FI62170B - Foerfarande och anordning foer framstaellning av takbeklaednadav plaot - Google Patents

Description

FSSr^l M (11)*UULUTUSJULKAISU ?

fgjSA lJ ' ; UTLÄGGNINGSSKRIFT .O Z I ( U

(45) (51) Kv.ik?/Int.ci.3 E 04 D 3/30, B 21 D 13/02 SUO M I —FI N LAND (21) PM*nttlh*k«mu«— Pu*fit»m8linln| TÖ3370 (22) H«k«mlsptivl — AnaBknlnitdif 06.11.78 (23) Alkuplivi—GiMfhcttdtg O6.ll.78 (41) Tulkit Julkitulot — Bllvlt off«mll| 11.05.79

Miittl. )a rekisterihallitus nm*, w kuutjulWom prm. -

Patent- och registerstyrelsen AntOkan utisfd ech utUkriftun pubiicwed 30.07.82 (32)(33)(31) f^tty utuelkuut— Bsgtrd priori»* 10.11.77

Ruotsi-Sverige(SE) 7712692-8 (71)(72) Bo Ekmark, Fältspatstigen 60, S-951 6b Lulea, Ruotsi-Sverige(SE) (7¾) Berggren Oy Ab (5U) Menetelmä ja laite peltiä olevan kattopäällysteen valmistamiseksi -Förfarande och anordning för framställning av takbeklädnad av plät Tämä keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen sellaisen peltisen kattopäällysteen valmistamiseksi, joka ensimmäisessä, pellin pinnan ulottuvuutta vastaan kohtisuorassa leikkauksssa on polveileva, edullisesti sinus-käyrän muotoinen, ja toisessa leikkauksessa, joka on kohtisuora sekä pellin pinnan ulottuvuutta että mainittua ensimmäistä leikkausta vastaan, on porrasmainen, jolloin mainitulla tavalla ensimmäisessä leikkauksessa esimuotoiltu pelti varustetaan porrasmaisilla lovilla, joilla on mielivaltainen porraskorkeus.

Nykyään katot päällystetään useilla eri aineilla, esim. tiilillä ja pellillä. Tiilikatot ovat siistinnäköisiä, ja monet yksityishenkilöt haluavat tiilikaton omakotitaloonsa. Tiili on kuitenkin kallista. Lisäksi kattotiilien valmistus on vähenemään päin laskevan kannattavuuden takia, ja tulevaisuudessa kattotiilistä tulee todennäköisesti olemaan puutetta.

Nykyiset peltikatot ovat sileää peltiä tai tavanomaisesti rullamuotoiItua, ulkonäöltään vaihtelevaa peltiä tai puoli- 2 62170 suunnikasaal tope Itiä yms.FI-patentti julkaisussa 50 728 esitetään esimerkiksi peltinen kattamiselementti, joka käsittää useita keskenään yhdensuuntaisia korotettuja osia ja niiden välisiä upotettuja osia, joilla kaikilla on tasomaiset pinnat, joihin osiin lisäksi on muotoiltu pituussuunnassa kaltevat pinnat. US-patenttijulkaisussa 3 875 715 esitetään peltinen kattamiselementti, johon on muotoiltu tasomaiset askelmat, ja jossa on kohtisuoraan askelmia vastaan ulottuvat puristumat .

On myös tunnettua esimerkiksi DE-hakemusjulkaisusta 2 404 515 ja FR-patenttijulkaisusta 921 330 muodostaa sellaisesta materiaalista kuten asbestisementistä tai muovista muotopuris-tuksella kattamiselementtejä, joilla on suomumainen tai kattotiiliä muistuttava muoto. Mainitussa DE-julkaisussa esitetään lisäksi, että suomu- tai kattotiilimainen muoto voidaan tasomaisessa materiaalissa, kuten pellissä, saada aikaan korkopuristuksella tai syvävedolla.

