FI61420C - Skjutportsventil - Google Patents

Description

[-mw'-il r»l KUULUTUSJULKAISU 9 Π

VfgV Μ «’>UTL»OGNINCSSMllFT 614<ίυ • C <4S> Γ: ··"':s 1 ^ '' (51) Kv.ik.Wa3 Β 22 D 41/08 SUOHI—FINLAND (21) P»wnttih.k.mo«-PKanOMMwing 773^85 (22) H*k*ml*piivt — AmMcnlnpd·· 17.11.77 * * (23) AlkupMvi—GHtl(h«od«| 17.11.77 (41) Tullut JulkiMlul — Bltvlt offtncllf 2q 05 78 P>fnttt- jt r«kirt»flhlllltUI (44) NlhttvUuIptnon j* kuuL)ullul*un pvm. — , fcrtent· oeh r«gift«rstyr»iMn 1 ' AntMun uttagd och utl.ikr»fi*n publtc*r»d 30.04. Ö2 (32)(33)(31) Pyydetty *»»οΛ·α*—e*|ird priorttet 19.11.76 03.09.77 Saksan Liittotasavalta -Rjrbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2652593-9» P 2739750.8 (71) USS Engineers and Consultants, Inc., 600 Grant Street, Pittsburgh,

Pennsylvania, USA(US) (72) Ludwig Walther, Niederau, Josef Lothmann, Langerwehe, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (71*) Oy Kolster Ab (5*0 Työntöporttiventtiili - Skjutportsventil Tämä keksintö koskee työntöporttiventtiiliä sulan metallin kaatamiseksi esim. astian, kuten valusangon tai -kulhon, pohjasta. Keksinnön venttiili sisältää työntölevyn, jossa on ainakin yksi lähtöaukko ja joka on liikkuvan kehyksen sisällä. Jousen esijännitys vaikuttaa työntölevyyn ylöspäin ylälevyä vasten, joka on työn- I tölevyn yläpuolella. Ylälevyssä on aukko, joka on yhteydessä astian sisätilan kanssa ja toimii yhdessä työntölevyn aukon kanssa sulan metallin päästämiseksi vastaanottoasiiästä, kun aukot suunnataan pystysuorasti yhteen. Ylälevyn pitää paikallaan asennusosa, joka on kytketty vastaanottoastian pohjaan, ja työntöportin kehyksen pitää paikallaan tukilaite, joka on varustettu jännitysvälineillä kehyKsen ja sen sisältämän työntölevyn painamiseksi ylälevyä vasten.

Kuvatunlaisissa, tunnetuissa työntöporttiventtiileissä kehys liukuu kotelossa, joka muodostaa osan tukilaitteesta. Kotelo on tavallisesti saranoitu asennuslevyyn ja on painettavissa asennusle-vyä vasten sopivan jännityslaitteen avulla, mm. jousien avulla, jotka ovat puristuksessa kehyksen ja työntölevyn välissä pakottaen työntölevyn ylös ylälevyä vasten. Painesylinteri, joka liikuttaa kehystä ja työntölevyä suhteessa ylälevyyn, tunkeutuu sivuttain kote- 2 614 2 0 lon kautta kytkeytyen kehykseen.

Oleellisen umpinaisen kotelon käytöstä tukilaitteena on useita haittoja. Eräs vakava haitta on se, että pienetkin määrät ulos päässyttä sulaa metallia tai muuta saastetta, esim. tervaa tai hiekkaa, voivat estää suhteellisesti liikkuvien osien vapaan liikkeen, niin että kehys ja siinä oleva työntölevy eivät voi liikkua tyydyttävästi. Tästä seuraavilla toimintahäiriöillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Lisäksi kotelon, sen sisältämien liukuosien ja painesylinterin valmistus ja asennus ovat huomattavan hankalia ja kalliita.

Siksi on keksinnön tavoitteena kehittää edelleen kuvatunlaista työntöporttiventtiiliä siten, että häiriöitä aiheuttava ja rakenteellisesti hankala kotelo jätetään pois ja kehystä liikuttava käyttömekanismi tehdään paremmaksi ja yksinkertaisemmaksi.

