FI62148B - Stabila loesningar av peroxidfoereningar till anvaendning foerblekning - Google Patents

Description

RSFH [B] (11)^WULUTUSjU«.KAISU

flgfjft lJ * ' UTLÄGGNINGSSKIIIFT 62l4o C (45) Pi tontti ay .'in nr tty 10 11 1932 Patent meddelat ^ (51) K».ik.3/int.ci.3 D 06 L 3/02, D 21 C 9/16 SUOMI —FINLAND (21) PtMnttlhtk·!^ —Nt*nt*n*aknln| 770550 (22) Hakamltptlvi — AmeVnlnpdn 21.02.77 (23) AlkupUvt — Glttljh«t*d»| 21.02.77 (41) Tullut lulklMkal — Bllvlt effuntllf 26.08.77

FwUntti- ja rekisterihallitut (44) NthcMkiiptnon |« kuuL|ulk*iiun p*m.— 30.07.82

Patent·· OCh reglsterttyrelsen Ansdkan utlagd och utf.ikrlfton publlcoratf (32)(33)(31) Pretty «tuotkuu*—Begird prlorltet 25-02.76

Luxemburg(LU) 7^^3^ Toteennäytetty-Styrkt (71) Solvay & Cie, rue du Prince Albert 33, B-1050 Bruxelles, Belgia-Belgien(BE) (72) Jean de Ceuster, Vilvoorde, Paul Essemaeker, Bryssel, Edmond Bouillet, Bryssel, Alain Deaamps, Rhode-Saint-Genese, Pierre Ledoux, Bryssel,

Belgi a-Belgi en(BE) (74) Oy Kolster Ab (51+) Valkaisuun käytettävät, stabiilit peroksidiyhdisteiden liuokset -Stabila lösningar av peroxidföreningar tili användning för blekning

Keksinnön kohteena on stabiilit, erilaisten tuotteiden, kuten tekstiilien ja paperimassojen valkaisuun käytettävät peroksidiyhdisteiden liuokset.

Erilaisten materiaalien, kuten tekstiilien ja paperimassojen valkaisu voidaan suorittaa eri peroksidiyhdisteiden avulla. Näistä käytetään usein vetyperoksidia ja natriumperoksidia, varsinkin vetyperoksidia.

Pelkästään vetyperoksidia sisältävät liuokset ovat kuitenkin suhteellisen vähän tehokkaita valkaisussa, joten on välttämätöntä aktivoida näitä liuoksia lisäämällä siihen emäksiä valkaisutehon parantamiseksi. Tähän tarkoitukseen käytetään usein natriumhydroksidia. Emäksinen yhdiste aiheuttaa kuitenkin yksistään lisättynä vetyperoksidin liian nopean ja liian suuren hajoamisen siten, että huomattava osa tästä vetyperoksidista menee hukkaan valkaisuun osallistumatta.

Tästä syystä on jouduttu samanaikaisesti lisäämään valkaisuväliaineeseen stabilointiaineita emäksisen yhdisteen aiheuttaman vetyperoksidin hajoamisen säätämiseksi. Stabilointiaineen ja emäksisen yhdisteen suhteelliset konsentraa- 2 62148 tiot valitaan siten, että saavutetaan paras valkaisuteho.

Ennestään on jo ehdotettu lukuisia stabilointiaineita. Näistä natrium-silikaatti on eräs yleisimmin käytetty. Tämän yhdisteen haittana on kuitenkin, että se antaa valkaistaville materiaaleille karhean tunnun, mikä osoittautuu erikoisen haitallisesti silkkipaperien ja tekstiilien alalla. Lisäksi natrium-silikaatti aiheuttaa tekstiilituotteissa kovettumisilmiöitä, jotka myös ovat sangen haitallisia.

