FI69229C - Anordning foer dividering av en aoterkommande ingaongssignal med en icke-heltalsdivisor f foeretraedesvis med divisorn f=n-1/2 - Google Patents

Description

ΓΒ1 m,KuuLUTusjULKAisu 692 2 9 lBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT Ό J £. έ. s •*piS c (45) r-cr.y; y;-'; 'y :;· - 12 1935 (51) Kv.lk.«/lnt.C1.« H 03 K 23/00 (21) P»tenttlhakeiro«* — Patenuniöknlnj 800778 (22) Hakemlipilv* — Aniökningsdag 1 3.0 3 · 8 0 (Fl) (23) Alkupiivi — Glltighetsdag 13.03-80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentMg 17-09-80

Patentti· Ja rekisterihallitus Nähtäviksi panon ja kuul.julkaisun pvm.— tq qo Or

Patent· och registerstyrelsen v ' Ansäkan utlagd och utl.skrlften publlcerad ->u' 3 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prloritet 16.03 179

Hollanti-Hoi land(NL) 7902111 (71) N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Emmasingel 29, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (72) Henri Wi 1 1 em Schneider, Eindhoven, Hollanti-Hoiland(NL) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Laite toistuvan tulosignaalin jakamiseksi ei-kokonaislukujakajaila f, varsinkin jakajalla f= N-i - Anordning för dividering av en Iterkom-mande ingängssignal med en icke-heltaisdivisor f, företrSdesvis med divisorn f= N-i

Keksintö liittyy laitteeseen toistuvan tulosignaalin jakamiseksi signaalin käsittäessä vuorotellen ensimmäisiä ja toisia reunoja ensimmäisen välin seuratessa joka kerran ensimmäistä reunaa ja toisen välin seuratessa joka kerran toista reunaa laitteen käsittäessä ei-kokonaislukujakajalla f = N-^ jakamista varten: ensimmäisen liitännön tulosignaalia varten» toisen liitännän lähtösignaalia varten; laskuripiirin, joka käsittää n dynaamista kaksiasentoista (bistabiilia) elintä, joista kukin sisältää kellosignaalitulon, ainakin yhden tietosignaalitulon ja ainakin yhden tietosignaalilähdön, 2":n ollessa suurempi kuin 2N-1, ainakin yhden ensimmäisen kaksiasen-toisen elimen ollessa aktivoitavissa ensimmäisillä reunoilla ja joka _ - ir 2 69229 kerran kaksiasentoisten elinten ainakin yhden tietosignaalilähdön ollessa kytketty ainakin yhden muun kaksiasentoisen elimen sig-naalituloon.

Tällaisia laitteita käytetään usein, kun yksi tai useampi vaihtojännite on muodostettava vaihtojännitesignaalilähteestä ja signaalilähteen vaihtojännitteen taajuus ei ole yhdenkään myöhemmän vaihtojännitteen kokonaislukukerrannainen.

Tämä ongelma ilmenee usein muun muassa, kun muistiin tallennettua tietoa näytetään televisiovastaanottimen kuvapinnalla. Juova- ja kenttätahdistussignaalit (ja mahdollisesti myös muita lisäsignaaleja, kuten esimerkiksi väriapukantoaalto) täytyy silloin johtaa tahdistuspiirin paikalliskantoaaltogeneraattorista.

Esimerkkejä sellaisista näytöistä ovat videopelit ja sovitus-piirit (joko vastaanottimeen rakennettuna tai ei) Teletext- ja/tai Viewdata-järjestelmiä varten.

Kuvatunlainen laite on tunnettu yhdysvaltalaisesta patenttijulkaisusta 3 896 387, jonka kuviot 3, 5 ja 7 esittävät jaottimia, joilla on vastaavasti jakajina 2·^, 3·^ ja 3^· kaksiasentoisten elimien lukumäärän ollessa kolme. Tulosignaali voi olla jaksollinen tai jaksoton. Tunnetussa piirissä tulosignaali käännetään määrätyissä laskurin asennoissa. Määrätyissä olosuhteissa lyhyitä signaa-lipulsseja joutuu silloin esiintymään piirissä, mikä voi aiheuttaa häiriöitä, katso esimerkiksi ylläolevan patenttijulkaisun kuvio 4, rivit 6c; kuvio 5, rivi b; kuvio 8, rivi b. Signaalien viiveen-siirtoajat piirin komponenteissa voivat vaikuttaa sellaisten lyhyiden pulssien muotoon ja täten tehdä piirin herkäksi häiriöille. Edelleen tunnetussa piirissä lähtösignaali johdetaan suoraan yksittäisen kaksiasentoisen elimen asennosta. Tämä aiheuttaa suunnittelu-rajoituksia siten, että määrätyt jakajaratkaisut ovat vaikeita, toteuttaa. Signaalitulon on ymmärrettävä ilmaisevan joko kellosig-naalituloa tai tietosignaalituloa.