Keksinnölle on pääasiassa tunnusomaista se, että tukivälineet sisältävät ainakin yhden moottoriyksikön, jolla on kiinteä osa ja siirrettävä osa, joka on suoraviivaisesti siirrettävissä kiinteään osaan nähden, välineet, joilla kiinteä osa on kiinnitetty suhteessa ylälevyyn; ja välineet, joilla siirrettävä osa on kiinnitetty työntölevyyn tämän siirtämiseksi ylälevyyn nähden.

Tämän keksinnön työntöporttiventtiilissä on tukeva kotelo ja sen sisältämät liukujärjestelyt korvattu moottoriyksiköillä, jotka sijaitsevat kehyksen molemmin puolin, jolloin nämä yksiköt toimivat sekä tukiosina että käyttömekanismeina, jotka antavat liikkeen kehykselle. Jättämällä pois kotelo saadaan rakenne, joka on avoin joka puolella, niin että sula metalli tai muut vieraat aineet eivät voi aiheuttaa sen juuttumista, vaan se toimii ilman häiriöitä. Lisäksi koko rakennustyö helpottuu ja kustannukset pienenevät huomattavasti. Keksinnön mukainen moottorilaite suoritta kotelon ja sen kehykselle antaman liukutuen sekä kehystä käyttävän toiminnan.

Keksinnön mukaisessa työntöporttiventtiilissä voi lisäksi tukivälineissä olla ylimääräiset moottorilaitteet poikittaisliik-keen antamiseksi kehykselle. Nämä lisämoottorit ovat mieluiten kehyksen vastakkaisilla puolilla rinnakkain sen poikittaissuunnan kanssa. Yksikköjen kiinteät osat on kytketty jäykästi suhteessa astiaan ja ne osat, jotka voivat liikkua kehyksen poikittaissuun-nassa, tukevat kehyksen pitkittäisliikettä varten käytettyjen 3 61 420 moottoreiden kiinteitä osia, jolloin kehystä voidaan liikuttaa valikoivasti ei ainoastaan sen pituussuunnassa, vaan myöskin sen poi-kittaissuunnassa. Tämä järjestely on erityisen edullinen siksi, että työntölevyssä voi olla useita valuaukkoja sijoittamalla aukot esim. kahteen riviin, jotka porrastetaan pituussuunnassa.

Tästä järjestelystä saadut edut ovat ilmeisiä. Eri aukoilla voi olla eri läpimitat, niin että metallin valutusnopeutta voidaan muuttaa vaihtamatta työntölevyjä. Suurempi aukkomäärä pidentää sitä paitsi vastaavasti kunkin työntölevyn odotettavissa olevaa kestoikää. Lisäksi kyky liikuttaa kehystä sivuttain sallii aukkojen sijainnin säätämisen valuvirrassa, jolloin hyvin voimakas kuluminen reunoissa voidaan jakaa tasaisesti pitkin kunkin aukon kehää. Kehyksen poikittaisliike ei ole mahdollinen umpinaisella kotelolla, joka on rakennettu tunnetun tekniikan tason mukaisesti, vaikka kehys ylläpitää täsmällisen ohjauksen sekä pituus- että poikit-taissuunnassa. Tämä liike on vain mahdollinen avoimella rakenteella, jossa käytetään moottorilaitetta tukevana, ohjaavana ja liikkeen antavana käyttövälineenä po. keksinnön mukaisesti.

Näitä sekä muita keksinnön edullisia suoritusmuotoja on kuvattu täsmällisesti vaatimuksissa 2-8.

