FI70582C - Foerfarande foer framstaellning av 4-pregnen-derivat - Google Patents

Description

1 70582

Menetelmä 4-pregneeni-johdannaisten valmistamiseksi

Esillä oleva keksintö koskee uusien farmakologisesti aktiivisten yhdisteiden valmistusmenetelmää, joka käsittää saadun stereoisomeerisen seoksen erottamisen sen eri komponenteiksi (diastereoisomeereiksi).

Keksinnön päämääränä on aikaansaada steroidi-yhdiste, jolla on yhdistelmänä voimakas tulehduksia estävä vaikutus lisäys-kohdassa ja alhaiset glukokortikoidi-systeemiset vaikutukset .

On tunnettua, että määrättyjä glukokortikoideja voidaan käyttää tulehdus- ja allergisten tilojen pinnalliseen käsittelyyn iholla ja hengitysteissä ja injektion avulla nivelsairauksien terapiassa. Ruotsalaisessa patentissa n:o 378 110 esitetään tulehdusta estäviä stereoisomeerisiä komponentteja, jotka muodostaa stereoisomeerinen seos, jossa on steroidi, jolla on yleinen kaava ΪΗ2~Ζ C=0 CH,j H0 ^ /kr - ch3I J_1 (2"1 f X2 jolloin 1,2- ja 4,5-asemat ovat tyydytettyjä tai ainakin toisessa näistä kahdesta asemasta on kaksoissidos, X-^ ja X2 ovat samanlaisia tai erilaisia ja ovat valitut vedystä 2 70582 ja fluorista, 7 on hydroksyyli tai esteröity hydroksyyli, ja R on alkyyliryhmä, jonka suorissa tai haarautuneissa hiilivetyketjuissa on 1-10 hiiliatomia.

Ruotsalaisen patentin n:o 378 110 yhdisteet, joilla on edellä mainittu kaava, jossa on kaksoissidos asemassa 4,5, mutta ei asemassa 1,2, on rajoitettu sellaisen yhdisteen ste-reoisomeerisiin aineosiin, joilla on kaava

CHo0H

I 2 c=o ^---3 o Tämän keksinnön selityksessä esitetyt tulokset osoittavat, että tämän yhdisteen mukainen stereoisomeerinen komponentti R ei täytä keksinnön päämääriä.

Esillä oleva keksintö perustuu toteamukseen, että 16a-hydroksikortisolin määrätyillä epäsymmetrisillä 16,17-asetaa-leilla on voimakas tulehdusta estävä vaikutus lisäyskohdassa yhdessä alhaisten glukokortikoidi-systeemisten vaikutusten kanssa. Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää vaikeiden tulehdustilojen käsittelyyn ja säätämiseen.

Keksinnön mukaisilla yhdisteillä on kaava

21 CH2-Z 20C=O

1 s01·} Γ

hck 3Λ----Ox^A

φ iJ 15 2 1 10 9 (I) 3 70582 jossa kaavassa A on n-propyyli tai n-butyyli ja Z on hydroksyyli tai sellainen hydroksyyli, joka on esteröity rasvahapolla, jonka suorassa tai haarautuneessa hiilivety-ketjussa on 1-5 hiiliatomia.

Yksittäiset stereoisomeeriset aineosat, jotka esiintyvät steroidiseoksessa, jolla on edellä mainittu kaava (I), voidaan esittää seuraavasti CH„-Z I 2

OO

CH3l

HO X----0^_-A

^ ^ ---0^c H

CH3

XXJ

(II; epimeeri S) CHof °

H0\ ---CK. /H

\---O-" 'A

_ (III; epimeeri R)

Diastereoisomeerejä, kuten II ja III, joissa avarussrakenne eroaa ainoastaan yhdessä (C-22) useista epäsymmetrisistä hiiliatomeista, katsotaan epimeerisiksi yhdisteiksi.

Vertailemalla keskenään kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, esimerkiksi kromatograafista käyttäytymistä, spesifistä optista kiertoa ja spektroskopisia ominaisuuksia ^H-NMR- ja massaspektrometriassa keksinnön mukaisten yhdisteiden epimeerien ja sellaisten analogisten yhdisteiden epi-meerien välillä, joiden avaruusrakenne on tunnettu, on ollut mahdollista todeta ensinmainittujen yhdisteiden avaruusrakenne. Tällainen vertailu on suoritettu käyttäen budesoni-din epimeerejä, joiden avaruusrakenne on aikaisemmin esi- n- i .......

4 70582 tetty vrt. Acta Cryst. (1978) B 34, 3027-3036.

Keksinnön mukaisia yhdisteitä valmistetaan saattamalla 16a-hydroksilortisoli, jolla on kaava

CH-OH

C„3M

reagoimaan aldehydin kanssa, jolla on kaava

A-CHO

tai sen asetaalien kanssa ?1 B2\f1

tai B3-C-°-cCA

0 H B4— C— 0^ H

B4 b 5/b6 joissa kaavoissa A on n-propyyli tai n—butyyli ja B-^-Bg ovat samanlaisia tai erilaisia ja kumpikin niistä on vety tai alkyyliryhmä, jolla on suora tai haarautunut hiilivety-ketju, jossa on 1-10 hiiliatomia, ja joka on valittu ryhmistä metyyli, etyyli, propyvli, isopropyyli, butyyli, isobutyyli, tert.-butyyli, pentyyli, heksyyli, heptyyli, oktyyli, nonyyli tai dekyyli, esim. asetaalit, n-butanaalin tai n-pentanaalin välillä, ja etyleeniglykoli, propyleeni-glykoli, 1,2-butaanidioli, 1,2-pentaanidioli, 2,2,4-trime-tyyli-1,2-pentaanidioli, 2,3-heksaanidioli, 1,2-oktaani-dioli, metanoli, etanoli, propanoli, iso-propanoli, butano-li, isobutanoli, tert.-butanoli, pentanoli, heksanoli, heptanoli, dietyyli-isopropyylikarbinoli ja 2,2,5,5-tetra-metyyliheksanoli-3.

21-esteriä haluttaessa esteröidään saatu tuote.

5 70582

EsterÖiminen toteutetaan käyttäen rasvahappoa, jossa on suora tai haarautunut hiilivetyketju, jossa on 1-5 hiili-atomia. Tämä rasvahappo voi olla esimerkiksi etikkahappo, voihappo tai trimetyylietikkahappo.

16a-hydroksikortisolin ja aldehydin tai asetaalin välinen reaktio toteutetaan sopivasti lisäämällä steroidi aldehydin tai asetaalin liuokseen yhdessä happo-katalyytin, esimerkiksi perkloorihapon, p-tolueenisulfonihapon, kloorivety-hapon jne. kanssa dioksaanissa tai ekvivalenttisissa liuot-timissa, reaktioseos liuotetaan sitten metyleenikloridiin ja neutraloidaan. Muodostunut raaka steroidi-asetaaiijohdannainen, jonka muodostaa 22R- ja 22S-epimeerien seos, puhdistetaan erottamisen jälkeen kromatograafisesti sopivassa /5) aineessa, esimerkiksi Sephadex ^ LH-tyyppisessä ristikyt-ketyssä dekstraanigeelissä käyttäen elutoimisaineena sopivia liuottimia, esimerkiksi halogenoituja hiilivetyjä, eettereitä, estereitä, kuten etyyliasetaattia, tai asetoni triiliä.

21-asyylioksijohdannaisten valmistamiseksi voidaan este-röimisreaktiossa käyttää vapaata happoa, sen halidia tai anhydridiä.

Erillisillä R- ja S-epimeereillä, jotka ovat muodostuneet reaktiossa, on käytännöllisesti katsoen identtiset liukoi-suusominaisuudet. Niinpä on osoittautunut, että niitä on mahdotonta erottaa ja eristää epimeerisestä seoksesta tavanomaisilla stereoisomeerien erotusmenetelmillä, esimerkiksi fraktiokiteyttämisen avulla. Keksinnön mukainen menetelmä käsittää kaavan (I) mukaisten stereoisomeeristen seosten käsittelyn patsaskromatografiän avulla, jolloin epimeerit R ja S erotetaan erilaisen liikkuvuutensa perusteella paikoillaan pysyvässä faasissa, jolloin ne voidaan ottaa talteen erikseen. Tämä kromatograafinen käsittely voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttäen Sephadex ® LH- ---- - TT____ 6 70582 tyyppisiä ristikytkettyjä dekstraanigeelejä, kuten Sepha-des^1 LH-20, yhdessä elutoimisaineena käytetyn sopivan orgaanisen liuottimen kanssa. Sephadex® LH-20, jota valmistaa Pharmacia Fine Chemicals AB, Uppsala, Ruotsi, on palloista muodostettu hydroksipropyloitu dekstraanigeeli, jossa dekstraaniketjut ovat ristikytkettyjä niin, että saadaan kolmedimensioinen polysakkaridiverkosto. Elutoimisaineena on menestyksellisesti käytetty seosta, jossa on n-heptaania, kloroformia ja etanolia suhteessa 0-50:50-100:10-1, edullisesti 20:20:1-seosta.

Epimeerejä R ja S, joilla on vastaavasti yleinen kaava (II) ja (III), joissa kaavoissa Z on hydroksyyli, voidaan myös saada stereoisomeerisesta seoksesta, jolla on yleinen kaava (I), jossa kaavassa Z on rasvahapon kanssa esteröity hydroksyyli, kromatograafisen erottamisen jälkeen Sepha-dex'0' LH-20 avulla käyttäen liikkuvana faasina sopivaa liuotinta tai liuotinseosta, esimerkiksi n-heptaania, kloroformia ja etanolia suhteessa 0-50:50-100:10-1, edullisesti suhteessa 20:20:1. Erotettuja ja eristettyjä epimeerejä R ja S, joilla on vastaavasti yleinen kaava (II) ja kaava (III), jossa kaavassa Z on sellainen hydroksyyli, joka on esteröity rasvahapon avulla, voidaan haluttaessa käsitellä emäksen avulla katalysoidun hydrolyysin avulla käyttäen alkalimetal-lien hydroksideja ja karbonaatteja tai vetykarbonaatteja, esimerkiksi natrium- tai kaliumhydroksidia, natrium- tai kaliumkarbonaattia tai natrium- tai kaliumvetykarbonaattia, sellaisten epimeerien R ja S saamiseksi, joissa Z on hydroksyyli.

Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää erilaisia paikallisia annostustapoja käyttäen riippuen tulehduksen sijaintipaikasta, esimerkiksi perkutaanisesti, parenteraa-lisesti tai paikallisesti lisäämällä hengitysteihin sisään-hengityksen avulla. Eräänä tärkeänä annostusmuodon tarkoituksena on aikaansaada optimaalinen aktiivisen steroidia!- 7 70582 neosan vaikutus in vivo. Kehon kautta annettavissa valmisteissa aikaansaadaan tämä edullisesti kun steroidi liuotetaan siten, että sillä on suuri termodynaaminen aktiivisuus väliaineessa. Tämä aikaansaadaan käyttäen sopivaa liuotinjärjestelmää, joka sisältää sopivia glykoleja, kuten propyleeniglykolia tai 1,3-butaanidiolia, joko sellaisenaan tai yhdessä veden kanssa.