Keksinnön tavoitteena on esittää kuvatunlainen laite, jossa mainitunlaisia lyhyitä signaaleja ei esiinny samalla, kun sellaisen laitteen suunnittelu erilaisille jakajille siten tulee suoraviivaiseksi. Keksinnön mukainen tavoite toteutetaan siten, että ainakin yksi ensimmäinen kaksiasentoinen elin voidaan aktivoida yksinomaan mainituilla ensimmäisillä reunoilla, koska sen kellosignaalitulo 3 69229 on kytketty mainittuun ensimmäiseen liitäntään ilman välissä olevia logiikkaelimiä, joita laskurin asento ohjaa, laskuripiirin suorittaessa loppuun 4N-2 laskuriasennon jakson 4N-2:n peräkkäisen ensimmäisen ja toisen välin aikana siten, että yhden jakson aikana kaikki laskuriasennot ovat keskenään erilaisia ensimmäisten välien aikana ja kaikki laskuriasennot ovat keskenään erilaisia toisten välien aikana jakson esittäessä ainakin kahta keskenään samanlaista laskuriasentoparia ainakin yhden parin esiintyessä ensimmäistä ja toista väliä välittömästi seuraavan parin aikana. Dynaamisten kaksiasentoisten elimien on ymmärrettävä tarkoittavan tässä elimiä, jotka kykenevät vaihtamaan tilaansa niiden kello-tuloon tulevan yksittäisen signaalireunan ohjaamana mahdollisesti niiden tietotulo(i)ssa olevien signaalien toissijaisista ehdoista riippuen. Esimerkkejä sellaisista elimistä ovat JK-kiikut (multi-vibraattorit) ja dynaamiset D-kiikut. Lisämahdollisuuden muodostavat staattiset elimet, joissa signaalin reuna singaalitulossa johtaa kaksiasentoisen elimen ennaltamäärättyyn tilaan siihen asti vallitsevasta tilasta riippumatta. Esimerkkejä tämän suhteen ovat SR-kiikut ja staattiset D-kiikut. Jaksoa kohti keksinnön mukaisella laskuripiirillä voi olla kolme erilaista asentoa; a) Kaksi välittömästi toistaan seuraavaa samanlaista asentoa; b) kaksi keskenään samanlaista asentoa, joita erottaa toisistaan parillinen määrä muita asentoja; c) erikoiset asennot, jotka poikkeavat kaikista muista jakson asennoista.

Mikäli on välttämätöntä niin lähtömuunnin sovittaa lähtö-signaalin muodon esimerkiksi paremman symmetrisen muodon saamiseksi. On selvää, että edelläolevassa N ilmaisee ykköstä suurempaa kokonaislukua .

Pidetään parempana, että laskuripiirin kaksiasentoiset elimet kytketään laskemaan "muutos yhdellä"- koodin mukaisesti. Sellaisen laskuripiirin suunnittelu on helppoa. Edelleen lyhyet sig-naalipulssit (lyhyet suhteessa ensimmäiseen ja toiseen väliin) poistetaan täten täydellisesti.

n_

Pidetään parempana, että 2N-1>2 . Tämä johtaa halpaan las- kuripiiriin, joka käsittää verraten vähän kaksiasenasentoisia elimiä.

4 69229

Joissakin tapauksissa on edullista sisällyttää "ylimääräinen" kaksiasentoinen elin.

Pidetään parempana, että kunkin kaksiasentoisen elimen kellotulo on kytketty mainittuun liitäntään, joka kerran kun ainakin yksi tietosignaalilähtö on kytketty ainakin yhden muun kaksiasentoisen elimen ainakin yhteen tietosignaalituloon. Tällaisella täysin tahdistetusti toimivalla laskuripiirillä on alhainen häiriöalttius.

Pidetään parempana, että laskuripiiri käsittää ainakin yhden kolmannen kaksiasentoisen elimen joka kerran kun ainakin yksi en-simmäisen/toisen kaksiasentoisen elimen tietosignaalitulo on kytketty ainakin yhden muun ensimmäisen/toisen tai kolmannen elimen ainakin yhteen tietosignaalituloon, jokaisen kolmannen kaksiasentoisen elimen kellotulo on kytketty ainakin yhden muun ensimmäisen, toisen tai kolmannen kaksiasentoisen elimen ainakin yhteen tieto-signaalilähtöön. Tällainen osaksi tahdistamattomasti toimiva piiri edustaa myös mielenkiintoista ratkaisua.

