FI62345B - Slitdetalj eller slitdel - Google Patents

Description

\·Ί5ΖΓ*\ ΓβΙ /««.KUULUTUSjULKAISU ^Ο-ΖΛΓ jföfA W ““ UTLAGGNtNGSSKRIFT 62 34 5 5¾)¾ huntti «yör.n, lly 10 12 1022 lifVe, Patent eelOelat V“ v ^ (51) K».lk.3/lntCI.3 C 22 C 29/00 SUOMI—FINLAND (21) PiMnttlh«k«inu»-l*«i*nt»eknlni 770388 (22) HakwnbpUvt—AntMcnlnffdag 0k.02.77 (23) Alkupthrt—Glltlfhatsdaf 0U.02.77 (41) Tulkit luikituksi — Bllvlt offancKg 06.08.77

Patentti· ja rekisterihallta» (44) N«ht»v*k*lp*non |t kwiLJulkalwn pvm.— _0 Q_

Patent- och rcgisterttyreltan 1 ' AmMom utftgd och uti^kriftun pubiieund 31 · oo. 02 (32)(33)(31) Pyy^mXf «noikuut—Sugird prtarttut 05 ·02.76

Ruotsi-Sverige(SE) 7601289-7 (71) Sandvik Aktiebolag, Fack, 5-81101 Sandviken, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Karl Sven Gustav Ekemar, Saltsjö-Boo, Udo Fischer, Vällingby, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Kulutuskappale tai kulutusosa - Slitdetalj eller slitdel

Keksinnön kohteena on kulutuskappale tai kulutusosa, joka koostuu toisaalta sintratusta kovametallista, toisaalta rautapohjaisesta valulejeeringistä, jolloin sintrattu kovametalli on palojen, murskeen, muotokappaleiden tai vastaavien muodossa sisäänva-lettuna mainittuun valulejeerinkiin. Tällaisista tuotteista voidaan mainita kulumisen kohteeksi joutuvat osat, kuten esimerkiksi kulutusosat, jotka on tarkoitettu koneosiin, tarvikkeisiin, työkaluihin jne. ja tällöin erityisesti osiin, jotka joutuvat erityisen suuren kulumisen kohteeksi. Muista esimerkeistä voidaan mainita erilaisia rakenneyksityiskohtia,joita on tarkoitus käyttää kuluttavissa olosuhteissa sekä leikkuukappaleita tai vastaavia,jotka on tarkoitettu hakkuuseen tai aineiden työstöön, kuten esimerkiksi teriin kiviporausta varten tai lastuavaan työstöön. Yhteinen tunnusmerkki näille esineille on, että kulutukselle tai muulle vauriolle alttiiksi joutuva osa tai osat koostuvat valurautaan valetusta kovametallista tai mukaan valetuista puhtaista tai muista kova-aineista palojen, murskeen, jauheen, muotokappaleiden tai jossakin muussa sopivassa muodossa.

2 ,< O 7 A S

Patenttikirjallisuudessa on jo kauan ollut esitettynä erilaisia ehdotuksia ja ajatuksia, jotka kohdistuvat tuotteisiin,joissa kovametalli on valettu mukaan erilaisiin valumetalliseoksiin, kuten teräkseen, valurautaan ym. metalliaineisiin. Myös joukko menetelmiä tällaisten tuotteiden valmistamiseksi on esitetty ja ne ovat olleet tai ovat vieläkin patenttisuojattuja. Tästä huolimatta tapahtuu kovametallin käyttö ylivoimaisesti useimmin massiivisten kappaleiden muodossa, jotka joko kokonaan muodostavat tarkoitetun rakenteen, työkalun jne. tai myös muodostavat kulutusta kestävän osan, joka puolestaan on kiinnitetty pitimeen tai mekaanisesti kiinnittämällä, juottamalla, liimaamalla jne. Ainoastaan poikkeustapauksissa on kovametalli yritetty kiinnittää sisäänvalamalla ja tällöin olennaisin heikoin tuloksin. Esimerkkeinä samanlaisista aikaisemmista kiinnitys- tai sisäänvalutavoista voidaan mainita hienorakenteinen tai murskatun kovametallin ohuiden kerrosten muodossa paneminen teräs- työ- tai kulutuspinnoille. Saattamalla kovametallikerroksen tuomisen jälkeen työkappale kuumennukseen, mahdollisesti täydennettynä erityisten valulejeerinkien juotosaineiden jne. kanssa on pyritty aikaansaamaan kovametallien sisäänvalu pintoihin, joiden kulutuskestävyyttä on yritetty lisätä. Mitään tuotteita, joilla olisi tyydyttävä laatu ja käyttökelpoisuus ei tällä tavalla kuitenkaan ole löydetty.

