FI72322B - Foerfarande foer framstaellning av terapeutiskt anvaendbara marolider - Google Patents

Description

1 72322

Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten makrolidien valmistamiseksi Tämä keksintö koskee makrolidiantibiootteja, ja eri-5 tyisesti hyvin tunnetun lääkeaineen tylosiinin kaltaisia uusia yhdisteitä (ks. esim. Tetrahedron Letters, 2339 (1970) ja US-patenttijulkaisu nro 3 178 341), joissa kuitenkin makrolidisysteemin 20-asemassa substituenttina on aminofunk-tio.

10 Tylosiinin suuresta arvosta huolimatta tunnetaan jat kuvasti tarvetta löytää uusia antibiootteja. Tämä johtuu sekä halusta saada käyttöön entistä tehokkaampia ja laaja-kirjoisempia johdannaisia että mikro-organismien tunnetusta kyvystä muuttua vastustuskykyisiksi. Tylosiinin kaltaisten 15 makrolidien kemiallinen muuntaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Useimmiten onkin käynyt niin, että tutkijat, jotka ovat pyrkineet löytämään uusia tämän tyyppisiä johdannaisia, ovatkin joutuneet etsimään uusia mikro-organismeja siinä toivossa, että niitä viljelemällä löytyisi odot-20 tamatta mainitun tyyppisiä kiinnostavia yhdisteitä.

Patentinhakija on nyt yllättäen havainnut, että tylosiinin kaltaisissa rakenteissa voidaan C-20-aldehydiryhmä muuttaa aminoimalla pelkistävästä C-20-aminofunktioksi hajottamatta samalla makrolidisysteemiä, ja lisäksi että täl-25 laisilla johdannaisilla on merkitsevä antibioottinen vaikutus .

Niinpä keksinnön mukaisesti uudet makrolidit, joilla on kaava (I) 72322 o ji fl7 ^-=»3 5 22 /*1 1 7*x

CH —· 1 2 6X.-CH2-CH2-X

J II 18 I 19 20 23 / CH3\ / \

R-CH2-f14 , 4 * \ OH

ch3-ch2-K5 ;\2/?-oh I_i ch3 10 17 16 o/1 23>-n-ch3 ,1, \5 ' 4 '' *-·

OQ

6 ' 15 jossa R on vety, hydroksyyli tai mysinosyylioksi jonka kaava on CH3 ho — o- 20 0CH3 0CH3 Q on vety tai mykarosyyli, jonka kaava on \!0\ 25 CH3 ja X on ryhmä, jolla on kaava

^R10 -N K

\r11 jossa 10 11 30 I) R ja R ovat toisistaan riippumatta vety, C1-C4~alkyyli, C^-C^ Q-sykloalkyyli tai ryhmä, jolla on kaava - (CH0) -Ph 2 n 35 jossa n on 0, 1 tai 2 ja Ph on fenyyli, joka on mahdollisesti substituoitu -C^-alkoksikarbonyyli- tai aminoryh- 11 3 72322 mällä, halogeenilla tai C^-C^-alkyyli- tai -C^-alkoksiryh-mällä, 10 11 II) vain toinen ryhmistä R ja R on ryhmä, jolla on kaava

5 '—V

/ ^ 12

-N Jt-R

# —-» 12 10 jossa R on vety tai C -C -alkyyli, ja toinen ryhmistä R 11 14 10 ja R merkitsee samaa kuin edellä kohdassa (I) tai III) R^ ja R11 muodostavat yhdessä viereisen typpi-atomin kanssa heterosyklisen renkaan, jossa on 5-7 rengas-atomia ja jossa lisäheteroatomina on happi tai typpi, sekä niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat ovat tehokkai- 15 ta antibiootteja.

Joskaan yllä olevasta rakennekaavasta ei ilmene ste-reokemiallista konfiguraatiota, on selvää, että sterokemia on sama kuin tylosiinilla. Aminosokeri on mykaminoosi.

Tässä käytetty sanonta "C^-C^Q-sykloalkyyli" tarkoit-20 taa 3-10 hiiliatomia sisältäviä karboksyyliryhmiä, joita ovat esim. syklobutyyli, sykloheksyyli, syklo-oktyyli ja adamantyyli. Vastaavasti sanonta "C^-C^-alkyyli" tarkoittaa suoria tai haarautuneita, 1-4 hiiliatomia sisältäviä alkyy-liryhmiä, joita ovat esim. metyyli, etyyli, n-propyyli ja 25 isopropyyli.

Suositeltavia ovat kaavan (I) mukaiset yhdisteet, joissa R on mysinosyylioksi ja Q on vety.

10 11

Kun R ja R muodostavat yhdessä 5-7 rengasatomia sisältävän heterosyklisen renkaan, jossa lisäheteroatomina 30 on happi tai typpi, tällaisten ryhmien tyypillisiä esimerkkejä ovat piperatsino ja morfolino. On selvää, että hetero-syklisessä renkaassa on oltava kaksi heteroatomia. Mieluiten heterosyklinen rengas on tyydyttynyt.

Toisen mielenkiintoisen yhdisteryhmän muodostavat 35 yhdisteet, joissa X on amino, dimetyyliamino, anilino, N-metyylianilino, o-etoksikarbonyylianilino, bentsyyliamino, 4 72322 aminobentsyyliamino, halogeenibentsyyliamino, sykloheksyy-liamino tai morfolino.