Keksintö liittyy myös sähköiseen piiriin muistiin tallennetun kuvatiedon näyttöä varten televisiovastaanottimen kuvapinnalla, joka piiri käsittää generaattoripiirin jaksollisen vaihtojännitteen synnyttämiseksi ja tahdistuspiirin tahdistussignaalien kehittämiseksi jaksollisesta vaihtojännitteestä televisiovastaanottimessa tarvittavaa juova- ja kenttätahdistusta varten, tahdistuspiirin käsittäessä ainakin yhden laitteen toistuvan tulosignaalin jakamiseksi edellä olevan mukaisesti sen tulosignaalin liitännän mukaisesti, sen tulosignaalin liitännän ollessa kytketty generaattori-piirin lähtöön ja sen lähtösignaalin liitännän kyetessä syöttämään lähtösignaalin, joka on, juovatahdistussignaalin sekä kenttätah-distussignaalin kokonaislukukerrannainen, keksintöä voidaan täten miellyttävästi käyttää PAL-järjestelmän tai NTSC-järjestelmän mukaisesti toimivissa televisiovastaanottimissa.

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti jäljempänä viitaten mukana seuraaviin kuvioihin kuvio 1 esittää kaaviota laskuripiirin suunnittelua varten, kuvio 2 esittää taulukkoa laskurin toteutuksista; kuvio 3 esittää yksityiskohtaisesti laadittua kuvion 1 osaa; 5 69229 kuvio 4 esittää muita laskurin toteutuksia; kuviot 5a, b esittävät yksittäisten kaksiasentoisten elinten tiloja; kuviot 6a, 6b esittävät kahta 2-^ -jaotinta, 1 2 kuvio 7 esittää 3^-jaksottimen kiikkujen tiloja, kuvio 8 esittää suuremmilla jakajilla toimivan jaottimen tilojen jaksoa, kuvio 9 esittää osaksi tahdistamatonta jaotinta.

Kuvio 1 esittää kaaviota kolmesta kaksiasentoisesta elimestä koostuvan laskuripiirin suunnittelua varten, joista elimistä kutakin kytketään tulosignaalin reunoilla, esimerkiksi kahta elintä positiivissuuntaisilla reunoilla ja kolmatta elintä negatiivissuun-taisilla reunoilla, merkintätavan helpottamiseksi näitä kolmea kaksiasentoista elintä merkitään vastaavasti arvoilla 1, 2 ja 4. Kuvio 1 rajoittuu yhden muutoskoodeihin, so. tulosignaalin kunkin reunan vaikutuksesta ainoastaan yksi kaksiasentoinen elin voi muuttaa tilaansa. Ylhäällä vasemmalla oleva taulukko esittää saavutettavat arvot. Sen vasen sarake esittää kahdeksaa mahdollista tilaa. Toinen sarake esittää joka kerran kahta mahdollista tilaa, jotka voidaan saavuttaa äärimmäisenä vasemmalla olevan sarakkeen vastaavasta tilasta negatiivissuuntaisen reunan ohjaamana. Esimerkiksi tilasta "5", voidaan päästä vain tiloihin "1" ja "5". Kolmas sarake esittää joka kerran kolmea tilaa, joihin voidaan päästä vasemman sarakkeen vastaavasta tilasta positiivissuuntaisen reunan ohjaamana. Esimerkiksi tilasta "3" voidaan päästä vain tiloihin "1", "2" ja "3" (tila 0 vaatisi kaksi muutosta, tilat 4-7 tekisivät myös välttämättömäksi enemmän merkitsevän kaksiasentoisen elimen tilan muuttamisen). On selvää, että "positiivissuuntaisen reunan" ja "negatiivissuuntaisen reunan" merkitykset voidaan keskenään vaihtaa edellä olevassa. Edelleen kuvio 1 esittää lukuisia tiloja, jotka on yhdistetty keskenään puurakenteessa. Ylin rivi esittää tilaa "0". Seuraava rivi esittää tilaa "4", johon päästään edellisestä negatiivisuuntaisten reunojen ohjaamana. Kolmas rivi esittää edelleen tiloja "5" ja "6", joihin päästään edellisestä joka kerran positiivissuuntaisen reunan ohjaamana. Kumpaakin kolmannen rivin tilaa kohti esittää neljäs rivi tiloja "1", "5", "2" ja "6", joihin näistä päästään. Sama pätee seuraaviin riveihin aina seitsemännelle riville asti. Kuvio esittää 18 mahdollisuutta merkittynä viitteillä A:sta R:ään. Puu käsittää kahteen luokkaan kuuluvia polkuja riippuen 69229 siitä, esiintyykö "pari" kahdella peräkkäisellä rivillä (esimerkiksi äärimmäisenä vasemmalla oleva mahdollisuus: 0451157) vai eikö "paria" lainkaan esiinny (esimerkiksi polku D: 0451376).

