FI66859C - Foerfarande foer framstaellning av 4-aminotiofen-3-karboxylsyraderivat med fysiologisk verkan - Google Patents

Description

IL ^L—Π r . KUULUTUSJULKAISU _ M ^ utläggningsskiuft 66 85 9 C (45v Pitcntti rayrä.r·,:· Uy 10 12 1984 Patoni ccddelat ^ ^ (51) c 07 0 333/38 SUOMI—FINLAND (M) ********»—n»·*»»—*i»t 772494 (22) HtiwmhHhe-AwWnil^Ai 22.08.77 (23) AHaifUvt—GHcigk«t*taf 22.08.77 (41) ThIIm JuMmIuI — BIMt «ff«ntMg 24.02.78

HtmUl- it rekisteri hoHItu· .... ._____u ... ... . ^ Μφ) fnMPMipMM |B KUV^VmaNMI pVHk ·· _ ft

Patent· och reglsterstyrelseti ' AmMcm iid·^ on«dekrtkee peMksrarf 31.08.84 (ηχ33)(31) *w»«lw«-eetlri vrletk* 23.08.76 23.08.76, 01.08.77 USA(US) 716853, 716854, 820521 (71) F. Hoffmann-La Roche & Co. Aktiengesellschaft, Grenzacherstrasse 124-184, Basel, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Pasquale Nicholas Confalone, Bloomfield, New Jersey,

Giacomo Pizzolato, Belleville, New Jersey,

Hilan Radoje Uskokovic, Upper Montclair, New Jersey, USA(US),

Marianne Rouge, Basel, Sveitsi-Schweiz(CH) (74) Oy Kolster Ab (54) Menetelmä fysiologisesti vaikuttavien 4-aminotiofeeni-3-karboksyyli-happojohdannaiSten valmistamiseksi - Förfarande för framställning av 4-ami notiofen-3-karboxy1syraderivat med fysiologisk verkan

Keksinnön kohteena on menetelmä uusien 4-aminotiofeeni-3-karboksyylihappojohdannaisten valmistamiseksi, joiden kaava on /r3 0 d IL /N\ (I)

R2(T -ξ H

^R1 jossa R^ on alempi alkyyli tai fenyyli, R2 on vety tai alempi alkyyli ja Rg on alempi alkyyli tai vety; ja niiden suolojen valmistamiseksi.

Kaavan I mukaiset yhdisteet ja niiden suolat ovat arvokkaita lääkeaineita käytettäessä niitä liikalihavuuden hoitoon ja veren 66859 2 lipidiarvojen alentamiseen. Ne ovat arvokkaita myös hoidettaessa valtimoiden haurauskovetustautia ja sydän-verisuonisairauksia, joihin liittyvät kohonneet veren lipidiarvot.

Edullisena pidettyjä kaavan (I) mukaisia yhdisteitä ovat sellaiset, joissa P.^ on alempi alkyyli ja R2 on alempi alkyyli.

Kaavan (I) mukaista yhdistettä ja sen suoloja saadaan keksinnön mukaisesti siten, että yhdistettä, jonka kaava on (II)

Jk J-°H

k s'^k jossa R'2 on alempi alkyyli ja R^ merkitsee samaa kuin edellä, käsitellään hapolla ja näin saadussa kaavan (I) mukaisessa yhdisteessä, jossa R3 on vety, alempi karbalkoksiryhmä haluttaessa muutetaan karboksiryhmäksi ja/tai aminoryhmä haluttaessa alempi-alkyloidaan, ja kaavan (I) mukainen yhdiste haluttaessa muutetaan . suolaksi.

Sellaista kaavan (I) mukaista yhdistettä, jossa R3 on vety, voidaan saada käsittelemällä kaavan (II) mukaista oksiimia hapolla, edullisesti halogeenivedyllä, erityisesti kloorivedyllä, inertissä orgaanisessa liuottimessa, esim. eetterissä, erityisesti dialempi-alkyylieetterissä, kuten dietyylieetterissä; syklisessä eetterissä kuten tetrahydrofuraanissa tai dioksaanissa; alemmassa alkoholissa tai vedessä. Reaktion lämpötila ja paine eivät ole kriittisiä.

Reaktio voidaan suorittaa tarkoituksenmukaisesti noin 0 - 70°C:n lämpötilassa, edullisesti huoneenlämpötilassa ja atmosfääripai-neessa.

Alempi karbalkoksiryhmä voidaan muuttaa emäshydrolyysin avulla tavanomaisessa inertissä orgaanisessa liuottimessa, edullisesti alemmassa alkoholissa, erityisesti metanolissa tai etanolissa; vesipitoisessa eetterissä, edullisesti vesipitoisessa dialempi- » , ...... · ·*

II

6685 9 alkyylieetterissä, erityisesti dietyylieetterissä, tai vesipitoisessa syklisessä eetterissä, edullisesti tetrahydrofuraanis-sa tai dioksaanissa, karboksiryhmäksi. Edullisena pidettyihin emäksiin kuuluvat alkalimetahydroksidit kuten natrium-, kalium- ja litiumhydroksidi ja maa-alkalimetallihydroksidit kuten barium, kalsium ja magnesiumhydroksidit, erityisesti alka-limetallihydroksidit. Tässä hydrolyysissä eivät lämpötila ja paine ole kriittisiä. Reaktio voidaan suorittaa tarkoituksenmukaisesti noin 0 - 100°C:n lämpötilassa, edullisesti reaktio-seoksen palautusjäähdytyslämpötilassa, erityisesti 70°C:ssa ja atmosfääripaineessa. Jos Rgin on tarkoitus merkitä alempaa alkyyliä, niin voidaan tämä tähde muuttaa sinänsä tunnetulla tavalla, jollaista käytetään aromaattisten primääristen amiinien muuttamisessa N-substituoiduksi johdannaiseksi. Kaavan (I) mukaisen primäärisen amiinin, jossa R3 on vety, voidaan antaa reagoida alempialkaanikarboksyylihappoanhydridin kanssa ja saatu amidi pelkistää vastaavaksi alempialkyloiduksi amiiniksi.