Keksinnön mukaisesti valmistettavia edustavia, suositeltavia yhdisteitä ovat 20-deoksi-20-(N-metyylianilino)-5 tylosiini, 20-deoksi-20-(N-bentsyyliamino)demykarosyylity-losiini ja 20-deoksi-20-(N-morfolino)demykarosyylitylosiini sekä näiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat ja asyyli-esterit.

Koska kaavan (I) mukaisten makrolidien C-20- ja C-31-10 asemassa on aminofunktio, ne pystyvät muodostamaan happo-additiosuoloja. Tällaiset suolat, mikäli ne ovat riittävän myrkyttömiä käytettäviksi tasalämpöisten eläinten kemotera-piassa, ovat käyttökelpoisia antibiootteja.

Tämän tyyppisiä edustavia suoloja ovat suolat, jotka 15 muodostuvat vakioreaktioissa sekä orgaanisten että epäorgaanisten happojen kanssa, joista esimerkkeinä rikki-, kloorivety-, fosfori-, etikka-, meripihka-, sitruuna-, maito-, maleiini-, fumaari-, palmitiini-, kooli-, pamoiini-, lima-, D-glutamiini-, d-kamferi-, glutaari-, glykoli-, 20 ftaali-, viini-, muurahais-, lauriini-, steariini-, sali-syyli-, metaanisulfoni-, bentseenisulfoni-, sorbiini-, pikriini-, bentsoe- ja kanelihappo.

Kaavaa (I) olevat yhdisteet voidaan valmistaa aminoi-malla pelkistävästä aldehydi, jolla on kaava (II) 25 0 il /•\ ii rH* • *

CH_—· f-CH -CHO

30 J · / CH3\/\ R-CH2 · I \ cvc"2-x0/i\/-°H ! JH ch ««» 0 O · / \ | 3

0 f-N-CH

35 X·— /

I I

ch3 oq tl 72322 jossa R ja Q ovat kuten yllä, käyttäen aminoimisainetta, jolla on kaava (III) R10 HN^ (III) \ 11

5 R

10. 11 jossa R ja R ovat kuten yllä, tai sen happoadditiosuo-laa.

Mieluiten pelkistävä aminointi suoritetaan kaavan MBH^CN mukaisella syaaniboorihydridillä, jossa M on IA ryh-10 män metalli tai ammonium. Suosiseltava on natriumsyaani-boorihydridi.

Normaalisti reaktioliuottimena käytetään inerttiä, poolista orgaanista liuotinta kuten C.j-C^-alkanolia, mieluiten metanolia. Tyypillisesti reaktiolämpötila on 0-60°C, 15 suositeltavasti 20-40°C. Normaalisti rekatio suoritetaan neutraaleissa olosuhteissa (pH 6-8).

Reaktiossa käytetään mieluiten kaavan (III) mukaisen reagenssin ylimäärää, tyypillisesti 2-3 ekvivalenttia. Reaktiossa voidaan myös edullisesti käyttää vedenpoistoaineita 20 kuten molekyyliseulaa 4 Ä tai vedetöntä magnesiumsulfaattia.

Vaihtoehtoisesti pelkistävä aminointi voidaan suorittaa pelkistämällä C-20-aldehydifunktio vastaavaksi C-20-hydroksimetyylijohdannaiseksi. Sitten tämä hydroksimetyyli-ryhmä voidaan asianmukaisesti modifioida ryhmäksi, jolla 25 on kaava -CH2L, jossa L on poistuva ryhmä, joka nukleofii-lisesti korvautuu kaavan (III) mukaisella aminoimisaineel-la. Esim. eräässä menetelmässä C-20-hydroksyyliryhmä voidaan muuttaa trifluorimetaanisulfonyyli(triflaatti)-ryhmäksi, joka haluttaessa voidaan edelleen muuttaa jodiradikaa-30 liksi. Toisessa menetelmässä jodijohdannainen voidaan muodostaa suoraan lisäämällä jodia (liuotettuna sopivaan liuot-timeen kuten dimetyyliformamidiin) liuokseen, jossa on 20-hydroksimetyylijohdannaista ja trifenyylifosfiinia typpike-hässä.

35 C-20-asemassa oleva poistuva ryhmä (jodi, triflaatti jne.) voidaan korvata reaktiolla aminoimisaineen kanssa sopivassa orgaanisessa liuottimessa kuten asetonitriilissä kaavan (I) mukaisten yhdisteiden saamiseksi.

72322

Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden, joissa Q on myka-roosi ja/tai R on mysinosyylioksi, hydrolyysi voidaan suorittaa tavanomaisin menetelmin, jollaisia on kuvattu esim. US-patenttijulkaisussa nro 3 459 853.

5 Niinpä esim. mykaroosisokeri voidaan pilkkoa hydro- lyyttisesti pH-arvossa alle 4, mieluiten alueella 0,5-2,0 ja lämpötilassa 0-60°C, sopivasti suunnilleen huoneen lämpötilassa. Hydrolyysi voidaan suorittaa vahvan mineraali-hapon kuten kloorivetyhapon tai rikkihapon vesiseoksella 10 tai orgaanisella hapolla kuten p-tolueenisulfonihapolla.

