FI126049B - Menetelmä metallien käsittelemiseksi - Google Patents

Menetelmä metallien käsittelemiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI126049B
FI126049B FI20135921A FI20135921A FI126049B FI 126049 B FI126049 B FI 126049B FI 20135921 A FI20135921 A FI 20135921A FI 20135921 A FI20135921 A FI 20135921A FI 126049 B FI126049 B FI 126049B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
metal
precipitate
metals
waste
cement
Prior art date
Application number
FI20135921A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20135921A (fi
Inventor
Vesa Rissanen
Original Assignee
Global Ecoprocess Services Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority to FI20135921A priority Critical patent/FI126049B/fi
Application filed by Global Ecoprocess Services Oy filed Critical Global Ecoprocess Services Oy
Priority to CN201480060586.9A priority patent/CN105873644B/zh
Priority to ES14844259T priority patent/ES2915685T3/es
Priority to PT148442593T priority patent/PT3043874T/pt
Priority to PE2016000370A priority patent/PE20160472A1/es
Priority to UAA201603972A priority patent/UA122664C2/uk
Priority to CA2924309A priority patent/CA2924309C/en
Priority to US15/021,596 priority patent/US10214434B2/en
Priority to AU2014320230A priority patent/AU2014320230B2/en
Priority to PCT/FI2014/050700 priority patent/WO2015036658A1/en
Priority to EP14844259.3A priority patent/EP3043874B1/en
Priority to BR112016005322-2A priority patent/BR112016005322B1/pt
Priority to EA201690575A priority patent/EA031327B1/ru
Priority to KR1020167009701A priority patent/KR102201805B1/ko
Priority to PL14844259T priority patent/PL3043874T3/pl
Priority to MX2016003153A priority patent/MX2016003153A/es
Priority to JP2016542344A priority patent/JP6505112B2/ja
Priority to AP2016009136A priority patent/AP2016009136A0/en
Publication of FI20135921A publication Critical patent/FI20135921A/fi
Priority to CL2016000592A priority patent/CL2016000592A1/es
Application granted granted Critical
Publication of FI126049B publication Critical patent/FI126049B/fi

Links

Classifications

    • AHUMAN NECESSITIES
    • A62LIFE-SAVING; FIRE-FIGHTING
    • A62DCHEMICAL MEANS FOR EXTINGUISHING FIRES OR FOR COMBATING OR PROTECTING AGAINST HARMFUL CHEMICAL AGENTS; CHEMICAL MATERIALS FOR USE IN BREATHING APPARATUS
    • A62D3/00Processes for making harmful chemical substances harmless or less harmful, by effecting a chemical change in the substances
    • A62D3/30Processes for making harmful chemical substances harmless or less harmful, by effecting a chemical change in the substances by reacting with chemical agents
    • A62D3/33Processes for making harmful chemical substances harmless or less harmful, by effecting a chemical change in the substances by reacting with chemical agents by chemical fixing the harmful substance, e.g. by chelation or complexation
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F1/00Treatment of water, waste water, or sewage
    • C02F1/66Treatment of water, waste water, or sewage by neutralisation; pH adjustment
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B09DISPOSAL OF SOLID WASTE; RECLAMATION OF CONTAMINATED SOIL
    • B09BDISPOSAL OF SOLID WASTE NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • B09B3/00Destroying solid waste or transforming solid waste into something useful or harmless
    • B09B3/20Agglomeration, binding or encapsulation of solid waste
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B09DISPOSAL OF SOLID WASTE; RECLAMATION OF CONTAMINATED SOIL
    • B09CRECLAMATION OF CONTAMINATED SOIL
    • B09C1/00Reclamation of contaminated soil
    • B09C1/08Reclamation of contaminated soil chemically
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F1/00Treatment of water, waste water, or sewage
    • C02F1/58Treatment of water, waste water, or sewage by removing specified dissolved compounds
    • C02F1/62Heavy metal compounds
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F5/00Softening water; Preventing scale; Adding scale preventatives or scale removers to water, e.g. adding sequestering agents
    • C02F5/02Softening water by precipitation of the hardness
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C04CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04BLIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B18/00Use of agglomerated or waste materials or refuse as fillers for mortars, concrete or artificial stone; Treatment of agglomerated or waste materials or refuse, specially adapted to enhance their filling properties in mortars, concrete or artificial stone
    • C04B18/04Waste materials; Refuse
    • C04B18/0463Hazardous waste
    • C04B18/0472Waste material contaminated by heavy metals
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C04CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04BLIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B28/00Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements
    • C04B28/02Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements containing hydraulic cements other than calcium sulfates
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C04CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04BLIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B28/00Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements
    • C04B28/18Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements containing mixtures of the silica-lime type
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A62LIFE-SAVING; FIRE-FIGHTING
    • A62DCHEMICAL MEANS FOR EXTINGUISHING FIRES OR FOR COMBATING OR PROTECTING AGAINST HARMFUL CHEMICAL AGENTS; CHEMICAL MATERIALS FOR USE IN BREATHING APPARATUS
    • A62D2101/00Harmful chemical substances made harmless, or less harmful, by effecting chemical change
    • A62D2101/20Organic substances
    • A62D2101/24Organic substances containing heavy metals
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A62LIFE-SAVING; FIRE-FIGHTING
    • A62DCHEMICAL MEANS FOR EXTINGUISHING FIRES OR FOR COMBATING OR PROTECTING AGAINST HARMFUL CHEMICAL AGENTS; CHEMICAL MATERIALS FOR USE IN BREATHING APPARATUS
    • A62D2101/00Harmful chemical substances made harmless, or less harmful, by effecting chemical change
    • A62D2101/40Inorganic substances
    • A62D2101/43Inorganic substances containing heavy metals, in the bonded or free state
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C01INORGANIC CHEMISTRY
    • C01BNON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B35/00Boron; Compounds thereof
    • C01B35/08Compounds containing boron and nitrogen, phosphorus, oxygen, sulfur, selenium or tellurium
    • C01B35/10Compounds containing boron and oxygen
    • C01B35/12Borates
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F2101/00Nature of the contaminant
    • C02F2101/10Inorganic compounds
    • C02F2101/20Heavy metals or heavy metal compounds
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F2103/00Nature of the water, waste water, sewage or sludge to be treated
    • C02F2103/16Nature of the water, waste water, sewage or sludge to be treated from metallurgical processes, i.e. from the production, refining or treatment of metals, e.g. galvanic wastes
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C02TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02FTREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F2301/00General aspects of water treatment
    • C02F2301/08Multistage treatments, e.g. repetition of the same process step under different conditions
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C04CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04BLIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B2103/00Function or property of ingredients for mortars, concrete or artificial stone
    • C04B2103/60Agents for protection against chemical, physical or biological attack
    • C04B2103/606Agents for neutralising Ca(OH)2 liberated during cement hardening
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C04CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04BLIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B2111/00Mortars, concrete or artificial stone or mixtures to prepare them, characterised by specific function, property or use
    • C04B2111/00034Physico-chemical characteristics of the mixtures
    • C04B2111/00112Mixtures characterised by specific pH values
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C04CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04BLIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B2111/00Mortars, concrete or artificial stone or mixtures to prepare them, characterised by specific function, property or use
    • C04B2111/00474Uses not provided for elsewhere in C04B2111/00
    • C04B2111/00767Uses not provided for elsewhere in C04B2111/00 for waste stabilisation purposes
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02WCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
    • Y02W30/00Technologies for solid waste management
    • Y02W30/50Reuse, recycling or recovery technologies
    • Y02W30/91Use of waste materials as fillers for mortars or concrete

