FI116855B - Järjestely telanippien sulkemiseksi - Google Patents

Description

Järjestely telanippien sulkemiseksi

Keksintö koskee patenttivaatimuksen l mukaista jäijestelyä telanipp si moninippikalanterissa.

5 Monitelaisessa kalanterissa (jatkossa myös moninippikalanteri) on i telaa, jotka sijaitsevat samassa tai eri telastossa samassa tai eri run yhdessä telastossa on aina 3-12 telaa. Kussakin telastossa on ensii viimeinen tela ja näiden telojen välissä on yksi tai useampia välite jää aina kahden vierekkäisen telan väliin telanippi, jossa kuituraina 10 naltaan halutulla tavalla. Telanippi muodostuu monitelakalantereis; moisen ja/tai elastisen pinnan omaavan telan, kuten polymeeripinnc lämmitetyn, sileäpintaisen terästelan tai valurautatelan väliin. Kuitui kin puolen kalanteroimiseksi samalla tavalla on monitelakalante kääntönippi, joka on telanippi, joka muodostetaan kahden samanla 15 esimerkiksi kahden polyymeeripinnoitteisen telan väliin. Kuituraina voidaan hallita myös siten, että kääntönipin sijaan kalanteri on ja telastoon. Tavallisessa superkalanterissa, jossa telaston taso sijaitsee tikaalisesti lattiatasoon nähden, ovat ylin ja alin tela taipumakomp lipintaisia teloja ts. teloja, joiden oman painon aiheuttama taipuma 20 telan sisäisillä kuormituselementeillä. Välitelat ovat vuorotellen koi :Y: silämmitteisiä teloja ja paperi- tai polymeeripintaisia teloja; nyky ."· polymeeripintaisia teloja. Viivapaine telanipeissä kasvaa siirrytt; • * * ....: alanippiin johtuen maan vetovoimasta ja telanippien viivakuormat i .·. : ominaispainosta. Telanippien konesuunnalle poikkisuuntaisissa vii 25 viivakuormaprofiilissa on myös usein poikkeamia johtuen väliteloje • « akselitappeihin vaikuttavista kuormitusvoimista, joita aiheuttavat aj . . laakeripesät ja höyrylaatikot.

4 · · • »· • · ·***: Hakijan kehittämässä nk. Optiload- monitelakalanteroinnissa (mi ' —----- 4 2 keamat telanippien konesuunnalle poikkisuuntaisissa viivakuormapri telat on lisäksi valittu niin, että niillä on lähes sama, maan painovc ominaistaipuma. Tällaisessa kalanterointitavassa voidaan kaikissa tel tää oleellisesti samaa viivapainetta eli telanippien viivakuormajakaui 5 Tällä kalanterointitavalla saavutetaan tämän hetkisistä kalanterointi kalanterointi-ikkuna ts. menetelmällä voidaan kalanteroida lähes kai tuja suurilla nopeuksilla paperin profilointilaadun pysyessä hyvänä.

Edellä esitetyssä nk. Optiload-menetelmässä on alin tela jäljestetty 1 teillä kalanterirungossa ja kalanterointi aloitetaan sulkemalla alate 10 olevat telanipit nostamalla alinta telaa ylöspäin välitelojen tasoss kiinnitetyillä hydraulisylintereillä. Lisäkuorma telanipeille tuodaan j< alhaalta käsin, esim. kuormittamalla ylintä tai alinta telaa lisäkuorma!

Keksinnön päätavoitteena on poistaa tekniikan tasossa ilmenevät epä keksinnön tavoitteena on saada aikaan telaston telanippien sulkemisi 15 sa alatelaan kytketyt raskaat hydraulisylinterit on mahdollista korvat järjestelyllä. Keksinnön lisätavoitteena on saada aikaan menetelmä, en viivakuormien sekä telaston telojen kuormitusten hallinta pysyy matta muuttuneesta telanippien sulkemismenetelmästä.

