FI64733C - Ystningsutrustning - Google Patents

Description

Γβ1 KUULUTUSJULKAISU

lBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 64 73 3 C (45) rs + cr.tti l' ;· '- 0 01 1934

Patent e^ddelat ^ * * (51) K*.ik.3/int.ci.3 A 01 J 25/02, 25/06 SUOMI —FINLAND (21) P»w»*tt<h«k*mu«-PM.nt»iwekiiln| 761057 (22) Hak«ml*pilvt— Ameknlngsdag 15 · 0¾ . 7b (23) Atkuptlvl—GUtlghattdig 15·Ot. 76 (41) Tulkit Julkiseksi — Bllvlt offentllg 19.10.76

Patentti· ja rekisterihallitus ............. „ _ · (44) Nihtlviktlpanon ]· kuuLjutkalsun pvm. —

Patent· och registerstyrelsen ' ' Ansekan utiagd och utUkriften puMictrad 30.09.83 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prlorltet 18.04.75

Ruotsi-Sverige(SE) 750^503~9 (71) Alfa-Lavai Aktiebolag, Postfack, S-IU7 00 Tumba, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Claes Bertil Sjöholm, Malmö, Karl Johan Georg Märtensson, Lund, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5M Juustoutuslaitteisto - Ystningsutrustning Tämä keksintö koskee juustoutuslaitteistoa, joka käsittää poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisen seisovan säiliön, jolla on olennaisesti vaakasuora keskiakseli, ja joka on edullisesti sylinterin muotoinen, säiliössä liikkuvan työkalun koaguloidun kattilamaidon leikkaamiseksi ja sen jälkeen tapahtuvaa saadun juustomassan hämmentämistä varten sekä työkaluun yhdistetyn käyttöakselin, joka on sovitettu kiertämään työkalua säiliön keskiakselin ympäri.

Tavanomainen juustoutuslaitteisto käsittää yleensä niin sanotun juus-tosammion, jonka muodostaa joko pystyasennossa oleva sylinteri tai pitkänomainen avoin säiliö. Ranskalaisessa patentissa 1 5^9 566 on esitetty sylinterimäinen juustosammio, joka on varustettu automaattisesti toimivilla työkaluilla juustomassan leikkausta ja sen jälkeen tapahtuvaa hämmennystä varten. Saksalaisessa patentissa 1 052 150 on esitetty pitkänomainen juustosammio, joka on varustettu työkaluilla samoja tarkoituksia varten kuin edellä.

Aikaisemmin käytettiin usein pitkänomaisia avonaisia j uustosamrnioita, jotka tavallisesti oli varustettu tasaisella pohjalla. Valmistettaessa tiettyjä juustolajeja käytettiin tällaisia juustosammioita paitsi itse juustoutukseen myös juustoutuksessa saadun juustomassan kokoon-puristukseen. Ennen kuin juustomassa poistettiin juustosammiosta se puristettiin juustosammion pohjaan, kunnes vain pieni määrä heraa oli siinä jäljellä. Juustomassan kokoonpuristus tapahtui normaalisti heran ollessa vielä läsnä juustosammiossa, ts. puristus tapahtui herapinnan alapuolella, koska heralla on pienempi ominaispaino kuin 2 64733 valmiilla juustomassalla. Niinpä näissä tapauksissa oli tarpeen käyttää avonaisia juustosammioita, jotta yksinkertaisella tavalla oli mahdollista suorittaa mainittu juustomassan kokoonpuristus ja jotta kokoonpuristuksen jälkeen oli myös mahdollista poistaa juusto-massa sammiosta. Syynä siihen, että juustosammiot tehtiin pitkänomaisiksi eikä sylinterimäisiksi lienee ollut se, että juustomassaan oli helpompi päästä käsiksi pitkänomaisessa juustosammiossa kuin tilavuudeltaan yhtäsuuressa sylinterimäisessä juustosammiossa.

