FI65873C - Foerfarande foer framstaellning av vattentaeta och eldfasta kaelgenomfoeringar - Google Patents

Description

2 65873 liläpivientirakenteeseen liittyy kuitenkin eräs epäkohta: tiivisty smas saa ei pystytä työntämään kaikkiin eri kaapelien välisiin tiloihin niin, ettei osa erittäin helposti juoksevaa valuhartsia pääse ennen kovettumistaan virtaamaan, po. tilojen kautta ulos.

Tämän epäkohdan poistamiseksi on ehdotettu, vrt.

DE-AS 27 27 996, että seinän läpiviennin päätypintojen eteen pannaan jokaisen kaapelin ympärille vaahtomuovinen, plastinen väli-osa ja näin muodostunut paketti puristetaan kiristyslaitteella niin tiukkaan, että kaapelien väliin jäävät tyhjät tilat sulkeutuvat tiiviisti. Tämän jälkeen läpiviennin päätypinnat suljetaan tunnettuun tapaan tiivistysmassalla. Vaikkakin tällä läpivienti-rakenteella pystytään estämään valuhartsin virtaaminen ulos läpiviennistä, niin esim. laivoissa, joissa läpivienteihin käytettävät tilat ovat usein melko rajoitettuja, tarvittavan kiristystyökalun käyttäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi.

Tämän vuoksi nyt esiteltävällä keksinnöllä pyritään kehittämään sellainen menetelmä, johon ei liity edellä selostettuja, kaapelien läpivienneissä esiintyviä epäkohtia ja jotka soveltamalla pystytään valmistamaan vesi- ja kaasutiiviitä sekä tulenkestäviä läpivientejä nopeasti ja ilman erikoistyökaluja.

Tämä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että onton runko-kappaleen päätyseinämät valmistetaan imukykyisestä ja turpoavasta materiaalista, joka tulee kaapelien ympärille ja pitää ne tietyn etäisyyden päässä sekä toisistaan että ontosta runkokappaleesta, ja että päätyseinamien ulkopinnat käsitellään ennen onton rungon täyttämistä valumassalla sellaisella nesteellä, jolla em. materiaali saadaan turpoamaan nopeasti ja kovettumaan.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuina voidaan ennen muuta todeta, että aikaisemmin ehdotettuun kaapelien läpivientirakentee-seen verrattuna nyt ei tarvita lainkaan tiivistysmassaa läpiviennin päätypintojen tiivistämiseksi riittävän hyvin. Imu- ja turpoa-miskykyisen materiaalin ja tulenkestävän valumassan yhdistelmänä saadaan läpivientiin sekä tiivis että samalla myös tulenkestävä sulku.

Näiden etujen lisäksi voidaan vielä mainita, että keksinnön mukaisella menetelmällä pystytään säästämään tuntuvasti raaka-ainetta ja työaikaa, asennustyö on helppoa eikä edellytä suorittajaltaan korkeata teknistä tasoa. Lisäksi menetelmä ei ole riippuvainen 3 65873 ao. läpiviennin muodosta eikä kaapelin halkaisijasta.

Piirustuksessa esitetään esimerkkejä menetelmän soveltamiseen käytettävästä laitteesta.

Kuvassa 1 nähdään raaka-ainekappale alku- ja loppumittoi- neen, kuva 2 havainnollistaa pyöristettyä läpivientiä; päätysei-nämärakenne, kuvassa 3 on sama läpivienti päätyseinämän ollessa suljettu, ja kuva 4 esittää muotokappaleista koostuvaa päätyseinämää.

Viskoosista valmistettu kappale 1 vastaa muodoltaan ja kooltaan suunnilleen kuvassa 1 yhtenäisin, viivoin esitettyä osaa. Tämän kappaleen valmistukseen käytetty materiaali on puristettu valmistuksen aikana (mahdollisesti kahdessa keskenään pystysuorassa tasossa erisuuruista puristusta käyttäen). Kun kappale 1 kostutetaan nesteellä, se laajenee nuolien suuntaan eri tavalla (erilainen voimakkuusaste) ja voi lopulliselta muodoltaan 2 vastata kuvassa 1 katkoviivoilla esitettyä. Muotoa 1 vastaavia kappaleita (seu-raavassa niitä nimitetään paisuntamoduuleiksi) käytetään kaapelien läpivientien päätyseinämien tiivistämiseen myöhemmin kuviin 2 ja 3 viittaamalla selostettavalla tavalla.