Tämän keksinnön mukaan aikaansaadaan eräänlainen peltitiili-katto, ts. katonpeite on peltiä, mutta näyttää kattotiileltä. Uutta peltitiilikattoa valmistetaan suurina yksikköinä, ja siihen kuuluu useita "kattotiiliä", jolloin kumpaankin suuntaan, sekä pysty- että sivusuuntaan, saadaan useita tiili-rivejä. Nämä suuret yksiköt voidaan sen jälkeen leikata haluttuihin kokoihin. Lisäksi suuren yksikön yksittäinen "tiili", voidaan valmistaa eri ko'oissa (moduuleissa) kulloisenkin toivomuksen mukaan.Tavanomaiseen tiilikattoon verrattuna tämän valmistus ja asennus katolle on halvempaa.

Katto on lisäksi tavallisen tiilikaton näköinen, joten uusi katonpeite miellyttää ihmistä.

Keksinnön mukainen menetelmä tunnetaan siitä, että porrasmaiset lovet muodostetaan venytyspuristus-työvaiheen avulla, puristustyökalun ollessa jaettu ja käsittäessä ainakin kaksi paria työkaluja, jolloin kukin työ-kalupari pitää kiinni esimuotoillusta pellistä, minkä jäi- 3 62170 keen kukin työkalupari siirretään suhteessa toisiinsa matkan verran, joka vastaa portaan korkeutta porrasmaisessa leikkauksessa niin, että pelti toisessa leikkauksessa, joka on kohtisuora sekä pellin pinnan ulottuvuutta että mainittua ensimmäistä leikkausta vastaan, saa porrasmaisen poikkileikkauksen, minkä jälkeen esimuotoiltu pelti syötetään eteenpäin edeltäkäsin määrätyn matkan, minkä jälkeen seuraava porras muodostetaan jne. Laite tämän menetelmän suorittamiseksi tunnetaan siitä, että laitteeseen kuuluu ainakin kaksi paria työkaluja,jotka kumpikin muodostuvat alaosasta ja yläosasta, ja joissa työkaluosien toisiaan vastaan käännetyillä pinnoilla on muoto, jonka avulla esimuotoiltu pelti voidaan pitää kiinni kussakin työkaluparissa, toisin sanoen alaosan ja yläosan välissä, sekä että työkalu-parit voidaan siirtää matkan verran suhteessa toisiinsa ja että siirto on sovitettu tapahtumaan tasossa, joka on kohtisuorassa näin pidätetyn esimuotoillun pellin pinnan ulottuvuutta vastaan.

Seuraavassa selitetään katonpeitettä sekä sen valmistusmenetelmää ja -laitetta oheisiin kuvioihin viittaamalla, joissa: kuvio 1 esittää perspektiivikuvantona osan esimuotoillusta pellistä, kuvio 2 esittää perspektiivikuvantona osan keksinnön mukaisesti valmistetusta pellistä, kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisen pellin sivusta nähtynä, kuvio 4 esittää kaksi paria toisistaan erillään olevia työkaluja porrasmaisten lovien muodostamiseksi, kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaiset työkalut kokoon puristetussa asennossa, kuvio 6 esittää työkalun, kun toinen työkalupari on siirretty matkan h verran toiseen työkalupariin nähden, kuvio 7 esittää muodostetun porrasmaisen loven pystysuuntaisessa leikkauksessa, ja kuvio 8 esittää kuvion 7 mukaisen kuvion perspektiivikuvantona .

4 62170

Kattotiilen valmistaminen tapahtuu siten, että mahdollisesti muovipäällysteinen tai muulla tavoin pintakäsitelty pelti muodostetaan rullaraaiseksi tai puristetaan tai taivutetaan. Pelti muovataan sellaiseen muotoon, että sen käyryys ja eri käyristyssäteet täsmäävät tiilen vastaavan ulkonäön kanssa. Tällä tavoin yksittäisen "tiilen” kokoa ja mittaa sivusuunnassa voidaan vaihdella valmistamalla esimuotoiltua peltiä, jolla on vastaava käyryys ja käyristyssäteet.