Vähitellen keksittiin muita menetelmiä juustomassan puristamiseksi, jolloin mainitussa ranskalaisessa patentissa esitettyä tyyppiä oleva juustoutuslaitteisto tuli käyttöön. Suurista sylinterimäisistä juus-tosammioista, jollaisia tällöin alettiin käyttää, poistettiin juusto-massa juustoutuksen päätyttyä juustosammion pohjassa sijaitsevan pois-toaukon kautta. Tietyissä tapauksissa hera poistettiin käyttäen erityistä herasiivilälaitetta, joka esimerkiksi oli sovitettu laskettavaksi alas juustosammioon ylhäältäpäin.

Sen jälkeen kun tällainen uudenaikainen laitteisto oli kehitetty, käytettiin yhä harvemmin vanhanaikaisia pitkänomaisia juustosammioita. Syynä tähän on ennen kaikkea se, että tällaista tyyppiä olevat juustosammiot eivät sovellu yhtä hyvin leikkaus- ja hämmennystyökalu-jen automaattiseen käyttöön kuin sylinterimäiset juustosammiot. Ne eivät myöskään sovellu yhtä hyvin koko juustoutulaitteiston pesuun.

Mainitussa ranskalaisessa patentissa esitettyä lajia olevassa uudenaikaisessa juustoitulaitteistossa on kuitenkin muutamia epäkohtia. Olennaisin näistä on se, että laitteistolla on erittäin monimutkainen rakenne, laitteiston ollessa sen vuoksi varsin kallis. Erikoisesti ovat laitteiston elimet leikkaus- ja hämmennystyökalujen käyttämiseksi saaneet monimutkaisen rakenteen. Syy tähän monimutkaiseen rakenteeseen on seuraava: käytännöllisistä syistä ei käy päinsä ylittää tiettyä syvyyttä juustosammiossa. Sekä juustomassan leikkaus että sitä seuraava leikattujen juustorakeitten hämmennys tulee sitä 'vaikeammaksi kuta. syvemmäksi juustosammio tehdään. Jos tällöin juustosam-mion tilavuutta lisättäessä halutaan säilyttää juustosammion sylinte-rimäinen muoto, on sammion läpimittaa suurennettava. Suuri läpimitta asettaa kuitenkin suuria vaatimuksia leikkaus- ja hämmennystyökaiui lie sekä edelleen niiden käyttölaitteille. Ranskalaisen patentin mukaisesti on sen vuoksi juustoutuslaitteisto varustettu kahdella leikkaus- ja 3 64733 hämmennystyökalulla, jotka osaksi ovat yhteisen akselin, nimittäin juustosammion keskiakselin ympäri kiertyviä, osaksi tietyllä etäisyydellä keskiakselista sijaitsevien erillisten akselin ympäri kiertyviä. Elimet työkalujen tällaisten ns. planeettaliikkeitien aikaansaamiseksi ovat erittäin kalliita.

Vielä eräs kustannuksia lisäävä seikka käytettäessä suurta sylinteri-mäistä juustosammiota, jossa kahden työkalun on kierryttävä sekä juustosammion keskiakselin ympäri että tietyllä etäisyydellä juustosammion keskiakselista sijaitsevien erillisten akselien ympäri, on se, että juustosammio on varustettava tasaisella ja hyvin vahvistetulla pohjalla. Jos molempien työkalujen on juustosammiossa kiertyessään aikaansaatava juustomassan tehokas leikkaus ja hämmennys juustosammion kaikissa osissa, sammion pohjaa ei voida vahvistaa tekemällä se esimerkiksi kartiomaiseksi.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada juustoutuslaitteisto, joka käsittää säiliön sekä siinä kiertyvän työkalun juustomassan leikkaamista ja sen jälkeen tapahtuvaa hämmennystä varten, joka laitteisto on yksinkertainen ja halpa sekä mahdollistaa hyvin suurien juustoutussäiliöitten käytön ilman, että monimutkaisia ja kalliita laitteita leikkausta ja hämmennystä varten tarvitaan.