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Ceramic Engineering (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Environmental & Geological Engineering (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Structural Engineering (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Hydrology & Water Resources (AREA)
  • Water Supply & Treatment (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Toxicology (AREA)
  • Business, Economics & Management (AREA)
  • Emergency Management (AREA)
  • Soil Sciences (AREA)
  • Civil Engineering (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Removal Of Specific Substances (AREA)
  • Manufacture And Refinement Of Metals (AREA)
  • Treatment Of Sludge (AREA)
  • Soil Conditioners And Soil-Stabilizing Materials (AREA)
  • Fire-Extinguishing Compositions (AREA)

Description

Menetelmä metallien käsittelemiseksi
Keksintö kohdistuu menetelmään metallien, esimerkiksi metallisakkojen käsittelemiseksi. Metallisakoilla käsitetään tässä hakemuksessa kaikkia sakkoja ja lietteitä, jotka sisältävät sellaista metallia, jota voi liueta siitä ympäristöön vesien mukana. Tämä metalli voi olla raskasmetalli tai muu metalli.
Metallien peittaukseksi kutsutaan menetelmää, jossa ruoste ja muu epämääräinen hapetuskerros poistetaan happoihin liuottamalla. Peittauksessa saadaan aikaan homogeeninen pinta, erityisesti hitsaussaumojen kohdille, joihin muodostuu myöhemmin homogeeninen oksidikerros, erityisesti Cr-oksidiker-ros ruostumattomille teräksille. Peittauksessa liukenee tyypillisesti rautaa (Fe) , kromia (Cr) nikkeliä (Ni) ja molybdeenia (Mo). Tyypillinen peittausliuos sisältää 2 - 4 % fluorivetyhappoa (HF) ja 25 - 30 % typpihappoa (HNO3). Peittaushappo voi sisältää myös suolahappoa (HCI) ja rikkihappoa (FI2SO4). Käytössä on myös peittaus fosforihapolla (FI3PO4) ja hapettimena käytetään myös vetyperoksidia (H2O2). Ruostumattomilla teräksillä peittauksessa poistetaan myös kromiköyhä vyöhyke, joka muodostuu välittömästi oksidikerrok-sen alle hitsauksessa tai erilaisissa kuumamuovaustöissä.
Flappopeittauksen lisäksi tunnetaan ja käytetään elektrolyysipeittausta, jossa natriumsulfaattiliuoksen läpi ajetaan peitattava teräsnauha ja anodireaktion seurauksena syntyy jatkuvasti uutta rikkihappoa, joka liuottaa oksidit sulfaateiksi. Tämä menetelmä soveltuu mm. jatkuvatoimiseen metallinauhan peit-taukseen. Peittaushappoja regeneroidaan monella tavalla, kuten vakuumi-haihduttamalla, ioninvaihtohartseja käyttämällä ja saostamalla kalkilla (Ca(OFI)2). Sähköistä erottelua käytetään myös ns. elektrodialyysinä, jossa erotuskalvot läpäisevät happoja mutta ei suoloja. Menetelmä on kallis. Muita menetelmiä ovat mm. neste-neste-uutto, käyttäen tri-butyylifosfaattia (TBP).
Peittauksesta syntyy aina sakkaa, joka on joko peittauksessa liukenevien raskasmetallien ja raudan sulfaatteja tai niiden oksideja. Tyypillisesti sakka syntyy esim. raudalle näin:
FeO + 2 HCI FeCl2+ H2O 4FeCl2+ H2O + 02^ 2Fe20s+ HCI
Reaktiossa tarvittava happi tulee joko ilmasta, typpihaposta tai edullisesti vetyperoksidista. Näin peittaushappo regeneroituu itsestään, ja samoin käy muiden metallien kanssa, jos pääasiallinen peittaushappo on suolahappo, tai fluorivetyhappo yhdessä typpihapon kanssa. Jos peittaushappo on pääasiassa rikkihappoa tai jos sitä on riittävästi läsnä, syntyy Fe2(SCU)3 ja Cr2(SCU)3 sekä N1SO4. Alkuaan nämä metallit olivat sulfaatteina, fluorideina tai nitraatteina, joita vastaavat hapot nyt regeneroituvat vahvan rikkihapon syrjäyttäessä ne. Periaatteessa HF+ HNO3 -peittauksessa koko happo regeneroituu itsestään, ja vain typpihappoa kuluu hapetukseen, ja HF+ HNO3 + H2SO4 systeemissä vain rikkihappoa kuluu. Sulfaatit voidaan poistaa kiteyttämällä ja/tai HF ja HNO3 voidaan poistaa vakuumihaihdutuksella (Outotec-mene-telmä) ja käyttää uudelleen.
Peittaamisen ohella metallisakkoja ja -lietteitä syntyy jätteeksi monissa erilaisissa teollisissa prosesseissa. Esimerkiksi kovakromauksessa metallinmuok-kaustyökaluja pinnoitetaan kromilla galvaanisessa prosessissa kromihappo-kylvyssä. Käytettyyn kromihappoon liukenee metalleja samaan tapaan kuin edellä on kuvattu tapahtuvan peittauksessa. Samaan tapaan toimivina prosesseina voidaan mainita myös ns. dekoratiiviset pinnoitusprosessit, esimerkiksi musta-ja kiiltokromaus ja kelta-, viher-, musta-, yms. passivoinnit. Myös kuumasinkityksessä käsittelyliuoksiin liukenee sakkoina ja lietteinä metalleja. Teollisuusprosesseissa metallijätteiden ympäristöongelmaa hoidetaan tyypillisesti myös erilaisin neutralointimenettelyin, jolloin haittametallit pyritään saattamaan mahdollisimman stabiiliin olotilaan sitomalla ne esimerkiksi kipsi-sakkaan tai kuonaan.
On lukuisia patenttidokumentteja, joissa kuvailllaan peittaushappojen regeneroivia, mutta vain muutama maininta kuinka peittaushaposta syntyneet sakat voidaan hoitaa, ilman että niitä viedään ongelmajätelaitoksille tai nk. erityis-kaatopaikoille.
Scandinavian Journal of Metallurgy, Voi 234, Issue 1, pp 31-40, 2005, kertoo kuinka peittaussakkaa neutraloidaan kalkilla (Ca(OH)2) , käsitellään 1400 °C lämpötilassa ja redusoidaan koksin avulla metalliseokseksi.
Kiinalainen patenttihakemus CN01475325 A1 kertoo kuinka peittausliete sekoitetaan sementtiuunin raaka-aineisiin ja saadaan sementtituote, joka ei enää ole Kiinan asetusten mukaan vaarallinen. (Suomessa Cr6+, jota syntyy sementin valmistuksessa, pitää käsitellä Fe2+:lla).
US patenttihakemus 2006/0201822 A1 esittelee kuinka peittaushappo neutraloidaan emäksillä, haihdutetaan vesi pois ja hajotetaan suolat ~500 °C lämpötilassa. Haihtuvat hapot otetaan talteen, ja metallit muuttuvat oksideiksi.
US patenttihakemuksessa 2008/0308423 A1 mainitaan, että elektrolyysiliu-oksessa käytetään boorihappoa klooriheksidiinin kanssa synergisena aineena bakteerien kasvun estämiseksi.
US patenttihakemuksessa 2011/0162976 A1 mainitaan, että peittausliuoksen elektrolyyttisessä talteenotossa, joka tapahtuu elektrolyysin ja ultraäänen avulla, käytetään boorihappoa katalyyttinä.
Japanilainen patenttihakemus JP-1199370A1 kertoo, kuinka lentotuhkan sisältämä lyijy stabiloidaan sekoittamalla alkalimetalliboraattia masuunikuo-naan, ja sekoittamalla näin saatua käsittelyainetta jätteenpolttolaitoksen len-totuhkaanja lisäämällä seokseen vettä.
Kheifets, V. L; Rotinyan, A. L; Kozich, E. S.; Kalnina, E. N. esittävät lehdessä Zhurnal Obshchei Khimii (1954), 24, 1486-90, kuinka laboratorio-olosuhteissa on saatu boraattikompleksia titraamalla nikkelisulfaattiliuosta NaOH:lla boorihapon (H3BO3) läsnäollessa.
Metallisakkoja ja lietteitä löytyy haitallisina ja puhdistusta vaativina jätteinä myös maaperästä, usein paikoilta, joissa on harjoitettu edellä kuvatun kaltaista teollista toimintaa. Puun kyllästäminen on myös usein syynä maaperän metallijätteisiin, koska kyllästysaineissa on käytetty kuparia, kromia ja arsee-nisuoloja. Vesialueilla maaperän pilaantumista aiheuttavat metallijätteet voivat olla peräisin paperiteollisuuden päästöistä ja laivojen merirokkojen kiin-nittymisenestomaaleista.
