heikosti liimatusta rajapinnasta. Niillä kolmella ympyränmuotoisella osalla, joille toista päällystekerrosta ei ollut kerrostettu, vaikka vuoraus oli tiukasti liimautunut ensimmäiseen päällystekerrokseen ja ensimmäinen päällystekerros oli tiukasti liimautunut syövytystä kestävään pöhjamaalikerrokseen, koska liimautunut alue oli hyvin pieni, ensimmäisen päällystekerroksen ja vuorauksen välinen liimattu rajapinta saatiin helposti murtumaan ja vuoraus voitiin helposti kuoria irti kruunusta.

Palkintomerkki siirtyi kuoritun vuorauksen takasivulle.

Esimerkki 4

Syövytystä kestävä pöhjalakkakerros ja ensimmäinen päällystekerros muodostettiin pintakäsitellylle teräslevylle, jonka paksuus oli 0,25 mm, samalla tavoin kuin esimerkissä 2 on selitetty, ja muodostamatta palkintomerkkiä ensimmäiselle päällystekerrokselle, pöhjamaalikerrok-selle ja ensimmäiselle päällystekerrokselle muodostettiin peitekerros ja toinen päällystekerros samalla tavoin kuin esimerkissä 2 on selitetty. Kirjaimia sisältävä palkintomerkki painettiin toiselle päällystekerrokselle, osalle, joka vastasi ensimmäistä päällystekerrosta mutta ei vastannut peitekerrosta, käyttäen samaa metalli-painomustetta kuin esimerkissä 2. Päällystettyä ja painettua levyä kuumennettiin 170°C:ssa 10 minuuttia päällystetyn ja painetun levyn muodostamiseksi kruunukuorien valmistusta varten.

Tämä painettu ja päällystetty teräslevy muodostettiin kruunukuoriksi, joiden sisäläpimitta oli 26 mm, niin, että ympyränmuotoisen, ensimmäisen päällystekerroksen kehän sisäpuolella sijaitseva painettu _________ - . ...

32 731 85 palkintomerkki sopi yhteen kruununkuoren sisäpinnan kehäreunan kanssa. Jokaisen näin muodostetun kruununkuoren sisäpintaan kiinnitettiin polyetyleenivuoraus samalla tavoin kuin esimerkissä 2 on selitetty.

Vuoraus voitiin kuoria irti kruunusta yhtä helposti kuin esimerkissä 2 valmistetun kruunun tapauksessa. Palkintomerkki siirtyi kuoritun vuorauksen takasivulle.

Esimerkki 5 Päällystetty levy, jolla oli sama päällystekerrosrakenne kuin esimerkin 1 näytteessä n:o 12, valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkissä 1 on selitetty, ja kirjaimia käsittävä palkintomerkki painettiin pohjamaalikerrokselle, osalle, joka vastasi peitekerrosta, käyttäen samaa metalli-painomustetta kuin esimerkissä 2 käytettiin, ja kerrostettua mustetta lämmitettiin 170°C:ssa 10 minuuttia painetun ja päällystetyn teräslevyn muodostamiseksi. Samalla tavoin kuin esimerkissä 1 on selitetty, tämä painettu ja päällystetty teräslevy muodostettiin kruunukuoriksi niin,että palkintomerkillä painettu pinta sijaitsi sisäpuolella, ja läpinäkymätön polyetyleenivuoraus muodostettiin kruunukuoren sisäpinnalle samalla tavoin kuin esimerkissä 2 on selitetty. Kun vuoraus kuorittiin irti kruunusta, todettiin, että vuoraus voitiin helposti kuoria irti kruunusta, jolloin kruunukuoren sisäpinnassa oleva palkintomerkki, joka oli ollut läpinäkymättömän vuorauksen peitossa, voitiin lukea.