Keksinnön, sen toiminnallisten etujen ja sen käytöllä saavutettujen määrättyjen tavoitteiden ymmärtämisen helpottamiseksi kuvataan keksinnön erästä parhaana pidettyä toteutusmuotoa viitaten oheisiin piirustuksiin. Keksintöä kuvataan lähemmin esimerkkinä viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää pystyleikkauskuvantoa pitkin kuvion 3 viivaa 1-1 näyttäen po. keksinnön työntöporttiventtiilin ensimmäisen toteutusmuodon; kuvio 2 esittää kaaviomaista pohjakuvantoa työntölevystä, jota käytetään kuvion 1 työntöporttiventtiilissä; kuvio 3 esittää isometristä kuvantoa kuvion 1 työntöportti-venttiilistä; kuvio 4 esittää kaaviomaista kuvantoa hydraulijärjestelmästä, jota käytetään kuvion 3 työntöporttiventtiiliä varten; kuvio 5 esittää pystyleikkauskuvantoa pitkin kuvion 3 viivaa 5-5; kuvio 6 esittää läpileikkauskuvantoa näyttäen työntöporttiventtiilin sen avatussa asennossa; 4 61420 kuvio 7 esittää isometristä kuvantoa työntöporttiventtiilin yksinkertaisemmasta muodosta, jossa kehys ei voi liikkua poikittain ; kuvio 8 esittää samanlaista isometristä kuvantoa kuin kuvio 7 työntöporttiventtiilistä, jossa jännitysvälineellä on vaihtoehtoinen muoto; kuviot 9 ja 10 esittävät epäkeskeisiä holkkeja, joita käytetään kuvion 8 toteutusmuodossa; kuvio 11 esittää samanlaista isometristä kuvantoa kuin kuvio 7 työntöporttiventtiilistä, jossa on vaihtoehtoinen moottorilaite; kuvio 12 esittää kuvantoa osaksi läpileikkauksena kuvion 11 moottorilaitteesta; ja kuvio 13 esittää pohjakuvantoa työntöporttiventtiilistä, joka on varustettu toisenlaisella moottorilaitteella.

Kuviossa 1 viitenumero 11 osoittaa vastaanottavan astian, esim. valusangon, pohjaa. Valusangon pohjaan 11 on kiinnitetty asennuslevy 12. Asennuslevyn alla on tulenkestävä ylälevy 13, jonka vaakasuora liike on estetty pulteilla 14. Valusangon pohjan 11, asennuslevyn 12 ja ylälevyn 13 läpi ulottuu valuaukko 15, joka on verhottu sisäpuolella sopivilla siseillä 16. Ylälevyn 13 alapinnan lähellä on työntölevy 17, joka on myös tehty tulenkestävästä aineesta.

Työntölevyssä 17 on useat aukot 18, joita on pidennetty alaspäin putkilla 19. Jouset 20 kohdistavat työntölevyyn 17 esijännityksen ylöspäin ylälevyä 13 vasten. Jouset 20 ovat kehyksen 21 varassa, joka voi liikkua vaakasuunnassa yhdessä sen sisällä olevan työntölevyn 17 kanssa.

Kehystä 21 tukee tukilaite, jota osoittaa yleisviitenume-ro 22. Tukilaite siirtää lisäksi kehystä 21 vaakasuunnassa. Kuvio 3 näyttää tukilaitteen 22 rakenteen ja kiinnityksen asennuslevyn 12 kohdalla, joka kuviossa 3 näytetään erotettuna valusangon pohjasta 11.

Tukilaite 22 sisältää kaksi mäntä-sylinteri-yksikköä 23 rinnakkain kehyksen 21 pituussuunnan kanssa sen vastakkaisilla puolilla, ja vain toinen näistä on näytetty kuviossa 3. Jokainen mäntä-sylinteri-yksikkö 23 sisältää kehyksen 21 pitkittäisliikettä varten keskeisen sylinterin 24, joka on kytketty kehyksen 21 ku- 5 61420 vion 5 mukaisesti. Yhdystangot 25 ulottuvat sylinterin sisälle suljetun männän 25' (kuvio 4·) vastakkaisista päistä ja ne ovat käyttökytkennässä asennuslevyn 12 kanssa. Tätä varten yhdystanko-jen 25 vapaat päät on liitetty kahden muun yhdystangon 26 vapaisiin päihin, jotka yhdystangot 26 kuuluvat mäntä-sylinteri-yksik-köihin 27, jotka ovat rinnakkain kehyksen 21 sivun kanssa ja voivat liikuttaa kehystä 21 poikittaissuunnassa, kuten seuraavassa kuvataan, yhdyspalojen 28 avulla, jotka ovat tukilaitteen 22 neljässä kulmassa. Kehystä 21 poikittain liikuttavalla mäntä-sylinteri-yksiköllä 27 on samanlainen rakenne kuin mäntä-sylinteri-yksiköl-j lä 23, joka liikuttaa kehystä 21 pituussuunnassa, mutta sen sylin- ; teri 29 on kytketty jäykästi asennuslevyyn 12 pystytukien 30 | avulla. Näin ollen mäntäsylinteri-yksiköt 23 ja mäntä-sylinteri- j yksiköt 27 tukevat kehystä 21 yhdessä. Mäntä-sylinteri-yksik- ! koihin 23 ja 27 voidaan syöttää paineainetta tunnetulla tavalla ja siten ne voivat siirtää kehystä 21 sen pitkittäis- ja/tai poikittaissuunnassa, kuten seuraavassa kuvataan lähemmin.

