FI69666B - Kalander - Google Patents

Description

69666

Kalenteri

Keksintö koskee kalanteria, jossa on telaryhmä, jolloin 5 a) alin tela muodostuu telanpäällyksestä, joka on tuettu telan pituuden yli ulottuvalla hydrostaattisella päällyksentukiraitteella kiertymättömänä pidettyyn kan-nattimeen ja on pystysuunnassa siirrettävissä kannattimen suhteen, 10 b) päällyksentukilaitteen paineohjauslaite syöt tää paineet, jotka aikaansaavat telanpäällyksen kohottamisen ja taipumantasauksen, c) liikkuvasti ohjatun ylimmän telan laakereihin tarttuu vähintään yksi hydrostaattinen kuormituslaite, 15 d) kannatinta pidetään laakereissa, jotka kukin hydrostaattisen laakerintukilaitteen avulla on asetettavissa runkoon kiinnitetyissä pystysuuntaisissa johteissa.

Eräässä jo tunnetussa kalanterissa (DE-AS 22 54 392) telanpäällys toimii yhdessä sen yläpuolella olevan telan 20 kanssa, joka kuten kannatinkin on laakeroitu kalanterin runkoon järjestettyihin laakereihin. Päällyksentukilaite käsittää ryhmän akselin suunnassa toisiinsa nähden siirrettyjä mäntä-sylinteriyksiköitä. Näihin syötetään paineita, jotka huomioivat kulloinkin telanpäällyksen painon ja 25 mahdollisesti myös muiden, telanpäällyksen ja ylimmän kiinteästi laakeroidun telan välissä olevien telojen painon, käsiteltävästä materiaalista riippuvan lisäkuormituksen ja taipumistasauksen. Paineenohjauslaitteen käyttö tulee tällöin vaikeaksi nimenomaan sen vuoksi, että jokai-30 nen kuormitusmuutos aiheuttaa taipumismuutoksen ja että tällöin tarvittava paineen kompensointi vaikuttaa taas kuormitukseen. Sitäpaitsi telanpäällys on laakeroitu itseasennoituvaksi ja on siis hyvin herkästi värähtelevä.

Keksinnöllä pyritäänkin kehittämään sellainen edel-35 lä selostettua rakennetta vastaava kalanteri, jossa pääl- 2 69066 lyksentukilaitteen paineen ohjaaminen on helpompaa ja jossa telanpäällykseen ei synny myöskään liikaa värähtelyjä.

Tähän päästään keksinnön mukaan siten, että 5 e) kaikkia ryhmän teloja kuormitetaan hydrostaat tisella kuormituslaitteella ylhäältä päin, f) alimman telan telanpäällykseen on molempiin päihin liitetty sen kanssa pystysuunnassa aseteltava vaste, joka paineenohjauslaitteen kehittämien paineiden 10 alaisena on vasten kannattimeen sovitettua vastetta, g) kannattimen laakerin ylimmän pääteasennon määrää runkoon kiinteästi sovitettu vaste.

Tässä rakenteessa voidaan ylös sijoitetulla kuormituslaitteella säätää tietty kuormitus tarkasti 15 ja täysin taipumistasauksesta riippumatta. Paineet, jotka suunnataan päällyksentukilaitteeseen, voidaan tällöin valita tarkasti telanpäällyksen muodosta riippuen (muoto saadaan selville esim. tuntoelimellä), ilman että on pelättävissä vastavaikutuksia telaryhmän 20 kuormitukseen. Tällöin on tosin huolehdittava siitä, että päällyksentukilaitteen yhteensä synnyttämät voimat ovat suurempia kuin telojen paino + kuormituslait-teen kohdistama kuormitus, niin että telanpäällyksen vasteet tukeutuvat kannattimen vastarajoittimiin, jol-25 loin telanpäällyksen työasento määräytyy tarkasti,

Koska telanpäällys on molemmista päistään yhdistetty voimapiirinä kannattimeen vasteosien ja vastarajoit-timien välityksellä ja on mahdollisesti tuettu vielä kannattimen laakerin avulla kalanterin runkoon, se ei 30 ole enää laakeroitu vapaasti itseasennoituvaksi. Sen värähtelytaipumus on tämän vuoksi saatu tuntuvasti pienemmäksi. Koska kuormituslaitteen avulla on mahdollista tasoittaa niitä muutoksia, joita on syntynyt telaryhmän korkeuteen esim. telojen sorvaamisesta joh-35 tuen, telanpäällys voi olla kalanteria käytettäessä mää-

II

3 6 9 6 6 6 rätyssä asennossa, niin että laskettaessa telaa alaspäin erotusväli pysyy aina samana. Päällyksentukilaitteen iskutilan korkeus voidaan käyttää täysin hyväksi telan erottamista varten ja suunnitella vastaavasti optimaa-5 liseksi. Vaikka ryhmän kaikki telat voivat siirtyä takaisin, takaa kannattimien laakerien kerran tapahtuva säätö sen, että telat ovat aina vaakasuorassa.