Kaavan (II) mukaisia yhdisteitä voidaan saada antamalla kaavan (III) mukaisen yhdisteen 0 R^O^^/^SH (III) 66859 ____ : r

reagoida yhdisteen kanssa, jonka kaava on IV

Rl\ ^OR (IV) rb a kaavan V mukaisen yhdisteen muodostuessa o Rl jossa ja RJ2 merkitsevät samaa kuin edellä, R^ on alempi alkyyli ja Rg on halogeeni, mesyylioksi tai tosyylioksi, Tämä reaktio voidaan suorittaa alemman alkoholin ja alkali-metallialkoksidin läsnäollessa, edullisesti metanolin ja natrium-metoksidin läsnäollessa. Vaikkakin lämpötila ja paine eivät ole kriittisiä, suoritetaan reaktio yleensä atmosfääripaineessa ja noin 15 - noin 60°C:een välisessä lämpötilassa, edullisesti 25°C:ssa.

Kaavan V mukaista yhdistettä käsitellään sitten alkalimetalli-alkoksidilla, edullisesti natriummetoksidilla, aromaattisen hiilivedyn, edullisesti bentseenin läsnäollessa, kaavan VI mukaisen yhdisteen muodostuessa R,2°''''>S-f (VI) S^Ri jossa R ja R'2 merkitsevät samaa kuin edellä.

Vaikkakin lämpötila ja paine eivät ole kriittisiä, suoritetaan tämä reaktio yleensä atmosfääripaineessa ja noin 15 - noin 60°C:een 66859 välisessä lämpötilassa, edullisesti 25°C:ssa,

Kaavan VI mukainen yhdiste muutetaan sitten kaavan II mukaiseksi oksiimiksi sinänsä tunnettujen menetelmien mukaisesti, jollaisia käytetään ketonien muuttamisessa oksiimeiksi. Edullisesti käsitellään ketonia VI hydroksyyliamiini-hydrohalogenidilla, edullisesti hydroksyyliamiini-hydrokloridilla, typpipitoisessa emäksessä. Voidaan käyttää jokaista tavanomaista typpipitoista emästä, edullisesti amiinia, Sopivia amiineja ovat primääriset amiinit kuten alempi alkyyliamiinit, erityisesti metyyliamiini, etyyliamiini tai aniliini; sekundääriset amiinit kuten dialempialkyyliamiinit, erityisesti dimetyyl.iamiini tai dietyyl.iamiini; tai pyrroli; ja ter-tiääriset amiinit kuten trialempialkyyliam.iin.it, erityisesti tri-metyyliamiini ja trietyyliamiini j tai pyr.idiin.i tai pikoliini. Lämpötila ja paine eivät ole kriittisiä. Reaktio suoritetaan tarkoituksenmukaisesti lämpötilassa, joka on huoneenlämpötilan ja paluu-jäähdytyslämpötilan välillä, edullisesti noin 22°C:ssa ja atmos-fääripaineessa inertissä orgaanisessa liuottimessa, kuten alifaat-tisessa tai aromaattisessa hiilivedyssä, esim. n-heksaanissa tai bentseenissä. Edullisesti suoritetaan reaktio ylimäärässä typpipitoista emästä, joka toimii liuottimena.

Kuten jo mainittiin, ovat kaavan I mukaiset tiofeenijohdannaiset ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat hypolipeemi-sesti vaikuttavia aineita, so, ne alentavat nisäkkäiden veren lipidi-arvoja, Tämä ominaisuus näytettiin toteen normaaleilla, naaraspuolisilla Charles-River-rotilla, joiden paino oli 150-180 g.

Eläimiä ruokittiin ensiksi muutaman päivän ajan maissiöljy-glukoosi-seoksella, sen jälkeen niille annettiin uusia yhdisteitä dimetyyli-sulfoksidissa oraalisesti tai parenteraal.isesti,

Veren triglyseridien, rasvahappojen ja kolesterolitason vertailu rotilla, jotka olivat saaneet uusia yhdisteitä, osoitti vastaavien arvojen merkittävän pienenemisen verrattuna käsittelemättömien eläinten vastaaviin arvoihin. Vastaavat tulokset saatiin rottien hepatosyyttien avulla,

Rasvahappo- ja kolesteroli-synteesi eristetyissä hepatosyyteissä Naaraspuolisten Charles-River-rottien annettiin paastota 48 tunnin ajan, minkä jälkeen ne saivat 7-14 päivän ajan klo 8-11 aamupäivisin dieettiä, joka sisälsi 70 % glukoosia ja 1 % maissi-öljyä, Eristetyt rottien hepatosyyt.it saatiin maksan in situ-perfuu- 66859 siolla, Hepatosyyttejä idätettiin 60 min, ajan 37°C:ssa, Jokainen näyte sisälsi kokonaistilavuuden 2,1 ml, joka koostui 1 ml:sta eristettyjä rottien hepatosyyttejä (10^20 mg kuivia soluja), 1 mlrsta Krebs-Henseleit b.ikarbonaattipuskuria pH 7,4, 16,5 m moolista glu- 3 koosia, lyjM:sta L-alaniinia (1 ji Ci), 1 mCi H20:sta ja 2 mM:sta inhibiittoria vedessä tai dimetyylisulfoksidissa pH-arvon ollessa 7,4, Kaikki kokeet toistettiin 2 kertaa ja suoritettiin kulloinkin kolmella näytteellä. Soluja sisältävään väliaineeseen lisättiin 0,4 ml 62,5 %:sta sitruunahappoa ja idätettiin 45 min. ajan. Kehittynyt CC>2 koottiin 0,3 ml: aan seosta, jossa oli etanoliamiini/2-metoksi-etanolia (1:2), Kokeen lopussa määritettiin tässä liuoksessa 14 . . . ......

