FI64961B - Foerfarande foer snabb avskiljning av valsarna i en kalander och anordning foer utfoerande av detta - Google Patents

Description

fväirol M (l1)KUU,LUTUSJULKAISU - - Q . .

flgSA 1 J ' ’ UTLÄGGNI NGSSKRIFT 0470 1 *S\§ c (45) r ^ ^ ' (51) Kr.lk.3/lr*t.CI.3 D 21 G 1/00 SUOMI—Fl N LAN D pi) ρκΜ«ιω«τω-Ρκ««ιι«βΝηι 79106^ (22) HtkemIspUv* _ Ancöknlngadag 30.03.79 (23) AlkupUvi— Giltighttsdag 30.03*79 (41) Tullut lulkltelcsl — Bllvlt offentllg 17. OU . 80

Patentti-ja rekisterihallitut ............. . . .... , „ 1 (44) NUittvtkilpanon ja kuuLfulkabun pvm. —

Patent- och registerstyrelten AnsBkan utiagd och uti.jkrtft*n pubiicend 31.10.83 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeu» —Begird prlorttat l6.10.78

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 281+5055-7 Toteennäytetty-Styrkt (71) Kleinewefers GmbH, Postfach 1560, D-l+150 Krefeld 1, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Josef Pav, Krefeld, Franz Kayser, Geldern, Axel Kemna, Kempen,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) (71+) Oy Kolster Ab (5¾) Menetelmä kalenterin valssien nopeaksi erottamiseksi ja laite sen suorittamiseksi - Förfarande för snabb avskiljning av valsarna i en kalander och anordning för utförande av detta

Keksinnön kohteena on menetelmä kalanterin valssien nopeaksi erottamiseksi, jolloin alinta valssia, jonka laakerit on tuettu alhaalla olevien hydraulisten sylinterien männille, lasketaan painenestettä poistamalla normaalista käyttöasennosta enemmän kuin valssien erottamiseksi toisistaan vaadittavien kaikkien rakojen summaa vastaavan erotusmatkan verran, sekä laite tämän menetelmän suorittamiseksi.

Paperin, tekstiilien tai muovien käsittelemiseksi tarkoitettujen kalanterien yhteydessä on tunnettua rainan katketessa esim. rainan repeämän seurauksena erottaa valssit niin kauaksi toisistaan, ettei keskinäinen vahingoittaminen ole mahdollista. Vahingoittumisvaaran pitämiseksi mahdollisimman pienenä pyritään lyhyeen erotusaikaan. Siten pidetään parempana valssien laskemisen avulla suoritettavaa erottamista valssien nostamisen avulla tapahtuvaan erottamiseen verrattuna, koska täten erotustapahtuma on nopeammin loppuun suoritettu.

64961

Tunnetaan mitä erilaisimpia kalanterirakenteita, joissa alimman valssin laakerit on tuettu alhaalla olevien hydraulisten sylinterien männille ja laskeminen tapahtuu siten, että erotus-signaalin esiintyessä avautuu mäntien alapuolella olevasta tilasta lähtevässä poistojohdossa oleva sulkuelin. Tällöin tapahtuu laskeutuminen määrättyyn pääteasentoon, joka on likimain sama kuin erotusmatka. Pääteasento on määrätty siten, että mäntä sysää hydraulisen sylinterin alapäätysivun muodostamaa vastetta vasten tai että suuremman iskualueen yhteydessä, joka sallii myös valssin u-losottamista ja sisäänasentamista varten vaadittavien rakojen säätämisen huomioon ottamisen, alimman valssin laakereita tuetaan irrotettavan vasteen avulla tai käytetään rajakatkaisinta sulkueli-men sulkemiseksi. Tällöin voivat alhaalla olevat hydrauliset sylinterit vastaanottaa kaiken linjapaineen säätämiseksi vaadittavan kuormituksen tai painamalla männät tai alimman valssin laakerit ylempää vastetta vasten muodostaa ainoastaan liikkumattoman tuen alinta valssia varten.