Peroksidiliuosten stabilointiin on myös ehdotettu muita orgaanista tyyppiä olevia yhdisteitä. Näistä mainittakoon erikoisesti polykarboksilaattien ja polyhydroksikarboksilaattien suolat eli magnesiumkompleksit, jotka on selitetty DE-patenttihakemuksessa 2 035 047. Näiden polymeerien avulla ei kuitenkaan voida saavuttaa vetyperoksidin stabiloitumista, eikä myöskään yhtä hyvää valkaisuastetta kuin mikä on saavutettavissa natriumsilikaatin avulla.

Nyt on keksitty stabiilit liuokset, joilla ei ole edellä mainittuja haittoja, ja joiden avulla voidaan saavuttaa parempi valkaisuaste kuin mikä on saavutettavissa käyttämällä tunnettuja liuoksia. Mitään kovettumisilmiöitä ei myöskään esiinny, vaan saadaan syntymään tunnultaan pehmeitä ja miellyttäviä valkaistuja tuotteita.

Keksinnölle on tunnusomaista, että stabilointiaineena käytetään vähintään yhtä alfa-hydroksiakryylihaposta johdettua polymeeriä, joka sisältää yksiköitä, joiden kaava on

R1 OH

I i --c-c-- R2 coom jossa R^ ja , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat vetyatomia tai alkyyliryhmää, jossa on 1-3 hiiliatomia ja joka voi olla substituoitu hydroksyyliryhmällä tai halogeeniatomilla, ja kaavassa M tarkoittaa alkali-metalliatomia, vetyatomia tai ammoniumryhmää.

M tarkoittaa edullisesti natrium- tai kaliumatomia tai ammoniumryhmää. Parhaat tulokset saavutetaan siinä tapauksessa, että M tarkoittaa natrium-atomia. Keksinnön mukaan käytettävät polymeerit ovat edullisesti sellaisia edellä määriteltyjä polymeerejä, joissa ja R2 tarkoittavat vetyä tai substi-tuoimatonta metyyliryhmää, jolloin R^ ja R2 voivat olla samoja tai erilaisia.

3 62148

Parhaat tulokset saavutetaan sellaisilla polymeereillä, joissa R^ ja R2 tarkoittavat vetyä.

Keksinnön mukaan käytettävät polymeerit valitaan sellaisten homopoly-meerien ja sekapolymeerien joukosta, jotka sisältävät edellä määriteltyjä yksiköitä, jotka ovat samaa tyyppiä tai useita eri tyyppejä. Sekapolymeereja käytettäessä nämä valitaan edullisesti sellaisten sekapolymeerien joukosta, jotka sisältävät vähintään 20 % edellä määriteltyjä yksiköitä, ja varsinkin sellaisten joukosta, jotka sisältävät vähintään 50 % tämänkaltaisia yksiköitä. Parhaat tulokset saavutetaan sellaisilla polymeereillä, jotka sisältävät ainoastaan edellä määriteltyjä yksiköitä.

Käytettäviksi soveltuvista sekapolymeereista mainittakoon ne, jotka sisältävät vinyylimonomeereistä johdettuja yksiköitä, jotka on substituoitu hydroksyyli- ja karboksyyliryhmillä. Nämä sekapolymeerit sisältävät edullisesti akryyliyksiköitä, joiden kaava on

r3 H

--c-C--

R. COOM

4 jossa R^ ja tarkoittavat vetyatomia tai alkyyliryhmää, jossa on 1-3 hiili-atomia, ja jossa M tarkoittaa samaa kuin edellä. Näistä sekapolymeereista käytetään edullisesti sellaisia, jotka sisältävät substituoimattomasta akryyli-haposta johdettuja akryyliyksiköitä, joissa R^ ja R^ tarkoittavat vetyä.

Käytettävien polymeerien keskimääräinen molekyylimassa on suurempi kuin noin 300, yleensä 1 000 - 1 000 000, ja edullisesti 2 000 - 800 000.