COj^pi-toisuus tuikelaskijan avulla, Soluväliaine saippuoitiin, saatettiin happameksi (ainoastaan l.ipogeneesi-arvo j en määrittämiseksi) ja uutettiin heksaan.illa, Tässä vaiheessa lipidit joko laskettiin (lipogenees.i-arvojen määrittämiseksi) tai ne saostetti.in digi-toniinilla, pestiin ja laskettiin (kolestero-geneesi-arvojen mää-r.ittämiseks i) . H20:n ja / C/alaniin.in muuttuminen rasvahapoiksi tai steriineiksi määritettiin nestetu.ikelaskijän avulla. Tulokset on ilmoitettu taulukossa I n moolina H20:ta ja alaniinia, jotka muutettiin rasvahapoiksi tai kolesteroliksi ja n moolina alaniinia, joka hapetettiin CC^iksi, mg:aa kuivia soluja kohden ja 60 min kohden.

Il 66859 7 rd •π

C

•Η ·Η

•Η Ό C

S ^ 3 :c 4-> c <9 o en o h ·<*· ro μ Q ?H Ο Ί1 ^ 1,1 ^ g, i f 3 2 '<Ί §

•p o E

Ό O

Ή

CU .—I

•H P

rH .3 ----- .j w nJ G O en H ro to r-i 3 CO . JS Or-lfSfN(Nro

^ w ω 5 rH

3 -H S ^

M 3 <D

•H i—I μ

(d ° P

> £ S’ „ *Ö ·Η μ C ro H 3 rd •h ^ pg -μ ό rd Pr m •HE pj fj ·Η

G ^ UJ 3 O

O d) 3 o > o co en tn n en H :rd HE cm G O N (N n n If M co $ H rö %

0 to *· -H

μ Ή H

Ό a) H

H >, μ O

,£ >o μ o i -μ

^ Ή UI .H -H G

Λί G o to d o 3 a> μ a) -H yy h a) m a) ·η

Snm 5 ai O <n O O h en E-· ·Η μ; ω μ d ^ - = y * * si >> μ 5 3

on mS°CNi O H H cd oo O

(¾ 1 :rd S to

1 P tn tn O tn H

7 '£ :3 2 . O cm H O O

« Ϊ SC IOOOOO

y μ ^ O to σ

+J ·Η CD

<U μ Σ

Ed) Q

0 ^ Λ £ μ o o <d o > ^ μ μ 1 G id cu j· <d Ή μ I -μ Η ϋ) Ο Ο γΗ ·η C 3 Ο Ό •η μ μ yd Ει μ >i

rd cm G CU

I o O 0 co O 2 Ä 8 r , ..,. , · . 66859

Rasvahappo ja kolesteroli-synteesi in vivo

Rottien annettiin paastota 48 tunnin ajan ja sitten niitä ruokittiin 5-15 päivän ajan 1 % maissiöljyä ja 70 % glukoosia sisältävällä dieetti-ravinnolla. Koepäivänä annettiin testiyhdis-tettä 30-60 min. ennen 3-tuntia-kestävää ruokintaperiodia käyttäen oraalista intubaatiota, tai 60 min. 3-tuntia kestävän ruokintape- riodin jälkeen injektoimalla intraperitoneaalisesti. 30 min.

. 3 sen jälkeen saivat eläimet ruiskeen, jossa oli 1 mCi H20:ta, 12,3 mg alaniinia (5 ^uCi) ja 30,6 mg o(-keto-glutaarihappoa 0,25 ml:ssa keittosuolaliuosta, häntälaskimoon. 30 min. senjälkeen poistettiin eläimiltä pää, maksa leikattiin nopeasti esiin, saippuoitiin ja saatettiin happameksi (ainoastaan lipogeneesiarvojen määrittämiseksi) ja uutettiin heksaanilla. Lipidit joko laskettiin (lipoge-neesi - arvojen määrittämiseksi) tai saostettiin digitoniinilla, pestiin ja laskettiin (kolesterogeneesin määrittämiseksi). t^Orn ja alaniinin muuttuminen rasvahapoiksi tai steriineiksi suoritettiin nestetuikelaskijan avulla.

Tulokset on ilmoitettu taulukoissa II-V.

9 . 66859 π3

H

id ^ § CM <J\ •S 3 d r ‘ω *vH "r—1 +1 +1

<u in O

a) <u Q r-' co C a) § · a) -μ m

bO c ro >H

0 >> nj

Cu co ft •Η Ή ^

r—I I—I Q Γ"·* VD

O CM O O

co C 3C ·

a) O O

-H +-1 ,, 3 tn ,η +1+1 y tn o *rH r—1 O VO in d OS1 co > * - - d -i

C r—I

s °

Ifl C

a) c o3 4_> CD Ή 0Ϊ qj

in to Ή (DC

H <D C (—I (D

r I 0} *H Ο Ό m +> -π y ,c (0 cc ιο ιο o Q) >» »d CO m ·Η ^ C W Η rö Ο Ο < +1+1 -μ 03 +> (¾ 03 •H CX r-H .μ ζβ m C ο3 -μ ι-im m M CD £3 rH Ό CM Λ! ft)

Pj 03 O -HS

O D > O o PC C w S a ro

X -H C 3 03 C

3 C Pi ^ £3 ·

i—I Ή 03 hO

3 > o3 C co o3 H Ή 05 -μ

T3 C

H · O

CO :o3 cm 0 > H 3 *—i -μ i—i 01 > :o3 (tr 0 CO ·Γ->

CC *H

Ό -H M CO 03

>. PC -H

+; C ^ · C

1 ‘H :oJ ·μ C Ή

•H -μ Ci—l | i—1 *H -H

C CO :o3 O I . Se 0) CD :o3 O I O <Ö

O <D S g σ rH

Hh C S oo oJ

O CU

•H &0 -μ :o3 μ O 03 -rt -cc > e r-H CD 03 :o3

3b +> 4-> :0J

>i co +> C S

Λ 03 O Ή O i—I > O o)

CO £j M C

CC Pi 03 a) e -H

-μ hd o3 cd

rH « -μ C

rH -H p O -μ -μ C Λ o -μ +> >« >3 C CD C 3

O O < B

y * o3 10 66859

Ή «H

γΗ Γ"- ι—I

s + + ω il Τ

3 c/i bp co LO

μ 3 ε ι-h o

3 d H H

* &

•H A

3 > 3

•H

X!