Tässä suhteessa kuvio 2 esittää tilojen jonoa jaottimien, joilla F= 2·^ tai f= 3-i, toteuttamiseksi, tämä voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Ensiksikin polku, joka ei käsitä paria eikä kahta samanlaista tilaa, jotka ovat muiden tilojen erottamat, voidaan kulkea peräkkäin molempiin suuntiin. Neljäs rivi esittää jaksoa DD, joka muodostuu kahdesta D:n mukaisesta polusta. Tämä johtaa symmetriseen laskurijaksoon. Edelleen kaksi erilaista polkua voidaan yhdistää, jos kumpikaan niistä ei käsitä "paria" tai erilaisia "pareja" ja edelleen millä on seitsemällä rivillä kaksi tilaa, jotka ovat joko samanlaiset tai vaihtoehtoisesti niihin voidaan päästä toinen toisistaan, so. tilaparit 0-1, 1-5, 2-6, 3-7. Mahdollisuuksien kokonaismäärä on kymmenen, kuten on esitetty. On myös huomattava, että jaksot ovat mahdollisia ilman "yhden muutos" koodin asettamaa rajoitusta: esimerkiksi kolmannella rivillä tila "7" tulee silloin luvalliseksi, joten mahdollisuuksien lukumäärä oleellisesti kasvaa. Usein viitataan "yhden muutos"-koodeihin, koska tilojen tulkinta voidaan toteuttaa ilman niin kutsuttuja "hasardeja" tai "kilpailutilanteita". Esimerkin tällaisesta "kilpailutilanteesta" muodostaa TAI-portti; jonka vastaavat tulosignaalit vaihtelevat 0:sta 1:een ja l:stä 0:aan samalla kellonhetkellä. Riippuen signaalien asiaankuuluvista viiveajoista TAI-portti antaa tai ei anna loogista "0"-signaalia lyhyen ajan. Käyttämällä "yhden muutos"-koodia tällaista "epätavallista tilannetta" ei voi esiintyä.

Muissa tapauksissa ei ole huomauttamista, jos laskuri ei laske "yhden muutos"-koodin mukaisesti. Tietylle laskurille saatavissa oleva yksinkertainen tulkintamahdollisuus tai lähtösignaalin tietty muoto voivat silloin olla syynä sellaisen laskurin käyttöön.

Esitetystä puusta voidaan jaotin arvolla f = 2·^ johtaa vastaavalla tavalla, so. käyttämällä ainoastaan viittä ensimmäistä riviä kuvion 1 mukaisesta puusta. Nyt on ehdotettu neljää mahdollisuutta. Merkintätapa on sellainen, että joka kerralla kahdesta mahdollisuudesta on mainittu äärimmäisenä vasemmalla oleva polku: polkua "04513" katsotaan "B:ksi"; kuitenkin sitä voitaisiin aivan yhtä hyvin kutsua "D":ksi.

7 69229

Lopuksi 1— -jaotin voitaisiin periaatteessa myös rakentaa kolmen kaksiasentoisen elimen avulla. Tässä tapauksessa on jaksolle olemassa ainoastaan kaksi mahdollisuutta: "045540" ja "046640". Nämä ovat alkeellisia, koska yksi kaksiasentoinen elin ei koskaan muuta lainkaan tilaansa.

"Ei yhden muutos"-koodit kuten 045640 ja 045740 näyttävät vähemmän alkeellisilta, mutta ne ovat tarpeettomia, koska joka kerran kaksi kaksiasentoista elintä toimivat samoin. Jakso 047740 on jälleen alkeisratkaisu, koska arvon "2" omaava elin ei ole mukana. Jakaminen 1^· :11a voidaan kuitenkin toteuttaa kahden kaksiasentoisen elimen avulla.

"Yhden muutos"-koodin asettamin varauksin kuvio 2 esittää kaikkia mahdollisuuksia jaottimille arvoilla f = 2— ja F = 3^ .