Edellä mainitut tavoitteet saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaise 20 telanippien sulkemiseksi monitelaisessa kalanterissa (moninippikalan • · • t · • · «

Keksinnön mukaisessa järjestelyssä monitelainen kalanteri (mon [*\ muodostuu yhteen tai useampaan runkoon kiinnitetystä yhdestä tai i ; *. lastosta. Kussakin telastossa on vähintään kolme telaa ja ainakin tela • · m nen tela ja viimeinen tela on varustettu välineillä, joilla niiden vaippi *···* 25 tää mainitun telaston tason suunnassa telaston väliteloihin päin. Järj ton ensimmäinen tela ja viimeinen tela ovat kiinteästi kiinnitetty ja f > yksi telaston väliteloista on kiinteästi kiinnitetty. Muut välitelat on vi sesti välineillä välitelojen oman painon ja/tai väliteloihin liittyvien 3

Telaston tason suunnalla tarkoitetaan tässä hakemuksessa telaston t< jän kautta piirretyn tason suuntaa.

Edellä esitetyssä jäljestetyssä ei tarvita raskaita hydraulisylintereitä t sen eli usein alimman telan nostamiseksi suljettaessa telanipit, kosk 5 tela ja viimeinen tela (tai ylätela ja alatela, mikäli telasto on verdkaal sa lattiatasoon nähden) on kiinnitetty kiinteästi runkoon tai muuhu kenne-elementtiin ja telanipit suljetaan siirtämällä ensimmäisen teli vaippaa välitelojen suuntaan.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa telaston telanippien viivaki 10 säädellään tuomalla telaston ensimmäiseen ja/tai viimeiseen telaan joka aikaansaa telaston telanippeihin viivakuorman. Tavanomaisista kalantereista poiketen ei lisäkuormitus vaikuta tasaisesti tai lineaaris viivakuormajakaumaan, vaan kuormituksen suuruus tietyssä telanipi tä, sijaitseeko kyseinen telanippi ennen kiinteästi kiinnitettyä välitel 15 jälkeen kun telastoon katsotaan vaikuttavan voiman suunnasta. Site telan lisäkuormituksella vaikutetaan oleellisesti vähemmän kiinte; välitelan ja viimeisen telan välissä olevien välitelojen telanippien kuin kiinnitetyn välitelan ja ensimmäisen telan välissä olevien välite en viivakuormiin. Viimeisen telan lisäkuormituksella vaikutetaan pi . 20 lisesti vähemmän kiinteästi kiinnitetyn välitelan ja ensimmäisen tela · · ·;·; en telanippien viivakuormiin kuin kiinteästi kiinnitetyn välitelan ja '·"· välissä olevien telanippien viivakuormiin.

• * 9

Siten kiinteästi kiinnitetyllä välitelalla aikaansaadaan huomattava i • ;\e: kyseistä välitelaa sijaitsevien telanippien viivakuormajakaumiin. Ti .···[ 25 kiinnitetyllä välitelalla saavutetaan se huomattava etu, että telanippie jakauman säätämiseen on käytössä tavanomaista enemmän keinoj , , kalanterointipotentiaalin säätämiseen saadaan lisämahdollisuuksia, *;./ dollista säätää mm. kuiturainan kummankin puolen profilointitulosi ···' kemmin.

4

Kuviossa 2 on esitetty kaaviomaisesti edestä päin katsottuna kuvi< telaston viivakuormajakauman kehitys kiinteästi kiinnitetyn valiteli sijaitsevissa telanipeissä.

Kuviossa 3A on esitetty kaaviomaisesti suoraan päätyyn katsottuna n 5 jossa on samassa rungossa kaksi telastoa.

Kuviossa 3B on esitetty kaaviomaisesti suoraan päätyyn katsottuna teri, jossa on kahdessa eri rungossa kaksi telastoa.

Seuraavassa käydään läpi ensin kuvioiden päärakenteet sekä se mil nöstä kuvioilla on tarkoitus havainnollistaa.

10 Kuviossa 1 havainnollistetaan samaan kalanterirunkoon sijoitettua ] monitelakalanteria 1 (=moninippikalanteri), jossa on viisi välitelaa keskimmäinen on kiinnitetty kalanterirunkoon 7 ja muut välitelat or vennysvälineillä niiden oman painovoiman kompensoimiseksi. Ka] alin tela 3 on kiinnitetty kalanterirunkoon. Kuvion mukaisessa tilani 15 naa W aletaan kalanteroida ja telanipit N suljetaan.