DE-kuulutusjulkaisusta 2,320,363 on tunnettu kalanteri, jossa päällekkäin sovitetut valssit on tuettu hydraulisylinterien männille ja välivalssien poistojohtoihin on sovitettu kuristuseli-miä, jotka ovat siten säädettävissä, että alapuolella olevan väli-valssin laskemisnopeus on hiukan pienempi kuin alimman valssin las-kemisnopeus ja sen yläpuolella olevien välivalssien kunkin laskemisnopeus on hiukan pienempi kuin sen alapuolella olevan välivals-sin laskemisnopeus. Sitäpaitsi jokaisen välivalssin laakerille on sovitettu lisäjarrutuselementti hydraulisen iskunvaimentimen muodossa, joka toimii kunkin erotusmatkan viimeisellä osuudella.

Tähän asti ei ole voitu annetun kalanterirakenteen yhteydessä alittaa erityisesti valssien rakenteesta, lukumäärästä ja pituudesta riippuvaista erotusaikaa. Tämä merkitsee sitä, että jo erotusmatkalla täytyy suorittaa jarrutusta, käytännössä poistojoh-don ja sulkuelimen virtausvastusten valinnan avulla. Sillä alimman valssin loppunopeus ei saa ylittää ennalta annettua arvoa, koska muuten vastetta tai sentapaista vasten iskeytymisen aiheuttama yht' äkkinen pysähtyminen johtaisi suurien massojen vuoksi luvattoman suuriin jatkuvuusvoimiin. Alin valssi ja sen sisärakenteet vahingoittuisivat esiintyvien sysäysten ja valssien keskiosan voimakkaan taipuman vuoksi. Koska takaisin heilahtaminen ei ole estettävissä, voi myös viereinen valssi vahingoittua.

Il 3 64961

Keksinnön päämääränä on saada aikaan alussa selitetynlai-nen menetelmä, jolla on mahdollista annetun kalanterin rakenteen yhteydessä saavuttaa lyhyempiä erotusaikoja ilman kalanterin osien liiallista rasittumista.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että alimman valssin laskemisliikettä nopeutetaan suurimmalta osalta ero-tusmatkaa ja että valssin kuljettua erotusmatkan verran valssien laskemisliikettä jatketaan toisen, vähintään 50 % erotusmatkan pituudesta käsittävän osuuden verran, jossa liike hidastuu pysähtyen lopuksi kokonaan.

Tämän jatkamisen yhteydessä tapahtuu jarruttaminen, joka on välttämätön alimman valssin pääsemiseksi lepotilaan vaningoittu-matta, oleellisesti vasta sen jälkeen kun erotusmatka on suoritettu. Tämä sallii toisaalta poistojohdossa olevien virtausvastusten pitämisen äärimmäisen pieninä ja siten laskemisnopeuksien saavuttamisen, jotka tähän asti eivät käytännössä olleet sallittuja, niin että kaiken kaikkiaan voidaan saavuttaa huomattavasti lyhyempi laskemisaika. Toisaalta voidaan jarrutusmatka valita riittävän pitkäksi alavalssiin vaikuttavien hidastusvoimien pitämiseksi niin pieninä, ettei esiinny vahingoittumisia tai luvattomia taipumia. Myös hyvin raskaiden alavalssien ja hyvin pitkien valssien yhteydessä voidaan sysäysten aiheuttamat kuormitukset ja heilahtelut estää suuressa määrin. Täten pitenee myös valssien rakenneosien, varsinkin laakerointien ja taipumien tasaamiseksi tarkoitettujen osien elinikä, mikäli niitä on. Männän sekä sillä lepäävän alavalssin jarrutusmatka toimii samanaikaisesti varmuusmatkana, joka estää sen, että yläpuolella olevat valssit puolestaan taipuman johdosta lyövät alavalssia vasten. Edullisesti on jarrutusmatka suurempi kuin erotusmatka, koska silloin hidastusvoimat voidaan pitää pienempinä kuin painovoiman kiihtyvyysvoimat. Suotuisat arvot ovat välillä 1,5...4 kertaa erotusmatka.

Edelleen on edullista, jos laskemisliike tapahtuu jarrutusmatkan suurimmalla osalla likimain vakiolla hidastuksella. Tämä voi olla mitoitettu siten, että mahdollisimman lyhyen jarrutusmatkan yhteydessä alimpaan valssiin vaikuttavat hidastusvoimat ja taipumat ovat sallitulla alueella.