Kehyksen 21 liikuttamiseksi ylälevyn 13 suunnassa ja sen l pakottamiseksi ylälevyä vasten, josta seuraa jousien 20 puristuminen, on kuvien 3 toteutusmuodossa jännityslaite, joka on sylinterin 23 ja kehyksen 21 välissä ja jota osoittaa kokonaisuudessaan viitenumero 31. Täm jännityslaite 31 on tehty tunnetun salpalii-toksen muodossa, jota on kuvattu yksityiskohtaisesti amerikkalaisessa pat.hakemuksessa, sarjan:o 609,344, jonka ovat jättäneet E.P. ja J.T. Shapland syyskuun 2. p:nä 1975. Kuvioiden 3,5 ja 6 mukaisesti se käsittää niveiöidyn vivun 32, jonka osa 32a on kytketty sylinteriin 24, ja toisen osan 32b lovi 32b' kytkee vaakasuoran tangon 33, niin että nivelöity liitos 32c on siirrettävissä kuolokohdan ohi, kuten nuoli 34 osoittaa kuviossa 5. NivelÖityä liitosta 32c siirtää lukitustanko (ei näytetty), joka on sijoitettu vivulla 32b olevan navan 35 istukka-aukkoon 35*. Samalla tavalla voidaan jännittää saranaa, joka on kehyksen 21 vastakkaisella puolella kehyksen ja sylinterin 24 välissä. Kehyksen 21 vastakkaisella puolella oleva saranaliitos on rakenteeltaan samanlainen, paitsi siinä että vipuosa 32b on kiinnitetty pysyvästi käännettävästä kehykseen tapeilla 32d. Tämän mekanismin rakenne on periaatteessa sama kuin saranaliitoksen, jota käytetään työntöportin kotelon kanssa. Tämä rakenne sallii kotelon kääntymisen pois valusangon 6 61420 pohjan luota kuvion 6 mukaisesti salvan avaamisen jälkeen, esim. uuden työntölevyn 17 sijoittamiseksi paikalleen.

Kuvio 4 näyttää nestejärjestelmän, jolla saadaan aikaan kehyksen 21 liike suhteessa asennuslevyyn 12. Se osa järjestelmästä, joka toimii yhdessä moottoriyksikköjen 23 kanssa kehyksen 21 siirtämiseksi katkoviivan näyttämän asennuslevyn 12 pituussuunnassa, käsittää rinnan kytkettyjen johtojen 50a, 50b ja 5.1a, 51b vastakkain vaikuttavat parit, jotka yhdistävät nesteen lähteen (ei näytetty) sylinterien 24 sisätilan kanssa. Kuvion mukaisesti voidaan johdot helposti muodostaa yhdystankojen 25 ja 26 ja yhdys-palojen 28 kautta. Johdot 50a ja 50b ovat toisessa päässä yhteydessä nesteaukon 52 kanssa ja kukin niistä ulottuu vastaavaan sylinteriin 24, johon johto on yhteydessä vastaavan mannan 25' vastaavaa sivua pitkin. Toisaalta johdoilla 51a ja 51b on samanlainen rakenne ja ne ulottuvat aukon 53 ja sylinterien 24 välillä, joiden kanssa johdot ovat yhteydessä mäntien 25' toisella vastaavalla puolella. On ilmeistä, että kun männät 25' on kiinnitetty tehokkaasti suhteessa asennuslevyyn 12, jotta kehystä 21 voi liikuttaa suhteessa tähän ylöspäin kuvion mukaisesti, päästää sopiva venttiililaite (ei näytetty) käyttönestettä aukon 52 ja johtojen 50a ja 50b kautta sylinterien 24 sisätilaan vastaavien mäntien 25’ yläpuolella. Samanaikaisesti purkautuu mäntien alapuolelta nestettä sylintereistä johtojen 51a ja 51b kautta ja aukon 53 kautta ja neste palaa lähteeseen. Tämän seurauksena syntyy sylinterien 24 ja kiinnitetyn kehyksen 21 liike pituussuunnassa suhteessa asennuslevyyn 12 ylöspäin kuviossa 4 nähtynä. Kun halutaan liikuttaa kehystä 21 vastakkaiseen suuntaan, on toiminta päinvastainen.