Kiintoaineen muodossa oleville sakoille tai maa-aineksille on ominaista, että niissä oleva metalli pyrkii liukenemaan johtuen sakkojen korkeahkosta liukoi-suustulosta. Niinpä sakan joutuessa kosketuksiin suurten nestemäärien kanssa, esimerkiksi sääolosuhteiden johdosta, siitä leviää nesteen mukana haitallisia metalleja ympäristöön. Tietyt sakat voivat olla myös sinänsä huonosti erotettavissa niiden fysikaalisten ominaisuuksien johdosta (esimerkiksi keveys).
Keksinnön tarkoituksena on esittää menetelmä, jolla liukoiset metallisakat tai jo liuosmuodossa olevat metallit voidaan saostaa pysyvästi liukenemattomaan ja siten ympäristöä kuormittamattomaan muotoon. Keksintö kohdistuu yleisesti menetelmään kaikkien metallien, erityisesti ympäristölle haitallisten metallien käsittelemiseksi niin, että ne saadaan lopullisesti käytännössä liukenemattomaan muotoon seoksista, jotka voivat sisältää käsiteltävien metallien lisäksi muitakin aineita. Kyseinen metalli voi esiintyä monenlaisissa seoksissa, joille on ominaista että metalli, ellei se ole jo liuenneena, voi liueta veteen ja levitä hallitsemattomasti muualle.
Keksinnön tarkoituksena on myös esittää menetelmä, jolla haitalliset metallit (raskasmetallit, muut metallit) saadaan sellaiseen liukenemattomaan muotoon, jossa ne ovat pysyviä eikä niiden vuotamisesta ympäristöön ole vaaraa, jolloin ne voidaan käsitellä esimerkiksi paikallisesti, eikä niitä tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja niiden käsittelyyn ja varastointiin ongelmajätelaitokselle. Keksintö soveltuu kuitenkin myös ongelmajätelaitosten käytettäväksi niille tuotujen sakkojen, lietteiden ja myös metalleja liuenneenna sisältävien liuosten käsittelyyn. Keksintö soveltuu metalli-ja terästeollisuuden jätteiden lisäksi myös kaivosteollisuuden jäte- ja varastoaltaissa olevien metallien sekä ns. pilaantuneiden maa-alueiden metallijätteiden käsittelemiseen. Tavoitteiden toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön edullisia toteutusvaihtoehtoja on esitetty oheisissa epäitsenäisissä vaatimuksissa.
Keksinnön mukaan metalli saatetaan kiinteäksi, käytännössä (kyseiseen metalliin nähden) liukenemattomaksi saostumaksi booriyhdisteen ja pH:n yhteisvaikutuksella käyttämällä hyväksi toisessa saostusreaktiossa syntyviä saostusytimiä. Tämä sopivia saostusytimiä synnyttävä ”toinen saostusreak-tio” voi olla kyseisen metallin hydroksidisaostumista alemmassa pH:ssa tapahtuva toisen metallin, yleisesti raudan, hydroksidisaostuminen, tai raudan tapauksessa puolestaan jo syntynyt metalliboraatti. Tämä toinen, saostusytimiä synnyttävä saostusreaktio, voi tapahtua myös sen seoksen ulkopuolella, jossa metallin varsinainen liukenemattomaksi saostaminen suoritetaan; tällöin saadut saostusytimet, esimerkiksi saman metallin tai eri metallin boraatit, lisätään ulkoa tähän seokseen.
Prosessi vaatii aina nestefaasin, normaalisti veden, jossakin muodossa. Yhtä tai useampaa käsiteltävää (saostettavaa) metallia sisältävä aine voi olla liuos, liete tai vesipitoinen kiinteä seos. Jos metalleja sisältävä jäte on kuivan kiintoaineen muodossa, se voidaan liettää veteen tai siihen voidaan sekoittaa vettä vesipitoisuuden nostamiseksi. Kaikkiin näihin seoksiin, joista voidaan käyttää nimitystä prosessiseos, on saatavissa olosuhteet, joissa saostusytimiä syntyy itse prosessiseoksessa tai niitä voidaan tuoda ulkoa, kuten edellä on mainittu.
Käsiteltävillä metalleilla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös puolimetalleja, kuten antimonia ja arseenia. Keksintö soveltuukin esimerkiksi arseenilla kontaminoituneiden vesien ja maa-aineksen puhdistukseen.
Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Periaatteessa kaikki liuenneet metallit voidaan suurelta osin poistaa liuoksista alkalisella saostuksella, eli hydroksideina. Voidaan jopa erotella metalleja toisistaan pH:ta varioimalla, mistä seuraavassa esimerkki: (ilmoitettu pH on esimerkkimetalli-ionin saostumisen optimipiste)
Fe3+ pH 6,40.............liukoisuus 5,8 x 10'11 mg/litra
Cr3+ pH 7,4...............0,08 mg/l
Ni2+ pH 11,0...............0,001 mg/l (Ni2+ pH 6,4...............500 mg/l)
Alkalinen saostus ei kuitenkaan sinänsä ratkaise ongelmia, koska metallit liukenevat helposti takaisin näistä sakoista.
Happamissa oloissa metalleja ei voida saostaa juuri millään.
Tunnetaan, että boraattiyhdisteet ovat erittäin vaikeasti liukenevia. Boraatti-yhdisteiden liukoisuustuloja ei vain löydy kirjallisuudesta eikä niitä muodostu normaaliolosuhteissa sekoittamalla vain boorihappoa ja metallisuolaa. Esimerkkinä seuraavassa analogisia heikkojen happojen ja metallien liukoisuustuloja:
Cd -arsenaatti Cd3(As04)2, liukoisuustulo KsP+ 25 °C:ssä on 2,2 x 10'33, Cd3(P04)2 liukoisuustulo 2,53 x 10'33,
Co3(P04)2, KsP= 2,05 x 10'35
Ni3(P04)2, Ksp= 4,74x10'32 (Lähde http://www.ktf-split.hr/periodni/en/abc/kpt.html).
Liukoisuustulo määritellään seuraavalla tavalla, esimerkkinä Fe(0H)3:
KsP= [Fe3+]x[OHf=2,9x10'39 mol/litra (5,8x10'11 mg/litra), pH = 6,4
Boorihapon ja esim. nikkelisulfaatin ja veden seoksessa alin Ni-sulfaattipitoi-suus on 4,76 p-%, boorihappoa on silloin 11,19 p-% ja vettä 84,05 p-%. (Lähde: Solubilities of Inorganic and organic compounds, volume 3, Part 1 , Nr 362 [1414]). Nähdään, että pelkästään sekoittamalla näitä yhdisteitä yhteen normaalilämpötilassa ei saada aikaan vaikeasti liukenevia raskasmetal-liyhdisteitä. Kuitenkin mm. Zn-, Ni-, Cr-, ja Co- boraatteja on raportoitu olevan olemassa, ja on raportoitu niiden olevan erittäin niukkaliukoisia. (Referenssi Kirk-Othmer Voi 3, sivu 651 , 1964, kertoo kuinka boorihappo saostaa vaikeasti liukeneviksi Mn, Fe, Co, Ni, Cr). Olosuhteita missä saostuminen tapahtuu, ei kuitenkaan tarkkaan kerrota.
On varsin oletettavaa, että myös boraatit käyttäytyvät vastaavasti kuin arse-naatit ja fosfaatit jne., vaikka niiden liukoisuustuloja ei näytä löytyvän kirjallisuudesta. Vaikka varsinaisia raskasmetallien boraattisuoloja ei synnykään muuta kuin sulana tai korkeissa lämpötiloissa, syntyy helposti ns. ligandeja eli ketjuuntuneita verkkoyhdisteitä. Boraatit ja boorihappo ovat kolmenarvoi-sia, joten ne muodostavat polymeerejä kuten AlCb. (The Development of Zinc Borate Production , by H.Emre Eltepe, Izmir Institute of Technology, 11/2004 Turkey).
Laboratoriokokeissa kävi selvästi ilmi, että metalliboraatteja ei voida valmistaa vain sekoittamalla reagenssit yhteen, vaan tähän tarvitaan lisäksi olosuhde, jossa pH koko ajan nousee niin, että metallit saostuvat ensin hydroksideiksi kukin omalla saostumisalueellaan, ja kun tässä prosessissa on läsnä mukaan tuotu booriyhdiste, tarttuu se syntyviin hydroksideihin sitä mukaa kuin niitä syntyy niin, että metalliboraatit syntyvät pH:n ja hydroksideista tai jo syntyneistä boraateista muodostuvien saostumisytimien yhteisvaikutuksesta. Näin metalliboraattien syntymekanismi on yhdistelmä kemiaa ja hydrometallurgiaa: kemiallinen prosessi vaatii käynnistyäkseen metallurgisista prosesseista tunnetun saostumisytimen. Tämä havainto näyttäisi olevan aiemmin tuntematon ja tulleen selvitetyksi näiden kokeiden yhteydessä. Tämä selittää pitkälle sen, miksi kirjallisuustiedot metalliboraattien valmistamisesta ovat niin vajavaiset.