Monia ilmeisen erilaisia jaottimia voidaan johtaa niistä, mutta ne ovat fyysisesti samanlaisia. Esimerkiksi merkinnällä MM varustettu jaotin voidaan johtaa merkinnällä DD varustetusta jaottimesta pelkästään vaihtamalla kahden vähiten merkitsevän kaksiasentoisen elimen arvot: tilat 1, 2, 5 ja 6 käännetään silloin vastaavasti tiloksi 2, 1, 6 ja 5. Muut tilat jäävät muuttumattomiksi: lisämahdollisuus on olemassa kaksiasentoisen elimen tilan kääntämisessä.

Jos tämä tehdään vähiten merkitsevälle elimelle, "käännössääntö" on, että 0, 1, 2 - 7:sta tulee vastaavasti 1, 0, 3, 3 - 6.

Sama voidaan tehdä kahdelle tai useammalle kaksiasentoiselle elimelle yhdessä mainitun, merkitsevyystason arvon muuttamisen kanssa tai ilman sitä. Edellä olevan jälkeen jakson suunnan muutos ei anna uutta ratkaisua. Esimerkiksi F-K-jakso "0455732640" voidaan muuttaa "0451376640”:ksi, so. jaksoksi B-O, jakson suunnan muutta-miselleja vaihtamalla kahden vähemmän merkitsevän kaksiasentoisen elimen arvot keskenään.

Samalla tavoin kuvio 3 esittää kaikkia mahdollisia polkuja jaottimelle f = 2·^ , jos kaksi samanaikaista tilanmuutosta sallitaan. Polut b, d, f, i, k, 1, m, n, o eivät sisälly kuvioon 1.

Tämä antaa seuraavat yhdeksän lisämahdollisuutta: ai, an, bb, bl, ho, dl, do, en, kk siten, että nyt on kolmetoista mahdollisuutta. Kaikki muut uudet mahdollisuudet ovat edellä olevien mahdollisuuksien käännöksiä. Esimerkiksi ff vastaa bb:tä, kun kaksi vähiten 8 69229 merkitsevää kaksiasentoista elintä vaihdetaan keskenään.

Kuvion 4 ensimmäinen sarake esittää kaikkien 2-^·-jaottimien tilojen jaksoa. Toinen sarake esittää esimerkin avulla kuvion 3 polkujen mukaisen koodin jos JK=kiikkuja käytetään kaksiasentoisina eliminä. Kolmea kaksiasentoista elintä kutsutaan A:ksi, B:ksi, C:ksi kasvavan merkityksen mukaan. Kaksiasentoinen elin C reagoi "toiseen" kellopulssin reunaan verrattuna kaksiasentoisiin elimiin A, B. Sarake Ja osoittaa JK-kiikuksi muodostetun kaksiasentoisen elimen A J-tuloon syötettävää signaalia. Sarake KA esittää samaa kaksiasentoisen elimen A K-tulolle. Neljä saraketta J_:stä Karhen esittävät samaa asiaa kaksiasentoisille elimille B ja C. Viimeistä edellinen sarake esittää esimerkkiä lähtödekooderin toteuttamasta toivotusta logiikkafunktiosta. Tämä sen tähden, että joskus halutaan symmetrisempää lähtösignaalia. Jälkimmäinen tarkoittaa, että lähtösignaalilla on arvo "1" lähes yhtä kauan kuin sillä on arvo "0". 2·|· -jaottimien tapauksessa paras tulos on 2:3. Tarvittaessa lisäparannus saavutetaan seuraavan alipäästösuodattimen avulla. Kolmessa tapauksessa, so. ai, an, em lähtödekooderin käyttö ei anna lisäparannusta ja mahdollisesti yhdestä kaksiasentoisesta elimestä lähtevää signaalia käytetään suoraan tai syötetään tällaiseen ali-päästösuodattimeen. Viimeinen kuvion sarake esittää useita logiikka-portteja, joita tarvitaan kiikkujen välisiin kytkentöihin ja lähtödekooderin toteuttamiseen, mikäli sitä tarvitaan.

Kuviot 5a, 5b esittävät kolmen kaksiasentoisen elimen "4", "2", "1" tiloja kymmenen peräkkäisen laskuriasennon funktiona tapauksille bo, ja dl. Kuviot 6a, 6b esittävät fyysistä toteutusta.

Kuvio 6a havainnollistaa tapausta bo, jossa ovat kiikut (JK) 22, 24, 26, tulonapa 20 ja lähtödekooderi, joka käsittää TAI-portin 28 ja JA-portin 30 lähtösignaalin tuottamiseksi lähtönapaan 32.