On myös mahdollista liuottaa steroidi joko täydellisesti tai osittain lipoiiiliseen faasiin, jolloin liuotusaineena käytetään pinta-aktiivista ainetta. Kehon kautta annettava seos voi olla voide, öljy-vedessä rasva, vesi-öljyssä voide tai liuos. Emulsioväliaineessa voi järjestelmä, joka sisältää liuotetun aktiivisen aineosan, muodostaa dispergoitu-neen faasin samoin kuin jatkuvan faasin. Steroidi voi esiintyä edellä mainituissa seoksissa myös mikrojakoisena kiinteänä aineena.

Steroidien puristetut aerosolit ovat tarkoitetut sisään-hengitettäviksi suun tai nenän kautta. Aerosolijärjestelmä on muodostettu siten, että kukin annos sisältää 100-1000 ^ug, edullisesti 20-250 ^ug, aktiivista steroidia. Kaikkein aktiivisimpia steroideja annetaan tämän annostusalueen alaosaa käyttäen. Hienojakoistettu steroidi käsittää osasia, jotka ovat oleellisesti pienempiä kuin 5 ^um, jotka ovat suspendoituneina ponnekaasuseokseen dispergoimisaineen avulla, jollaisena voidaan käyttää esim. sorbitaanitri-oleaattia, öljyhappoa, lesitiiniä tai dioktyy1isulfomeripih-kahapon natriumsuolaa.

Keksintöä kuvataan edelleen seuraavien ei-rajoittavien esimerkkien avulla. Esimerkeissä käytetään virtausnopeutta 2 -1 2,5 ml/cm -h preparatiivisissa kromatograafisissä käsittelyissä. Molekyylipainot on kaikissa esimerkeissä määrätty massaspektrometrian avulla ja sulamispisteet Leitz Wetzlar-kuumavaihe-mikroskoopin avulla. Kaikki HPLC-analyysit 8 70582 (HPLC = "High Performance Licuid Chromatography") suoritettiin "Waters ^uBondapak C^g'^patsaassa (300 x 3,9 mm sisä-halkaisija) käyttäen virtausnopeutta 1,0 ml/min ja etanoli-vesisuhdetta välillä 42:58 ja 52:48 liikkuvana faasina.

Esimerkki 1 16α,17a-/22R,S/-propyylimetyleenidioksi-4-pregneeni- 118.21- dioli-3,20-dioni______

Liuokseen, jossa oli 125 mg juuri tislattua n-butanaalia ja 0,1 ml 72 %:sta perkloorihappoa 20 ml:ssa huolellisesti puhdistettua ja kuivattua dioksaania lisättiin 500 mg 16a-hydroksikortisolia annoksittain 15 min kuluessa samalla sekoittaen. Reaktioseoksen annettiin sitten vielä seistä 5 tuntia huoneen lämpötilassa samalla sekoittaen ja laimennettiin 100 ml:lla metyleenikloridia. Liuos pestiin kalium-karbonaattiliuoksella (10 % vedessä) ja vedellä ja kuivattiin sitten ja haihdutettiin tyhjössä. Jäännöstä käsiteltiin kromatograafisesti patsaassa (77 x 6,3 cm sisähalkai- (r) sija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex LH-20 käyttäen elutoimisaineena kloroformia. Fraktio 1995-2235 ml otettiin talteen ja haihdutettiin. Jäännös liuotettiin metyleeniklo-ridiin ja saostettiin petroli-eetterillä. Saatiin 446 mg (89 %) 16a/17a-/22R,S/-propyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-118/21-dioli-3,20-dionia. HPLC-analyysissä saatiin puhtaudeksi 99,2 % ja 22S- ja 22R-epimeerien suhteeksi 47:53. Tuotteella oli seuraavat ominaisuudet:

Sp.: 175-203°C; /V^5 = +138,0° (c = 0,198; CH2C12) ; molekyylipaino: 432 (laskettu 432,6).

Esimerkki 2 16a,17a-/22R,S/-propyylimetyleenidioksi-4-pregneeni- 118.21- dioli-3,20-dioni____________

Liuokseen, jossa oli 118 mg n-butanaali-dietyyliasetaalia ja 0,1 ml 72 %:sta perkloorihappoa 25 ml:ssa huolellisesti puhdistettua ja kuivattua dioksaania, lisättiin 200 mg 16a-hydroksikortisolia annoksittain 15 minuutin kuluessa.

9 70582

Reaktioseoksen annettiin sitten seistä huoneen lämpötilassa vielä 5 tuntia. Käsiteltäessä edelleen esimerkissä 1 kuvatulla tavalla saatiin 214 mg raakatuotetta. Tätä tuotetta käsiteltiin kromatograafisesti patsaassa (83 x 2,5 cm sisä-halkaisija), joka oli täytetty hartsilla SephadejP^ LH-20 käyttäen kloroformia elutoimisaineena. Fraktio 365-455 ml otettiin talteen ja haihdutettiin. Jäännös puhdistettiin edelleen kromatograafisesti Sephadex® LH-20 patsaassa (85 x 2,5 cm) käyttäen elutoimisaineena n-heptaanin, kloroformin ja etanolin (20:20:1) seosta. Fraktio 855-1010 ml otettiin talteen ja haihdutettiin. Jäännös liuotettiin mety-leenikloridiin ja saostettiin petrolieetterillä, jolloin saatiin 152 mg (67 %) 16a,17a-/22R,S/-propyylimetyleeni-dioksi-4-pregneeni-118,21-dioli-3,20-dionia. HPLC-analyysissä saatiin puhtaudeksi 98,2 % ja 22S- ja 22R-epimeeri’en suhteeksi 43:57. Molekyylipaino: 432 (laskettu 432,6).

Esimerkki 3 16a 117a-/22R,S/-propyylimetyleenidioksi-116-hydroksi~21- asetoksi-4-pregneeni-3,20-dioni________

Liuokseen, jossa oli 918 mg 16a,17a-/22R,S/-propyylimetylee-nidioksi-4-pregneeni-118,21-dioli-3,20-dionia 60 ml:ssa pyridiiniä, lisättiin tipottain samalla sekoittaen liuos, jossa oli 460 mg asetyylikloridia 30 ml:ssa dioksaania. Reaktioseoksen annettiin seistä yli yön huoneen lämpötilassa ja se laimennettiin sitten 500 ml :11a metyleenikloridia, pestiin natriumkarbonaattiliuoksella (5 % vedessä), vedellä ja kuivattiin. Haihduttamisen jälkeen tyhjössä käsiteltiin jäännöstä kromatograafisesti patsaassa (72 x 6,3 cm sisähalkaisija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex ^ LH-20 käyttäen kloroformia elutoimisaineena. Fraktio 1275-1695 ml otettiin talteen, haihdutettiin ja saostettiin metyleeniklo-ridi-petrolieetterillä. Saatiin 671 mg (67 %) 16a,17a-/22R, s7-propyylimetyleenidioksi-ll(3-hydroksi-21-asetoksi-4-pregneeni-3,20 dionia. HPLC-analyysissä todettiin puhtauden olevan 99 % ja 22S- ja 22R-epimeerien välisen suhteen _____ - TT__ ίο 70582 53:47. Tuotteella oli seuraavat ominaisuudet: Sp. 118-137°C; /"ά,/ρ5 = +125,0° (c = 0,200; CH2C12) ; molekyylipai-no: 474 (laskettu 474,6).

Esimerkki 4 16a,17a-/22S/- ja 16a,17a-/22R/-propyylimetyleenidioksi- llg-hydroksi-21-asetoksi-4-pregneeni-3,20-dioni_ 16a,17a-/22R,s7-propyylimetyleenidioksi-llg-hydroksi-21-asetoksi-4-pregneeni-3,20-dionia (40 mg) käsiteltiin kroma-tograafisesti patsaassa (75 x 6,3 cm sisähalkaisija), joka (S) oli täytetty hartsilla Sephadex ^ LH-20 käyttäen elutoimis-aineena n-heptaani-kloroformi-etanolia (20:20:1). Fraktiot 1530-1680 ml ja 1681-1860 ml otettiin talteen ja haihdutettiin. Molemmat tuotteet saostettiin metyleenikloridi-petro-lieetteristä. Ensimmäisestä fraktiosta (16,5 mg) saatu tuote identifioitiin ^H-NMR- ja massaspektrometrian avulla 22S-epimeeriksi ja toisen fraktion (13,0 mg) tuote samalla tavoin 22R-epimeeriksi. Näillä epimeereillä oli seuraavat ominaisuudet. Epimeeri S: Sp. 176-179°C / a_/^ = +107,3° (c = 0,262; Cf^Cl^ ; molekyylipaino: 474 (laskettu 474,6).

Epimeeri R: Sp. 112-117°C /~α_7ρ5 = +132,2° (c = 0,152; CH2Cl2); molekyylipaino 474 (laskettu 474,6). S-epimeerin puhtaudeksi saatiin 99,7 % ja R-epimeerin puhtaudeksi 95,0% HPLC-analyysin perusteella. 4 % R-epimeerin epäpuhtauksista muodostuu epimeeri S.

Esimerkki 5 15a ,17a~/22R,S/-propyylimetyleenidioksi-11g-hydroksi-21- butyryylioksi-4-pregneeni-3,20-dioni_

Liuokseen, jossa oli 100 mg 16a,17a-/22R,S/-propyylimety-leenidioksi-4-pregneeni-llB-21-dioli-3,20-dionia 5 ml:ssa pyridiiniä, lisättiin tipottain liuos, jossa oli 70 mg buty-ryylikloridia 3 ml:ssa dioksaania. Reaktio ja raakatuotteen erotuskäsittely suoritettiin samalla tavoin kuin esimerkissä 2. Raakatuotetta käsiteltiin kromatograaf isesti patsaassa (80 x 2,5 cm sisähalkaisija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex ^ LH-20, käyttäen kloroformia elutoimisaineena.

11 70582

Fraktio 200-250 ml otettiin talteen, haihdutettiin ja saos-tettiin metyleenikloridi-petrolieetteristä. Saatiin 70 mg (60 %) 16a,17a-/22R,S/-propyylimetyleenidioksi-ll6~hydrök-si-21-butyryylioksi-4-pregneeni-3,20-dionia. HPLC-analyy-sissä saatiin puhtaudeksi 99,7 % ja 22S- ja 22R-epimeerien väliseksi suhteeksi 44:56. Tuotteella oli seuraavat ominaisuudet: Sp. 64-75°C; fa.7^5 = +121,0° (c = 0,218; CH2Cl2) ; molekyylipaino 502 (laskettu 502,6).