Keksinnön mukaan käytettäviä hydroksiakryylipolymeereja voidaan käyttää suoraan poly-alfa-hydroksiakryylihappojen suoloina. Emäksisessä väliaineessa suoritettuja käsittelyjä varten voidaan käyttää seosta, jossa on vähintään yhtä poly-alfa-hydroksiakryylihappoa ja vähintään yhtä emäksistä alkalimetalliyhdis-tettä. Tässä tapauksessa polymeerejä voidaan käyttää vastaavina polylaktoneina. Keksinnön mukaiset poly-alfa-hydroksiakryylihapoista johdetut polylaktonit ovat väli- ja/tai sisämolekyylisiä estereitä, jotka on valmistettu saattamalla näiden polymeerien happofunktiot reagoimaan alkoholifunktioiden kanssa, jotka voivat olla osittain tai kokonaan laktonoituja. Osittain laktonoidun funktion laktonoitumisaste on yleensä 30-100 %. Poly-alfa-hydroksiakryylihappoja käytetään yhdessä vähintään yhden emäksisen yhdisteen kanssa, joka yleensä valitaan 4 62148 alkalimetallien hydroksidien ja emäksisten suolojen joukosta. Erikoisen edullisesti käytetään natriumhydroksidia.

Eräänä erikoisen sopivana polymeerinä mainittakoon poly-alfa-natrium-hydroksilaatti.

Keksinnön mukaisia polymeerejä voidaan valmistaa soveltamalla mitä tahansa sopivaa menetelmää. Näiden polymeerien eräs valmistusmenetelmä on selitetty BE-patentissa 817 678.

Keksinnön mukaan stabilointiaineina käytettäviä polymeerejä voidaan käyttää joko yksistään, seoksina keskenään tai seoksina muiden sinänsä tunnettujen stabiloimisaineiden kanssa.

Keksinnön mukaiset liuokset soveltuvat käsittämään kaikentyyppiset valkaisuun käytettävät peroksidiliuokset. Nämä liuokset voivat olla varsinaisia liuoksia tai neste-neste-emuksioita. Ne sisältävät yleensä vähintään yhtä liuotinta ja vähintään yhtä peroksidiyhdistettä. Liuotin sisältää yleensä vettä, ja useimmin liuottimena on pelkkä vesi. Saatu liuos voi olla joko varsinainen vesiliuos tai vähintään yhden orgaanisen yhdisteen vesiemulsio, joka yhdiste valitaan edullisesti aromaattisten liuottimien ja 1-3 hiiliatomia sisältävien kloorattujen hiilivetyjen joukosta. Keksinnön mukaiset liuokset ovat erikoisesti valkaisuun käytettävien peroksidiyhdisteiden vesiliuoksia.

Peroksidiyhdiste on edullisesti vetyperoksidi tai natriumperoksidi. Keksinnön mukaiset liuokset ovat erikoisesti valkaisuun käytettävien vetyperoksidin vesiliuoksia.

Keksinnön mukaan peroksidiyhdisteiden liuoksissa käytettävä polymeeri-määrä voi vaihdella sangen laajoissa rajoissa: yleensä tämä määrä on sellainen, että polymeerin ja peroksidiyhdisteen painosuhde on 0,001:1-20:1, edullisesti 0,1-10. Toisenlaisia suhteita voidaan tietenkin myös käyttää liuoksen käyttötarkoituksista riippuen.

Keksinnön mukaisia stabiileja peroksidiyhdisteiden liuoksia voidaan käyttää mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Erikoisen edullisesti niitä voidaan käyttää paperimassojen, tekstiilien ja kuitujen valkaisuun. Keksinnön kohteena on täten myös edellä määriteltyjen stabiloitujen liuosten käyttäminen paperimassojen, tekstiilien ja kuitujen valkaisuun.

Keksinnön mukaisia liuoksia käytetään edullisesti erityyppisten paperimassojen valkaisuun, joista esimerkkeinä mainittakoon mekaaniset, kemialliset ja puolikemialliset, kemiallismekaaniset ja lämpömekaaniset massat.