Se osa nestejärjestelmästä, joka toimii kehyksen siirtämiseksi sivuttain suhteessa asennuslevyyn 12, käsittää vastakkain toimivat johdot 56 ja 57, jotka on muodostettu asennuslevyn 12 sisällä. Johdot 56 ja 57 ovat toisessa päässä yhteydessä vastaavien aukkojen 58 ja 59 kanssa, jotka on kiinnitetty asennuslevyyn ja jotka ovat yhteydessä käyttönesteen lähteen kanssa, joka on riippumaton edellä kuvatusta lähteestä. Johdoilla 56 ja 57 on niistä sivulle siirretyt syöttimet joita osoittavat alaviitteet a ja b ja jotka ovat yhteydessä moottoriyksikköjen 27 vastakkain erilleen erotettujen sylinterien 29 kanssa. Rakenteessa nämä sivuosat ulottuvat pystytukien 30 sisäpuolella, joilla sylinterit 29 on 7 61420 kiinnitetty asennuslevylle 12. Syöttimet 56a ja 55 b ovat yhteydessä sylinterien 29 kanssa mäntien 26' vastakkaisilla puolilla, tässä kuvion mukaisesti vasemmalla puolella, ja syöttimet 57a ja 57b ovat yhteydessä sylinterien 29 kanssa vastaavien mäntien vastakkaisilla puolilla. Koska sylinterit 29 ovat kiinteät suhteessa asennuslevyyn,niin on kehyksen 21 siirtämiseksi vasemmalta oikealle kuviossa käyttönestettä päästettävä johtoon 56 aukon 58 kautta, josta neste virtaa johdon sivuosien 56a ja 56b kautta vastaavien sylinterien 29 sisätilaan mäntien 26' vasemmalla puolella. Samalla purkautuu nestettä sylintereistä vastaavien mäntien vastakkaisella puolella sivuosien 57a ja 57b kautta ja aukon 59 kautta, mikä saa aikaan mäntien 26' liikkeen vasemmalle. Koska koko tukirakenne 22 I ja siten kehys 12 on kiinnitetty toiminnallisesti mäntiin 26’, saa mäntien 26' liike vasemmalle aikaan kehyksen samanaikaisesti tapahtuvan liikkeen. Kun kehystä halutaan liikuttaa päinvastaiseen sivusuuntaan, on toiminta päinvastainen.

Kuvion 7 näyttämällä tukilaitteen 22' toteutusmuodolla ei saada aikaan kehyksen 21 poikittaisliikettä. Keksinnön tässä toteutusmuodossa mäntä-sylinteri-yksikköjen 23 yhdystankojen 25 vapaat päät on kytketty jäykästi ylälevyyn 12 pylväiden 36 kohdalla.

Muilta osin kuvion 7 näyttämä rakenne vastaa kuvioiden 1 ja 3 näyttämiä ja samat viitenumerot osoittavat samanlaisia osia.