H

SU

0 1 -1 ,y o

-¾ H

Ό H

>1 T3

X H

H I ^ H H D j- ro l__J (— tfi

S äT

o 3 M bp

C*i Uh H e o- H

X O M CD LO

3 H h H -μ

3 H

3 i—I

H >, >>

CU

0 μ Ά ·Η 1 μ * 8.

CSJ Π3 I c co μ

H ‘H

ω ^

,Χ ·Η CO CO

o o o M <y h μ > 3P i r 0 μ 3 75 'n i o E <e <Lh^ OH H 3 Λ 3) 0 3

μ H Q S

3 CU f P

M H Κ ^

1 H

3- I 3

0 H

3 e •h 3 -μ g μ o 3 3 > 1 3 μ oo co 3 3

H -P

H CO

rH ‘H O Ό μ x: H >i 3 3 s s

II

66859 1 1 d -μ ω o > & *Η γΗ I—t O *r 0 O ro C 2 Φ 0\°

CO I—I

rti 2 ^ « o

O d -Η r- VD

.5 33 +l +l 3 "?H §5 P 2 f-1 W '-'-d "'T —1 o <u JL <U _ v -H d -¾ g -μ 0 >, ω

^ ω Q

Ti Q > d

1 . I & .S

^ Λ ίυ Ή m

1 O χΐ .H _ V

•H > ΐ H O C

G ·μ > p O m 3 > s > «§ I H £ M o -H 3 1 5 -μ c , d H !h ω * H >, ffl d m ω 3 >1 a) -t-1 ^ μ- ‘n -rt HSd H d o f* £ m +l +l -s * ·Η VD rH t> Π3 , o 7ί . . m rt cm a H en r- JO en ia. g ^ -¾

H rd 3 S

en Λ ^ jo £ o > nd e μ M s X *

§ £ 3 d M

O - X5 en to ^ J .2 P. 3 3 W) d Sp! ai +j μ* x. μ· -ä e vv CO ^ 4-* I po C *fi ? * e .as "· o -g ? -d ! 1 " ° j? 2 > G -μ d .5 e e d IS « " "S o s? > o ·

Pi M o d QJ P. cm

•μ .μ d SC

rH en -μ i—I *μ :d

O T) -μ -H

U JG O P-i H >i > :d C a) k :d O O < e ^ m d 12

aJ

1 66859 *H rH I—f O O >sO m £j O Tr m 2 1-1 ,§ c*° rd 2 <d a) *d ™ -5

*H -H

ή g fd <0 Ή OJ CT\ fd . .

2 ^ n m o ° +l +l +l 3 •2 ‘d O <N Tj· 2 Ό 7} . . . :rd •2 X n in r» :rd

2 E ΓΟ r-H rH E

o 2 I—I fd ^ rd ^

0 £3 -H

u V a> Ό p 2 >> > 2 P ft 2> 1 -2 +" Ή rH d 2 «H 2 a) P £

> ,<U rj O m rH

2r q O lo r- -H

0 0 0 rH 'Λ

M -r-i M M

Xl-> -H

2 -2 ^ rH

iH I—I · O

2 >1 2 Id 2 fd >, ή d <i> H a, ·2 2 -2 0 w ” w

2d) 04 TT i£> LO

Λ ω x O rH o ^ 7 ω 2 o o’ o* *

7 g 3 + ' +i +1 S

•2 p Q in 00 VO $ jS S 5 7 7 7 s

O 0) ^ o o M

a) o ^ ε jx

0 H

-Q (Λ (Λ bO 2 2 2 2 χ 'd rd +-1 +J \ £ -X 2 Ui rd 7 -H g 3 17 7°.

O > <i ' ^ °

2 2 2 -H

•H 2 >5

G O 2 -H

<d 2 +-1 -h 12 2· 2 m rd -H fd

O 1—I

+j M <d P > >0) 2 rd 2 4J fd ·π •h w 2- rH Ή ^ H Ό -P -2

P J2 O

h >1 > 0 q <1) 2 esi

O ° < K

II

66859

Seuraavassa taulukossa VI on esitetty kaavan I mukaisten yhdisteiden aktiviteetti,

Taulukko VI

Kaavan I mukainen yhdiste Rasvahapposynteesin esto (Rg = H) % R1_R2 1 -CH2CH2CH3 ch3 100 2 -CH3 CH3 100 3 -CH2CH3 CH3 100 4 -CH(CH3)2 CH3 100 5 -CH3 H 100 6 -CH2CH3 H 100 7 -CH(CH3)2 H 100 8 -ch2ch2ch3 H 100 9 -CcHc H 19 10 -(CH2)3CH3 CH3 11 11 -CgH5 CH3 16

Kaavan I mukaisia yhdisteitä ja niiden farmaseuttisesti käyttökelpoisia suoloja voidaan antaa parenteraal.isest i ja oraalisesti. Parenteraalisesti tapahtuvaan antoon voidaan käyttää yhdisteiden liuoksia ja suspensioita dimetyylisulfoksidissa, vedessä tai arabikumissa, Erityisen hyvin soveltuvat vastaavien vesiliukoisten suolojen steriilit vesipitoiset liuokset,

Veren lipidiarvojen alentamiseen tarpeellinen annostus on riippuvainen oireiden laadusta ja määrästä. Oraalisessa annossa tarvitaan suurempia määriä vaikuttavaa ainetta kuin mitä parente-raalisessa annossa, Yleensä tulevat kysymykseen annostukset, jotka ovat noin 0,1-1,2 mg vaikuttavaa ainetta kg ruumiinpainoa kohden, jotta saavutettaisiin veren l.ipidiarvojen merkittävä aleneminen. Vertailukokeet

Vertailukokeet suoritettiin julkaisussa Sullivan, A.C., Triscari, J & Hamilton, J,G,, Lipids, voi. 12, p 1-a (1977) kuvatun menetelmän mukaan toteamalla tutkittavien yhdisteiden vaikutus rasvahappojen synteesiin rotan eristetyissä maksasoluissa.