Tätä erikoiskäyttöä varten liuos sisältää peroksidiyhdisteen liuottimen, edullisesti veden, ja stabilointiaineen lisäksi emästä, joka edullisesti on 5 62148 natriumhydroksidi tai kaliumhydroksidi, jolloin parhaiten käytetään natrium-hydroksidia. Liuokseen voidaan myös lisätä erilaisia muita lisäaineita, joita joskus käytetään paperimassojen valkaisussa, esim. kostutusaineita.

Paperimassojen valkaisulämpötilat voivat vaihdella, ja ne ovat yleensä 30-180°C. Käsittely voidaan suorittaa normaalipaineessa tai ylipaineissa. Valkaisun pituus voi vaihdella melko laajoissa rajoissa, ja on yleensä rajoissa 1 minuutti ja 5 tuntia, mutta voidaan myös käyttää paljon pitempiäkin valkaisu-aikoja. Yleensä käytetään stabiloidun peroksidiliuoksen sellaista määrää, että massan konsistenssi on 0,1-60 %, edullisesti 1-50 %. Koostumuksen aineosia on yleensä läsnä noin 0,1-50 paino-%, peroksidiyhdistettä 0,1-50 paino-% emäksistä yhdistettä, 0,1-50 paino-% stabilointiainetta ja 0-5 paino-% erilaisia lisäaineita massan kuivapainosta laskettuna. Eräs erikoisen edullinen liuos sisältää 0,5-8 % vetyperoksidia, 0,5-8 % natriumhydroksidia ja 0,1-5 % keksinnön mukaista stabilointiainetta massan kuivapainosta. Siinä tapauksessa, että valkaisukylvyt kierrätetään uudelleen, voidaan koostumusta käyttää suurempina konsentraatioina.

Paperimassojen valkaisu voidaan suorittaa missä tahansa ennestään tunnetussa laitteessa, kuten jauhatuslaitteissa, torneissa tai kolonneissa. Liuoksia voidaan myös sumuttaa massarainalle ennen kuivausta.

Keksinnön mukaisia stabiloituja liuoksia voidaan myös edullisesti käyttää erityyppisten kuitujen valkaisuun, joista mainittakoon selluloosakuidut, kuten juutti-, puuvilla-, pellava-, rami- tai sisalkuidut, ja regeneroidusta selluloosasta valmistetut tekokuidut, joista mainittakoon säteri, viskoosisäteri, selluloosa-asetaatti ja vastaavat tekstiilit. Näitä liuoksia voidaan myös käyttää synteettisten kuitujen valkaisuun tai näiden kuitujen kellastumisen estämiseksi määrätyissä erikoiskäsittelyissä, kuten optisissa valkaisukäsittelyissä.

Tätä erikoiskäyttöä varten lisätään keksinnön mukaisiin stabiloituihin liuoksiin emästä, joka edullisesti on natriumhydroksidi tai kaliumhydroksidi, jolloin edullisesti käytetään natriumhydroksidia, ja muita lisäaineita, joista mainittakoon kostutusaineet, optiset valkaisuaineet, antistaattiset aineet, pehmennysaineet ja rasvanpoistoaineet.

Tekstiilien ja kuitujen valkaisulämpötilat voivat vaihdella melko laajoissa rajoissa, jotka yleensä ovat 20-180°C. Käsittely voidaan suorittaa ilmakehän paineessa tai ylipaineissa. Valkaisun pituus voi myös vaihdella laajoissa rajoissa, yleensä rajoissa 1 minuutti - 5 tuntia, mutta voidaan tietenkin myös käyttää vieläkin pitempiä käsittelyaikoja.