Samalla tavoin voidaan mysinoosisokeri kokonaisuudessaan poistaa hydrolyyttisesti, joskin voimaperäisemmät olosuhteet ovat tarpeen ja on jossain määrin toimittava varovasti makrolidisysteemin hajoamisen estämiseksi. Reaktio-15 aikojen on oltava pidempiä ja pH:n on oltava alueella 1,5- 2,5. Lämpötilankin on oltava korkeampi, tyypillisesti alueella 80-130°C ja mieluiten 90°C:sta reaktioseoksen pa-lautuslämpötilaan. Koska mysinoosisokeri on hankala pilkkoa, kaavan (I) mukaiset yhdisteet, joissa R on hydroksi, valmis-20 tetaan parhaiten aminoimalla pelkistävästi kaavan (II) mukainen lähtöaine, jossa R on hydroksi.

Niinpä keksinnön kohteena on menetelmä kaavan (I) mukaisen makrolidin tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän suolan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 25 a) aminoidaan pelkistävästi kaavan (II) mukainen yh diste kaavan (III) mukaisella aminoimisaineella tai sen happoadditiosuolalla, b) pilkotaan mykaroosisokeri kaavan (I) mukaisesta makrolidista, jossa Q on mykaroosi, happohydrolysoimalla, 30 jolloin saadaan kaavan (I) mukainen yhdiste, jossa Q on vety, ja c) haluttaessa muutetaan reaktiossa a) tai b) saatu tuote suolaksi.

Kaavan (II) mukaiset aldehydit samoin kuin niiden val-35 mistus tunnetaan kirjallisuudesta, ks. esim. US-patenttijulkaisut nro 3 178 341, 4 321 361 ja 4 321 362.

Keksinnön mukaisesti valmistetut yhdisteet tehoavat 7 72322 sekä grampositiivisiin, esim. Streptococcus pyogenesiin, että Mycoplasmalajeihin. Kaavan (I) mukaiset yhdisteet, joissa Q on vety, tehoavat myös määrättyihin gramnegatiivisiin bakteereihin kuten Pasteurella sp.rhen. Lisäksi keksinnön 5 mukaisesti valmistetut yhdisteet imeytyvät hyvin annettaessa suun kautta ja niiden pitoisuus veressä on suuri. Nämä ominaisuudet tekevät ne selvästi käyttökelpoisiksi ehkäistäessä tai hoidettaessa mikrobi-infektioita tasalämpöisissä eläimissä. Tällöin infektioon sairastuneelle tai infektiol-10 le alttiille tasalämpöiselle eläimelle voidaan parenteraa-listi tai suun kautta antaa kemoterapeuttisesti tehokas määrä kaavan (I) mukaista yhdistettä. Yhdistettä voidaan myös antaa hengitysteitse, ts. puhaltamalla lääkepölyn muodossa oleva yhdiste eläinten tai siipikarjan suljettuun oleskelu-15 tilaan tai -huoneeseen. Eläimet tai siipikarja hengittävät ilmassa olevaa lääkepölyä (lääkepöly joutuu kehoon myös silmien kautta, jolloin puhutaan intraokulaarisesta ruiskeesta) ja tällä tavoin eläimiä voidaan hoitaa tai ennalta-suojata.

20 Annoksen määrä infektion torjumiseksi vaihtelee in fektion vaikeusasteesta sekä hoidettavan eläimen iästä, painosta ja kunnosta riippuen. Parenteraalissa hoidossa tarvittava kokonaisannos on kuitenkin normaalisti 1-100 mg/kg ja mieluiten 1-50 mg/kg. Annettaessa suun kautta tarvittava 25 annos on yleensä 1-300 mg/kg ja mieluiten 1-100 mg/kg.

Kaavan I mukaisia makrolideja ja niiden suoloja voidaan käyttää bakteerien ja Mycoplasmalajien aiheuttamien infektioiden torjunnassa käyttökelpoisissa koostumuksissa. Nämä eläinlääkinnässä käytettävät koostumukset sisältävät 30 vaikuttavana aineosana kaavan (I) mukaista makrolidia tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää suolaa tai asyyliesteriä sekä näiden yhtä tai useampaa fysiologisesti hyväksyttävää kantajaa tai välitysainetta.

Käytännöllisin tapa näiden yhdisteiden antamiseksi 35 on usein niiden formulointi eläinrehuun tai juomaveteen.

8 72322

Voidaan käyttää mitä erilaisimpia rehuja mukaanlukien tavalliset kuivarehut, nestemäiset rehut ja rehupelletit.

Nämä tavat eläinlääkeaineiden formuloimiseksi eläin-rehuun ovat hyvin tunnettuja. Suositeltava tapa on valmis-5 taa rehuseoskonsentraatti, jota vuorostaan käytetään lääkettä sisältävien rehujen valmistuksessa. Rehuseokset voivat tyypillisesti sisältää 1-400 g vaikuttavaa aineosaa kiloa kohti rehuseosta ja ne voivat olla joko neste- tai kiintomuodossa.

10 Eläimille tai siipikarjalle annettava lopullinen rehukoostumus riippuu annettavan lääkeaineen määrästä. Vaikuttavaa aineosaa sisältävien rehujen valmistuksessa voidaan käyttää kaikkia tavanomaisia rehujen formuloimis-, sekoittamis- ja pelletoimistapoja.