Kuvio 6b havainnollistaa tapausta dl, jossa ovat kiikut 36, 38, 40, tulonapa 34 ja lähtödekooderi käsittäen TAI-portin 42 ja JA-portin 44 lähtösignaalin tuottamiseksi lähtönapaan 46. Tässä tapauksessa TAI-porttia 42 käytetään myös tulosignaalin tuottamiseen kiikulle 36.

Tässä suhteessa kuvio 7 esittää kolmen kiikun tiloja jaotti- 9 69229 men f = 3— yhden jakson aikana, varsinaisesti kuvion 2 tapaus DD.

2

Kiikkujen "arvot" on jälleen osoitettu. Sen alapuolella on esitetty lähtödekooderilla muodostettava funktio (pilkku merkitsee joka kerran tekijän käännettyä arvoa). Lähtösignaalin symmetria on silloin parempi kuin 2j-jaottimella: välit 1 ja 0 suhtautuvat kuten 3:4.

Tämän tapauksen DD suhteen kuvio 8 esittää puolijaksoa laskurissa, jossa on viisi kaksiasentoista elintä, joilla täten on arvot 16, 1, 2, 4 ja 8. Kuvio esittää 31 tilaa, jotka saavutetaan peräkkäin "yhden muutos"-koodissa. Jakson toinen puolikas suoritetaan päinvastaiseen suuntaan. Jakso käsittää täten 62 tilaa, jotka joka kerran ovat pareittain samanlaisia (ainoastaan arvo 00001 = 8 ei esiinny). Viimeistä edellinen rivi esittää lähtödekooderilla muodostettavaa funktiota. Viimeinen rivi esittää lähtösignaalia.

"1" - ja "0"-jaksojen pituudet suhtautuvat kuten 15:16. (31:2)= 15^—jaotin on täten muodostettu. Muut jaottimet, joilla jakaja £ 1 on pienempi, voidaan helposti muodostaa. 11-j-jaottimella ensimmäinen puolijakso päätetään 23 tilan jälkeen. Lähtödekooderi täytyy silloin myös sovittaa.

Lisämenetelmä jakson muodostamiseksi pientä jakajaa varten suuremman jakajan jaksosta on seuraava. Peräkkäisten, samanlaisten tilojen pari jätetään pois jaksosta mainitun parin ollessa keskenään samanlaisten tilojen ympäröimä. Esimerkiksi kuviossa 2 tila-pari 11 tai 22 (tai molemmat) voidaan jättää pois jaksosta AJ. Samaten kaksi samanlaista peräkkäistä tilaa voidaan jättää pois, jos niitä ympäröi keskenään erilaiset tilat. Esimerkiksi tilat 55 tai 66 (tai molemmat) voidaan jättää pois jaksosta FO kuviossa 2. Tietyissä tapauksissa "yhden muutos"-koodijakso voi silloin muuttua "useamman kuin yhden muutos"-koodijaksoksi.

Vakioelimiä voidaan käyttää JK-kiikkuihin. Taulukot eivät ota huomioon sitä tosiseikkaa, että JK-kiikku, joka reagoi posi-tiivissuuntaiseen reunaan rakennetaan tavallisesti niin kutsuttuna JK-kiikkuna.

Esimerkiksi, jos kuviossa 5a valitaan sellainen tyyppi, "4" kiikuksi, kun taas "2" ja "1" kiikuiksi valitaan tyypit, jotka reagoivat negatiivissuuntaiseen reunaan, täytyy = 0 käyttää K. = 1 asemesta.

A

10 69229

Esimerkkejä sopivista kiikuista ovat piiri Signetics 54103, joka käsittää kaksi "positiivisreunaista" JK-kiikkua ja Signetics 54112, joka käsittää kaksi "negatiivisreunaista" JK-kiikkua .

Kiikkujen seloste ja totuustaulukot on julkaistu Philips Data Handbookissa "Signetics integrated circuits", osa "Logic-TTL", 1978, sivut 176-180.

Kuvio 9a esittää 2·^-jaotinta, joka toimii osaksi tahdistamattomalla periaatteella. Jaotin käsittää tulon 100 kellosignaalille, kolme kiikkua 102, 104, 106 loogisen TAI-portin 108, jolla on kaksi tuloa, ja lähtönavan 11Q. Kiikku 102 reagoi positiivissuuntaisiin kellopulssin reunoihin. Kiikku 103 reagoi negatiivissuuntaisiin kellopulssin reunoihin. Kiikku 106 reagoi joka kerran TAI-portin 108 lähtösignaalin positiivissuuntaisiin reunoihin. Erityisesti kiikut 102, 106 on rakennettu JK-kiikkuna ja kiikku 104 on rakennettu JK-kiikkuna. Kuvio 9b esittää kuvion 9a mukaisen 2-|~jaotti-men kymmenen tilan jaksoa. Kaikki laskuritilat ovat keskenään erilaisia jälleen positiivissuuntaisen kellopulssin reunan jälkeen. Sama pätee kaikille laskuritiloille välittömästi negatiivissuuntai-sen kellopulssin reunan jälkeen. Edelleen esiintyy kaksi kahden välittömästi peräkkäin olevan identtisen tilan paria.