Tämä tavoite voidaan saavuttaa keksinnön mukaan sellaisen juustou-tuslaitteiston avulla, joka on selityksen alussa kuvattua tyyppiä ja jossa työkalu on kierrettävissä koko keskiakselin ympäri, ja siten sovitettu leikkaamaan ja hämmentämään kaikki säiliössä oleva koaguloitu kattilamaito ja juustomassa säiliön ollessa olennaisesti täytetty, ja että tähän tarkoitukseen sopiva työkalu käsittää sinänsä tunnetut liikkuvat elimet, jotka on sovitettu työkalun kiertyessä tiettyyn suuntaan koagulaatin ja työkalun välille syntyvän suhteellisen liikkeen vaikutuksesta automaattisesti joutumaan asentoon, jossa ne sallivat koagulaatin kulun työkalun läpi, niin että koagulaatti tulee leikatuksi, mutta työkalun kiertyessä päinvastaiseen suuntaan juustomassan ja työkalun välille syntyvän suhteellisen liikkeen vaikutuksesta automaattisesti joutumaan asentoon, joissa ne ainakin osittain estävät juustomassan kulun työkalun läpi, niin että leikatun juustomassan hämmennys tulee mahdolliseksi.

14 64733 Tätä keksintöä soveltamalla voidaan cäyttää hyvin suuriakin juustou-tustankkeja ilman, että juustomassan leikkaukseen ja hämmennykseen tarvittavat laitteet tulevat olennaisesti kalliimmiksi kuin pienissä juustoutustankeissa. Juustoutustankin kokoa voidaan siis vaihdella hyvin laajoissa rajoissa säilyttämällä samalla käsiteltävän juusto-massan pystysuora syvyys tankissa muuttumattomana. Tarvitsee vain suurentaa tai pienentää tankin vaippapintaa tankin akselin suunnassa, minkä lisäksi on tarpeen vastaavasti pidentää tai lyhentää työkalua akselin suunnassa. Mitään kallista rakenteenmuutosta työkalun käyttölaitteeseen ei tarvitse suorittaa. Juustoutustankilla ei myöskään tarvitse olla vahvistettua tasaista pohjaa. Juustoutustankin päätyseinämät voidaan edullisesti tehdä kartiomaisiksi.

Mainittakoon, että vaakasuoran akselin omaavaa sylinterimäistä säiliötä on aikaisemmin ehdotettu juustoutustarkoituksia varten. Esimerkiksi ruotsalaisessa patentissa 104 769 on esitetty tällainen sylinterimäinen säiliö. Kuitenkaan ei ole kyseessä paikallaan seisova tankki sen keskiakselin ympäri kiertyvine työkaluineen, vaan pyöriväksi sovitettu säiliö sen päätyseinämiin tiettyyn etäisyyteen keskiakselista laakeroituine työkaluineen. Ajatus tässä ruotsalaisessa patentissa ehdotettuun laitteistoon on saatu tavanomaisesta voinvalmistukseen (kirnuamiseen) käytettävästä laitteistosta. Laitteisto ei kuitenkaan ole koskaan tullut käyttöön juustonvalmis-tuksessa, mikä mahdollisesti on johtunut siitä, että ehdotetulla laitteistolla oli monimutkainen rakenne. Juustoutuslaitteiston kehitys jatkui sen sijaan toista tietä, joka johti yllämainitun ranskalaisen patentin mukaisiin laitteisiin.

Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa työkalu käsittää joukon tankin keskiakselista lähelle tankin vaippaseinämää ulottuvia leikkauselimiä, sopivimmin samansuuntaisilla teräväksi hiotuilla terillä varustettuja veitsiä, sekä joukon kääntyviä läppiä, jotka on sovitettu liikkumaan asentoihin, jossa ne peittävät ainakin osan leikkauselimien väleihin jäävistä aukoista, ja pois näistä asennoista. Keksinnön tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksista.