Kuvion 8 näyttämällä toteutusmuodolla ei myöskään saada aikaan kehyksen 21 poikittaisliikettä ja tässä suhteessa tämä muoto vastaa kuvion 7 näyttämää. Tästä se poikkeaa jännityslait-teen 31 rakenteen osalta. Kuvion 8 näyttämä jännityslaite 31' sisältää neljä epäkeskeistä hoikkia 37, joita voidaan pyörittää laakereissa 38, jotka ovat asennuslevyn 12 alasivussa. Tukitan-got 39 ulottuvat jokaisen epäkeskeisen holkkiparin 37 läpi niiden vapaat päät on kytketty liittimillä HO mäntä-sylinteri-yksikköjen 23 yhdystankojen 25 vapaisiin päihin kehyksen 21 siirtämiseksi pituussuunnassa. Mäntä-sylinteri-yksikköjen 23 sylinterit 24 on kytketty jäykästi kehykseen 21. Pyörittämällä epäkeskeisiä holkkeja 37 laakereissa 38 voidaan tukitankoja 39, mäntä-sylinteri-yksikköjä 23 ja kehystä 21 nostaa ja jännittää (ks. kuvioita 9 ja 10). Epäkes-keiset holkit on varustettu ylöspäin osoittavilla vivuilla 41. Kehyksen samalla puolella olevien kahden vivun 41 yläpäät on yhdistetty yhdystangolla 42, jota kehys 21 voi siirtää jompaankumpaan 8 614 2 0 suuntaan tarpeen mukaan. Tätä varten yhdystangolla u2 on alasivul-laan ulkonemat 43, jotka voidaan kytkeä kehykseen 21 tai kytkeä siitä irti. Tällä tavalla kehys 21 voi liikuttaa yhdystankoa 42, vipuja 41 ja epäkeskeisiä holkkeja 37 suuntaan, jossa jännitystä lisätään tai vähennetään. Keksinnön tässä toteutusmuodossa jänni-tyslaite on samanlainen kuin se, jota on kuvattu lähemmin amerikkalaisessa pat.hakemuksessa, sarjan:o 763,186, jonka on jättänyt J.Lothmann tammikuun 27. p:nä 1977.

Kuviot 11 ja 13 näyttävät porttiventtiilin moottorilaitteen vaihtoehtoisia muotoja. Kuvion 11 toteutusmuodossa työntöportti-venttiili ja tukirakenne ovat kaikilta oleellisilta osilta samanlaiset kuin on näytetty ja kuvattu kuvion 7 yhteydessä. Tässä kuvion 7 hydrauliset moottoriyksiköt 23 on kuitenkin korvattu lineaarisilla sähköinduktiomoottoreilla, joita osoittaa yleisnume-ro 60. Kehyksen 21 vastakkaisilla puolilla olevat lineaariset induktiomoottorit 60 käsittävät liikkuvan induktoriosan 61, joka on asennettu kiinteästi hoikille 62, jolla kehyksen 21 toinen pää on kiinnitetty ja joka ympäröi pitkänomaista tankoa 63, joka muodostaa moottorin toisio- eli reaktioakselin. Kuten on näytetty, saadaan tangot 63 ulottumaan vastakkain erilleen erotettujen pylväiden 64 välissä näihin kiinteästi kiinnitettyinä, ja nämä pylväät on sijoitettu asennuslevyn 12 neljään kulmaan. Keksinnön tässä toteutusmuodossa saadaan kehyksen 21 liike aikaan kytkemällä sähkövirta induktoriosien 61 käämien läpi näiden aksiaalisen liikkeen aikaansaamiseksi pitkin tankoja 63, mikä siirtää kehystä 21 asennuslevyn 12 pituussuunnassa.

Kuvion 13 toteutusmuodossa kehystä 21 liikuttaa suunnanvaih-toinen sähkömoottori 70 sopivien kierävaihteiden ja vetoruuvien kautta. Kuvion mukaisesti kehyksen 21 vastakkaiset päät on kiinnitetty siirrettäviin mutteriosiin 71. Mutteriosia 71 käyttävät vetoruuvit 72, jotka ulottuvat pitkin asennuslevyn 12 vastakkaisia sivuja kulmapylväiden 73 ja 74 välissä. Pylväät 73 sisältävät asianmukaisia laakereita vastaavien vetoruuvien pyörimisliikettä varten ja pylväät 74 sisältävät laakereiden lisäksi kierävaihteita vetoruuvien pyörimisliikkeen aikaansaamiseksi, mikä kaikki on hyvin 9 61420 tunnettua alalla. Kierävaihteita käyttää vuorostaan suunnanvaihtoi-nen sähkömoottori 75, joka on ripustettu asennuslevyn 12 varaan. Moottori 75 on kytkennässä vastaavan kierävaihdelaitteen kanssa vastakkain ulottuvien vetoakseleiden 76 välityksellä, joista kukin sisältää kytkinlaitteen 77.