Erittäin yksinkertaiseen rakenteeseen päästään kalanterissa, jossa telanpäällyksessä on ainakin yksi 10 laakeriyksikkö, joka on kannattimeen nähden kiinteä, mutta liikkuu pystysuunnassa, muodostamalla vasteet po. laakeriyksikköön.

Laakerintukilaitteen liikkeen ei tarvitse myöskään olla liian suuri, vaan riittää, kun liike on yk-15 sin pienempi, mutta telantukilaitteen liikkeen kanssa kuitenkin suurempi kuin telan irrottamiseen tarvittava väli.

Kannattimen laakerin yläpääteasennon määräävä vaste toimii erittäin edullisella tavalla yhdessä laa-20 kerillä olevan vasteen kanssa. Tästä on se etu, että kannattimen laakerien siirrettävyydestä huolimatta te-lanpäällyksen ja kalenterin rungon väliin syntyy voima-piiri, joka pitää värähtelyn vähäisenä.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin piirustukses-25 sa esitettyjen suositettavien rakenne-esimerkkin avulla. Tällöin kuva 1 on sivukuva keksinnön mukaan varustetusta kalanterista, kuva 2 on etukuva telaryhmän kolmesta alimmasta 30 telasta, kuva 3 on leikkaus kuvan 2 linjaa A-A pitkin, kuva 4 on graafinen esitys laskeutumisliikkees-tä ja -ajasta, ja kuva 5 esittää erästä rakennemuunnelmaa.

6 9 6 6 6

Kuvassa 1 näkyvän kalanterin molemmissa päissä on runko 1. Ylimmän telan 2 ja alimman telan 3 välissä on välitelat 4 ja 5. Ylin tela 2 on laakeroitu molemmista päistään ao. laakeriin 6, joka liikkuu ulokkeiden 5 runkoon 1 muodostamassa pystyjohteessa 7 ylös- ja alaspäin ja on yhdistetty säätölaitteella 8 sylinterissä 10 liikkuvan ylemmän mäntä-sylinteriyksikön 11 mäntään 9. Yksikkö 11 muodostaa tällöin hydrostaattisen kuormituslaitteen. Välitelat 4 ja 5 on laakeroitu samoin pystyjohtees-10 sa 7 siirtyviin laakereihin 12 ja 13.

Alimmassa telassa 3 on telanpäällys 14, joka liikkuu pystysuunnassa ja on tuettu kannattimeen 16 useilla telan suunnassa keskenään siirretyillä mäntä-sylinteri-yksiköillä 15, jotka muodostavat yhdessä päällyksentuki-15 laitteen. Kannatin 16 on puolestaan sijoitettu laakereihin 18 kääntöosilla 17. Jokaisessa mäntä-sylinteriyksikös-sä 15 on mäntä, johon kuuluu laakeriosa 20 ja sylinteri 21. Näin muodostunut iskutila 22 on yhdistetty kannattimessa 16 olevan ohjauspaineputken 23 avulla paineenohjauslait-20 teeseen 24. Telanpäällyksen 14 päissä on laakeriosat 25, joiden kehäpintaan telanpäällys on laakeroitu. Lisäksi laakeriosissa on aukko 26, jossa on yhdensuuntaiset sivupinnat 27, jotka liittyvät toiminnallisesti kannattimen 16 vastaaviin sivupintoihin, niin että laakeriosa 25 ei 25 pääse pyörimään, mutta voi siirtyä pystysuunnassa. Aukon 26 alapinta muodostaa vasteen 28, joka voi kuvan 3 esittämällä tavalla liittyä toiminnallisesti vastarajoitti-men 29 muodostavaan kannattimen 16 alapintaan.

Kannattimen 16 laakerit 18 siirtyvät myös pysty-30 suunnassa runkoon liittyvässä johteessa 7. Siinä on kummankin rungon molemmilla puolilla uloke, joka muodostaa erilliset ohjauspinnat, jotka liittyvät toiminnallisesti laakerin 18 toisiinsa nähden vastakkaisiin ohjauspintoi-hin. Mäntä-sylinteriyksiköksi 30 muodostettu laakerintuki-35 laite pystyy sylinterissä 31 liikkuvan männän 32 avulla

II

69666 1~

D

iskutilan 33 paineen alaisena puristamaan vasta-rajoittimella 34 varustetun laakerin 18 runkoon kiinnitettyyn vasteeseen 35, jolloin laakerin 18 asento on määrätty tarkasti.