Kuviossa 2 havainnollistetaan telanippien N viivakuormajakauma kiinnitetyn välitelan eri puolilla keksinnön mukaisessa monitelakak . telasto 2 on samanlainen kuin kuviossa 1 esitetty. Telasto 2 on esitetl *** *;·; tettuna diagrammina kuormitusten havainnollistamiseksi. Kuviossa o * * * *·[·' 20 tettu lisäkuorman aikaansaamaa viivapainetta välitelan 4; 43 eri puoli telanipeissä N; Nbl, Nb2 sekä viivakuormajakauman kehittymis lanipeissä N.

• * • · · • · m ,···’ Kuviossa 3A on havainnollistetaan keksinnön edullista suoritusmuot • · telakalanterissa on kaksi telastoa 2. Kumpikin telaston osa on kiin . . 25 kalanterirunkoon. Kummassakin telaston osassa on ensimmäinen te] • ♦ · ·;; · tela 3 (ylä- ja alatela), jotka on kiinnitetty kiinteästi runkoon ja nii • · *···* kolme välitelaa 4. Väliteloista kaksi laitimmaista 4; 41,43 on kiinnit* * 5 oissa 3 A, mutta ne on kiinnitetty eri runkoihin. Kuviota 3B on yksin maila tavalla kuin kuviota 3A.

Kuvion 1 mukaisessa monitelakalanterissa 1 on ylätela 3; 31 ja alal viisi välitelaa 4; 41,42.43,44,45. Ylä-ja alatela on esitetty osittaise 5 kauskuviona niiden sisällä olevien kuormitusvälineiden 31a ja 32a ] miseksi. Lisäksi kalanteriin 1 kuuluu ulosottoteloja 6, joilla edellis* saapuva kuituraina irrotetaan telan pinnalta ennen kuiturainan syött vaan telanippiin. Ylin tela sekä alin tela ovat nk. Sym-teloja, joissa o kuormitusvälineet 3; 31, 32; 31a, 32a. Kuonnitusvälineillä 31a, 32a 10 pensoida ylä- ja alatelan 3 omasta painosta johtuvia taipumia, mutti on myös mahdollista sulkea kalaterm telanipit N ja aiheuttaa mainil peihin haluttu kuormitus. Kuormitusvälineet 31a, 32a muodostuvat k< elementtirivistä, jotka on kukin kiinnitetty kiinteään akselirunkoon (e ossa). Kussakin kenkäelementtirivissä on useita erillisiä kenkäele: 15 voidaan kuormittaa niihin johtavilla hydraulinestekanavien välitykse kuvioissa). Kenkäelementtien päällä on joustava, polymeeripintaii 3 Ib, 32b, jota on mahdollista pyörittää kenkäelementtien päällä. Täi] kätelan rakenne on sinänsä tavanomainen ja sitä on kuvattu esim* omassa patenttihakemuksessa, joten sen rakennetta ei kuvata tässä tar] . 20 Ylin tela 3; 31 ja alin tela 3; 32 (tai ensimmäinen ja viimeinen tela) * · ·;·; suoraan kalanterirunkoon 7 sopivilla kiinnityselementeillä 31c, 32c.