5 64733

Keksintöä selitetään seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen. Piiristuksessa kuvio 1 esittää pitkittäisleikkausta keksinnön mukaisesta juustoutustankista, kuvio 2 tankin poikkileikkausta katsottuna vasemmalta puolelta kuviossa 1, kuviot 3 ja esittävät juustomassan leikkaamiseen ja hämmentämiseen käytettävän työkalun osaa, ja kuvio 5 esittää kaaviomaisesti juustoutustankin poikkileikkausta, katsottuna vasemmalta puolelta kuviossa 1, sekä tiettyjä elimiä, jotka on sovitettu toimimaan yhdessä juustomassan leikkauksen aikana.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty sylinterimäinen juustoutustankki 1, jota kannattaa joukko jalkoja 2 siten, että tankin keskiakseli tulee sijaitsemaan olennaisesti vaakasuorassa. Pieni kaltevuus, noin 2° on kuitenkin keskiakselilla vaakatason suhteen syistä, jotka myöhemmin selitetään. Tankin 1 päätyseinämät ovat muodoltaan kartiomaisiä, ja niistä toisen lävitse ulottuu tankkiin keskeisesti akseli 3. Tämä akseli, joka on laakeroitu vastakkaiseen päätyseinämään, kannattaa juus-toutustankissa olevan juustomassan leikkauksen ja hämmennyksen suorittavaa työkalua M. Viitteellä 5 on merkitty tiiviste akselin 3 ja sen seinämän välillä, jonka lävitse akseli 3 on viety juustoutustankkiin.

Juustoutustankin ulkopuolella on akseli 3 kytkimen 6 välityksellä yhdistetty lyhyeen akseliin 7, johon on liitetty hihnapyörä 8. Hihnan 9 välityksellä hihnapyörää 8 pyörittää toinen hihnapyörä 10, jota käyttää moottori 11. Moottori 11 on sovitettu kiertämään työkalua 4 juustoutustankin 1 keskiakselin ympäri vaihtoehtoisesti jompaan kumpaan suuntaan. Kytkimessä 6 on akselien 3 ja 7 väliin jätetty pieni välys 12, niin että tiiviste 5 voidaan tarvittaessa helposti vaihtaa, kun kytkin 6 on ensin poistettu. Selvyyden vuoksi on akselia 7 kannattava laakeri jätetty pois piirustuksesta.

Juustoutustankin 1 yläosassa on tarkastusaukko 13, joka on peitetty tarkastusluukulla 13a. Viitteellä 14 merkitty tankin 1 yläosassa sijaitseva toinen aukko on tarkoitettu herasiivilän 15 tankkiin 1 laskemista varten. Herasiivilää 15 kannattaa taivutettu putki 16, joka kohdassa 17 on kääntyvästä yhdistetty tankiiin 1. Herasiivilä 15 on käännettävissä niiden asentojen välillä, jotka ilmenevät kuvioista 1 ja 2. Juustoutustankin alaosassa on tyhjennysaukko 18. Juustomassan yläpinta tankissa on merkitty kolmiolla.

6 64733

Työkalu 4 on jaettu useaan lohkoon 4a, 4b, 4c, 4d, 4e ja 4f, jotka sijaitsevat peräkkäin pitkin akselia 3, kuten näkyy kuviosta 1. Esitetyssä sovellutusmuodossa työkalu käsittää kuusi lohkoa 4a-4f. Lohkot 4a-4f on liitetty akseliin siten, että ne muodostavat kulman toistensa suhteen, kuten ilmenee kuviosta 2. Esitetyssä sovellu-tusmuodossa lohkot 4a-4f on sijoitettu pitkin akselia siten, että ne ulkonevat siitä ruuvikierteen peräkkäisten osien tapaan. Toisistaan kauimpana sijaitsevat lohkot 4a ja 4f muodostavat keskenään kulman, joka on noin 90°.

Jokainen lohko 4a, 4b, 4c, 4d, 4e ja 4f muodostaa kulman myös akselin 3 kanssa, kuten ilmenee kuvioon 1 merkitystä katkoviivasta 19, joka on tarkoitettu kuvaamaan uloimpana vasemmalla sijaitsevaa, akselin 3 takana piilossa olevaa lohkoa 4f.