5 Paineenohjauslaitteessa 24 on säätöosa 36, joka muuttaa ohjaussignaalijohtoihin 37 liittyvistä laitteista riippuen (esim. telanpäällyksen 14 asennon ilmoittavat tuntoelimet) pumpun 38 syöttämän paineen niin, että mäntä-sylinteriyksiköiden 15 iskutiloissa 22 olevat pai-10 neet saavat aikaan sen, ettei telanpäällyksessä 14 ole sen ja välitelan 4 välisen raon kohdalla sanottavaa taipumaa. Lisäksi paine mitoitetaan niin, että telanpäällyk-seen 14 suuntautuva kokonaisvoima on suurempi kuin telanpäällyksen ja sen yläpuolella olevan telan painot + ylem-15 missä mäntä-sylinteriyksiköissä 11 oleva painekuormitus. Tästä johtuen telanpäällys nousee niin paljon ylöspäin, että vaste 28 koskettaa vastarajoittimeen 29. Koska myös kannattimella 16 on laakerin 18 kiinnityksen ansiosta määrätty asento, on telanpäällyksen 14 käyttöasento voitu 20 määrätä tarkasti. Taipumismuutokset pystytään siis kompensoimaan, ilman että tällä on vaikutusta telan kuormitukseen tai päinvastoin. Värähtelymahdollisuus on nyt tuntuvasti pienempi, koska telanpäällys 14 on yhdistetty laakeriosilla 25 voimapiirinä kannattimeen 16 ja tämä 25 vastaavasti voimapiirinä laakerin 18 avulla runkoon 1.

Ohjauslaitteen 24 poistojohdossa 40 on alaslasku-osa 39 ja normaalisti sulkeva sulkuosa 41 sekä tähän liittyvä kuristin 42, joka muuttuu erotussignaalin vaikutuksesta siten, että kuristusvastus pysyy minimiarvossa suun-30 nilleen erotusväliä h^ vastaavana erotusaikana t^ ja kasvaa vähitellen tähän liittyvänä jarrutusaikana Kuvan 4 esittämällä tavalla erotusliikkeeseen h-^ liittyy siis vielä jarrutusliike h2- Tällä tavoin telat saadaan alas hyvin nopeasti, koska erotustoiminnossa voidaan käyttää 35 hyvin suuria nopeuksia vähitellen tapahtuvan jarrutuksen 6 69666 vuoksi· Tähän liittyvät yksityiskohdat on esitetty tämän patenttihakemuksen omistajan aikaisemmassa patenttihakemuksessa P 28 45 055.7-27. Erotus- ja jar-rutusliikkeen summaa vastaava kokonaisliike H voi tulla 5 kysymykseen myös pienissä ti loissa sekä mäntä-sylinteri-yksiköihin 15 että aukossa 26 olevaan välykseen nähden, koska telanpäällys 14 siirtyy kaikissa käyttötilanteissa vasteen 28 rajaamaan yläasentoonsa.

Väliteloihin 4 ja 5 sekä ylimpään telaan 2 liit-10 tyy ripustuslaite 43, jota voidaan säätää moottorilla 44 vaihteiston 45 avulla. Tällä kertaa on kyseessä jo ennestään tunnettu, useista karaosista koostuva ripustuslaite, jossa vasteet 47, jotka liittyvät toiminnallisesti laakerien 12 ja 13 tukipintoihin 46, siirtyvät 15 yhdessä moottorin 44 avulla ja erikseen karaosia siirtämällä. Myös muuntyyppisiä ripustuslaitteita voidaan käyttää telalaakerien laskeutumisliikkeen rajoittamiseksi ero-tusliikkeen aikana.

Telan irrottamista varten sekä telanpäällys 14 et-20 tä laakerit 18 lasketaan alas poistamalla paineneste mäntä-sylinteriyksikön 30 iskutilasta 33. Vastaava liike h^ on tällöin suhteellisen pieni, pienempi kuin se liike, joka tarvitaan jonkin telan irrottamiseen. Telanpäällyk-sen 14 liike H + liike h^ riittää yhteensä kuitenkin te-25 lan irrottamiseen tarvittavan raon aikaansaamiseksi.