Edellä olevan selostuksen rinnalla kuvio 9c esittää loogista puurakennetta tiloista, jotka voidaan saada kolmen kiikun avulla lähtien mielivaltaisesti tilasta "0". Vasen sarake esittää kymmenen tilan numerointia ja kellopulssin reunojen suuntaa. Esimerkiksi tilasta 0 voidaan päästä tilaan 6 ja tilaan 2 negatiivis-suuntaisen reunan vaikutuksesta. Jälkimmäinen mahdollisuus osoittautuu olevan (kuvio 9b) jakson käänteissuunta ja tätä mahdollisuutta ei erikseen käsitellä. Seuraavan positiivisuuntaisen reunan vaikutuksesta voidaan tiloihin 6 ja 7 päästä tilasta 6. Kuvio esittää edelleen kaikki mahdollisuudet, jotka johtavat kymmenen tilan jaksoon. Viimeinen käyrä kuviossa 9b edustaa lähtösignaalia, ts. mahdollisuutta III.

Kuvion 9c jaksoille I-VII kuvio 9d esittää tulosignaaleja 69229 (JA, KA, JB, KB, CKC), joita vaaditaan A-, B-, C-kiikuille ja lähtödekooderin muodostamaa funktiota (U) symmetristä lähtö-signaalia varten. Lopuksi viimeinen sarake osoittaa lähtödekooderia ja kiikkujen aktivointia varten vaadittavien logiikkaporttien määrää. On selvää, että tässä tapauksessa jaottimen tahdistetusta ohjattu osa, joka käsittää ainoastaan, kaksi kiikkua, osaa laskea yksinomaan "yhden muutos"-koodin mukaan, mutta tämä ei ole välttämätön rajoitus edellä olevan perusteella.

Lopuksi annetaan ohje toimivan (N-l^)-jaottimen rakentamiseksi hyvin yksinkertaisella tavalla n:n kiikun tapauksessa (esimerkiksi n-4), täydellinen "yhden muutos"-koodi Grayn mukaan (nk. Gray-koodi) n-l:lle kiikulle on : 04513762, joka on tilojen "ensimmäinen ryhmä". Toinen seuraava tilojen ryhmä muodostetaan ensimmäisestä ryhmästä käänteisessä järjestyksessä. Seuraava tilojen ryhmä muodostetaan ensimmäisestä ryhmästä miinus tila "0".

Täten 30 tilan jakso muodostuu tässä tapauksessa: 04513762267315402673154451376 2.

Myöhemmin viimeisen kiikun (D) kellosignaali muodostetaan kolmen muun kiikun (A, B, C) tiloista funktiona CKD = A'. B'.C (JA-funktio) tämän kiikun reagoidessa negatiivissuuntaiseen signaalin reunaan. Tämän laskurin laskentajakso on silloin: 0 12 13 9 11 15 14 10 10 14 15 11 9 13 12 8 2 6 7 3 1 5 4 4 5 1 3 7 6 2.

15 peräkkäisen tilan ajan viimeinen (D) kiikku (JK-tyyppinen) on "l"-tilassa ja "0"-tilassa jälleen 15 peräkkäisen tilan ajan. Edellä oleva johtaa täten 7·^· -jaottimeen lähtösignaalin ollessa jälleen yhtä kuin viimeisen kiikun aktivointisignaali. Jättämällä pois samanlaisten tilojen pari jakajaa voidaan jälleen pienentää. Parien 10-10 ja 4-4 poisjättö johtaa esimerkiksi 6^-jaottimeen.

Eri asteiden ohjausta ei esitetä yksityiskohtaisesti lyhyyden vuoksi, koska se on jo tehty 2^~jaottimelle kuviossa 9d.

Samoin voidaan käyttää hyväksi useampia kuin yhtä tahdistamat-tomasti ohjattua liikkua. Ainoa rajoitus on, että ainakin yhden kiikun täytyy aina voida reagoida positiivissuuntaisiin kellopuls-sin reunoihin ja ainakin yhden kiikun täytyy voida reagoida nega-tiivissuuntaisiin kellopulssin reunoihin.