Keksinnön kohteena on siis kovametallista ja valumetalliseok-sesta koostuva kulutuskappale, jolla on laatuominaisuuksia, jotka eivät aikaisemmin näyttäneet olevan toteutettavissa. Käyttämällä tiettjä spesifioituja valulejeerinkejä, jotka sinänsä aikaisemmin on katsottu täysin sopimattomiksi alhaisen kulutuskestävyyden perusteella, on näinollen onnistuttu täysin yllättäen yhdistämällä kova-metallin kanssa saavuttaa oleellisesti parempia ominaisuuksia yhdistetyllä tuotteella, kuin mitä saadaan käyttämällä huomattavasti kulutusta kestävämpiä valumetalliseoksia. Oleellisena edellytyksenä on kuitenkin ollut käytetyn kovametallin rakennekoostumuksen ja kappalesuuruuden optimointi. Lisäksi on yhdistetyn ainetuotteen valmistus tapahtunut tarkoin määritellyissä prosessiolosuhtissa mitä valulämpötilaan, jähmettyrnisnopeuteen, ainelisäyksiin ym. tulee.

Kuluvissa elimissä, kuten esimerkiksi myllyjen vuorauslaa-toissa tai esimerkiksi hiekkapuhalluskoneiden ja kuulamyllyjen kuluvissa osissa on tähän asti useassa tapauksessa käytetty kulutusta kestäviä lejeerattuja valuteräksiä tai lejeerattua valkoista valurautaa ts. valurautaa, josta kaikkinainen grafiitin erottuminen tavalla tai toisella on kokonaan poistettu. Harmaan eli grafiittisen 3 62345 valuraudan, jolla on oleellisesti alhaisempi kulumiskestävyys ja joka normaalisti sisältää vain mitättömiä määriä lejeerausaineita, käyttö on tässä tapauksessa osoittautunut täysin sopimattomaksi.

Keksinnön mukaisesti on kuitenkin käynyt ilmi, että sekä va-luteräs että valkoinen valurauta ja tässä myös voimakkaasti lejee-ratut hyvin kulutusta kestävät laadut ovat antaneet kelpaamattomia tuotteita yhdistettynä kovametallin kanssa. Ts. kovametallin sisään-valun pohjalta, kun sensijaan kovametallin sisäänvalu grafiittiseen valurautaan on antanut tuotteita, joilla on erityisen kova hankaus-ja kulutuskestävyys yhdessä mekaanisen lujuuden ja sitkeyden kanssa.

Keksinnön mukaiselle kappaleelle on täsmällisesti sanottuna tunnusomaista se, että valulejeerinki koostuu olennaisen grafbittisestä valuraudasta, jolla sinänsä on alhainen kulumiskestävyys ja kovuus, jolloin sen kokoomus on asetettu sellaiseksi, että hiili-ekvivalentti, C ekv., ts. hiilen pitoisuus yhdessä muiden hiilen kanssa samanarvoisten aineosien ja lejeerausaineiden kanssa, jotka vaikuttavat valuraudan ominaisuuksiin on vähintään 4,0 ja enintään 6,0 ja välissä oleva lejeerausfaasi tai ylimenovyöhyke on muodostettu kovametallin ja valulejeeringin väliin, jolloin 20-80 % ja edullisesti 30-70 % lisätystä määrästä kovametallia on ylimenovyö-hykkeessä, sekä vähintään 90 %:lla lisätystä kovametallimäärästä on hiukkaskoko väliltä 1-8 mm. Koska pii ja fosfori ovat aineita, jotka lähinnä hiilen jälkeen vaikuttavat valuraudan ominaisuuksiin, määritetään hiili-ekvivalentti tavallisesti kaavan C ekv. = % C + 0,3 (% Si + %P). Koska kuitenkin monet muut aineet vaikuttavat vastaavalla tavalla, on olemassa muita, enemmän tai vähemmän monimutkaisia kaavoja, joissa tämä on otettu huomioon.