Kuvassa 5 nähdään kuvassa 1 esitetty kalanteri. Mäntä-sylinteriyksikön 15 liike on kuitenkin pienempi kuin liike H. Pumppu 38 on yhdistetty paineenohjauslait-teella 48 ja kaksitoimisella venttiilillä 49 yksiköiden 30 15 ohjauspainejohtoihin 23 ja mahdollisesti myös paineen- vähennysventtiilin avulla sekä kaksitoimisen venttiilin 50 välityksellä mäntä-sylinteriyksikön 30 painejohtoon 51. Ohjauslaite 52 antaa, kun signaalijohtoa 53 pitkin tulee erotuskäsky, samanaikaisesti vaihtokytkentäkäskyn molem-35 mille era. venttiileille 49 ja 50, joten molemmat mäntä-sylinteriyksiköt 15 ja 30 osallistuvat alaslaskuliikkee- 7 69666 seen. Yksikkö 15 pysähtyy, kun laakeriosan 20 alapuoli koskettaa kannattimen 16 yläpintaan, ja yksikkö 30 pysähtyy taas hieman myöhemmin, kun männän 32 alapinta ^koskettaa sylinterin 31 pohjaan.

5 Edellä kuvatusta rakenne-esimerkistä voidaan tehdä monia erilaisia muunnelmia. Esimerkiksi nyt esitetyn mäntä-sylinteriyksiköistä 15 koostuvan yhden ryhmän asemesta voidaan järjestää useita vastaavia ryhmiä, joiden kokonaisvoimat vaikuttavat suunnilleen telan tasossa. 10 Ohjauspinnoissa tapahtuvan laakeriyksikön 25 ohjauksen tilalla voidaan käyttää hydrostaattisia ohjausmäntiä.

Ei ole myöskään välttämätöntä, että kaikkiin mäntä-sylin-teriyksiköihin 15 syötetään oma, erillinen paine, vaan useita vierekkäisiä yksiköitä voidaan yhdistää ja syöt-15 tää niihin yhteinen paine. Päällyksentukilaite voi erillisten mäntä-sylinteriyksiköiden asemesta käsittää vähintään yhden, listoilla yms. rajatun painekammion, joka täytetään painenesteellä. Alemman mäntä-sylinteri-yksikön 30 ja vasteen 35 tilalla voidaan käyttää me-20 kaanista laakerintukilaitetta, jossa on esim. kierrekara. Kuormituslaitteen 11 ei tarvitse vaikuttaa laakereihin 6, vaan se voi, jos ylimmässä telassa 2 on telanpäällystä 14 vastaava telanpäällys, olla sijoitettu ylimmän telanpääl-lyksen sisäpuolelle, esimerkiksi erillisinä mäntä-sylin-25 teriyksikköinä.

Claims (5)

6 9 6 6 6 8

1. Kalanteri, jossa on telaryhmä, jolloin a) alin tela muodostuu telanpäällyksestä, joka on 5 tuettu telan pituuden yli ulottuvalla hydrostaattisella päällyksentukilaitteella kiertymättömänä pidettyyn kan--nattimeen ja on pystysuunnassa siirrettävissä kannattimen suhteen, b) päällyksentukilaitteen paineohjauslaite syöt- 10 tää paineet, jotka aikaansaavat telanpäällyksen kohottamisen ja taipumantasauksen, c) liikkuvasti ohjatun ylimmän telan laakereihin tarttuu vähintään yksi hydrostaattinen kuormituslaite, d) kannatinta pidetään laakereissa, jotka kukin hyd- 15 rostaattisen laakerintukilaitteen avulla ovat asetettavissa runkoon kiinnitetyissä pystysuuntaisissa johteissa, tunnettu siitä, että e) kaikkia ryhmän teloja (2-5) kuormitetaan hydrostaattisella kuormituslaitteella (11) ylhäältä päin, 20 f) alimman telan (3) telanpäällykseen (14) on molempiin päihin liitetty sen kanssa pystysuunnassa aseteltava vaste (28), joka paineohjauslaitteen (24, 48) kehittämien paineiden alaisena on vasten kannattimeen (16) sovitettua vastetta (29), 25 g) kannattimen laakerin (18) ylimmän pääteasennon määrää runkoon kiinteästi sovitettu vaste (35).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalanteri, jossa telanpäällyksessä on vähintään yksi laakeriyksikkö, jota pidetään kannattimen suhteen kiertymättömänä mutta pysty- 30 suunnassa siirrettävänä, tunnettu siitä, että vasteet (28 ) on muodostettu laakeriyksikölle (25).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että laakerintukilaitteen (30) liikerata (h^) on pienempi, mutta yhdessä telantukilait- 35 teen (15) liikeradan (H) kanssa suurempi, kuin yhden telan irrottamiseen tarvittava liikerata. 9 69666

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen ka-lanteri, tunnettu siitä, että runkoon kiinteästi sovitettu vaste (35) toimii yhdessä laakerilla (18) olevan vasteen (34) kanssa.

5 6 9 6 6 6 10