Esimerkki 6 16a-17a-/22R,S/-propyylimetyleenidioksi-118-hydroksi-21- pivalyylioksi-4-pregneeni-3,20-dioni____

Liuokseen, jossa oli 100 mg 16a,17a-/22R,S/-propyylimety-leenidioksi-4-pregneeni-116,21-dioli-3,20-dionia 5 ml:ssa pyridiiniä, lisättiin tipottain liuos, jossa oli 65 mg tri-metyyliasetyylikloridia 3 ml:ssa dioksaania. Reaktio ja raakatuotteen erottaminen suoritettiin esimerkissä 2 kuvatulla tavalla. Raakatuotetta käsiteltiin kromatograafisesti patsaassa (73 x 6,3 cm sisähalkaisija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex ^ LH-20, käyttäen elutoimisaineana kloroformia. Fraktio 1245-1485 ml otettiin talteen, haihdutettiin ja saostettiin metyleenikloridi-petrolieetteristä. Saatiin 73 mg (61 %) 16a,17a-/22R,S/-propyylimetyleenidiok-si-113-hydroksi-21-pivalyylioksi-4-pregneeni-3,20-dionia. HPLC-analyysissä saatiin puhtaudeksi 98,7 % ja 22S- ja 22R-epimeerien väliseksi suhteeksi 46:54. Tuotteella oli seuraavat ominaisuudet: Sp. 95-105°C; /~ö_7p5 = +115,5° (c = 0,110; CH2C12); molekyylipaino: 516 (laskettu 516,7).

Esimerkki 7 16a,17a-/ 22R,S/-butyylimetyleenidioksi-4-pregneeni- 11β , 21-dioli-3,20-dioni_________

Liuokseen, jossa oli 170 mg n-pentanaalia ja 0,3 ml perkloo-rihappoa (72 %) huolellisesti puhdistetussa ja kuivatussa dioksaanissa, lisättiin annoksittain 15 min kuluessa 500 mg 16a-hydroksikortisolia. Reaktioseoksen annettiin sitten i2 70582 seistä huoneen lämpötilassa vielä 5 tuntia. Käsiteltäessä samalla tavoin kuin esimerkissä 1 saatiin 590 mg raakatuo-tetta. Tätä tuotetta käsiteltiin kromatograafisesti patsaassa (73 x 6,3 cm sisähalkaisija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex ^ LH-20, käyttäen kloroformia elutoimisaineena. Fraktio 1860-2400 ml otettiin talteen ja haihdutettiin. Jäännös liuotettiin metyleenikloridiin ja saostettiin petrolieetteristä. Saatiin 513 mg (87 %) 16a,17a-/22R,s7-butyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-118,21-dioli-3,20-dionia. HPLC-analyysissä saatiin puhtaudeksi 98,9 % ja 22S- ja 22R-epimeerin väliseksi suhteeksi 50:50. Tuotteella oli seu-raavat ominaisuudet: Sp. 154-160°C; / o_/^ = +129,6° (c = 0,308; CH2CI2); molekyylipaino 446 (laskettu 446,6).

Esimerkki 8 16a,17a-/22R,S/-butyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-118,21- dioli-3,20-dioni_________

Liuokseen, jossa oli 58 mg n-pentanaali-propyleeni-asetaa-lia ja 0,1 ml 72 %:sta perkloorihappoa 25 ml:ssa perusteellisesti puhdistettua ja kuivattua dioksaania, lisättiin annoksittain 15 min kuluessa 100 mg 16a-hydroksikortisolia. Reak-tioseoksen annettiin sitten seistä huoneen lämpötilassa vielä 5 tuntia ja sitä käsiteltiin edelleen esimerkissä 1 kuvatulla tavalla. Raakatuotetta käsiteltiin kromatograafisesti patsaassa (83 x 2,5 cm sisähalkaisija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex ® LH-20, käyttäen kloroformia elutoimisaineena. Fraktio 285-380 ml otettiin talteen ja haihdutettiin. Tämä tuote puhdistettiin edelleen kromatograafisesti (6)

Sephadex ^ LH-20 patsaassa (85 x 2,5 cm) käyttäen elutoimisaineena n-heptaani-kloroformi-etanolia (20:20:1). Fraktio 735-915 ml otettiin talteen ja haihdutettiin. Jäännös liuotettiin metyleenikloridiin ja saostettiin petrolieetterillä, jolloin saatiin 77 mg (64 %) 16a»17a-/22R,S/butyylimetyleeni-dioksi-4-pregneeni-118,21-dioli-3,20-dionia. HPLC-analyysin perusteella saatiin puhtaudeksi 96,8 % ja 22S- ja 22R-suhteeksi 46:54. Molekyylipaino 446 (laskettu 446,6).

i3 70582

Esimerkki 9 16α,17α-/22S/- ja 16α,17α-/22R7-butyylimetyleenidioksi-4- pregneeni-llB,21-dioli-3,20-dioni____ 16α,17a-/22R,S/-butyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-ll3,21-dioli-3,20-dionia (500 mg) käsiteltiin kromatograafisesti patsaassa (76 x 6,3 cm sisähalkaisija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex ® LH-20, käyttäen elutoimisaineena n-heptaani-kloroformietanolia (20:20:1). Fraktiot 4050-4395 ml ja 4771-4950 ml otettiin talteen ja haihdutettiin. Molemmat tuotteet saostettiin metyleenikloridi-petrolieetteristä. Tuotteet identifioitiin ^H-NMR- ja massaspektrometrian avulla S-epimeeriksi (79 mg) ja R-epimeeriksi (127 mg). HPLC-analyysin perusteella saatiin S-epimeerin puhtaudeksi 97,3 % (sisältää 2,1 % R-epimeeriä) ja R-epimeerin puhtaudeksi 97,9 % (sisältää 0,5 % S-epimeeriä). Näillä epimeereillä oli seuraavat ominaisuudet. Epimeeri S: Sp. 165-171°C; /"öj/p5 = +119,9° (c = 0,382; CH2C12); mp. 446 (laskettu 446,6). Epimeeri R: Sp. 154-162°C; /"Ö_7q5 = +148,3° (c - 0,302; CH2C12); mp. 446 (laskettu 446,6).

Esimerkki 10 16a,17a-/22R,S/-butyylimetyleenidioksi-ll3-hydroksi-21- asetoksi-4-pregneeni-3,20-dioni_____ 16a 117a-/22R,S/-butyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-llg,21-dioli-3,20-dionia (658 mg) ja etikkahappoanhydridiä (5 ml) liuotettiin 5 ml:aan pyridiiniä ja annettiin seistä yli yön huoneen lämpötilassa. Reaktioseos kaadettiin sitten jääveteen ja uutettiin useita kertoja metyleenikloridillä. Yhdistetyt uutteet pestiin vuorostaan laimealla kloorivetyhapolla (1 %), natriumkarbonaatilla (5 % vedessä) ja kyllästetyllä natriumklorodiliuoksella, kuivattiin ja haihdutettiin tyhjössä. Jäännöstä käsiteltiin kromatograafisesti patsaassa (73 x 6,3 cm sisähalkaisija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex LH-20, käyttäen kloroformia elutoimisaineena. Fraktio 1215-1455 ml otettiin talteen ja haihdutettiin. Jäännös liuotettiin metyleenikloridiin ja saostettiin petro- i4 7 05 8 2 lieetteristä. Saatiin 507 mg (71 %) 16a,17a-/22R,S/-butyy-limetyleenidioksi-11β-hydroksi-21-asetoksi-4-pregneeni-3,20-dionia. HPLC-analyysin perusteella saatiin puhtaudeksi 98,5 % ja 22S- ja 22R-epimeerien suhteeksi 51:49. Tuotteella oli seuraavat ominaisuudet: Sp. 108-125°C /~ö_/p5= +126,5° (c = 0,238; CH2C12); mp. 488 (laskettu 488,6).

Esimerkki 11 16α,17a-/22S/~ ja 16a,17a-/22R/-butyylimetyleenidioksi-118-hydroksi - 21-asetoksi-4~pregneeni-3,20-dioni 16a,17a-/22R, £[/-butyylimetyleenidioksi-ll|3-hydroksi-21-ase-toksi-4-pregneeni-3,20-dionia (485 mg) käsiteltiin kromato-graafisesti esimerkin 3 mukaista menetelmää käyttäen. Fraktiot 1275-1425 ja 1486 ja 1590 otettiin talteen ja haihdutettiin. Molemmat tuotteet saostettiin metyleenikloridi-petrolieetteristä. Tuotteet identifioitiin 1H-NMR- ja massaspektrometrian avulla vastaavasti S-epimeeriksi (140 mg) ja R-epimeeriksi (204 mg). HPLC-analyysin perusteella saatiin S-epimeerin puhtaudeksi 97,5 % (sisältää 1,3 % R-epi-meeriä) ja R-epimeerin puhtaudeksi 97,1 % (sisältää 1,2 % S-epimeeriä). Näillä epimeereillä oli seuraavat ominaisuudet. Epimeeri S: Sp. 153-157°C; Λo_7^5 = +104,4° (c = 0,226; CH2CI2); mp. 488 (laskettu 488,6). Epimeeri R: Sp. 75-77°C /~o.7p5 = +140,4° (c = 0,228; CH2Cl2) ; mp. 488 (laskettu 488,6) .

Esimerkki 12 16a,-17a-/ 22s7-butyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-116,21- dioli-3,20-dioni_____

Liuokseen, jossa oli 16a,17a-/22S/-butyylimetyleenidioksi-116-hydroksi-21-asetoksi-4-pregneeni-3,20-dionia (53 mg) 10 ml:ssa metanolia, lisättiin 1,5 ml kaliumkarbonaattia (10 % vedessä). 10 min pituisen sekoittamisen jälkeen huoneen lämpötilassa typpikehässä neutraloitiin reaktio-seos etikkahapolla, laimennettiin 25 ml:lla vettä ja uutettiin metyleenikloridilla. Yhdistetyt uutteet kuivattiin ja 70582 haihdutettiin tyhjössä. Jäännöstä käsiteltiin kromatograa-fisesti patsaassa (83 x 2,5 cm sisähalkaisija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex ® LH-20, käyttäen kloroformia elutoimisaineena. Fraktio 285-330 ml otettiin talteen ja haihdutettiin, jolloin saatiin 35 mg (73 %) 16 a, 17a-/22S/-butyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-ll8,21-dioli-3,20-dionia saostamisen jälkeen metyleenikloridi-petrolieetteristä.

Tämä tuote identifioitiin massaspektrometrian avulla ja sen puhtaudeksi saatiin HPLC-analyysissä 98,8 % (sisältää 0,8 % R-epimeeriä) . Sen sp. oli 160-167°C, / a_/^ = +115,0° (c = 0,332; CH2CI2) ja molekyylipaino 446 (laskettu 446,6) .