Normaalin harmaan valuraudan lisäksi voidaan käyttää eri tavoilla käsiteltyjä grafiitti-valurautoja. Muutamissa tapauksissa on osoittautunut edulliseksi käyttää ympättyjä tai kuumakäsiteltyjä valurautoja. Tiettyjä tuotteita varten on erikoisesti sitkeä rauta, ts. valurauta, jossa on rakeista tai pallomaista grafiikkaa, osoittautunut edulliseksi.

Keksinnön mukaisessa valuraudasta ja sintratusta kovametallis-ta kokoonpannussa kulutuskappaleessa on kovametalli palojen, murskeen, jauheen, muotokappaleiden tai jossain muussa toivotussa muodossa. Kovametalli, joka sisältää ainakin yhden karbidin sideme-tallin ohella, on normaalisti WC-Co-tyyppiä mahdollisin Ti-, Ta-, Nb-karbidilisäyksiin, mutta myös kovametallia sisältävät muut kar- 4 62345 bidit ja sidemallit voivat tulla kysymykseen. Poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös puhtaita karbideja tai muita kova-aineita, ts. ilman mitään sidefaasia.

Sinänsä on aikaisemmin tunnettua, että valettaessa kovame-tallia sisään edullisesti tulee käyttää valumetallia, joka muodostaa sekakiteitä tai lejeerinkejä kovametallin kanssa. Keksinnön mukaisesti on kuitenkin käynyt ilmi, että tällaisten sekakiteiden tai lejeerinkien läsnäolo yleensä tuskin on edullista. Niinpä edullinen tulos oleellisesti on saavutettu ainoastaan tapauksissa, joissa on syntynyt sekakiteitä tai lejeerausfaaseja kovametallin ja aikaisemmin esitetyn kappaleen valurautatyypin välillä. Käytettäessä kulutusta kestävää valuterästä, kulutusta kestävää valurautaa tai muita aineita, joita aikaisemmin on pidetty optimaalisina kovametallin sisääntuomista varten, ovat nämä täten muodostuneet lejeeraus-faasit usein tulleet aineessa kokoon vallitseviksi, koska lejeeringin muodostus tai diffuusio yleensä on ollut aivan liian raju hallittavaksi, josta toisaalta on ollut seurauksena kovametallin voimakas liukeneminen. Lisäksi on mainitunlaisilla lejeerausfaaseilla, johtuen epäsuotuisista ominaisuuksista, kuten esim. hauraus, säännöttömyys ja huokoisuus jne. usein kokonaan poistunut mahdollisuus yhdistetyn aineen edulliseen käyttöön.

Tällaisissa yhdistetyissä tuotteissa, joissa edullisesti käytetään sisäänvalettua kovametallimursketta, kuten esimerkiksi erityyppisissä kulutusosissa, on optimaalisiin tuloksiin pääsemiseksi osoittautunut olevan tärkeintä, että muodostuva lejeerinkifaasi tai ylimenovyöhyke kovametallin ja valuraudan välillä säädetään laajuuteensa, määräänsä, koostumukseensa jne. Edullisiin ominaisuus-muutoksiin ja hyvään metallurgiseen sidokseen pääsemiseksi kova-metallin ja valuraudan välillä on käynyt ilmi, että niinkin yllättävän suuri osuus kuin väliltä 20 - 80 % ja edullisesti 30 - 70 % alunperin käytetystä määrästä kovametallia tulee olla mukana yli-menovyöhykkeessä. Tavallisesti on optimaalisiin tuloksiin päästy osuuksilla väliltä 40 - 60 %. Tähän liittyy, että jotkut kovametal-lijyväsistä kokonaan liukenevat tai menevät lejeerausfaasiin, millä, kuten aikaisemmin mainittiin, on edullinen vaikutus, mutta jota ei saa tapahtua niin suuressa määrässä, että suuri osa kovametalli-jyväsistä kokonaan muuttuvat ja siten menettävät alkuperäisen han-kausvoimakkuutensa ja kovuutensa.