Boraatit muodostuvat konsentraation kasvaessa ja pH:n muuttuessa sekä sitten, kun reaktiossa on saatu aikaan sopivien saostumisytimien syntyminen tai niitä on lisätty reaktion käynnistämiseksi. Kokeissa on voitu todeta, että useimmilla metalleilla metallin oma hydroksidi ei toimi tällaisena ytimenä. Sen sijaan metallin omat boraattiligandit toimivat ytiminä, kunhan reaktio ensin käynnistynyt. Useimmiten riittää, että prosessissa on mukana jokin toinen metalli, jonka hydroksidiksi saostumisen pH-arvo on tarkoitetun, boratoitavan metallin , hydrokidiksisaostumisen pH:ta alhaisempi. Toisen metallin hydroksidi toimii näin verrattoman hyvin saostumisytimenä. Tällainen metalli on esimerkiksi rauta, joka saostuu jo suhteellisen alhaisessa pH:ssa.
Asia ei ole kuitenkaan aina näin yksinkertainen. Kullakin metallilla on tunnistettavissa pH-arvo, jossa saostuminen hydroksidiksi käynnistyy ja tätä korkeampi pH-arvo, jossa saostuminen on voimakkaimmillaan. Mutta useimmilla metalleilla pH:n tästä edelleen kasvaessa hydroksidit alkavat liueta uudelleen. Saostumisytimeksi pitäisi siksi valita sellainen metalli, jonka saostuminen hydroksidiksi tapahtuu alemmassa pH-arvossa riittävän lähellä tätä bo-ratoitavaa metallia niin, ettei uudelleen liukenemista ehdi tapahtua, tai sitten sellainen metalli, jolla takaisin liukenemista ei esiinny. Esimerkkeinä jälkimmäisistä ovat mm. Fe, Cu, Ni ja Cd. Raudalle on nimenomaan ominaista se, että takaisinliukenemista ei tapahdu pH:n noustessa. Rauta on käyttökelpoinen myös siinä mielessä, että hyvin monet käsiteltävät aineet sisältävät jo valmiiksi rautaa. Niinpä sellaisissa prosessiseoksissa, joiden pH:ta nostetaan vähitellen tai joissa pH nousee luontaisesti, voidaan käyttää jo valmiina olevaa rautaa apuna.
Laboratoriokokeissa selvisi myös, että kun liuoksessa oli saatu käyntiin minkä tahansa metallin boraattiligandien syntyminen, muodostui näistä sa-ostumisytimiä kaikille konsentraatissa mukana oleville metalleille. Saostumis-ytimien merkitys prosessille on siis oleellinen ja erityisen merkittävä reaktion käyntiin saamiselle.
Jos boraateiksi saostettavien metallien joukossa ei ole sopivia saostusytimiä muodostavia metalleja, tai saostetaan vain yhtä metallia, voidaan saostusytimiä tuoda ulkoa, erityisesti jo tehtyjen boraattien muodossa.
Nyt olemme tässä keksinnössä ratkaisseet, kuinka haitalliset metallisakat voidaan käsitellä niin, että ne saadaan edullisesti täysin harmittomaan muotoon. Menetelmän mukaan konsentraatio kasvaa ja pH muuttuu 7—>11,5 portaattomasti.
Menetelmällä on toinenkin variaatio, jossa pH säädetään kiinteäksi, jos bo-raatiksi halutaan saostaa jokin tietty metalli. Tällöin pH säädetään arvoon, jossa hydroksideiksi saostuminen on voimakkaimmillaan ja huolehditaan siitä, että reaktiossa on mukana sopivia saostumisytimiä. Jos liuoksessa on mukana muita metalleja, joiden hydroksidien voidaan päätellä olevan saos-tumisytimiksi sopivia, voidaan pH-prosessi järjestää sellaiseksi, että annetaan pH:n muuttua portaattomasti, kunnes se on saavuttanut arvon, jossa boratoitava metalli saostuu voimakkaimmin.
Kun metallista tai metalleista saostuu boraatteja, estyy hydroksidi- tai sulfidi-saostuksessa tunnettu takaisin liukeneminen, vaikka pH jatkaisikin kasvuaan. Tämä selittyy liukoisuustuloilla, jotka ovat erittäin alhaisia (10'32 ... 10'59). Kokeissa on voitu todeta, että saostumisen jälkeen erotetussa ylitteessä metallipitoisuudet ovat nollatasolla, joten menetelmä on erittäin tehokas tapa sa- ostaa metalleja erityisesti ympäristöongelmien hoitamiseksi tai vaikkapa metallien talteenottamiseksi.
Tähän asti metalleiksi on käsitetty jaksollisen järjestelmän mukaisia maa-al-kalimetalleja, siirtymäalkuaineita (ns. varsinaisia metalleja) ja post-transition-eli muita metalleja sekä aktinoideista ainakin uraania, joiden kaikkien kemiallinen käyttäytyminen vastaa edellä esitettyä.
Näiden lisäksi alkalimetallit ja puolimetallit käyttäytyvät saostettaessa kuten edellisetkin. Alkali- ja puolimetalleilla ei kuitenkaan aina saada aikaan pysyvää liukenemattomuutta, vaan joissakin tapauksissa boraattisaostuma säilyy vain, kunnes olosuhteita muutetaan. Tämä saostuma voidaan saada stabiiliksi eri tavoin, esim. sitomalla se kipsisakkaan tai kuonaan, tai valamalla se sementin kanssa betonin joukkoon, josta jäljempänä.
Laboratoriossa sopivin ytimin saatiin yllättäen puolimetalleista esim. arseeni ja antimoni boratoiduksi. Voi arvioida, että menetemällä on tässä suhteessa erityisen suuri merkitys, koska mm. talousvesien As-pitoisuuksia on oleellisesti alennettu mm. USA:ssa ja Euroopassa 10 pg/l ja suunnitellaan edelleen alennettavaksi tasolle 2 pg/l. Pelkästään USA:ssa viranomaisarvioiden mukaan vuotuisten käsittelykustannusten on nykytekniikoin esitetty tällöin nousevan n. 270 M$:sta 2100 M$:aan (Kemira, Mika Martikainen, 2008).
Metallijätteitä sisältävä sakka tai liete voi esiintyä yleensä kahdessa tyypillisessä faasimuodossa. Nestefaasissa ligandinen metalliboraattisaostuma voidaan erottaa muusta faasista erottamalla toisistaan käsittelyn jälkeinen selkeyttämällä saatu ylite ja alite. Kiinteässä tai kiinteätyyppisessä faasissa, esimerkiksi osana maa-ainesta, kipsisakkaa tai kuonaa, saostuman erottaminen on samoin mahdollista, kun kiinteäfaasi ensin lietetään sopivaksi nestemäiseksi faasiksi. On mahdollista myös käyttää käsitelty kiinteäfaasi tai erotettu boraattiligandi liettämättä sellaisenaan seosaineena betonissa ja hyödyntää se näin. Joka tapauksessa näin saatu boraatti on liukenematon eikä vaikkapa sen säilyttäminen edellytä erityisiä ylläpitotoimia esimerkiksi pH:n valvonnan tai vastaavan suhteen.
Näin tämä keksintö tarjoaa käsittelykustannuksiltaan edullisen ja hyvin tehokkaan menetelmän käsitellä metalliset ja ympäristölle uhkan aiheuttavat metallit ja raskasmetallit harmittomaan muotoon.
Käytettävä booriyhdiste voi olla jotakin sopivaa boorin hydroksoyhdistettä tai booria oksoanionina sisältävää yhdistettä. Edellisestä on esimerkkinä boorin hapot (happihapot), erityisesti boorihappo H3B03. Jälkimmäisestä esimerkkinä ovat boraattisuolat, erityisesti alaklimetalliboraatit, kuten booraksi. Boorihappo H3B03 on tavallisin boorin happo ja hinnaltaan huokea saostuske-mikaali, joka pystyy muodostamaan niukkaliukoisia saostumia metallihydroksidien kanssa. Booraksi (Na-boraatti) on puolestaan yleinen boorin esiintymismuoto, joka toimii samalla tavalla. Myöhemmät olosuhteiden muutokset, kuten pH.n muutokset, eivät myöskään pääse vaikuttamaan saostumaan, koska metallihydroksidit muodostavat booriyhdisteiden kanssa hyvin pysyviä sakkoja, joita pitävät yhdessä OH-ryhmät. Tietyille booriyhdisteille, joissa boori on happeen sitoutuneena, on taipumus ketjuuntua tai verkkoontua juuri hydroksiryhmien muodostamien vetysidosten ansiosta. Saostuma on bo-raatti, johon erotettava metalli on sitoutunut.
Booriyhdistettä käytetään alkuaineeksi laskettuna metalliekvivalenttia kohti mieluiten moolisuhteessa 3:2 - 3:1, riippuen halutusta poistotehosta ja syntyneen saostuman kemiallisesta rakenteesta. Kahdenarvoista käsiteltävää metallia kohti booria käytetään siis mieluiten moolisuhteessa 3:1 - 6:1.
Kirk-Othmer Voi 3, pp. 651, vuodelta 1964, kertoo, että raskasmetalliboraat-teja syntyy aikalisissä olosuhteissa ja että nämä ovat erittäin huonosti liukenevia. Kun kuitenkin tiedetään, että aikalisissä olosuhteissa saostuu näiden metallien hydroksideja, jotka jo nekin ovat vaikealiukoisia, niin keksintömme mukaan olemme saaneet aikaan olosuhteet, joissa on muuttuva pH ja riittä västi aikaa näiden erittäin heikkoliukoisia boraatteja muodostavien reaktioiden aikaan saamiseen.