• · » • « · • · .***: Ylimmän ja alimman telan välissä on viisi välitelaa 4, joista keskimr *♦* ···.: 4; 43 on niinikään kiinnitetty suoraan kalanterirunkoon 7 samalla ta : ja alin telakin. Laitimmaiset välitelat, eli ensimmäinen välitela 4; 41 j .*··[ 25 la 4; 45 telaston ensimmäisestä eli ylimmästä telasta 3; 31 katsottuin tettyjä kokilliteloja. Mainitut laitimmaiset välitelat 4; 41,45 ovat kov; . , ja, jotka on päistään laakeroitu pyörivästi laakeripesiin 41a, 45a. Lail *·,/ litelojen 41, 45 ja kiinteästi kiinnitetyn välitelan 43 välissä olevat väli • * ···* välitela 4; 42 ja neljäs välitela 4; 44 ovat joustavapintaisia polymee 6 tettu kevennyslaitteilla kuten mäntä-sylinterielimillä 5b. Kevennysv pensoidaan kyseisten telojen omasta painosta aiheutuvia poikkea konesuunnalle poikkisuuntaisissa viivakuormaprofiileissa. Kuom rakenne on sinänsä tavanomainen ja niiden tarkemman rakenteen s 5 esimerkiksi hakijan omaan FI-patenttiin 96334. Välitelojen 4 halkais valittu siten, että niiden luonnollinen ominaistaipuma on oleellisen Kuviossa l kuiturainaa W aletaan kalanteroida ja telanipitN suljeti suljetaan kuormittamalla ylä-ja alatelan 3; 31, 32 sisäisiä kuormit 32a. Kuormitus välineitä 3 la, 32a kuormitetaan johtamalla kenkäele 10 raulinestettä siten, että hydraulineste muodostaa kenkäelementtien pyörivien ylä- ja alatelojen vaippojen väliin voitelevan nestekerroks< ja ylätelan kenkäelementtejä kuormitetaan laajenee mainittujen tela päin. Kuviossa on esitetty katkoviivalla telojen 31,32 vaippojen 3 Ib kun kenkäelementtejä ei kuormiteta ja yhtenäisellä viivalla telojen v 15 31b, 32b, kun kenkäelementtejä kuormitetaan. Laajetessaan alate työntää sen yläpuolella olevat telanipit N; Na2, Nb2 ja Nc2 kiinni, telan vaippa 3 Ib työntää laajetessaan alapuolellaan olevat telanipit Nc2 kiinni. Kuormittamalla ylä- ja alatelan kenkäelementtejä hai voidaan telanippeihin N aikaansaada viivapaine välillä noin 0-500 k] 20 Kuviossa 2 esitetään telaston 2 telanippien N viivakuormajakaunn . kohdistettaessa väliteloihin 4 alatelalla 3; 32 kuormituksia. Tarkasti T* seksi oletetaan, että välitelojen oma painovoima sekä väliteloihin 4; 44 liittyvien apuvälineiden aiheuttama kuormitus on täysin kevennet '···] samanlainen kuin on esitetty kuviossa 1 jolloin välitela 43 on kiin 25 runkoon kiinnitetty. Kuviossa on esitetty kuinka alimpaan telaan tr # ♦ V·: tus F1 aiheuttaa kiinteästi kiinnitetyn valitelen alimmaisen telan • » » L„: lanipissä N; Nc2 viivakuorman F2 ja välitelan toisella puolella lanipissä N; Ncl viivakuorman F3. Lisäkuormitus F1 ja kuormituk merkitty suurin piirtein alatelan ja telanippien keskikohdalle res • # .·*·. 30 tosiasiassa ko. kuormitusvoimat ovat jakautuneet koko alatelan ja Λ Λ Λ 7 ja välitelan 44 välisessä telanipissä Nc2. Lisäkuormitus voidaan tuo( joko mainittujen ylä- ja alatelojen 3; 31, 32 sisäisillä kuormitus\ kompensoidaan tavallisesti mainittujen telojen painovoiman aihei taipumia tai vaihtoehtoisesti kuormitus voidaan tuoda mainittuihin te! 5 lisella voimalla kuten telaston ulkopuolisella telalla, jolla painettais alatelaa 32 telaston suunnassa väliteloihin 4 päin. Telaston tason f kuin telaston telojen keskilinjan kautta piirretyn tason suunta.