Esimerkki 13 16 α,17a-/22R/-butyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-ll8,21- dioli-3,20-dioni_____

Liuokseen, jossa oli 16 a, 17a-/22R7~butyylimetyleenidioksi- 118-hydroksi-21-asetoksi-4-pregneeni-3,20-dionia (58 mg) 10 ml:ssa metanolia, lisättiin 1,5 ml kaliumkarbonaattia (10 % vedessä). Reaktioseosta käsiteltiin esimerkissä 10 kuvatulla tavalla. Raakatuotetta käsiteltiin kromatograafi-sesti patsaassa (83 x 2,5 cm sisähalkaisija), joka oli täytetty hartsilla Sephadex ^ LH-20, käyttäen kloroformia elutoimisaineena. Fraktio 305-360 ml otettiin talteen ja haihdutettiin, jolloin saatiin 43 mg (81 %) 16 a, 17a-/22R/-butyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-ll8,21-dioli-3,20-dionia saostamisen jälkeen metyleenikloridi-petrolieetteristä. Tuote identifioitiin massaspektrometrian avulla ja sen puhtaus oli HPLC-analyysin perusteella 95,4 % (sisältää 2,5 % S-epimeeriä) . Sen sp. oli 152-162°C, / a_/^ = +149,0° (c = 0,312; CH2Cl2) ja molekyylipaino 446 (laskettu 446,6).

Esimerkki 14.

Farmaseuttiset valmisteet

Seuraavat ei-rajoittavat esimerkit kuvaavat seoksia, jotka on tarkoitettu käytettäviksi erilaisissa pinnallisissa annostusmuodoissa. Aktiivisen steroidin määrä ihon kautta i6 70582 annettavissa seoksissa on tavallisesti 0,001-0,2 % (paino/-paino), edullisesti 0,01-0,1 % (paino/paino).

Seos 1. Voide

Steroidia, hienojakoista 0,025 g

Nestemäistä paraffiinia 10,0 g

Valkoista pehmeätä paraffiinia ad 100,0 g

Seos 2. Voide

Steroidia 0,025 g

Propyleeniglykolia 5,0 g

Sorbitaaniseskvioleaattia 5,0 g

Nestemäistä paraffiinia 10,0 g

Valkoista pehmeätä paraffiinia ad 100,0 g

Seos 3. Öljy vedessä-salva

Steroidia 0,025 g

Setanolia 5,0 g

Glyseryylimonostearaattia 5,0 g

Nestemäistä paraffiinia 10,0 g "Cetomacrogol 1000" 2,0 g

Sitruunahappoa 0,1 g

Natriumsitraattia 0,2 g

Propyleeniglykolia 35,0 g

Vettä ad 100,0 g

Seos 4. Öljy vedessä-salva

Steroidia, hienojakoista 0,025 g

Valkoista pehmeätä paraffiinia 15,0 g

Nestemäistä paraffiinia 5,0 g

Setanolia 5,0 g "Sorbimacrogol"-stearaattia 2,0 g

Sorbitaanimonostearaattia 0,5 g

Sorbiinihappoa 0,2 g

Sitruunahappoa 0,1 g

Natriumsitraattia 0,2 g

Vettä ad 100,0 g i7 70582

Seos 5. Vesi öljyssä-salva

Steroidia 0,025 g

Valkoista pehmeätä paraffiinia 35,0 g

Nestemäistä paraffiinia 5,0 g

Sorbitaaniseskvioleaattia 5,0 g

Sorbiinihappoa 0,2 g

Sitruunahappoa 0,1 g

Natriumsitraattia 0,2 g

Vettä ad 100,0 g

Seos 6. Nestemäinen

Steroidia 0,25 mg

Isopropanolia 0,5 ml

Karboksivinyylipolymeeriä 3 mg

NaOH:ta q.s.

Vettä ad 1,0 g

Seos 7. Injektoitavaksi tarkoitettu suspensio Steroidia, hienojakoista 0,05-10 mg

Natriumkarboksimetyyliselluloosaa 7 mg

NaCl 7 mg

Polyoksietyleeni (20) sorbitaani- mono-oleaattia 0,5 mg

Fenyylikarbinolia 8 mg

Vettä, steriiliä ad 1,0 ml

Seos 8. Suun ja nenän kautta hengitettäväksi tarkoitettu __aerosoli ___

Steroidia, hienojakoista 0,1 % paino/paino

Sorbitaanitrioleaattia 0,7 % paino/paino

Trikloorifluorimetaania 24,8 % paino/paino

Diklooritetrafluorimetaania 24,8 % paino/paino

Diklooridifluorimetaania 49,6 % paino/paino

Seos 9. Suihkutettavaksi tarkoitettu liuos Steroidia 7,0 mg

Propyleeniglykolia 5,0 g

Vettä ad 10,0 g is 70582 I: _______

Farmakologiset kokeet

Kaikki keksinnön mukaiset steroidit ovat fysiologisesti aktiivisia yhdisteitä. Näiden yhdisteiden glukokortikoidi-ominaisuuksia on verrattu budesonidin (16a/17a-/22R,S/~ propyylimetyleenidioksi-pregna-1,4-dieeni-llg,21-dioli-3,20-dioni) vastaaviin ominaisuuksiin, koska tämä yhdiste on eräs sellainen glukokortikoidi, jossa tähän asti on yhdistynyt edullisin paikallisen ja systeemisen vaikutuksen yhdistelmä /Thälen ja Brattsand, Arzneim.-Forsch. 29, 1687-1690 (1979^7.

Pinnallinen tulehdusta estävä aktiivisuus on tutkittu kykynä estää korvaödeema rotissa seuraavaa käsittelytapaa käyttäen .

Korvaödeema aikaansaatiin urospuolisissa rotissa, joiden paino oli noin 90 g, lisäämällä niiden.korvaan 20 ^ul 5 % :sta etyylifenyylipropiolaattia (Aldrich Co.) asetoniin liuotettuna. 2 tuntia myöhemmin korvaödeema mitattiin erikoisen mikrometrin avulla (Oditest, H.C. Kröplin, GmbH.,

Messzeug Fabrik). Glukokortikoideja annettiin esikäsittelynä 16 tuntia ennen ödeeman aikaansaamista lisäämällä korvaan 20 ^ul sen asetoniliuosta (0,08-50 ^ug steroidia/ml = 0,0064-4 yug/rotta). Kuusi korvaa kokeiltiin kutakin annosta käyttäen. Koeyhdisteiden suhteellinen voimakkuus korvaödee-man estämiseksi laskettiin lineaarisen regressioanalyysin perusteella suhteessa vertailuyhdisteenä käytettyyn budeso-nidiin.

Näiden yhdisteiden tehokkuus aikaansaamaan systeemisiä glu-kokortikoidi-vaikutuksia on tutkittu käyttäen s.c. injektioita, koska minkäänlaisia systeemisiä vaikutuksia ei liity niihin annosmääriin, joita käytettiin edellä mainituissa pinnallisissa kokeissa. 0,5 ml steroidivalmistetta injektoitiin rottiin, joilla oli sama sukupuoli ja paino kuin edellä. Ainakin 5 annosta kutakin koeyhdistettä injektoi- i9 7 0 5 8 2 tiin annostusalueella 20-1280 ^ug/rotta, 4 eläintä per annos. Eläinten ruumiinpainon kasvu määrättiin kahden ensimmäisen vuorokauden aikana injektion jälkeen ja kateenkor-van paino 2 vuorokautta tämän jälkeen, koska nämä jaksot ovat optimaalisia määrättäessä vastaava systeeminen vaikutus. Yhdisteiden suhteellinen voimakkuus laskettiin lineaarisen regressioanalyysin perusteella vertailuyhdisteeseen, budesonidiin verrattuna. Keksinnön mukaisten glukokorti-koidien koetulokset, jotka saatiin edellä esitettyä menetelmää käyttäen, on esitetty taulukossa 1.

On aikaisemmin tunnettua, että kaksoissidoksen liittäminen kortisolin asemaan 1,2 lisää glukokortikoidi-aktiivisuutta. Taulukosta 1 ilmenee, että näillä uusilla yhdisteillä, jotka ovat 4-pregneenijohdannaisia, on aivan yllättäen suunnilleen sama korkea pinnallinen tulehdusta estävä aktiivisuus kuin budesonidilla, 1,4-pregnadieenijohdannaisella.

Taulukosta 1 voidaan myös todeta, että nämä uudet yhdisteet ovat 3-20 kertaa vähemmän tehokkaita kuin budesonidi aikaansaamaan haitallisia systeemisiä glukokortikoidivaikutuk-sia. Näillä uusilla yhdisteillä on myös 5-10 kertainen tulehdusta estävä vaikutus verrattuna aikaisemmin tunnettuun 16a,17a-/22R/-metyylimetyleenidioksi-4-pregneeni-116,21-dioli-3,20-dioniin (ruotsalainen patentti n:o 378 110), mutta ovat yhtä voimakkaita verrattaessa systeemisiä gluko-kortikoidi-aktiivisuuksia.

Jotta voitaisiin tehokkaasti ja turvallisesti käsitellä vaikeita ihon tulehdus- ja allergisia sairauksia, esimerkiksi psoriasista, ja keuhkojen sairauksia, kuten astmaa, tarvitaan yhdisteitä, joilla on yhdistelmänä suuri pinnallinen tulehdusta estävä aktiivisuus ja edullinen tämän aktiivisuuden ja systeemisten vaikutusten suhde. Nämä uudet keksinnön mukaiset yhdisteet täyttävät nämä vaatimukset samanaikaisesti .

____ __ 20 70582 \g ! _ * S5 ! \f -h i|.sa ! ° σ φ ·*-> c? S *d P Ho n^o^corofMococo I , P ^ P d) C E t> **»*-** - ****** R drVC cpWrHfHrH If—ir^o^rr m cm .—ι ud ^ I 1 ‘d -P -H -H «H P Π3 I rH rH cm co

Sg. j gg ft fiji , gss. : ^ 4^11 i

\ -ΗΦ -Hog I

/ rH 4-* C rH HL φ I

/ H ui S h c c oor'|LnmfNOLn(T1incr>rH

—< 5 ζ 3 Φ ll * * ι ft ft * *· » - ·> >.

v\ c t/iH c<DCi—ioo.oo^rr^,3* m m in in cr·

\\ g rHC-PQJ rHrH

h ^ ) -h to :ra -H to -H I

r* \ JD / CU-π > eu^; CL I

> ^ Ö ' s iti gjs ! τί 15 -5 S -S j

g eg Ο Π3 -Η,Χ g rHmliTiCTiixir^a-iLn-^rr-isO

° S ri-rl E S, li5rHIOOO<NrHOOrHrH

<—ι ui/ι i/C+J ftftjftftftft ftftft ft ft o (C i-lid 90 ΙΛ rUrHO.OOOO o o o o o * 3 0¾ g e a> ;

*5 ro :tö G I

B .a U ! - 11? Se i 7 _, Λ; (Drä Sh c ^rCTsl<Ni£ii£)fsia>f~-oorro4 ή G O -Gtj Φ ‘H OrHI,—tl—II—100 (NOO -H rH -C\ <L· .£ I/1H HCE ftft.ftftftftftftftftft )) Ό <D >iO ixS ra cD rarao.ooooooooo '

-H E-ι tnu2 LL > C

2 ' -S

g i x; H . 3 g ra ra i :ra -G m G. m cr s)>3 οη ΐΝοοιησι ora^ in σι

vC ^ „ r n G 1> d) -ΡΜΛί [''•ralOUOi-HCNO,—ICNOOO G

>i < s? ω S g; ra «.ura - r ι ft ft ft - ft ft ft dj \ , -H -G G G lq ra ra ra o ι ι—i o ra <—ι i—i ra '—i o ra n g o -h cu ra -g ra cu > h 0) /\ G [ * 7? 00 S ra ~ u _ _ _ _ _ :<β -g n . ε ra qj ra irara rarara ra !h 'moi' cl I&1 ^ « έ G w

X g Λ >/ φ j G

o K\ 'Po G

* g—71—l ι O o <u

/ \ ι u <U

-\ 1 θ'1 ε n /är^x / ! ro ra ro af1 § §ra ^ | rxi ggg !g S S S sg g 5 g « ra o ' \ I -ro

3 \ -H / I

H «--/ 1 ^ ^ ^ fNCN[(NfNracN(Nrararara

Eh <n cn I (n cn^ohPn ΊνΡν 'Tm '"cn '"oj -h * §5 !§§§§§SSSS £ raraoo' rarararararararara 5!