Keksintö käsittää prosessiseoksen vamistamisen, jossa on riittävä määrä vettä, booriyhdisteen lisäämisen tähän seokseen, ja tämän prosessiseoksen pH.n nostamisen haluttuun arvoon tai jatkuvasti niin, että tapahtuu yhden tai vastaavasti useamman käsiteltävän metallin hydroksisaostuminen. Lopuksi vesi erotetaan kiintoaineesta ja kiintoaine, joka käsittää metalliboraatin liukenemattomassa muodossa, loppusijoitetaan tai jatkokäsitellään.
On kuitenkin mahdollista valmistaa sellainen prosessiseos, jossa pH nousee itsestään ilman ulkopäin tehtyä pH:n säätöä.
Edullisen suoritusmuodon mukaan tämä saadaan aikaan sekoittamalla metallisakka sementtiin tai betoniin. Oleellista on tällöin sementin reaktioiden hyväksikäyttö hyvin niukkaliukoisten metalliboraattien muodostuksessa. Sementin tai betonin kovettuessa vapautuu kalsiumhydroksidia, neste muuttuu emäksiseksi, ja käsiteltävät metallit, kuten raskasmetallit muuttuvat ensiksi hydroksideiksi ja sitten ajan mittaan boraateiksi, jotka ovat erittäin niukka-liukoisia. Seuraavassa kuvataan reaktioita sementtiä sisältävään betoniin viitaten.
Betonin kovettuessa tapahtuu Ca-silikaattien hydrataatiota, eli betonissa oleva vesi vähenee kovettumisen myötä, samalla liukenee trikalsiumsilikaa-tista (C3S) kalkkia ja tämä silikaatti muuttuu dikalsiumsilikaatiksi (C2S) + Ca(OH)2. Kalkki muuttuu myöhemmin CaC03:ksi, mutta tähän menee aikaa kymmeniä vuosia. Karbonoituminen betonin pinnalla sitä vastoin tapahtuu suhteellisen nopeasti ilmakehän hiilidioksidilla.
Tyypillisen betonin vesi/sementti-suhde on 0,3 —> 0,45, ideaalisesti se olisi 0,24, koska tämä määrä vettä kuluu sementin hydrataatioon. Vesi /sementti-suhteella 0,24 tuskin voidaan betonia valmistaa, muuten kuin niin sanotulla hiertävällä ontelolaattakoneella. Tyypillinen nykyajan betoni sisältää sementtiä 300 kg/m3 ja vesi/sementti suhde on 0,35. Normien mukaan betoni on saavuttanut suunnittelulujuutensa 28 vrk jälkeen, normaalissa +20 °C lämpötilassa. Tällöin hydrataatio on kuluttanut vedestä noin 60 % = 0,6 x 0,24 = 0,144 x (0,35 -0,11) x 300 = 61,8 kg vettä /m3 betonia. Lopullinen vapaa vesi on 0,35 - 0,24 = 0,11 x 300 = 33 kg / m3 betonia. Vesimäärä on teoreettisesti puoliintunut. Tämän lisäksi tulee haihtumisen avulla poistunut vesi. Tällöin konsentraatio edelleen nousee. Kun esim. peittaussakan tyypillinen kuiva-aine on 11-12%, niin betonikuutioon voitaisiin lisätä luontevasti 61,8 15 x 1,1 = 68 kg /m3 sakkaa.
Edellinen laskelma koski normaalia Portland-sementtiä. Kuitenkin esim. peittaussakassa on 88 % vettä, jossa on tyypillisesti happoa (HF+ HNO3) noin 30 %, ja tämä happo pitää neutraloida betonista vapautuvalla kalkilla tai erikseen lisättävällä kalkilla. Tämä vesi sisältää siis happoja noin 18 kg = ~300 mol, joka happomäärä vaati neutraloituakseen kalkkia (Ca(OH)2) 150 moolia = 11,1 kg. Betonista, jossa on 45% C3S, hydrataatiossa vapautuu kalkkia 33 kg ja ~20 kg / m3, jos hydrataatio on 60 %. Nähdään, että tässäkin suhteessa voidaan lisätä oksidisakkaa ajateltu 68 kg/ betonikuutio. Sakassa on lisäksi liuenneita raskasmetallisuoloja noin 1000 mg/litra = 68 g/ maksimimäärä sakkaa, joka ei ole merkittävä tässä laskelmassa.
Tunnetaan paljon muitakin sementtejä kuten pozzolaanisementit ja super-sulfaattisementit sekä aluminaattisementit. Mielenkiintoinen aihe tämän keksinnön mukaan on aluminaattisementit, joita käytetään tulenkestävien rakenteiden valmistamiseen (esim. tulenkestävät muuraukset). Aluminaattisementit saavuttavat lopullisen lujuutensa, kun ne ”poltetaan” riittävän korkeaan lämpötilaan. Jos niihin yhdistetään raskasmetalleja ja booriyhdisteitä, saadaan aitoja täysin liukenemattomia metalliboraatteja.
Pozzolaanisementit ovat puolestaan sellaisia, että ne ”syövät” kalkkia sen sijaan, että ne liuottavat sitä veteen kuten Portlandsementit. Pozzolaanit ku luttavat vettä samoin kuin Portland-sementit, reaktio on CS + Ca(OH)2—► CS2 (tämä merkintä on sementtikemistien käyttämä koodisto monimutkaisten kemiallisten yhtälöiden kirjoittamisen välttämiseksi).
Samaan aikaan kun hydrataatio etenee, muuttuu pH vähitellen emäksiseksi aina arvoon 11,5 asti. pH arvossa 6,4 on jo liuennut rauta saostunut ja sitoo lisää vettä, kun se muuttuu muotoon Fe(OH)2 tai Fe(OH)3. Kuten edellä on kerrottu, tällöin ensiksi rauta muodostaa saostumisytimen muille metalleille, jotka muodostavat booriyhdisteen kanssa verkkomaisia yhdisteitä. Näitä yhdisteitä joita pitää koossa -OH ryhmien välinen vetysidos, aivan kuten paperin valmistuksessa tapahtuu, ja syntyy sanottuja verkkomaisia ligandeja. Nämä ligandit ovat sitten varsin liukenemattomia, kun niistä vesi on kerran poistunut tiettyyn tasoon.
Muodostuneet ligandit tunnistetaan siitä, että raskasmetallisakka ja booriyh-diste yhdessä muodostavat tuotteen, joka on sitkoinen verrattuna pelkkään raskasmetallisakkaan. Tyypillisesti käytämme, keksinnön mukaan, booriyh-distettä (boorihapoksi laskettuna) moolisuhteessa 1,5:1 -2:1 metallioksidia ja / tai liuennutta metallisuolaa kohden. Tyypillinen lopullisesti muodostuva yhdiste on esimerkiksi Me[B304(0H)3], jossa Me = Fe, Co, Mo tai Ni, tai Me2[B304(0H)2]3, jossa Me = Cr. Yhdisteiden muodostumiseen kuluu aikaa useita tunteja, ja tämä nähdään ligandisen pastan jäykkyyden merkittävänä kasvuna.
Keksintö ei ole rajoittunut edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan sitä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa.
Keksintöä havainnollistetaan seuraavalla esimerkillä. Eräästä pilaantuneen maa-alueen kunnostuskohteesta haettiin maaperänäyte kohdasta, joka ennakkotutkimusten perusteella edusti pahiten pilaantunutta. Näytteestä erotettiin koe-erä, joka saostettiin stoikiometristen laskelmien mukaan sen mukaan kuin ennakkotutkimus osoitti näytteen kokonaismetallipitoisuudeksi. Saostuk sen jälkeen koe-erä kuivattiin ja analysoitiin. Käyttämämme akkreditoitu laboratorio mittasi näytteen sisältämät metallit ja niiden pitoisuudet ennen ja jälkeen saostuksen. Ilmeni, että tiedossa olleet raskasmetallit ja muut metallit olivat saostuneet ja kaksinkertaisessa ravistelutestissä niistä ei enää löytynyt mitattavissa olevia pitoisuuksia. Lisäksi, jopa yllättäen, ilmeni, että myös jotkin puolimetallit, kuten As ja Sb, olivat muuttuneet liukenemattomiksi. Tämän lisäksi ongelmallisena pidetylle elohopealle oli käynyt samoin: sekin oli saostunut liukenemattomaksi. Kun näitä tuloksia arvioitiin jälkeenpäin, voitiin todeta, että loppujen lopuksi yllätyksiä sittenkään ei ollut: konsentraatti sisälsi kaikkiaan 15 eri metallia ja niin sopivassa koostumuksessa, että kerran käynnistyttyään prosessissa oli jatkuvasti tarjolla uusia saostumisytimiä seu-raavien metallien käyttöön. Saostumisytimien oikeanlaisen käytön merkitys on tässä kokeessa selvästi nähtävissä. Jopa konsentraatissa esiintynyt seleeni saostui liukenemattomaksi, vaikka se yleensä luokitellaan epämetalliseksi. Tunnettua kuitenkin on, että seleenin ns. harmaa allotrooppi käyttäytyy metallien tavoin (johtaa sähköä ja lämpöä) ja eräin termisin keinoin seleenin muutkin allotroopit ovat muunnettavissa harmaaseen muotoon.