Keksinnön mukaisia stabiloituja valkaisuliuoksia käytetään yleensä valkaistavan tekstiilin kuivapainon 1-50-kertaisina, edullisesti 2-30-kertaisina määrinä. Liuokset sisältävät yleensä 0,2-50 paino-% peroksidiyhdistettä, 0,2-50 paino-% emäksistä yhdistettä, 0,1-50 paino-% stabiloimisainetta ja 62148 β 0-10 paino-% erilaisia lisäaineita, joita tavallisesti käytetään tekstiilien valkaisuun tarkoitetuissa seoksissa, tekstiilin kuivapainosta laskettuna.

Eräs erikoisen sopiva liuos sisältää 0,5-10 % vetyperoksidia, 0,5-10 % natrium-hydroksidia, 0,5-10 % keksinnön mukaista stabiloimisainetta, 0-5 % kostutus-ainetta, 0-3 % antistaattista ainetta, 0-3 % optista valkaisuainetta ja 0-5 % erilaisia lisäaineita tekstiilin kuivapainosta laskettuna. Siinä tapauksessa, että valkaisukylvyt kierrätetään uudelleen, voidaan lisäaineita käyttää suurempina konsentraatioina.

Kostutusaineena käytetään yleensä pinta-aktiivista ainetta, joka valitaan anionisten, ionittomien, kationisten tai amfolyyttisten ja amfoteeristen pinta-aktiivisten aineiden joukosta. Esimerkkejä keksinnön mukaisessa menetelmässä edullisesti käytettävistä pinta-aktiivisista aineista on esitetty kirjassa "Surface Active Agents", A.M. Schwarz ja J.W. Perry.

Tekstiilien ja kuitujen valkaisu voidaan suorittaa missä tahansa ennestään tunnetussa laitteessa, joka toimii joko jatkuvasti, ja joka on esim. tyyppiä "höyryimeytin", "J-laatikko" tai "U-laatikko", ja jatkuvasti toimivissa paineenalaisissa höyrystimissä, mutta voidaan myös käyttää puolijatkuvasti toimivia laitteita, joista mainittakoon kyllästysvalssit, tai panoksittain toimivia laitteita, joista mainittakoon kiertoammeet, autoklaavit, lingot, jiggerit, sammio-laitteet.

Edellä jo esitettyjen etujen lisäksi mainittakoon, että keksinnön ansiosta voidaan myös käyttää stabiloimisaineita pienemmin määrin kuin ennestään tunnetuissa liuoksissa, jolloin samalla saavutetaan entistä parempia tuloksia, varsinkin peroksidiyhdisteen stabiloitumisen kannalta arvosteltuna. Ennestään tunnettujen liuosten vastakohtana, jotka vaativat maa-alkalimetalli-ionien, kuten magnesiumionien läsnäoloa peroksidiyhdisteen hyvän stabiloitumisen aikaansaamiseksi, ovat keksinnön mukaiset liuokset aivan yhtä tehokkaita sekä tällaisten ionien puuttuessa että niiden ollessa läsnä. Täten on mahdollista saavutettuja tuloksia vaarantamatta käyttää pehmeää vettä kovan veden asemesta keksinnön mukaisten liuosten valmistamiseksi, mikä tekstiilien valkaisusta kyseen ollen sallii varsinkin pehmeän tunnun huomattavaa paranemista.

Lopuksi mainittakoon, että keksinnön mukaisia liuoksia tekstiileihin sovellettaessa voidaan välttää eräitä haittoja, joita esiintyy natriumsilikaat-tia käytettäessä, ja jotka vaikuttavat hydrofiilisyyteen ja värjättävyyteen.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat niitä huomattavia tuloksia, jotka saavutetaan soveltamalla keksinnön mukaisia liuoksia paperimassojen ja tekstiilien valkaisuun.

7 62148

Esimerkki 1

Paperimassan valkaisu

Kokeet on suoritettu laboratoriokojeessa käyttämällä mekaanista havupuu-massaa. Massan konsistenssi on kaikissa kokeissa 10 %. Lämpötila pysytetään 60°C:ssa ja käsittelyn pituus on 2 tuntia.