Erity isosti tulee nopeus alentaa nollaan saakka portaattomasti. Alin valssi tulee siten täysin pehmeästi pysähdystilaan.

Vielä suurempi laskemisnopeus ja vielä lyhyempi erotusaika saadaan aikaan siten, että ainakin erotusmatkan osalla kohdiste- 4 64961 taan hydraulista painevoimaa erotussuunnassa hydraulisen alasylin-terin mäntiin.

Keksinnön mukaisin keinoin voidaan ilman muuta saavuttaa se, että laskemisliikkeen nopeus on ainakin erotusiskun loppua kohti vähintään 20 cm/s, edullisesti enemmän kuin 25 cm/s.

Edelleen on edullista, että jarrutusmatka on likimain sama kuin yhden valssin ulosottamiseen ja sisään asettamiseen tarvittava, erotusmatkaan lisättävä rako. Räten yksinkertaistuu ohjauksen rakenne. Sillä enää ei tarvitse tehdä eroa valssin erottamiseksi tarkoitetun laskemisen ja valssin vaihtamiseksi tarkoitetun laskemisen välillä.

Edullisesti nostetaan alin valssi jarrutusmatkan suorittamisen jälkeen syöttämällä nestettä alhaalla olevaan hydrauliseen sylinteriin erotusmatkan loppua vastaavaan odotusasentoon. Tästä odotusasennosta voidaan valssit sitten erittäin lyhyessä ajassa saattaa jälleen työasentoon.

Menetelmän suorittamiseksi sopiva laite kalanterin valssien nopeaksi erottamiseksi, jossa alimman valssin laakerit on tuettu hydraulisten sylinterien männille, joiden isku sallii enemmän kuin valssien erottamiseksi vaadittavien kaikkien rakojen summaa vastaavan erotusmatkan, jolloin hydraulisiin sylintereihin on liitetty männän alapuolella olevasta tilasta lähtevä poistojohto, jossa on erotussignaalin esiintyessä avautuva sulkuelin, on keksinnön mukaisesti tunnettu siitä, että isku on oleellisesti suurempi - erityisesti valssin ulosottamiseksi ja sisäänasentamiseksi vaadittavan raon verran - kuin erotusmatka ja että poistojohto on varustettu kuristuselimellä, joka on ohjasulaitteen avulla muunnettavissa siten, että kuristusvastus on likimain erotusmatkaa vastaavan erotus-ajan aikana pidetty pienimmässä arvossa ja siihen liittyvän jarru-tusajan aikana kasvaa vähitellen.

Käyttämällä tällaista ohjauslaitteen avulla käytettävää ku-ristuselintä voidaan saada aikaan nopeuden haluttu aleneminen jarrutusmatkalla yksinkertaisella tavalla.

Tällöin voi kuristuselin samanaikaisesti olla tehty sulku-elimeksi .

Edullisesti on kuristuselimessä asetuselin, joka on säädettävissä ohjauslaitteen luovuttaman ohjaussignaalin suuruuden mukaisesti. Erityisesti on kysymyksessä verrannollinen asetuselin, joka säätää kuristuselimen aukon poikkileikkauksen ohjaussignaalin suuruuden suhteen verrannollisesti.

Il 5 64961

Ohjauslaite voi luovuttaa ohjaussignaalin aikaohjelmasta riippuvaisesti. Tämän voi käynnistää esim. erotussignaali tai kytkimen signaali, jota kytkintä voidaan käyttää erotusmatkan lopussa. Tämän asemesta voidaan ohjaussignaali luovuttaa myös alhaalla olevan hydraulisen sylinterin männän tai sille tuetun osan asemesta riippuvaisesti, esim. matkasta riippuvan potentiometrin avulla.

Tarkoituksenmukaista on, että jokaiseen alhaalla olevaan hydrauliseen sylinteriin kuuluu oma kuristuselin. Täten voidaan kuristusvastus saada erotusmatkan aikana erittäin pieneksi ja saada aikaan molempien mäntien samanaikainen laskeutuminen.