Claims (10)

1. Menetelmä metallijätteiden saostamiseksi, tunnettu siitä, että nestefaasi, joka sisältää useampaa kuin yhtä liuennutta metallisuolaa, sekoitetaan boo-riyhdisteen kanssa, joka on boorin happihappoa tai alkalimetalliboraattia, ja pH järjestetään nousevaksi, kahden tai useamman jätteessä olevan metallin saostamiseksi boraatteina, siten että metallin hydroksidisaostumista alemmassa pH:ssa tapahtuva toisen metallin hydroksidisaostumista käytetään hyväksi metalliboraattien syntymiselle välttämättömien saostumisytimien muodostamiseksi, tai saostumisytimet muodostetaan tuomalla saman metallin tai eri metallin bo-raatteja nestefaasiin ulkopuolelta.
2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alemmassa pH:ssa tapahtuva hydroksidisaostuminen on raudan hydroksidisasostuminen.
3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäte ja boori-yhdiste sekoitetaan muuhun aineeseen seokseksi, jonka pH nousee vähitellen seoksessa tapahtuvien reaktioiden vaikutuksesta.
4. Jonkin edellisen vaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pH:ta nostetaan tai se nousee arvoon 11,5 asti.
5. Vaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäte on metallihydroksideina alkalilla saostetussa muodossa ja saostava alkali tulee hydraulisen sementin kovettumisreaktion seurauksena.
6. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäte on sakkana ja/tai sakassa mukana olevina liuenneina suoloina, esimerkiksi peittaushappoliuoksessa sakkana ja/tai sakassa mukana olevina liuenneina suoloina, tai maa-aineksessa.
7. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydraulisesti kovettuva sementti joko vapauttaa kalkkia tai sitoo kalkkia kovettuessaan, tai on alkaliaktivoitu sementti, esim. kuonasementti.
8. Vaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydraulisesti kovettuva materiaali on Portland- sementti, aluminaattisementti tai pozzolaani-sementti.
9. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metallijäte sekoitetaan betoniin yhdessä booriyhdisteen, kuten booraksin ja/tai boorihapon kanssa.
10. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että booriyhdiste kuten booraksi ja/tai boorihappo sekoitetaan jätteeseen ennakolta ennen pH:n säätöä tai betoniin sekoittamista.
FI20135921A 2013-09-12 2013-09-12 Menetelmä metallien käsittelemiseksi FI126049B (fi)