Lähtömateriaalina käytetyn raa'an massan valkoisuus on 55,7 %, verrattuna MgO:n valkoisuuteen, ja mitattuna "Elrepho"-tyyppisellä (Zeiss) reflekto-metrillä, joka on varustettu suodattimena R457. Käsittelyn lopussa näyte otetaan massasta peroksidikulutuksen määrittämiseksi ja valkoisuuden mittaamiseksi.

Reaktiokomponenttien pitoisuudet ja saavutetut tulokset on esitetty seu-raavassa taulukossa I. Kokeet 1R, 3R, 5R ja 7R on suoritettu vertailuna käyttämällä stabiloimisaineena natriumsilikaattia, ja kokeet 2, 4, 6 ja 8-11 on suoritettu käyttämällä keksinnön mukaista stabiloimisainetta: natrium-poly-alfa-hydroksiakrylaattia (PHAS).

8 __62148 O '•J' O in r- — <s es ι — l O — cn r-' _____ — _rv. r*v O sr o o S3

O * » · · A

— es es | — | O — S3 .-n ________________m — r^. rv in O O' O O S3 00 » Λ M * » « »

On es es | — O O — r-v en en — rv f—.

in O 00 O O m un CO m m. m Λ * » es — ! — O O — , co en — in r-v n n O rv es O C rs gjj · * » «> * > rv rs — n i O O — n cn

_________ — O' SO

m O O O O sr es o «k * * * · * « es es t — O O — sr kj- — S3 rv n m O o> CT» o — co

Qj AM*» * * m es — m I O O — rv oo — — - — c> so tn O oo O O vt n * * * * * » « es— i— e ro n oo — oo m en es — >0 rv in m O r** es O — O' es £Z »»»* »*» m es — in l e en in oo — co es _______ en es_—_oo_rv in 1 ' "· O O I O O <T m cn * * * » » » » cn N n — O m in ® — m <r m (N — v v ·“· in m O σ> O m ® m O ai * . ·* » . . * 34 — <n — m i o mm® — on γί 34 m <n — ® v 3

rH

3 — - --

EH

4 4» +» « a 4 to 38 2 P § M β o o 4> m o ® 3 5 4 3 f t 8

Ϊ O j O H

g *· JS O «l *V| 3

ff 8 3 MW g O

o 2 3 S 3 Wws 4 ««era*! t s a . s ·«» ΐ s o'* s II 3 ® e oo-pwm «r* JS B ,3 a M «WfelSrsg'^P^jg» ^ g o L____________ 62148 ' 9

Taulukosta I nähdään, että korvattaessa natriumsilikaatti sen vii-dennettä osaa pienemmällä PHAS-määrällä saavutetaan vetyperoksidin kulutuksen sangen huomattava pieneneminen ja valkoisuuden varsin selvä paraneminen. Nämä erot, jotka ovat varsin huomattavat kovaa vettä käytettäessä (vrt. kokeita 1R ja 5R vastaaviin kokeisiin 2 ja 4)* ovat vieläkin suurempia pehmeää vettä käytettäessä (vrt. kokeita 5R ja 7R vastaaviin kokeisiin 6 ja θ).

Esimerkki 2 Paperimassan valkaisu

Seuraavat kokeet on suoritettu samoissa olosuhteissa kuin taulukon I koe 6, lukuunottamatta että PHASsin konsentraatiota on muunnettu siten, että on voitu mitata PHASiin tehokkuutta sen pitoisuuden funktiona. Saavutetut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa II. Koe 5R on toistettu vertailun vuoksi.