Kovametallimurskeen raekoon sopivan vaaituksen on havaittu antavan mahdollisuuden tarjota haluttu suhde kokonaan muuttuneiden 5 62345 ja osittain muuttuneiden kovametallijyvästen välillä. On käynyt ilmi, että ainakin 90 %:lla lisätystä kovametallista tulee olla raekoko väliltä 1 - 8 mm. Edullisesti tulee raekoon ainakin 60 %: lie lisätystä kovametallimäärästä olla väliltä 2-6 mm. Keskimääräis-koko mitattavalle osalle kovametallimurskeesta on edullisesti 2,5 -4 mm.

Kovametallista ja valuraudasta koostuvasta tuotteesta voidaan sopivin rakennetutkimuksin, analyysillä jne. (ks. seuraavasta) suhteellisen helposti löytää ja havaita aiemmin mainittu lejeerin-kimuodostus, johon liittyy kokonaan tai osittain muuttunut kova-metalli jyvästen sisältö. Tällä tavalla on mahdollista aikaisemmin tässä selostuksessa annettujen raesuuruutta koskevien tietojen perusteella esim. lisätyssä kovametallissa asettaa suora suhde kova-metallirakeiden ja sisäänvalettujen rakeiden, jotka koostuva kova-metallista ja ylimenovyöhykkeestä, osoittaa, että viimemainituilla on jonkinverran suurempi tilavuus kun lejeeringin valmistukseen voidaan katsoa kuuluvan valuraudan vieminen kovametallisisukseen. Tämän 'taekoon kasvun" on sinänsä havaittu olevan merkittävän sekä valun käytännöllistä toteuttamista varten että itse koostutetun aineen rakennetta varten. Toisaalta vaaditaan näinollen kovametalli-jyvästen tiivis pakkautuma maksimaaliseen hankausvoimakkuuteen pääsemiseksi ja laittamatta alttiiksi liian suuria pintoja kulutusta kestämätöntä valurautaa. Toisaalta eivät jyvästen väliset ontelot saa olla liian ahtaita estääkseen sulatteen kulut tai liian nopeasti jäähdyttää tämä valun yhteydessä. Kuitenkin keksinnön mukaisesti valitsemalla raekoko on silti onnistuttu saamaan aikaan halutut tie-hyeet sulaa varten ja haluttua tiivistämistä varten antamaan pienentynyt hankausta kestävien jyvästen etäisyys, juuri mainitun valun aikana tapahtuneen lisäkasvun vaikutuksesta.

Seuraavassa esitetään esimerkkinä keksinnön eräs suoritus-muoto, jossa myös esitetään saadut vertailevat käytännön koetulokset ja esitetään aineen rakenteen merkitys jne.

Esimerkki 1

Hiililämmitteisissä lämpövoimalaitoksissa täytyy tavallisesti tapahtua hiilen murskaaminen ja jauhaminen ennen sen käyttöä.

Tämä hiilen murskaaminen ja jauhaminen suoritettiin tässä tapauksessa joukolla murskaimia, joiden käyttökustannukset olivat korkeat, mikä johtui tiettyjen osien nopeasta kulumisesta (joita yleisesti sanotaan kulutuselimiksi) ja siitä aiheutuvista usein toistuvista käyttökeskeytyksistä ja vaihdoista.