15 Keksinnön mukaisesti valmistettuja yhdisteitä sisäl tävät ruiskekoostumukset voivat olla joko suspension tai liuoksen muodossa. Sopivien koostumusten valmistuksessa on huomattava, että happoadditiosuolojen vesiliukoisuus on yleensä parempi kuin vapaiden emästen. Samalla tavoin kaa-20 van (I) mukaiset emäkset liukenevat paremmin laimeisiin happoihin tai happamiin liuoksiin kuin neutraaleihin tai emäksisiin liuoksiin.

Käytettäessä liuoksena yhdiste liuotetaan fysiologisesti hyväksyttävään kantajaan. Tällaiset kantajat sisältä-25 vät sopivaa liuotinta, säilöntätaineita kuten bentsyylialko-holia ja tarvittaessa puskureita. Käyttökelpoisia liuottimia ovat esim. vesi ja vesipitoiset alkoholit, glykolit ja karbonaattiesterit kuten dietyylikarbonaatti. Yleensä tällaiset vesiliuokset sisältävät enintään 50 tilavuus-% or-30 gaanista liuotinta.

Ruiskesuspensiokoostumusten kantajan on oltava nestemäinen suspendoimisväliaine apuaineiden kera tai ilman niitä. Suspendoimisvälaineena voi olla esim. vesipitoinen

II

72322 polyvinyylipyrrolidoni, inertit öljyt kasviöljyt tai pitkälle puhdistetut maaöljyt tai karboksimetyyliselluloosan vesiliuos .

On tarpeen lisätä fysiologisesti hyväksyttäviä 5 apuaineita yhdisteen pitämiseksi suspendoituneena sus- pensiokoostumuksissa. Näitä apuaineita ovat sakeuttamis-aineet kuten karboksimetyyliselluloosa, polyvinyylipyrrolidoni, gelatiini ja alginaatit. Myös monet pinta-aktiiviset aineet ovat käyttökelpoisia suspendoimisai-10 neita. Näihin kuuluvat lesitiini, alkyylifenolipolyety- leenioksidiadduktit, naftaleenisulfonaatit, alkyylibent-seenisulfonaatit ja polyoksietyleenisorbitaaniesterit.

Ruiskesuspensioiden valmistuksessa voidaan yksittäistapauksissa käyttää monenlaisia apuaineita, jotka 15 vaikuttavat nestesuspensioväliaineen hydrofiilisyyteen, tiheyteen ja pintajännitykseen. Esim. silikonivaahdon-estoaineet, sorbitoli ja sokerit ovat kaikki käyttökelpoisia suspendoimisaineita.

Seuraavien esimerkkien tehtävänä on keksinnön li-20 sävalaiseminen ja samalla sen toteuttamisen esittäminen.

Esimerkki 1 20-deoksi-20-(N-bentsyyliamino)tylosiini

Liuotettiin 5 g tylosiinia, 7,9 g bentsyyliamiini-25 hydrokloridia ja 1,4 g natriumsyaaniboorihydridiä 50 ml:aan metanolia ja seoksen annettiin reagoida viisi tuntia typpisuojassa huoneen lämpötilassa. Reaktion päätyttyä reaktioseos kaadettiin 500 mlraan kylmää, kyllästettyä natriumbikarbonaattivesiliuosta ja uutettiin kolmas-30 ti 100 ml:n annoksilla kloroformia. Muodostunut klorofor- mikerros kuivattiin vedettömällä natriumsulfaatilla, haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja saatiin epäpuhdas tuote. Epäpuhdas tuote puhdistettiin pylväskromatogra-foimalla silikageeli stationaarisena faasina ja kloro-35 formin, metanolin ja konsentroidun ammoniumhydroksi- din 15 :1:0,05-seos eluenttina ja saatiin 3,8 g otsikko- 10 72322 yhdistettä keltaisena tuotteena, saanto 71 %.

Alkuaineanalyysi C^Hggi^O^g (m°lekyylipaino 1006)

Saatu: C 64,01 H 8,58 N 2,69 0 24,72

Laskettu: C 63,22 H 8,55 N 2,78 0 25,45

5 Sulamispiste: 103,5-107°C

29 o

Ominaiskierto: /S^n = -55,8 (c = 1, metanoli) UV-absorptiospektri: Λ 3 = nm (£= 22900) maKs

Massaspektri (m/e): 673, 654, 175, 174, 145, 1106, 91 Samalla tavoin valmistettiin: 10 Esimerkki 2

20-deoksi-20-(Ν,Ν-dimetyyliamino)tylosiini Sulamispiste: 119,2-120,3°C

- -40,4° (c = 1, metanoli) UV-absorptiospektri: Xj^ks = 282,5 nm (12500) 15 Massaspektri (m/e): 944, 800, 770, 419, 175 NMR<£(ppm): 1,78 (s, H22>, 2,15 (s, C2Q-N (Me) 2,2,52 (s, C3, -N(Me)2), 3,43 (s, C2,„-0Me), 3,60 (s, C3,„-0Me), 4,23 (d, Ηχ, ) , 4,52 (d, H1(„), 4,92 (bt, H15), 5,05 (d, Hlt,), 5,90 (d, H13), 6,26 (d, H1Q) , 20 7,33 (d, Hn) .