Esimuotoillusta pellistä (kuvio 1 esittää erästä esimerkkiä) valmistetaan sen jälkeen levykattotiiliä tekemällä "lovia" tai poimuja pystysuunnassa (kuvio 2) eräänlaisella veto-puristuksella, jonka avulla saadaan näitä poimuja profi-lointisuunnan poikki sopivin välein keskipisteestä keskipisteeseen, jota tietysti voidaan vaihdella syöttöpituuk-sien mukaan, ks. seuraavaa.

Venytyspuristuksella tarkoitetaan sitä, että materiaalia venytetään puristamalla, samalla kun pellin sallitaan liukua työkalujen pintojen suhteen muotoilun kuluessa. Käsitteeseen venytyspuristus sisältyy siis, että tapahtuu plastinen venytys. Pellin plastinen venytys tai veto tarkoittaa, että pellissä saadaan aikaan jännitys, joka ylittää pellin vetorajän, mutta alittaa sen murtorajan. Esillä olevassa menetelmässä saadaan siis pitämällä peltiä kiinni molemmissa työkalupareissa aikaan se, että kun työkalupareja siirretään toistensa suhteen, synnytetään pellissä jännitys, joka ylittää pellin vetorajan mutta alittaa sen murto-rajan, jolla jännityksellä pelti alkaa liukua ainakin toisen työkaluparin suhteen. Ellei pelti saisi lainkaan liukua, saavutettaisiin murtoraja, jolla pelti repeäisi.

Kuvio 3 esittää levykattotiiltä sivusta katsottuna ja siinä esitetään myös nämä poimut, jotka vastaavat kahden tavallisen kattotiilen välistä korkeuslimitystä. Kahden 5 62170 tavallisen kattotiilen sivulimitystä vastaavat poimut saadaan rullamaisen pellin muodon avulla edellä olevan mukaisesti .

Muotoprofiili muovataan levykattotiiliksi työkalun avulla (kuviot 4-6) . Työkalu koostuu neljästä eri osasta kuvion 4 mukaisesti, joka esittää työkalua eri osien ollessa erillään. Eri osilla on muoto, joka toisaalta sopii toisiin osiin ja toisaalta vastaa rullamaisen profiilin muotoa (ks. kuvion 4 leikkaus A-A).

Kun esimuotoiltu pelti on sijoitettu työkaluun, pelti puristetaan ensin kiinni työkalun osien väliin kuvion 5 mukaisesti, ts. pelti puristetaan toisaalta kiinni kahden vasemmanpuoleisen osan väliin ja toisaalta työkalun kahden oikeanpuoleisen osan väliin. Tällä tavoin saadaan aikaan pellin puristus, joka on tarpeen jatkovaihetta varten.

Itse poimun muodostus saadaan aikaan esim, viemällä oikeanpuoleinen työkalun puolisko alaspäin (ks. kuvio 6) matkan h verran, ts. yhden poimun verran kerrallaan.

Työkalun osien liike saadaan aikaan eri työkalun osien erillisillä liikkeillä, esim. jousien tai erillisten sylinterien avulla.

.Kuvio 7 esittää valmiin poimun pystysuoraa osaa, ts. osaa/ joka vastaa kahden tavallisen kattotiilen korkeuslimitystä.

Kuvio 8 esittää samaa osaa perspektiivisesti. Poimuja muodostettaessa peltiä venytetään eri tavoin osissa A ja BC, joka voi johtaa kontrolloimattomaan poimujen muodostukseen.

