FI70734C - Traodknippe och foerfarande foer dess framstaellning - Google Patents

Description

1 70734

Lankakimppu ja menetelmä sen valmistamiseksi Tradknippe och förfarande för dess framstäilnine

Keksinnön kohteena on lankakimppu, jossa on vähintään kolme useista langoista muodostuvaa säiettä, jotka on liitetty toisiinsa muodottomalla, muovisella sidemassalla, jolloin tämä massa on oleellisesti lankakimpun sisällä ja se on muodostettu sulatetusta muovilangasta, ja jolloin lankakimppu kokonaisuudessaan on kerrattu sekä menetelmä sen valmistamiseksi .

Tavallista jatkuvaa ompelulankakimppua valmistettaessa valmistetaan kulloinkin halutun lopputitterin (g/9000 m, kaksin- tai moninkertainen) mukaan kerrattu lanka, jossa on monikuitulanka S-suunnassa tiettyine kierroksineen metriä kohti materiaalilajin ja titterin mukaan.

Tämä voi tapahtua kerroskertauskoneessa (edeltäneen uudestaan-puolausprosessin jälkeen) tai rengaskertauskoneessa (yhteen-kertauskone) välittömästi puolalta. Aivan viime aikoina tätä menetelmää on sovellettu myös ompelulankakimpuille kaksois-k ierrekertauskoneissa.

Kaksi tai useampia S-suunnassa esikerrattuja päättymättömiä säikeitä kerrataan yhteen Z-suunnassa sopivilla kierroksilla metriä kohti, vastaten titteriä ja kerratun langan komponenttien lukumäärää. Tämä tapahtuu yhteenkertauskoneessa, mutta voidaan suorittaa myös edeltävän kertauksen jälkeen kerrosta i kaksoiskierroskertauskoneissa.

Sekä luonnon- että tekolangoille on kertauksen jälkeinen kiinnitysprosessi välttämätön.

Esim. silkki ja tekosilkki höyrytetään autoklaavissa olevissa 2 7 0 7 3 4 kertauspuolissa. Lämpötila ja käsittelyaika valitaan metriä kohti lasketun kertauskierrosluvun mukaan. Tavallisesti lämpötila on 40 - 75°C ja käsittelyaika (tyhjönmuodostus ja höyrytys) noin 40 min. Ammattimielessä tätä prosessia nimitetään kertauksen vakavoimiseksi.

Tekokuidut, kuten nailon ja polyesteri käyttäytyvät eri tavalla. Molemmat kuituryhmät saatetaan ompelylangan valmistuksessa venytys-1ämpö-kiinnityksen alaiseksi. Tällöin käytetään tavallisesti kahta menetelmää.

Toisessa menetelmässä ompelulankakimppu puolataan tietyllä jännityksellä (venytys) titterin ja materiaalilajin mukaan kiinnitysrummulla, minkä jälkeen aines lämpökiinnitetään kiinnitysrummulla autoklaavissa (nailon) tai sähköuunissa (polyesteri).

Nailonin kysymyksessä ollessa lämpötila on noin 100 - 140°C ja käsittelyaika noin 80 - 130 min. sekä polyesterin kysy-muksessä olessa 160 - 200°C ja 80 - 140 min.

Toinen menetelmä eroaa ensimmäisestä siinä, että venytys ja lämpökiinnitys suoritetaan yhdessä prosessissa (jatkuva menetelmä), jolloin venytys, lämpötila ja käsittelyaika mukautetaan titterin, materiaalilajin ja säätin mukaan.

Venytyksellä ja lämpökiinnityksellä saadaan aikaan, että ketjun muotoiset kuiturakenneosat suuntautuvat kerrattujen lankojen pituussuuntaan. Edelleen kulloisenkin käsittelytavan mukaan langan vakavoimisen ohella vaikutetaan ompelulanka-kimpun loppulujuuteen, loppukutistumiseen, loppuvenymiseen ja värin affiniteettiin.

Tapuli- tai katkokuituja sekä luonnon- ja tekokuituja olevat 3 70734 ompelulankakimput käyvät läpi ompelulangan valmistuksessa ainoastaan vähän muunnetun valmistusprosessin päättömiin lankoihin nähden.