Kuviot 3 ja 4 esittävät yhtä työkalunlohkoa yksityiskohtaisemmin. Se käsittää akseliin 3 kiinnitetyn kehyksen 20, johon on tuettu joukko veitsiä, joiden poikkileikkaus käy ilmi kuvion 3 erillisestä kuvasta A. Veitsistä osa 21 sijaitsee olennaisesti kohtisuorassa akselia 3 vastaan, kun taas toiset 22 ovat olennaisesti akselin 3 suuntaisia. Uloimpana akselista 3 olevassa osassaan kehys kannattaa lisäksi kolmea läppää 23. Läpät on kääntyvästi liitetty kehykseen 20 olennaisesti akselin 3 suuntaisten akselien välityksellä, kuten näkyy kuviosta 4. Veitset 21 ja 22 rajoittavat läppien 23 kääntöliikettä yhteen suuntaan, erillisten pysäyttimien 24 rajoittaessa läppien kääntöliikettä toiseen suuntaan. Läpät 23 sijaitsevat veitsien 21 ja 22 takasivujen puolella, jotka sivut eivät ole teräviksi hiotut. Kuviossa 4 nuoli B merkitsee työkalunlohkon kiertosuuntaa juusto-massaa leikattaessa, kun taas nuoli C merkitsee työkalulohkon kiertosuuntaa juustomassaa hämmennettäessä.

Kuviossa 5 on kaaviomaisesti esitettynä poikkileikkaus juustoutus-tankista 1 sekä yksi työkalun 4 kuvioitten 3 ja 4 mukainen lohko. Kuten kuviosta 5 ilmenee, akseliin 3 on liitetty kiinteästi kaksi nokkaa 26 käsittävä nokkapyörä 25. Nokkapyörän 25 lähelle on sijoitettu mikrokytkin 27, joka kaksoisjohtimen 28 kautta on yhteydessä viivytyskoneiston sisältävään ohjausyksikköön 29. Ohjausyksikkö 29 on vuorostaan johtimien 30 kautta kytketty osaksi moottoriin 11, joka on sovitettu pyörittämään työkalua 4 juustoutustankin keskiakselin ympäri (katso kuviota 1), osaksi virtalähteeseen 32. (Ohjausyksikkö 29 on myös kytketty erilliseen virtalähteeseen, jota ei näy kuviossa 5)· 7 64733

Moottori 11 on johtimella 31 yhdistetty virtauslähteeseen 32. Piste-katkoviiva 33 kuviossa 5 kuvaa käyttöyhteyttä moottorin 11 ja akselin 3 välillä. Mikrokytkin 27 ja ohjausyksikkö 29 ovat sovitetut, työkalun 4 pyöriessä nuolen D kuviossa 5 osoittamaan suuntaan, pysäyttämään kiertoliikkeen hetkeksi aina silloin, kun työkalu 4 sijaitsee juus-toutustankin 1 tietyissä kohdissa. Nokkapyörä 25 ja mikrokytkin 27 voivat olla asennetut joko juustoutustankin 1 sisään tai sen ulkopuolelle (näitä välineitä ei ole esitetty kuviossa 1).

Edellä selostettu juustoutuslaitteisto toimii seuraavasti:

Kun juustoutustankissa oleva maito lisäaineineen on koaguloitunut, käynnistetään moottori 11 juustomassan leikkaamista varten. Työkalu sekä nokkapyörä 25 alkavat tällöin kiertyä kuviossa 5 nuolella D merkittyyn suuntaan. Kun ensimmäinen nokka 26 tulee kosketukseen mikrokytkimen 27 kanssa, moottori 11 pysähtyy automaattisesti. Lyhyen ajan kuluttua, jonka aikavälin pituuden ohjausyksikön 29 viivytysko-neisto määrää, lähtee moottori 11 jälleen käyntiin, työkalun pyöriessä edelleen samaan suuntaan kunnes seuraava nokka 26 tulee kosketukseen mikrokytkimen 27 kanssa. Tällöin tapahtuu automaattisesti jälleen lyhyt pysähdys työkalun kiertoliikkeessä.Nokkapyörä 25 voi olla varustettu millä tahansa halutulla lukumäärällä nokkia.