BSSiöSSS SSS 6 S

1 α rj I ! I I I I I I I I I w

u ri OIINIMMCMIMOIOIN

IÖ II r)|(NN(Nt\|OIOJOJ(N(N

21 70582

Den föreliggande uppfinningen hänför sig tili ett förfarande för framstälining av nya, farmakologiskt aktiva föreningar inkluderande separation av den erhällna stereoisomera bland-ningen i sinä separata komponenter (diastereoisomerer).

Ändamälet med uppfinningen är att tillhandahälla en steroid-förening som besitter en kombination av hög antiinilammatorisk potens pä applikationsplatsen med läga glukocorticoida sys-temeffekter.

Det är tidigare känt att vissa glukocorticoider kan användas för lokal behandling av inflammatoriska och allergiska sjuk-domstillständ i huden och andningsvägarna och för injektions-terapi vid ledsjukdomar. Det svenska patentet SE-A-378 110 beskriver antiinilammatoriskt aktiva stereoisomerkomponenter frän en stereoisomerisk blandning av en steroid som har den allmänna formeln

CH--Z

I 2 c=o

chJ

HO. ^ ----0^

---‘'-R

där 1,2- och 4,5-positionerna är mättade eller där en dubbel- bindning förekommer i ätminstone en av dessa tvä positioner, 1 2 X och X är lika eller olika och valda bland väte och fluor, Z är hydroxyl eller förestrad hydroxyl och R är en alkylgrupp med raka eller grenade kolvätekedjor med 1-10 kolatomer.

Beskrivningen i svenska patentet SE-A-378 110 av föreningar med den ovanstäende formeln där position 4,5 men inte 1,2 22 70582 bestär av en dubbelbindning begränsas tili den stereoisomera komponenten av föreningen med formeln

CHo0H

I 2 c=o HQ ^3

—°^C^H

CH-, 3 —

Testresultat som beskrivs i denna beskrivning visar att den stereoisomera kompontenten R av denna förening inte uppfyller ändamälet med den föreliggande uppfinningen.

Den föreliggande uppfinningen grundar sig pä observationen att vissa osymmetriska 1 6 ,1 7-acetaler av 1 6cx-hydroxicortisol be-sitter hög antiinflammatorisk potens pä applikationsplatsen i kombination med läga glukocorticoida systemeffekter. Föreningarna enligt uppfinningen kan användas vid behandling och kontroll av allvarliga inflammatoriska tillständ.

Föreningarna enligt uppfinningen kännetecknas av formeln

CH„-Z

211 2 20c = o HO γη \ ----,Ts _ -0>c,Ch (i) 1qCH. 11 13 16 22

J_IE

(2 1 10 9 8| där A är n-propyl eller n-butyl och Z är hydroxyl eller hydroxyl förestrad med en fettsyra med en rak eller grenad kolvätekedja med 1-5 kolatomer.

23 70582

De enskilda stereoisomera komponenterna sora ingär i en bland-ning av en steroid med ovan angiven formel (I) kan äskädlig-göras pä följande sätt:

CH--Z

i 2 CH,?'0

HCL ---°^CrA

CH3 (II; epimer S)

, CH0-Z

och | 2 C = 0

Oi I

— °^C^H

i (III; epimer R)

Diastereoisomerer säsom II och III, där konfigurationen skiljer sig enbart vid en (C-22) av flera asymmetriska kolatomer benämns epimerer.

Genora att jämföra de kemisk-fysikaliska egenskaperna, tili exempel kromatografiskä egenskaper, specifik optisk vridning och spektroskopiska egenskaper i ^H-NMR och masspektroskopi hos epimererna av föreningarna enligt uppfinningen och epi-mererna av en analog förening för vilken konfigurationen är känd har det värit möjligt att sluta sig tili konfigurationen av de förra föreningarna. En dylik jämförelse har utförts med epimererna av budesonid för vilka konfigurationen är otvetydigt fastlagd, jämför Acta Cryst. (1978), B 34 , 3027-3036 .

Föreningarna enligt uppfinningen framställs medelst omsättning av 16a-hydroxicortisol med formeln 24 70582

CH.,OH

I 2 Λ C*o ,:H3|

~DH

I j 0H

'' I

0 med en aldehyd av formeln

A-CHD

eller dess acetaler

Bi

I B B

b2-c—°x * z\r

I B_-C — 0 A

Bo"C-0 j \ /

I eller C

I 4 / \

B B.-C-0 H

v BS e6 där A är n-propyl eller n-butyl, och B^ till Bg Sr lika eller olika och vardera representerar väte eller en alkyl-grupp med raka eller grenade kolvätekedjor med 1-10 kol-atomer, valda bland metyl, etyl, propyl, iso-propyl, butyl, iso-butyl, tert.butyl, pentyl, hexyl, heptyl, oktyl, nonyl eller dekyl, till exempel acetaler mellan n-butanal eller n-pentanal och etylenglykol, propylenglykol, 1,2-butandiol, 1,2-pentandiol, 2,2, 4-1rimety1 -1,2-pentandio 1, 2,3-hexandiol, 1,2-oktandiol, metanol, etanol, propanol, iso-propanol, butanol, iso-butanol, tert. butanol, pentanol, hexanol, heptanol, dietylisopropylkarbinol och 2,2,5,5-tetrametylhexanol - 3.

25 705 8 2

Om en 21-ester Bnskes fBrestres den erhSllna produkten.

Förestringen utfores med en fetteyra med en rek eller grenad kolvätekedje med 1-5 kolatomer. Fettsyren kan till exempel vara ättiksyra, smörsyre eller trimetyl-attiksyra.

Omsattningen mellan 16a-hydroxycortisol och aldehyden eller acetalen utföres lämpligen genom att man satter steroiden till en lösning av alaehyden eller acetalen jämte en sur katalysator, till exempel perklorsyra, p-toluensulfonsyra, saltsyra etc i dioxan eller likvärdigt lösningsmedel, varefter reaktionsblandningen tages upp i metylenklorid och neutraliseras. Det bildade rSa steroid- acetalderivatet, som bestSr av en blandning av 22R- och 22S- epimererna, isoleras samt renas medelst kromatografi ρέ ett lämpligt material, till exempel tvarbundna dextran- © geler av Sephadex LH-typ med lämpliga lösningsmedel som elueringsmedel, till exempel halogenkolväten, etrar, estrar εέεοτη etylacetat eller acetonitril.

För framställning av 21-acyloxyderivaten använder man den fria syran, dess halDgenid eller anhydrid i förestrings-reakti cnen.

De vid reaktionen bildade R- och S-epimererna besitter praktiskt taget identiska loslighetsegenskaper. De har därför visat sig vara omöjliga att separera och isolera frän epimerblandningen medelst konventionella metoder for separation av stereoisomerer, till exempel fraktionerad krista11isation . Forfarandet enligt uppfinningen bestSr i att stereoisomerblandningar enligt formeln (I) ovan underkastas kolonnkromatografering,varigenom epimererna R och S ρέ grund av olika vandringshastighet pa kolonnen separeras och kan tillvaratas var för sig. Kromatogra-feringen kan utforas ρέ exempelvis tvarbundna dextrangeler av Sephadex LH-typ, till exempel Sephadex^ LH-2D i ---- — I! ______ 26 7 0 5 8 2 kombination med ett lampligt organiskt lbBningsmedel som elueringsmedel. Sephadex LH-20, frfin Pharmacia Fine Chemicals AB, Uppsala, Sverige, Mr en kornformad hydroxi-propylerad dextrangel i vilken dextrankedjorna Mr tvMr-bundna till ett tredimensionellt polysackaridnMt. Som rorlig fas her med framgSng använts en blandning av t n-heptan-kloroform-etanol i proportionerna 0-50:50-IDO:ID-1, företrädesvis i förhMllandet 20:20:1.

Epimererna R och S med den allmänna formeln (II) resp. illl) ovan, där Z Mr hydroxyl, kan Mven framstallas genom kromatografisk separation av en stereoisomerblandning med den allmänna formeln (I) ovan, där Z Mr hydroxyl forestrad med fettsyra pM Sephadex LH-20 med som rörlig fas ett lampligt organiskt lösningsmedel eller en lösningsmedel-kombination, t.ex. n-heptan-kloroform-etanol i proportionerna 0-50:50-100:100-1, företrädesvis 20:20:1. De separerade och isolerade epimererna R och S med den allmänna formeln (II) resp. (Ill) ovan, där Z ar hydroxyl forestrad med fettsyra, kan, om sä önskas, underkastas alkalisk hydrolys, med hydroxider, karbonater eller vatekarbonater av alkali-metaller, t.ex. natrium- eller kaliumhydroxid, natrium-eller ka 1iumkarbonat eller natrium- eller kaliumvatekarbonat, sk att epimererna R och S, där Z ar hydroxyl erhälles.

Beroende pa inflammationens lokalisering kan foreningarna enligt uppfinningen användas vid olika lokala administra-tionsformer, t.ex. perkutan, parenteral eller lokal administration i luftvägarna genom inhalation. Det Mr väsentligt att efterstrava optimal bioti1lganglighet av den aktiva steroidkomponenten vid utformningen av kompositionen.

För de perkutana formuleringarna uppnäs detta pä ett fördel-aktigt sätt om steroiden är lost med en hog termodynamisk aktivitet i vehikeln. Detta kan Mstadkommas med ett lampligt lösningsmedelssystem bestäende av lämpliga glykoler, t.ex. propylenglykol eller 1,3-butandioi, antingen som sädan 27 7 0 5 8 2 eller i kombination med vetten.

Det är ocksfi möjligt ett lose steroiden fullständigt eller partiellt i en lipofil fas med hjälp ev ett ytektivt ämne som löslighetsförmedlere. De perkutena berednings-formerna ken utgöras av en 6elva, en olja i vetten kram, en vatten i olja kräm eller en lösning. I emulsions-vehiklarna ken systemet med den lösta aktiva komponenten utgöra sävel den disperse som den kontinuerliga fasen. Steroiden kan även vara närvarande i ovan nämnda bered-ningar som mikroniserad, fast substans.