Saanto 84 %.

Esimerkki 3 20-deoksi-20-(N-anilino)tylosiini Sulamispiste: 111-113°C 25 = ”88Ό° (c = 1, metanoli)

Massaspektri (m/e): 831, 658, 190, 175, 145 NMR £ (ppm): 1,77 (s, H22), 2,46 (s, C3, -N(Me)2), 3,46 (s, C2,„ -OMe), 3,56 (s, C3111-0Me), 4,23 (d, Ηχ) , 4,54 (d, E1,„)r 5,04 (d, H1M), 4,97 (bt, Ηχ5), 5,84 30 (bd, H33), 6,23 (d, H3Q), 6,57 (d, o-H-anilino), 6,67 (d, p-H-anilino) , 7,10 (d, m-H-anilino) , 7,23 (d, H^) . Saanto 48 %.

11 72322

Esimerkki 4 20-deokso-20-^N-(o-etoksikarbonyyli)anilino/-tylosiini

Sulamispiste: 122,5-124°C

5 UV-absorptiospektri: (£) = 282,3 nm (21 300)

Saanto: 34 %.

Esimerkki 5

20-deoksi-20-(N-metyylianilino)tylosiini Sulamispiste: 106,5-109°C

10 Massaspektri (m/e): 1006, 862, 688, 481, 175, 145 NMR £ (ppm): 1,79 (s, H22), 2,40 (s, C3>-N(Me)2, 2,87 (s, C20-N-Me), 3,46 (s, C2,„-0Me), 3,59 (s, C3,„-0Me), 4,27 (d, H^), 4,54 (d, Ηχ, „) , 5,05 (d, 1^.,), 5,0 (b, H15), 5,83 (bd, H13), 6,21 (d, H1()), 6,7 (d, C2Q-15 N- (o-H ja p-H) Ph) , 7,27 (d, Hn), 7,15 (d, C2Q-N- (m-H)Ph)

Saanto: 34 %.

Esimerkki 6 20-deokso-20-(Ν,Ν-dibentsyyliamino)tylosiini 20 NMR £ (ppm): 1,78 (s, H22), 2,46 (s, C3, -N(Me)2, 3,46 (s, C2,„-0Me), 3,60 (s, C3,„-0Me), 4,57 (d, H^,,), 5,88 (leveä, Η^3), 6,23 (d, H^q)t 7,3 (bentsyyli-protoneja).

Saanto: 70 %.

25 Esimerkki 7

20-deokso-20-(N-adamantyyliamino)tylosiini Sulamispiste: 108,5-110,5°C

- -32,9° (c = 1, metanoli) UV-absorptiospektri: (£) = 284 nm (9800) 30 Massaspektri (m/e): 1050, 732, 718, 543, 175, 157, 145

Saanto: 82 %.

Esimerkki 8 20-deokso-20-(Ν,Ν-dibentsyyliamino)demykarosyy-litylosiini 35 NMR «g (ppm) : 1,77 (s, H^), 2,46 (s, C3, -N(Me)2), 3,50 12 72322 (s, C2„-0Me), 3,60 (s, C3„-0Me), 4,54 (d, 5,06 (bt, H15), 5,90 (leveä, H13), 6,25 (d, H1Q), n. 7,3 (bentsyyliprotoni).

Saanto: 95 %.

5 Esimerkki 9

20-deokso-20-(N-sykloheksyyliamino)tylosiini Sulamispiste: 111-114°C

- -48,9° (c = 1, metanoli) UV-absorptiospektri: A^aks ^ = 284 nm (20 000) 10 Massaspektri (m/e): 832, 664, 473, 175, 157, 145

Saanto: 50 %.

Esimerkki 10 20-deoksi-20-(N-bentsyyliamino)demykarosyyli-tylosiini 15 Liuotettiin 1 g 20-deokso-20-(N-bentsyyliamino)- tylosiinia 30 ml:aan 0,1-n kloorivetyhappoa ja seoksen annettiin reagoida 19 tuntia huoneen lämpötilassa. Reaktion päätyttyä reaktioseos pestiin 30 ml :11a kloroformia ja muodostuneen vesikerroksen pH säädettiin 20 arvoon 8,0 1-n natriumhydroksidilla. Sitten liuosta uutettiin kolmasti 100 ml:n annoksilla kloroformia, kloroformikerros kuivattiin vedettömällä natriumsul-faatilla, haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja saatiin 820 mg vaaleankeltaista, epäpuhdasta ainesta. Tämä puh-25 distettiin pylväskromatografoimalla käyttäen statio- naarisena faasina silikageeliä ja eluenttina kloroformin, metanolin ja väkevän ammoniumhydroksidin 20:1:0,05-seosta ja saatiin 620 mg otsikkoyhdistettä valkoisena aineena, saanto 72 %.

30 Alkuaineanalyysi C4gH74N2^13 (m°le^yyliPaino 862)

Saatu: C 64,10 H 8,60 N 3,20 0 24,10 Laskettu: C 64,04 H 8,58 N 3,25 0 24,13

Sulamispiste: 88,5-91,5°C

29 o

Ominaiskierto (UJ^ = -35,2 (c = 1, metanoli) 35 UV-absorptiospektri A^alcs^ (£ = 22 000)

II

13 72322 IR-absorptiospektri (KBr-menetelmä): 3440, 2980, 2950, 1710, 1680, 1590, 1460, 1350, 1165, 1090 cm"1. Massaspektri (m/e): 756, 672, 565, 482, 174, 91.