Kuvassa 1 näkyvässä paisuntamoduulissa 1 voi olla kampamai-sia leikkauksia (ei esitetä kuvassa).

Kuvissa 2 ja 3 on laivaan liittyvä jakopinta merkitty numerolla 3. Jakopintaan 3 on liitetty hitsaamalla (5) pyöristetty ontto runkokappale läpivientinä 4, jonka (4) yläpintaan on järjestetty istukka 6, jota käytetään valumassan täyttövaiheessa. Kun läpiviennin päätyseinämät on suljettu, se on sisäpuolelta täynnä valumassaa. Tuuletusta varten samassa pinnassa on jakopinnan takana vielä toinen istukka.

Määrätystä tilasta viereiseen tilaan vedettävät kaapelit ja johdot on ohjattu läpiviennin 4 kautta, ja niiden viitenumerona on 7. Nestemäisen valumassan ulosvirtaamisen estämiseksi päätyseinämät on suljettava huolellisesti. Tämä tapahtuu muodostamalla päätyseinämä paisuntamoduulien 1 avulla (kuva 2) kennomaisena kaapelien ympärille alhaalta ylöspäin. Jokaisen kaapelin ja johdon ympärille tulee 65873 tällöin vaaka- ja pystysuoraan järjestetyt paisuntamoduulit 1, joiden paisuntasuunnat ovat aina poikittain läpivientiin 4 nähden. Tällä järjestelyllä läpivientiin on saatu samalla kaikki tarvittavat välitilat. Kampamaiset paisuntamoduulit 1 sijoitetaan po. rakenteeksi siten, että niiden hampaat suuntautuvat läpiviennin 4 sisäpuolelle. Kaapelien välisien tai kaapelien ja seinämän 4 välisien aukkojen koosta riippuen useampia kappaleita voidaan latoa joko vierekkäin tai päällekkäin.

Kun päätyseinämän kennorakenne on valmis, siihen ruiskutetaan nestettä, joka turvottaa paisuntamoduulit ja sulkee siten päätyseinämän kuvan 3 esittämällä tavalla. Käyttämällä erikoisnes-tettä, esim. pii-suolaliuosta (Kieselsole), päätyseinämä saadaan samalla tulenkestäväksi. Moduulit turpoavat hyvin nopeasti, joten muutamassa minuutissa saadaan varmasti suljettu päätyseinämä. Kun vastakkainen päätyseinämä on suljettu samalla tavalla, voidaan valumassa ohjata istukan 6 kautta kaapeliläpiviennin 4 sisätilaan, joka täytetään tällöin kauttaaltaan. Tällöin ei tarvitse pelätä valumassan virtaavan ulos päätyseinämistä.

Kuvassa 4 nähdään poikkileikkaukseltaan soikea läpivienti 4 seinän 3 läpi. Molemmat osat on yhdistetty toisiinsa vesi- ja kaa-sutiiviisti hitsaussaumalla 5. Kaapelit ja johdot 7 on vedetty läpiviennin sisäosan kautta. Läpiviennin 4 yläpinnassa on täyttöis-tukka 6 nestemäistä valumassa varten. Seinän 3 toisella puolella läpivienti on tehty samalla tavalla. Päätypinnan tasossa kaapelit ja johdot 7 on sijoitettu imukykyisestä materiaalista valmistettuihin muoto-osiin 8, joiden poikkileikkaus voi olla neliönmuotoinen.

Niissä on lisäksi reikä 9, joka vastaa kaapelin halkaisijaa, sekä pitkittäisura 10, jonka kautta kaapeli on helppo sijoittaa muoto-osaan.

Kun kaikki kaapelit on sijoitettu muoto-osiin, täytetään päätypintaan jäävät aukot 11, 12 ja 13 ao. muotoon sopivilla mate-riaalikappaleilla. Kun kaikki ontot tilat ja aukot - myös muoto-osien 8 välissä olevat - on täytetty, on koko materiaalipaketti jonkin verran kiristettynä. Tähän työvaiheeseen liittyen nestemäinen tulenkestävä valumassa valetaan läpiviennin 4 sisäpuolelle täyttöis-tukan 6 kautta. Valumassa tunkeutuu nopeasti huokoiseen, imukykyiseen materiaaliin ja jähmettyy jo ennen muoto-osien ulomman kerroksen 5 65873 imeyttämistä. Kun läpivienti on täytetty kokonaan ja kun valumassa on ehtinyt kovettua, se on tarttunut niin lujasti läpiviennin seinämiin sekä kaapelien ja johtojen vaippoihin, että läpivienti on kaasu- ja vesitiivis ja myös tulenkestävä.