Yhtämittaiskertauksen jälkeen tapahtuu tapulikuitujen valmistus (tekokatkokuidut) vast, tiettyjen luonnonlankojen kysymyksessä ollessa tapulikuitujen valmistus, mihin liittyen tapulikuidut kehrätään tietyillä kierroksilla metriä kohti (titterin ja käyttötarkoituksen mukaan).

Käytössä ovat tavallisesti puuvillakehruumenetelmä (kolini-sylinterimenetelmä) ja jätekehruumenetelmä. Alkuaan langan laji määräsi kehruumenetelmän (silkki, puuvilla).

Nykyään molemmilla kehruumenetelmillä kehrätään tekotapuli-kuituja, jotka tunnetaan nimityksellä jäte- ja puuvilla-kehrätty polyesteri.

Esikertausvalmistuksen tilalle päättömien lankojen kysymyksessä ollessa tulee S-kehruu kerratun tapulikuitulangan valmistuksen kysymyksessä ollessa.

Muut menetelmät eroavat yhtämittaisesta kertauksesta enää ainoastaan siten, että kaikki tapulikuituompelulankakimput valmiiksikertauksen jälkeen saatetaan polttoprosessin alaiseksi (esiinpistävien kuitujen polttaminen).

Lisäksi on mainittava, että arvokkaat puuvillaompelulangat kiinnityksen sijasta saatetaan lisäksi merserointiprosessin alaiseksi lujuuden kohottamiseksi noin 8 - 10 %, mikä lisää myös langan puhtautta.

Ydinlangan kehruumenetelmässä yksi tai useampi, sopivimmin polyesteriä oleva moni- tai yksisäielanka päällystetään 4 70734 luonnon- tai tekotapulikuitulangalla. Tuotantokoneena käytetään totunnaista rengaskehruukonetta.

Jos punotut säikeet ovat esim. puuvillaa ja ydin polyesteriä, niin ydinlangan venytys-lämpökiinnittämisen on tapahduttava ennen punomista.

Muilla ompelulankakimppujen jalostusprosesseilla, kuten värjäyksellä, liukuvuuden aikaansaamisella ja valmiutuksella ei ole keksinnön kanssa mitään välitöntä tekemistä, minkä vuoksi ne jätetään selityksessä käsittelemättä.

Alttius kerratun langan aukikiertymisen totunnaisten kerrattujen lankojen, varsinkin ompelulankakimppujen kysymyksessä ollessa, on tunnusomaista varsinkin kaikille kerratuille luonnonlankaompelulangoi1le, olkootpa ne tapu1ilankoja tai päättömiä lankoja, kuten silkkiä, puuvillaa tai pellavaa.

Se johtaa ommeltaessa langan katkeamisiin, ompelutuotteen pienentyneeseen lujuuteen ja vaikeuksiin pujotettaessa lanka neulansilmään. Lisäksi sen johdosta vaikeutuu sauman pään solmiminen.

Myös kerratun langan patoutumispyrkimys johtaa varsinkin polyamidia ja polyesteriä olevien päättömien ompelulankojen kysymyksessä ollessa kiusallisiin seuraamus!lmiöihin. Nahkoja, patjoja, turvavöitä jne. ommeltaessa kierto joutuu niin voimakkaan paineen alaiseksi, että kerratun langan patoutuminen on väistämätöntä. Tämä johtaa kerratun ompelulangan sykky-röitymiseen ja lopuksi pienten solmujan muodostukseen, mikä johta väistämättömiin neulan murtumisiin, neulan työntimen vioittumiseen ja lopuksi hylkäykseen.

Edelleen nuppujen muodostuminen aiheuttaa kaikissa tunnetuissa kerratuissa tapulikuituompelulangoissa ja punotuissa ompelu- 7 0 7 3 4 langoissa mitä suurimman ongelman ommeltavuudessa. Kerrattujen tapulikuituompelulankojen kysymyksessä ollessa riittämättömästi sidotut tapulikuidut kokoontuvat neulansilmään ja johtavat siten neulan tai langan katkeamiseen. Langalla päällystettyjen kerrattujen ompelulankojen tapauksessa suurin vaara esiintyy päällyslangan aukityöntymisessä, mikä johtaa jälleen nuppujen muodostumiseen (paksunnokset) neulansilmän kohdalla, ja tavallisesti seurauksena on langan säröily tai katkeaminen.