Esimerkki 6

Tinalevyn, jonka paksuus oli 0,27 mm, toiselle pinnalle painettiin palkintomerkki, ja kuivatettiin, ja peitekerros, jonka sommitelma oli sama kuin esimerkin 1 näytteessä n:o 12, muodostettiin painetulle levylle, käyttäen samaa peittoagenssiseosta kuin esimerkissä 1 käytettiin. Sitten samaa pohjamaalla, jota käytettiin esimerkissä 1, kerrostettiin telapäällystimellä pöhjamaalikerrokseksi palkintomer-kille ja peitekerrokselle niin, että paksuudeksi kovettamisen ja kuivattamisen jälkeen tuli 6 ,u. Kerrostettua pohjamaalla kuumen- O ' nettiin 200 C:ssa 10 minuuttia painetun ja päällystetyn levyn muodostamiseksi. Saatu painettu ja päällystetty levy muodostettiin kruunukuoriksi niin, että palkintomerkillä painettu pinta joutui sisäpuolelle, ja että ympyränmuotoisen peitekerroksen keskipiste sopi yhteen kruunukuoren keskipisteen kanssa. Samalla tavoin kuin esimerkissä 2 on selitetty, kruunukuoren sisäpinnalle muodostettiin 33 731 85 läpinäkymätön polyetyleenivuoraus vuorauksella varustetun kruunun muodostamiseksi. Vuoraus voitiin helposti kuoria irti kruunusta, jolloin kruunukuoren sisäpinnassa oleva palkintomerkki, joka oli ollut läpinäkymättömän vuorauksen peittämän, voitiin nähdä.

Esimerkki 7

Pintakäsitellylle teräslevylle, jonka paksuus oli 0,3 mm, muodostettiin syövytystä kestävä pöhjalakkakerros samalla tavoin kuin esimerkissä 1 on selitetty. Ympyränmuotoisen alueen, jonka läpimitta oli 25 mm, olennaisesti koko pinnalle, pohjalakkakerrokselle offset-painettiin palkintomerkkikuvio käyttäen kolmea lajia mustetta, joissa pigmenttinä oli 25 osaa Phtalocyanine Blue (sininen pigmentti), Fanal Color (punaväri) ja Benzidine Yellow (keltaväri), dispergoitui-na vastaavasti perushartsiliuokseen, joka sisälsi 60 paino-osaa soija-öljyllä modifioitua alkydihartsia, 2 paino-osaa mangaaninaftenaattia, 5 osaa alumiinioksidia ja 12 osaa kerosiinia, kivipainomenetelmän mukaan (käyttäen rasteria, jonka viivaluku oli 60 viivaa cm kohti), ja painettua levyä kuumennettiin 150°C:ssa 10 minuuttia. Samalla tavoin kuin esimerkissä 1 on selitetty, painetun palkintomerkin kanssa samankeskiseksi ympyränmuotoiseksi alueeksi täpläkerrostettiin peitekerros käyttäen samaa peiteagenssiseosta kuin esimerkissä 1, niin että peittotiheys oli 20 % ensimmäisellä alueella, 10 % toisella alueella ja 20 % kolmannella, neljännellä, ja viidennellä alueella sekä 5 % kuudennella alueella.

Samaa pohjamaalla, jota käytettiin esimerkissä 1, kerrostettiin pääl-lystystelalla syövytystä kestävälle pohjalakkakerrokselle, palkinto-merkille ja peitekerrokselle niin, että paksuudeksi kovettamisen ja kuivattamisen jälkeen tuli 6 ^u, ja päällystettyä levyä kuumennettiin 200°C:ssa 10 minuuttia painetun ja päällystetyn levyn muodostamiseksi .

Samalla tavoin kuin esimerkissä 1 on selitetty, tämä painettu ja päällystetty levy muodostettiin kruunukuoriksi niin, että painettu palkintomerkki joutui sisäpuolelle, ja läpinäkymätön polyetyleenivuoraus muodostettiin kruunukuoren sisäpintaan samalla tavoin kuin esimerkissä 2, niin että saatiin vuorauksella varustettu kruunu. Todettiin, että vuoraus voitiin helposti kuoria irti kruunusta käyttämättä mitään erityistä työkalua. Palkintomerkkikuvio, joka oli ollut 1.

34 731 85 läpinäkymättömän vuorauksen peitossa, tuli näkyviin, kun vuoraus kuorittiin irti. Näin saadussa kruunussa, koska peittoagenssiseos toimi modifioidun polyetyleenin jakauman säätöagenssina, pohjamaali-kerroksen pinnan liimautumislujuus heikkeni siinä osassa, joka vastasi peitekerrosta. Lisäksi, koska painomustekerros sekin toimi modifioidun polyetyleenin jakauman säätöagenssina (säätövaikutus oli pienempi kuin peittoagenssiseoksen), modifioidun polyetyleenin jakaumat!la tuli tarkasti säädetyksi kruunukuoren sisäpinnassa. Tämä voitiin todeta pienistä valkeista täplistä modifioitua polyetylee-niä, joita oli siirtynyt irtikuoritun vuorauksen takasivulle.