Kiertyessään ympäri työkalu leikkaa juustomassasta ohuita renkaanmuo-toisia levyjä, jotka ovat samankeskisiä juoksutustenkin kanssa. Niinpä joka kerta kun työkalu lähtee liikkeelle, veitsien 21 ja 22 terät työntyvät juustomassaan, jolloin tämä joutuu suuremmassa tai pienemmässä määrässä mukaan työkalun liikkeeseen. Läpät 23 joutuvat tällöin niihin asentoihin, jotka niillä on kuviossa 5. Kun työkalu pysäytetään ja se pidetään paikallaan moottorin 11 avulla, tulee työkalun liikkeen johdosta liikkeelle lähtenyt juustomassa painamaan läppiä 23 kääntäen ne päinvastaisiin ääriasentoihinsa, joissa ne sulkevat osan veitsien 21 ja 22 välisistä aukoista. Johtuen pinnoista, jotka läpät tällöin kääntävät saapuvaan juustomassaan päin ja jotka ovat jonkin verran vinossa asennossa akselin 3 suhteen (katso viitettä 19 kuviossa 1), saa juustomassa pienen liikekomponentin tankin akselin suuntaan, minkä vuoksi työkalun veitsien leikkaamien juustomassa-renkaitten osat siirtyvät aksiaalisesti ja joutuvat siten veitsien rikkileikkaamiksi työkalun »euraavaUa kierroksella.

8 64733

Kun työkalun suorittaman muutaman kierroksen jälkeen juustomassa on leikattu pieniksi palasiksi, työkalun kiertosuunta muutetaan päinvastaiseksi. Käsin tai automaattisesti erotetaan samalla mikrokytkin 27 ja ohjausyksikkö 29 virtapiiristä, niin että kierto voi tapahtua keskeytyksettä. Nyt seuraavassa juustomassan hämmennyksessä vapautuu vähitellen yhä enemmän heraa leikatusta juustomassasta. Juustomassa, jolla on suurempi ominaispaino kuin heralla, käsittää hämmennyksen päätyttyä vain 10-20 prosenttia juustomassan alkuperäisestä tilavuudesta. Hämmennyksen aikana tulevat työkalun läpät 23, ainakin työkalun kulkiessa ylöspäin juustoutustankista, painumaan veitsien 21 selkäpuolia vasten ja siten osaksi sulkemaan veitsien välisiä aukkoja. Läppien 23 edessä sijaitsevaa juustomassaa läpät nostavat siis jonkin matkaa ylöspäin, juustomassan liukuessa sen jälkeen niistä osittain aksiaaliseen suuntaan (poispäin tyhjennysaukosta 18) riippuen läppien kaltevuudesta työkalun käyttöakselin 3 suhteen.

Kun juustomassaa on hämmennetty tietty aika, moottori 11 pysäytetään, jonka jälkeen herasiivilä 15 käännetään alas juoksutustankkiin kuviossa 2 näkyvään asemaan. Pumpulla, jota ei ole esitetty kuvioissa, pumputaan sitten osa herasta pois juustoutustankista, johon sen jälkeen viedään lämmintä vettä. Juustomassaa hämmennetään edelleen jonkin aikaa, minkä jälkeen massa poistetaan tankista tyhjennys aukon 18 kautta. Juustoutustankin jonkin verran kalteva asento helpottaa tyh-j ennystä.

Mikäli niin halutaan, voidaan työkalu heranpoiston aikana saattaa edestakaiseen heilahdusliikkeeseen sen normaalin kertoalueen sen sektorin ulkopuolella, jossa herasiivilä sijaitsee. Tätä tarkoitusta varten voi työkalun käyttöakseli 3 olla varustettu toisella nokkapyö-rällä, joka on samantapainen kuin nokkapyörä 25 kuviossa 5, sekä laitteella moottorin 11 pyörimissuunnan muuttamiseksi työkalun ollessa tietyissä tunnistetuissa asemissa. Kuten ilmenee kuviosta 2, voidaan johtuen työkalun 4 jakamisesta lohkoihin, jotka muodostavat kulman toistensa suhteen, herasiivilä viedä jopa käyttöakselin 3 tason alapuolelle siivilän estämättä heranpoiston aikana juustomassan hämmennystä korkeammalla tasolla jossakin muussa juustoutustankin osassa, ts. tässä tapauksessa juustoutustankin vastakkaisissa päissä.