Kaapeliläpiviennin päädyn puoleisen sulun kestävyyden ja tiiviyden varmistamiseksi ja parantamiseksi po. osia käytettäessä on ehkä edullista, että rakenteeseen, jolla suljetaan läpivientien päätyseinämät, lisätään sen valmistuksen aikana yksi valumassan komponentti, jotta onttoa runkoa nestemäisellä valumassa täytettäessä päätyseinämä saadaan nopeasti kovettumaan. Päätyseinämien yläpinnat voidaan käsitellä jo etukäteen valumassan nestemäisellä komponentilla. Tästä päätyseinämien esikäsittelystä on nimittäin se etu, että imu- ja paisuntakykyinen materiaali laajenee siten, että se tiivistää pienimmätkin kaapelien väliset aukot. Tämä vaikutus on taas niin tehokas, että läpivienti voidaan heti esikäsittelyn jälkeen täyttää nestemäisellä valumassalla.

Kun on kyseessä menetelmä, jota soveltaen suljetaan ontot runko-osat, jotka on muodostettu kaapelien ja johtojen läpivienteinä jakopintoihin, lähinnä kattoihin ja seinämiin - nimenomaan laivoissa - ja joihin kovettuva valumassa syötetään, onton runko-osan 4 päätyseinämät tehdään erillisinä kappaleina 1 imu- ja paisuntaky-kyisestä materiaalista ja kappaleet liitetään toisiinsa niin, että kaikki kaapelit ja johdot 7 ovat tietyn etäisyyden päässä toisistaan ja runko-osasta 4. Kun kappaleet 1 on kostutettu ao. nesteellä, suljetaan kaikki päätyseinämään jäljelle jääneet aukot em. paisunta-suuntia hyväksi käyttäen, minkä jälkeen läpivienti 4 täytetään valu-massalla .

Keksinnön edellyttämän menetelmän mukaan valmistettu läpi-vientirakenne soveltuu erittäin hyvin laivanrakennusteollisuuteen ja sillä on kaikkiin tavanomaisiin, jo tunnettuihin menetelmiin verrattuna huomattavia taloudellisia ja käytännön etuja.

Claims (10)

1. Menetelmä vesitiiviiden ja tulenkestävien kaapeliläpi-vientien valmistamiseksi kattojen ja seinien läpi käyttämällä määrätyn pituista onttoa runko-osaa, joka täytetään kovettuvalla valumassalla, kun kaikki kaapelit on vedetty, tunnettu siitä, että onton runko-osan (4)päätyseinämärakenteeseen käytetään imu- ja paisuntakykyistä materiaalia (li joka tulee kaapelien (7) ympärille ja pitää ne määrätyllä etäisyydellä toisistaan ja ontosta runko-osasta (4¾ ja että päätyseinämien ulommat pinnat esi käsitellään ennen onton runko-osan (4)täyttämistä valumassalla sellaisella nesteellä, jolla nopean paisuntavaikutuksen lisäksi saadaan aikaan myös käytettävän materiaalin kovettuminen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytettävästä materiaalista 1 tulee nestekäsittelyn jälkeen tulenkestävä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nesteenä käytetään pii-suolaliuosta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätyseinämät tehdään imukykyisestä materiaalista.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että imukykyisestä materiaalista valmistetaan muoto-osia, jotka tulevat kaapelien ympärille ja että jäljelle jääviin aukkoihin pannaan samaa materiaalia olevia kappaleita.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätyseinämien kostuttamiseen käytetään valumassan nestemäistä komponenttia.

6 65873 Patenttivaatimukset.

7. Patenttivaatimuksen Ί mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaaliin lisätään sitä valmistettaessa yksi valu-massan komponentti.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaaliin sekoitetaan valumassan kuiva komponentti.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaalina käytetään viskoosia, joka puristetaan eri voimakkuuksina keskenään kohtisuorissa suunnissa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaalia käytetään määrättyinä pituuksina, jolloin materiaaliosat (1)muodostetaan kampamaisiksi leikkausten avulla.