Samalla tavoin valmistettiin: 5 Esimerkki 11 20-deokso-20-(N-metyylianilino)demykarosyyli-tylosiini

Sulamispiste: 95,5-98,5°C

UV-absorptiospektri A^aks : ^83 nm ^0 ^00) 10 Massaspektri (m/e): 862, 688, 190, 174 NMR^ (ppm) : 1,77 (s, ^22) . 2,49 (s, C3, -N(Me)2), 2,87 (s, C2Q-N-Me), 3,46 (s, C2„-0Me), 3,59 (s, C3„-OMe), 4,33 (d, ^,), 4,56 (d, ^,), 5,00 (dt, H15), 5,84 (leveä, H^3), 6,63 (d, H^q), 6,70 (d, o-H-anilino), 15 6,73 (d, p-H-anilino), 7,20 (d, m-H-anilino), n. 7,2 <ΗΠ>·

Saanto: 43 %

Esimerkki 12 20-deokso-20-(N-morfolino)tylosiini 20 Liuoksen, jossa oli 500 mg tylosiinia, 480 mg morfoliinia ja 130 mg natriumsyaaniboorihydridiä 5 ml:ssa metanolia, annettiin reagoida 24 tuntia huoneen lämpötilassa typpisuojassa. Reaktion päätyttyä reaktioseos kaadettiin 150 ml:aan kylmää, kyllästettyä natriumbi-25 karbonaattivesiliuosta ja uutettiin sitten 3 x 80 ml :11a kloroformia. Muodostunut kloroformikerros kuivattiin vedettömällä natriumsulfaatilla, haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja saatiin otsikkoyhdiste epäpuhtaana tuotteena. Tämä aine puhdistettiin silikageelipylväs-30 kromatografioimalla käyttäen eluenttina kloroformin, me- tanolin ja väkevän ammoniumhydroksidin 30:1:0,05-seosta ja saatiin 430 mg otsikkoyhdistettä valkoisena aineena, saanto 80 %.

Alkuaineanalyysi C5qH86N2°17 (m°lekyylipaino 986) 35 Saatu: C 60,80 H 8,75 N 2,83 0 27,62

Laskettu: C 60,85 H 8,72 N 2,84 0 27,59.

14 72322

Sulamispiste: 122,5-124,5°C

Ominaiskierto = -39,6° (c = 1, metanoli) UV-absorptiospektri/[ = 283,5 nm (£ = 19 500)

Samalla tavoin valmistettiin: 5 Esimerkki 13 20-deoksi-20-(4-N-metyylipiperatsinyyliamino)-tylosiini

Sulamispiste: 95,0-98,0°C yÄ/n9 = -55,4° (c = 1, metanoli) 10 UV-absorptiospektriXma^s (£ ): 283 nm (17 700)

Massaspektri (M/e): 1014, 870, 680, 175, 157, 145 NMR g (ppm): 1,79 (s, H22)· 2,31 (s, 4-Me), 2,47 (s, C3,-N(Me)2), 3,47 (s, C2,„-0Me), 3,60 (s, C3I11-0Me), 4,27 (d, H1,), 4,56 (d, H^,,), 5,07 (d, H1h), 4,95 15 (b, H15), 5,86 (d, H13), 6,26 (d, H1q), 7,27 (d, Hn) .

Saanto: 69 % .

Esimerkki 14 20-deoksi-20-(Ν,Ν-dimetyyliamino)-5-0-mysami- nosyylitylonolidi 20 Liuotettiin 100 mg 5-0-mysaminosyylitylo- nolidia, 137 mg dimetyyliamiinihydrokloridia ja 42 mg natriumsyaaniboorihydridiä 2 ml:aan metanolia ja seoksen annettiin reagoida 1,5 tuntia huoneen lämpötilassa typpisuojassa. Reaktion päätyttyä reaktioseos kaadettiin 25 kylmään, kyllästettyyn natriumbikarbonaattivesiliuokseen ja uutettiin sitten 3 x 10 ml :11a kloroformia. Muodostunut kloroformikerros kuivattiin vedettömällä natrium-sulfaatilla, haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja saatiin otsikkoyhdiste epäpuhtaana tuotteena. Tämä ai-30 ne puhdistettiin silikageelipylväskromatografoimalla käyttäen eluenttina kloroformin, metanolin ja väkevän ammoniumhydroksidin 5:l:0,05-seosta ja saatiin 73,6 mg otsikkoyhdistettä valkoisena aineena.

Saanto 70 %.

35 NMR^(ppm): 1,70 (s, H22), ^*20 (s, C2Q-N(Me)2), 2,46 11 15 72322 (s, C3,-N(Me)2), 4,25 (d, ^, ) , 4,88 (bt, H15), 5,88 (d, H13), 6,23 (d, H1q). 7,26 (d, Ηχι) .