Työkalu voidaan muodostaa monin eri tavoin tämän kontrolloimattoman poimujen muodostuksen estämiseksi. Toisaalta puristusta voidaan vaihdella työkalun muotoa pitkin, ts. puristus ei saa olla yhtä suuri A:ssa ja BC:ssä, vaan sen

Claims (7)

1. Menetelmä sellaisen peltisen kattöpäällysteen (2) valmistamiseksi, joka ensimmäisessä, pellin pinnan ulottuvuutta vastaan kohtisuorassa leikkauksessa on polveileva, edullisesti sinus-käyrän muotoinen, ja toisessa leikkauksessa, joka on kohtisuora sekä pellin pinnan ulottuvuutta että mainittua ensimmäistä leikkausta vastaan, on porrasmainen (4), jolloin mainitulla tavalla ensimmäisessä leikkauksessa esimuotoiltu pelti varustetaan porrasmaisilla lovilla (3), joilla on mielivaltainen porraskorkeus, tunnettu siitä, että porrasmaiset lovet (3) muodostetaan venytyspuristustyövai-heen avulla, puristustyökalun ollessa jaettu ja käsittäessä ainakin kaksi paria työkaluja (5, 6), jolloin kukin työkalu-pari pitää kiinni esimuotoillusta pellistä, minkä jälkeen kukin työkalupari (5, 6) siirretään suhteessa toisiinsa matkan verran joka vastaa portaan korkeutta porrasmaisessa leikkauksessa niin, että pelti toisessa leikkauksessa, joka on kohtisuora sekä pellin pinnan ulottuvuutta että mainittua ensimmäistä leikkausta vastaan, saa porrasmaisen poikkileikkauksen (4), minkä jälkeen esimuotoiltu pelti syötetään eteenpäin edeltäkäsin määrätyn matkan, minkä jälkeen seu-raava porras muodostetaan jne.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että puristetaan useita portaita samanaikaisesti 7 621 70 sovittamalla enemmän kuin kaksi paria työkaluja toimimaan samanaikaisesti.

3. Laite patenttivaatimusten 1 ja 2 mukaisen menetelmän suorittamiseksi lähtemällä esimuotoillusta pellistä, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu ainakin kaksi paria työkaluja (5, 6),jotka kumpikin muodostuvat alaosasta (8, 10) ja yläosasta (7, 9), ja joissa työkaluosien toi-< siaan vastaan käännetyillä pinnoilla (11, 12) on muoto, jonka avulla esimuotoiltu pelti voidaan pitää kiinni kussakin työkaluparissa, toisin sanoen alaosan ja yläosan välissä, sekä että työkaluparit (5, 6) voidaan siirtää matkan (h) verran suhteessa toisiinsa ja että siirto on sovitettu tapahtumaan tasossa, joka on kohtisuorassa näin pidätetyn esimuotoillun pellin pinnan ulottuvuutta vastaan.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu enemmän kuin kaksi työkalu-paria, joista kukin pari on siirrettävissä matkan (h) verran suhteessa viereiseen työkalupariin.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että työkalut ovat siten sovitetut, että kiinnipitämisvoima kohtisuoraan pellin ulottuvuutta vastaan vaihtelee pitkin leikkausta.

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että työkalut ovat siten sovitetut, että porraskorkeus vaihtelee leikkausta pitkin.

6 62170 on oltava suurempi BCjssS kun työkalua puristetaan alas saman verran. Toisaalta työkalu voidaan tehdä sellaiseksi, että poimun korkeus on erilainen A:ssa ja BC:ssä, jolloin pellin venytys poimun yli muodostuu yhtä suureksi. Kolmantena vaihtoehtona työkalu voidaan tehdä sellaiseksi, että poimun vaakasuoraa osaa puristetaan sisään BC:n alueella, josta on tuloksena pellin yhtä suuri venytys. Tietysti on mahdollista tehdä samanaikaisesti yksi tai useita poimuja, mutta viimeksi mainittu vaatii tällöin useita työkaluja sarjassa.

7. Patenttivaatimuksen 3, 4, 5 tai 6 mukainen laite, tunne ttu siitä, että työkalut ovat sovitetut muodostamaan poimu tai painautuma porraskorkeuden muodostavaan osaan pellistä. 62170 8