Tryckaerosoler för steroider är avsedda för oral eller nasal inhalation. Aerosolsystemet är sä konstruerat att varje uppmätt dos innehäller 1D0-1DDD pg, företrädesvis 20-250 pg av den aktiva steroiden. De mest aktiva steroid-erna administreras i det lägre dosomrädet. Den mikroniserade steroiden bestär av partiklar huvudsakligen mindre än 5 pm som är suspenderade i en drivgasblandning med hjälp av ytspänningsnedsättande ämnen som t.ex. sorbitantrioleat, oleinsyra, lecitin eller natriumsalt av dioktylsulfobärnstens-syra.

Utföringsexempel

Uppfinningen kommer nu att illustreras närmare genom icke begränsande exempel. I exemplen användes en flödeshastighet av 2.5 ml/cm .h vid de preparative kromatograferingarna. Molekylvikterna är i samtliga exempel bestämda med mass-spektrometri och smältpunkterna ρέ ett Leitz Wetzlar smält-punktsmikroskop. Samtliga HPLC-analyser (HPLC = High Performance Liquid Chromatography) utfördes pä en Waters ^jBondapak C^g kolonn (300 mm x 3.9 mm inre diameter) med flödeshastigheten 1.0 ml/min och med etanol/vatten i bland-ningsförhällanden varierande mellan 42.-5Θ och 52.-4B som rörlig fas.

1C. - ---- 28 705 82

Exempel 1. 16α, 17a-l 22R,S]-Propylmetylendioxy-4-pregnen-_-llg,21-diol-3,20-dion_

Till en lösning ev 125 mg nydestillered n-butenal och 0,1 ml 72%-ig perklorsyra i 20 ml vei renad och torkad dioxan sattes under omrörning 500 mg 16a-hydroxicortisol portions-vis under 15 min. Reaktionsblandningen rördes ytterligare 5 timmar vid rumstemperatur, varefter den späddes med 100 ml metylenklorid. Lösningen tvattades med 10^-ig kalium-karbonatlösning och vatten samt torkades och indrevs i vakuum. Aterstoden kromatograferades pS Sephadex® LH-20 i en 77*6.3 cm inre diam. kolonn med kloroform som eluerings-medel. Fraktionen 1995-2235 ml tillvaratogs och indrevs, varefter Sterstoden löstes i metylenklorid och fälldes med petroleumeter. Därvid erhölls 446 mg (89¾) 16a,17a--[22R,S]-propylmetylendioxy-4-pregnen-118,21-di oi-3,20-dion, som vid HPLC-analys visade 99.2¾ renhet och fördelningen 47:53 mellan 22S- och 22R-epimerer. Produkten hade följande egenskaper. Smältpunkt: 175-203°C; [a)^5= *130.0° (c=D.198j CHjC^); molekylvikt: 432 (ber. 432.6).

Exempel 2. 16a, 17a-[22R,S]-propylmetylendioxy-4-pregnen-U/?,21-diol-_3,20-dion_

Tili en lösning av 118 mg n-butanal dietylacetal och 0,1 ml 72% per-klorsyra i 25 ml noggrant renad och torkad dioxan sattes 200 mg 16c*-hydroxykortisoi i smäportioner under 15 minuter. Reaktionsblandningen tilläts sedan sta i rumstemperatur i ytterligare 5 timmar. Genom upparbetning enligt förfarandet i Exampel 1 erhölls 214 mg raprodukt.

Denna produkt kromatograferades pä en kolonn (83x2,5 cm inre diameter) packad med Sephade^ LH-20 och med kloroform som elueringsmedel.

Fraktionen 365-455 ml uppsamlades och indrevs. Aterstoden renades ytterligare genom kromatografering pä en Sephadei® LH-20 kolonn (85x2,5 cm) med användning av en blandning av n-heptan-kloroform-etanol (20:20:1) som elueringsmedel. Fraktionen 855-1010 ml uppsamlades och indrevs. Aterstoden löstes i metylenklorid och utfälldes med 29 70582 petroleumeter varvid erhÖUs 152 mg (67%) 16α, 17*-[22R,S]-propyl-metylendioxy-4-pregnen-11/r,21-diol-3,20-dione. HPLC-analys visade 98,2% renhet och förh&llandet 43;57 mailan 22S- och 22R-epimererna. Molekylvikt: 432 (beräknad 432,6).

Exempel 3. 16α,17α-l22R,S]-Propylmetylendioxy-116-hydroxi-_-21-acetoxi-4-pregnen-3,2Q-dion_

Tili en lösning av 916 mg 16a,17a-l22R,S]-propylmetylen-dioxy-4-pregnen-116,21-diol-3,20-dion i 60 ml pyridin droppades en lösning av 46D mg acetylklorid i 3D ml dioxan under omrörning. Reaktionsblandningen fick stS över natt vid rumstemperatur, varefter den späddes med 500 ml metylenklorid och tvättades med 5%-ig natriumkarbonatlösning och vatten samt torkades. Efter indrivning i vakuum kromatograferades Sterstoden ρδ Sephadex LH-20 i en 72x6.3 cm inre diam. kolonn med kloroform som eluerings-medel. Fraktionen 1275-1695 ml ti 11varatogs, indrevs och fällöes med metylenklorid-petroleumeter. Därvid erhölls 671 mg (67%) 16a,17a-[22R,S]-propylmetylendioxy-116-hydroxi--21-acetoxi-4-pregnen-3,20-dion, som vid HPLC-enalys visade 99% renhet och fördelningen 53:47 mellan 22S- och 22R-epimerer. Produkten hade följande egenskaper. Smältpunkt: 116-137°C; la)^5* +125.0° (c=0.200; CH2C12); molekylvikt: 474 (ber. 474.6).

Exempel 4. 16a,17a-I22S]- och 16a, 17a-[ 22R]-propylmetylen-_dioxy-llg-hydroxi-21-acetoxi-4-pregnen-3,20-dion 16a,17a-l22R,S]-Propylmetylendioxy-1IS-hydroxi-21-acetoxi-4--pregnen-3,20-dion (40 mg) kromatograferades ρδ Sephadex LH-20 i en 75x6.3 cm inre diam. kolonn med n-heptan-kloroform--etanol i blandningsförh6llandet 20:20:1 som elueringsmedel. Fraktionerna 1530-1660 ml och 1661-1660 ml tillvaratogs och indrevs, varefter respektive produkter fälldes ur metylenklorid-petroleumeter. Produkten fr0n den första fraktionen 70582 (16.5 mg) identifierades med hjälp av ^H-NMR- och mass-spektrometri som 22S-epimeren och produkten frSn den senare fraktionen (13.0 mg) ρδ samma sätt som 22R-epimeren.

Epimererna hade följende egenskaper. S-epimeren: Smältpunkt 176-79°C; taj^5= *107.3° (c-0.262; CH2C12); molekylvikt: 474 (ber. 474.6). R-epimeren: Smältpunkt 112-17°C; •y r lajp = *132.2° (c=D.152; CH2C12); molekylvikt: 474 (ber.

474.6). Epimerrenheten bestämdes med HPLC-analys vara 99.7% för S-epimeren och 95.0% för R-epimeren. S-epimeren utgör 4% av föroreningarna i den senare.

Exempel 5. 16a,17a-[22R,S]-PropyImetylendioxy-11β-hydroxi-_-21-butyroyloxi-4-pregnen-3,20-dion_

Tili en lösning av 100 mg 16α,17a-[22R.S]-propylmetylen-dioxy-4-pregnen- 1 IB,21-di oi-3,20-dion i 5 ml pyridin droppades en lösning av 70 mg smörsyraklorid i 3 ml dioxan. Reaktionen och isoleringen av raprodukten utfördes ρδ i Exempel 2 angivet satt. Räprodukten kromatograferades pä Sephadex^ LH-20 i en 60><2.5 cm inre diam. kolonn med kloroform som eluerings-medel. Fraktionen 200-250 ml ti 1lvaratogs, indrevs och fälldes ur metylenklorid-petroleumeter. Darvid erhölls 70 mg (60%) 16a,17a-[22R,Sj-propylmetylendioxy-llB-hydroxi--21-butyroyloxi-4-pregnen-3,20-di on, som vid HPLC-analys visade 99.7% renhet och fördelningen 44:56 mellan 22S- och 22R-epimeren. Produkten hade följande egenskaper.

Smältpunkt: 64-75°C; la]^5= *121.0° (c-0.216; CH2C12; molekylvikt: 502 (ber. 502.6).

Exempel 6. 16a,17a-( 22R,S]-PropyImetylendioxy-1IB-hydroxi-_-21-pivaloyloxi-4-pregnen-3,20-dion_

Tili en lösning av 100 mg 16a,17a-[22R,S3-propylmetylendioxy--4-pregnen-1 IB.21-di oi-3,20-dion i 5 ml pyridin droppades en lösning av 65 mg trimety1ättiksyraklorid i 3 ml dioxan. Reaktionen och isoleringen av rlprodukten utfördes pä i 31 70582

Exempel 2 angivet satt. RSprodukten kromatograferades ρέ Sephadex LH-2D i en 73*6.3 cm inre diam. kolonn med kloro-form som elueringsmedel. Fraktionen 1245-1485 ml tillvara-togs, indrevs och fälldes ur metylenklorid-petroleumeter. Därvid erhölls 73 mg (61%) 16a,17a-[22R,S]-propylmetylen-dioxy-llg-hydroxi-21-pi vai oyloxi-4-pregnen-3,2G-dion, som vid HPLC-analys visade 9B.7% renhet och fördelningen 46:54 mellan 22S- och 22R-epimeren. Produkten hade följande egen-skaper. Smaltpunkt: 95-105°C; ία]^5= *115.5° (c = 0.11D; CHpC12}; molekylvikt: 516 (ber. 516.7).

Exempel 7. 16a,17a-[ 22R,S]-Butylmetylendioxy-4-pregnen-_-llg,21-diol-3,20-dion_

Till en lösning av 17G mg n-valeraldehyd och 0.3 ml 72%-ig perklorsyra i renad och torkad dioxan sattes 500 mg 16a-hydroxicortisol portionsvis under 15 minuter, varefter reaktionsblandningen fick stä vid rumstemperatur ytterligare 5 tim. Vid upparbetning ρέ i Exempel 1 angivet sätt erhölls 590 mg rS produkt som kromatograferades ρέ Sephadex® LH-20 i en 73x6.3 cm inre diam. kolonn med kloroform som elueringsmedel. Fraktionen 1860-2400 ml tillvaratogs och indrevs, varefter Sterstoden löstes i metylenklorid och fälldes med petroleumeter. Därvid erhölls 513 mg (87%) 16a,17a-l22R,S)- butylmetylendioxy-4-pregnen-11β,21-diol-3,20-dion som vid HPLC-analys visade 98.9% renhet och fördelningen 50:50 mellan 22S- och 22R-epimeren. Produkten hade följande egen-skaper. Smaltpunkt: 154-60°C; I aJp5= *129.6° (c=0.3D6; CH2CI2); molekylvikt: 446 (ber. 446.6).