Tässä yhteydessä voi alhaalla olevan hydraulisen sylinterin ja kuristuselimen väliseen poistojohtoon olla liitetty hydraulisia sylintereitä varten yhteisen ja kytkinelimellä varustetun painenesteen syöttöjohdon takaiskuventtiilillä varustettu haara. Takaiskuventtiilit huolehtivat yhteisestä syöttöjohdosta huolimatta siitä, että kuristuselimet voivat toimia toisistaan riippumattomasti.

Edelleen voi alhaalla olevassa hydraulisessa sylinterissä olla kaksitoiminen mäntä ja männän yläpuolella olevaan tilaan voidaan erotussignaalin esiintyessä ainakin erotusmatkan osan aikana syöttää painenestettä kytkinelimen välityksellä.

Myös täten kohoaa laskemisnopeus.

Alimman valssin suurempi laskemisnopeus johtaa myös muiden kalanterin valssien suurempiin nopeuksiin. Tämä on tiettyyn raja-arvoon saakka ongelmatonta, koska ylin valssi yleensä jo lyhyen matkan jälkeen ja vastaavasti vähäisellä nopeudella saatetaan pyslhtymään ja alimman ja ylimmän valssin väliin sovitetuilla välivalsseilla on pienempi massa kuin alimmalla valssilla. Hyvin suurien laskemisnopeuksien yhteydessä on kuitenkin tarkoituksenmukaista suorittaa lisätoimenpiteitä myös muiden kalenterin valssien suhteen.

Erityisesti voidaan ylin valssi pitää liikkumattomana alimman valssin laskemisen yhteydessä. Se ei ole sen vuoksi ylipäänsä alttiina millekään vastetta vasten osumisesta aiheutuville tärinöilie.

Tämä voi tapahtua esim. siten, että ylimmän valssin laakerit on yhdistetty ylhäällä olevien hydraulisten sylinterien 6 64961 mäntien kanssa ja mäntien alapuolella oleva tila on varustettu nesteensyöttö- ja poistojohdolla, jossa on erotustapahtuman yhteydessä sulkeutuva sulkuventtiili. Erittäin yksinkertainen ratkaisu on sellainen, että ylhäällä olevien hydrulisten sylinterien männät on varustettu ylimmän valssin laakereita kannattavalla männänvarrella ja männän yläpuolella ja alapuolella olevat tilat on yhdistetty yhteisesti sulkuventtiilin välityksellä hydraulisen järjestelmän kanssa. Ylhäällä olevat hydrauliset sylinterit voivat muuten tavanomaisella tavalla palvella paineen hienosäätöä, ylimmän valssin kohottamista valssia vaihdettaessa tai ylimmän valssin aseman säätämistä.

Kun ylimmän ja alimman valssin välisiä välivalsseja varten on laitteessa riippukaroja erotusraon määräävine tukielimi-neen, on edullista sovittaa riippukaroihin jarruelementtejä vä-livalssien jarruttamiseksi. Tällä tavalla estetään, että väli-valssit tulevat seisahdustilaan hyvin yhtäkkisesti.

Erityisesti voidaan jarruelementit muodostaa jarrujou-sien avulla, jotka on sovitettu riippukarojen ylävasteen ja vastaavan tuen väliin. Lisäksi voivat jarrujouset olla tehdyt vaimentaviksi, esim. värähtelymetallin tapaan.

Jarruelementtien suoritusmuodon muita mahdollisuuksia ovat hydrauliset jarrulaitteet tai oman jarruelementin sovittaminen riippukaran jokaiseen tukielimeen.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin piirustuksessa havainnollistetun suoritusesimerkin yhteydessä.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisesti tehdyn kalanterin kaavamaista sivukuvantoa, kuvio 2 alavalssin laakerin pystyleikkausta ja alhaalla olevaa hydraulista sylinteriä, kuvio 3 laskemisisku-aikadiagrammaa ja kuvio 4 hydraulisen piirin kytkentäkaaviota.