Kaikissa tähän saakka tunnetuissa ompelulangan valmistusmenetelmissä esiintyy enemmän tai vähemmän edellä esitettyjä epäkohtia.

Syynä on riittämätön liitos lankakimpun yksittäisten komponenttien välillä.

Eräässä tunnetussa menetelmässä termoplastista ainesta olevan säiekimpun valmistamiseksi säiekumpun säikeet on sovitettu vierekkäin ja säikeiden alle on järjestetty ainakin yksi termoplastista ainesta oleva sitova säie, jolloin säiekimppua käsitellään korotetussa lämpötilassa niin, että sitova säie sulaa ja täyttää säiekimpun muodostavien säikeiden väliset välitilat. Tässä menetelmässä säiekimppua lämpökäsitellään jännityksettömästi eikä se näin tiivisty ulospäin. Sen vuoksi sulaneen sitovan säikeen ainesta tulee ulos lankakimpusta ja muodostaa karkean, edelleen jatkokäsittelyä haittaavan pinnan. Sen vuoksi nämä langat eivät kelpaa esim. ompelutarkoituksiin. Lisäksi tällaiset rakenteet ovat vanunkimais ia ja siis täysin taipumattomia (DE-AS 2 204 119).

Edelleen on tullut tunnetuksi menetelmä, jonka mukaan termoplastinen lanka punontapäällystetään vast, kerrataan uudestaan. Näin tämä lanka jää lankakimpun keskiöön suoraviivaisena komponenttina.

6 7 0 7 3 4 Tämän kertauksen vast, punontapäällystyksen jälkeen tätä tekstiilituotetta lämpökäsitellään siten, että verhous termoplastisen langan sydämen ytimen kanssa muodostaa liitoksen, muuttamatta kuitenkaan termoplastisen sydämen poikkileikkausta. Siten kiinnityksellä kerratun langan komponenttien ja yksittäisten muoviosasten välille ei muodostu mitään liitosta, koska muun muassa sopivat paineet ja kiinnityslämpötilat puuttuvat. Tämä tunnettu menetelmä edellyttää verraten suurta termoplastisen langan osuutta. Tästä on seurauksena, että tällainen lanka hyvin suuren vanymiskertoimen (5-10 kertaa suurempi kuin esim. polyamidi 66) johdosta on kelpaamaton erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Kiinnitys, ts. venymisen ohjaus, ei ole mahdollista tällä menetelmällä ja siitä saadulle tuotteelle. Sen vuoksi tällainen lanka on käyttökelvoton ompelulankana päällysvaatteissa jne. (US-PS 2,313,058).

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada lankakimppu, jossa on optimaalinen, pysyvä liitos yksittäisten kerrattujen lankojen välillä ilman, että valmiin lankakimpu taipuisuus huononee.

Keksinnön mukainen lankakimppu täyttää nämä vaatimukset, mikä aikaansaadaan siten, että sidemassan muodostavan langan sulamispiste on alle 155°C ja murtovenymä yli 25 % ja että kimpun poikkileikkauksessa kehä on muodostettu yksinomaan lankojen avulla ja ilman mitään sidemassaa. Keksinnön mukaisen menetelmän edulliset tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksesta 12.

Kuvio 1 esittää aivan kaaviollisesti yhteenrullauskertaus-konetta kahden muunnetun nailonlanga ja keskeisen liitoslangan kertaamiseksi.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti poikkileikkausta esi- tai ensikerratusta langasta.

1 70734

Kuvio 3 esittää aivan kaaviollisesti valiniiksikertauskonetta.

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti poikkileikkausta valmiiksi kerratusta langasta, ennen 1iitosprosessia.

Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaisen langan poikkileikkausta liitosprosessin jälkeen.