Esimerkki 15 20-deokso-20-(N-bentsyyliamino)-23-deoksi-5-0-5 mysaminosyylitylonolidi

Liuotettiin 500 mg 23-deoksi-5-0-mysaminosyyli-tylonolidia, 1,2 g bentsyyliamiinihydrokloridia ja 216 mg natriumsyaaniboorihydridiä 10 ml:aan metanolia ja seoksen annettiin reagoida kolme tuntia huoneen lämpötilas-10 sa typpisuojassa. Reaktion päätyttyä reaktioseos kaa dettiin kylmään, kyllästettyyn natriumbikarbonaattivesi-liuokseen ja uutettiin sitten 3 x 50 ml :11a kloroformia. Muodostunut kloroformikerros kuivattiin vedettömällä natriumsulfaatilla, haihdutettiin kuiviin vakuumissa 15 ja saatiin epäpuhdas tuote. Tämä aine puhdistettiin silikageelipylväskromatografoimalla käyttäen eluentti-na kloroformin, metanolin ja väkevän ammoniumhydroksidin 15:1:0,05-seosta ja saatiin 376 mg otsikkoyhdistet-tä valkoisena aineena, saanto 65 %.

20 Sulamispiste: 76-77,5°C

- -13,4° (c = 1, metanoli) .

Esimerkki 16 20-deokso-20-(N,N-dibentsyyliamino)demysarosyy-litylosiini 25 Liuotettiin 1 g tylosiinia 0,2-n kloorivetyhap- poon ja seoksen annettiin reagoida neljä tuntia huoneen lämpötilassa. Reaktion päätyttyä reaktioseos pestiin 20 ml :11a kloroformia. Muodostuneen vesikerroksen pH säädettiin arvoon 8,0 1-n natriumhydroksidilla ja uutettiin 30 sitten 3 x 30 ml :11a kloroformia. Kloroformikerros kui vattiin vedettömällä natriumsulfaatilla, liuos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja saatiin vaaleankeltainen tuote kvantitatiivisena saantona. Epäpuhdas tuote (joka pääasiassa muodostui demykarosyylitylosiinista), 35 0,5 ml dibentsyyliamiinia ja 330 mg natriumsyaaniboori- 16 72322 hydridiä liuotettiin 10 ml:aan metanolia. Seoksen annettiin reagoida neljä tuntia huoneen lämpötilassa typpi-suojassa. Reaktion päätyttyä reaktioseos kaadettiin 50 ml:aan kylmää, kyllästettyä natriumbikarbonaattive-5 siliuosta ja uutettiin 3 x 50 ml :11a kloroformia. Sitten kloroformikerros kuivattiin vedettömällä natriumsulfaa-tilla, haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja saatiin epäpuhdas tuote, joka puhdistettiin silikageelipylväskro-matografoirnalla käyttäen eluenttina kloroformin, melo tanolin ja väkevän ammoniumhydroksidin 25:1:0,05-seos- ta ja saatiin 950 mg otsikkoyhdistettä valkoisena aineksena, saanto 95 %.

NMR £ (ppm): 1,77 (s, H22), 2,46 (s, C3,-N(Me)2), 3,50 (s, C2„-0Me), 3,60 (s, C3„-0Me), 4,54 (d, H1„), 15 5,06 (bt, H15), 5,90 (leveä, H13) , 6,25 (d, H1()) , n. 7,3 (bentsyyliprotoni).

Samalla tavoin valmistettiin:

Esimerkki 17 20-deoksi-20-(N-sykloheksyyliamino)demysaro-20 syylitylosiini

Sulamispiste: 98,5-103,0°C

- -21,9° (c = 1, metanoli) UV-absorptiospektri:^ (£) = 284 nm (22 400)

Massaspektri (m/e): 854, 664, 473, 175, 174 25 Saanto: 93 %

Esimerkki 18

20-deoksi-20-(N-morfolino)demykarosyylitylosiini Sulamispiste: 108,0-110,0°C

UV-absorptiospektri: (£.) = 283 nm (19 500) 30 Massaspektri (m/e): 842, 824, 669, 477, 461, 174

Saanto: 44%.

Eräiden kaavaa (I) olevien edustavien yhdisteiden antibakteerinen vaikutus ilmenee seuraavasta taulukosta minimiestokonsentraatioina (MEK), jotka määritet-35 tiin agarvakiolaimennusmenetelmän avulla (24 tunnin vil jely 37°C:ssa).

li 17 72322

CM

CO --3- Ή CM CN LO lH

OCOOOOCM cm O

V ir> iH —i o

rH

vO oo oo

e- tn rH

«—I k.

^ooooo o o

V O m m O

Ή rH

Ό 00 cn to ^ r*·· cm *— +- k,

Ή O O O O O O O

O O O o _ ·—I rH rH r-< i—I 00 Λ

g =Ν Or rH O' rH

(rt O O O O O O O O

(3 v v un m m o | 0 ^

(ö e ^ <i rH rH

&1-H o O O O tn o o o

OM v v n, O ,n O

^ r* Λ Λ

Λί )H

•H fl) ~ es

o g gS

o o o e eT m o ho W v en m o 3 0« £

Ή -H

H -p to <0 3 in “1. ^ ^ ^ ^f0 rH o o o m o o e cm to un o H r-1

Hi in esi Hj- rH

ui Ό· C rH o o o m o o o O v ci o in o

rii rH rH

O A

Jj to en «n ‘Ί *1 Ί Ί O iHooomo o o

H V OH O in O

G rH rH

e to (N Λ Λ *-· ΐΛ ιΛ iH -sj* •H CM «··_«.«„ 2 ^rHenooooo 1-1 tn o o o

rH rH rH

Λ Λ Λ en oo in

•H f-H CM P·*- ι—1 CM

^ o o O MD O O O

V O O O

Ή Ή f—i A Λ Λ Γ>.