Kuviossa 2 on esitetty myös alatelaan 3; 32 tuodun lisäkuormitukset ma nippikuormajakauma. Tiettyyn telanippiin N kohdistuva nippikut 10 ty jatkumaan aina koko telan yli kuormien havainnollistamiseksi, telanipissä vaikuttava nippipaine ei välttämättä jatkuisikaan itse tela na. Kuvion diagrammista nähdään, että lisäkuormituksella F1 aik lanippeihin, jotka sijaitsevat alatelan 32 ja kiinteästi kiinnitetyn väliU eli telanippeihin Na2, Nb2, Nc2, suurempi viivakuormitus kuin kili 15 tyn välitelan 4; 43 jälkeen sijaitseviin telanippeihin Nai, Nb 1 ja Ne 1 katsotaan voiman (kuormituksen) F1 vaikutus suunnasta. Koska kiii tyn välitelan 4; 43 ensimmäiseltä puolelta tuleva kuormitus pienene* siirryttäessä mainitun välitelan ensimmäisellä puolella sijaitsevalta te välitelan vastakkaisella puolella sijaitsevaan telanippiin, voidaan kiir 20 la vaikuttaa huomattavasti telanippien viivakuormajakaumaan ja sitt< ... paa tarkemmin kuiturainan kummankin puolen profiloitumista.

* • m * * \v Kuviossa 3A esitetty monitelainen kalanteri muodostuu kahdesta s« kiinnitetystä telastosta 2, joiden välissä on nk. kääntönippi. Telastol ·:**: ja tämän havainnollistamiseksi niiden osat on merkitty samoilla nui 25 pikin telasto 2; 21 ja 2; 22 muodostuu kiinteästi runkoon kiinnitetyis ·***. loista 31, 32 sekä kolmesta välitelasta 4, joista keskimmäinen 42 väl ·»· tetty kiinteästi runkoon. Laitimmaiset välitelat 41 ja 43 ovat polyme ,··. : elastisia teloja ja runkoon kiinnitetty välitela 43 on lämmitetty sileäf • ·* US litela. Laitimmaiset välitelat on ripustettu runkoon samalla tavalla ku 8 siä kokilliteloja, jolloin telastoon muodostuu nk. kääntönippi, jolle mahdollista hallita kuirurainan kummankin puolen profilointia tehok

Kuviossa 3B esitetyn monitelaisen kalanterin telastot 2 ja niiden < ovat samanlaiset kuin kuviossa 3A, mutta nyt telastot on sijoitetti 5 jolloin kuituraina W viedään telastolta toiselle ilmassa.

Alan ammattimiehelle on ilmeistä, että keksintö on mahdollista to muullakin tavalla edellä esitetyissä esimerkeissä kuvattujen toteutus si.

Niinpä vaikka keksinnön mukaisen monitelakalanterin (moninipp 10 dessä telastossa onkin edullisesti suhteellisen vähän teloja, voi kus olla eräissä tapauksessa jopa 10-15 telaa. Edellä kuvatuissa telastoi alin telan nk. sym-teloja, joissa käytetään telan vaipan kuormittani] laisia paineistusvyöhykkeitä sisältäviä paine-elimiä. On kuitenkin ta ta korvata edellä esitetyt telojen sisäiset kuormitusvälineet muilla t 15 tunnetuilla kuormitusvälineillä, joilla pystytään siirtämään ala- ja Iti paa välitelojen suuntaan telaston määräämässä tasossa.

Samoin edellä esitetyissä esimerkeissä telastot sijaitsevat oleellisest massa vaakatasoon nähden. Telaston tason kulmalla suhteessa vaal tenkaan ole sinänsä mitään merkitystä, ja asettamalla monitelainen ·*·· 20 sen teloista esimerkiksi vaakatasoon tai johonkin muuhun kulmaan • · · *·]·* Iillä, voidaan osa tai kaikki välitelojen omasta painovoimasta jättää *···* ta. Mikäli välitelojen omaa painovoimaa ei tarvitse kompensoida ei T * sä väliteloissa tarvita välttämättä välineitä välitelojen oman painon k ♦ % * » · • ·♦ .···. Edellä esitetyissä esimerkeissä telaston ensimmäinen ja viime 25 kiinteästi kiinnitetty välitela on kiinnitetty (kalanteri)runkoon. On . täysin mahdollista kiinnittää mainitut telat paperi- tai kartonki rakenteisiin tai lattialla sijaitsevaan tukeen.