Liittimenä tai liitoslankana säikeitten välissä käytetään US-patenttijulkaisun 4,225,699 mukaisia lankoja. Nämä langat koostuvat ainakin kolmesta polyamidia muodostavasta inono-meerikomponentista johdetusta kopolyamidista.

Näillä kopolyamidilangoilla, joita nimitetään erotuslangoiksi, on liitoslankoina käytettäessä tärkeitä ominaisuuksia, jotka kuitenkin tulevat esiin ainoastaan aivan määrätyillä edellytyksillä (tätä selitetään lähemmin toisessa kohdassa).

Kaikissa mahdollisissa kertauslankatekniikoissa ompelulanka-kimpun valmistamiseksi on otettava huomioon se, että liitos-lanka tai -säie kertauksen jälkeen sijaitsee mahdollisimman lähellä kerratun langan keskiötä kerratun ompelulangan komponenttien välissä. Tämä saavutetaan sopivilla esijännityksillä, kuten sovellutusesimerkeissä 1 ja 2 tarkoin määritetään. (Lukuunottamatta langalla päällystys- ja uudelleenkehruu-menetelmiä, joissa nämä edellytykset ovat menetelmälle ehdottomia).

Sovellutusesimerkki 1

Seuraavassa selitetään valmistusmenetelmää ompelulangalle Nm 8/3 yhtämittainen ompelulanka, nailon 6.6, erittäin luja, ja säikeitten liittämistä kopolyamidilangalla, sulamispiste llOOg.

8 70734 Käyttöala: Nahka-, patja-, sohva- ja vyöteollisuus.

Ensikertausta varten yhteenkertauskoneeseen 1 (kuv. 1) johdetaan kaksi yhdensuuntaista monisäikeistä 550 dtex lankaa A, esim. N 6.6, erittäin luja A, ja monisäieliitoslanka B, 78 dtex, kerrattu 250 - 330 kierroksella metriä kohti, puolilta 3, 4 ja 5 sekä kerrataan keskenään S-suunnassa, jolloin tulojännitykset yhteenkertauskuljetuslaitteessa 7 550 dtex langoille eivät saa ylittää 0,02 g/dtex. Sitä vastoin liitoslangan B tulojännitys kuljetuslaitteessa 7 ei saa alittaa 0,18 g/dtex.

Syy tähän on liitoslangan B paremmassa sijoituksessa kerrattaessa molempien 550 dtex lankojen A väliin (kuv. 2).

Ensikertauksessa vast, valmiiksikertauksessa kulloinkin lopputitterin mukaan kerrataan vastaavassa kertausproses-sissa monisäie- tai yksisäiekopolyamidi- vast, kopolyesteri-lanka liitoslankana, joka muodostaa osuuden 0,5 - 15 % lopputitteristä.

Sen jälkeen tapahtuu valmiiksikertaus, samalla kun kolme ensikertausyksikköä AAB yhteenkertauskoneessa, joka on kuvion 1 mukainen, puolataan Z-suunnassa 150 - 200 kierrosta/m valmistuotteeksi C puolalle 8 (kuv. 3, 4).

Valmislankakimppu (kuv. 4) puolataan uudelleen jännityksellä 600 - 1100 g (venytetty) kinnitysrummulle.

Sen jälkeen kiinnitysrummulla olevaa ompelulankakimppua käsitellään autoklaavissa höyryllä lämpötilassa 110 - 140°C 80 - 140 min. ajan, käyttäen yhtä tai useampaa välityhjöä. Tässä menetelmässä ketjun muotoiset kuiturakenneosat suunnataan langan pituussuuntaan.

» 70734

Samalla tapahtuu yksittäisten lankakomponenttien A ja B liitos. Samanlaiset tulokset voidaan saavuttaa selitetyllä jatkuvalla kiinnityksellä (kuv. 5).

Kaikki muut jalostusprosessit tapahtuvat ompelulanka-kimpulla nykyään tavallisten menetelmien mukaan.

Sovellutusesimerkki 2

Ompelulangan Nm 40/3 valmistus tapahtuu periaatteellisesti samalla tavalla kuin sovellutusesimerkissä 1.

Kerroskertauskoneessa esikerrataan (ensikertaus) yhden-suuntaismonisäielanka 235 dtex, nailon 6.6, erittäin luja, 530 - 560 kierroksella metriä kohti S-suunnassa.