____ -· τττ: ------ 32 7 0 5 8 2

Exempel 8. 16α, 17α- [22R,S] -butyImety 1 endi oxy-4-pregnen-11/?, 21 -di oi -_-3,20-dion_

Tili en lösning av 58 mg n-pentanal propylenacetal och 0,1 ml 72% perklorsyra i 25 ml noga renad och torkad dioxan sattes 100 mg 16a-hydroxykortisol i smäportioner under 15 minuter. Reaktionsblandningen tilläts sedan stS i rumstemperatur i ytterligare 5 timmar och upp-arbetades därefter enligt förfarandet i Exempel 1. Den räa produkten kromatograferades pä en kolonn (83x2,5 cm inre diameter) packad med SephadeiP LH-20 och med kloroform som elueringsmedel. Fraktionen 285-380 ml uppsamlades och indrevs. Denna produkt renades ytterligare medelst kromatografering pä en Sephade^ LH-20 kolonn (85x2,5 cm) med användning av n-heptan-kloroform-etanol (20:20:1) som elueringsmedel. Fraktionen 735-915 ml uppsamlades och indrevs. Äterstoden löstes i metylenklorid och utfälldes med petroleumeter varvid erhölls 77 mg (64%) 16a,17cx-[22R,S]-butylmetylendioxy-4-pregnen-ll/J,21-diol --3,20-dion. HPLC-analys visade 96,8% renhet och förhällandet 46:54 mellan 22S- och 22R-epimererna. Molekylvikt: 446 (beräknad 446,6).

Exempel 9. 16a,17a-l22SJ- och 16a,17a-[22RJ-butylmetylen-_dioxy-4-pregnen-llg,21-diol-3,20-dion_ 16a,17a-[22R,S]-Butylmetylendioxy-4-pregnen-llg,21-diol--3,20-dion (50D mg) kromatograferades pä Sephadex® LH-20 i en 76x6.3 cm inre diam. kolonn med n-heptan-kloroform-etanol i blandningsförhällandet 20:20:1 som elueringsmedel.

Fraktionerna 4050-4395 och 4771-4950 ml tillvaratogs och indrevs och respektive produkt fälldes ur metylenklorid--petroleumeter. Produkterna identifierades med hjälp av ^H-NMR och masspektrometri som S-epimeren (79 mg) resp.

R-epimeren (127 mg). Epimerernas renhet bestämdes med HPLC-analys vara 97.3% (innehäller 2.1% av R-epimeren) for S-epimeren och 97.9% ( i nnehä 1 lei' 0.5% av S-epimeren) för R-epimeren. Epimererna hade följande egenskaper. S-epimeren:

Smältpunkt 165-71°C; I a j ^ - -119.9° (c = 0.362; CHjClj); molekylvikt 446 (ber. 446.6). R-epimeren: Smältpunkt 154-62°C

[a]gJ= +146.3° (c=0.302; CH2CI2); molekylvikt 446 (ber. 446.6).

33 70582

Exempel 10. 16α,17α-[22R,S)-Butylmetylendioxy-1IB-hydroxi-_-21-acetoxi-4-pregnen-3,20-dion_ 16a,17a-[22R,S)-butylmetylendioxy-4-pregnen-llB,21-diol-3,2D- -dion (65B mg) och attikssyraanhydrid (5 ml) löstes i 5 ml pyridin och fick stS over natt vid rumstemperatur. Reaktions- blandningen halides darefter ut i isvatten och extraherades upprepade gSnger med metylenklorid. De sammanslagna extrak- ten tvättedes i ordning med 1% -i g saltsyra, 5%-ig natrium- karbonat och mättad koksaltlösning, torkades samt indrevs i vakuum. Aterstoden kromatograferades pA Sephadex LH-20 i en 73*6.3 cm inre diam. kolonn med kloroform som eluerings- medel. Fraktionen 1215-1455 ml tillvaratogs och indrevs, varefter Aterstoden löstes i metylenklorid och falldes med petroleumeter. Därigenom erhölls 507 mg (71¾) 16α,17α- -I22R,SJ-butylmetylendioxy-llB~hydroxi-21-acetoxi-4-pregnen- -3,20-dion som vid HPLC-analys visade 96.5¾ renhet och för- delningen 51:49 mellan 22S- och 22R-epimeren. Produkten hade följande egenskaper. Smältpunkt 10B-25°Cj [a]p^ +126.5° (c=0.23B; CH2CI2)» molekylvikt 4BB (ber. 4BB.6).

Exempel 11 16a,17a~l22SJ- och 16a,17a-[ 22R)-butylmetylen-_dioxy-llg-hydroxi-21-acetoxi-4-pregnen-3,20-di on 16a,17a-[22R,B]-Butylmetylendioxy-llB-hydroxi-21-acetoxi-4--pregnen-3,20-di on (4B5 mg) kromatograferades pA i Exempel 3 angivet sätt. Fraktionerna 1275-1425 och 14B6-1590 ml tillvaratogs och indrevs och respektive produkt fälldes ur metylenklorid-petroleumeter. Produkterna identifierades med hjälp av ^H-NMR och masspektrometri som S-epimeren (140 mg) respektive R-epimeren (204 mg). Epimerernas renhet bestämdes med HPLC-analys vara 97.5¾ (innehäller 1.3¾ av R-epimeren) för S-epimeren och 97.1¾ (innehAller 1.2% av S-epimeren) för R-epimeren. Epimererna hade följande egenskaper. S-epimeren: Smältpunkt 153-57°C; [α]^5= +104.4° (c = 0.226; CH2C12) ; molekylvikt 4BB (ber. 4BB.6). R-epimeren: Smältpunkt 75-77°C; = +140.4° (c=0.228; CH2CI2); Molekylvikt 468 (ber. 4BB.6).

34 70582

Exempel 1 2· 16α,17α -1 22S3-Butylmetylendioxy-4-pregnen-_-llg,21-diol-3,20-dion_

Till en lösning av 16α,17α-[ 22S]-butylmetylendioxy-llB--hydroxi-21-acetoxi-4-pregnen-3,20-dion (53 mg) i 10 ml metanol sattes 1.5 ml kaliumkarbonat (10% i vetten). Efter omrörning i 10 minuter i rumstemperatur och i kväveatmosfär neutraliserades reaktionsblandningen med attiksyra, utspaddes med 25 ml vatten och extraherades med metylenklorid. De sammanslagna extrakten torkades och indunstades i vakuum. Aterstoden kromatograferades ρέ Sephadex® LH-20 i en B3*2.5 cm inre diam. kolonn med kloroform soin elueringsmedel. Fraktionen 265-330 ml ti11varatogs, indrevs och -Fälldes ur metylenklorid-petroleumeter varvid erhölls 35 mg (73%) 16a,17a-[22S]-butylmetylendioxy-4-pregnen-ll6,21-diol-3,20--dion. Denna produkt identifierades med masspektrometri och HPLC-analys visade 96.6% renhet (innehäller 0.6% av R-epimeren). Dess smältpunkt var 160-67°C, [aj^= +115.0° (c=0.332; CH^Clp) och molekylvikt 446 (ber. 446.6).

Exempel 13. 16a,17a-[22R]-Butylmetylendioxy-4-pregnen-llB,21-___-diol-3,20-dion__

Tili en lösning av 16a,17a-[22Rj-butylmetylendioxy-ΙΙβ--hydroxi-21~acetoxi-4-pregnen-3,20-dion (56 mg) i 10 ml metanol sattes 1.5 ml kaliumkarbonat (10% i vatten). Reaktionsblandningen behandlades säsom beskrivits i Exempel 10. Den räa produkten kromatograferades ρέ Sephadex^ LH-20 i en 83x2.5 cm inre diam. kolonn med kloroform som eluerings-medel. Fraktionen 305-360 ml ti 1lvaratogs, indrevs och fälldes ur metylenklorid-petroleumeter varvid erhölls 43 mg (61%) 16a,17a-[22R]-butylmetylendi oxy-4-pregnen-ll6,21-diol--3,20-dion. Produkten identifierades med masspektrometri och renheten visades vid HPLC-analys vara 95.4% (innehäller 2.5% av S-epimeren). Dess smältpunkt var 152-62°C, laj^5= +149.0° (c=0.312; CH2C12) och molekylvikt 446 (ber. 446.6).

Il 35 70582

Exempel Farmaceutiska beredningar

Foljande icke begrSnsende exempel visar formuleringar av-sedda för olika lokala adminietrationsformer. Mängden aktiv steroid i de perkutana formuleringarna Sr vanligtvis 0.001-0.2 viktsprocent, dock företrädesviε 0.01-0.1 vikts-procent.

Beredning 1, Salva

Steroid, mikron. 0.025 g

Flytande paraffin 10.0 g

Vaselin till 100.0 g

Beredning 2, Salva

Steroid 0.025 g

Propylenglykol 5.0 g

Sorbitansesquioleat 5.0 g

Flytande paraffin 10.0 g

Vaselin till 100.0 g

Beredning 3, Olja i vatten kräm

Steroid 0.025 g

Cetylalkohol 5.0 g

Glycerylmonostearat 5.0 g

Flytande paraffin 10.0 g

Cetomacrogol 1000 2.0 g

Citronsyra 0.1 g

Natriumcitrat 0.2 g

Propylenglykol 35.0 g

Vatten till 100.0 g TTT ----- 36 7 0 5 8 2

Beredning 4, Olja i vetten kram

Steroid, mikron. 0.025 g

Vaselin 15.0 g

Flytande paraffin 5.0 g

Cetylalkohol 2.0 g

Sorbimacrogolstearat 2.0 g

Sorbitanmonostearat 0.5 g

Sorbinsyra 0.2 g

Citronsyra 0.1 g

Natriumcitrat 0.2 g

Vatten till 100.0 g

Beredning 5, Vatien i olja kram

Steroid 0.025 g

Vaselin 35.0 g

Flytande paraffin 5.0 g

Sorbitansesquioleat 5.0 g

Sorbinsyra 0.2 g

Citronsyra 0.1 g

Natriumcitrat 0.2 g

Vatten till 100.0 g

Beredning 6, Lösning

Steroid 0.25 mg

Isopropanol 0.5 ml

Karboxivinylpolymer 3 mg

Natriumhydroxid q.s.

Vatten till 1.0 g 37 705 82

Beredning 7, Suspension för injektion

Steroid, mikron. 0.05-10 mg

Natriumkarboximetylcellulosa 7 mg

Natriumklorid 7 mg

Polyoxyetylen (20) sorbitanmonooleat 0.5 mg Fenylkarbinol Θ mg

Vetten, sterilt tili 1.0 ml

Beredning 8, Aerosol för oral och nasal inhalation

Steroid, mikron. 0.1 % w/w

Sorbitantrioleat 0.7 % w/w

Triklorfluormetan 24.B % w/w

Diklortetrafluormetan 24.B \ w/w

Diklordifluormetan 49.6 % w/w

Beredning 9, Spraylösning

Steroid 7.0 mg

Propylenglykoi 5.0 g

Vatten tili 10.0 g

Farmakologiska försök

Alla steroider enligt föreliggande uppfinning utgör fysio-logiskt aktiva ämnen. Föreningarnas glukocorticoida egen-skaper har jämförts med de hos budesonid (16a,17a-[22R,S]~ - propy lmetylendi oxypregna - l,4-dien-ll(3,21-diol-3,20-dion), da denna förening är en av de glukocorticoider som idag nStt längst i fräga om den eftersträvade kombinationen av lokala och systemiska effekter (Thal§n och Brattsand, Arzneim.-Forsch. 29, 1667-1690 (1979)).