6 62345

Eräässä kokeessa vertailtiin joukkoa erlaisia tavanomaisia aineita, joita näihin asti on käytetty edellä mainituissa komponenteissa, sekä keksinnön mukaisia kulutuselementtejä, jotka koostuvat kovametallimurskeesta valettuna sisään grafiittiseen valurautaan, jyväisen grafiitin kanssa, ts. sitkeärautaisesta aineesta.

Kulutuselementin valmistus tapahtui valamalla sinänsä entuudestaan tunnetulla menetelmällä esikuumennetuissa valumuoteissa ja kovametalli osittain sijoitettuna pingoitetulle metallilankavii-ralle. Murske on tyyppiä WC-CO ja sen raekoko oli 2-6 mm. Hankaus-elementin kokonaispaksuus oli n. 50 mm kun taas kovametallia sisältävän kulutusta kestävän ulkokerroksen välikiekon paksuus oli n. 10 mm. Valettaessa kuumennettiin valulejeerinki lämpötilaan, joka vastasi sulatusalarajaa +150 - 400°C, mikä ko. aineella aikaansai sopivan reaktioherkkyyden kovametallin ja valuraudan välillä.

Murskaimessa tehdyissä kokeissa hankausaine-elementit ovat seuraavista aineista: 1) runsaasti seostettu, karaistu, martensiittisesti valkoinen valurauta, jonka analyysiarvot ovat 3 % C, 15 % Cr, 3 % Mo ja loput rautaa.

2) austeniittinen mangaaniteräs, ns. Hadfieldteräs, jossa on 1 % C, 12-14 % Mn ja loput Fe.

3) teräs SIS 1312, jossa on 0,12 % C, 0,25 % Si, 0,5 % Mn ja loput Fe päällystettynä stelliitti-aineen kovahitsauksella.

4) kovametallimurske WC-Co valettuna grafiittiseen valurautaan, jossa on rakeista grafiittia, ts. sitkeä rauta, jonka hiiliekvi-valentti on 4,5 ja jossa valurauta on analyysin mukaan 4,0 C, 1,2 Si, 0, 2 Mn, 0,024 P, 0,006 S, 0,04 Cr, 0,07 Ni, 0,01 Mo, 0,05 Ai, 0,024 Mg, 0,2 Cu, 0,004 N ja loput Fe.

Jo aikaisemmissa vertailulaboratoriokokeissa oli aine no 4 havaittu oleellisesti paremmaksi verrattuna vastaaviin kovametalli-mursketta sisäänvalettuihin aineisiin sekä annetussa perusaineessa 1-3 että monissa muissa aineissa. Sensijaan tehtiin nyt täysmittainen vertailu kolmen kaupallisesti käytettävän aineen ja keksinnön aineen välillä.

Myllykomponenttien kulumistutkimukset tapahtuivat n. 200, 300, 400, 500, 900, 1300 ja 2000 tunnin kuluttua. Kestoaika mitattuna ko. komponentin poiskulumisena osoittautui tutkituille näytteille seuraavaksi.

7 62345

Aine Kestoikä 1) karaistu martensitiittinen valurauta 400 tuntia 2) mangaaniteräs 250 tuntia 3) kovahitsiteräs 300 tuntia 4) keksinnön mukainen yhdistetty tuote 2000 tuntia

Vertaileva koe antoi näinollen todisteen erityisen hyvistä ominaisuuksista kovametallimurskeesta ja grafiittisesta valuraudasta kokoonpannun tuotteen ominaisuuksista.

Kuvioissa 1-2 esitetään keksinnön mukaisen aineen rakenne osittain makromittakaavassa (3,5-kertainen suurennos) kuvion 1 mukaisesti osittain mikromittakaavassa (1200-kertainen suurennos) kuvion 2 mukaisesti. Kuvio 3 ilmaisee kuviossa 2 esitetyn aineen 2 mitatun mikrokovuuden (HV3 kp mm ).

Kuviossa 1 voidaan havaita kovametallijyväsiä A valettuina valuraudan B perustilassaan. As n ja Bsn välillä on lejeerautumis-tai diffuusio-C, joka on melkoisen voimakas ja levinnyt. Kuviosta 1 käy ilmi, että huomattavan suuri määrä kovametallijyvistä D on kokonaan muuttunut sekarakenteeksi, jossa mm. perusmassa on vahvistunut .