Priority Applications (19)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20135921A FI126049B (fi) 2013-09-12 2013-09-12 Menetelmä metallien käsittelemiseksi
EA201690575A EA031327B1 (ru) 2013-09-12 2014-09-12 Способ осаждения металлосодержащих отходов
PT148442593T PT3043874T (pt) 2013-09-12 2014-09-12 Método de precipitação de resíduos metálicos
PE2016000370A PE20160472A1 (es) 2013-09-12 2014-09-12 Un procedimiento para el tratamiento de metales
UAA201603972A UA122664C2 (uk) 2013-09-12 2014-09-12 Спосіб обробки металів
CA2924309A CA2924309C (en) 2013-09-12 2014-09-12 A method for the treatment of metals
US15/021,596 US10214434B2 (en) 2013-09-12 2014-09-12 Method for the treatment of metals
AU2014320230A AU2014320230B2 (en) 2013-09-12 2014-09-12 A method for the treatment of metals
CN201480060586.9A CN105873644B (zh) 2013-09-12 2014-09-12 金属处理方法
EP14844259.3A EP3043874B1 (en) 2013-09-12 2014-09-12 Method for precipitation of metal waste
BR112016005322-2A BR112016005322B1 (pt) 2013-09-12 2014-09-12 Método para precipitação de resíduo de metal
ES14844259T ES2915685T3 (es) 2013-09-12 2014-09-12 Método para la precipitación de desechos metálicos
KR1020167009701A KR102201805B1 (ko) 2013-09-12 2014-09-12 금속을 처리하는 방법
PL14844259T PL3043874T3 (pl) 2013-09-12 2014-09-12 Sposób strącania odpadów metalowych
MX2016003153A MX2016003153A (es) 2013-09-12 2014-09-12 Un procedimiento para el tratamiento de metales.
JP2016542344A JP6505112B2 (ja) 2013-09-12 2014-09-12 金属の処理方法
AP2016009136A AP2016009136A0 (en) 2013-09-12 2014-09-12 A method for the treatment of metals
PCT/FI2014/050700 WO2015036658A1 (en) 2013-09-12 2014-09-12 A method for the treatment of metals
CL2016000592A CL2016000592A1 (es) 2013-09-12 2016-03-11 Un procedimiento para el tratamiento de metales

Applications Claiming Priority (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20135921A FI126049B (fi) 2013-09-12 2013-09-12 Menetelmä metallien käsittelemiseksi

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20135921A FI20135921A (fi) 2015-03-13
FI126049B true FI126049B (fi) 2016-06-15

Family

ID=52665133

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20135921A FI126049B (fi) 2013-09-12 2013-09-12 Menetelmä metallien käsittelemiseksi

Country Status (19)

Country Link
US (1) US10214434B2 (fi)
EP (1) EP3043874B1 (fi)
JP (1) JP6505112B2 (fi)
KR (1) KR102201805B1 (fi)
CN (1) CN105873644B (fi)
AP (1) AP2016009136A0 (fi)
AU (1) AU2014320230B2 (fi)
BR (1) BR112016005322B1 (fi)
CA (1) CA2924309C (fi)
CL (1) CL2016000592A1 (fi)
EA (1) EA031327B1 (fi)
ES (1) ES2915685T3 (fi)
FI (1) FI126049B (fi)
MX (1) MX2016003153A (fi)
PE (1) PE20160472A1 (fi)
PL (1) PL3043874T3 (fi)
PT (1) PT3043874T (fi)
UA (1) UA122664C2 (fi)
WO (1) WO2015036658A1 (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US10450668B2 (en) 2017-04-11 2019-10-22 Savannah River Nuclear Solutions, Llc Development of a passivated stainless steel surface
US11383982B2 (en) * 2017-10-20 2022-07-12 HMR Solutions, Inc. Reagent system for remediating mine waste and other solid waste contaminated with heavy metals
CN107570528A (zh) * 2017-10-31 2018-01-12 青岛理工大学 一种飞灰稳定化装置
EP4141891A1 (en) * 2021-08-31 2023-03-01 EPSE Oy A method for reducing radioactivity from an aqueous dispersion
CN113788520A (zh) * 2021-10-08 2021-12-14 北京首钢吉泰安新材料有限公司 一种铁铬铝酸洗的工艺及废水处理方法和废水处理装置
CN115121575B (zh) * 2022-06-27 2023-11-24 中国矿业大学 一种煤矸石基活性粉体制备及固化核素Se的方法
CN115786733A (zh) * 2022-11-15 2023-03-14 四川思达能环保科技有限公司 从含锂液体矿产中分离锂与金属杂质的方法及设备