Taulukko II

_ ___ - - -1--—i-:

Koe j 5R j 12 ί 13 | 6 \ 14 15 ; 16 | PHSSia g/100 g kuiva- - 0,5 ! o , 6 1 ,0 j 1,3, 1,6; 2,0 j ainetta j j j \ 1

Natriumsili- 5,9 - ; - 1 - | " j " i " kaattia j | j

H202in kulutus # I 97 93 ,4 | 7 I , öj 64,2 I 64 ,U ! 64 ,4 I 64 ,4 I

; i j i j |

Lopullinen valkoisuus °SCAN ; 68,8 70,3 73,! 74 ,θ!73 ,3 | 73,9 |74,0 _ ! 1 ! 1 :

Taulukosta II nähdään, että käytettäessä niinkin vähän PHASia kuin 0,5 g/100 g kuiva-ainetta, saavutetaan jo parempi valko!euusaste kuin käytettäessä natriumsilikaattia 5*9 g/100 g kuiva-ainetta.

Esimerkki 5 Tekstiilien valkaisu

Kokeet on suoritettu noin 4 litran laboratorlokojeessa käyttämällä raakapuuvillasta tehtyä trikoota. Astiaan pannaan noin 170 g trikoota, ja liuosta, joka sisältää reaktiokomponentteja sellaisin määrin, että kylvyn suhde on li 15· Lähtömateriaalina käytetyn raakapuuvillan valkoisuus on 55»4 # verrattuna MgOin valkoisuuteen, ja mitattuna Elrepho-tyyppisellä (Zeiss) ref-lektometrillä, jossa on suodatin R457· 10 62148'

On suoritettu kaksi koesarjaa: toinen käyttämällä avoastiaa 95°Cissa, ja toinen käyttämällä autoklaavia 120°C:ssa. Ensimmäisen sarjan kokeissa lämpötila on nostettu 95°C:seen 20 minuutin kuluessa ja pysytetty tässä arvossa 100 minuuttia. Toisen sarjan kokeissa lämpötila on nostettu 120°C: seen 30 minuutin kuluessa ja pysytetty tässä arvossa 90 minuuttia.

Valkaisun jälkeen mitataan vetyperoksidikulutus, minkä jälkeen materiaali pestään kolmasti, kerran 80°C:ssa. Tämän jälkeen mitataan puuvillan lopullinen valkoisuus.

Kokeet on suoritettu vedellä, jonka kovuus on 10° HP, joka jakautuu seuraavasti: Ca 8° HP ja Mg 2° HP.

Reaktiokomponenttien pitoisuudet ja saavutetut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa III. Kokeet 17R, 18R, 20R, 21R, 23R ja 24R on suoritettu vertailun vuoksi käyttämällä stabiloimisaineena joko natriumsili-kaattia tai kaupan saatavaa polyhydroksikarboksilaattia, Degussa POC, tyyppiä OS.3520 (POC) (kokeet 18R, 21R ja 24R). Kokeet 19, 22 ja 25 on suoritettu keksinnön mukaisella etabiloimisaineella.

Taulukko III

Γ-------1! " " Γ-

Koe !7R I3R 19 20R 21R 22 23R 24R 25 Lämpötila, °C 95 95 95 120 120 120 120 120 120 r

Reaktio- g/100 g komponentit kuiva- j ainetta i i

HgOgta 1,0 1,0 1,0 0,5 0,5 0,5 | 1,0 1,0 1,0

NaOHta 0,8 0,8 0,8 0,5 0,5 0,5 0,8 0,8 0,8

Natrium- silikaatti 2,0 1,5 2,0 POCia 1,0 0,8 i,o PHASia 1,0 0,8 1,0

Kostutusainetta (LE0PHEN KB) 0,8 0>8 0,8 0)8 0,8 0,8 0,8 0,8 pH 11,3 11,4 11,1! 11,2 11,5 11,5 | 11,4 11,4 11,5 ! i H 0 tn kulutus, i» 64 72 39 87 93 75 ' 36 95 72 * * il o i ! i