Kolme tällaista ensikertausyksikköä ja yksi monisäieliitos-lanka 44 dtex, joka on varustettu suojaspinnillä, kerrataan yhteen yhteenkertauskoneessa 360 - 390 kierteellä metriä kohti Z-suunnassa.

Yhteenkertauskuljetuslaitteessa täytyy pitää seuraavat tulo-jännitykset: 235 dtex:in langalle jännitys ei saa ylittää 0,025 g/dtex ja 44 dtex:in liitoslangalle kuljetuslaitteeseen tulojännitys ei saa alitaa 0,25 g/dtex.

Venytys-, kiinnitys- ja liitosprosessi sekä muut jalostus-prosessit ovat ilman muutoksia samat kuin sovellutusesimerkissä 1.

Puuvillaompelulankakimppuihin käytetään parasta puuvilla-laatua (tapulipituus).

Tapulikuituompelulankakimppuja varten yhtämittaisesti kehrätty lanka muutetaan katkotapulikuiduiksi.

10 70734

Tapulikuituompelulankakimppujen tapaukessa on periaatteellisesti olemassa ainoastaan yksi mahdollinen menetelmä keksinnön mukaisten ompelulankakimppujen valmistamiseksi.

Tässä mahdollisessa tapulikuitu- vast, katkotapuliompelulanka-menetelmässä kerrataan valmiiksikertausprosessissa, kuten sovellutusesimerkissä 2 valmiiksikertaus osittain on selitetty, yhtämittainen liitoslanka, jolla on sopivat termiset ominaisuudet, kulloisessakin määräsuhteessa.

Kaikki muut käsittelyt pysyvät samoina kuin on selitetty sovellutusesimerkissä 3.

Sovellutusesimerkki 3

Puuvillan kehruukoneessa (kolmisylinterikehruukone) kehrätään Nm 95 (Ne 56) puuvillaa 600 - 750 kehruukierroksella metriä kohti S-suuntaan.

Kolme kehruuyksikköä kerrataan yhteenkertaussuojaspinni-koneessa 20 Z-kierroksella metriä kohti.

Kertausyksikkö kerrataan Hamel-kertauskoneessa 600 - 700 kierroksella metriä kohti Z-suunnassa.

Poltto suoritetaan esim. Mettler-polttokoneessa, jota kuumennetaan propaanikaasulla tai sähköisesti, nopeudella 550 - 770 m/min.

Puuvillaompelulankakimpun liitosprosessi tapahtuu autoklaavissa lämpötilassa 120°C, käyttäen yhtä tai useampaa tyhjöä, 50 -100 min. aikana polttopuolilla.

Jäljellä olevat prosessit käyvät selville sovellutusesi 70734 11 merkistä 1.

Synteettisistä langoista olevat tapulikuitu- (katkokuitu) ompelulangat vastaavat puuvillaompelulankamenetelmää tarpeellisine termisine ja teknisine muutoksineen.

Puuvillaompelulanka, joka on valmistettu keksinnön mukaisella liitoksella vaatii joka tapauksessa yksikylpy-kaksivaihe-värjäyksen, mikä tekotapulikuituompelulangoilla oikean langanvalinnan (nailon tai polyesteri) avulla jää pois.

Ydinlanka-ompelulankavalmistusprosessissa voidaan jälleen, samoin kuin tapulikuituompelulankamenetelmässä, käyttää ainoastaan yhtä menetelmää keksinnön mukaisen ompelulanka-kimpun valmistamiseksi.

Tässä menetelmässä langallapäällystysprosessissa ensiker-rattuun ydinlankaan (yksin- tai moninkertainen) otetaan mukaan langalla päällystettäessä liitoslangan titteri, kulloinkin halutun lopputitterin mukaan.

Seuraava on suoritettava liitosprosessi, joka toteutetaan jännityksen alaisena autoklaavissa tai sähköuunissa, kulloinkin langallapäällystyslangan laadun mukaan.

Edelleen on mainittava, että langalla päällystetyille ompelu-langoille, jotka valmistetaan onttokarakertauskoneissa, käytetään samanlaisia menetelmiä.