14 6 6 8 5 9

Pelkistyminen rasvahapposynteesissä määritettiin käyttämällä tritium-vettä ja hiili 14: ta (C_7 alaniinia). Yhdiste, joka alhai sessa pitoisuudessa pelkistää tilastollisesti merkittävästi kont-rolliyhdisteeseen verrattuna, on käyttökelpoinen triglyseridiä alentavana aineena, Triglyseridi on spesifinen verilipidi.

Tutkitut yhdisteet olivat A, B, C ja D, jolloin A ja B oli valmistettu keksinnön mukaisesti A = 4-amino-5-etyyli-3-3-tiofeenikarboksyylihappometyyliesteri-hydrokloridi; B = 4-amino-5-metyyl.i-3-tiofeenikarboksyyl.imetyyliesterihydrokloridi; ja yhdisteet C ja D ovat GB-patentista 1 278 034 tunnettuja, keksinnön mukaisesti valmistettujen yhdisteiden asema.isomeerejä C = 3-amino-5-etyyli-2-tiofeenikarboksyylihappometyyliesteri-hydrokloridi ; D = 3-amino-5-metyyli-2-tiofeenikarboksyylihappometyyliesterihydro-kloridi,

Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa VII.

Taulukko VII

^H^O-konversio Z^c/aiani.ini-konver- pelkistys-% pelkist -%

Yhdiste Annos umol kontrolliin verrattuna f * ΊΤ··° __r__Kontrolliin verrattuna A 0,5 4-2 9-1 1.0 24 ±18 34 ± 23 2.0 59 ± 3XXK 70 ± 4*** 5 , 0 60 i 5*** 69 ± 5*** 10,0 67 ± 4X*K 79 - 4xxx B 10,0 43 ± 7** 66 - 4*** C 10,0 6 ± 4 31 ± 14 D 10,0 -8 ± 4 29 - 10

Pelkistysprosenttiarvot ovat aina vähintään kolmen määrityksen keskiarvoja, Rotan eristettyjä kuivia maksasoluja oli kussakin pullossa 8-10 mg. Tutkittavien yhdisteiden annokset oli kussakin tapauksessa liuotettu 25 ^il:aan dimetyylisulfoksidia.

Il 15 66859 xx p O»01» tilastollisesti merkitsevä pelkistys kontrolliin verrattuna xxx p ^ 0,001; tilastollisesti merkitsevä pelkistys kontrolliin verrattuna,

Edellä esitetyistä tuloksista ilmenee, että uudet kaavan I mukaiset yhdisteet A ja B vaikuttavat jo annoksena 10 yjmol huomattavassa määrin rasvahapposynteesiä estävästi, kun taas GB-patentista 1 278 084 tunnetut kaavan IV mukaiset yhdisteet C ja D ovat tänä annoksena käytännöllisesti katsoen tehottomia.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä, Kaikki lämpötila-arvot on ilmoitettu Celsius-asteina,

Esimerkki 1

Liuokseen, jossa on 100 g 4-karbometoksi-3-keto-2-propyyli-tetrahydrotiofeen.i-oksi.imia litrassa vedetöntä eetteriä johdettiin 0°C:ssa 1 tunnin ajan kaasumaista kloorivetyä. Reakt.ioastia suljettiin kuivausputkella ja sekoitettiin yli yön huoneenlämpö-tilassa, Liuotinta haihdutettiin, kunnes tuote kiteytyi, Valkoinen kiinteä aine suodatettiin ja pestiin eetterillä. Saatiin 60 g 3-amino-4-karbometoksi-2-n-propyylitiofeeni-hydrokloridia , jonka sp, on 178-180°C, Kiteyttämällä uudelleen metanoli/eetteristä saatiin tuote, jonka sp. oli 180-181°C, Lähtöainetta voidaan valmistaa seuraavasti: a) Liuokseen, jossa on 116,55 g 3-merkaptoprop.ionihappo-metyyliesteriä 220 ml:ssa kuivaa metanolia lisättiin -20°:ssa 52,46 g natriummetoksidia. 20 min, kuluttua lisättiin tipoittain liuos, jossa oli 20 3 g 2-brom.ivaleriaanahappo-etyyIiesteriä 150 g:ssa kuivaa metanolia. Reaktioseoksen annettiin lämmetä sekoittaen yön yli huoneenlämpötilassa. Metanoli haihdutettiin ja jäännös jaettiin eetterin ja veden välillä. Orgaaninen faasi pestiin 10 %:sella bikarbonaattiliuoksella ja vedellä, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin. Saatiin 130 g 4-tia-5-karbo-metoksioktaanihappometyyliesteriä värittömänä öljynä, b) Suspensioon, jossa on 54,0 g natriummetoksidia 500 ml:ssa vedetöntä bentseeniä tiputettiin 25°C:ssa 130 g 4-t.ia-5-karbometok-si-oktaanihappometyyliesteriä. Seosta sekoitettiin yli yön ja kaa- 16 66859 dettiin jääveteen. Vesipitoinen faasi uutettiin bentseeni/eetteril-lä (1:1) ja sitten saatettiin happameksi lisäämällä 6 N HCl:ää pH-arvoon 1. Tuote, joka erottui osittain vesipitoisesta liuoksesta, liuotettiin metyleenikloridiin. Vesipitoinen faasi uutettiin metyleenikloridilla. Yhdistetyt orgaaniset faasit kuivattiin ja haihdutettiin ja saatiin 94 g puhdasta 4-karbometoksi-3-keto-2-pro-pyyli-tetrahydrotiofeeniä värittömänä öljynä.

c) Liuokseen, jossa oli 94,0 g 4-karbometoksi-3-keto-2-pro-pyyli-tetrahydrotiofeeniä 250 ml:ssa kuivaa pyridiiniä lisättiin 25°C:ssa 40,0 g hydroksyyliamiini-hydrokloridia. Reaktioseosta sekoitettiin yli yön huoneenlämpötilassa, liuotin haihdutettiin ja jäännös jaettiin 1 N suolahapon ja metyleeniklor’idin välillä. Orgaaninen faasi kuivattiin natriumsulfaatilla ja haihdutettiin ja saatiin 100 g puhdasta 4-karbometoksi-3-keto-2-propyyli-tetrahydrotio-feeni-oksiimia värittömänä öljynä.