Kuviossa 1 havainnollistetussa kalanterissa on teline 1, joka käsittää kaksi pylvästä 2. Ylimmän valssin 3 ja alimman valssin 4 väliin on sovitettu useita, välivalsseja 5 esim. kymmenen. Alimman valssin 4 laakerit 6 on kulloinkin pidetty yhdessä yksikössä 7, jotka tukeutuvat jokaisen pylvään 2 jalan 9 tu-kipintaan 8. Muiden valssien laakerit 10 ja 11 voivat liukua pystysuunnassa pylväiden 2 ohjainta 12 pitkin. Normaalikäytössä 7 64961 puristetaan alimman valssin 4 laakerit 6 kahden alhaalla olevan hydraulisen sylinterin 14 mäntien 13 avulla vasteita 15 vasten, niin että ne ovat asentoonsa kiinnitettyinä. Linjapaine aikaansaadaan yläpainolaitteen avulla, joka on tehty aivan mekaaniseksi tai joka voi muodostua myös männillä 17 varustetuista hydraulisista sylintereistä 16. Riippukaroille 18 on sovitettu tukieli-miä 19 laakereita 11 varten. Riippukarat lepäävät ylävasteiden 20 avulla värähtelymetallia olevan jarruelementin 20a välityksellä pylväisiin kiinnitetyillä tuilla 20b. Ylimmän valssin laakeri 10 on yhdistetty männänvarren 17a välityksellä männän 17 kanssa. Kun alhaalla olevan hydraulisen sylinterin 14 mäntiä 13 lasketaan, ovat laakerit 11 vastaavia vasteita 19 vasten, kun taas ylin valssi, kuten myöhemmin vielä selitetään, pidetään paikallaan, niin että kaikkien valssien välissä sijaitsee erotus-rako .

Kuvio 2 esittää, että rakenneyksikössä 8 on alaosa 21, joka vastaanottaa alhaalla olevan hydraulisen sylinterin 14 ja johon on kiinnitetty kaksi pulttia 22. Nämä pultit toimivat ohjaimena laakeria 9 varten ja kannattavat ylhäällä vasteita 15, joita vasten laakeri 9 voidaan painaa vastaavien vastavasteiden 23 avulla. Hydraulisessa sylinterissä 14 on tiiviste 24, jossa mäntä 13 voi liukua. Alaosa 21 voidaan kiinnittää ruuveilla pylvään 2 jalkaan 9. Alaosa 21 voi edelleen kannattaa kaavamaisesti havainnollistettua herätekytkintä 26, joka alkaa toimia, kun laakerin 9 alareuna on saavuttanut kytkimen 26 korkeuden.

Kuvioon 2 on merkitty erotusmatka hl, joka on välttämätön kaikkien valssien erottamiseksi niin kauaksi toisistaan, etteivät nämä enää kosketa toisiaan tai voi koskettaa tai vahingoittaa toisiaan. Kokonaisisku on määrän h2 verran suurempi, jota jäljempänä nimitetään jarrutusmatkaksi. Se voi olla niin suuri, että kokonaislaskemisliikkeen yhteydessä on olemassa riittävän suuria rakoja valssin poisottamiseksi ja sisäänasentamiseksi.