Seuraavat 1iitostekniset edellytykset on otettava huomioon:

Kerratun langan komponenttien optimaalisen liitoksen saavuttamiseksi kerrattua lankaa täytyy käsitellä termisesti mahdollisimman suuren jännityksen alaisena. Tämän jännityksen i2 70734 täytyy olla niin suuri, että kerrattavan langan yksittäiset komponentit sulkevat sisäänsä liitoslangan käytännöllisesti katsoen ilmatiiviisti, aiheuttamatta kuitenkaan muita epäkohtia, ja siten estävät nesteytyneen liitoslangan ulostulon. Edelleen tähän tiiviyteen vaikuttaa kierrosten lukumäärä metriä kohti (ensikerrattu ja valmiiksi kerrttu lanka). Kierrosten oikea lukumäärä metriä kohti estää lisäksi liitoksen kerratun langan yksittäisten fibrillien välillä, joka liitos langan taipuisuuden vuoksi ei ole suotava.

Kerrattaessa siis sidelanka muodostaa köysissä "sydämeksi” nimitetyn "kerrostuman", joka kierrosten kasvavalla lukumäärällä tulee yhä lujemmin kiedotuksi ja ulkoapäin vielä luoksepääsemättömäksi. Kierrosten lukumäärän täytyy olla niin suuri, että myös langan lämpökäsittelyssä, jossa sidelanka sulaa, yhtään sideainesta ei voi vuotaa langan pinnalle.

Tällöin voi, kuten perusteellisista kokeista voidaan havaita, olla edullista venyttää lankakimppua uudelleen kinnitys-rummulle puolattaessa suurimman vetolujuuden alueeseen saakka.

Päällystettyjen, uudelleenkerrattujen sekä tapulikuitulanka-kimppujen suhteen on meneteltävä edellä selitetyn mukaan huomioonottaen menetelmän vaatimat muutokset.

Liittimenä tai liitoslankana voidaan käyttää mitä tahansa lankaa, joka on valmistettu kehrättävästä muovista, mikäli sillä on riittävä murtovenymä yli 25 %, esim. 30 - 50 %, sopivimmin 35 - 40 % ja sulamispiste, joka kulloinkin käytön mukaan on 70 - 155°C. Lisäksi tällaisen langan täytyy — ainakin paineen alaisena — pystyä muodostamaan liima-liitos muiden tekstiililankojen kanssa.

13 70734

Liitoskopolyamidilangoila, "Emser-erotuslangoilla" liitos-aineksena on nämä ominaisuudet. Niiden korkeat venymisominai-suudet vaikuttavat hyvin edullisesti valmiin lankakimpun taipuisuuteen. Edelleen tällä liitoslangalla on se edullinen ominaisuus, että se sulassa tilassa ainoastaan paineen alaisena kliittyy yhteen muunlaisten lankojen kanssa, vastakohtana muille, tunnetuille, muut kopolyamidikoostumukset omaaville tartunta- tai erotuslangoille, jotka sulassa tilassa muodostavat tahmean massan ja liittyvät yhteen kaikkien kanssa ilman painetta. Käyttöön sopivilla kopolyamidiliitoslangoi1la (Emser-erotuslankatuotteilla) on kulloinkin langan laadun mukaan seuraavia termisiä ominaisuuksia.

- sulamispiste 70 - 90°C käytettäessä luonnonlanka-ompelu-lankakimpuille, - sulamispiste 105 - 140°C käytettäessä nailonlanka-ompelu-lankakimpuille, - sulamispiste 140 - 155°C käytettäessä polyesterilanka-ompelulakakimpuille.

Näissä langoissa on kysymyksessä kopolyamidia olevat langat, joka on johdettu ainakin kolmesta polyamidia muodostavasta, haarautuneesta ja tyydyttyneestä, staattisesti jaetusta mono-meerikomponentista. Kopolyamidilla on keskimääräinen amidi-toistuvuus arvosta 1 -CONH- arvoon 6,4 - 7,4 -CH2- tai arvosta 1 -CH2“ arvoon 0,156 - 0,135 - CONH-. Siinä on jokaista mono-meerikomponenttia 10 - 60 mooliprosenttia, laskettuna kaikkien monomeerikomponenttien summan kokonaismooliosuudesta. Kaikkien monomeerikomponenttien mooliprosenttiosuuksien summa on 100. Tätä ainetta olevien lankojen sulamispiste on alle 155°C.