•rH .2 O

e'H Ό

Cr rH CO rH

UI Ό es Ή o O O

•H SO hj <u O B (J

d O OH j0 1h rH OH

(0 u oaj(n.H<aj B

tji ? ^ * ° OMu -h o oi oo

P r P m ejUOJUira: OrHC rH -H

O SL ^ 2 ί ϋ Oh H -H UI H-H H

O -n s cjt o o o uh -hm >i> e en it o

rH >tUJrHrHrHO U «I O O U Z -H O O SS

4J jaorHenrHm os ja s o en = ,ο o -r 0

UI “ 3 'H _ 'Hl QJ O sq JZ -Hl Xl - S S N

m ta 'H UM op t)|H OHpOrH OjrjrHrHC.

r" 43 3 ,2^ S *Η ·"* S >s E tOO rHeej 73 >., CQ

Eh conj coch cQm s|rH «] tn w u| 7;j en u]iz 18 72322

Lisäksi on syytä mainita, että 20-deokso-20-(N-bentsyyliamino)demykarosyylitylosiini annettuna suun kautta Streptococcus pyogeneksella tartutetulle hiirelle (ED50 = 39 mg/kg) tehosi lähes kaksi kertaa paremmin 5 kuin demykarosyylitylosiini.

il

Claims (6)

19 72322

1. Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen makroli-din valmistamiseksi, jolla on kaava (I) 5 0 S ch3 II I 3 10 / \ CH,-· ·—CHj-CH.X ) k R-CH —S \ 2 | 0 OH /,-0H i-l <*3 15 0 * S V'_ „ / 3 CH3 oq jossa R on vety, hydroksyyli tai mysinosyylioksi, jonka kaava on CH3 HO —

25. O- och3och3 Q on vety tai mykarosyyli, jonka kaava on HO

30 V^-OH ch3 ja X on ryhmä, jolla on kaava /*10 35 -<R” jossa 20 72322 I) ja R^ ovat toisistaan riippumatta vety, C1-C4~alkyyli, C^-C^Q-sykloalkyyli tai ryhmä, jolla on kaava -(CH9) -Ph i n 5 jossa n on 0, 1 tai 2 ja Ph on fenyyli, joka on mahdollisesti substituoitu C^-C^-alkoksikarbonyyli- tai aminoryhmäl- lä, halogeenilla tai C1-C,.-alkyyli- tai C1-C4-alkoksiryhmällä, 1 * 10 1 11 4 II) vain toinen ryhmistä R ja R on ryhmä, jolla on kaava 1 0 .·--· -N \-R12 \—^ jossa R^2 on vety tai C,.-C ,-alkyyli, ja toinen ryhmistä R^ 11. q 15 ja R merkitsee samaa kuin edellä kohdassa (I), tai 10 11 III) R ja R muodostavat yhdessä viereisen typpi-atomin kanssa heterosyklisen renkaan, jossa on 5-7 rengas-atomia ja jossa lisäheteroatomina on happi tai typpi, sekä sen farmaseuttisesti hyväksyttävän suolan valmistami- 20 seksi, tunnettu siitä, että a) aminoidaan pelkistävästi aldehydi, jolla on kaava (II) A li Γη3 CH \ 3i rH2-cHo («» R-CH CH3\/\

30. CH2-[ \ ch3-ch^\4\/"h /LT ch3 q /·—N-CH^ I ' 35 0H3 °Q K 21 72322 jossa R ja Q ovat kuten yllä, käyttäen aminoimisainetta, jolla on kaava (III) /r10 HN^ (III)

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä kaavan 15 (I) mukaisen makrolidin tai sen farmaseuttisesti hyväksyt tävän suolan valmistamiseksi, jossa R on mysinosyylioksi ja Q on vety.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä kaavan (I) mukaisen makrolidin tai sen farmaseuttisesti hyväksyt- 20 tävän suolan valmistamiseksi, jossa X on amino-, dimetyyli-amino-, anilino-, N-metyylianilino-, o-etoksikarbonyyliani-lino-, bentsyyliamino-, aminobentsyyliamino-, halogeeni-bentsyyliamino-, sykloheksyyliamino- tai morfolinoryhmä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 20-deokso- 25 20-(N-metyylianilino)tylosiinin valmistamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 20-deokso-20-(N-bentsyyliamino)demykarosyylitylosiinin valmistamiseksi.

5 XR11 10 11 jossa R ja R ovat kuten yllä, tai sen happoadditiosuo-laa, tai b) pilkotaan mykaroosisokeri kaavan (I) mukaisesta makrolidista, jossa Q on mykaroosi, happohydrolysoimalla 10 kaavan (I) mukaisen yhdisteen saamiseksi, jossa Q on vety, ja c) haluttaessa muutetaan reaktiossa a) tai b) saatu tuote suolakseen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 20-deokso- 30 20-(N-morfolino)demykarosyylitylosiinin valmistamiseksi. 5 72322 22