Esimerkki 2

Liuos, jossa oli 41,1 g 4-karbometoksi-3-keto-2-metyyli-tetrahydrotiofeeni-oksiimia 600 ml:ssa vedetöntä eetteriä kyllästettiin 0°:ssa kloorivedyllä ja sitten sekoitettiin 25°C:ssa yli yön. Erottunut kiinteä aine kerättiin, pestiin eetterillä ja kuivattiin. Sen jälkeen kun emäliuokset oli kiteytetty uudelleen ja niitä oli käsitelty edelleen saatiin yhteensä 37,4 g 3-amino-4-karbome-toksi-2-metyylitiofeeni-hydrokloridia, jonka sp. oli 191-192°C.

Vastaavalla tavalla muutettiin 49,12 g 4-karbometoksi-2-iso-propyyli-3-keto-tetrahydrotiofeeni-oksiimia 18,49 g:ksi 3-amino-4-karbometoksi-2-isopropyylitiofeeni-hydrokloridia, jonka sp. oli 185°C (hajoten).

Lähtöainetta voidaan valmistaa seuraavasti: a) Liuokseen, jossa oli 66,29 g 3-merkaptopropionihappo-metyyliesteriä 50 ml:ssa vedetöntä metanolia lisättiin 0°:ssa 120 ml 25 %:sta natriummetoksidiliuosta metanolissa. Liuokseen lisättiin tipoittaan liuos, jossa oli 100 g 2-bromi-propionihappo-etyylieste-ria 100 ml:ssa vedetöntä metanolia. Reaktioseoksen annettiin lämmetä yön aikana 25°C:een. Liuotin haihdutettiin ja jäännös jaettiin eetterin ja 10 %:sen natriumbikarbonaattiliuoksen välillä. Vesipitoinen faasi uutettiin eetterillä. Yhdistetyt orgaaniset uutteet kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin ja saatiin 121,40 g 2-metyyli-3-tia-adipiinihappo-l-etyyli-6-metyyliesteriä vaaleankeltaisena öljynä.

I! 17 66859

Vastaavalla tavalla annettiin 61,4 g:n 3-merkaptopropioni-happo-metyyliesteriä reagoida 106,8 g:n 2-bromivaleriaanahappo-etyyliesteriä kanssa 120,91 g:ksi 2-isopropyyli-3-tia-adipiinihappo-l-etyyli-6-metyyliesteriä.

b) Liuos, jossa oli 121,4 g 2-metyyli-3-tia-adipiinihappo-1-etyyli-6-metyyliesteriä 90 ml:ssa kuivaa bentseeniä lisättiin tipoittain suspensioon, jossa oli 30 g vedetöntä natriummetoksi-dia 200 ml:ssa kuivaa bentseeniä. Reaktioseoksen annettiin lämmetä yön aikana, senjälkeen jaettiin veden ja eetterin välillä. Vesipitoinen faasi uutettiin bentseenillä. Vesipitoinen faasi saatettiin sitten happameksi pH-arvoon 1 lisäämällä 6 N HCl:ää ja uutettiin kolme kertaa metyleenikloridilla. Metyleenikloridiuutteet kuivattiin natriumsulfaatilla ja haihdutettiin, sekä saatiin 79,17 g puhdasta 4-karbometoksi-3-keto-2-metyylitetrahydrotiofeeniä värittömänä öljynä.

Vastaavalla tavalla muutettiin 120,91 g 2-isopropyyl.i-3-tia-adipiinihappo-l-etyyli-6-metyyliesteriä 91 g:ksi 4-karbometoksi-2-isopropyyli-3-keto-tetrahydrotiofeeniä.

c) Liuokseen, jossa oli 37,26 g 4-karbometoksi-3-keto-2-metyyli-tetrahydrotiofeeniä 100. mlrssa vedetöntä pyridiiniä lisättiin 18,0 g hydroksyyliamiini-hydrokloridia. Seosta sekoitettiin 24 tunnin ajan 25°C:ssa, senjälkeen haihdutettiin ja jaettiin 1 N suolahapon ja metyleenikloridin välillä. Vesipitoinen faasi uutettiin kaksi kertaa metyleenikloridilla, yhdistetyt orgaaniset uutteet kuivattiin ja haihdutettiin, sekä saatiin 40,1 g puhdasta 4-karbo-metoksi-3-keto-2-metyylitetrahydro-tiofeenioksiimia värittömänä öljynä.

Vastaavalla tavalla muutettiin 52,8 g 4-karbometoksi-2-iso-propyyli-3-keto-tetrahydrotiofeeniä 49,0 g:ksi 4-karbometoksi-2-isopropyyli-3-keto-tetrahydrotiofeeni-oksiimia.

.Esimerkki 3

Liuosta, jossa oli 2,07 g 3-amino-4-karbometoksi-2-metyyli-

tiofeenihydrokloridia 35 ml:ssa metanolia käsiteltiin 23 ml :11a IN

natronlipeätä. Seosta kuumennettiin 1/2 tunnin ajan paluujäähdyttäen, jäähdytettiin ja kaadettiin keittosuolaliuokseen. Liuoksen pH-arvo .... t saatettiin 5:ksi 3a liuos uutettiin 7 kertaa metyleenikloridi/me- 'j, tanolilla (4:1). Orgaaniset uutteet kuivattiin ja haihdutettiin, sekä saatiin 1,23 g puhdasta 3-amino-3-karboksi-2-metyylitiofeeniä, 18 66859 jonka sp. oli 162 - 164°C. Analyysivalmiste kiteytettiin uudelleen etyyliasetaatti/pentaanista, sp. oli 163 - 164°C.