Esimerkki 8

Alumiinilevyä, jonka paksuus oli 0,25 mm ja jonka toinen pinta oli päällystetty vinyylityyppisellä maalilla, käytettiin raetallialustana, ja lause, joka ilmaisi palkintokilpailun sisällön, painettiin ympyränmuotoiselle alueelle, jonka läpimitta oli 30 mm, levyn toiselle, päällystämättömälle puolelle, käyttäen metalli-painomustetta. Samaa maalia, jota käytettiin syövytystä kestävänä pöhjamaalilakkana esimerkissä 1, kerrostettiin päällystystelalla koko pinnalle vinyylikloridi-hartsivuorauksen sitovaksi liimakerrokseksi, niin että paksuus kuumentamisen ja kuivatuksen jälkeen tuli olemaan 5 ^u. Päällystettyä levyä kuumennettiin sitten 190°C:ssa 10 minuuttia.

Samaa peiteagenssiseosta, jota käytettiin esimerkissä 1, kerrostettiin vuorauksen sitovalle liimakerrokselle, osalle, joka vastasi painettua aluetta, 3 ^u paksuudelta. Peiteagenssiseosta kerrostettiin koko pinnalle samankeskisinä alueina, jotka ulottuivat sisäläpimi-tasta 23 mm ulkoläpimittaan 30 mm, sisäläpimitasta 8 mm ulkoläpimit-taan 21 mm ja sisäläpimitasta 2 mm ulkoläpimittaan 6 mm, sekä täplinä (viivaluku 47 viivaa cm kohti, peittotiheys 30 %) samankeskisille alueille, jotka ulottuivat sisäläpimitasta 21 mm ulkoläpimittaan 23 mm ja sisäläpimitasta 6 mm ulkoläpimittaan 8 mm, ja sisimmälle ympyränmuotoiselle alueelle, jonka läpimitta oli 2 mm. Kerrostettua peittoagenssiseosta kuumennettiin 150°C:ssa 10 minuuttia. Sitten palkintomerkki, joka todisti pullotetun tuotteen oston, painettiin peitekerrokselle musteella, jossa oli 50 paino-osaa emulsio-tyyppistä vinyylikloridihartsia, 45 paino-osaa epoksidoitua soija-öljyä, 15 paino-osaa kolofoniesteriä ja 20 paino-osaa Phtalocyanine Blue, ja kerrostettua mustetta lämmitettiin 150°C:ssa 5 minuuttia 35 731 85 painetun ja päällystetyn levyn muodostamiseksi, jossa oli kaksi pai-nokerrosta. Tämä painettu ja päällystetty levy meistettiin sylinterin muotoon, niin että painettu pinta joutui sisäpuolelle, ja painetun vyöhykkeen keskipiste osui yhteen hatun yläpinnan keskipisteen kanssa. Sylinterille suoritettiin rei'ityskäsittely, ja saatiin paikalleen valssattavaa tyyppiä oleva, näpistystä vastaan varmistettu hattukuori, jonka sisäläpimitta oli 38 mm ja korkeus 30 mm.

Sooliseos, jossa oli 100 paino-osaa vinyylikloridihartsia, 80 paino-osaa dioktyyliftalaattia ja 5 paino-osaa hiilimustaa, kuumameistet-tiin tämän hattukuoren sisäpintaan läpinäkymättömän vinyylikloridi-hartsivuorauksen muodostamiseksi, johon oli muodostuneena rengasmainen tiivistysulkonema, jonka ulkoläpimitta oli 35 mm ja korkeus 2 mm, alueelle, joka ulottui sisäläpimitasta 30 mm ulkoläpimittaan 35 mm, rengasmainen paksu osa, jonka leveys oli 3 mm ja korkeus 1 mm oli muodostettu rengasmaisen alueen sisäpuolelle ensimmäisen heikennetyn viivan kautta, jonka leveys oli 1 mm ja paksuus 0,005 mm, ohut osa, jonka paksuus oli 0,3 mm, oli muodostettu rengasmaisen paksun osan sisäpuolelle, yksi liuska, jota rajoitti toinen heikennetty viiva, jonka leveys oli 1 mm ja paksuus 0,01 mm, oli muodostettu ulottumaan ohuen osan keskipisteestä rengasmaisen paksun osan sisäpuolelle, johon liuskaan kuului pilarin muotoinen nuppi, joka oli samankeskinen ohuen osan kanssa ja jonka läpimitta oli 4 mm ja korkeus 5 mm, ja nupin kehän tangentit ulottuivat rengasmaisen paksun osan sisä-kehällä olevan 7 mm välin molempiin päihin, ja toisen heikennetyn viivan sisäpuoli oli lujitettu rivalla, jonka leveys oli 1 mm ja korkeus 1 mm.