Lopullinen SCAN 80,8 80,8 81,8 74,5 74,0 76,4; 33,0j 81,7 34,9 1

valkoisuus_I_____j_j 1_J

11 62148

Taulukosta III nähdään, että saavutetaan selvästi parempia tuloksia sekä vetyperoksidikulutuksen että valkoisuuden suhteen käyttämällä keksinnön mukaista stabiloimisainetta. Verrattaessa lisäksi kokeita 18R, 21R ja 2lR vastaavasti kokeisiin 19, 22 ja 25 havaitaan, että poly-alfa-hydroksiakrylaattityyppiä olevat johdannaiset ovat selvästi paljon tehokkaampia kuin kaupan saatavat polyhydroksi-karboksylaatit,

Esimerkki 1

Paperimassan valkaisuun käytettävien peroksidiyhdisteliuosten stabilointi Kokeet suoritettiin australialaisesta männystä saadulla kuumahierteellä laboratoriolaitteessa samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä 1 käyttämällä nat-riumpoly- cK-hydroksiakrylaattia ("PHAS") kokeissa 26 ja 27 ja 12,5 % aktiivi-ainetta sisältävää natriumpolyakrylaattia ("Primal GS", valm. Rohm und Haas) kokeissa 28 ja 29, jolloin kokeissa 26 ja 28 käytettiin kovaa vettä ja kokeissa 27 ja 29 pehmeää vettä, Komponenttien pitoisuudet ja saadut tulokset on esitetty taulukossa III,

Taulukko III

Koe_ _ 26 27 28 29

Komponentti g/100 g kuiva-ainetta H202 (100 %) 2,0 2,0 2,0 2,0

NaOH 1,8 1,8 1,8 1,8 PHAS 11 -

Na-polyakrylaatti (100 %) - - 1 1

MgSOj^HgO 0,05 0,05 0,05 0,05 o

Veden kovuus HF ]

Kokonaiskovuus 35 - 35

Ca 26 26

Mg 9 - 9 alku-pH 11,1 11,1 11,5 11,5 H^O^-kulutus % 62 5l 96 98

Lopullinen valkoisuus ISO 65,5 66,1 57,6 56,5

Taulukosta TII ilmenee, että natriumpoly- O^-hydroksiakrylaatti on tehokkaampi komponentti kuin natriumpolyakrylaatti sekä saavutetun valkoisuuden että peroksidi-kulutuksen kannalta.

Claims (10)

12 621 4S Pat entt ivaat imuks et

1. Valkaisuun käytettävät, stabiilit peroksidiyhdisteiden liuokset, tunnetut siitä, että stabilointiaineena käytetään vähintään yhtä alfa-hydroksi-akryylihaposta johdettua polymeeriä, joka sisältää yksiköitä, joiden kaava on OH --C -C *-- Rg COOM jossa ja R^» jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat vetyatomia tai 1-3 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, joka voi olla substituoitu hydroksyyli-ryhmällä tai halogeeniatomilla, ja M tarkoittaa alkalimetalliatomia, vetyatomia tai ammoniumryhmää.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset liuokset, tunnetut siitä, että polymeeri on homopolymeeri,

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaiset liuokset, tunnetut siitä, että M tarkoittaa aikaiimetallia, U, Patenttivaatimuksen 3 mukaiset liuokset, tunnetut siitä, että M tarkoittaa natriumatomia,

5. Patenttivaatimuksen H mukaiset liuokset, tunnetut siitä, että polymeeri on poly-alfa-natriumhydroksiakrylaatti.

6, Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaiset liuokset, tunnetut siitä, että ne sisältävät vetyperoksidia,

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaiset liuokset, tunnetut siitä, että ne lisäksi sisältävät emäksistä komponenttia,

8, Patenttivaatimuksen 7 mukaiset liuokset, tunnetut siitä, että emäksinen komponentti on natriumhydroksidi,

9· Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukaisten peroksidiliuosten käyttö paperimassojen valkaisuun,

10. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukaisten peroksidiliuosten käyttö kuitujen ja tekstiilien valkaisuun,