Eräs toinen etu, joka saavutetaan jakamalla työkalu toistensa kanssa kulman muodostaviin lohkoihin, on se, että kuormitus, jonka alaiseksi

Claims (10)

1. Juustoutuslaitteisto, joka käsittää poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisen seisovan säiliön, jolla on olennaisesti vaakasuora keskiakseli, ja joka on edullisesti sylinterin muotoinen, säiliössä liikkuvan työkalun koaguloidun kattilamaidon leikkaamiseksi ja sen jälkeen tapahtuvaa saadun juustomassan hämmentämistä varten sekä työkaluun yhdistetyn käyttöakselin, joka on sovitettu kiertämään työkalua säiliön keskiakselin ympäri, tunnettu siitä, että mainittu työkalu (4) on kierrettävissä koko keskiakselin ympäri ja siten sovitettu leikkaamaan ja hämmentämään kaikki säiliössä oleva koaguloitu kattilamaito ja juustomassa säiliön ollessa olennaisesti täytetty, ja että tähän tarkoitukseen sopiva työkalu käsittää sinänsä tunnetut liikkuvat elimet (23), jotka on sovitettu työkalun kiertyessä tiettyyn suuntaan koagulaatin ja työkalun (*0 välille syntyvän suhteellisen liikkeen vaikutuksesta automaattisesti joutumaan asentoon, jossa ne sallivat koagulaatin kulun työkalun (4) läpi, niin että koagulaatti tulee leikatuksi, mutta työkalun kiertyessä päinvastaiseen suuntaan juustomassan ja työkalun (4) välille syntyvän suhteellisen liikkeen vaikutuksesta automaattisesti joutumaan asentoon, joissa ne ainakin osittain estävät juustomassan kulun työkalun (^) läpi, niin että leikatun juustomassan hämmennys tulee mahdolliseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että työkalu (4) käsittää joukon säiliön keskiakseljsta säiliön vaippaseinämän lähelle ulottuvia leikkauselimiä (21), jotka on sijoitettu tiettyjen välien päähän toisistaan, sekä joukon kääntyviä läppiä (23), jotka on sovitettu liikkumaan asentoihin, joissa ne peittävät ainakin osia leikkauselimien (21) välisistä aukoista, ja pois näistä asennoista.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kukin läppä (23) on sovitettu peittämään osia useista työkalun leikkauselimien (21) välisistä aukoista. 10 64733

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laitteisto, jossa leik-kauselimet käsittävät useita veitsiä (21, 22), joiden teräväksi hiotut terät on suunnattu yhteen suuntaan ja hiomattomat selkäsivut vastakkaiseen suuntaan, tunnettu siitä, että läpät (23) on sijoitettu veitsien selkäsivujen puolelle.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että läppiä (23) on sijoitettu vain siihen osaan työkalua (*0, joka sijaitsee lähinnä säiliön (1) vaippaseinämää.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 2-5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kunkin läpän (23) kääntöakseli sijaitsee kyseessä olevan läpän siinä osassa, joka on lähinnä säiliön (1) keski-akselia läpän peittäessä työkalun leikkauselimien (21) välisiä aukkoja.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 2-6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että läpät (23) on asetettu vinoon siten, että se taso, jossa ne sijaitsevat sekoitusasennossaan, muodostaa kulman työkalun kiertoakselin tai sen pidennyksen kanssa.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että työkalu (4) on kokoonpantu useista lohkoista (4a, 4b, 4c, 4d, 4e, 4f), joista jokainen ulottuu olennaisesti säiliön ( 1 ) keskiakselilta tankin (1) vaippaseinämän lähelle ja jotka on sijoitettu peräkkäin pitkin mainittua kiertoakselia (3) siten, että vierekkäiset lohkot (4a, 4b, 4c, 4d, 4e, 4f) muodostavat säiliön poikittaissuunnassa keskenään kulman.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lohkot (4a, 4b, 4c, 4d, 4e, 4f) on sijoitettu peräkkäin pitkin kiertoakselia siten, että ne ulkonevat akselista ruuvikier-teen peräkkäisten osien tapaan.

9 64733 moottori 11 joutuu leikatun juustomassan hämmennyksen yhteydessä, voidaan jakaa tasaisesti suurelle osalle työkalun kiertoliikettä; ts. työkalun läppien 23 ei tarvitse nostaa juustomassaa yläspäin siirtymisensä aikana.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kauimpana toisistaan sijaitsevat lohkot (4a, 4?) muodostavat keskenään kulman, joka on noin 90°. 64733 11