Näin muodostettu hattu sovitettiin paikalleen valssausmenetelmällä lasipullon suulle, joka oli täytetty hiilihappoisella juomalla (jonka kaasunpaine oli 4 kg/cm^ 15°C:ssa). Pullo avattiin ja vuoraus kuorittiin irti hatusta. Tarkemmin sanottuna, kun nuppi käännettiin alas, osa toisesta heikennetystä viivasta leikkautui ja kun nuppiin tartuttiin ja siitä vedettiin, toinen heikennetty viiva leikkautui kokonaan ja nupissa kiinni ole\a paksu osa vedettiin ylös. Täten ensimmäinen heikennetty viiva leikkautui ja vuorauksen se osa, joka oli ensimmäisen heikennetyn viivan sisäpuolella, kuoriutui irti tiivistävän rengasmaisen kohouman jäädessä yksin hatun sisäpinnalle .

36 731 85

Palkintomerkki siirtyi irtikuorittuun vuorauskappaleeseen ja lause, joka ilmaisi palkintokilpailun sisällön, oli luettavissa hattukuo-resta, jolta vuoraus oli kuorittu irti. Vuorauksen rengasmainen tiivistysulkonema pysyi lujasti liimautuneena hattukuoren sisäpintaa .

Il

Claims (15)

37 73185

1. Astiansuljin, joka käsittää kuoren (1) ja irtikuorittavan lämpöplastisen olefiinihartsivuorauksen (2) kiinnittyneenä kuoren (1) ylälevyn (3) sisäpintaan, joka vuoraus (2) on muodostettu ahtopuristamalla lämpöplastista olefiinihartsia kuoreen (1), tunnettu siitä, että vuorauksessa (2) on verraten ohut keskiosa (8) ja verraten paksu irtikuorittava kehäosa (9) ja vuorauksen keskiosassa (8) sen kanssa samana kappaleena kuo-rintaliuska (14), jonka liuskan (14) irtikuoriutuvaa osaa rajoittaa läpileikattu viiva tai murtuva, heikennetty viiva (13) vuorauksen (2) keskiosassa (8), joka irtikuoriutuva osa on yhteydessä vuorauksen (2) irtikuorittavaan kehäosaan (9), ja siitä että sulkimessa on vähintään yksi liimaava rajapintakerros (7), joka sisältää hapolla modifioidun olefiinihartsin, ja joka erottaa vuorauksen (2) kuoresta (1) ja sitoo vuorauksen (2) irtautuvasta kuoreen (1), johon vähintään yhteen liimaavaan rajapinta-kerrokseen (7) kuuluu liimautumaton tai heikosti liimautunut alue (19), joka vastaa vuorauksen (2) ulointa irtikuorittavaa kehäosaa (9) ja alue (20), joka vastaa vuorauksen (2) keskisem-pää osaa ja joka on liimautunut suuremmalla liimauslujuudella kuin liimautumaton tai heikosti liimautunut uloin kehäalue (19), ja että liimakerroksen (7) kanssa kosketukseen on sovitettu peitekerros (21), joka sisältää hapolla modifioidun olefiini-hartsin jakautuman säätöagenssin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astiansuljin, tunnet-t u siitä, että ainakin osa vuorauksen (2) verraten paksusta irtikuorittavasta kehäosasta (9) muodostaa rengasmaisen tiivis-tysulkoneman (10, 11, 12) kosketusta varten astian suun kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astiansuljin, tunnet-t u siitä, että verraten paksu irtikuorittava kehäosa (9) sisältää lujiterivan (23), joka on sovitettu rengasmaisen tiivis-tysulkoneman (10, 11, 12) viereen kosketusta varten astian suun kanssa ja erotettu siitä ympyränmuotoisella heikennetyllä alueella (22), joka ripa (23) on kaareva tai rengasmainen ja ulottuu sitä läpileikattua viivaa tai murtuvaksi heikennettyä viivaa (13) myöten lähelle sitä kohtaa, jossa kuorintaliuska (14) liittyy vuorauksen (2) verraten paksuun kehäosaan (9). 38 731 85

4. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen astian-suljin, tunnettu siitä, että kuorintaliuskan (14) toisessa päässä on kuorintanuppi (15).

5. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen astian-suljin, tunnettu siitä, että kuorintaliuskaan (14) kuuluu lujitusripa (16), joka ulottuu vuorauksen (2) verraten paksua ke-häosaa (9) kohti.

6. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen astian-suljin, tunnettu siitä, että välittömästi täysin läpi-leikatun viivan tai murtuvan, heikennetyn viivan (13) vieressä, molemmin puolin viivaa, on lujitusrivat (17, 18).

7. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen astian-suljin, tunnettu siitä, että jakautuman säätöagenssin konsentraatio peitekerroksen (21) siinä osassa, joka vastaa lii-mautumatonta tai heikosti liimautuvaa aluetta (19), on suurempi kuin peitekerroksen (21) konsentraatio siinä osassa, joka vastaa suuremman liimauslujuuden aluetta (20).

8. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen astian-suljin, tunnettu siitä, että jakautuman säätöagenssi on oleohartsi tai öljyllä modifioitu hartsi.

9. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen astian-suljin, tunnettu siitä, että kuoren (1) ja liimakerroksen (7) välissä tai vuorauksen (2) ja liimakerroksen (7) välissä on painokerros (6), johon sisältyy palkintomerkkejä.

10. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen astian-suljin, tunnettu siitä, että sulkimen kuorella (1) on maalikerros (5), joka on kosketuksessa liimakerroksen (7) kanssa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen astiansuljin, tunnet-t u siitä, että maalikerrokseen sisältyy suojaava pöhjamaaliker-ros (5), joka koostuu päällystettä muodostavasta perushartsista, ja pintamaalikerros (25), joka sisältää hapetettua polyetyleeniä tai hapolla modifioitua olefiinihartsia ja päällysteen muodosta- 39 731 85 vaa perushartsia, että pintamaalikerros (25) ja liimakerros (7) ovat siten jakautuneet, että niiden välisen irtoavan rajapinnan liimautumaton tai heikosti liimautuva alue (19) vastaa irti-kuorittavaa kehäosaa (9) ja että keskisemmällä alueella (20), jolla liimauslujuus on suurempi, pintamaalikerrosta (25) ei ole ja liimakerros (7) on tarttuneena välittömästi suojaavaan pohja-maalikerrokseen (5).

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen astiansuljin, tunnet-t u siitä, että maalikerrokseen sisältyy suojaava pohjamaali-kerros (5), joka koostuu päällysteen muodostavasta perushartsis-ta, ja pintamaalikerros (25), joka sisältää hapetettua polyety-leeniä tai hapolla modifioitua olefiinihartsia ja päällysteen muodostavaa perushartsia, että pintamaalikerros (25) ja liima-kerros (7) ovat siten jakautuneina, että niiden välisen irtautuvan rajapinnan liimautumaton tai heikosti liimautuva alue (19) vastaa vuorauksen irtikuorittavaa kehäosaa (9), ja että keskisemmällä alueella (20), jolla liimauslujuus on suurempi, liima-kerrosta (7) ei ole ja olefiininen vuoraushartsi on tarttuneena välittömästi pintamaalikerrokseen (25).

13. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen astiansul j in, tunnettu siitä, että liimaavaan rajapintakerrok-seen (7) sisältyy toinen liimautumaton tai heikosti liimautuva alue, joka vastaa vuorauksen (2) keskeisempää osaa kuin suuremman liimauslujuuden alue (20).

14. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen astiansul jin, tunnettu siitä, että suljin on kruunun muotoinen.

15. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-13 mukainen astiansul jin, tunnettu siitä, että suljin on hatun muotoinen. I. 40 731 85