Claims (7)

12 69229

1. Laite toistuvan tulosignaalin jakamiseksi, joka signaali vuorotellen käsittää ensimmäisiä ja toisia reunoja, ensimmäisen välin seuratessa joka kerran ensimmäistä reunaa ja toisen välin seuratessa joka kerran toista reunaa laitteen käsittäessä ei-ko-konaislukujakajalla f = N—^ jakamista varten: ensimmäisen liitännän tulosignaalia varten; toisen liitännän lähtösignaalia varten; laskuripiirin, joka käsittää n dynaamista kaksiasentoista elintä, joista jokainen käsittää kellosignaalitulon, ainakin yhden tietosignaalitulon ja ainakin yhden tietosignaalilähdön, 2n:n ollessa suurempi kuin 2N-1, ainakin yhden ensimmäisen kaksiasen-toisen elimen ollessa aktivoitavissa ensimmäisillä reunoilla ja joka kerran kaksiasentoisten elinten ainakin yhden tietosignaalilähdön ollessa kytketty ainakin yhden muun kaksiasentoisen elimen signaalituloon, tunnettu siitä, että ainakin yksi kaksiasen-toinen elin voidaan aktivoida yksinomaan ensimmäisillä reunoilla,koska sen kellosignaalitulo on kytketty ensimmäiseen liitäntään ilman välissä olevia logiikkaelimiä, joita laskurin asento ohjaa, ainakin yksi toinen kaksiasentoinen elin on aktivoitavissa yksinomaan toisilla reunoilla, koska sen kellosignaalitulo on kytketty ensimmäiseen liitäntään ilman välissä olevia logiikkalaitteita, joita laskurin asento ohjaa laskuripiirin suorittaessa loppuun 4N-2 las-kuriasennon jakson 4N-2 peräkkäisen ensimmäisen ja toisen välin aikana siten, että yhden jakson kuluessa kaikki laskuriasennot ovat keskenään erilaisia ensimmäisten välien aikana ja kaikki laskuriasennot ovat keskenään erilaisia toisten välien aikana jakson esittäessä ainakin kaksi paria keskenään samanlaista laskuriasentoa ainakin yhden parin esiintyessä ensimmäistä ja toista väliä välittömästi seuraavana parina.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskuripiirin kaksiasentoiset elimet on kytketty laskemaan "yhden muutos"-koodin mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että 2N-1 on suurempi kuin 2n n 13 69229

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin kaksiasentoisen elimen kello-tulo on kytketty tuloliitäntään joka kerran kun ainakin yksi tieto-signaalilähdö on kytketty ainakin yhden muun kaksiasentoisen elimen ainakin yhteen tietosignaalituloon.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskuripiiri käsittää ainakin yhden kolmannen kaksiasentoisen elimen, joka kerran kun ensimmäisen/toisen kaksiasentoisen elimen ainakin yksi tietosignaalitulo on kytketty ainakin yhden muun ensimmäisen, toisen tai kolmannen kaksiasentoisen elimen ainakin yhteen tietosignaalilähtöön kunkin kolmannen kaksiasentoisen elimen kellotulo on kytketty ainakin yhden muun ensimmäisen, toisen tai kolmannen kaksiasentoisen elimen ainakin yhteen tietosignaalilähtöön.

6. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää koodauspiirin, joka käsittää ainakin kaksi koodaussignaalituloa ja yhden koodaus-signaalilähdön kunkin koodaussignaalitulon ollessa kytketty kaksiasentoisen elimen yhteen vastaavaan tietosignaalilähtöön koodaus-signaalilähdön muodostaessa liitännän laitteen lähtösignaalille.

7. Sähköinen piiri muistiin tallennetun kuvatiedon näyttämistä varten televisiovastaanottimen kuvapinnalla käsittäen generaat-toripiirin jaksottaisen vaihtojännitteen synnyttämiseksi ja tahdis-tuspiirin tahdistussignaalien johtamiseksi jaksollisesta vaihtojännitteestä televisiovastaanottimessa tarvittavaa juova- ja kenttä-tahdistusta varten, tunnettu siitä, että tahdistuspiiri käsittää ainakin yhden laitteen toistuvan tulosignaalin jakamiseksi minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisesti, tulo-signaalin liitännän ollessa kytketty generaattoripiirin lähtöön ja lähtösignaalin liitännän kyetessä syöttämään lähtösignaalin, joka on juovatahdistussignaalin sekä kenttätahdistussignaalin kokonais-lukukerrannainen. 14 69229