Kuvioista 2 ja 3 käy yksityiskohtaisemmin ilmi rakenne aineessa lähinnä kovametallijyväsen ympärille ja tälle alueelle muodostuneesta rakenteesta.

Voidaan havaita, että mikrokovuus muuttumisvyöhykkeessä yleensä on keskiarvo kovuuksista kovametallissa ja valuraudassa. Tähän liittyy mm. erityisen edullinen muuttuminen tai edullinen ominaisuuksien muutos kovan ja kulutusta kestävän kovametallin ja pehmeäm-män oleellisesti sitkeämmän valuraudan välillä. Joidenkin erityisten esineiden valmistus käytettäviksi kuin edellä on esitetty, voi tapahtua sillä tavalla, että ne käyttövalmiissa kunnossa koostuvat pelkästään valuraudasta, johon on valettu mukaan kovametalli. Riippuen käyttötavasta on käynyt ilmi, että pienin läpimitta tilassa, jossa kovametallin sisäänvalettua valurauta-esinettä käytetään, tulee olla väliltä 3-75 mm. Erityisesti väli myös voi olla 5-50 mm. Kovametallin tai kovetusaineiden osuus kulutukseen joutuvassa osassa tulee olla 30 - 70 tilavuus-%. Edullisesti sen tulee olla 35 - 45 tilav-% ja erityisesti 40 - 60 tilavuus-%.

Muutamissa seuraavissa esimerkeissä esitetään tuloksia, jotka on saatu puristetuilla ja sintratuilla muotokappaleilla sisäänvale-tusta kovametallivaluraudasta.

8 62345

Esimerkki 2

Iskuporausta suoritettiin 3 tuuman nastoilla varustetuilla vuoriporaus-kärjillä leptIitti—rautamalmin kuljetusporauksessa. Koe suoritettiin saman-laisinporankärjin, niin että puolella kärjistä kiinnitys runko teriä varten oli tehty aikaisemmin tunnetulla tavalla valmistetusta korkealaatuisesta, väsymystä kestävästä terästyypistä, kun taas puolella kärjistä oli kiinnitys-runko teriä varten, joka oli valmistettu keksinnön mukaisesta valuraudasta. Kokeessa käytettiin 30 kummankin tyyppistä kärkeä. Tulokset on koottu seuraajaan taulukkoon ja ne osoittavat, että keksinnöllä on päästy oleelliseen teknilliseen parannukseen, yksinkertaisemmasta ja halvemmasta valmistustavasta huolimatta.

Tulokset

Porametrien luku Tavallisilla kärjillä Keksinnön mukaisilla kärjillä 0-50 2 0 50-100 2 1 100-150 3 0 I5O-2OO 2 2 200-250 9 2 25Ο-3ΟΟ 9 3 3OO-350 2 8 350-400 1 9 400-450 - 4 45Ο-5ΟΟ - JL_

Summa 30 50

Keskiarvo

Porametriä/kärki 215/9 331/8

Esimerkki 5

Iskuporausta suoritettiin 4,5 tuuman terillä varustetuilla uppopora-kärjillä kalkkikiviperuskallioon, joka vuorilaji tunnetaan antamastaan hyvin alhaisesta porausvastuksesta. Ainoa ero käytettyjen vaihtoehtojen välillä oli, että puolella kärjistä oli terästä kärkipäässä, kun laa· toisilla oli keksinnön mukaista grafiittipitöistä valurautaa. Porien lukumäärä vaihtoehtoa kohti oli 10.

9 62345

Tulokset porametrien luku Tavanomaisilla Keksinnön mukai- kärjillä sillä kärpillä 0-1000 1 0 1000-2000 3 1 2000-3000 4 1 3000-4000 2 3 4000-5000 - 4 5000-6000 _ 1

Summa 10 10

Keskiarvo porametriä/kärki 2 364 3 71®

Voimakkaaseen porien tehokkaaseen kestoaikaan päästiin myös tässä tapauksessa siirtymällä valurautaan slsäänvalamiseen keksinnön mukaisesti.