Kuvion 3 laskemisisku-aikadiagrammassa on katkoviivalla havainnollistettu, kuinka erotustapahtuma on sujunut tähän asti tunnetuissa tapauksissa. Kun koordinaattijärjestelmän nollapisteessä esiintyy erotussignaali, avautuvat alhaalla olevan hydraulisen sylinterin poistojohdossa olevat sulkuelimet. Välittömästi sen jälkeen kun erotusmatka hl oli suoritettu, iskivät männät 13 tai laakerit 9 liikkumatonta vastetta vasten tai sulkuelimet sul- 8 64961 keutuivat herätetuntolaitteesta 26 riippuvaisesti. Tästä seurasi yhtäkkisen pysähtymisen johdosta alimman valssin huomattavaa rasittumista sekä keskimmäisen valssinosan edestaksista heilahtelua, kuten pysähdyspisteen A alueella on havainnollistettu. Tähän liittyvät ongelmat pidettiin pieninä siten, että jo las-kemisliikkeen suurimman osan aikana tapahtui jarrutusta, samalla kun poistojohdon ja sulkuelimen virtausvastukset olivat siten mitoitettuja, ettei ennalta määrättyä nopeutta voitu ylittää (vert. suoraviivainen kulku pituuden huomattavalla osalla). Keksinnön mukaisesti voidaan laskemistapahtuma suorittaa pikaerotuk-sen yhteydessä täysin yhtenäisen viivan mukaisesti. Nopeus voi painovoiman vaikutuksen alaisena kasvaa jatkuvasti oleellisesti erotusmatkan hl loppuun saakka. Varsinainen jarrutus tapahtuu vasta erotusmatkaan liittyvällä jarrutusmatkalla h2, joka vait keuksitta voi olla mitoitettu siten, että tapahtuu hyvin pehmeä jarrutus, niin etteivät liian suuret painevoimat tai taipumat kuormita alinta valssia. Pysähtymispiste B voidaan saavuttaa aivan pehmeästi. Tällä tavalla voidaan erotusaikaa tl alentaa huomattavasti. Kahdellatoista valssilla varustetun ka-lanterin yhteydessä voi esim. erotusaika pienetä noin 0,6 sekunnista vähempään kuin 0,4 sekuntia, ilman että alin valssi sen vuoksi vahingoittuu.

Kuviossa 4 on havainnollistettu vähän muunnettua suoritusmuotoa varten tarkoitettu hydraulinen piiri. Molemmissa alhaalla olevissa hydraulisissa sylintereissä 114 ja 214 on kaksi-toimiset männät 113 ja 213. Pumppu 27, joka imee painenestettä säiliöstä 28, on yhteydessä tulojohdon 29 kautta kytkinelimen 30 kanssa ja kahden haaran 31, 32 välityksellä, joissa kussakin on takaiskuventtiili 33, 34, poistojohtojen 35 ja 36 kanssa, niin että kytkinelimen 30 toimiessa männät 113 ja 213 puristuvat ylöspäin, kunnes laakerit 9 ovat vasteita 15 vasten. Lopuksi voidaan kytkinelin 30 jälleen sulkea tai, mikäli vuotohäviöitä on pelättävissä, pitää avonaisena normaalikäytön aikana.

Kun rainan repeämä todetaan, antaa signaalinanturi 37 erotussignaalin signaalijohtojen 38 välityksellä. Tämän erotus-signaalin vuoksi alkaa ohjauslaite 39 toimia, joka luovuttaa ohjaus johtojen 40 kautta ohjaussignaalin, joka on esitetyn diagramman 41 mukaisesti ajallisesti esiohjelmoitu ja sisältää esim. R- li 9 64961 ja C-elimistä rakennetun aikaelimen. Tämän asemesta voi ohjaus tapahtua myös potentiometrin 53 välioton 52 asemasta riippuvaisesti, jonka avulla laakerin 9 asema todetaan. Ohjaussignaali vaikuttaa kahden sulkuelimenä toimivan kuristuselimen 44 ja 45 ase-tuselimiin 42, 43 poistojohdossa 35 ja vastaavasti 36. Nämä ku-ristuselimet menevät sen vuoksi ensiksi sulkutilastaan suurimpaan avonaiseen tilaan, jossa kuristusvastus on mahdollisimman pieni. Erotusajan jälkeen pienenee kuristuspoikkileikkaus ja siten kuristusvastus kasvaa halutun jarrutusvaikutuksen aikaansaamiseksi. Kuristuselimet sulkeutuvat vähitellen, niin että tuloksena on myös nopeuden vähittäinen aleneminen.