Keksinnön mukaisilla lankakimpuilla on suurten, esim. ompelu-teknisten etujen ohella seuraava tärketä etu.

14 70 7 34

Kaikissa totunnaisissa kerratuna langan valmistuslaitteissa voidaan valmistaa keksinnön mukaisia lankakimppuja ilman suuria laitteen muutoksia.

Seuraavassa esitetään vielä lankakimppuryhmät ja niiden käyttöalat.

1. Luonnonkuituja, keinotekoisia kuituja ja synteettisiä kuituja olevat päätönlanka-ompelulankakimput.

2. Luonnonkuituja, keinotekoisia kuituja ja synteettisiä kuituja olevat tapulikuitu-ompelulakakimput (pitkäkuitu-ja puuvillakehruumenetelä).

3. Luonnonkuituja, keinotekoisia kuituja ja synteettisiä kuituja olevat langalla päällystetyt-ompelulankakimput (ydinlanka-ompelulangat).

4. Luonnonkuituja, keinotekoisia kuituja tai synteettisiä kuituja olevat lankakimput; päättömät, leikatut tai revityt käytettäväksi kutomoissa, neuletehtaissa ja neulomoissa.

Käyttöala: Ompelulankakimput

Kudonnaisia ja neulonnaisia olevat naisten ja tyttöjen vaatteet

Miesten ja poikien päällysvaatteet, virkapuvut

Miesten, naisten ja lasten alusvaatteet, paidat, T-paidat, puserot, vuode- ja liinavaatteet, naisten liivit ja neulon-naiset, ammatti-, urheilu-, kylpy-, uima- ja vaapa-ajanpuvut, teltat ja telttaretkeilyvarusteet, purjeet, liput 15 70734

Kaikkiin pukeutumistyyppeihin kuuluvat sukat ja puolisukat

Nahkavaatteet, matkalaukut, lompakot, käsineet, vyöt, housunkannattimet, sotilasartikkelit

Turkut ja kaikanlaiset turkikset

Naisten, miesten ja lasten kengät, hiihto-, urheilu- ja retkeilykengät, tohvelit

Verhot, esiriput, koristeet, sänkypeitteet, pöytäliinat, talousliinat, kiilloitus- ja puhdistusrievut, matot

Hatut, myssyt, solmiot, päivän- ja sateenvarjot

Kangasta, luonnon- ja tekonahkaa olevat pehmustetut huonekalut, patjat ja vuodeliinavaatteet, vanupeitteet ja tyynyt, auton-, junan- ja lentokoneen istuimet

Kuorma-autojen ja rautatievaunujen tavarapeitteet, autojen ja veneiden peitteet, paineilmahallit, tekniset kankaat (suodattimet), kangasta ja muovia olevat säkit ja säiliöt, kanto-, nosto- ja turvavyöt, kaihtimet, markiisit, vetoketjut.

Claims (20)