« 9

Piirustusten pääosien merkinnät

Kalanteh 1

Telasto 2

Ensimmäinen tai viimeinen tela 3 5 Välitelat 4

Kevennysväline 5

Poisottotela 6

Runko 7

Kuituräina W

10 Telanippi Na» Nb, Ne

Muissa osissa on noudatettu numerointitapaa, jossa osan ensimmäi moittaa mihin pääosaan ko. osa liittyy.

♦ · • 1 · • 1 i 4 · 44 4 * • 4 444 4 4 4 ♦ 4 · 4 4 4 • 44 • 4 »»» • 4 • 4 44 4 « • 4 4 4 4 4 4 4 *44 4 « 4

Claims (5)

1. Järjestely telanippien (N) sulkemiseksi moninippikalanterissa teri muodostuu yhteen tai useampaan runkoon (7) kiinnitetystä kah 5 masta telastosta (2), jolloin kussakin telastoissa on vähintään kolme telaston ensimmäinen tela (3; 31) ja viimeinen tela (3; 32) on varu joilla niiden vaippaa voidaan siirtää mainitun telaston välitelojen (4 nettu siitä, että - telaston ensimmäinen tela (3; 31) ja viimeinen tela (3; 32) on kiintf 10. ainakin yksi telaston väliteloista (4) on kiinteästi kiinnitetty ja n varustettu kevennysvälineillä väliteloihin liittyvien apuvälineiden jolloin - telaston (2) telanipit (N) suljetaan siten, että - ensimmäisen telan (3; 31) ja kiinteän välitelan välissä olevat tel 15 siirtämällä telaston ensimmäistä telaa telaston tason suuntaisesti suuntaan, - viimeisen telan (3; 32) ja kiinteän välitelan välisten telojen telanip tämällä telaston viimeistä telaa telaston tason suuntaisesti välitelojer i * · ,V, 2. Patenttivaatimukseni mukainen järjestely, jossa välitelat (4)' * 4 20 tettu välineillä välitelojen oman painon keventämiseksi, tunnettu si ensimmäinen tela (3; 31) ja viimeinen tela (3; 32) on varustettu i \ [ välineillä (31a, 32a), joilla voidaan kompensoida mainittujen teloje * » a '·voimasta johtuvat poikkeamat mainittujen telojen taipumassa ja mai välineillä voidaan myös siirtää ensimmäisen telan ja viimeisen telan 25 32b) telaston tason suuntaisesti välitelojen (4) suuntaan • · • ♦ # ♦ · · ”·% 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jäijestely, tunnettu si • · 11

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely» tunnettu siitä, et (3; 31, 32) on kaksi tai useampia kenkäelementtejä (31a, 32a) telan ’ seksi ja kuiturainan (W) profiloimiseksi.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-5 mukainen järjes 5 dellään lisäksi telaston telanippien (N) viivakuormajakaumaa, tela; seen ja/tai viimeiseen telaan (3; 31, 32) tuotavalla lisäkuormituksen tä, että - telaston (2) ensimmäisen telan (3; 31) lisäkuormituksella vaikutei vähemmän kuin kiinnitetyn välitelan ja viimeisen telan välissä ole 10 telanippien viivakuormiin kuin kiinnitetyn välitelan ja ensimmäise olevien telanippien viivakuormiin ja - telaston (2) viimeisen telan (3; 32) lisäkuormituksella vaikutetaan hemmän kiinnitetyn välitelan ja ensimmäisen telan välissä olevien lanippien viivakuormiin kuin kiinnitetyn välitelan ja viimeisen telan 15 telanippien viivakuormiin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jäijestely, tunnettu siitä, ett tuodaan telaston ensimmäiseen ja/tai viimeiseen telaan (3; 31, 32) sisäisillä kuormitusvälineillä. * IM ·;·; 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, ett · « ’·[·* 20 tuodaan telaston (2) ensimmäiseen ja/tai viimeiseen telaan (3; 31,32^ ulkopuolisella kuormitusvälineellä kuten telaston ulkopuolisella telal * • · .·. : Patentkrav • ·» • m • » *