Kaksitoimisten mäntien 113 ja 213 yläpuolella olevat tilat voidaan yhdistää kytkinelimien 46 ja 47 avulla valinnaisesti säiliön kanssa tai pumpunjohdon 48 kanssa. Erotussignaalin esiintyessä siirtyvät kytkinelimet 46 ja 47 havainnollistetusta lepo-asennosta työasentoon, niin että täysi pumpunpaine vaikuttaa ylhäältä mäntiin 113 ja 213. Täten valssien laskeutuminen nopeutuu vielä ja erotusaika lyhenee yhä edelleen.

ylempien hydraulisten sylinterien 16 ja vastaavasti 16 yhteydessä on mäntien 17 ja 117 yläpuolella ja alapuolella olevat tilat yhdistetty keskenään. Yhteinen johto 49 ja vastaavasti 149 sisältää sulkuventtiilin 50 ja vastaavasti 150, joka erotussignaalin esiintyessä ohjautuu sulkutilaan. Tällä tavalla pidetään ylempiin mäntiin 17 ja 117 kiinnitetyt ylimmän valssin 3 laakerit 10 liikkumattomina, kun erotustapahtuma alkaa. Normaalikäytössä sitä vastoin paineneste pääsee pumpunjohdosta 48 paineensäätölaitteen 51 ja molempien sulkuventtiilien 50 ja 150 kautta hydraulisiin sylintereihin 16 ja vastaavasti 116, joita erilaisten männänpintojen vuoksi kuormitetaan alaspäin suunnatulla voimalla. Tämä voidaan säätää hienosti.

Selitettyä periaatetta voidaan käyttää myös toisin rakennettujen kalanterien yhteydessä, esim. kun erotusiskun yhteydessä ylintä valssia vedetään ylöspäin tai kun koko linjakuor-mitus otetaan vastaan alhaalla olevien hydraulisten sylinterien välityksellä. Vaikka tämä periaate on erityisen edullinen useampia kuin viisi valssia käsittäviä kalantereita varten, voidaan myös pienemmän valssilukumäärän yhteydessä saavuttaa erotusajan lyheneminen. Ohjauslaite 39 voi toimia myös sillä tavalla, että diagramman 41 ensimmäisen vaakaosan loppu määrätään kytkimen 26 toimimisen avulla.

Claims (25)

1. Menetelmä kalanterin valssien nopeaksi erottamiseksi, jolloin alinta valssia (4), jonka laakerit (6) on tuettu alhaalla olevien hydraulisten sylinterien (14) männille (13), lasketaan pai-nenestettä poistamalla normaalista käyttöasennosta enemmän kuin valssien erottamiseksi toisistaan vaadittavien kaikkien rakojen summaa vastaavan erotusmatkan (h1) verran, tunnettu siitä, että alimman valssin (4) laskemisliikettä nopeutetaan suurimmalta osalta erotusmatkaa (h1) ja että valssin kuljettua erotusmatkan verran valssien laskemisliikettä jatketaan toisen, vähintään 50 % erotusmatkan pituudesta käsittävän osuuden (niin sanotun jarrutus-matkan h2) verran, jossa liike hidastuu pysähtyen lopuksi kokonaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jarrutusmatka (h2) on suurempi kuin erotusmatka (h1).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskemisliike tapahtuu jarrutusmatkan (h2) suurimmalla osalla likimain vakiolla hidastuksella.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nopeutta alennetaan portaattomasti nollaan saakka.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin erotusmatkan (h1) osalla hydraulista painevoimaa kohdistetaan erotussuunnassa alhaalla olevien hydraulisten sylinterien (14) mäntiin (13).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1...5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskemisliikkeen nopeus ainakin ero-tusiskun loppua kohti on vähintään 20 cm/s, edullisesti enemmän kuin 25 cm/s.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1...5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jarrutusmatka (h2) on likimain sama kuin yhden valssin ulosottamiseen ja sisäänasettamiseen tarvittava, erotusmatkaan (hl) lisättävä rako.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1...7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alinta valssia (4) nostetaan jarrutus-matkan (h2) suorittamisen jälkeen tuomalla painenestettä alhaalla olevaan hydrauliseen sylinteriin (14) erotusmatkan (h1) loppua vastaavaan odotusasentoon saakka.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1...8 mukainen menetelmä, .· V ',Λ 11 64961 tunnettu siitä, että ylin valssi (3) pidetään liikkumattomana alinta valssia (4) laskettaessa.