Family Cites Families (21)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3126351A (en) 1958-12-31 1964-03-24 Hydrated lead borate products
US3641972A (en) 1970-09-29 1972-02-15 Collins Radio Co Probe assembly
US4687373A (en) * 1986-05-21 1987-08-18 Lopat Industries, Inc. Composition to encapsulate toxic metal and/or organic pollutants from wastes
MX171672B (es) * 1988-07-19 1993-11-10 Safe Waste Systems Inc Composicion para encapsular cromo, arsenico y otros metales toxicos presentes en desechos y procedimiento para tratar los mismos
US5037479A (en) * 1990-04-20 1991-08-06 Rmt, Inc. Method for reduction of heavy metal leaching from hazardous waste under acidic and nonacidic conditions
US5630785A (en) * 1995-03-15 1997-05-20 Hydromex Inc. Process for the treatment of waste products
US5545805A (en) 1995-06-07 1996-08-13 Chesner Engineering, Pc Enhanced stabilization of lead in solid residues using acid oxyanion and alkali-metal carbonate treatment
AT404723B (de) 1997-04-09 1999-02-25 Holderbank Financ Glarus Verfahren zur herstellung von sulfatzement oder sulfatzementzuschlagstoffen
JP3608069B2 (ja) * 1997-08-01 2005-01-05 月島機械株式会社 焼却灰類の処理方法
JPH1199370A (ja) 1997-09-29 1999-04-13 Nippon Kayaku Co Ltd 重金属含有廃棄物用処理剤及び重金属含有廃棄物の安定化処理法
AT407263B (de) 1999-04-22 2001-02-26 Holderbank Financ Glarus Verfahren zum aufarbeiten von stahlschlacken
DE10231308C5 (de) 2002-07-10 2009-10-15 Cmi Uvk Gmbh Verfahren und Vorrichtung zum Recyceln von Edelstahl-Beizbädern
FR2843745B1 (fr) 2002-08-23 2006-02-17 Centre Nat Rech Scient Elimination des ions metalliques des effluents aqueux
US7220394B2 (en) * 2002-10-30 2007-05-22 Council Of Scientific And Industrial Research Process for simultaneous recovery of chromium and iron from chromite ore processing residue
CN100430325C (zh) * 2003-01-31 2008-11-05 出光兴产株式会社 处理含有难分解有害物的废水的方法
CN1238149C (zh) 2003-07-09 2006-01-25 中山大学 一种激光焊接吸收薄膜
ZA200609146B (en) * 2004-04-08 2008-10-29 Newearth Pte Ltd Method for waste stabilisation and products obtained therefrom
US7419604B1 (en) * 2004-12-29 2008-09-02 University Of Kentucky Research Foundation Use of boron compounds to precipitate uranium from water
JP2010529281A (ja) 2007-06-12 2010-08-26 イー・アイ・デュポン・ドウ・ヌムール・アンド・カンパニー ホウ素含有化合物とクロルヘキシジンとの混合物を含有する電着浴
US9512012B2 (en) 2007-12-08 2016-12-06 Comsats Institute Of Information Technology Sonoelectrolysis for metal removal
FI124262B (fi) * 2012-11-16 2014-05-30 Global Ecoprocess Services Oy Menetelmä metallien talteenottamiseksi

Also Published As

Publication number Publication date
CN105873644A (zh) 2016-08-17
EP3043874B1 (en) 2022-03-09
KR102201805B1 (ko) 2021-01-12
US20160229721A1 (en) 2016-08-11
PT3043874T (pt) 2022-06-02
JP2016533262A (ja) 2016-10-27
AU2014320230A1 (en) 2016-05-05
MX2016003153A (es) 2016-10-12
CL2016000592A1 (es) 2016-09-02
PL3043874T3 (pl) 2022-07-11
WO2015036658A1 (en) 2015-03-19
FI20135921A (fi) 2015-03-13
BR112016005322A2 (fi) 2017-08-01
UA122664C2 (uk) 2020-12-28
CA2924309A1 (en) 2015-03-19
JP6505112B2 (ja) 2019-04-24
BR112016005322B1 (pt) 2021-10-13
EP3043874A1 (en) 2016-07-20
CA2924309C (en) 2021-02-16
EA031327B1 (ru) 2018-12-28
EA201690575A1 (ru) 2016-07-29
AP2016009136A0 (en) 2016-04-30
AU2014320230B2 (en) 2017-11-30
CN105873644B (zh) 2021-03-09
US10214434B2 (en) 2019-02-26
ES2915685T3 (es) 2022-06-24
KR20160065867A (ko) 2016-06-09
EP3043874A4 (en) 2017-05-17
PE20160472A1 (es) 2016-05-11

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI126049B (fi) Menetelmä metallien käsittelemiseksi
CN104310647B (zh) 不锈钢酸洗废酸液与废水处理的资源化利用方法
Devi et al. A study on treatment methods of spent pickling liquor generated by pickling process of steel
WO1994019121A1 (en) Method of detoxification and stabilization of soils contaminated with chromium ore waste
EP3395967B1 (en) Detoxification treatment method for extracting and recovering chromium from waste residues containing hexavalent chromium
Devi et al. A review on spent pickling liquor
CN105884156A (zh) 一种金属表面处理污泥的资源化利用方法
CN102603099A (zh) 酸性高砷废水的耦合处理方法
CN113351630A (zh) 硫化砷渣无害化处理方法
CN105217825B (zh) 一种含氟重金属废水的分段处理方法
Fei et al. Detoxification and resource recovery of chromium-containing wastes
CN105731691A (zh) 一种酸性废水与焚烧灰耦合稳定化处理方法
JP2008238150A (ja) 六価クロムを含有する汚染土壌並びに産業廃棄物用無害化処理剤
WO2014076375A1 (en) Method for recovery of metals
CA2379821C (en) Mixture for the treatment of waste materials
CN106492752A (zh) 一种用于处理含铬废水的吸附剂制备新工艺
Cunha et al. Possibilities to use oxidic by-products for precipitation of Fe/As from leaching solutions for subsequent base metal recovery
CN105126794B (zh) 一种利用废水污泥制备氧载体的方法及该氧载体的应用
JP2005246125A (ja) 酸性排水の中和処理方法
RU2182130C2 (ru) Способ обработки сточных вод, содержащих ионы меди
Chen et al. Synergy between Fenton reagent and solid waste-based solidifying agents during the solidification/stabilization of lead (II) and arsenic (III) contaminated soils
Bolto et al. Recovery of chromium from plating wastes
Ying et al. Sodium dimethyl dithiocarbamate, as a capable heavy metal chelating agent: Production and applications
RU2281253C2 (ru) Способ переработки отработанных растворов
Kowalski et al. Protection of groundwater from migration of infiltrates from a chromic waste storage site and methods of treating these infiltrates

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 126049

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B