Joskin moottori 75 on kuvauksen mukaisesti suunnanvaihtoinen sähkömoottori, se voi joissakin sovellutuksissa olla mieluiten paineella toimiva moottori, kuten esim. paineilmamoottori.

On selvää, että alan asiantuntijat voivat tehdä erilaisia muutoksia niiden osien yksityiskohdissa, aineissa ja järjestelyissä, joita on tässä kuvattu keksinnön luonteen selittämiseksi, keksinnön periaatteen ja suojapiirin puitteissa, jotka ilmenevät oheisista pat en11 ivaatimuks is ta.

Claims (8)

61420 10

1. Työntöporttiventtiililaite metallinvaluastiaa varten, joka käsittää ylälevyn, jossa on aukko, joka on tarkoitettu olemaan yhteydessä astian sisätilan kanssa; työntölevyn, joka on siirrettävissä suhteessa ylälevyyn ja joka sisältää valuaukon, joka voi toimia yhdessä ylälevyn aukon kanssa sulan metallin viemiseksi astian sisätilasta aukkojen ollessa aksiaalisesti samalla linjalla; ja välineet, jotka tukevat työntölevyä suhteessa ylälevyyn, tunnettu siitä, että tukivälineet sisältävät ainakin yhden moottoriyksikön (23), jolla on kiinteä osa (25,63,72) ja siirrettävä osa (24,61,71), joka on suoraviivaisesti siirrettävissä kiinteään osaan nähden, välineet (27, 36, 64, 73), joilla kiinteä osa on kiinnitetty suhteessa ylälevyyn (13); ja välineet (31), joilla siirrettävä osa on kiinnitetty työntölevyyn (17) tämän siirtämiseksi ylälevyyn nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukivälineissä on lisäksi siirrettävä kehys (21), joka on liitetty mainittuun siirrettävään osaan, jonka varaan työntölevy on asennettu, ja jossa on jouset (20), jotka sijaitsevat kehyksen ja työntö-levyn välissä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että tukivälineissä on kaksi rinnakkaismoottoria (23), jotka on järjestetty käytettäviksi yhtä aikaa ja jotka sijaitsevat työntölevyn (17) vastakkaisilla puolilla.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirrettävän kehyksen (21) toisella puolella on sarana-liitos toisen moottoriyksikön (23) kanssa ja toisella puolella on avattava salpaliitos toisen moottoriyksikön (23) kanssa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kiinteänä osana on yhdystanko (25, 63, 72), joka on kytketty tukipylväisiin (36, 38, 64, 73), jotka riippuvat astiaan kiinnitettävän ja ylälevyyn (13) kiinnitetyn asennuslevyn (12) vastakkaisista päistä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kiinteä osa on kiinnitetty ylälevyyn rakenteella, johon kuuluu vähintään yksi ylimääräinen moottoriyksikkö (27, 70), joka on poikittain suhteessa ensimmäiseen moottoriyksikköön tai -yksikköihin (23). 11 61420

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinteä osa on liitetty ylälevyyn kahdella rinnakkaisella, poikittaisella moottoriyksiköllä (27, 70), jotka on järjestetty käytettäviksi yhtä aikaa ja jotka sijaitsevat työntölevyn (17) vastakkaisilla puolilla.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että ylimääräisellä tai jokaisella ylimääräisellä moottoriyksiköllä on siirrettävä osa (26, 76), joka on kytketty ensiksi-mainitun moottoriyksikön tai -yksikköjen (23) kiinteään osaan (25, 63, 72). | ! i ,2 61 4 20