Vastaavalla tavalla muutettiin 5 g 3-amino-4-karbometoksi- 2-isopropyylitiofeeni-hydrokloridia 3,3 g:ksi 3-amino-4-karboksi-2-isopropyylitiofeeniä, jonka sp. oli 117 - 118°C ja 1,41 g 3-amino-4-karbometoksi-2-propyylitiofeeni-hydrokloridia muutettiin 0,625 g:ksi 3-amino-4-karboksi-2-propyylitiofeeniä, jonka sp. oli 144 - 145°C.

Esimerkki 4

Liuokseen, jossa oli 80,0 g 4-karbometoksi-3-keto-2-fenyyli-tetra-hydrotiofeeni-oksiimia 600 mlrssa vedetöntä eetteriä johdettiin 0°C:ssa 1 tunnin ajan kaasumaista kloorivetyä. Suspensioon lisättiin 300 ml metanolia ja sekoitettiin yli yön 25°C:ssa Reaktio-tuote suodatettiin ja pestiin eetterillä. Saatiin 70,0 g 4-amino- 5-fenyylitiofeeni-3-karbonihappo-metyyliesteri-hydrokloridia vaaleankeltaisena kiinteänä aineena, jonka sp. oli 181-182°C. Tämä yhdiste voidaan kiteyttää uudelleen metanolista.

Lähtöainetta voidaan valmistaa seuraavasti: a) Liuokseen, jossa oli 104,95 g 3-merkaptopropionihappome-tyyliesteriä 200 ml:ssa metanolia lisättiin 0°:ssa 207,5 g 25%:sta natriummetoksidiliuosta metanolissa. Saatuun homogeeniseen liuokseen lisättiin tipottain argonatmosfäärissä liuos, jossa oli 200 g -bromi-fenyylietikkahappo-metyyliesteriä 200 mlrssa metanolia. Reaktioseosta sekoitettiin yön yli 25°C:ssa, liuotin haihdutettiin ja jäännös jaettiin veden ja metyleenikloridin välillä. Saatiin 234 g 2-fenyyli-3-tia-adipiinihappodimetyyliesteriä värittömänä öljynä.

b) Liuos, jossa oli 234 g 2-fenyyli-3-tia-adipiinihappo-di-metyyliesteriä 300 mlrssa kuivaa bentseeniä lisättiin tipottain 25°C:ssa 54,05 g:aan natriummetoksidia. Reaktioseosta sekoitettiin yön yli ja kaadettiin veteen. Kiinteä aine suodatettiin ja suodos uutettiin 2 kertaa dietyylieetterillä. Kiinteä aine lisättiin vesipitoiseen faasiin, jonka pH-arvo saatettiin sitten 1:ksi lisäämällä 6 N HClrää. Seos uutettiin 3 kertaa metyleenikloridilla, orgaaniset uutteet kuivattiin natriumsulfaatilla ja haihdutettiin, sekä saatiin 145,24 g 4-karbometoksi-3-keto-2-fenyyli-tetrahydro-

II

19 66859 tiofeeniä keltaisena öljynä.

c) Liuokseen, jossa oli 82,24 g 4-karbometoksi-3-keto-2-fenyylitetrahydrotiofeeniä 120 mlrssa vedetöntä pyridiiniä lisättiin 28,85 g hydroksyyliamiini-hydrokloridia. Liuosta sekoitettiin 2 päivän ajan 25°C:ssa, liuotin haihdutettiin alennetussa paineessa ja jäännös jaettiin IN suolahapon ja metyleenikloridin välillä. Vesipitoinen faasi uutettiin metyleenikloridilla. Orgaaniset uutteet kuivattiin natriumsulfaatilla ja haihdutettiin, sekä saatiin 90,0 g 4-karbometoksi-3-keto-2-fenyylitetrahydrotiofeeni-oksiimia värittömänä öljynä.

Esimerkki 5

Liuokseen, jossa oli 10,0 g 4-amino-5-fenyylitiofeeni-3-karbonihappometyyliesteri-hydrokloridia 80 ml:ssa metanolia lisättiin 82 ml IN natronlipeätä. Seosta kuumennettiin 30 min. ajan paluujäähdyttäen, jäähdytettiin huoneenlämpötilaan ja pH-arvo saatettiin 5:ksi. Erottunut tuote suodatettiin ja kuivattiin ja saatiin 8,2 g puhdasta 4-amino-5-fenyyli-tiofeeni-3-karbonihappoa, sp. 201 - 202°C (etyyliasetaatti/pentaani).

Esimerkki 6 4-amino-5-etyyli-3-tiofeenikarbonihappo-metyyliesteri-hydro- kloridin valmistus

Liuokseen, jossa on 125 g metyyli-3-merkapto-propionaattia 75 ml:ssa kuivaa metanolia lisätään tipottain 0°C:ssa 249 ml 25% natriummetoksidia sisältävää metanolia. Seokseen lisätään tipottain 0°C:ssa 200 g etyyli-2-bromibutyraattia 75 ml:ssa kuivaa metanolia. Seosta sekoitetaan yli yön 25°C:ssa, sitten konsentroidaan ja ajetaan veden ja metyleenikloridin välillä. Orgaaninen faasi kuivataan ja tiivistetään, jolloin saadaan 229 g 2-etyyli-3-tia-1,6-heksaanidioni-1-etyyli-6-metyyliesteriä värittömänä öljynä.

Suspensioon, jossa on 63,5 g natriummetoksidia 300 ml:ssa kuivaa bentseeniä lisätään tipottain 25°:ssa 229 g 2-etyyli-3-tia- 1,6-heksaanidioni-1-etyyli-6-metyyliesteriä 200 ml:ssa kuivaa bentseeniä. Seosta sekoitetaan huoneenlämpötilassa yli yön, sitten kaadetaan 800 ml:aan vettä ja bentseenikerros uutetaan 200 ml:11a Γ.