38 70582

Topisk antiinflemmatorisk effekt her bestSmts som potens ett motverka öronödem hos rfitta enligt fBljande metodik.

öronödem inducerades pS hanrSttor vSgande cirke 90 g genom applikation av 20 pl/öronsida av 5% etylfenylpropiolat (Aldrich Co) lost i eceton. Tv& timmar senare mattes öron-ödemet med en speciell mikrometer (Oditest, H.C. Kroplin, GmbH, Messzeug Fabrik). Glukocorticoiderna tillfördes som forbehandling 16 timmar före ödeminduktionen genom applikation av 20 pl/öronsida av acetonlösningar (0.0B-5D μ g steroid/ml *= 0.0064-4 pg/rStta). Sex öron testades per dos. Testföreningarnas relative potens ett motverka öronödem utraknades genom linjär regressionsanalys i förhällande till referenssubstansen budesonid.

Föreningarnas potens att inducera systemiska glukocorticoida effekter har undersökts genom s.c. injektion av 0.5 ml steroidberedning till rSttor av samma kön och vikt som angivits ovan, dS inga systemiska effekter uppnSs i ovan-stSende topiska test. Av varje testförening injicerades minst 5 doser inom dosomrSdet 20-1260 pg/rStta med 4 djur per dos. Djurens kroppsviktstillväxt uppmattes under de tvS forsta dygnen efter injektionen och tymusvikten bestamdes efter ytterligare tvS dygn, dS dessa tider är optimala för bestäm-ning av respektive systemeffekt. Föreningarnas relative potens beraknades genom linjär regressionsanalys i förhSllande till referenssubstansen budesonid. Resultaten av utprovningen av glukocorticoiderna enligt uppfinningen, i enlighet med ovan angiven procedur, är sammanstälIda i Tabell 1.

»1 39 70582

Det 6r tidigare kSnt ett införendet av en dubbelbindning i 1,2-st811ning i eortisol öker den glukocorticoide effekten. Av Tabell 1 framgfir, ett de nya föreningarna, vilka Sr A-pregnenderivat, helt Bverreskande visar ungefär samma höga topiaka anti-inflammatoriska potens som budesonid, ett 1,4-pregnadienderivat.

Av Tabell 1 framgSr ocksS att de nya föreningarna har 3-2D gänger lägre potens an budesonid att inducera icke önskvärda systemiska glukocorticoida effekter. De nya föreningarna har ocksS 5-1D gänger högre anti-inflammatorisk potens än den tidigare kända 16a,17a-[22R]-metylmetylendioxy-4-pregnen--110,21-diol-3,20-dionen (svenskt patent nr 37B 110) medan de har likvärdig förmäga att inducera systemiska glukocorticoida effekter som denna.

För effektiv behandling av svSra inflammatoriska och allergiska sjukdomstillstSnd i huden, t.ex. psoriasis, och i lungan, t.ex. astma, fordras föreningar som besitter en kombination av hög lokal anti-inflammatorisk potens och en hög relation mellan denna potens och de icke önskvärda systemiska effekterna. De nya föreningarna enligt föreligg-ande uppfinning uppfyller dessa bäda krav samtidigt.

40 70582 ; s.

r

« v K

*V * ^ «S Ϊ > ^ ° rnscr^tc^NOcoeD

A * » a o-h ' ^ ™ " *t? 1 8 p * w V · ! *£. £8 -----—

BC Y ./ I *t ►s « I

B-oHf I „ I

<*X__1 · js I» § I

g y"~\ -Hu «j ,h ! ϋ / \_ ti ° # N I >OfnfMO>nO«IDON<-l \ f \ C JJ · · ..........

\ / \ » •"’S- •-'OOj ΟΟ-ίΓ'-^ΠιΛΙΛΙ/Ίσ' /"TA / « *H o. 5 I r-l ^ ri KA / μ e. O & ! -- - i 5 V/ —---1- i o i

•i-l ^ I

6 > · 41 «0 | :o 2 Μ I κ i «m ai c » w i-inioioivcr^CTim^r-ic o ·Μα> <£>*H|OOOCNi-lOO>-<.-l * c q £ 5·Η · · ..........

m •Ό’ΌμΕΡ^’-'—'ΟΙ OOOOOOOOO

£ C -H 4» 5 V J

M «H OM X *J | e U J----

μ il ·|Η tl _ I

V t-ι m im £ >

•o «8 μ im 5 I

C 0 4). I

3 CO U E ti ·

Π O 4) “ Ok I NlClCNOiNCO-JN

4) Q) t-> ® r-l O .-I | ^-Ι^-Ι<-ΙΡηίΝΙΟΟ·-·<-Ι Ό M 3 <0 2 P · · ..........

Oh >, P> H4f»OI OOOOOOOOO

g * 60 · M .5 j JS ---L—------j____ μ -h μ ί o) m o m i μ c*jc ί

•X Q <0 0) I

v Emi

E o I

*m «ab O m l ΓνίοοίΛΟΓ'Ο^-ι-σΓΜσ' * - _ -MrH r'^IOUD-HCMOrHCMODO -4 _ Cu «M * · · I.........

* \ ' ,. OC« »“1 ·—· O I »—<0»—I·—t»—ir-i«—<o>—· τ' g V £ H ·Η -H ! 0 •M J \ E--1--— to

« op ’ί I

O · T g· μ t μ •jj I I ·} hn I ^ /—» V s 4)

O I I_ E ’—I I t—I H ·—1 Η Η ί—1 E

•X r4 O I / ·*-) lO I to to to tO ΙΟ (Λ ·Η * X * ,/ O. + | 4 + 4444 Cu P EJ—ο—* ω xeseciosxxxocccxxcc ω — **“)\ ί _ u7\_ ! 8 o --1 \ / \ ! Hm o BÄ ϋ _/ _r\ / ί γμ o g

o g_\-/ I o O SC r-1 O O S

S * Vk I O O O /-* O O E

m \\ I Ο Ο ^ ΓΟ O O

£ v-e /N _ I rororos n m H 'tj3 / scKsciscxasffioscscÄSc « ^—r OOOI OOCJO'-'OOOO _

\---j- - S

(MCM I (MCiJCMrMfMrOnfOPl'l hv I /n /-s ΓΓ: N N I N N N f\l N D N OJ (M »

?ζ?= lÄÄÄffÄSca:^* E

< tjo ιυοουουυυυ - ^ N-** I w W S—^ %*✓ w 'W^ w Sm*' N«/ t η n ni mrorommcnr^for) & δδδίδδδδδδδδδ g --1- -g *OII 'oi *(N *CM *CN 'es '(N *fS 'cM ‘ot Λ i p= δ ! δδδδδδδδδ ξ r .·* υ U ί ί ί ί ί ί ί ί ί ί ί .g O »«(Ml ΝΠΝΝΜΝΝΝΝ ,Γ.

»_ sesrsixaesrsescseasseac ^ r« υυοιουροοουυο^ ο I I I I I I T I I I I I I ^ --—_ί____

Claims (16)

41 70582

1. Menetelmä sellaisen yhdisteen valmistamiseksi, jolla on kaava Cr2-Z cH,r0 HO, 5U----Ck γΑ J_ joka on stereoisomeerisen seoksen muodossa tai R- tai S-tyyppisen epimeerin muodossa riippuen asemassa 22 olevan hiiliatomin substituenttien orientoitumisesta, jossa kaavassa A on n-propyyli tai n-butyyli ja Z on hydroksyyli tai hydrok-syyli, joka on esteröity rasvahapolla ja jolla on suora tai haarautunut hiilivetyketju, jossa on 1-5 hiiliatomia, tunnettu siitä, että 16a-hydroksikortisoli, jolla on kaava CH,-0H I 2 OH.?-0 H0\ 31 __0H ^— oh _I saatetaan reagoimaan aldehydin kanssa, jolla on kaava A-CHO tai sen asetaalien B2T<VA tai B3"‘i °-c-A Β,-ΟΟ'^Ή B„-C-0^C^H K kanssa, joissa kaavoissa A tarkoittaa samaa kuin edellä ja Bl-B6 ovat samanlaisia tai erilaisia ja ovat kukin vety tai alkyyliryhmä, jolla on suora tai haarautunut hiilivety-ketju, jossa on 1-10 hiiliatomia, jonka jälkeen 21-esteriä haluttaessa Z esteröidään rasvahapolla, jolla on suora tai .. TT— ----— - 42 705 82 haarautunut hiilivetyketju, jossa on 1-5 hiiliatomia, ja R- ja/tai S-epimeeriä haluttaessa saatetaan saatu tuote ennen esteröintiä tai sen jälkeen kromatografiseen käsittelyyn käyttäen ristikytkettyä dekstraanigeeliä ja elutoi-misaineena orgaanista liuotinta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kromatografinen käsittely suoritetaan käyttäen pallomaista hydroksipropyloitua dekstraanigeeliä, jossa dekstraaniketjut ovat ristikytkeytyneet niin, että saadaan 3-ulotteinen polysakkaridiverkosto ja käyttäen elutoimisaineena n-heptaani-kloroformi-etanoliseosta suhteissa 0-50:50-100:10-1.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -n e t t u siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi, jossa Z on hydroksyyli ja A on n-propyyli.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi R-epimeerin muodossa, jossa Z on hydroksyyli ja A on n-propyyli.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi, jossa Z on hydroksyyli ja A on n-butyyli.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi R-epimeerin muodossa, jossa Z on hydroksyyli ja A on n-butyyli.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity 1-5 hiiliatomia sisältävällä, suoralla tai haarautuneella hiilivetyket julla ja A on n-propyyli. 43 705 8 2

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity etikkaha-polla, ja A on n-propyyli.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi R-epimeerin muodossa, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity etikkahapolla, ja A on n-propyyli.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity voihapolla, ja A on n-propyyli.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity trimetyy-lietikkahapolla, ja A on n-propyyli.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity 1-5 hiili-atomia sisältävällä, suoralla tai haarautuneella hiilivety-ketjulla ja A on n-butyyli.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity etikkahapolla, ja A on n-butyyli.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi R-epimeerin muodossa, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity etikkahapolla, ja A on n-butyyli. f 44 7 0 5 8 2

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity etikkahapolla, ja A on n-butyyli.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen steroidi R-epimeerin muodossa, jossa Z on hydroksyyli, joka on esteröity etikkahapolla, ja A on n-butyyli. 45 7 0 5 8 2