1. Lankakimppu, jossa on vähintään kolme useista langoista muodostuvaa säiettä, jotka on liitetty toisiinsa muodottomalla, muovisella sidemassalla, jolloin tämä massa on oleellisesti lankakimpun sisällä ja se on muodostettu sulatetusta muovilangasta, ja jolloin lankakimppu kokonaisuudessaan on kerrattu, tunnettu siitä, että sidemassan muodostavan langan sulamispiste on alle 155°C ja murtovenymä yli 25 % ja että kimpun poikkileikkauksessa kehä on muodostettu yksinomaan lankojen avulla ja ilman mitään sidemassaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lankakimppu, tunnet-t u siitä, että sidemassa on kopolyamidi tai kopolyesteri.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lankakimppu, tunnet-t u siitä, että sidemassan sulamispiste on 70 - 155°C.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lankakimppu, tunnet-t u siitä, että sidemassa on kestomuovia.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lankakimppu, tunnet- t u siitä, että sidemassa on kopolyamidi, erityisesti ainakin kolmesta polyamidia muodostavasta monomeerikomponentista johdettu kopolyamidi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lankakimppu, tunnet-t u siitä, että sidemassa on kopolyamidi, joka on johdettu ainakin kolmesta polyamidia muodostavasta, haarautuneesta ja tyydyttyneestä, staattisesti jaetusta monomeerikomponentista, jonka kopolyamidin keskimääräinen amiditoistuvuus on arvosta 1 -CONH- arvoon 6,4 - 7,4 -CH2~ tai arvosta 1 -CH2~arvoon 0,156 - 0,135 -CONH- ja jossa kopolyamidissa jokaista mono-meerikomponenttia on 10 - 60 mooliprosenttia, laskettuna 17 70734 kaikkien monomeerikomponenttien summan kokonaismooliosuudesta ja kaikkien monomeerikomponenttien mooliprosenttiosuuksien summa on 100 ja sidemassan sulamispiste on alle 155°C.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen luonnonlankaompelulanka-kimppu, tunnettu siitä, että sidemassan sulamispiste on 70 - 90°C.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polyamidiompelulankakimppu, tunnettu siitä, että sidemassan sulamispiste on 105 - 140°C.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polyesteriompelulankakimppu, tunnettu siitä, että sidemassan sulamispiste on 140 - 155°C.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lankakimppu, tunnet-t u siitä, että sidemassan osuus lopullisessa langassa on 0,5 - 15 %.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lankakimppu, tunnet-t u siitä, että sidemassa liimautuvasti pitää säikeet koossa.

12. Menetelmä jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-11 mukaisen lankakimpun valmistamiseksi, jossa lankakimpussa on vähintään kolme useista langoisa muodostuvaa säiettä, jotka on liitetty toisiinsa muodottomalla, muovisella sidemassalla, jolloin tämä massa on oleellisesti langakimpun sisällä ja se on muodostettu sulatetusta muovilangasta, ja jolloin lanka-kimppu kokonaisuudessaan on kerrattu, tunnettu siitä, että säikeitä ja lankaa kerrataan järjestämällä jännityksen alaiseksi vähintään kolme säiettä ja sulava muovilanka ja saatetaan lanka ulkoisen paineen alaiseksi, jolloin lankaan kohdistetaan suurempi vetojännitys kuin säikeisiin niin, 1 ft 707 3 4 että säikeet suojaavasti ympäröivät lankaa tehden sen pois-huuhdeltamattomaksi, ja että tämä lankakimppu saatetaan lämpökäsittelyyn 70 - 200°C:ssa ja lopuksi kelataan jatkokäsittelyä varten.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kerrattu lankakimppu venytetään kertauksen jälkeen.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että lämpökäsittely suoritetaan, sopivimmin ainakin yhdellä ainakin 30 min., edullisesti 50 - 140 min. kestävällä välityhjöllä, sopivimmin autoklaavissa, esim. lämpötilassa 70 - 155°C.

15. Patenttivaatimuksen 12 tai 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpökäsittely suoritetaan venytettyyn lankakimppuun, varsinkin suurimman vetolujuuden alueeseen venytettyyn lankakimppuun.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 12 - 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lankakimppua käsitellään höyryllä.

16 Patenttivaatimukset 7 0 7 3 4

17. Jonkin patenttivaatimuksen 12 - 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin kolme lankaa kerrataan yhteen ja lankakimppu kelataan uudestaan jännityksen, esim. 600 - 1100 g alaisena, lämpökäsittelyä varten.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 12 - 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lankakimppua käsitellään 80 - 140 min. lämpötilassa 110 - 200°C, varsinkin lämpötilassa 110 - 140°C, edullisesti höyryllä. 19 70734

19. Jonkin patenttivaatimuksen 12 - 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyn aikana muodostetaan yksi tai useampi välityhjö.

20. Patenttivaatimuksen 12 - 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lankakimpun uudelleen kelauksessa ennen lämpökäsittelyä sitova lanka venytetään jännityksellä, joka on noin 10 kertaa suurempi kuin säikeen tukilankojen venytysj ännitys.