66859 20 vettä. Vesipitoiset faasit yhdistetään, saatetaan varovaisesti happameksi 6N HCl:llä ja uutetaan kolme kertaa metyleeni-kloridi/metanolill . 5/1. Orgaaniset uutteet kuivataan ja haihdutetaan, jolloin saadaan 149,7 g puhdasta 4-karbometoksi-3-keto-2-etyylitetrahydrotiofeenia värittömänä öljynä.

Liuokseen, jossa on 276,1 g 4-karbometoksi-3-keto-2-etyy-litetrahydrotiofeenia 500 ml:ssa vedetöntä pyridiiniä lisätään annoksittain 121,6 g hydroksyyliamiinihydrokloridia. Seoksen annetaan seistä 20 tunnin ajan 25°:ssa, sitten konsentroidaan ja jaetaan metyleenikloridin ja 3 N HCl:n välillä. Vesipitoinen faasi pestään kaksi kertaa metyleenikloridi/metanolilla 5/1. Orgaaniset faasit kuivataan ja haihdutetaan, jolloin saadaan 253 g puhdasta 4-karbometoksi-3-keto-2-etyylitetrahydro-tiofeenioksiimia keltaisena öljynä.

Liuokseen, jossa on 253 g 4-karbometoksi-3-keto-2-etyyli-tetrahydrotiofeenioksiimia 2 litrassa vedetöntä eetteriä johdetaan 25°:ssa 1 tunnin ajan kaasumaista kloorivetyä. Seokseen ympätään 0,5 g aitoa tuotetta ja sekoitetaan yli yön 25°:ssa. Raaka tuote suodatetaan, pestään vedettömällä eetterillä ja kiteytetään uudelleen metanoli-eetteristä, jolloin saadaan 173 g puhdasta 4-amino-5-etyyli-3-tiofeenikarboksyyli-hydrokloridia, jonka sp. on 161°.

Vastaavalla tavalla valmistettiin seuraavat yhdisteet: 4-amino-5-propyyli-3-tiofeenikarboksyylietyyliesterihydro-kloridi, sp. 144°C (hajoaa, etyyliasetaatti), 4- amino-5-etyyli-3-tiofeenikarboksyylietyyliesterihydro-kloridi, sp. 159°C (hajoaa, isopropanoli/dietyylieetteri).

Esimerkki 7 5- etyyli-4-etyyliaminctiofeeni-3-karboksyylihappo-metyyli- esterihydrokloridin valmistus

Liuokseen, jossa oli 7,4 g (0,0326 mol) 4-asetamido-5-etyyli-3-tiofeenikarboksyylihappometyyliesteriä 70 ml:ssa vedetöntä tetrahydrofuraania, lisättiin tipoittain 52 ml 1 N diboraani/tetrahydrofuraaniliuosta 25°C:ssa. Reaktioseosta sekoitettiin yli yön huoneen lämpötilassa, reaktioseos jäähdytettiin (tipoittain) vedellä ja jaettiin väkevän ammoniumhydr-oksidin ja metyleenikloridin kesken. Vesifaasi uutettiin 2 66859 kertaa metyleenikloridin ja metanolin seoksella (4 : 1). Orgaaniset uutteet yhdistettiin, kuivattiin ammoniumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin 7,3 g jäännöstä. Jäännös kromatografoitiin 1 kg:n silikageelipylväässä ja eluoi-tiin kloroformin ja metanolin seoksella (9 : 1). 5-etyyli-4-etyyliaminotiofeeni-3-karboksyylihappometyyliesteri eluoitui ensin ja saatiin värittömänä öljynä haihduttamalla tarkoituksenmukaiset fraktiot. Mainittu yhdiste otettiin 50 ml:aan me-tanolia, joka sitä ennen oli kyllästetty kaasumaisella kloori-vedyllä. Sen jälkeen kun oli haihdutettu kuiviin saatiin 1,37 g (17 %) puhdasta 5-etyyli-4-etyyliaminotiofeeni-3-karb-oksyylihappo-metyyliesterihydrokloridia, sp. 135°C (hajoaa, metanoli/dietyyliesteri).

Lähtöaine voidaan valmistaa seuraavalla tavalla: Liuokseen, jossa oli 11,085 g (0,05 mol) 4-amino-5-etyyli-3-tiofeenikarboksyylihappometyyliesterihydrokloridia 50 ml:ssa vedetöntä pyridiiniä, lisättiin 5,0 ml etikkahappoanhydridiä yhtenä annoksena 25°C:ssa. Reaktioseosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 3 h ajan, reaktioseos väkevöitiin ja jaettiin 1 N kloorivetyhapon ja metyleenikloridin kesken. Vesifaasi uutettiin 2 kertaa metyleenikloridilla. Orgaaniset faasit yhdistettiin, kuivattiin natriumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin 11,17 g (98 %) puhdasta 4-asetami.do- 5-etyyli-3-tiofeenikarboksyylihappometyyliesteriä, sp. 85-86°C (bentseeni/heksaani).

Claims (2)

22 Patenttivaatimukset 6 68 5 9

1. Menetelmä fysiologisesti vaikuttavien >4-aminotiofeeni-3-karboksyylihappojohdannaisten valmistamiseksi, joiden kaava on «A__/s F I ks>\Ri jossa on alempi alkyyli tai fenyyli, R^ on vety tai alempi alkyy- li ja R^ on alempi alkyyli tai vety; ja niiden suolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yhdistettä, jonka kaava on 0 J-L vN-OH r'2 i—r jossa R'2 on alempi alkyyli ja R^ merkitsee samaa kuin edellä, käsitellään hapolla ja näin saadussa kaavan I mukaisessa yhdisteessä, jossa Rg on vety, alempi karbalkoksiryhmä haluttaessa muutetaan karboksiryhmäksi ja/tai aminoryhmä haluttaessa alempialkyloidaan, ja kaavan I mukainen yhdiste haluttaessa muutetaan suolaksi.

2, Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan ^-amino-S-etyyli-S-tiofeenikarboksyyli-happometyyliesterihydrokloridi, I!