10. Laite kalanterin valssien nopeaksi erottamiseksi, jossa alimman valssin (4) laakerit (6) on tuettu hydraulisten sylinterien (14) männille (13), joiden isku sallii enemmän kuin valssien erottamiseksi vaadittavien kaikkien rakojen summaa vastaavan erotusmat-kan (hl), jolloin hydraulisiin sylintereihin (14) on liitetty männän (13) alapuolella olevasta tilasta lähtevä poistojohto (35, 36), jossa on erotussignaalin esiintyessä avautuva sulkuelin (44, 45), jonkin patenttivaatimuksen 1...9 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että isku on oleellisesti suurempi -erityisesti valssin ulosottamiseksi ja sisäänasentamiseksi vaadittavan raon verran - kuin erotusmatka (h1) ja että poistojohto (35, 36) on varustettu kuristuselimellä (44, 45), joka on ohjauslaitteen (39) avulla muunnettavissa siten, että kuristusvastus on likimain erotusmatkaa vastaavan erotusajan (t1) aikana pidetty pienimmässä arvossa ja siihen liittyvän jarrutusajan (t2) aikana kasvaa vähitellen.

10 64961

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuristuselin (44, 45) on samanaikaisesti tehty sulku-elimeksi .

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuristuselimessä (44, 45) on asetuselin (42, 43), joka on säädettävissä ohjauslaitteen (41) luovuttaman ohjaussignaalin suuruuden mukaisesti.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauslaite (41) luovuttaa ohjaussignaalin aikaohjel-masta riippuvaisesti.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että erotussignaali voi käynnistää aikaohjelman.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkimen (26) signaali voi käynnistää aikaohjelman, jota kytkintä käytetään erotusmatkan (tl) lopussa.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauslaite (41) luovuttaa ohjaussignaalin alhaalla olevan hydraulisen sylinterin männän (13; 113; 213) tai sille tuetun osan (9) asemasta riippuvaisesti.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 10...16 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaiseen alhaalla olevaan hydrauliseen sylinteriin kuuluu oma kuristuselin. ' \ 12 64961

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että alhaalla olevan hydraulisen sylinterin (114, 214) ja kuristuselimen (44, 45) väliseen poistojohtoon (35, 36) on liitetty hydraulisia sylintereitä varten yhteisen ja kytkinelimellä (30) varustetun painenesteen syöttöjohdon (29) takaiskuventtiilillä (33, 34) varustettu haara (31, 32).

19. Jonkin patenttivaatimuksen 10...18 mukainen laite, tunnettu siitä, että alhaalla olevassa hydraulisessa sylinterissä (114, 214) on kaksitoiminen mäntä (113, 213) ja männän yläpuolella olevaan tilaan voidaan erotussignaalin esiintyessä ainakin erotusmatkan osan aikana syöttää painenestettä kytkinelimen (46, 47) kautta.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 10...19 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylimmän valssin (3) laakerit (10) on yhdistetty ylhäällä olevien hydraulisten sylinterien (16, 116) mäntien (17, 117) kanssa ja mäntien alapuolella oleva tila on varustettu nesteensyöttö- ja poistojohdolla (49, 149), jossa on erotus-tapahtuman yhteydessä sulkeutuva sulkuventtiili (50, 150).

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylhäällä olevien hydraulisten sylinterien (16, 116) männät (17, 117) on varustettu ylimmän valssin (3) laakereita (10) kannattavalla männänvarrella (17a) ja männän yläpuolella ja alapuolella olevat tilat on yhdistetty yhteisesti sulkuventtiilin (50, 150) välityksellä hydraulisen järjestelmän kanssa.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 10...21 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylimmän ja alimman valssin välisiä välivalsseja (5) varten on laitteessa riippukaroja (18) erotusraon määrävine tukielimineen (19) ja että riippukaroihin (18) kuuluu jarruelementtejä (20a) välivalssien jarruttamiseksi.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että jarruelementteinä (20a) on jarrujousia, jotka on sovitettu riippukarojen (18) ylävasteen (20) ja niihin kuuluvan tuen (20b) väliin.

24. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että jarruelementteinä (20a) on jarrujousia, jotka on sovitettu riippukarojen (18) jokaisen tukielimen (19) ja niiden avulla tuettavissa olevien valssinlaakereiden (11) väliin.

25. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen laite, tunnettu siitä, että jarrujouset (20a) on tehty vaimentaviksi. 13 64961