Esimerkki 4 3/8" teräskuulia valmistettiin käyttäen kuulanvalmistusmatriiseja valmistettuna kovametallista, osittain tavanomaisen tyyppisestä osittain keksinnön menetelmän mukaisesti valmistetusta. Puolet matriiseista oli kehystetty teräsrunkoihin Ja puolet oli valettu valurautakehyksiin. Matriisien lukumäärä oli 10 kutakin vaihtoehtoa kohti. Työkappaleaines oli kuula-laakerit erästä n. 1 io ja 1,5 $ Cr, pehmennys hehkut et tuna 190 HB:n kovuuteen. Saatiin seuraavat keskiarvotulokset.

Tavanomaiset matriisit Keksinnön mukaiset matriisit lakuluku 1,83*106 2,88*106 , Niinpä tulokset osoittivat, että kestoikään oli saatu oleellinen lisä käyttämällä keksinnön mukaisia sisäänvalettuja kappaleita.

Erät* selitys huomattaviin saatuihin tulosten parannuksiin lienee, että valuraudalla teräkseen verrattuna on suuri vaimennuskyky ja alhainen kimmomoduuli. Täten alenevat ja jakautuvat dynaamiset voimat kiinnityskappa-leissa samanaikaisesti kuin myös kuormitusvoimakkuudet ratkaisevissa sauman osissa kovametalliosaeen ja kilnnltyskappaleen välillä vähenevät ja jakautuvat. Valuraudan osoittautuminen näin hyväksi keksinnön mukaisessa kovametallln sieäänvalussa, siltä huolimatta, että sitä aina on pidetty sopimattomana aineena iskuille alttiiksi joutuvissa osissa, johtunee Biitä, että kovame-tallilla varustetuissa työkaluissa ja rakenne-elementeissä itse kovametalli-kappale joutuu alttiiksi vaikeille suorille iskuille tai voimakkaalla kulumiselle ja jakaa nämä iskuvaikutukset kiinnityskappaleaseensa. Koska valuraudan erinomaisiin vaimennusomlnaisuuksiln vaikuttavat tilavuuspitoisuus, mukana olevan grafiitin muoto ja koko, tulee, kuten aikaisemmin on esitetty, keksintöön sopivan valuraudan sisältää grafiittia tai vastaavia aineita.

Claims (3)

10 62345

1. Kulutuskappale tai kulutusosa, joka koostuu toisaalta sintratusta kovametallista, toisaalta rautapohjaisesta valulejee-ringistä, jolloin sintrattu kovametalli on palojen, murskeen, muotokappaleiden tai vastaavien muodossa sisäänvalettuna mainittuun valulejeerinkiin, tunnettu siitä, että valulejeerinki koostuu olennaisen grafiittisesta valuraudasta, jolla sinänsä on alhainen kulumiskestävyys ja kovuus, jolloin sen kokoomus on asetettu sellaiseksi, että hiili-ekvivalentti, C ekv., ts. hiilen pitoisuus yhdessä muiden hiilen kanssa samanarvoisten aineosien ja lejeerausaineiden kanssa, jotka vaikuttavat valuraudan ominaisuuksiin on vähintään 4,0 ja enintään 6,0 ja välissä oleva lejeeraus-faasi tai ylimenovyöhyke on muodostettu kovametallin ja valulejee-ringin väliin, jolloin 20-80 % ja edullisesti 30-70 % lisätystä määrästä kovametallia on ylimenovyöhykkeessä, sekä vähintään 90 %:lla lisätystä kovametallimäärästä on hiukkaskoko väliltä 1-8 mm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuskappale, tunnettu siitä, että vähintään 60 %:lla lisätystä kovametallimäärästä on hiukkaskoko väliltä 2-6 mm.

3. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen kulutuskappale, tunnettu siitä, että kovametallin keskimääräinen hiukkaskoko on 2,5 - 4 mm.